UUTTA MUOTOILUA

VARSIJOUSEEN


Ajatuksesta kokeiluun ja puuhas-
teluun
Kai pitää olla jokin syy rakentaa uusi varsijousi
ja sehän oli selvä, että siitä piti saada parempi
kuin edelliset olivat olleet. Ajatus lähti liikkeel-
le siitä että jos kahvan ja käsituen saisi mah-
dollisimman lähelle samaan linjaan nuoliuran
kanssa, ja myös lisäpainot jos niitä joutuu käyt-
tämään. Totesin heti, että kahva tulisi nuoliuran
ja lukon taakse. Myös Nion Lasselta saamani
varsijousen lukko, toki nopeutti uuden projektin
aloittamisen. Niinhän se menee paperia esille ja
piirtämään muodoltaan hieman uudenlaista var-
sijousta. Muutamien hahmotelmieni jälkeen sain
aikaan jonkinlaisen konepiirustuksen rungosta,
jonka kehtasin viedä Proto Shoppiin Espoo-
seen. Ja niinhän siitä 32mm paksusta ja 100mm
korkeasta ja noin 1m pituisesta alumiini tangos-
ta syntyi aivan uudenlainen varsijousen runko.

Nuoliura
Koska minä en omista tarkkaa jyrsintä, eikä
penkkiporakone soveltunut oikein nuoliuran te-
koon, jouduin teettämään sen Etolassa. Noin
45 eurolla niitä sainkin kaksi kappaletta. Valit-
sin uran aineeksi nylonin “deltriinin”. Aine on
suhteellisen sitkeänkestävä ja liukas. Itselle jäi
kiinnitysreikien poraus sekä tietenkin kierteiden
teko. Urakapulan korkeudeksi 19 mm ja levey-
deksi 20 mm ja kun aseen rungossa oleva ura
on 20 mm syvä ja 20 mm leveä johon nailon ura
kiinnitetään jää se 1 mm alemmaksi kuin alumii-
ni rungon reunan laahauspinnat, eli itse jänne
ei osu nailonuraan. Ja se mahdollistaa pienen
säätömahdollisuuden korkeussuunnassa tarvit-
taessa. Itse nuolen ura on 5 mm leveä ja 11 mm
syvä. Jouduin vielä hiomaan uran sisäreunan
viistoksi sillä 5mm on hieman liian kapea. Oli
tarkka homma, sillä tällähän ammutaan ;) Myös
lukon puolelta, eli uran takapäästä piti muotoilla
pieni pala pois, jotta lukon haitat (jänteen pidin)
pääsee liikkumaan vapaasti.



Talla
Lukon päälle tulevan “tallan” alapinnan niin
kuin rungon laahauspinnan sekä lukon jänteen
”haitta-ankkurin” tulee olla hyvin tasaiseksi,
mieluummin lasimaiseksi hiottu, ettei jänteen
keskipunos kulu liian nopeasti ja periaatteessa
kaikkien niiden osien jotka joutuvat kosketuk-
seen jänteen kanssa. Tämän tallan sahailin rau-
tasahalla, sekä jyrsinterällä työstin penkkipo-
rakoneessa samasta 32 mm paksusta alumiini
kangesta josta teetin rungon, sitä kun jäi pala
ylimääräistä.


Lukko
Aina toki voi yrittää tehdä tulevaan aseeseen itse
lukon, mutta sekin vaatii tarkkoja työstökoneita
ja niiden hallintaa puhumattakaan osien vaati-
mista materiaaleista (esim. työkaluteräs jonka
voi karkaista). Jos ensimmäistä varsijousta al-
kaa tekemään, ehdotan, että hankkii sellaisen
valmiina ja alkaa siihen ympärille rakentamaan
runkoa. Itselle jää kuitenkin lukon asennus työ.
Kiinnitys hoituu yleensä joko tapeilla tai ruuveil-
la. Minun projektissani jouduin rakentamaan
lukon liipasimista vetotangot, jotta laukaisulii-
pasimen ja viritysliipasimen sekä kahvan asen-
taminen lähelle nuoliura linjan taakse onnistuisi
ja olisi mahdollista.


Nuolen pidike
Nuolenpidikkeen tehtävä on vain pitää se virite-
tyn aseen nuoliurassa ja varmistaa, että nuolen
perä pysyy jänteessä kiinni ja ettei esim. tuuli
tai aseen tärähdys/ heilahdus tiputa nuolta. pi-
dikeen voi valmistaa vaikka jostai akryllistä tai
ohuesta jousiteräksestä.

Rungon puuosat
Kahvan, poskipakan, käsipakan, että muut puu-
osat voi tehdä melkein mistä puusta vain. Mitä
kovempi puu sen paremmin kulutusta kestää.
Muotoilultaan voi käyttää mielikuvitusta tai ot-
taa osittain tai kokonaan mallia joistain jo val-
miista aseen puuosista. Pääasia tietenkin on,
että ne tuntuvat hyviltä ammuttaessa ja toiseksi
voivathan ne näyttääkin hyvältä … makuasia ;)
Pinnotteena voi käyttää jotain maaleja tai öljyjä
jotka suojaavat puuosat kastumiselta ja turpoa-
miselta, ulkona kun kesäisin ammutaan.


 Kaaren kiinnitys pala
Kaaren kiinnitys palat kannattaa myös teetät-
tää esim. Proto Shopissa tai “kaverilla” jolla on
konesaha tai kunnollinen jyrsin. Loppuhionnan
joutuu kumminkin itse suorittamaan. Tärkeää
huomioitavaa on palikkaan tulevat lavankiinni-
tys reiät ja niiden kierteet ja niiden koordinaa-
tit palassa. Kiinnitetyn kaaren lapojen kärkien
tulee olla noin 6 mm alempana laahauspintaa,
jotta jänne pysyy paremmin laahauspinnassa
ja jänne ei hyppää laukaistaessa nuolen päälle.
Pinta, joka tulee lapaa vasten tulee olla suora.
Kiristettäessä lapaa kiinnitys palaan esim. kuu-
siokolopulteilla kannattaa käyttää maalaisjärkeä
voiman käytön suhteen, sillä lapa on vain puuta
ja lasikuitua (yleensä) ;)


 Kaari eli Lapa
Kaaren valmistaminen on niin työlästä ja moni-
mutkaista, että kannatan ensimmäisen kaaren
ostamista. Mutta muutamia asioita kaaresta.
Perinteinen vastakaari-lapa (on myös suoria)
koostuu kahdesta lasikuitu- ja noin neljästä koi-
vuviilusta, sekä keskelle tulevasta kumpaankin
suuntaan kiilautuvasta puukalikasta. Nämä lii-
mataan erityisessä muotissa, jossa tasaisen
puristuksen takaa esim. paloletku johon pum-
pataan kova ilman paine ( 3-10 ilmakehää) riip-
puen liimasta (epoksihartsi). Liima kovetetaan
yleensä saunassa tai erityisessä lämpölaatikos-
sa jossa lämpöä alkuvaiheessa noin 80 astet-
ta. Muotoon hionnan jälkeen liimataan osittain
muotoillut pakeliitti palat lapojen kärkiin jonka
jälkeen suoritetaan loppu hionta lopulliseen
muotoon. Porataan kiinnitysreiät sekä keskelle
nuolen menoreikä (noin 30 mm halk.). Vielä lop-
pu koeponnistukset ja mittaukset, jotta sääntö-
jen mukainen maksimi 95 lp (43 kg) tarvittavas-
sa vetopituudessa ei ylittyisi. Jos kaari on liian
jäykkä on lasikuituviiluja hiottava kummaltakin
(ylä- ja alapuolelta) niin kauan kunnes oikea ha-
luttu jäykkyys saadaan aikaiseksi. Lisäksi lavan
kummatkin puolen on oltava yhtä jäykät. Ja sit-
ten pintaan jokin hyvä lakka joka kestää vettä.


Tähtäimet ja tähtäimen kiinnitys-
palat
Tässä projektissa oli jo alkuvaiheessa selvää,
että tulen kiinnittämään tähtäinlinjan keskelle
asetta (normaalisti oikeakätisellä hieman va-
semmalla), jotta pääsen paremmin aseen “alle”
ja näin saan paremman ampuma asennon eikä
tule tarvetta kallistaa asetta. Tärkeitä huomioita
tähtäimien kiinnityksissä on niiden tukevuus /
kestävyys, sekä säädettävyys. Diopterin ja etu-
tunnelitähtäimen ostin kaupasta.


Jänne
Jänne rakennetaan / punotaan jänteentekolait-
teen avulla. Jänteessä on yleensä 8-10 kieppiä
eli yhteensä 16-20 Dackron säiettä. Punonta
langalla vahvistetaan ja tehdään kumpaankin
päähän lenkit ja keskelle keskipunos. Ennen
jänteen paikoilleen asettamista kierretään siihen
noin kymmenen kierrosta.

Peräkoukku ja jalkarauta
Jalkarauta tehdään yleisimmin alumii-
nista pituuden ja muodon vaihdellessa
ampujan mieltymyksien mukaan sa-
moin, kuin peräkoukun materiaali sekä
muoto ovat melko vapaasti rakennet-
tavissa. On huomioitava kuitenkin sivu-
suunnassa tarkkailtaessa peräkoukkua,
että olkapään yläosassa oleva osa ei
saa ylittää 3 cm eikä myöskään alaosa
koukusta saa ylittää 3 cm koukun sisä-
puolen alakohdasta ylöspäin mitattuna
;) Ja koukkuosan pituus ei saa ylittää
150mm. Koko peräkoukku pitää mah-
tua leveyssuunnassa 100 mm olevaan
tilaan. Nämä tarkastetaan ennen kilpai-
luja yleensä.
10
Alumiiniosien anodisointi eli elok-
sointi
Toimenpide kannattaa tehdä, kun alumiini tup-
paa olemaan hieman pehmeä ja haavoittuva
pienille kolhuille. Eihän se mitään täydellistä
suojaa anna, mutta hieman paremmin kestää.
Eri vahvuisia hiomapapereita menee kyllä osien
viimeistelyssä muutama metri. Minulla alumiini
osia tuli aseeseen kaikkiaan 19 mustaa ja 8 pu-
naista. Uskomatonta, mutta osiin yhteensä kai-
ken kaikkiaan tuli porausreikiä (kiinnitys reikiä)
sekä niihin kierteet yli 50kpl.
11
Kokeilua ja testaamista
Ammunta ja muutama kilpailu meni alle odotus-
ten lapaongelmien takia, eli lavat joita käytin uu-
dessa aseessani olivat huonoja, eli toinen lavan
puolisko oli jäykempi kuin toinen, joten jouduin
fiksaamaan ne samanlaisiksi ja samoin ”etutuki-
käsipakan” rakentelussa jouduin tekemään jou-
kon erillaisia kokeiluja erilaisilla pakka tyypeillä.
Myöskin lisäpainon kiinnityskohdan kanssa
meni söhlätessä aikaa ennenkuin ase alkoi niin-
saotusti käydä. Etutunnelin eteen laitoin vielä
isomman ja herkemmän sekä tarkemman vesi
vaa`an. Näillä mennään nyt ja tulosta alkaa tu-
lemaan. Ainakin viimeiset koeammunnat, am-
muntaharjoittelu, sekä kisa Häädemeestessä
Virossa antoivat positiivista signaalia tulevasta.
Pieniä fiksauksia vielä ja sisäkausi voi alkaa :)
65m matkalta meni väliin ihan mukavasti, vaikka
nuolen rikkoutuminen ei aina hauskaa olekkaan
;)
12