MAALAJIN NIMEÄMINEN RAKEISUUDEN JA

HUMUSPITOISUUDEN PERUSTEELLA

Henry Gustavsson
Yliopisto-opettaja 9.4.2018
 Sisältö
• Rakeisuuden määritys
• Maaluokitukset
-Geotekninen maalajiluokitus (GEO-luokitus)
-ISO-luokitus
• Humuspitoisuus
• Maalajin routivuuden arviointi rakeisuuden perusteella
 1. Maan rakeisuuden määritys
Rakeisuus eli lajitepitoisuus on kivennäismaalajien tärkein
luokitusperuste ja sitä kuvataan rakeisuuskäyrällä.

Rakeisuuden määritys
q Kuivaseulonta
§ karkearakeiset maat (Hk, Sr)
1) kuiva näyte tärytetään seulasarjan läpi väh. 10 min ajan

2) punnitus Þ rakeisuuskäyrä
 q Pesuseulonta
§ jos näyte sisältää myös hienoainesta, esim. moreeni
1) hienoaines < 0,06 (0,063) poistetaan siten, että näyte (+ natrium-
pyrofosfaattia ja vettä) sekoitetaan ja annetaan seistä vedessä
kunnes kokkareet ovat hajonneet
2) näyte seulotaan 0,063 mm:n pesuseuseulan läpi vesihuuhtelun kans-
sa
3) seulalle jäänyt aines kuivataan ja seulotaan Þ rakeisuuskäyrän ylä-
osa ( > 0,063 mm)
 q Areometrikoe (hydrometrikoe)
§ rakeisuuskäyrän alaosan määrittämiseksi
§ perustuu Stokesin lakiin: kappaleen laskeutumisnopeus nesteessä on
suoraan verrannollinen sen läpimitan neliöön
1) näyte areometrilasiin, johon lisätään vettä ja peptisaattoriliuosta
(natriumpyrofosfaatti)
2) sekoitetaan (huolellisesti koneellisella sekottimella)
3) mitataan areometrilla lietteen tiheys tietyin väliajoin Þ välillisesti
laskeutumusnopeudet Þ raekoot ja suhteelliset määrät (käyrästös-
tä)
Rakeisuuskäyrien yhdistäminen:
Rakeisuuskäyrän tunnuslukuja
q keskiläpimitta d50
§ keskimääräinen raekoko = läpäisy-%:a 50 vastaava raekoko
§ käytetään maalajin nimittämisessä
q hallitseva raekoko d10
§ läpäisy-%:a 10 vastaava raekoko
§ käytetään mm. vedenläpäisevyyden arvioinnissa
q savipitoisuus (Sa-%)
- < 0,002 mm lajitteen määrä [%]
q hienoainespitoisuus (Hi-%)
- £ 0,06 mm lajitteen määrä [%] (Sa+Si)
q silttipitoisuus (Si-%)
- Läpäisy%0,06mm – Läpäisy%0,002mm
q hiekkapitoisuus (Hk-%)
- Läpäisy%2mm – Läpäisy%0,063mm
q sorapitoisuus (Sr-%)
- 100% - Läpäisy%2mm
 Rakeisuuskäyrän tunnuslukuja
Esimerkki

Sr=100%-92%=8%

Hk=92%-30%=62%

Hi-%=30%

Si=30%-5%=25%
Sa-%=5%

d10 =0,01mm d50 =0,2mm

2. MAALUOKITUKSET
2.1 Geotekninen maaluokitus
VTT Geotekniikan laboratorio, tiedonanto 14 (”GEO-luokitus”)
Maalajiryhmät
q Eloperäiset maalajit E humuspitoisuus > 20 %
q Hienorakeiset maalajit H hienoainespit. (£0,06 mm) ³50 %
q Karkearakeiset maalajit K - ” - < 50 %
q Moreenimaalajit M lajittumattomia, sis. useita maalajeja

Maalajien nimitys
q Perusteet
§ lajitepitoisuus
§ humuspitoisuus
q Nimitys 60 (64) mm:n seulan läpäisseen aineksen perusteella
q Kivennäismaalajit (paitsi savi) nimitetään D50-menetelmällä: maalaji
saa nimen sen päälajitteen mukaan, jonka kohdalla sen keskimääräi-
nen raekoko D50 on (siltti Si, hiekka Hk, sora Sr)
q Savi, Sa, on maalaji, joka sisältää savilajitetta ³ 30 % (paino-%)
q Moreeni, Mr :
§ jäätikön toiminnan tulos, siltti (Si) ® sora (Sr) sekoittuneena + ta-
vallisesti myös kiviä (Ki) ja lohkareita (Lo)
§ pelkästään lajitepitoisuuden perusteella (ei välttämättä syntytaval-
taan) nimitetään maalajia, joka sisältää samanaikaisesti:
Sr ³5%
Hi (hienoaines) ³ 5 % (Sa+Si)
q Turve, Tv, on muodostunut maatumisasteeltaan vaihtelevista kasvien
jätteistä
q Lieju, Lj, humuspitoisuus > 20 %, mutta pääasiassa mineraaliainesta

Nimityksiä:
§ Humusmaa, Hm: maan pinnassa oleva kasvukerros, humuspit. > 20 %
§ Muta, Mu: vesistöjen pohjille kerrostunutta humusta (myös turpeen
alla ja vesijättöalueilla)
Lajitenimityksiä:
§ savipitoisuus: raemittaa 0,002 mm vastaava läpäisy-%
§ hienoainespitoisuus: -”- 0,06 mm - ” -
 Geotekninen maaluokitus (yhteenveto)

Maalajiryhmät:
q Eloperäiset maalajit, humuspit. > 20 %: lieju Lj, turve Tv
q Hienorakeiset maalajit, D50 £ 0,06 mm: savi Sa, siltti Si
q Karkearakeiset maajajit, D50 > 0,06 mm: hiekka Hk, sora Sr
q Moreenimaalajit, lajittumattomia: moreenit SiMr, HkMr ja SrMr
Maalajien nimitys:
q Si, Hk, Sr, Mr: D50 –menetelmä
q Sa: sisältää savilajitetta (£ 0,002 mm) ³ 30 %
q Mr: sisältää samanaikaisesti Sr ³ 5 % ja Hi(Sa+Si)³5%

0,002 0,06 2 60 600 mm

Savi Siltti Hiekka Sora Kivet Lohkareet

Alalajitteita ei
käytetä maalajin
nimeämisessa!
Geo-luokitus: Maalajit
Hienorakeisten maalajien kuvaus savipitoisuuden perusteella :
Savipitoisuus % Nimitys Lyhenne
£ 10 % ei vaikuta nimitykseen -
> 10…30 savinen siltti saSi
> 30…50 laiha savi laSa
> 50 lihava savi liSa

Siltti-, hiekka-, sora-, ja moreenimaalajien kuvaus päänimikkeen

“naapurilajitteen” mukaan:
Jos maalajin viereisen rajaviivan läpäisyprosentti vasemmalla on
>30% tai oikealla < 70%, se saa lisänimityksen naapurilajitteen
mukaan, esim: hiekkainen siltti hkSi,
sorainen hiekka srHk, hiekkainen silttimoreeni hkSiMr
Karkearakeisten maalajien lisänimet
1) Savipitoisuus yli 50 % Þ lihava savi liSa
2) Savipit. alle 30 %, mutta yli 10 %, D50 siltin alueella Þ savinen siltti saSi
3) Soraa ja silttiä yli 5 %, D50 hiekan alueella, silttiä yli 30 % Þ
silttinen hiekkamoreeni siHkMr
4) Sama kuin edellä, mutta silttiä alle 30 % Þ hiekkamoreeni HkMr
5) D50 soran alueella, hiekkaa yli 30 %, Hi<5%Þ hiekkainen sora hkSr
Esimerkki:
Sa Si Hk Sr

1) Sa > 50 % Þ liSa
2) Sa < 30 % Þ ei Sa; Sa > 10 % Þ saSi (D50 = Si)
3) Sa < 10 %; D50 = Si; Hk > 30 % Þ hkSi
4) Loiva, Si ja Sr > 5 % Þ moreeni; D50 = Hk, Sr > 30 % Þ srHkMr
5) Si < 5 %; D50 = Sr, Hk > 30 % Þ hkSr
”Pikaohje” maalajien nimeämiseksi rakeisuuden perusteella (GEO-luokitus)

1. Karkearakeiset maalajit nimitetään pääsääntöisesti D50-menetelmällä: maalaji saa nimen sen päälajitteen
mukaan, jonka alueella sen rakeisuuskäyrän läpäisyprosenttia 50 % vastaava raekoko on.
Poikkeuksia:
2. Hienorakeiset (sa% >10%) maalajit:
Jos savipitoisuus on >10%, tulee maalajin nimeen mukaan ”savi” seuraavasti (Taulukko 6.):
jos savi-% >10…<30 maalaji on saSi
jos savi-% >30…<50 maalaji on laSa
jos savi-% >50 maalaji on liSa
3. Moreenimaalajit, (Mr, Taulukko 8.):
- Mikäli sekä sorapitoisuus >5 % että hienoainespitoisuus >5 % on kyseessä moreeni.
- Mikä moreeni (SiMr, HkMr tai SrMr) on kyseessä, määräytyy d50-läpäisyprosentin mukaan, kuten
karkearakeisilla maalajeilla.
4. Karkearakeisten ja moreenimaalajien lisänimet (Taulukot 7 ja 8)
Mikäli karkearakeisen maalajin viereisen rajaviivan läpäisyprosentti vasemmalla on >30% tai oikealla < 70%, saa
maalaji lisänimen, joka kirjoitetaan pienellä päämaalajin eteen (si, hk, sr; esim hkSr).
2.2 ISO-maalajiluokitus

q Yhdenmukaistaa eurooppalaiset maalajiluokitukset (Eurokoodi)

q Lajitteet likim. Samat kuin GEO-luokituskessa (0,06 ® 0,063, 60 ®
63, kivet (Co) > 63 – 200 mm, lohkareet (Bo) > 200 mm)
q Erilaiset maalajit ja nimikkeistöt kuin GEO-luokituksessa:
§ ei moreenia, sen sijaan esim. S (soil), jos mitään lajitetta tai hienoai-
nesta ei > 40 %
§ hienoaines (fines) < 0,063 mm; GEO:ssa < 0,06
q Käytetään englanninkielisiä lyhennyksiä erotukseksi GEO-
luokituksen nimistä!
Käytännössä ISO-luokituksen mukainen maalaji
määräytyy seuraavalla sivulla olevan ”maalajikartan”
mukaan.
 Maanäyte (katkoviiva kuvassa): sisältää:
soraa (Gr) 16 %, hiekkaa (Sa) 30 %,
silttiä (Si) 41 %, savea (Cl) 13 %. (fines = 41+13=54 %);
Gr Mikä maalaji?
Sa
• Soralajitteen (Gr) osuus 16 % viedään akselille 1 ja vedetään viiva 2-akselin
(Hiekka=Sa) suuntaisesti vasemmalle alaviistoon
• Hiekkalajitteen (Sa) osuus 30 % viedään akselille 2 ja vedetään viiva vaakasuoraan
• Hienoaineksen < 0,063 mm (Si+Cl=41+13) osuus 54 % viedään akselille 3 ja
vedetään nuoli vasemmalle yläviistoon (1-akselin suuntaisesti)
Si+Cl
• Maalajin nimi löytyy alueelta, jossa viivat leikkaavat
• Jos alueella on useampi kuin yksi vaihtoehto, maalaji on jokin alueen nimistä,
Mikä niistä se on, selviää kun mennään alaruudukkoon:
siCl
• Saven (Cl) osuus 13 % viedään akselille 4 ja vedetään viiva vaakasuoraan
• Millä alueella se leikkaa asteikon 3 (hienoaines) arvosta vedetyn pystysuoran,
määrää maalajin, esimerkin tapauksessa sasiCl, hiekkainen silttinen savi (GEO-
luokituksessa saSi, savinen siltti)
Cl
- HUOM. 13% savipitoisuus antaa päänimen CLAY, kun GEO-luokituksen mukaan
savea tulisi olla yli 30%, jotta saadaan päänimi ”savi”!
3.Humuspitoisuus
q maalajin sisältämän eloperäisen aineksen suhteellinen osuus kuivan
maa-aineksen määrään verrattuna [paino-%]:

Hu on humuspitoisuus
morg orgaanisen aineksen massa

mk kuivan näytteen massa

Humuspitoisuus määritetään polttamalla näyte +800oC lämpötilassa.
Hienorakeisten maalajien kuvaus humuspitoisuuden perusteella :

Maalaji Humuspitoisuus % Nimitys Lyhenne

savi, siltti £2 savi, siltti Sa, Si
savi > 2…6 liejuinen savi ljSa
siltti > 2…6 liejuinen siltti ljSi
savi > 6...20 savinen lieju saLj
siltti > 6...20 silttinen lieju siLj
lieju > 20 lieju Lj

Hienorakeisten maalajien lopullinen nimi määräytyy

humuspitoisuuden perusteella yllä olevan taulukon mukaisesti.
Mikäli humuspitoisuus on alle 2%, maalajin lopullinen nimi on sen
saama nimi pelkän rakeisuuden perusteella!
 4. Maalajin routivuuden arviointi rakeisuuden perusteella

2. Maalajin routivuus rakeisuuden perusteella.

Maalaji on routiva, jos:
- rakeisuuskäyrä on alueella 1
- rakeisuuskäyrä alueella 2,3,4 ja käyrän alapää leikkaa vasemman puoleista rajakäyrää
- Alue 1L on määritelty lievästi routivaksi, koska tällä alueella olevien maiden vedenläpäisevyys on niin pieni, että
lisävettä voi nousta jäätymisrintamaan vain erittäin hitaasti.
Alueilla 2, 3 ja 4 olevat maalajit ovat routimattomia (karkearakeiset maalajit, joiden hienoainespitoisuus on pieni).
 Maalajin nimeäminen, laskuharjoitus
• Tehtävä ja ohjeita MyCoursesissa (Aaltolaisille-
>Laskuharjoitus).
• Tehtävä palautetaan 2 hengen ryhmissä.
• Tehtävää voi aloittaa/tehdä omatoimisesti ennen harjoitusta.
Harjoitustilaisuuksissa on opettajat paikalla ja siellä saa
tehtävään tarvittaessa neuvoja.
• Tehtävä palautetaan harjoituksen jälkeen (viimeistään
13.4.2018 klo 15) tai henry.gustavsson@aalto.fi , tai
paperiversio huone R134).