TULOSTUSVERSIO

________________________________________________________________________

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

1. Persoonallisuuden määrittely ja tutkiminen
2. Persoonallisuuden selittäminen
3. Mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito

1. PERSOONALLISUUDEN MÄÄRITTELY JA TUTKIMINEN

1.1. Mitä persoonallisuus on?
• (1) P = fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten piirteiden tai kykyjen summa
- huomio osatekijöissä, ei kokonaispersoonallisuudessa
- tarkastellaan ulkoapäin (perifeerinen)
> differentiaalipsykologiaa, selvitetään yksilöiden välisiä eroja (esim. älykkyys)
• (2) P = on enemmän kuin osiensa summa
- keskeistä ihmisen "ydinolemus"
- tarkastellaan sisältäpäin (sentraalinen)
>> Persoonallisuus on ihmisen psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus (1+2)
• Muita käsitteitä:
- luonne = yksilön persoonallisuuden ulospäin näkyvät piirteet
- temperamentti = yksilön erilaisia toimintoja luonnehtivat piirteet
- itsetunto = yksilön tapa arvostaa itseään
1.2. Persoonallisuuden kehittyminen
• Ts. persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät:
• (1) Perimä (biologiset vanhemmat)
- ulkonäkö, sukupuoli, kypsyminen
- lahjakkuus
- fysiologinen toiminta
- sairaudet

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

• (2) Ympäristö (muut ihmiset ym.)
- kulttuuri, kasvatus
- toisten suhtautuminen minuun
- mallit, roolit, virikkeet
- samastuminen, palaute
- opitut arvot ja asenteet
- sairaudet, stressi, alkoholi, lääkkeet
• (3) Yksilöllisyys (omat kokemukset)
- minäkäsitys
- itsesäätely, motivaatio, tavoitteet
- suuntautuneisuus
- omat arvot, asenteet
• Perimän ja ympäristön vaikutusta tutkittu kaksostutkimuksilla: jopa 50 % määräytyy
perimässä
• Rom Harré: psyyke on kulttuurin tuote
• Persoonallisuuden muotoutuminen: Ydinminäteoria ja Mahlerin separaatio-
individuaatioprosessi (ks. PS2)
1.3. Persoonallisuuden tutkiminen
• Tavoitteena: (1) yksilöllisten erojen mittaaminen, (2) luotettavan kuvan antaminen
yksilön persoonallisuudesta
• P:n tutkimiseen eivät päde ns. luonnontieteen tutkimuksen vaatimukset (objektiivisuus,
yleistettävyys, toistettavuus), sillä ihminen on ainutkertainen, eettinen, oman
elämänkerran omaava persoona
• Idiografinen eli yksilön elämää seuraava tutkimus (kohdejoukko 5-50; sentraalisuus)
• Nomoteettinen eli yleisiä psyykkisiä lakeja etsivä tutkimus (50-5000; perifeerisyys)
• Ks. tutkimusotteet ja tiedonkeruumenetelmät PS1 muistiinpanoista
• Persoonallisuuden tutkimisessa käytetään tiedonkeruumenetelminä mm. itsearviontia,
havainnointia ja persoonallisuustestejä
• PSYKOLOGISET TESTIT:
(1) ÄLYKKYYS- JA LAHJAKKUUSTESTIT (ks. älykkyydestä PS4)
(2) PERSOONALLISUUSTESTIT
• 1) Kyselyt ja itsearvioinnit
- usein strukturoituja (valmiit vaihtoehdot)
- etuja: halpuus, nopeus, suurelle joukolle
- haittoja: vastaustyylien vaihtelu, käsitteiden monimerkitsevyys
• 2) Projektiiviset testit
- projisoi tunteita, motiiveja jne.
- ärsykemateriaalin monimerkitys
- ei oikeita ja vääriä vastauksia
- käyttö: koulut, työpaikat, terapia
- luotettavuus riippuu testeistä, muista menetelmistä ja testaajasta
- itäv. Hermann Rorschach (1884-1922) musteläiskätestit
- Murrayn TAT ja CAT -testit (1930-luvulla), kuvakertomustestejä
- Rotterin lauseentäydennystestit (1950)

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

- Rozensweigin kuvafrustraatiotestit (1944), sarjakuvien puhekuplat
• 3) Haastattelu, havainnointi ja eläytyminen
(3) MUITA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ
• psykomotoriset testit
• sosiaalisia taitoja mittaavat testit
• neuropsykologiset testit
2. PERSOONALLISUUDEN SELITTÄMINEN
2.1. Typologiat ja piirreteoriat
• Hippokrateen temperamentit (400 e.Kr.):
1) sangviininen: ulospäinsuuntautunut, iloinen, huoleton, herkkä, tunteikas
2) koleerinen: ulospäinsuuntautunut, kiihkeä, levoton, toimiva, aggressiivinen
3) melankolinen: sisäänpäinkääntynyt, tunteikas, perfektionisti
4) flegmaattinen: sisäänpäinkääntynyt, huolellinen, mietteliäs, vakaa
• Kretschmerin typologia (1921):
1) leptosomit: laihat, älyköt, viileät
2) pyknikot: pyylevät, tunneherkät, sos.
3) atleetit: välimuoto edellisistä
• Sheldonin ruumiinrakennetypologia (1954):
1) endomorfi: pyöreä
2) mesomorfi: lihaksikas
3) ektomorfi: siro, aivot hyvin kehittyneet
• C. G. Jungin (1930) typologia:
1) ekstrovertti: ulospäinsuuntautunut
2) introvertti: sisäänpäinkääntynyt
• Raymond B. Cattellin (s. 1905) 16PF-testi:
- jako ydinpiirteisiin (esiin faktorianalyysissä) ja pintapiirteisiin (iloisuus, mietteliäisyys
jne. < havainnoitavissa)
- PF = Personality Factor, joita 16 (mm. älykkyys, tunteellisuus)
• Hans Eysenckin peruspiirteet: 1) neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä, masentunut ja
syyllisyydentuntoinen), 2) ekstroversio (ulospäinsuuntautunut, seurallinen vs. introversio
eli sisäänpäinkääntynyt) ja 3) psykoottisuus (minäkeskeinen, impulsiivinen ja
aggressiivinen).
• Paul Costa ja Robert McCrae: "viisi suurta" (Big Five), jotka hahmoteltu
nykytutkimuksen valossa eri kansallisuuksista. Piirteet ovat jatkumoja, joissa ääripäitä
(esim. sulkeutunut - erittäin sosiaalinen)
1) Ekstroversio (ulospäinsuuntautuneisuus)
2) Neuroottisuus (tunne-elämän tasapainoisuus)
3) Miellyttävyys (toisiin suhtautuminen)
4) Vastuuntuntoisuus (järjestelmällisyys ja päämääräsuuntautuneisuus)
5) Avoimuus kokemuksille (suhtautuminen uusiin asioihin)
2.2. Sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria
• Suuntauksen taustaa:

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

- syntynyt behaviorismin pohjalta (Watson, Skinner, Pavlov, Bandura)
- persoonallisuus on opittua käyttäytymistä
- B.F. Skinnerin (1904-1990) välineellinen ehdollistuminen (huom: juuret eläinkokeissa)
- käyttäytyminen perustuu vahvistamiseen (palkinto, rangaistus)
- ihmisen toimintaa ohjaa tilanne, eivät sisäiset motiivit
- ihminen opetettavissa pois vääristä ajattelu- ja toimintamalleista
• Kehittäjä: Albert Bandura (1925-)
- lähtökohtana mallioppiminen: opitaan havainnoimalla ja jäljittelemällä
- persoonallisuuden häiriöt syntyvät virheellisen oppimisen kautta: huonot mallit
- korostaa kognitiivisten prosessien osuutta oppimisessa ja oppijan omien odotusten
vaikutusta oppimiseen
• Minäpystyvyys (self-efficacy) tarkoittaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttaa
siten kaikkeen oppimiseen. Minäpystyvyyteen vaikuttaa omat aiemmat suoriutumiset
tehtävistä ja haasteista, toisten ihmisten vakuuttelut ja tuki omasta pystyvyydestä, toisten
ihmisten mallit selviytyä ja mm. omien tunnereaktioiden kognitiivinen tulkinta.
• Attribuutiot ovat ihmisen selityksiä elämäänsä liittyville tapahtumille, onnistumisille
jne.
- optimistinen tulkitsee menestymisensä omaksi saavutuksekseen ja epäonnistumisensa
johtuvan itsensä ulkopuolisista tekijöistä
- pessimistinen selittää onnistumisensa johtuvan hyvästä onnesta, tehtävän helppoudesta
tms. kun taas epäonnistuminen on aina omaa syytä
- onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät myös sisäiset tekijät (itseen liittyvät) ja
ulkoiset tekijät (ympäristö, toiset ihmiset, häiriötekijät ym.)
• Sosiokognitiivinen teoria on nykyisin tärkeimpiä teorioita, joka ottaa huomioon niin
ympäristötekijät, tunne- ja motivaatiotekijät kuin ihmisen kognitiivisenkin
(tulkinnallisen) puolen persoonallisuuteen vaikuttavina tekijöinä
2.3. Humanistisen psykologian persoonallisuusteoria
• Taustaa:
- syntyi 1960-luvulla kritiikkinä psykoanalyyttiselle ja behavioristiselle suuntaukselle
- edustajia: Abraham Maslow, Carl Rogers, Viktor Frankl
- tutkii subjektiivista kokemusta (elämys)
- arvostaa yksilöllisyyttä, luovuutta ja itsensä toteuttamista
- korostaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa itse elämäänsä ja valintoihinsa
• Carl Rogersin (1902-1987) asiakaskeskeisyys
- ihmisen olemuksen ytimenä minuus (self) > jokainen on yksilö ja näkee maailman
omalla tavallaan
- ihanneminä = käsitykset siitä, millaiseksi haluaisi tulla
- itsensä toteuttamisen motiivi ihmisen liikkeelle panevana voimana
- tuetaan potilaan minäkäsitystä ehdottomasti arvostaen tämän yksilöllisyyttä
• Viktor Frankl (1905-1997) logoterapia
- keskeistä elämän tarkoituksen löytäminen (elämäntehtävä, rakkaus jne.)
• Humanistista katsomustapaa lähellä: Positiivisuuden korostaminen > pyrkimys löytää
elämässä positiivisia, elämää kantavia, onnellisia asioita
- Onnellisuus on ihmisen mielessä (korvien välissä) > positiivinen asenne maailmaan on

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

opittavissa
2.4. Kognitiivinen persoonallisuusteoria
• Lähtökohtia:
- George Kellyn (1905-1967) konstruktioiden eli henkilökohtaisten rakennelmien teoria:
ihminen rakentaa aktiivisesti teoriaa maailmasta
- Albert Ellisin 1960-luvulla kehittämä psykoterapiamalli, jossa pyrittiin löytämään
ihmisen pinttyneet, negatiiviset väärät tulkinnat ja korvaamaan ne uusilla hyvinvointia
tukevilla ajatuksilla
- ihminen säätelee aktiivisesti omaa toimintaansa
- aktiivinen tiedonkäsittely ja vuorovaikutus ympäristöön > minäkuva, maailmankuva
• Ihminen pyrkii pitämään yllä myönteistä minä-käsitettä ja tilanteiden hallinnan tunnetta
• Psyykkiset häiriöt johtuvat maailmankuvan (uskomusten) ja minäkäsitysten
vääristymistä
2.5. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria (psykoanalyysi, syvyyspsykologia)
(1) Freudin klassinen psykoanalyysi
• Lähtökohtia:
- itäv. Sigmund Freud (1856-1939)
- käyttäytymistä ohjaavat monet tiedostamattomat psyykkiset ns. dynaamiset voimat
- perusvietit: 1) libido eli elämän vietti (psyykkinen energia), 2) thanatos eli kuoleman
vietti
• Freudin keskeiset löydöt:
- tiedostamattomien motiivien vaikutus
- varhaislapsuuden vaikutus
• Freudin keskeiset menetelmät:
- hypnoosi (josta myöhemmin luopui)
- vapaa assosiaatio (potilas kertoo vapaasti mieleensä tulevista asioista > lopulta päästään
merkittäviin asioihin)
- tunteensiirto eli transferenssi (potilas heijastaa terapeuttiin tunteitaan esim.
vanhempiaan kohtaan)
- unien tulkinta (ks. PS3)
• Psykoanalyysin keskeinen sisältö:
- hysterian käsite ja sen tutkiminen (Anna O)
- uniteoria ja piilotajunta (teos: Unien tulkinta, 1900)
- psykoseksuaalisen kehityksen vaiheet (ks. LISÄYS PS2)
- narsismin käsite
- viettiteoria
- tietoisuuden tasot
- sielunelämän rakenteet
- defenssimekanismit (ks. myöhemmin, sekä PS1 ja PS4)
• PSYYKEN PERUSRAKENTEET
- TIETOISUUDEN TASOT:
1) Tietoisuus
- kullakin hetkellä mielessä olevat ajatukset, muistot

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

- yhteys ulkoisiin ärsykkeisiin
2) Esitietoisuus
- helposti palautettavat muistot ja tiedot
- ympäristö laukaisee assosiaation kautta tietoisuuteen
3) Tiedostamaton
- a) dynaaminen tiedostamaton, jossa torjutut halut ja tunteet (seksuaalisia)
- vaikuttavat pakonomaisina haluina, paineina ja vaatimuksina
- b) säilömuistin muut sisällöt, joista osa palautettavissa tietoisuuteen
- SIELUNELÄMÄN RAKENTEET:
1) ID = SE, tiedostamaton viettipohja
- synnynnäinen mielihyväperiaatteen mukaan toimiva
- torjutut toiveet ja vietit
2) EGO = MINÄ, toiminnan ohjaaja
- tahdonalaiset havainto-, muisti-, ajattelu- ja liiketoiminnot
- defenssit
- tekee ratkaisut idin ja superegon välillä
3) SUPEREGO = YLIMINÄ, "omatunto"
- normit ja moraalistandardit
- minäihanne
• Psykoanalyysin ongelmia:
- teorioiden perustana psyykkisesti häiriytyneet naiset (hysteria)
- seksuaalisuuden korostaminen
- muinaisten mytologioiden symboliikka
(2) Uuspsykoanalyyttisiä näkemyksiä
• Sigmund Freudin "perintö" jakautui myöhemmin erilaisiin suuntauksiin, joita
yhteisnimikkeellä kutsutaan uuspsykoanalyyttisiksi suuntauksiksi.
• Egopsykologian edustaja oli mm. PS2:sta tuttu psykososiaalisen kehityksen kriisit
kehitellyt Erik H. Erikson sekä Freudin tytär Anna Freud. He näkivät egon
itsenäisempänä kuin Freud. Myös alemmuuskompleksi-termistään tunnettu
individuaalipsykologi Alfred Adler luetaan usein tähän leiriin kuuluvaksi.
• Objektisuhteiden psykologian tunnetuin edustaja on ollut kehityspsykologi Margaret
Mahler, joka on kuuluisa vauvan minän kehityksestä ns. separaatio-individuaatio
-prosessissa (ks. PS2)
• Analyyttinen psykologia nousi näistä kaikista kuuluisimmaksi, sillä sen perustaja oli
Freudin manttelinperijäksi haaveiltu Carl Gustaf Jung (1875-1961). Jung ja Freud
kuitenkin riitautuivat keskenään Freudin liiallisesta seksuaalisuuden korostuksesta kuin
myös ateismista (Jungille uskonto oli merkittävä osa ihmisen psyykkistä elämää ja
alitajuntaa). Jung jakoi ihmisen alitajunnan kahteen osaan: 1) kollektiivinen alitajunta,
johon kuuluvat esi-isiltämme perityt muistot, tarinat, kertomukset ja ne ovat kaikille
yhteisiä, universaaleja. Tähän liittyivät Jungin arkkityypit, kuten vanhat ovat aina viisaita,
äidit ovat aina helliä jne. 2) yksilöllinen alitajunta on kullakin oma ja erilainen ja syntyy
omien kokemusten kautta

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

3. MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO
3.1. Psyykkinen itsesäätely
• Ihmisen pyrkimyksenä:
- pitää yllä mielihyvänsävyinen kokemus itsestä (minäkokemus, minuus)
- kokea olevansa oman toimintansa ohjaaja (subjektikokemus)
• Psyykkinen itsesäätely = kaikki toiminnot, joilla yksilö ohjaa ulkoista toimintaansa ja
muokkaa sisäisiä elämyksiään säilyttääkseen psyykkisen tasapainon
• Tavoitteena siis eheä minäkokemus
• Psyykkisen itsesäätelyn keinot:
1) psyykkinen työ
- mielikuvat, ajattelu, fantasiat
- puolustusmekanismit
- unityö
- surutyö
- psykoterapiassa asioiden käsittely
2) sosiaalinen toiminta
- ympäristöön vaikuttaminen
- coping eli tilanteen hallintakeinot
- ajattelu- ja toimintastrategiat
3) elimistön prosessit
- oman kehon avulla vaikutetaan psyykkiseen tasapainoon
- seksuaalisuus, kehominä
- fyysinen hyvinvointi - psyykkinen hyvinvointi
3.2. Normaalius ja poikkeavuus
• Normatiivinen normaalius: normaalia on yleisesti hyväksytty käyttäytyminen ts. ei
häiritse muita ihmisiä
• Tilastollinen normaalius: enemmistön käytöksen mukainen "keskivertonormaalius"
• Subjektiivinen kärsimys: normaalius ja mielenterveys riippuvat erityisesti
subjektiivisesta kokemuksesta
• Kuka on psyykkisesti sairas?
- luokittelu riippuu kulttuurista
- vaikeudet ja häiriöt eivät ratkaise, vaan niiden käsittely
- raja poikkeavan ja normaalin välillä näkyy toiminta-, itsesäätely- ja
asioidenkäsittelymalleissa
3.3. Psyykkisten häiriöiden pääluokat
1) PSYKOOSIT ELI MIELISAIRAUDET
a) skitsofrenia eli jakomielitauti
- noin 1 prosentilla, kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa
- vaikea-asteinen, sairastuminen 15-45 v, jää helposti krooniseksi, nykyennusteen
mukaan yli kolmannes paranee ja useimmat oppivat elämään taudin kanssa tuen ja
lääkityksen avulla
- etiologia: syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

tai aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat tai
jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt
- persoonallisuus häiriintyy, todellisuudentaju hämärtyy
- ajattelu pirstoutunutta, epäloogista
- aistiharhoja (erityisesti kuuloharhat), vainoharhaisuus ja merkityselämykset
- PARANOIDINEN SKITSOFRENIA on yleisin, keskeistä vainoharhaisuus, puhkeaa
myöhemmin, aggressiivisuus, vaihteleva
- HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA on vaikein, nuorena alkava, aistiharhat
voimakkaita, ennuste huonoin
- KATATONINEN SKITSOFRENIA on harvinainen, äkillinen, potilas ajautuu nopeasti
heikkoon kuntoon
- SKITSOFRENIA SIMPLEX on vaikeasti diagnosoitava, sillä harhat ym. saattavat
puuttua, toimintakyky heikko, vetäytyminen, alkoholi ym.
- tärkeänä hoidossa lääkehoito sekä tukea-antava yksilöterapia, vakavissa tapauksissa
laitoshoito
b) bipolaarinen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys (kiihko-masennusmielisairaus)
- kiihtymystila ja masennus vaihtelevat, toimintakyky selkeästi alentunut
- mania: itsetunto koholla, touhukkuus, ostovimma, jatkuvasti liikkeellä
- depressio: masennus, alakuloisuus, tarmottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus,
ruokahaluttomuus
- ei harhoja eikä vainoharhaisuutta
- itsemurha-alttius
- sairauden taustalla: biokemialliset (perimän osuus) ja psykososiaaliset syyt sekä
elimelliset sairaudet/vammat
- sairastuminen 20-50 v.
- hoitona lääkehoito (esim. mielialaan ja masennukseen sekä unettomuuteen) ja terapia
(yksilö- ja perheterapia)
2) PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT
• normaalia heikompi kyky itsensä ja sisäisten impulssien hallintaan
• raja normaaliin liukuva, mutta henkilön elämänhallinta ja toimintakyky heikentynyt
• syynä: minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaiskehityksen
ympäristötekijät (erityisesti lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely tai
heitteillejättö), synnynnäiset tekijät ja aivovauriot
• esim. passiivinen, riippuvainen, narsistinen tai asosiaalinen persoonallisuus
3) NEUROOSIT/AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT
• lieviä, rajattuja psyykkisiä häiriöitä
• subjektiivinen kärsimys: oma toiminta ärsyttää
• raja normaaliin liukuva
• piirteitä: ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto
• etiologia epäselvä, useita mahdollisia syitä
• esim. ahdistusneuroosit, paniikkihäiriö, fobiat (pelkoneuroosit), pakkoneuroosit,
hysteria
3.4. Psyykkisten häiriöiden hoito
• Psykoterapia = psyykkisten häiriöiden hoitoa psykologisin keinoin

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO

• Psykoterapeuttina saa Suomessa toimia vain Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen
oikeuttama psykologi, psykiatri, erityissairaanhoitaja, teologi tms.
• Keskeistä potilaan ja terapeutin vuorovaikutus
• Terapiaan hakeutumisen syitä ovat useimmiten ahdistus,masennus, pelot,
ihmissuhdeongelmat (kotona, työssä) jne.
• Terapian onnistumisessa asiakkaan asenne tärkeä
• Terapian tukena masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytetään usein myös
lääkehoitoa (jolloin terapeutti toimii yhteistyössä lääkärin kanssa)
• Yksilö-, ryhmä-, perheterapia ja kriisi-, pitkäkestoinen terapia
• Tavoitteita:
- sisäinen eheytyminen, minän lujittuminen
- oireiden lieventyminen/vapautuminen
- sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen
- ajatusten/tunteiden hallinta
• Terapiasuuntauksia:
1) Psykodynaamiset psykoterapiat
- psykoanalyysissä pyritään tuomaan potilaan tiedostomattomat pyrkimykset tietoisiksi
lisäten potilaan itseymmärrystä
- psykoanalyysi on pitkäkestoista, usein jopa 4-7 vuotta kestävää ja pari kolme kertaa
viikossa toistuvaa
- dynaaminen lyhytpsykoterapia on keskimäärin 20 käyntiä vaativa vikottainen
tapaaminen, jossa keskitytään tiettyyn valittuun ongelmaan (masennukseen,
paniikkihäiriöön, syömishäiriöön tms)
2) Kognitiivinen psykoterapia
- terapiassa selkiytetään potilaan ajatuksia ja toimintatapoja (henkilö esim. saattaa pyrkiä
miellyttämään toisia ihmisiä, tai hänen näkemyksensä ovat jyrkkiä ja mustavalkoisia)
- pyrkimyksenä on esim. ahdistuksen tai masennuksen voittaminen, löytämällä itsetuntoa
kohottavia uusia ajatusmalleja
3) Asiakaskeskeinen terapia (Rogers) ja logoterapia (Frankl)
- ohjaavat ihmistä elämän tarkoituksen ja mielekkyyden löytämiseen
- pyrkimyksen luovuuden löytäminen ja henkinen kasvu
- negatiivinen ja vääristynyt minäkäsitys pyritään muuttamaan positiiviseksi mm.
terapeutin asiakkaaseen suuntautuvan positiivisen ja arvostavan toiminnan kautta
4) Hahmo- eli Gestaltterapia (F.Perls)
- ihminen ei ole saavuttanut kokonaista hahmoa > dialogi itsensä kanssa; "hot seat"
- ihminen elää tulevaisuudessa, usein peläten sitä, nyt häntä autetaan elämään
nykyhetkessä
- potilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään
- käytetään mm. ihmissuhdeongelmien ja neuroottisten toimintatapojen käsittelyssä
5) Luovia ilmaisuja ja toimintoja käyttävät terapiat
- draama-, musiikki-, taide-, kirjoitus-, askartelu-, toiminta-, leikki- ym. terapiat

Jyrki Rossin tosiviralliset kotisivut TULOSTUSVERSIO