uKosta voi jaautua ‘eummattakin sila ja ‘vaununtakaa.Objaa- mon Kaiki ast oidaan| pelts pienemplikk- atsala panssariuukul Ta joita nikyy kuvassa patallaan ys. Ovien a Tuan ysityskon- lisa on palon vaka- iakin tolminnalisuut- ta hekkentivis ongelmia Vatolletpoistetavis- a pienells vaivannaela opioimalla koma Siva vanhemmistavau- lea é Suomen Sotilas koeajaa 06 wane Ry Suomalaista laatua jo vuodesta 1977 JuKo-lauta mitka kyydit! kana on edellisella koeajor i ja kirjottaisi tallaisen kokemuksen jélkeen. Kun ta- ajettu suomalaisen pyérdajoneuvotuotannon kruununjalokivi AMY, niin kyllé kai sita voisi odottaa kolmisenkymmenté vuotta vanhemmalta esi-isaltan edes toisen maailmanso- dan aikaisten ajoneuvojen ajo-ominaisuuksia ja kenttékelpoisuutta. Vaan kun ei. Nyt kuitenkin haluaisin, ett ainakin ne, jotka aikoinaan vastasivat siita, ett veronmaksajien rahoja on kaytetty johonkin nain jarjettomaan kuin JuKo eli Vi-kuljetuspanssari oli, voisivat vastata muutamaan kysymykseen... Onneksi projekt sentiain lopetettiin alkoinaan than yhteen vaunuun. Ja halpaahan ‘tima oli Tuuleen ja moneen muuhun jarjettémaan suomalaiseen omatuotanto- hankkeeseen verrattuna. HRS AAR POUPERA | KA HD LEAD fonenlaisilia peleilli on tullut ajeltua, En ole Kuitenkaan kos ‘aan elissinilyonyt pant niin rmontaa kertaa kattoon ajon alka nna kuin nyt loin, No moni joka yllekirjot- tangen tuntee coteaa, ett ol se hyva ettel sattunut mihinkiin tieketmpain ruumlin ‘saan, Haluan kuitenkin muistuttaa, et ‘meni on Puuperi, e} pupa. Nin tat nan, olihan onneks! sentain vendlinen nakkipl po pitiss suojaamassa vaunun sisakattoa jngoilta. Nakkipipon ja myds itimaisen viestkaluston listksi vaunussa ef ollutkaan mitain mika list toiminut niin kuin pit si. Niin kysehin oli sataprosenttisen suoma: laisesta vaunusta! Kaikkihan tuntevat tuon ‘maailmankuulun suomalaisen laadun, Jamiksiké In pilin kattoon. Eien ralvos- taenkii myéskitin sik et olisin tehnytjota kin vaunuvanhuksen arvoon ja kayttajatuk seen sopimatonta, Nopeuskaan et ollu pat hhuimaava, sii ei ollut kyse. lise asiassa ajokokemukset vaikkapa JuKo:a miltel puoli Sisitilat kuvattuna vaunun takaosastakonetlan ‘erest, Huomaa matiustaieneikoinen soit {elicit vastakiain. Ajatuksena ol, et rmichet voivat kytta istumapaikoltan kas {seitaan,Vaunuun a kultenkn pljon hula ina tuoikeallakatossa habméttaa vaununjoh- tajan uke ‘yuosisataa vanhemmalla veniltislld 7:26 ‘vaunullakin olivat suurempaa vauhdlin hu: ‘maa kuin tama kisiteimatén aluepoitiser sindritaidon nayte, Lyhyest tid vaunu prototyyppi ei vaan yksinkertaisest toimi j ‘inoa miki sind on arvokasta, on se, ett st ‘on museaalisesti ainutlaatuinen, niin sano tust ajokuntoinen (ota se ei ole kyl olla koskaan) ja ehki arvokas juuri ennatyksel sess surkeudessaan, ‘Olin kuullut vast hellytavin nakoisest Jaatikosta paljon ja vain pala ennenkin. » SUOMENSOTIAS 2-2006 7“Suunnittelijoiden viisautta on kopioida toimivat ratkaisut muualta.” ‘Vasta kun pitisin tse pulkkothin uskoin kai- ken ja totesin vaunun mainettaankin surke ammaksi, Jos pita etsimall ets, niin vo ddaan sanoa, ett vahvuutta on vaunussa sen pienet ulkomitat ja eh se, ett kaipa si rn tehalystvieheista on opittajotain myé: hemmin ~toivottavastainakin. du eth... nin paitsitetystl merivoimiss, joskin siellakin vihellettiin peli potkki on: rneksi ekan hieman JuKo:a kaliimman Tuu- li-kokellun jlkeen. Ohjaimiin ‘Alkumatka Parolannummen vanhalle len: tokentille sujal Panssarimuseon varikolta Pasi Seppiilin objastamana. Kavellen olsin ollut perils aikaisernmin, mutta oll Kista ta Kokemus tutustua tallasen uniikin vat ‘nun sisitiloihin mys matkustajan nakbkul- ‘masta, Ajoimme ensin tet, jossajokainen rmutka edellyt hillitémia. ojaushitkkeit ja ennakointia, Tama vaunu ei kainny, se kaartaa, Jokainen plenikin tyssy tess vi lttyisuoraan istumalihaksiston kautta pa li), Rakennetta kutsutaan tandem-akseliks ‘Taka- ja keskimmainen pyéra vetvat koko ajan, Jarrut ovat vetdvalakselilla (ei het tasauspyéiriston jalkeen). Jarrut ovat dliy kylpyjarrut Jarrva saakin painaa tosissaan. Levyjar- rut toimivat mekaanisesti Jarrulevyj puis tetaan kattiomaisissa lovissa olevien kuti fen avulla, kiintimall levyn toista puolta. Paineilmatoiminen jarrukello likuttaatan- koa joka kant jarrurengasta, ‘Vatu etuakseli on normaal Sisun yk ‘ki vetvl etuakseli, joka on laakeroitu kes: elt ja salt akselin keinumisen. Etujatrut ovat paineilmatoimiset s-nokkajarrut (ram: pujarrut). Etuveto kytketiin, mekaanisest paineilman avul ‘Vaunun vaihteisto on 2+8 else on varus- Kuskin konttorinakymi, Normaalithalli--Nakym konehuoneeseen vaunun vasem- folatieet a 7O-huvuninja-autoistatuteu malta iva, Kuten typist valisosis- ‘sin pull Kak’ vita siviikom- ta kootulle ate, on JuKossakin vikea \Vaunun kulkutiet ovat ahtitailmankin _ Vaunusta féytyy mys ampuma-aukot taistelvarustusta, Moottorn situs on _rynndkkokivasrimehil ‘ongelmallinen ja outo -takana vase ‘alla. Rellu menisi ohi -Miksi kukaan suunnittelee vuonna 1977 vau- hnun, josta vuoden 1917 Renault-panssari- vvaunus menisi Kaytanndss’ helpohkossakin maastossa vaunupennanttliehuen ohi~ sis rmuistaen, ett Rellun huippunopeus korre- Jot maastossa ranskalaisen Lebel-kiviaiid ja parinkymmenen kilon taistelupakkausta ‘antavan maajussin kivelyvauhdlin kanssa? Sis miksi? No, ajatuksenahan JuKo:ssa ol tehdlt nykyalkalsest lmaistuna kahtaistuo: te, eli rakennella sotlaspeli mahdollsim: rman pitkiti o olemassa olevsta sivilikom- ponenteista.Ikiva kylli Komponenteiksi ja teknisikst perusaseruksikst vaitin ratkal st, joista ei vol syntyal panssaroitua ajoneu vvoa. Kaikki ihanassa Kekkoslovakiassa eli hheet muistavat hyvin, miki asiat 70-luvun, Suomessa ratkaisivat. Hankintojen tui olla ‘ulkopolitisesti sopivia, miefulten ara plisen kotimaista ja tietenkin alue- ja teol Tisuuspolitisesti perusteltuja. Siis raha stitial ja laadustatinkien, ‘Tuloksena oli sitten tll kertaa ~ luojan ‘uitos ~ niin huono vaunu, ett sit ei end valmistett toista kappaletta. Kisittimatén- tion vaan se, ettei peli vihelletty poikki jo speksausvaiieessal Onneks! tillasta el 2 pahdu end nyky-Suomessa, eihin tapah: 78 SUOMENSOTILAS 2-2006 ponents. thin ast ja jousituksena toim! ajopaihineen ‘pehmustus katon ja kallon vss. Maastos- sa vaunun alustarakenne ja jousittamatto- ‘muusjohtaa shen, ett ajoneuvolla ei pysty ajamaan helpoissakaan oloissa juuri kively ‘vauhtia kovempaa, Téman sain todeta kun, hhyppasinitse ajajan paikalle entisen lento: kentan erttiin helpolla ajoradalla. Sepp lain mukaan vaikeampiin paikkoihin vau- ‘nun kanssa et kannata lahted yrittamain. Ryémintdnopeudella vaunu Kyi suoriutut, vaikeahkostakin maastosta, mutta ry®min- tinopeus tarkoitaa ssi tapauksessa todel- Jaki rydmimistl JuKo:n akselistot ovat jousittamattomat, ‘Ainoa jousto tapahtuu renkailla;imanpai- neta stiaimalla voidaan vaikuttaa hieman kokermuksen kauheusasteeseen. Taka-akse Jin rakenne on Kelluva, Taka- ja keskiakseli ‘on laakeroitu vain yhdesta kohdasta puolel- taan ell ne toimivat kuin keinulauta, Ei sis hme jos vaunu el toimi. Kun runko-ohjau: tuvan metsikoneen alustalle lyodain tes: Taatikko, ei juuri enempai voi odottaakaan, astelua? Veto valityy yhdelta akselita hammasrat: taiden kautta pyordnnapoihin (per puo- pists Kass! uoltokohtesin, tettu aluevaihtajalla, Koneessa on turbiini sekii mekaaninen kytkin. Turblinitasaa mo- ‘menttipikkej ja toimil nain vaimentimena ‘moottorin ja vaihteiston viliss8. Valteisto, moottori ja (pis)vetoakselisto on sijitettu ‘yaunun takaosaan (kone rungon vasemmal- Ja reunalla) ja keskell. Fast johtuu vaunun, ova aliobjautuminen, Jilkikiteisarvioinneissa on aina ilk visauden makua, elle alkarealismia osata hhuomioida, Mutta JuKo:n arvostelussa on ‘muistettava et vaunu oll kanaankin tay- sin verailukelvoton itsein kymmenta vuo- sia vanhempiinkin vaunuihin nihden eiki kukaan 70-Luvulla elanyt vaunujen valmis- tuksesta jotain ymmirtava olisi hyviksynyt vaunun alustavia spekseft. Tledetiin mab- dottomaksi, mutta sili yritetin. Taman jl- keenpain toteaminen el ole jlkivisastelua se on krtikkis, Oppiva organisaatio ottaa ‘citikistt opikseen, oppimaton sanco siti jilkivisastelukst. a -Kitamme Pasi Seppala ja Petri Jarvet Pans: sarimuseolta mielenkiintoisesa koeajosta ja ‘pastuksesta juKo saloihin.JuKo eli VK Paatimme kysy8 todelliselta asiantun- Diplomi-insinéér, insindérimajuri Esa Muikku Materiaalilatoksen E: kunnasta kertoi oman nikemyksensi suomalaisen pyéréajoneuvotuotan- non vahemmian loistokkaasta proto- mallista. TEAST SAUER rvioitaessa_VK-panssariajoneuvoa ta uttavalisemmin JuKo:a nykypi- vvin mittapuun mukaan on huomi tava seuraavat seikat Kyseessd on prototyyppi jonka kehitys- aikataulu ei ole mahdollistanut katselmus- ten ja kokellujen aikana havaiteujen ongel mien poistamista sit ~ Havaitut ongelmat oli tarkoitettu pois: tettavan_sarjatuotantovaiheessa, miss al nnakin piirustusten ja teknisten tietojen pe- rusteellalisiosin onnisturtukin, Kaytéinngin nit jt avoimeks ~ Kaikkia ongelmia el ost voitu poistaa jatkokehityksessikain puuttumatta konst ruktion peruslinjauksiin, Tilaajan asettamat vaatimukset klinty vit suunnitelifoiden ja suorituskyvyn raj tuksiks Huomio kiinnittyy vaatimattomaan no: peuteen ja huonoihin ajo-ominaisuuksiin, Kasketylli moottorilla, voimanstirtorak sulla ja jousittamattomalla telirakaisulla i voida muuta saavuttaakaan. Yeislayout, jossa_moottori on vaunun vasemmas. sa takanurkassa, on harvinainen, ellei i hes ainutlaatuinen, Sen seurausta on ta: kapainoisuus,josta tas seuraa etupydrien hhuono objauskyky,jotka yhdessi tliratkat sun kanssa luovat huonon, puskevan obja- uksen, joka ei ole eduks! missin ajo-olo- subteissa Sistilojen layout on sekava ja erttin cepakaytanndliinen. Ovet, kulkurett, kulje tettavien jaikrien istuimfen sijotus ja to saalta vapaa, tyhj lattatla litelevat kes- kendn. Ovet ovat pienet sivllikulkijalle ja viel pienemmat talsteluvarustuksessa no- peast jalkauruvalle jail. Latian vai {eleva korkeus haittaa likkumista pimesin ajoneuvon sisilli, mita sekava layout ent sestin pahentaa. Aikalaiset ovat arvioineet hhuolettavuuden heikoksi. Monet huoltoryot ovat vaikeasti toteutettavissa ja kohteet vai east luokse paastivissi. Ongelma on yi: nen vakiokomponenteista tehdyiss8 proto- ‘yypelss Lilkkuvuuden kannalta: merKittivd jolt ovat joko uinti- tai itv kablaus- ‘Vauhdin huumaa. Kyl, vaunu olkeast ik uu kuvess, ss kytinndlista maastohuip- ppunopeuttaan joka ole ahelakaan sia 37 keh, mits vaunun spekseissiimoitetaan huippunopeudeksi, Sita mopeutta harvoin ‘avon tli ell ees maantili Ver taaalempien numeroidemme koeajokuvin, Jolssa rape lent ja lumi ply Taman rn. ‘alla 30uvun tlavehkeetkin ovat maasto- ferrets. kyky Seki rengaskoko, pytirien imanpai- heen sitOjarjestelma, voimalinjan lukot, valiyssubte lahestymis- ja jattokulmat seka vinturi it seirrotusta tai toisen ajoneuvon auttamis: Monet nykyisiin panssariajonewvoihin oleelisena osana littyvstt Frjestelmist, teista ja varustesta puuttuvat. Tahystys mahdollisuudet ovat heikot muualle pait sieteen, Ergonomia seki ajjan ja johtajan Taiteiden sijoitelu saa ansaittua kviikki, Monet pikkuasiat, kuten kiinnipitokabvat, Iuukkujen ja ovien kahvat, salva ja pid ppobjan tasaisuus, maavara, astimet, sisvalaistus ja valaisimien si jainti kaipaavat parannusta, Suunnittelij- den visautta on kopioida toimivat ratkaisut sual a Suomalaisen pyéréajoneuvotuotannon haparoivat ensiaskeleet YK-vaapeli - VK ‘Suomen lityttya jaseneksi Vhdistynel- siin kansakuntiin vuonna 1955 alkoi- vat rauhanturvatoimintaan lityvat tehtvat jo seuraavana vuonna - puo- li vuosisataa sitten. Nyt haluttiin mys kotimainen panssaroitu miehistén- kuljetusajoneuvo rauhanturvajoukoil- le. Ajoneuvon kehittely alkoi vuonna 1972 ja prototyyppi valmistui vuon- \noaksi jaanyt vaunu muse- oitiin vahin &nin kymmenen vuotta - Miten ja miksi JuKo eli kuoli? TexsTeesAmui sno Voisiko historiasta oppia? ‘uomi_anoi Yhistyneiden kansakun: tien jisenyytta pian toisen mailman sodan paattymisen jalkeen ja pst ksi toisellayrittamalla vuonna, 1955. YK:n toimintaan hiyvat rauhancue vaoperaatiot alkoivat vaikuttaa uudessakin fisenessa jo heti seuraavana vuonna Sil: rain operaation merkeissi. Toinen opera tio kaynnistyi maaliskuussa 1964 Kyprok sella, jossa suomalaisten kiytOsst oli myds Humber "Pig’- ja Daimler "Ferret"-pans sarigjoncuvoja. Tiukoissa tilantelssa pans sarigjoneuvojen kayttarvo oli huomattava, varsinkin kun omaa vastaavaa kalusto ei o- Jur olemassa.Kiinnostus panssariajonewvol hin herasi sina marin, eta kes 1965 ol jomessa. Kokeilt ef kuitenkaan jobtanut hankinta ksi Ferret kokeiltavana § Kansainvalisen valmiusjoukon| Tut YKessaesille jo vuonna 1952 ja se keitty pohjoismaiseksi_ valmiusjoukko-ajatukseksi uodesta 1960 alkaen. Asia aiheutt paiva ‘aa valtiojohdolle, mutta parin woden jah- kallun jalkeen presidentti Kekkonen hyvik si osallstumisiupauksen vuonna 1963 ‘Kiytinnin toimet olivat kuitenkin verk kaisia 1960-Iuvun lopulle ja vasta vuodesta 1969 Litien tehtin erlasia organisaatio- ja Virkajarjestlyjé ja varatin rahoitusta val rmlusjoukon ja sen varustuksen kokoamt i Iuoda joukko valmiiksi 'a mennessi. seksi. Ajatukse vuoteen I Kotimainen isténkuljetusajoneuvo Valmistelutrauhanturvakiytt8Gn tarkoi tetun Kotimaisen - miehistonkuljetusajo- SUOMENSOTILAS 2-2008 79ALC aa OIL OC ‘ksi alkupertisistd “YK Viipelle plrroshahmotelmista wuodelta 1972. rneuvon prototyypin rakentamisekst al koivat 1972, Hankkivana osapuolena oli puolustusministerié (PLM) ja toimitajana ‘sen omistama Vammaskosken Tehdas Vam- malas. 276.1972 pidetysta neuvottelusta on kir- joitettu muistiin mm, seuraavia suunnitte Tuperusteita: ~ tsi kotimainen valmiste, ~ voitmansirto Valmet 1100 traktorsta ja ‘moottoriks 115 hv Valmet, = nopeudekst hyvaksyttin jopa alle 30 kmib, ~ampuma-aukot kisiaselta varten ja ppanssarointi kivairin Iuodin kestavl 45" iskukulmalla Mut teknisettiedotilmenevit taulukos- sa olevasta sarakkeesta 6/1972 Projekti oli mira vaiheistaa seuraaviin = periaatesuunnittelu, ~ puisen malin rakentaminen sioittelu suunnittelua varten, = prototyypin suunnittel, — prototyypin rakentaminen ja ko Vaungn akuper setspeksit oso tivatettkakle blot yma [orimaswus | ys ‘hve, et pro — jell elt fulevaisusta, [tos Hanke sittin These tenn proto jasteseen | Hoes catjsiptie:t| [hppunopeur sintuntjoiden =P hakemysista pits | manor taamata.Koeaie- [hissy Topulisen proto: mala tekst ie enki Gottoytyvt sa seyrar7, [sehemasssuhde | ve Sorakheesea 1978 | veoagentelns nakyytavoitet [ito [ean tahoe ‘otatosaravau z zi rset prete- | poroanerait [1 ‘pin on aka ‘reel oman [ 80 SUOMENSOTILAS 22006 sok ~ sarjatuotantomallin suunnittel, Valmistajan papereissa ajoneuvosta Ky tettin alussa nimitysti"YK-Vaipel’ joka jt ‘uitenkin pols kiytosta varsin pian Joulukuuhun 1972 mennessiolivat val rmiina yleisplitustukset ja ismennetyt alustavat suoritusarvot (laulukon sarake 12/1972), joist laaja pyysilausunnot mys puolustusvoimien asiantuntijoita. Huo: autuksia uli useista pouttuvista kohteista javaatimuksista Tilaus Valmistelut varsinaisen tyon alo tamisek- si etenivitsiten, ett Vammaskosken Teh- das pyysitarjouksen suunnittelutysta Keu: ruun Insindritoimisto Oy ja sai sen 0.1973 ja tt samalla oman tarjouksen- sa PLMlle 29.10.1973, Puolustusministerion, site sai taj 16.11.1973 luvan tehda hhankinnan "suomalaisen YK:n valmiusjou- kon materiaalimsdrivahvuuteen kuuluvien panssaroitujen michistnkuljetusvaunujen VK Tekniset tiedot wham [anon [i976 en [7s [7s am uae ae za__|2s__ [25 2 25, [0 [20 as [oss [ons 1a [oa [5 kotimaisen valmistuksen suunnittelutyds- 1a ja Kockappaleen rakentamisesta, jos- sa lopullselle etupydrivetoiselle runkora- kenteelle valmistetaan osittain puusta tehty vaippa’Tietovalityi mys Vammalaan, joka teki suunnittelutyérilauksen Keuruun Ins: nibGiritolmistolle 28.11.1973. ‘Minister toisellaesttlyllt 18.12.1973, satin lupa tiydent tilausta erindtslla ie sllatteilla, Taman jalkeen ministeriola oft vvalmiudet lihett virallinen tilaus. Vam- ‘maskosken Tehtaalle 20.12.1973. Katselmus Marraskuussa 1975 tyén tla katselmol- tin tlaajan asianhoitajien toimesta, Vaunu. ol tisslvaiheessa jo ajokuntoinen, PLMEn katselmusmuistiossa 28.11.1975 todettin, ‘ett rengaspaineen siatdjarjestelma poiste taan vaatimuksista ja samoin vanerikebik- ko, Koska on tarkoituksenmukaista slirtyl protoyyppi It -vaiheeseen eli rakentamaan kori terdksest ~ ei panssariteraksestt kui tenkaan, Samalla orotettin kattoa 10 cm ja jyrkennettin sivuseinien yliosien kallistus ta Lisikst nihtin tarkoituksenmukaisekst Komentaa asiantuntijita suorittamaan ajo- rneuvon teknillinen tarkastus. Ensimmaisen tarkastuksen _suoritt inskapt Lauri Ofanen (PEkul-os) ja hiinen Imuistimpanoissaan esitettin liuta huom- Katselmustenjilkeen oli Varmmaskosken tehtaan ja Keurwun Insinbdritoimiston va lillé neuvottelu 11-12.12.1975, jonka pers {cella sel tli 111.1976 tajous jatkosuun- nittelusta, joka latin 28.1.1976. Tilauksen Titeens olf tarkennettu tekninen eritelma paivimaraa. 641.1976 (taulukko, sarake 1976), Panssariprikaatin edustajat kivivat my6s ‘utustumassa vaunuun 4. ja 6, helmikuur ta 1976 antaen kolmesivuisen Iuettelon ha- vainnoistaan, Pauteita oli paljon ja ne oli- vat vakavia Jatkotilaus ja kokeilut PLM teki toisen vaiheen tlauksen 2.4.1976, jonka uudessa teknisessa eritelmassi oli esittimat parannus- ja muutosehdotukset. {uu huomioon osittain asiantuntijoiden Tilaus sisilsi toisen vatheen suunnittelun, rakentamisen sek sisustustyOt, Toimitus: ajaksi oli mritetty 31.8.1976, “Tyot edistyivatripedsti, valkkakaan eivit sikataulussa, asta puolivalmilla ajoneu: ‘olla tein kokeiluja elokuussa 1976 sek Padasjoella ett Niinisalossa, vaikka sopi- ‘muksen mukainen valmiin vaunun tim tusajankohta oli jo lhell. Padasjoen koket fussa 17-19.8.1976 oli mukana henkilist0& Pizesikunnan kuljetusosastolta, YK-Koull-ta Suomen Sollaan koeajosta van Padasjoelta kKoeajamamme vaununalkuperasitskoeajisa tuskeskuksesta ja Panssariprikaatista, Ha- vainnoksi kirjattiin ~ vanhojen havaintojen listksi—joukko wustaasioita, jotka ilmenivat vasta nyt laajempien kokeilujen mytta Ni nisalossa suoritettiin krh-ammuntoja sisi leasennetulla 120 mm kranaatinheitimelli seursavalla vikolla, LLihes valmilla vaunulla suoritetiin Pa dasjella lisa Kokeiluja ja suorituskykymit {auksia 29.11.-1.12.1976, Koehenkilost6 olf sama kuin loka jalleen itseatn, joskin uusakin kobteita bby iyi yh viel, Helpoimmin korjattavat pienet puuttect Jyettiin poistamaan vield viime_hetkelt ‘mutta muutoin Juko-lempinimelti tunne- ‘tun ajoneuvon perusongelmat silyvit. Luovutus, ‘Vaunun luovutus tilaajalletapahi Vamma- lassa 6.1.1977, jossa tilaajan edustajat tote sivat ajoneuvon olevan sopimuksen mukai- nen ja toimivan koeajossa moitteettomasti Vastaanottopdytikrjan litteend ol tekniset tiedot ja suoritusarvo,joiden perustana ol vat Padasjoellatehdyt mittaukset(taulukko, sarake 1/197). Vastaanottopéytikrjan lop pukaneettina todetaan seuraavaa: “Edella esitettyyn nojautuen ja kun melt muuten- kaan ei ole huomauttamista toimitukseen ustuksista poiketen on tohty erditparanmuksia ja se vvennyksi vaksytdin” PLMEn puolesta tolmitus. hyviksytiin Helsingissa 12.1.197 osastopailikkojen Aimo Pajunen ja 0. BVikiniinen toimesta, Paesikunnan kuljetusosasto ilmoitt asiakijllaan 7.21977, ett rynnikkéipans. sarivaunu VK, rekisteritunns Ps 691-1, luo: vutetaan Panssariprikaatiin kokeilukiyt t0n Ja pyysi komentamaan visihenkisen ryhmdn_koulutustilaisuuteenVammalaan 10.-11,2.1977 Luovutustilaisuus, joka olf tuolloin jo mediatapahtuma, oli Parolannummella 23,1977. Vammaskosken Tehtaan puoles- {a vaunun luovuttitoimitusjohtaja Reino Halme ja vastaanottgjana oll puolustusmi- nihden, jossa alkuperiisis i ehdotamme, et toimitus hy nisterldstd osastopaillkkd O. P. Vlinginen, Joka luovutti Kokovalkoisen vaunun edel- len Panssariprikaatin Komentajalle, evers- 1 OU Tikal, Vaunu oli PsPrssa_vajaat_puolitosta ‘wotta, jona aikana siti piti kokeilukskyn rmukaisesti Kiyitii muun_koulutuskalus ton mukaisesti. Kokeilussa oli hhuomiota se fominaisuuksiin sek rakenteellisin yk skohtin. Suoritusarvoja el ollut en tar ve kokeilla, Koska ne oll jo okeilt. 44.1977 annetun naamiomaalauskokeilukiskyn mu aan vaunu maalatin vibra ja tamman harmaala veil taktisin ja taisteluteknisiin ‘Amoksenesiasteko?Jukora —Ps691-1 -testataan Nisa: fossa KRH-avettina. aston Kayey pita mata AMOS jr Jestelman timankevaiseen Rll-outin, AMOS firjestel- mist lisa Netisotlaass ja ‘aman vuoden myohemmisst snumeroisa. Pitka marssi Kokeilut jatkuivat —Karja lan Prikaatissa, jonne vaunu na 2.8.1979, Matka Parolan: rnummelia Vekagapjarvel Je ol pituudeltaan 210 kan ja aikaa kulyi 8 tuntia sisiltien yhteens# 40 minuuttiataukojat ‘Vuonna 1980 vaunun alkupertiset vies tivilineet vathdetiin newvostolittolaisin, Tima mahdollst yhteistoiminnan KarPrn k 1T54 -kaluston kanssa. ‘maten vaunuun asennettin KarPron toimes- ytbsstollee {a ohtajan jalkatilaan kiintedsti eteen soit tava ja etualavistopanssarin lapi ampuva Psv-konekiviar. Sen tarkoituksena oli an- taa vaunulle mahdolisuus kuvata paukku patruunoita ampuen rynnakkdpanssarivau ‘nun tulltuksen aint. Vaunulle sattul ykst suurempi vikaantumistapaus, kun kytkimen akseli meni poikki 248.1982. Vika korjattin Vammaskosken Tehtaalla, Sarjatuotantoon? iin kuin alkuperiisessi hankkeen vaihei tuksessa oli todett, pit lopussa oleman vield sarjatuotantomallin suunnittela. Nain ‘mys tapahtui ja sen vuoksi Keuruun Ins: ngpritoimisto Oy laatijatkokehitelmn pi rustukset syksyn 1977 ja kevitin 1978 ai kana. Nain syntyivit totantoplirustukset Parannetusta miehistnkuljetusversiosta, 6 kpl vaihtochtoisia voimalinjaratkalsuja yh- Teens kahdeksaa eri aselajversiota. var ten, Nama olivat michisténkuletus-, mate: riaalinkuljetus-, tiedustelu-, ilmatorjunta-, ~parissarintorjunta:, kranaatinheitin-, pio reer, korjaus- ja hinaus-seki palontorjun: 1 & ralvausversiot Suoritusarvot paivitettiin miehistonkul: Jetusajoneuvon sarjatuotantoversiolle(tau- lukon sarake 1978) ja sen markkinoimiseksi painettin mydsesite. Majutt Kalle Kosonen Patiesikunnan kuljetusosastolla laati 21.11.1978. paivatyn muistion, joka oli selvitys hankkeesta Sin’ {odettiin mm, ett ajoneuvo oli suunnitelta YK-Joukkojen kiytt6n,eitaisteluvalinecksi, jasen tuliolla mahdollsimman kotimainen. Lisaksigghuistiossa kerratin kokeilujen ja alkukayionQgteydesst havaitut vit ja punt {eet sek niiden syyt ja poistamismabdll suuidet. Jatkokehitelyl koskevassa huvussa Tuodaan ajatuksia uudesta kuljetus- tai ryn nikkopanssariajonewvosta sek hahmotel Jaan sen suorituskykyi. ‘Tahan pity! kotimaisen, YE-kaytton innitellun panssariajoneuvon, "JuKon", keitystarina, Vuonna 1979 alkoi tutkimus. hhanke, jonka tarkoituksena oli selvitta ‘mahdollisuudet tuottaa kotimainen kulje tuspanssariajoneuvo maavoimien joukko: jen varustamiseksi. Sen myitt synty ka den yriyksen vilinen kilpalu, johon ne cosallistuivat ajoneuvoillaan Valmet 1912 6 "PaVa" ja Sisu XA-180 "PaSi", Lopputulos ‘sti vaiheesta onkin timan lehden lukijol: fe ut, Elakkeelle Ainoakst jineen vaunun ura pity, kun se PEkul}-osin maliriyksellisirrettiin Vam- maskosken Tehtaan kautta Panssarimuse- olle. Vaunu saapui Vammalaan 25:2.1987 ja sfirrettin edelleen Panssarimuseol- le 159.1987. Kokonaiskiyttémadraksi sen turan atkana kertyi 1060 kiyntitunca, noin 100 tuntia yrtévuotta koh SUOMENSOTILAS 2-2006 81