You are on page 1of 10

SUTIQ RANTIN – PRONOMBRE PERSONAL

CH’ULLAPI – SINGULAR

NOQA = YO

QAN = TÚ

PAY = ÉL / ELLA
ASHKHAPI – PLURAL

NOQANCHIS= NOSOTROS
( INCLUYENTE)

NOQAYKU= NOSOTROS
( EXCLUYENTE)

QANKUNA= USTEDES

PAYKUNA = ELLOS/ ELLAS


QHAWARICHIYKUNA – EJEMPLOS

 Noqa wasiypi tusuni.


 Qan t’antata rantinki.
 Pay sinkuwan pukllan.
 Noqanchis yachay wasipi takinchis.
 Noqayku t’ikata pallayku.
 Qankuna mayuman rinkichis.
 Paykuna papata llank’anku.

Kelvin

Noqa kanchaypi pichashani

Pay challwata mikhushan.

Qankuna mayuta purishankichis.

Paykuna shirphi suphuyuq kashanku.

Graciela

Noqa wasita paqarin risaq.

NOQA YACHAY WASITA RISAQ,

KAN MIKHUNATA APAKUY,

PAYKUNA FERIATA RINKU

QANKUNA HOQ TANTAPI KASHANKICHIS

Cintya

Qan michiwan pukllanki.

Noqa umayta Maqllini.


Qankuna P'esqeta wayk'unkichis,

Paykuna Mayuta rinku.

Jossep

Pay uywata michin

Qan p'esqeta wayk’unki

Qankuna hank'ata mikhunkichis

Paykuna televisión nisqata qhawanku

José Luis

-Noqa qaynuanchay machupicchuta rirani

Qan mikhunata taytaykipaq apanki

-Noqanchis qheswa simita allinta yachashanchis

-Paykuna chakrapi llank’ashanku

Fiorela

Qan pisita phawanki

Paykuna wasipaq llank'anata tukunku

Noqa perqata p'akini

Pay anchata puñun

Wilfredo

Noqa munani llank’ayta

Paypa sutin Gustavo


Qankuna huaynuchata takinkichis

Paykuna wasipaq llank'anata ruwanku

Celis

1) Noqa challwata theqtichini

2) Pay muñaychata takin

3) Noqayku Runa Simipi takiyku

4) Qankuna nina thasnuq rinkichis

Mary luz

NOQA P’ACHAYTA T’AQSANI

QAN MICHITA RANTINKI

PAY UYWAKUNATA QATISHAN

NOQANCHIS T’IKAKUNAta PALLAMUSUNCHIS

PAYQUNA RUMIKUNATA AkllANQAKU

Sandra

Noqa, kunan mana atinichu meetgoogle niskaman haykuyta

qan allinta uyarinki

Pay wasiman kutimunchu? Icha haykumunñachu?

Noqanchis chayman phawasunchis

Noqayku yachaqkuna kayku

Paykuna lluyta atinku


Wilson

Noqa aychata Mikhuni

Qan allinta tusunki

Qankuna chakrata llank’aychis

Paykuna runa simita allinta rimanku

Miluska

noqa sara lawata mikhuni

qan runa simita rimanki

Noqanchis qelqashanchis

Paykuna takinku

Mayra

Noqa p’achayta t’asqani

Pay chaqrapi llak’ashan

Noqayku ch’uñuta mikhushayku

Paykuna k’uychita qhawashanku

Bruno

1. Noqa alqochaywan rimashani

2- Noqanchis k'uychita qhawashanchis

3-Paykuna wayqeykuna kanku

4-Qankuna waswakunawan pukllashankichis


Lurdes

Noqa q'onchayta phukuni

Qan p'achata t’aqsanki

Noqanchis paqarin tususunchis

Paykuna wasinkuta pichanku

Alex

NOQA T'ANTATA RANTINI

PAY unuta MUNAN

Qankuna alqowan pukllankichis

Paykuna chay llaqtamanta kanku

Yadira

Juanita

noqa mikhunata wayk’usaq

pay wasipi yachaspa qhepakun

noqanchis puriq risunchis

noqayku chakrata risaqku

Miluska

Noqa sara lawata mikhuni

Qan runa simita rimanki

Noqanchis qelqashanchis

Paykuna munaycha kanku


YADIRA

Noqa kanchaypi pichashani

Qan chakrapi llank'ashanki

Qankuna television nisqata rantinkichis

Paykuna yachay wasinkuta rinku.

KAQNIYUQ SUTIQ RANTINKUNA (pronombres posesivos)

Indican pertenencia o posesión de las cosas o de personas; en


quechua se forman agregando “Q” cuando el pronombre termina en
vocal y “PA” cuando el pronombre termina en consonante, los
pronombres personales se declinan en genitivo, para convertir en
pronombre posesivo.

CH’ULLA (singular) ASHKHA (plural)


NOQAQ (mío, de mi) NOQANCHISPA (nuestro, de
QANPA (tuyo, de ti) nosotros)
PAYPA (suyo, de él) NOQAYKUQ (nuestro, de
nosotros)
QANKUNAQ (vuestro, de
ustedes)
PAYKUNAQ (suyo, de ellos)
SUTI CHANINCHAQ – ADJETIVO

Suti chaninchaqqa, hunt’a rimay ukhupi puririn sutiwan kuska allinta


chaninchanapaq, ima nisqantapas allinta hunt’achispa.

El adjetivo es la palabra que se encuentra junto al sustantivo para


expresar cualidades y precisar su significado.

KAQNIYUQ SUTI CHANINCHAQKUNA (adjetivos posesivos)

Los sufijos que marcan posesión son los siguientes:


a. Y, YKI, N, YKU, NCHIS, YKICHIS, NKU (cuando termina en
vocal )
Kaqniyuk suti Wasi Castilla simipi
chaninchaqkun
a
y wasi-y mi casa
mi
yki wasi-yki tu casa
tu
n wasi-n su casa
su
nchis wasi-nchis nuestra casa
nuestro (a)

yku wasi-yku nuestra casa


nuestro (a)

ykichis wasi-ykichis vuestra casa


vuestro (a)

nku wasi-nku su casa


su
b. Niy, niyki, nin, ninchis, niyku, niykichis, ninku (cuando termina
en consonante)

Kaqniyuk suti
chaninchaqkuna atoq Castilla simipi
ni-y atoq-niy mi zorro
mi
ni-yki atoq-niyki tu zorro
tu
Ni - n atoq-nin su zorro
su
ni-nchis atoq-ninchis nuestro zorro
nuestro (a)
ni-yku atoq-niyku nuestro zorro
nuestro (a)
ni-ykichis atoq-niykichis vuestro zorro
vuestro (a)
ni-nku atoq-ninku su zorro
su

You might also like