OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

5G-TUKIASEMAN
SIIRTOYHTEYDEN ASETTAMAT
VAATIMUKSET
TIETOVERKOLLE

TEKIJÄ/T: Jesse Juho Robert Kamunen

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä

Koulutusala
Tekniikan ja liikenteen ala
Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
Työn tekijä(t)
Jesse Kamunen
Työn nimi
5G-tukiaseman siirtoyhteyden asettamat vaatimukset tietoverkolle
Päiväys 22.12.2019 Sivumäärä/Liitteet 15/0
Ohjaaja(t)
Veijo Pitkänen, Pekka Vedenpää
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
Savonia-Ammattikorkeakoulu
Tiivistelmä

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia 5G-tukiaseman siirtoyhteyden asettamia vaatimuksia tietoverkolle ja
5G:n eri arkkitehtuuri ja teknologia ratkaisuja. Työn tilaajana toimi Savonia-Ammattikorkeakoulu.

Työssä käydään läpi mobiiliverkkojen historiaa, verrataan 5G:n ominaisuuksia aikaisempiin sukupolviin sekä
tarkastellaan 5G:n arkkitehtuuria. Tietoturvan osalta käsitellään IoT-laitteita ja itse 5G-verkon osia.
Reunalaskennassa tarkastellaan sen tuomia hyötyjä käyttäjille ja tietoverkolle. Runkoverkon osalta käydään
läpi erlaisia yhteyksiä tukiasemille.

Lopputuloksena on selvitys 5G:n rakenteesta, sen tietoturvasta ja tukiasemien yhteyksistä runkoverkkoon.

Avainsanat
5G, runkoverkko, arkkitehtuuri
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS
Abstract

Field of Study
Technology, Communication and Transport
Degree Programme
Degree Programme in Information Technology
Author(s)
Jesse Kamunen
Title of Thesis
5G and its Requirements for Mobile Backhaul
Date 22.12.2019 Pages/Appendices 15/0
Supervisor(s)
Veijo Pitkänen, Pekka Vedenpää
Client Organisation /Partners
Savonia University of Applied Sciences
Abstract

The purpose of this thesis was to research the fifth generation (5G) mobile network and its base station
requirements for the backhaul.

This thesis covers the properties of 5G and how it compares to previous mobile generations, also the study
covers the architecture of 5G and its different technologies. For 5G Security this thesis discusses how IoT-
devices and parts of 5G network need to be protected. Mobile backhaul and how it connects to 5G base
stations is also included in this research.

The result of this thesis was comprehensive research on 5G networks, its security features and mobile back-
haul requirements.

Keywords
5G, backhaul, architecture
SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 6

2 5G.................................................................................................................................... 6

2.1 Matkapuhelinverkot ................................................................................................................... 7

2.2 5G-standardi ............................................................................................................................. 7

2.2.1 Enhanced Mobile Broaband ............................................................................................ 8

2.2.2 Ultra-High Reliable and Low Latency Communications ..................................................... 8

2.2.3 Massive Machine Type Communications.......................................................................... 9

2.3 Teknologia ............................................................................................................................... 9

2.3.1 Network Slicing ............................................................................................................. 9

2.3.2 Beamforming .............................................................................................................. 10

2.3.3 mmWave .................................................................................................................... 10

2.3.4 Massive MIMO ............................................................................................................ 10

2.3.5 NFV ja NFVI ................................................................................................................ 10

2.4 5G Core Network .................................................................................................................... 11

2.4.1 5G Non-Standalone ..................................................................................................... 11

2.4.2 5G Standalone ............................................................................................................ 11

2.5 Sovellukset ............................................................................................................................. 11

2.6 Tietoturva .............................................................................................................................. 12

2.7 Runkoverkko .......................................................................................................................... 12

2.8 Reunalaskenta ........................................................................................................................ 13

3 YHTEENVETO .................................................................................................................. 14

4 LÄHDELUETTELO............................................................................................................. 15
 5 (15)

TERMIT JA LYHENTEET

IoT Internet of Things

eMBB Enhanced Mobile Broadband

UHRLLC Ultra-High Reliable & Low Latency Communications

mMTC Massive Machine Type Communications

MIMO Multiple Input & Multiple Output

NFV Network Function Virtualisation

NFVI Network Function Virtualisation Infrastructure

5G NSA 5G Non-Standalone

5G SA 5G Standalone

5G CN 5G Core Network

SBA Service-based Architecture

MEC Multi-access Mobile Computing

EPC 4G Evolved Packet Core

SaaS Sofware as a Service

PaaS Platform as a Service

IaaS Infrastructure as a Service

IMSI International Mobile Subscription Identity

SUCI Subscription Concealed Identifier

3GPP 3rd Generation Partnership Project

 6 (15)

1 JOHDANTO

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää viidennen sukupolven mobiiliverkon (5G) mukanaan

tuomia ominaisuuksia ja teknologisia kehityksiä. 5G on seuraava kehitysaskel mobiiliverkoissa, jonka
tarkoitus on tuoda nopeammat ja luotettavammat mobiiliyhteydet. Jotta nämä lupaukset toteutuvat,
on 5G:tä varten kehitetty uusia teknologioita. Näitä ovat muun muassa; verkon viipalointi,
beamforming/steering, mmWave ja massive MIMO.

IoT- ja automaatiolaitteiden yleistyessä verkossa tulee liikkumaan paljon dataa. Verkon

kuormituksen vähentämiseksi on pyritty siirtämään normaalisti palvelimilla sijaitsevaa laskentatehoa
verkonreunalle. Näin saadaan end-to-end viivettä ja verkon kuormitusta vähennettyä.

5G:n kehityksessä on myös kiinnitetty huomiota tietoturvaan paikkaamalla aikaisemman sukupolven

mobiiliverkkojen mukanaan tuomia haavoittuvuuksia ja kehittämällä uusia ratkaisuja 5G-verkon
turvaamiseksi.

2 5G

5G:llä tarkoitetaan matkapuhelin verkkojen uusinta sukupolvea, joka seuraa 4G LTE -verkkoa. 5G:ltä
odotetaan luotettavuutta, alhaista viivettä, leveää kaistaa ja suuria siirtonopeuksia. 5G tulee
käyttämään aikaisemman sukupolven taajuuksia (600Mhz – 6Ghz) ja myös mmWave taajuuksia (24
– 86Ghz). Nopeampia ja viiveiltään alhaisia yhteyksiä tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, koska
mobiili-, IoT- ja automaatiolaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Viestintävirasto järjesti huutokaupan jossa myytiin suomeen tulevat 5G taajuudet (3,4 – 3,8 Ghz).
Osallisina olivat DNA, Elisa ja Telia. Kauppahinnaksi tuli yhteensä 77,6 miljoonaa euroa
(Viestintävirasto, 2018)
 7 (15)

2.1 Matkapuhelinverkot

1G viittaa ensimmäisen sukupolven matkapuhelinverkkoon, jonka standardit julkaistiin 1980. 1G tuki

ainoastaan äänipuheluita ja sen maksimi nopeus on 2.4Kb/s.

2G julkaistiin Suomessa vuonna 1991. Tämä muutos vei matkapuhelinverkot digitaalin aikaan. 2G
toi mukanaan tekstiveistit, multimediaviestit ja sekä soittojen ja viestien salauksen. Alunperin 2G:n
maksiminopeus oli 50Kb/s, mutta se nousi luokkaan 1Mb/s GSM Evolutionin (EDGE) avulla.

3G tuli vuonna 1998 ja mahdollisti puhelimien suuremman käytön netin selaukseen ja video
puheluihin. Maksiminopeus oli arviolta 2Mb/s.

4G on neljännen sukupolven matkapuhelinverkko joka julkaistiin 2008. Teoreettinen nopeus oli

7.2Mb/s – 300Mb/s. (Fendelman, 2019)

2.2 5G-standardi

5G-standardista ja sen kehittämisestä vastaa 3GPP. Viimeisin 5G-standardi (Release 15) julkaistiin
vuoden 2017 loppu puolella. Kyseisessä julkaisussa määritettiin 5G:n eri arkkitehtuurin osia (NSA,
SA, Core) ja sekä jatkokehityksiä kriittisessä-viestinnässä (URLLC), Machine-type of Communications
(MTC), esineiden internet (IoT) ja ajoneuvoihin liittyvä viestintä (V2X). (3GPP, 2017)

5G-standardi lupaa suuren siirtonopeuden, kaistan ja alhaisen viiveen. Siirtonopeuksille 5G lupaa

minimissään 100 Mb/s ja teoreettisen maksimin 20 Gb/s. Saavuttaakseen kyseiset nopeudet 5G
tulee käyttämään uusia teknologioita esim. Beamformin ja Dynamic time-division duplex (TDD).
Viive tulee olemaan 4ms mobiililaitteilla (eMBB) ja viive herkillä laitteilla jopa 1ms (URLLC). 5G:n
leveä kaista mahdollistaa tuen jopa 1 000 000 laitteelle 1km2 alueella (taulukko 1). (3GPP, 2017)

5G voidaan jakaa kolmeen eri käyttökohteeseen; enhanced Mobile Broadband, Ultra-High Reliable
and Low Latency Communications ja Massive Internet of Things (ETSI, 2018).

Taulukko 1. Vertailua 4G:n ja 5G:n välillä.

 8 (15)

2.2.1 Enhanced Mobile Broaband

eMBB on ensimmäinen askel kohti tulevaa 5G-verkkoa ja se on myös osa 5G Non-Standalone

standardia, jonka 3GPP julkaisi vuoiden 2017 lopussa. eMBB tulee olemaan jatke aikaisempaan 4G-
verkkoon, joka mahdollistaa nopeamman siirtonopeuden, alhaisemman viiveen ja suuremman
määrän verkkoon yhdistettyjä laitteita samalla alueella (Kavanagh). Latausnopeuksiksi on määritelty
ulkotiloissa 50Mb/s ja sisätiloissa 1Gb/s. Lähetysnopeudet ovat puolet määritetyistä nopeuksista
(ETSI, 2018).

2.2.2 Ultra-High Reliable and Low Latency Communications

Monet eri tilanteet vaativat alhaisen viiveen ja luotettavan palvelun saannin. Monella asialla on
vaikutus viiveeseen esimerkiksi 5G-verkon ulkopuolella olevat tietoverkkolaitteet ja palvelimet.
Esimerkkinä alhaisen viiveen ja luotettavan verkon vaativia käyttökohteita ovat automatisoidut
tehtaat (pieni alue) ja älykaupungit (suuri alue) (ETSI, 2018).

URLLC on osa 5G Release 15:sta, jonka tarkoitus on saada viive mahdollisimman lähelle yhtä
millisekuntia (1ms). Verkon fyysinen kerros tulee olemaan osa haastetta saavuttaa alhainen viive ja
korkea luotettavuus (kuva 2). (5G Americas, 2018)

Kuva 2. Viive 5G-verkossa

 9 (15)

2.2.3 Massive Machine Type Communications

Machine Type Communications (MTC) kuvaa täysin automaattista tiedon keruuta, prosessointia ja
välittämistä erilaisten laitteiden välillä. Näitä laitteita voi löytyä mm. tehtaista, kuluttajien kotoa,
autoista ja sairaaloista. Massive Machine Type Communications (MMTC) kuvaa huomattavasti
suurempaa ajatusmallia, jossa verkossa liikkuva tieto on enimmäkseen näiden laitteiden tuottama.
(Dutkiewicz;Costa-Perez;Kovacs;& Markus, 2017)

2.3 Teknologia

Tulevien 5G-taajuuksien (26-30Ghz) kantama tulee olemaan pienempi verrattuna nykyisiin

taajuuksiin, koska korkeampien taajuuksien solukoko on pienempi ja ne eivät myöskään läpäise
seiniä. Tämän takia 5G-tukiasemia joudutaan sijoittamaan tiheämpään. Tukiasemia voidaan sijoittaa
mm. lyhtypylväisiin (älyvalaisinpylväät) sekä talojen katoille.

Jos haluat käyttää 5G-verkkoa, tarvitset siihen sopivan päätelaitteen. Erilaisia päätelaitteita voivat
olla mobiilireitittimet, jotka sopivat parhaiten kotiin tai pienyritysten tiloihin ja 5G-matkapuhelimet.
Esimerkiksi Huawein 5G CPE Pro -reititin kykenee teoreettiseen 1,65 Gbps latausnopeuteen 5G-
verkossa ja jopa 1 Gbps latausnopeuteen LTE-verkossa.

5G-matkapuhelimia löytyy seuraavilta valmistajilta; Samsung, OnePlus ja Huawei. 5G-verkkoa

tukevaa puhelinta ostaessa täytyy pitää mielessä puhelimen suurempi virrankulutus, kun se on
yhdistettynä 5G-verkkoon. (Elisa Oyj, 5G-laitteet ja liittymät, 2019)

2.3.1 Network Slicing

Verkon viipalointi mahdollistaa operaattoreiden jakaa yksi fyysinen verkko useampaan virtuaaliseen
verkkoon. Näitä jaettuja verkkoja voidaan muokata asiakkaan tarpeiden mukaan esim. palvelemaan
vain tiettyjä käyttäjiä, muokata nopeutta ja viivettä. Nämä muuttujat on voitu määritellä 3GPP
standardissa tai operaattorin toimesta. Esimerkiksi eMBB, URLLC ja mMTC:lle löytyy omat valmiiksi
määritetyt viipaleet (kuva 3). (3GPP, 2017)

Kuva 3. Verkon viipalointi

 10 (15)

2.3.2 Beamforming

Beamforming:lla voidaan käyttää useampaa samaa singaalia lähettävää elementtiä luomaan yksi
kohdistettu signaali (Metaswitch, 2019). Beamforming etsii tehokkaimman lähetysreitin käyttäjälle
kimmottamalla singaalin seinien kautta ja samalla vähentäen siitä syntyvää häiriötä läheisille
käyttäjille (IEEE Spectrum, 2017).

2.3.3 mmWave

mmWave on yksi osa 5G-teknologioita. Tällä termillä tarkoitetaan yli 24Ghz olevia radiotaajuuksia
(24 – 100 Ghz). Korkeammat radiotaajuudet tarjoavat suurempaa kaistaa, mutta lyhyemmällä
kantamalla. Yli 24Ghz taajuudet toimivat lyhyemmällä aallonpituudella, jolloin niillä on ongelmia
läpäistä kiinteitä kohteita. Beamforming:in ja massive MIMO:n ansiosta vastaanottajalta ei vaadita
näköyhteyttä 5G-antenniin. (Spectrum, 2017)

2.3.4 Massive MIMO

Massive multiple-input multiple-output (massive MIMO) laajentaa MIMO-käsitettä. Nykyisissä 4G-

tukiasemissa on 8 lähettävää ja 4 vastaanottavaa porttia, mutta tulevissa 5G-tukiasemissa on tuki
jopa 100 portille. Massive MIMO:n heikkous on signaalihäiriö lähettäessä tietoa monella eri
antennilla samaan aikaan. Tämä saadaan ratkaistua käyttämällä Beamforming-teknologiaa sekä
signaalin prosessointialgoritmeja. (Spectrum, 2017)

2.3.5 NFV ja NFVI

Network Functions Virtualization Infrastructure koostuu laitteistoista ja ohjelmistoista, joista

rakentuu NFV:n tarvitsema ympäristö (kuva 4).

Kuva 4. Verkon ominaisuuksien virtualisointi

 11 (15)

Network Functions Virtualization (NFV) mahdollistaa verkko-operaattoreiden hallita ja laajentaa

verkkojensa ominaisuuksia virtuaalisesti käyttämällä sovelluspohjaisia toteutuksia. Näin saadaan
helpommin laajennettava ja hallittava kokonaisuus, jonka päivittäminen ei aiheuta asiakkaille
katkoksia.

2.4 5G Core Network

5G Core toimii osittain samalla tavalla kuin 4G Evolved Packet Core (EPC) eli kokoaa yhteen
päätelaitteiden liikenteen. 5G Core koostuu monesta Service-Based Architechture elementistä (SBA).
EPC:n verrattuna 5G Core on täysin virtuaalinen ja voidaan toteuttaa Multi-access Edge Computing
(MEC) pilvi-infrastruktuurilla.

2.4.1 5G Non-Standalone

5G Non-Standalone (NSA) arkkitehtuurissa lisätään 5G New Radio -teknologia olemassa olevaan

LTE-verkkoon. Tämä mahdollistaa 5G-radioiden käytön ilman verkon uusimista ja samalla saadaan
käyttöön 5G:n alhaisemmat viiveet. Näin ei kuitenkaan saada koko tukea 5G-sovelluksille. NSA on
askel kohti kokonaista 5G-verkkoa. (3GPP, 2017)

2.4.2 5G Standalone

5G Standalone (SA) arkkitehtuurissa 5G New Radio (NR) yhdistetään 5G Core Network:iin (CN).
Tässä vaiheessa ei käytetä enää aikaisempaa LTE-verkkoa.

2.5 Sovellukset

Älykaupungilla ei ole tarkkaa määritelmää, mutta termillä kuvataan kaupunkia, joka käyttää
informaatiotekniikkaa parantaakseen asukkaiden elintasoa. Älykaupungit käyttävät sensoreita ja
verkkoon liitettyjä laitteta kerätäkseen kaupungin toiminnalle tärkeää dataa. Tällä datalla voidaan
sitten optimoida kaupungin eri osa-alueiden toimintaa. Samalla asukkaat saisivat reaaliaikaista tietoa
esimerkiksi milloin aura-autot auraavat tien tai missä kaupungin osassa saattaisi olla ruuhkaa. Jotta
tämä saavutettaisiin, tarvitaan suuri määrä sensoreita ja tukiasemia joihin nämä sensorit
yhdistetään. Tukiasemia voitaisiin sijoittaa lyhty- tai sähköpylväisiin, koska niitä olisi sopivalla
korkeudella ja tiheydellä (Brake, 2018). Hyvänä älykaupungin esimerkkinä voidaan käyttää
Barcelonaa. Kyseinen kaupunki on ottanut käyttöön monia eri älyteknologiota, joita käytetään
parkkipaikkojen etsimisessä, katuvaloissa, julkisessa liikenteessä ja jätteiden keräyksessä (Ravindra,
2018).

Pilvipalvelut termillä kuvataan jotain sovellusta, infrastruktruuria tai alustaa, joka on sijoitettu
julkiseen tai yksityiseen pilveen. Yritysten määrä, jotka käyttävät pilvipalveuita on kasvanut koko
ajan viimeiset viisi vuotta. Pienyrityksistä (10–19 henkeä) jo 70% käyttää pilvipalveluita ja suurista
yrityksistä (yli 100 henkeä) 90%. Keväällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan käytetyimmät
pilvipalvelut ovat sähköposti, tiedostojen tallennus ja toimisto-ohjelmat (Tilastokeskus, 2019).
 12 (15)

Infrastructure as a Service (IaaS) on pilvipalvelu, jossa tarjotaan asiakkaalle infrastruktuuri pilvessä.

Palvelun käyttäjä päättää itse palvelimista ja tietoturvasta, jotka palveluun lisää. Tämä pilvipalvelu
vaatii enemmän osaamista yrityksen IT-osastolta.

Platform as a Service (Paas) tarjoaa käyttäjälle alustan, jossa käyttää ja hallita luomiaan sovelluksia
ilman infrastruktuurin monimutkaisuutta. Palvelun käyttäjä itse huolehtii sovelluksensa tietoturvasta
ja päivityksistä.

Software as a Service (SaaS) on palvelu, jossa asiakkaan tarvittavat sovellukset on toteutettu

pilveen. SaaS-palvelussa palvelun tuottaja vastaa sovelluksesta ja sen ylläpidosta. Hyvä esimerkki
tästä on sähköposti.

2.6 Tietoturva

5G:n myötä IoT-laitteet tulevat yleistymään eri muodoissa. Näitä laitteita tulee löytymään mm.
tehtaista, sairaaloista, itseajavista autoista ja kodeista. Tämän takia IoT-laitteiden tietoturva pitää
huomioida heti alussa. IoT-laitteissa tietoturvassa pitää muistaa myös fyysinen turva. Laitteet tulisi
sijoittaa tavalla, jolla estetään niihin asiaton pääsy. IoT-laitteita voi olla kytkettynä verkkoon ilman
minkäänlaista tietoturvaa, jolloin niitä olisi mahdollista kaapata ja käyttää DDoS hyökkäyksissä. Yksi
esimerkki tästä on vuonna 2016 tehty DDoS hyökkäys jossa kaapattiin verkkoon kytkettyjä
videokameroita, videonauhureita ja reitittimiä. Hyökkäyksen toteuttamiseen ei vaadittu erikoisia
ohjelmointitaitoja tai ohjelmistoja. (5G Americas, 2018)

5G tuo mukanaan nopeutensa lisäksi myös monia uusia tietoturva päivityksiä. Näillä päivityksillä on
muun muassa korjattu 3G:n ja 4G:n aikaisia heikkouksia ja sekä suojattu 5G:n toiminnalle tärkeitä
ominaisuuksia. Aikaisempiin mobiiliverkkoihin verrattuna 5G ei enää paljasta International Mobile
Subscription Identity (IMSI) tunnusta salaamattomana verkolle kun laite yhdistää verkkoon, vaan
käyttää Subscription Concealed Identifier (SUCI) ominaisuutta yhdistääkseen verkkoon. Näin
saadaan estettyä IMSI-kaappaajien toiminta. Yksi uhka 5G:lle ovat DDoS hyökkäykset 5G:n IP-
pohjaisen rakenteen takia. Kohdistetuilla hyökkäyksillä 5G-verkkon ominaisuuksia vastaan voidaan
häiritä verkon toimintaa tai aiheuttaa verkon katkos. (5G Americas, 2018)

2.7 Runkoverkko

Yksi 5G:n haasteista tulee olemaan eri käyttökohteiden tukeminen. Jokainen käyttökohde (esim.
eMMB ja URLLC) asettaa omat vaatimuksensa mobiiliverkolle ja 5G-runkoverkon pitäisi tukea niitä.
Suuremmat tukiasemat kuten macro cell:it liitetään runkoverkkoon kuituyhteydellä, mutta small cell
tukiasemien kohdalla tämä ei välttämättä ole aina mahdollista. Small cell tukiasemien koon ja
lähetystehon takia niitä joudutaan sijoittamaan tiheämpään. Kaikkiin näihin tukiasemiin ei
välttämättä voida toteuttaa kuituyhteyttä, joten joudutaan turvautumaan muihin tapoihin liittää
 13 (15)

tukiasemat runkoverkkoon. Näitä muita tapoja voivat olla kupari tai langaton yhteys suurempaan
5G-tukiasemaan, josta saadaan lopullinen kuituyhteys. (GSMA Future Networks, 2019)

Kuidun lisäksi langaton runkoverkko olisi huomionarvoinen vaihtoehto. Langatonta runkoverkkoa

käytetään jo nyt taajuuksilla 7 – 40Ghz ja jopa 60, 70/80Ghz taajuksilla. Nämä korkeammat
taajuudet soveltuisivat 5G-käyttöön niiden erinomaisen nopeuden takia (10 – 25Gb/s).
Kuituyhteyteen verrattuna langaton yhteys olisi halvempi ja nopeampi toteuttaa, koska sitä ei
tarvitse kaivaa maahan. Langatonta yhteyttää voidaan käyttää Line of Sight (LOS) tai Non-Line of
Sight (NLOS) muodossa. (GSMA Future Networks, 2019)

2.8 Reunalaskenta

MEC eli Multi-access Edge Computing on arkkitehtuuri, jolla tuodaan palvelimien laskentateho
mahdollisimman lähelle verkon reunaa. Reunalaskenta käyttää hyväkseen eräänlaista välimuistia,
johon voidaan tallentaa verkosta usein haettu sisältö. Näin saadaan vähennettyä runkoverkon
kuormitusta ja alennettua verkkoviivettä. Reunalaskenta tulee olemaan eduksi tapauksissa, joissa
prosessoidaan paljon dataa ja halutaan välttyä ylimääräiseltä verkon viiveeltä. Yrityksille suunnattuja
reunalaskentaa tukevia laitteita löytyy muun muassa verkkolaitteiden valmistajalta Cisco.
 14 (15)

3 YHTEENVETO

Työn tarkoitus oli saada selville 5G-tukiaseman siirtoyhteyden asettamat vaatimukset tietoverkolle.

Asetettuun tavoitteeseen ei täysin päästy. Osittain syy siihen on opinnäytetyön sisällön laajeneminen
enemmän 5G:n arkkitehtuuriin ja sen käyttämiin teknologioihin. Tämä toi mukanaan arvioitua
enemmän työtä. Runkoverkosta ja eri tiedonsiirtoyhteyksien ominaisuuksista olisi voinut kertoa
kattavammin.

Lähestyin työtä mielenkiinnolla ja jokainen 5G:n osa-alue toi mukanaan uutta opittavaa. Työn myötä
olen tietoisempi siitä, miten 5G toimii ja millaisia hyötyjä se tuo tulevaisuudessa mukanaan. 5G:n
kehitys ei ole vielä loppunut, joten seuraan mielenkiinnolla sen kehitystä.
 15 (15)

4 LÄHDELUETTELO
3GPP. (2017). Release 15.
5G Americas. (2018). New services & applications with 5G ultra-reliable low latency communications. 5G Americas.
Noudettu osoitteesta https://www.5gamericas.org/wp-
content/uploads/2019/07/5G_Americas_URLLLC_White_Paper_Final__updateJW.pdf
5G Americas. (2018). The Evolution of Security in 5G. 5G Americas. Noudettu osoitteesta
https://www.5gamericas.org/wp-
content/uploads/2019/07/5G_Americas_5G_Security_White_Paper_Final.pdf
Brake, D. (2018). The FCC Moves to Spur 5G Deployment. Noudettu osoitteesta
https://itif.org/publications/2018/09/10/fcc-moves-spur-5g-deployment
Dutkiewicz, E.;Costa-Perez, X.;Kovacs, I.;& Markus, M. (2017). Massive Machine-Type Communications. IEEE.
Noudettu osoitteesta https://ieeexplore.ieee.org/document/8120237
ETSI. (2018). 5G; Service requirements for next generation new services and markets. ETSI. Noudettu osoitteesta
https://www.etsi.org/deliver/etsi_ts/122200_122299/122261/15.07.00_60/ts_122261v150700p.pdf
Fendelman, A. (2019). 1G, 2G, 3G, 4G, & 5G Explained. Noudettu osoitteesta https://www.lifewire.com/1g-vs-2g-
vs-2-5g-vs-3g-vs-4g-578681
GSMA Future Networks. (2019). Mobile Backhaul: An Overview. Noudettu osoitteesta
https://www.gsma.com/futurenetworks/wiki/mobile-backhaul-an-overview/
Kavanagh, S. (ei pvm). what is enhanced mobile broadband. 5G.co.uk. Noudettu osoitteesta
https://5g.co.uk/guides/what-is-enhanced-mobile-broadband-embb/
Metaswitch. (2019). Noudettu osoitteesta https://www.metaswitch.com/knowledge-center/reference/what-is-
beamforming-beam-steering-and-beam-switching-with-massive-mimo
Oyj, E. (2019). 5G-laitteet ja liittymät. Noudettu osoitteesta https://elisa.fi/5g/laitteet/
Penttinen, J. (ei pvm). Tätä ovat tulevat 5G-verkot. Uusiteknologia.fi 2/2018 . Noudettu osoitteesta
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018/42
Ravindra, S. (2018). The Transformation That Barcelona Had Undergone To Become A Smart City. barcinno.
Noudettu osoitteesta http://www.barcinno.com/barcelona-smart-city-technologies/
Spectrum, I. (2017). Noudettu osoitteesta https://spectrum.ieee.org/video/telecom/wireless/everything-you-need-
to-know-about-5g
Tilastokeskus. (2019). Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2019. Tilastokeskus. Noudettu osoitteesta
https://www.stat.fi/til/icte/2019/icte_2019_2019-12-03_tie_001_fi.html
Viestintävirasto. (2018). Noudettu osoitteesta https://www.inderes.fi/fi/uutiset/elisa-telia-ja-dna-saivat-odotetusti-
taajuudet-5g-huutokaupassa
Yost, S. (2017). 5G - It’s Not Here Yet, But Closer Than You Think. Noudettu osoitteesta
https://www.electronicdesign.com/embedded-revolution/5g-it-s-not-here-yet-closer-you-think