Perjantaina Joulukuun 8 ptnä.
POHJALAINEN
Kaikkien sivistyskanso-
jen naiset
käyttävät Knubaatlsvyötä,
omit. kyllä on se hyvin harvi-
naista Suomessa muiden kuin
yläluokan keskuudessa, vaikka
se on yhtä välttämätön kaikille
täyskehittyn. naisile, sillä se es-
tää liikavuodon, kuukautisten
keskeytymisen, ihon rohtumisen,
kylmettymisen ja ennen kaikkea
vaatteiden ryvettymisen, sekä
vähentää vaivaa itsensä hoidos-
sa ja pesussa, sitäp. se estää
toisten huomion. Jos esim. on
tehtävä jokin vierailu, voipi sen
tehdä aina huoletta silloin kun
käyttää buubautisvyötä. Kumi-
sen vyön alaosaan sijoitetaan
imutyyny. joka imee itseensä
kaiken vuodon, kuminen alaosa
estää sen läpäsemästä vaattei-
siin. Imutyynyjä voidaan taas
vaihtaa aina tarpeen vaatiessa
ja pestä niitä aina varalta käy-
tettäväksi. Vyö kahden imut.
kanssa 4 mk. ylim. imut. 2:40
tus. Sopivia, venyviä vatsavöitä
käytettäväksi normaali- ja ras-
kauden aikana, roikkuvatsoja ja
vatsahaavoja varten. Hinta 5
mk. 6:50. Reiden alusnauhat
kohottavat hintaa l mk:n. Mei-
dän vyömme ovat saavuttaneet
tunnustuksen kätilöiltä jalääkä-
reiltä. Lähettäkää maksu sete-
lissä tai postini, niin lähetetään kee matkustajan silmään mitä hu-
tavara Teille vapaasti, kenenkään
sisältöä tietämättä.
HELIOS, Teknillinen Tehdas raisä kunnissa, jota ainakin todisti
243 os Riihimäki
Karspl.
Suomen Pankki Jouluk. 8 pnä 1911
Pietari 1. a. 268; 266: 66 2/3
263: 60
,
Lontoo
—:
1. a. 25. 38 25: 22
„
90 p. —; 24: 98
Pariisi 1 a. 100: 70 99; 90
90 p. 99: 20
-:
„
Hampuri 111. a. 124; 123:40
Lyypekki h9O p. 122:
Mn Frankf.l
—;
—
Antverpi 1. a. 100: 40 99;
90 p. 98:60
Amsterdam 1. a. 210: 30
90 p. —:
—:
206;
,
K:hamtna La. 139:40 138:80
Kristiania 1. a. 139; 40 138; 80
Tukholma 1. a. 139:40 138: SO.
Berllnin pörssi
Berlinistä joulukuun 7 pnä.
100 ven. ruplaa Rmk.
Ven. 4 % konsol. 1889 Rmk.
Kuollut. Viime kuun 29 pnä
kuoli Jurvan Närvijoella maan-
viljelijä Juho Mäntylä 55
vuoden ikäisenä. Mäntylässä
meni manan majoille uuttera maan
viljelyksen edistämisen harrasta-
ja nuorisoseuratyön ystävä. Hä-
nen alotteestaan perustettiin paik
kukunnalle maanmiesseura ja son-
nivhdistys ja monella muullakin
taholla on hän kuntansa hyväksi
työskennellyt.
Jalasjärven maamiesseuran
kokous oli t. k. 3 pnä. Apura-
ha a päätettiin keskusseuralta
pyytää palkintojen jakoa varten
maatalouskilpailuihin 600 mark-
kaa ensi vuodeksi.
Edustajiksi keskusseuran
kokouksiin ensi vuodeksi valittiin
J. H. Koivukoski K. Leskinen, S.
Ritakasari, Juho Juvonen ja J. Ki-
viniemi, varalle lisakki Kiviniemi
ja Matti Kellosaari. Matkakor-
vaukseksi heille määrättiin 4 mark
kaa. (kerralta).
Johtokuntaan valittiin
erovuoroiset uudelleen Koivukos-
ki. Heikki Luopujani ja J. Lam-
varajäseneksi uudelleen
mi -—,
Tuomas Luopajärvi.
Tilintarkastajiksi tulivat opet-
taja K. Leskinen ja kanttori Jus-
lén, varalle Aug. Rainio.
Kalastuskurssit päätet
iän ottaa vastaan.
Iltama päätettiin toimeen-
panna seuran hyväksi.
Käsityökoulu joka on toi-
minut syksystä alkaen päätettiin
pyytää edelleenkin kuntaan.
Lopuksi jaettiin palkinnot tä-
män vuoden juurikasvivihantare-
hu- ja kesannonhoitokilpailuista.
Alahärmän Härmänkylän n s.
raittiusosastolla oli kokous viime
keskiviikko-iltana, jossa keskus-
teltiin osaston jäsenten käyttäy-
tymisestä kokouksissaan Lau-
suttiin, laulettiin ja satu kerrot-
tiin, sekä juoksevat asiat päätet-
Kahvi-
kauppa
lorlo varrella
suosittelee hyviä ja halpoja
kahvi- ja teelajejaan
Tulkaa katsomaani
tiin. Lopuksi hyväksyttiin juhla-
toimikunnan laatima ohjelma
kuusijuhlaa varten jouluk. 23 il-
vaan taan, johon päätettiin pyytää
kunniavieraiksi opettajia y. m.
raittiutta harrastavaa vanhem-
paa väkeä.
Salapolttimoita hävitetty
Töysässä hävitettiin t. k. 4 ja 5
pnä kaksi salapolttimoa, toinen
Ahon metsässä ja toinen Ojan-
perän ulkometsässä lähellä Ät-
särin rajaa. Valmista ainetta oli
suuret määrät ja 2 pannua kum-
massakin keittovalmiina. Keittä-
jinä toimivat J. Kytölä ja J.
Saari.
Samaten hävitettiin Jalasjär-
vellä v. k. 28 p. torpparinleski
Hilma Nättisen asunnossa Erk-
kilän talon maalla käynnissä
oleva tehdas. Valmistaja, mai-
nittu leski pötki pakoon.
Pikakuvia Kurikasta.
Kurikka on Etelä-Pohjanmaan
mitä parhaimmin asuttu pitäjä jota
todistaa sen pellot ja rakennukset.
Maanpinnan muodostus eroaa suu-
resti sen naapuripitäjistä Ilma-
joesta ja Kauhajoesta. Viime
mainitut ovat enemmän tasaisia
jokivarsiltaan, jota vastoin Ku-i
rikka on ikäänkuin lainehtiva meri
suurine hyökyaaltoineen, joka te-
paisimraan vaikutuksen. Edistys
on yhtä korkealla tasalla kuin
muisakin E. P. maan edistyneim-
m. m. se äärettömän hyvä järjes-
tys kuntakokouksissa, joka muis-
sa kunnissa poikkeuksetta on pal-
jon alkuperäisemmällä kannalla.
Mitä tulee pienimpiin rikoksiin,
niiden ilmisaamiseen j. n. ep. to-
distaa naapuripitäjitten sanan-
parsi »Menkää Kurikkaan kyllä
siellä otetaan selvä.«
Ohimen-
nen sopinee myös huomauttaa et-
tä siitä on 20 vuotta kun Kurikas-
ta on salapolttojuttuja nähty sa-
nomalehden palstoilla, eikä nyt-
kään sellaisia ole. Nämä seikat
50 •100:lta todistavat viranomaisten virkeyt-
tä ja ovat niin ollen luettava hei-
40 dän ansiokseen.
J. M—lo.
Tietoja Ylivieskasta. Meille
kiri.: Täällä menee elämä sitä ta-
216: 05
vallista laatua, ihmiset ovat ahke-
rassa työn hommassa, talolliset
tekevät omaa työtänsä ja palk-
katyöläiset ovat, joko sahoilla,
joita onkin kaksi kylässämme,
taikka propsin teossa, joita teh-
dään paljon kylässämme tänä
talvena. Huonoksi moittivat met-
sätyömiehet oloaan metsässä, kun
kaikki notkelmat ja kolot ovat
vain senverran jäässä, että heti
alla pettää kuin päälle astuu.
Pappilan metsäkin on jo lei-
mattu myyntikuntoon, joka tänä
talvena myydään enimmän tar-
povalle ostajalle yhtenä telinä.
On siinä puuta jolla sahalla nä-
mät joutuvat sahattaviksi.
Ilmat ovat olleet sekavia tänä
syksynä. On satanut väliin lun-
takin tavalliseen rekikeliin asti,
kun vesisade on taasen kohta
perässä seurannut vieden maan
puhtaaksi lumesta. Ilman läm-
pömäärä on nykyään vaihdellut
3 ja 10 asteen välillä kylmää.
Raahen pormestarikaan. Vii kaakseen sieltä matkaansa Vala-
me lauantaina kun pöytäkirja v. moon.
k. 22 pnä toimitetusta pormes-
tarinvaalista julkiluettiin Raahen
raatihuoneella ilmotti opettaja sen yleinen kokous pidetään
Yrjö Korteniemi tyytymättömyy Tampereella tulevan huhtikuun
tensa vaaliin nähden. K:va. 26—27 p;inä. Kokouksen yhtey-
Ruusujuomako kuoleman ai- tyksen vietetään samalla yhdis-
heutti? Torppari H. Kokko Yli- tys perustettiin
kiimingillä oli viime marraskuun
18 pnä nauttinut tulokkaalla
Kalle Saarijärveltä tämän teet-
tämää ruusujuomaa ja nelisen
tuntia tuota nautittuaan kuollut. osakeyhtiön
Talokas Kalle Saarijärvi on ker päättäneet sulkea laitoksen siksi
tonut, että hänet on ruusujuo- kunnes velkojat ovat päättäneet,
man tekoon opettanut Kohon pidetäänkö laitos mahdollisesti
talon emäntä Särkijärveltä Uta- avoinna konkurssipesän laskuun.
järven pitäjässä ja että teke- Tämän johdosta matkustivat
määnsä juomaa ovat nauttineet kaikki vieraat 5 tai 6 luvultaan,
jo useat henkilöt, eikä siitä ole toissapäivänä pois laitoksesta.
ennen mitään vaaraa huomattu
olevan. Kuinka sitten tämän varillisten liitto hajonnut. Kuten
lääkkeen laita oikein lienee, tunnettua, ovat porvarilliset puo
liekö tekijä sitten siihen läikäyt- lueet tähän asti esiintyneet yh-
tänyt liiemmälti „seevettä“, jota teisellä listalla sosialidemokrat*eja
siinä sanoo käyttävänsä. Taikka vastaan Kotkan kunnallisissa vaa-
nauttiko potilas tuota liiemmälti leissa. Nyt ovat Kotkan suoma
kuin neuvo oli ollut, tahi mistä laiset puolueet jättäneet ruotsa
tuo äkkikuolema aiheutui, sen laiset liiton ulkopuolelle. Ruot-
asiassa toimeenpantu tutkimus salainen puolue päätti viime sun-
lähemmin osottanee. K:va.
Varasliiga vangittu. Ou-
lussa viime aikoina tapahtunei-
siin lukuisiin pienempiin var-
kauksiin ja näpistyksiin osalli-
sina on etsivä poliisi pidättänyt
seuraavat 5 nuorukaista, joita
kaikkia jo ennen on rangaistu:
Johan Henrik Kärkinen, Emil
Kärkinen, Matti Andreas Kärki
nen, Johan Sakarias Väisänen
ja Hjalmar Alexander Kinnunen.
Niinkauan kuin yllämainitut
nuorukaiset ovat olleet pidätet-
tyinä ei mitään varkauksia ole
kaupungissa tapahtunut. K:va.
MERKILLINEN UNI.
Murhattu ilmoittanut unessa
itsensä.
Kaiku kertoo seuraavan mer-
killisen jutun:
Kuten tunnettu murhattiin Ala-
torniolla marraskuun 26 päivää
vasten eräs mies. Miehen ruumis-
ta on säilytetty leikkaushuoneessa
hautausmaalla. Hyvin runsaasti
°l? PMkkakuntalaisia ja etempä-
näkin asuvia käynyt
katsomassa
murhattua tunteaksensa sen, mut-
N:o 218. IPil
ta kukaan ei ole tuntenut tai muis
tanut sen nimeä.
Marraskuun 29 päivää vasten
Sota Italian ja Turkin välillä.
yöllä näki Alatornion Liakanky-
lässä asuva talokas Augusti Lem-
peä seuraavan unen: Hänen ty-
Onko Italia asettanut liikkeelle tung jälleen Pietarista. Kaikki
könsä tuli eräs hänellä v. 1909 300,000 miestä. nämä lehdet huomauttavat, ettei
työssä ollut Uudestakaarlepyystä Turkki yksin voi kysymystä rat-
kotoisin oleva mies Wille Liimat- Wien, jouluk. 6 p. Sanoma- kaista,
ta, sanoen, että hän tulee Kieru- lehti Vaterland ilmoittaa, että myöskin niiden valtain
nasta työstä ja että hän on mur-
Italian kuningas sekä Abruzzien mus, jotka ottivat osaa 1871 Lon-
herttua ovat tarkastaneet italia- toossa pidettyyn ja tätä
hattu ja otettu häneltä päällys-
takki, papintodistus, kuvernöörin laiset rajalinnoitukset sekä mai-
passi ja 1,000 markkaa rahaa. nitsee, että tämä menettely on
Samalla pyysi hän tulemaan häntä nähtävästi vahvistus sille isän-
maalliselle pelolle, jota Hötzen-
katsomaan sanoen: »kyllä sinä
minut tunnet, vaikka minulla on
dorff ilmaisi. Sanomalehti ilmot-
taa, että Italia on kutsunut
leuka ja kaula ruskeana, sillä mi-
nua on käynyt paljon katsomassa,
300,000 miestä lisäksi niille
85,000, jotka on lähetetty Airi-
mutta ei kukaan tunne. Kahdessa kaan, jonka johdosta sanoma-
tannerpaikassa minä taistelin, en-
lehti kehottaa Aehrenthalia vaa-
nenkuin saivat hengen otetuksi, tmaan Italialta tarpeellista seli-
enkä minä olisi niitten matkaan
lähtenyt, ellei toinen olisi ollut
tystä.
tunnettu henkilö. Tule katsomaan,
ethän pelkää, vaikka minä tapet- Vaatiiko Venäjä Dardanellit a-
tukin olen«. vattaviksi sotalaivoilleen?
Herättyään aamulla ei Lempeä
kuitenkaan uskonut unensa mi- Itävallan ja Saksan lehdet si-
tään todellisuutta kuvaavan, eikä sältävät tiedonantoja, joiden mu-
senvuoksi lähtenyt katsomaan kaan Venäjä olisi esittänyt Turkin
hallitukselle vaatimuksen saada
murhattua. Mutta kun uni on ollut
yhä mielessä ja tunnossa on ollut Mustanmeren ja Aegeanmeren vä-
salainen ääni, joka on ikäänkuin liset Bosporin ja Dardanellein
keinuttanut mene katsomaan, se- salmet auki sotalaivoilleen. Neue
:
kä kun hän on naapureille unensa Freie Presse on saanut nämä tie-
puhunut, niin nekin kehottivat tonsa Konstantinopolista ja Parii-
sista, Frankfurter Zeitung Kon-
menemään katsomaan. Niin lähti
unennäkijä kirkkoon adventtisun- stantinopolista ja Kölnische Zei-
inintaina samalla käydäkseen kat-
somassa murhattua. Heti nähtyään
murhatun tunsi hän sen Wille Lii- jonka eteen hän meni luulta-
matuksi, samaksi, joka unissa
vasti lämmittelemään. Kun hän
oli hänelle esiintynyt. Lempeän
mukana oli 3 muutakin henkilöä,
jotka tunsivat murhatun.
huomasi vaatteissaan tulen, niin
ei hän ymmärtänyt sammuttaa,
vaa piiloutui kaapin ja seinän
Lempeän vaimo kertoi, että si-
väliin ja oli kätkössään, kunnes
nä yönä. jolloin miehensä unen tulen valloilleen päästyä alkoi
näki, hän oli herällään ja kuuli
huutaa tuskissaan. Sitten vasta
miehensä unissa ääneen -”'huvan äiti joutui apuun, mutta se oli
rautatiestä, taposta y. m. Lempeä
myöhäistä. Onnettomuuden li-
vakuuttaa, ettei hän ennen unen- säksi ei ollut vettä saapuvilla
näköäkö ollut kuullut mitään mur- ja äiti paljain käsin vaatteita
hatulla olevista ulkonaisista mer-
sammutellessaan poltti kätensä.
keistä. Lapsi on kai toim tettu Porin
sairaalaan. Hiljattain sanotaan
samassa perheessä saaneen toi-
sen lapsen palohaavoja ja muu-
ten kerrotaan samain lasten tu-
len pitelemisestä varottavia jut-
tuja. Sat. S:t.
Presidentti Hirvikannan Poliisimielivaltaa.
murha.
Viime sunnuntaiksi oli Lemin
Prokuraattori on nyttemmin lä- työväenyhdistys puuhannut ilta-
hettänyt presidentti Hirvikannan
man. Siitä oli asianomaiselle ni-
murhaa koskevan pöytäkirjan Tu- mismiehelle asetuksen mukai-
run kaupunginviskaalille raastu-
vanoikeudessa toimeenpantavaa
sesti ilmoitettu ja samalla mak-
sut suoritettu. Siitä huolimatta
tutkintoa varten. Prokuraattori
palautti poliisi E. Turku sun-
kiinnittää sitäpaitsi pitemmässä nuntaina järjestäjille ilmoituksen
kirjelmässä kaupunginviskaalin
iltamasta sekä rahat, ja ilmoitti,
huomiota erityisiin murhan yhtey- että nimismies kielsi aiotun ilta-
dessä oleviin seikkoihin m. m. huo man toimeenpanemisen, syystä
rnauttaen että murha on terroris-
että yhdistys oli kieltäytynyt an-
tinen, poliittisista syistä johtunut tamasta
teko. kenraalikuvernöörin vaa- teista.
timia tietoja yhdistyksen toimin-
nalta. Samalla kielsi poliisi ilta
Ilkivaltaa Valamossa. mahuoneuston omistaiaa luovut
lamasta huoneita tähän tarkoi-
Viipurin läänin kuvernöörille
tukseen. Iltama pidettiin kui-
saapuneen sähkösanoman mu-
tenkin ..kiellosta huolimatta.—
kaan ovat muutamat suomalaiset
kalastajat harjoittaneet ilkivaltaa
Kans. Ä.
Valamon luostarille kuuluvalla
Mökkerikön saarella m. m. metsää
polttamalla. Keskiviikkona mat-
Suomalais-ugrilainen seura
kusti 10 poliisia Sortavalaan- jat-
V. 1911.
Seuran julkaistujen teosten lu-
kumäärä tänä vuonna ei olekaan
--
Suomen maamittariyhdistyk- niin runsas, kuin join-kin edel-
lisinä vuosina. Seuran työala
on laajentunut, työmiesten luku
kasvanut ja sen rahallinen ase
dessä
ma, menestyksellisen toiminnan
25-vuotisjuhlaa. Yhdis
välttämätön pohja, on ollut tyy
nim. Tampereel-
dyttävä. Viimemainittuun seik-
la v. 1887. kaan on tietysti suuresti vaikut
Rauha yhtiön laitos sulje- tanut se kannatus, jota Seura
taan. Uskotut miehet Rauha- valtiovaroista on nauttinut Eri-
konkurssissa ovat tyistä kiitollisuutta Seura tun-
tee englantilaista oppinutta suo-
malaisen tutkimuksen harrasta-
jaa ja innokasta ystävää, John
Abercrombya kohtaan, joka en-
tisten lahjoitustensa lisäksi tänä
vuonna on Seuralle antanut
2,523 Smk. (== 100 Puntaa) sa-
Kotkan kunnallisvaalit. Por- mojeditutkimusten kannattami
seksi ja niiden tulosten julkai
semiseksi.
Seuran välityksellä suoritetul-
la työllä on ollut ja on suun
merkitys sille unkarilaiselle tut-
kimukselle, joka pyrkii selvittä-
mään tuon sukulaiskansamme
kieltä, historiaa ja kansatieteel-
lisiä oloja, sekä niille tutkijoille,
nuntaina olla ottamatta osaa vaa- jotka tehtäväkseen ovat ottaneet
Venäjän menneisyyden ja kan-
leihin.
satieteellisten kysymysten selvit-
Lotja pohjaan joessa. 8,000 tämisen.
tiiltä mukana. Tiistaina päivällä Seuran työn tulokset
tarjoovat ainesta ja valaistusta
klo li ajoissa kun insinööri v. germanistille ja turkkilaiskanso-
Schantzin omistama tiililastissa
jen tutkijoille, vieläpä huomiota
oleva lotja moottoriveneen hi-
ansaitsevia vertauskohtia mitä
naamana oli päässyt Ruissalon kaukaisimmilla aloilla
sillan kohdalle sai se sillä koh- leville tiedemiehille. työskente-
taa olevissa jäissä ankaran vuo osaksi Suureksi
Seuran työn kautta suo-
don. Miehistö koetti parhaansa malais-ugrilainen
tutkimus on
mukaan pumppujen avulla pitää kohonnut
välttämättömäksi
lotjaa veden pinnalla, mutta Au- seneksi yleismaailmallisen jä-
tutki-
rajoen suuhun päästyään vaipui muksen sarjassa, ja
raskaassa lastissa oleva alu» vollisuutemme on nieidän.vel-
pohjaan keskelle väylää. Sen vät ne vaatimukset,katsoa, ettei-
joita meille
miehistö pääsi viime tingassa tässä
suhteessa voidaan asettaa,
rannalla oleviin muihin lotjiin. jää täyttämättä.
Lotjassa, joka oli lähtenyt La- Seuran kustantamina Stipendi-
pilasta, oli lastina 8,000 tiiltä. aatteina ovat maisterit T. V Leh-
Se vaipui 10 jalkaa vedenpinnan tisalo ja K. R. Donner tehneet
alle vanhan linnan kohdalle, ja tutkimusmatkan Siperiaan. Edel-
paikka, mihin se upposi, mer lisen matkan kustantaa Seura
kittiin hetimiten, jotta laivat kokonaan, jälkimäinen suorittaa
voisivat sitä välttää. Lotjan tutkimuksen omin varoin, mutta
pelastamiseksi ryhdyttänee koh- Seuran nimessä ja valtuuttamana.
dakkoin toimenpiteisiin. U. A. Hra Lehtisalo otti osalleen län-
Lapsi palanut pahoin. Vii- tiset samojedimurteet, hra Don-
me maauaniai-iltana poltti Nak- ner itäiset.
kilan Ala-Viinikalla Villilän muo- Lähemmällä työalalla on myös-
namiehen K. Sundvallia yhdek- kin toimitettu tutkimuksia ku-
sän vuotinen tyttö Alma itsensä ten Inkerinmaalla, missä kuuro-
pahoin. Tyttö oli saanut vaat- mykkäkoulun opettaja Samuli
teihinsa tulen palavasta pesästä, Paulaharju tutki vanhoja raken-
ULKOMAISTA PANKKI-
vaan vaaditaan siihen
LIIKETTÄ.
suostu-
Eduskunnan viime keväänä hy- enemmistöllä.
väksymä asetusehdotus ulkomais-
asiaa kä-
sitelleeseen konferenssiin. Yksi- ten pankkien yleisestä oikeudesta
tyiskohtaisten tietojen puutteessa harjoittaa pankkiliikettä Suomes-
lehdet eivät omista asialle sen pe- sa ei ole vielä palannut Pietarista
rinpohjaisempaa tarkastelua.
Eilinen Novvoje Wremja sen si- senaattiin lausuntoa varten. Mikä-
jaan peruuttaa mitä jyrkimmin li kerrotaan lienee erityisille se-
kaikki nämä huhut. Ulkoasiain naatin jäsenille muuten epätie-
ministeriöstä on nimittäin lehti toista mille kannalle sen on laki-
saanut tietää, ettei virallisia neu- ehdotuksen suhteen asetuttava
votteluja ole ollut Venäjän ja koska ei olla selvillä siitä kuuluu-
Turkin hallitusten välillä eikä e- ko se niihin asioihin, jotka ovat
des Venäjän Konstantinopolissa
oleva lähettiläs Tsharykow ole käsiteltävät yleisvaltakunnallises-
yksityiskohtaisestikaan kosketel- sa järjestyksessä jolloin se tulisi
lut kysymystä.
VIIMEISET TIEDOT,
Pohjalaiselle S, U. T.
SOTA.
ITALIALAISET PUNAISEL-
LA MERELLÄ.
Italialainen lai- dosta.
Rooma, 7p.
vasto on karkottanut vihollisen
Punaselta mereltä. Majakkatu-
let on jälleen sytytetty kaikkialla.
nuksia ja vanhaa rakennustapaa
Osittain Seuran myötävaikutuk-
sella ovat tutkimuksiaan harjoit-
taneet myö-kin tri U. T. Sre
Hus, maist. U. Holmberg ja maist.
J. Kujala. Nämä tutkimukset
ovat koskeneet etupäässä Tuk-
holman, B-uiinin, Niirnbergin,
Ziirichin, Wienin ja Pietarin mu-
seoita sekä Vienan-Karjalan että
Arkangelin, Pinegan, Onegan,
Vienanmeren seutuja.
Seura on ryhtynyt myöskin
uusiin julkaisuyrityksiin, joista
mainittakoon tri Hurtin kokoel-
mat, tri G. J. Ramstedtin 600
sivua käsittävä kalmukin kielet'
sanakirja, käsikirjoituksena val-
mistunut maist. H. J. Heikelin
esitys hänen muinaistieteellisista
tutkimuksistaan Turkestanissa
Sitä paitsi on Seuralle vielä tar-
jottu julkaistavaksi erinäisiä tut-
kimuksia ja esityksiä.
Seuran arkistoa on vuoden
kuluessa lisätty osion kautta va-
lokuvilla ja diapositiivikopioilla.
Kansanrun mskok elimin ovat li-
siä lähettäneet mordvalaiset R
Uishajew ja J. Zorin. Akatee-
mikko Sch*chinatowdta on tul-
lut n. 1,3u0 lippua sisältävä
mordvalainen sanakokoelma ja
opeit. T. Jewsewiltä kuvilla va
laistu esitys tsheremissmaisten
tukkalaitteista ja hiustenkoris-
JENNIE SPENNERTIN
KONSERTTI
eilen oli laulun ihailijoille todelli-
nen juhlahetki josta ei missään ol-
la kuin yhtämieltä.
Hänen taiteensa on täyskyp-
synyttä sekä sisällön että teknii-
kan puolesta, kuten hän laulua-
kin elämän sisältöään eikä nuot-
teja.
joka tekee
Tämähän se onkin
laulunsa niin viehättäväksi, niin
ylitsevuotavaksi ilmaukseksi hä-
nen «palavasta sydämestään».
Koko salonki oli ihmeissään.
Sen kaltaista ei oltu ennen kuul-
tu, ei monasti ainakaan, ja ihmet-
telyä seurasi ihailu ja ihastus. Suo
sionosotuksista ei tahtonut tulla
loppua. Eikä ylimääräisistä nume-
roistakaan. Yleisö ei väsynyt pyy-
tämästä eikä hän laulamasta.
Ja vielä huomenna hän laulaa
Helppotajuisessa konsertissa et-
teivät eilisestä konsertista es-
tetytkään jäisi osattomiksi.
Kiitos koko esityksestäsi ja
sulostasi!
—n.
SALOME
Oscar Wilden kirjoittama ja Ri-
chard Straussin säveltämä 1-näy-
töksinen ooppera keskv. esitet-
tiin ensi kerran Kansallisteatte-
rissa.
Nimiosan esitti Aino Ackté,
Herodeksena oli kamarilaulaja
Franz Costa. Muut osat olivat ja-
etut seuraavasti: Herodias
Irene Renvall, Jochanaan Vil-
liäni Hammar, Narraboth Väi-
nö Sola, Herodiaan palvelija
Maija Åkerman, Natsarealaisia—-
hra Ekberg ja Hjalmar Frey, So-
tamiehiä Yrjö Somersalmi ja
Thorild Bröderman, Juutalaisia
Väinö Sola, hrat Gustafsson, Hela,
Costiander ja Hakkarainen, Kap-
padosialainen
hra Soinio. Oh-
jaus on rva Emmy Achtén. Fil-
harmooninen orkesteri vahvistet-
tuna avusti, johtajana Armas Jär-
nefelt.
Ollaanko Mona-Lisan varkaan
jälillä?
Berlin, jouluk. 6 p. Lokal
Anzdle sähköitetään Parisista,
että poliisipäällikkö Lepin on on-
nistunut pääsemään Giocondan
jälille.
Vittne natiset.
Pohjalaiselle S. U, T.
Ruotsalaiset ovat voittaneet
1,530 äänestäjän ja 23,110 äänen
Äänestäjiä oli yhteensä 7,303
ja ääniä 73,088.
KUOLLUT.
Eilen kuoli Helsingissä ent.
metsähallituksen päätirehtörin a-
pul. hovineuvos Carl Johan
Nummelin 74 vuoden ikäi-
senä.
VALLANKUMOUS KIINASSA.
LETIT LEIKATAAN.
Keisarillisella käskykirjeellä on
vielä Venäjän lainsäädäntö laitok-
annettu kaikille lupa hiuspalmik-
sen käsiteltäväksi.
kojen pois leikkaamiseen. Toi-
UUSI HALLINNOLLINEN
sella käskykirjeellä on ministeri-
RANKAISU.
neuvosto määrätty ottamaan uusi
Senaatti lienee tuominnut pro-
ajanlasku käytäntöön. Aselepo
tokollasihteeri Modéenin 300 mk Wutshangissa pidennetään 15 päi-
sakkoihin varmennuskiellon joh- vällä. Nankingin puolustaja on
perääntynyt 2000 mieheen nouse-
VALTUUSMIESVAALIT van joukkonsa kanssa.
HELSINGISSÄ.
Huhutaan että keisarilliseen
Vaalien tulokset ovat seuraa- linnaan ja prinssien hallituspaik-
vat:
koihin on hankittu pikatykkejä.
Vaijo. tekin sillä saatoin seurata, mitä
olitte kirjoittaneet.
(Suomennos Pohjalaiselle). »Oi ette tiedä, mitä teette,«
jatkoi vieras ja äänensä tuli yhä
Tanskan kielestä. vakavammaksi. Ette tiedä, mitä
teette istuessanne kirjoittamassa
kun sielunne liitelee korkealle vii-
Keskiyön aikana soipi kello ru- nin ja yön
vaikutuksesta.
noilijan asunnossa.
nän nousi Ette tiedä kuinka monta ihmis-
nourgogne nsa, kukkiensa ja mus- lasta te muutatte ja
luotte toi-
lepuuousa äärestä ja meni ulos a-
senlaiseksi yhdellä ainoalla vii-
vaamaan. nauipuu otti Pan kä- valla valkoisella paperilla; ette
teensä ja pm sua edessään.
tiedä kuinka monen ihmisen onnen
Ulkona portaiden euessä seisoi turmelette, miten monta
pitkä, noikka, nuori mies leveä mantuomiota
kuole-
allekirjoitatte
nmranatm päässään. Vaikka ou täällä yksinäisessä hiljaisuudessa
purevan kylmä taiviyö, ei nuorella rauhaisan lampun,
mieneiia ouut paauystakkia yl- kien
kauniiden kuk-
ja viinipullojen ääressä.
tään. ideni lyhyt takki oli kiin- »Muistakaa, että me
toiset eläm-
ni napitettu ja kaulus käännetty me sitä, mitä te runoilijat kirjoi-
yios korville.
tatte olemme sellaisia, jommoi-
nau mainitsi runoilijan nimen siksi meidät teette.
seka pyysi puhutella nauta. Ku san nuoriso kuvastaa
Tämän kan-
kuin varjo
uoiiija antoi vieraan mennä sisälle teidän runoilijanne.
ses.a meni itse jalessa. Taalla veellisiä, kun
Olemme si-
te olette sitä,
istuivat keskenään juttelemassa langenneita, kun
niin tahdotte.
xuuoiujan imussa poyaaua sei- Nuorukainen tunnustaa ja
kieltää
soivat nourgogu-pullo ,kukat ja sen mukaan, kun te ja
kiellätte
mustepullo. iNuon mies tuijotti tunnustatte.
Nuori neito on ihan
itsepintaisesti nukin, isäntä on samanlainen
kuin ne naiset, joita
tuonut lasin lisäksi ja kaasi viima ihailette
cc
Kummalliselle vieraalleen. Vieras joi lasinsa pohjaan.
»'lauaiseita siis näyttää teidän Sitten kurottautui hän pöydän
luonannea, sanoi viimein vieras yli ja täytti uudestaan lasinsa
syvästi Huoahtaen tyytyväisenä ja runoilijan
viinillä.
monen siimansa isäntään. »Olen »Hän otti, mitä kätensä sai-
tunut tata katsomaan ennen kuin vat, ja hän meni, minne jalkansa
kuolen, a
tahtoivat häntä viedä, kirjoititte
Jxuuoilija asetti nopeasti lasin viime kirjassanne»,
pöydälle, niin että se kilisi. »Ulei- »Olette itse opettanut
lausui vieras.
minua ot-
leno sairas?» kysyi hän. tamaan. Sen olette opettanut meil
»Olen jokseenkin terve,» vasta- le kaikille.
si vieras, hh ruumistani mikään
»Olemme kuulleet teiltä, että
vaivaa. Ainoastaan sieluni alkaa se oli hyvä, joka oli voimakas
tehdä loppuaan. Minä menen nyi mies, jolla oli
suuret vaatimukset
notnn kuollakseni, ja sitä ennen ja voimakkaat halut,
oli varustet-
nalusm ualulä teidät. Senvuoksi tu voimakkaalla tahdonlujuudella.
soitin kelloanne näin myöhään. Meidän piti alentua tullaksemme
Vieras tyhjensi lasinsa, äänen- ihmisiksi. Olette saattaneet meitä
sä värisi hiukan, kasvonsa kaipe- ihannoimaan
viinin hurmausta,
mvat kovasti. Hänen käytöksen- rakkauden hurmausta, ajallista on-
saän oli jotakin yhtäläisyyttä ru- nea,
sotilaan kunniaa sitä ra-
noilijan kanssa. Samaten muis- jua elämää, jota
kutsutte suureksi
tuttivat kasvonsakiu tätä. Tun- elämäksi. Te kuljitte edellämme,
tui melkein kuin olisivat olleet korkeammalle muita, ja ihanilla
samaan perheeseen kuuluvia. kuvauksilla ja lupauksina saitte
»'Te olette minulle olleet eniten
meidät jättämään isäimme huo-
maailmassa,» sanoi vieras vielä.
neet. Seurasimme tätä ihanien
»Olen lukenut kaikki kirjanne, y- perikadon
sävelien kaikuessa
hä uudestaan ja uudestaan. Osaan partaalle, jossa te
kokonaisia sivuja jopa runojakin vaan me toiset syöksyimme tur-
ulkoa. Todellisen elämäni olen e mioon
länyt teissä ja teidän kanssanne.
se teitä auta, että hymyi-
»Kuinka niin?» kysyi runoilija, let »Ei te ivallisesti ja pudistatte pää-
mutta tunsi samalla, miten tyh- tänne,
mästi hän oli kysynyt. »Ja miksi
suuri loitsija! Jospa tie-
ette koskaan ennen ole käynyt
täisitte, kuinka monta rauhatonta
sielua olette luoneet ja kuin-
luonani?» lisäsi hän.
ka moni on siveettömyyden tiel-
»Se ei ollut tarpeellista,» vas- le joutunut raaaseutukuvauksien-
tasi toinen. Tunsin teidät varsin
hvvin, ehkä liiankin tarkkaan. Nyt
ne tähden.»
»Olin kerran kirjakaupussa myv
tahdoin ainoastaan, että te olisit-
mässä. Se oli aika, jolloin seisoin»
te viimeinen ihminen jonka näki- puhtaalla keveällä
sin, ja tämä viimeinen ihmisasun- tiskin takana
sielulla auringonlaskiessa • ulkona.
to, jossa kävisin. Tahdoin, että
»hautaus» alkaisi tästä talosta. Ja kun menin ulos portaille polt-
tamaan piippuani, silloin tuli luok
Vieras joi ja jatkoi:
seni mies joka kaupitteli teidän
»Te kysyitte, mitä olin elämäs- kirjojanne.
Ja nämä vuodattivat
säni! Eikö se ole samantekevää? myrkkyä, mikä siitä ei
Ehkä olen koko nuoruuterii ajan sieluuni
poistunut ja elämäni tur-
seisonut myymälässä kaupittele- koskaan
massa tavaroita toisille. meltui päivä päivältä, kunnes vih-
doin unohdin oman itseni.
Ehkä niin, vaan ehkä muutakin.
Ehkä minä kerran olen tahtonut Sen sanottuaan vieras nousi ja
tyhjensi lasinsa. »Kello on pal-
runoilla niin kuin tekin ja tulla
jon» sanoi hän. »En tahdo enää
suureksi mieheksi.
»Muistan ensimäisen kerran, teitä vaivata. Tämähän on ensim-
kun teidät näin. Se oh kesän ai- mäinen kerta, kun luonanne käyn,
mutta käyntiä ei uudisteta. Olen
kaan pienessä maaseutukaupun- tullut luoksenne ehkä niinkuin
gissa. Matkustin silloin sen kaut-
ta. Kaikkialla huudettiin silloin
änärälapsi tulee isänsä luo, jonka
nimeä hän ei saa kantaa, mutta
nimeänne. Kaikki teitä, joko ki-
roilivat taikka ihailivat. Me, jot-
jonka hän kuitenkin kerran tah-
ka olimme nuoria, seisoimme hy- too nähdä.
(Jatk.)
vin lähellä runouttanne ikäänkuin
kokoontuneina lipun ympärille.»
»Näin teidän tulevan hotellista VENÄJÄ JA PERSIA.
kaupungin torille; ulkopuolella
seisoivat vaunut ja odottivat. Te Englannin radikaalit tyytymättö-
tulitte. Seurassanne oli kaksi
naista, joille aukaisitte vaunun o-
ven. Seurasitte itse jälessä kau-
niina ja notkeana hyvissä vaat-
miä.
Lontoosta lennätetään: Eng-
lannin radikaalit lausuvat räike-
ässä muodossa tyytymättömyyten-
teissa, viinin ja ruuan innostama-
na. hymyillen ja puhuen. Vau-
nunne kulkivat aivan minun vie-
ressäni, te näitte ihailuni ja loitte
sä hallituksensa politiikkaan Per-
siassa. He eivät voi hyväksyä
sitä että Englannin hallitus yh-
dessä Venäjän kanssa vaatii eng-
minuun alentuvaisen katseen lantilaisten virkamiesten karkoit-
ikäänkuin kolikon joka kerjäläi- tamista Persiasta. Tyytymättö-
selle heitetään. . .
miä ovat radikaalit myöskin sii-
»Nyt tiedän ettei minusta
tule hen, että Englannin ja Venäjän
runoilijaa, vaan silloin en sitä tien
välillä oleva »pufferttivaltioa Kes-
nyt. Luulin olevan! samaa kuin
ki-Aasiassa häviää.