You are on page 1of 3

Eyi Nigbati o de ile lati ile-iwe isinmi ominira kan, Mo rii ni fere ni gbogbo ọjọ: ile wọn duro

ni apa keji
ọna, n wo “iyẹ naa Ile ilu ti mo ṣiṣẹ. O maa n sare nigbagbogbo si ibikan, nikan tabi papọ pẹlu awọn
arabinrin, tabi paapaa diẹ ninu awọn ọdọ. Eyi ni ohun ti Mo ṣe ati kii ṣe ifẹ rẹ. nigbami iṣẹju kan wa,
Mo yọ awọn iwe ati awọn abọ mi kuro, o lọ si oju ferese o wo jade nibẹ, ni ile wọn, lori gilasi lile kan,
o dara, nigbamiran Mo rii rẹ Ati ni alẹ yii Emi yoo fi sii ninu iwe-iranti mi. Ni akọkọ Mo pe e ni itọka
"X", lẹẹkansii, nigbati mo mọ orukọ rẹ, "M". Mo pade rẹ ni ọpọlọpọ igba lori opopona, ati bakan ni
mo duro ni ẹhin lẹhin rẹ ni ile-ikawe ni opopona Crossfield. Ko wo ẹhin, ṣugbọn mo gba akoko pipẹ
lati wo ẹhin ni ori, ninu igbo ri rẹ, hun pẹlu gun, ina, siliki braid, bi ọfun aran. Nwọn si pejọ, gun, si
ẹgbẹ-ikun. Lẹhinna o ju u si àyà rẹ, ati lẹẹkansi lori ẹhin rẹ. Lẹhinna Mo fi si ori mi. Titi ti o fi di alejo ni
ile mi, Mo ni orire ni kete ti Mo rii irun yii larọwọto ninu awọn iwe. Ọfun mi dide ni gígùn, o lẹwa. Gan
ti o dara ọmọkunrin. Ati lẹhin naa, ni ọjọ Satide kan, Mo lọ si Ile ọnọ ti Itan-akọọlẹ Adayeba, ati
London ati Emi pada si ọkọ ayọkẹlẹ kanna. O joko ni igba mẹta si ibujoko mi, lẹgbẹẹ mi, ati kika, ati pe
Mo tẹju si i fun idaji wakati kan. Wo mi o dabi ṣiṣe ọdẹ labalaba, bawo ni o ṣe kere lati mu apẹẹrẹ
kan. O rin ni iṣọra, ẹmi rẹ ti lọ, bi o ṣe sọ ... bi iya ti awọn okuta iyebiye {Great Spangled Fritillaria) -
iya-nla-ti-parili labalaba.} O fọwọkan. Mo fẹran sibẹsibẹ obinrin ti o lẹwa. O jẹ - fun ọjọgbọn kan. Fun
awon ti o loye. Ni ọdun yẹn, bi o ti n lọ si ile-iwe, Emi ko mọ ẹni ti o jẹ tabi tani o jẹ. Oun nikan ni
baba ti orukọ naa - Dr. Grey, ati bakan naa gbọ, mẹnuba ni ipade ipa ti choleraoptera, eyiti o dabi pe
o mu lati ọdọ iya rẹ. Nitoribẹẹ, ni kete ti Mo pade iya rẹ ni ile itaja, Mo gbọ ti o n ba ontaja sọrọ -
ohun gige, oluwa awọn ẹsẹ, iwọ, alaye ọba, ati pe o le rii lẹsẹkẹsẹ fun awọn aṣiwere n mu: simenti
fẹrẹ ṣan oju pẹlu gbogbo iyẹn. Lẹhinna, ninu iwe iroyin ilu wa wọn ṣe atẹjade awọn awari wọn ni Ile-
ẹkọ Iṣẹ-ọnà ti Ilu Lọndọnu ati bi wọn ṣe gbọn ati ti ẹbun. Ati pe Mo mọ orukọ rẹ, o lẹwa bi Miranda.
Ati pe o mọ pe o nkọ ẹkọ. Lẹhin nkan yii, ohun gbogbo yatọ. O han ni awa ni apa keji sunmọ,
botilẹjẹpe wọn ko mọ ara wa ni ọna deede ti o ṣẹlẹ. Nko le ṣalaye idi tabi idi ... bawo ni Mo ṣe rii tẹlẹ,
Mo rii lẹsẹkẹsẹ: oun nikan ni. Bẹẹni, Emi ko binu rara gbogbo wọn loye pe o kan jẹ ala, ala, nitorinaa
yoo kọ silẹ ti ko ba jẹ fun owo yii. Mo kan n la ala fun ọjọ nla kan, ni ṣiṣe awọn itan ti gbogbo oniruru,
nigbati mo pade rẹ, Mo ṣe awọn iṣẹ iyanu, o fẹran wọn, a ni igbeyawo ati ohun gbogbo ti o sọ. Emi ko
tọju ibi si ori mi. Nikan lẹhinna. Ṣugbọn eyi tun jẹ ohun ti Emi yoo ṣalaye. Ninu ala, o n ya aworan, ati
pe nšišẹ pẹlu gbigba mi. Mo ti ṣe akiyesi bawo ni o ṣe fẹràn mi, bawo ni o ṣe fẹràn akopọ mi, bawo ni
o ṣe fẹran kikun ati kikun awọn aworan rẹ. Bawo ni a ṣe ṣiṣẹ pọ ni ile ode oni, ni ile nla kan pẹlu iru
ferese nla bẹ ti a ṣe ti gilasi irin, ati pe ọkan ninu iru akojọpọ akojọpọ ti apejọ ni yara yii tun jẹ eyiti o
ṣẹlẹ. Ati pe Emi ko fẹ lati dakẹ, bi igbagbogbo, pe Emi kii yoo fi ohunkohun silẹ laisi aimọ, ati pe awa
ni oluwa ati alejo, ati ohun gbogbo nipa wa. Ati ẹwa - irun pupa ati awọn oju bulu - fun gbogbo
eniyan lati tan alawọ ewe pẹlu owú, ni iwaju wa. Gbogbo awọn ala ti o lẹwa wọnyi yo nigbati mo rii
ọmọkunrin kan, ti o ni igboya ti ara ẹni, aibikita, ọkan ninu awọn ọmọ ile-iwe giga ti awọn ile-iwe
aladani ati pe awọn wọnyi ni a we ninu awọn ere idaraya. Mo ni ọfun ọgbẹ, duro ni window atẹle. Mo
beere ati pe o gba. Ki o fun mi ni idaji ogorun. Ati gbogbo awada jẹ iṣẹgun o ni nikan poun mẹwa.
Gbogbo re lo dara. Ni otitọ, Emi yoo rii nigbamiran ninu ọkọ ayọkẹlẹ rẹ ti o joko lori ilẹ, pade wọn
papọ tabi ri wọn ninu ọkọ ayọkẹlẹ yii ti n gun ni ilu. Lẹhinna, ni akoko yẹn Mo binu si gbogbo eniyan
ni iṣẹ ati Iki Nalika mulih saka sekolah liburan independen, aku meh saben dinane weruh dheweke:
omahe ngadeg ing pinggir dalan, ndeleng "sayap Omah kutha sing dakgawe. Dheweke mesthi mlayu
ing endi wae, dhewe utawa bareng karo para sedulur, utawa uga sawetara wong enom. Iki sing dak
lakoni dudu tresnamu. kadhang ana sak menit, aku nyingkirake bukuku lan garpu, dheweke menyang
jendela lan ndeleng ing njaba omah, ing omah gelas, apik, kadang aku ndeleng dheweke Lan bengi iki
aku bakal nyelehake ing buku harian. Pisanan aku nyeluk dheweke kanthi indeks "X", maneh nalika
ngerti jenenge, "M". Aku ketemu kaping pirang-pirang ing dalan, lan piye wae aku ngadeg ing
mburine ing perpustakaan ing Crossfield Street. Dheweke ora noleh maneh, nanging aku rada suwe
ndeleng maneh, ing alas ri kang, dirajut nganggo ikatan dawa, entheng, sutra, kaya tenggorokan
cacing kasebut. Lan padha nglumpuk, dawa nganti pinggul. Banjur diuncalake ing dhadhane, lan
maneh ing punggung. Banjur dakselehake ing sirahku. Nganti dheweke dadi tamu ing omahku, aku
begja yen ndeleng rambut iki bebas ing kertas. Tenggorokanku ngadeg terus, ayu banget. Bocahe
apikan tenan. Banjur, ing sawijining dina Setu, aku lunga menyang Museum Sejarah Alam, lan aku lan
London bali ing mobil sing padha. Dheweke lungguh telung adoh saka bangku, ing sisihku, lan maca,
lan aku mandeng dheweke setengah jam. Delengen aku kaya mburu kupu, sepele kanggo nangani
pola. Sampeyan mlaku kanthi ati-ati, jiwamu ilang, kaya sing sampeyan ucapake ... kaya ibune
mutiara {Great Spangled Fritillaria) - kupu ibu mutiara sing apik.} Sampeyan nutul. Aku seneng karo
aku isih wanita ayu. Iku - kanggo profesional. Kanggo sing ngerti. Ing taun iku, nalika dheweke
sekolah, aku ora ngerti dheweke utawa dheweke. Dheweke mung bapak siji jeneng kasebut - Dr.
Grey, lan kepiye dirungokake, nyritakake ing rapat kasebut babagan peranan koleraoptera, sing
kayane ngombe saka ibune. Mesthine, sanalika aku ketemu ibune ing toko, aku krungu dheweke
ngobrol karo salesman - swara lucu, pemilik sikil, sampeyan, pratelan raja, lan sampeyan bisa
langsung ndeleng ngombe non-bodho: semen meh netes rai kanthi kabeh. Banjur, ing koran kutha
kita, dheweke nerbitake temuan kasebut ing London Art School lan kepinterane lan talenta. Lan aku
ngerti jenenge, ayu kaya Miranda. Lan dheweke ngerti yen dheweke sinau seni. Sawise artikel iki,
kabeh beda. Jebule kita ing tangan liyane cedhak, sanajan dheweke ora kenal karo cara sing biasane
kedadeyan. Aku ora bisa nerangake sebabe utawa kenapa ... kepiye aku ndeleng dheweke
sadurunge, aku sadhar: dheweke mung siji-sijine. Ya, aku ora nesu nesu, kabeh ngerti yen mung
impen, impen, mula bakal ditinggal yen dudu dhuwit iki. Aku mung ngimpi dina sing apik, nggawe
crita kabeh jinis, nalika aku ketemu, aku nggawe mukjijat, dheweke tresna marang dheweke, kita
nikah lan kabeh sing diucapake. Aku ora nyimpen ala ing pikiranku. Mung banjur. Nanging iki isih sing
bakal dakkandhakake. Ing impen, dheweke lagi nggambar, lan aku sibuk karo koleksine. Aku wis
ngerti yen dheweke tresna banget marang aku, dheweke tresna marang koleksiku, dheweke seneng
nggambar lan nggambar gambare. Cara kerja bareng-bareng ing omah modern, ing omah gedhe
kanthi jendhela gedhe digawe saka kaca logam, lan salah sawijining jinis majelis majelis ing ruangan
iki isih kedadeyan. Lan aku ora pengin meneng, kaya biasane, aku ora bakal nglalekake apa-apa, lan
kita minangka pemilik lan tamu, lan kabeh babagan kita. Lan kaendahan - rambut abang lan mata
biru - kanggo kabeh wong dadi ijo meri ing ngarep kita. Kabeh impen sing apik iki ilang nalika aku
ndeleng bocah lanang, percaya dhiri, lan ora sopan, salah sawijining lulusan sekolah swasta lan kabeh
padha olahraga. Aku tenggorokan lara, ngadeg ing jendhela sabanjure. Aku nglamar lan dheweke
nampa. Lan wenehi setengah sen. Lan guyon kasebut minangka kamenangan sing duweni dhuwit
mung sepuluh kilogram. Ora apa-apa. Nyatane, aku kadang ndeleng dheweke ing njero mobil
lungguh ing lemah, ketemu karo dheweke utawa ndeleng ing mobil iki nunggang kutha. Banjur, nalika
semana aku nesu marang kabeh wong sing kerja lan Kun hän palasi kotiin itsenäisestä lomakoulusta,
näin hänet melkein joka päivä: heidän talonsa seisoi tien toisella puolella ja katsoi ylöspäin "siipi"
Kaupunkitalo, jossa työskentelin. Hän juoksi aina jonnekin, yksin tai yhdessä sisarten tai jopa
joidenkin nuorten kanssa. Näin tein, en rakkautesi. joskus oli minuutti, pääsin eroon kirjoistani ja
haarukoistani, hän meni ikkunaan ja katsoi siellä, heidän talossaan, kova lasi, okei, joskus näen hänet
Ja tänä iltana laitan sen päiväkirjaani. Ensin soitin hänelle hakemistolla "X", kun taas tiesin hänen
nimensä "M". Tapasin hänet useita kertoja kadulla, ja jotenkin seisoin hänen takanaan Crossfield
Streetin kirjastossa, hän ei koskaan katsonut taaksepäin, mutta otin kauan aikaa taaksepäin päähän,
metsään hänen ri, kudottu pitkällä, kevyellä, silkkisellä punoksella, kuin maton kurkku. Ja he
kokoontuivat pitkään vyötäröön saakka. Sitten hän heitti sen rintaansa ja jälleen selälleen. Sitten
laitoin sen päähäni. Kunnes hänestä tuli vieras talossani, minulla oli onni, kun näin tämän hiuksen
vapaasti paperissa. Kurkuni nousi suoraan ylös, se oli niin kaunis. Erittäin hyvä poika. Ja sitten eräänä
lauantaina menin luonnonhistorialliseen museoon, ja Lontoo ja minä palasimme takaisin samaan
autoon. Hän istui kolmen päässä minusta penkiltä, vieressäni ja luki, ja minä tuijotin häntä puoli
tuntia. Katsokaa minua, se oli kuin perhoksen metsästys, kuinka pieni se on kuvion käsitteleminen.
Kävelet varovasti, sielusi on kadonnut, kuten sanot ... kuten helmien äiti {Great Spangled Fritillaria) -
suuri helmiäisperhonen.} Kosket siihen. Pidän vielä kauniista naisesta. Se oli - ammattilaiselle. Niille,
jotka ymmärtävät. Tuona vuonna, kun hän meni kouluun, minulla ei ollut aavistustakaan kuka hän oli
tai kuka hän oli. Hän on nimen ainoa isä - Dr. Harmaa, ja jotenkin kuuli, mainitsi kokouksessa
koleraopteran roolin, joka näyttää juovan hänen äidiltään. Tietenkin heti kun tapasin hänen äitinsä
kaupassa, kuulin hänen puhuvan myyjälle - söpö ääni, jalkojen omistaja, sinä, kuninkaan lausunto, ja
näet heti, että ei-tyhmät juovat: sementti melkein tippuu kasvot kaikella. Sitten kaupunkilehdessä he
julkaisivat havainnot Lontoon taidekoulussa ja kuinka älykkäitä ja lahjakkaita he ovat. Ja tiesin hänen
nimensä, yhtä kaunis kuin Miranda. Ja hän tiesi oppivansa taidetta. Tämän artikkelin jälkeen kaikki oli
erilaista. Ilmeisesti olimme toisaalta lähellä, vaikka he eivät tunteneet toisiaan tavalliseen tapaan. En
voi selittää miksi tai miksi ... kuinka näin hänet aikaisemmin, tajusin heti: hän oli ainoa. Kyllä, en ole
ollenkaan vihainen, he ymmärsivät, että se oli vain unelma, unelma, joten se hylätään, jos sitä ei olisi
ollut. Haaveilin vain upeasta päivästä, tekemällä kaikenlaisia tarinoita, kun tapasin hänet, tein
ihmeitä, hän rakasti heitä, menimme naimisiin ja kaiken, mitä hän sanoi. En pitänyt pahaa päähäni.
Vain silloin. Mutta selitän silti tämän. Unessa hän maalasi, ja olin kiireinen kokoelmallani. Olen
huomannut kuinka paljon hän rakastaa minua, kuinka paljon hän rakastaa kokoelmaani, kuinka
paljon hän maalaa ja maalaa kuviaan. Kuinka toimimme hyvin yhdessä modernissa talossa, isossa
talossa, jossa on niin suuri ikkuna, joka on valmistettu metallilasista, ja yksi tällaisen kauluksen osista
tässä huoneessa on edelleen. Enkä halua olla hiljaa, kuten aina, että en jätä mitään tietämättä, ja me
olemme omistaja ja vieras, ja kaikki meistä. Ja kauneus - punaiset hiukset ja siniset silmät - kaikkien
ihmisten vihertymiseksi mustasukkaisuudesta edessämme. Kaikki nämä kauniit unet sulivat, kun näin
pojan, itsevarman, vaatimattoman, yhden yksityiskoulujen tutkinnon suorittaneista, ja nämä ovat
kääritty urheiluun. Minulla oli kurkkukipu ja seisoin seuraavassa ikkunassa. Hain ja hän hyväksyi. Ja
anna minulle puoli senttiä. Ja koko vitsi oli voitto, jolla hänellä oli vain kymmenen kiloa. Ei se mitään.
Itse asiassa näisin joskus hänet autossaan istumassa maassa, tapaamassa heitä yhdessä tai
näkemässä heitä tässä autossa ajamassa kaupungissa. Sitten siinä vaiheessa olin vihainen kaikille
töissä ja

You might also like