Kaksi suota Uutelan ulkoilualue

Skatan tilan luoteispuolella on kaksi järvenlaskusta

syntynyttä suota. Rudträsket on umpeenkasvanut
lampi, seitsemisen hehtaaria laaja kosteikko, jonka
reunoilla on tervaleppäluhtia ja keskellä ruovikkoi-
nen avoluhta. Korpimetsissä kasvaa Helsingissä
harvinainen nevaimarre.

Uutelanneva on näyttävä luonnontilainen avosuo. Karun kaunista

Siellä kasvaa harvinainen kämmekkäkasvi suovalkku
kasvustoa Historiallinen
ja sukunsa yleinen maariankämmekkä. Suokasveihin
kalastusmaisema
Uutelan
kuuluvat myös juolukka, suopursu ja isokarpalo.
Alueen länsipuolen luontopolkua
Mäyrästä Merestä nouseva Särkkäniemi
pääset kuusikorpien siimekseen.
Nuottaniemi, Nuottasaari ja
metsän Metsän märemmissä kohdissa kas-

siivekkäisiin Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on Helsingin

seudulla parikymmentä senttiä vuosisadassa. Särk-
vaa uhkeita tervaleppiä. Reitin sivun
kallioiden laella jököttää iäkkäitä
vänkyrämäntyjä. Varjoisilla kallio-
Niemenapaja ovat käännöksiä
1800-luvulla käytössä olleista
nimistä Notudden, Notholmen
ulkoilu-
Mäyrän luolasto on aivan polun
vieressä, puutarhapalstojen luona.
Metsän siivekkäitä ovat töyhtötiai-
käniemen lammet ovat merenlahdista maankohoami-
sen vuoksi kuroutuneita lampia. Eteläpuoleinen
lampi on kluuvi, se on kuroutunut kokonaan merestä
hyllyillä kasvaa pikku saniainen,
kallioimarre. Siellä on myös harvinai-
sempi kalliosaniainen, tummarauni-
ja Uddvarpet.

Vanhat paikannimet kertovat

nen, puukiipijä ja käpytikka.
irti. Pohjoispuolen lahdella on vielä meriyhteys, ja
sellaista kutsutaan fladaksi. Keväällä vapun aikaan
makeanveden lammella kuuluu viitasammakon kutu-
pulinaa, myös rupikonnan äänen voi erottaa joukosta.
Lammet ovat myös hyviä sudenkorentopaikkoja.
oinen. Jyrkänteen kivilaji on osittain
tummaa gabroa, emäksistä kivilajia,
jota tämä vaatelias kalliosaniainen
suosii. Sille kelpaavat Helsingissä
myös vanhat linnoitukset.
alue
rannoilla aikoinaan olleen nuotta- Meren kimallusta
miehiä silakkaa nostamassa.
ja metsän hämyä
Nyt rantakallioilla on keväällä
joukolla siian onkijoita.

Särkkäniemen matalilla rannoilla uittavat poikasiaan

tukkasotka ja tukkakoskelo. Silkkiuikku on ruovik-
kopoukamien tavallinen pesijä. Harmaahaikara ja
merimetso istuvat usein lähikareilla, mutteivät pesi
lähistöllä. Vuosaaren sataman liikenne humisee
aivan Särkkäniemeä vastapäätä.

Skatanniemi
Skatanniemen keskellä on venäläisten vuosina 1916-
17 rakennuttama tykkibunkkeri. Tykkiasema on iso,
ja sen sisätiloja voi ihmetellä taskulampun avulla.
Tykkipatterin piti puolustaa Helsinkiä itäsuunnasta
mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan. Neljää tykkiä ei
koskaan ehditty asentaa paikoilleen. Patterin keski-
osa on purettu pois tonteille kulkevan tien alta.
www.hel.fi/helsinginluontoon
 200 m
Uutela on meren- Uutelan asukkaita
rantaa ja metsää Vuosaaren
metroasema Uutelanneva
Kluuvi
Täällä näet kluuvin
n. 1 km vanha ja kutevia samma-
Kävelymatkan päässä Vuosaaren metroasemalta on koita huhtikuun
Uutelan iso ulkoilualue, yli sata hehtaaria metsää ja höyrylaivalaituri
Aurinkolahti lopulla.
merenrantaa. Se on kelpo retkikohde niin perhepik-
nikille kuin omia polkujaan tallustavalle luontoku- Rudträsket
vaajalle.
Alueella on sallittua
Uutelassa on iäkkäitä luonnontilaisia metsiä, korkei-
ta kallioita ja korpien siimeksiä. Itäpuolen Särkkänie-
Uute
lanti
e flada • Tehdä tuli kahdella keittokatoksella. Skatan tila – karjasta
mestä löytyy niittyjä ja merestä kuroutuneita lampia Särkkäniemi Tarvitset mukaan omat grillihiilet tai polttopuut. kulttuuriin
eli kluuveja. Pohjoisosan metsien keskellä on kaksi • Uida Sammakko
suota. Rannoilta näet lahdenpoukamia ja Sipoon • Poimia marjoja ja sieniä Skata on kruununtila 1700-luvulta. Valtio Aivan samannäköiset tavallinen sammakko ja viitasam-
saaristoa. Uutelan keskellä on vanha Skatan tila. Ska- • Onkia ja pilkkiä. Uistelu vaati kalastusluvan. omisti sen, mutta tila periytyi sukupolvel- makko kutevat Uutelan kluuvilammessa. Sammakko
tanniemen kärjessä aukeaa jylhä merinäköala. Skatan tila • Kulkea kytketyn koiran kanssa ta toiselle, käyttäjä vain maksoi tilastaan kurnuttaa ja viitasammakko pulisee kuin veteen puhallet-
• Käydä Skatanniemen kärjessä tonttialueen veroa. 1800-luvun lopussa Skatan perintötila taisiin.
Helsingin kaupunki osti Uutelan ulkoilualueeksi Nuotta- läpi kulkevaa tietä pitkin liitettiin Vuosaaren kartanoon. Nykyinen
jo 1953, ennen kuin seutu liitettiin 1966 Helsingin niemi • Tutustua tykkipatteriin sisäosiin
päärakennus on 1800-luvulta. Tuosta van-
kaupunkiin. Uutela ja Skatan tila olivat aikoinaan Upea eväspaikka. Särkkä- taskulampun kanssa
hasta rakennuskannasta on jäljellä kivina-
osa Vuosaaren kartanoa. Asutusta paikalla on ollut Termoskannu niemi vetta, hirsiaitta ja kaksi vajaa.
jo 1600-luvulla. 1800-luvun lopulla rannoille kohosi auki ja tulet Meriharjun
useita arvohuviloita. Uutelan ulkoilualueen nimi katokseen! luontotalo
Unelmapaikka
lintubongaukseen
Alueella on kiellettyä Suomen vanhin ratsastuskoulu Keskustalli
annettiin 1967 tilan nimestä Nybonds. Nuottaniemi – silkkiuikusta toimi Skatan tilalla 1950-luvun puolivälistä
aina merimetsoon! • Tulenteko muualla kuin nuotiokatoksissa 1970-luvulle. Tuolloin laitumilla kirmasi
• Särkkäniemen suojelualueella kalastaminen hevoslauma ja kesäleireillä moni helsin-
Paikannimien taustaa ja kulku polkujen ulkopuolella kiläisnuori opetteli ratsastusta, hevosten
Luontopolkujen kierrosten
Vuosaari on vuonna 1969 Helsingin kaupungin aloituspisteet Tykki- • Polkupyöräily Särkkäniemen suojelualueella kanssa käytiin myös meressä polskuttele-
nimistötoimikunnan antama käännös Nordsjölle. Vuosanta bunkkeri massa. Taiteilija Miina Äkkijyrkkä ja hänen
Luontopolun ensimmäinen kierros, kyyttönsä eli alkuperäisrotuinen karjansa
Ruotsinkielinen nimi ei ole alkujaan viitannut pohjoi- “Metsä- ja laidunmaisemia”. Sukella sisään
seikkailuun –
Yhteydet ja palvelut asuivat Skatan tilalla 1996–2010. Rantakäärme ja kyy
seen, vaan 1500-luvulla seudun nimi oli Norsby, siinä Kierroksen pituus n. 2 500 m. Niemenapaja Hallkullan-

Pitkälahti
niemi ja muista Rantakäärmeen tunnistaa pään takaosassa olevista kellertä-
nor tarkoittaa kapeaa salmea, jossa käy virtaus. Vuo- taskulamppu! Metrolta on kävelymatkaa Uutelaan noin kilometri.
Luontopolun toinen kierros, vistä laikuista. Kyyllä puolestaan on yleensä selvä sahaku-
saari olikin silloin pitkän kapean salmen erottama “Kluuvijärviä ja rantaniittyjä”. Bussilla 90 pääsee Aurinkolahteen. Parkkipaikkoja
Skatan- vio selässä.
saari, ja salmessa kävi meriveden korkeusvaihtelun Kierroksen pituus n. 1 500 m. on Aurinkolahden vieressä, viljelypalstojen laidalla
aiheuttama virta. Nordsjö on väännös alkuperäises- niemi sekä Skatan tilan pohjoispuolella. Kaikilla parkkialu-
tä nimestä. Nimi Särkkäniemi annettiin 1969, ja se Jylhä meri- eilla on yleisökäymälät. Aurinkolahden venesataman
on käännös paikallisessa käytössä olleesta nimestä Nuottasaari Skatanniemi näköala vaati-
Pysäköintipaikka luona on kahvila.
Rataudden. vimmillekin
romantikoille.
Nuotiopaikkoja on kaksi, Nuottaniemessä ja Nie- Rupikonna
Lisätietoa Helsingin luonnosta: Käymälä Infotaulu
menapajassa. Polkupyörällä ja lastenvaunuilla voi Rupikonna on helppo tuntea
www.hel.fi/luontotieto liikkua kätevästi ulkoiluteillä. Alueen etelärantojen “rupisesta” nahastaan ja
Kahvila Uimaranta Palstaviljelyalue Ulkoilualue/metsä huviloiden pihat ovat yksityisaluetta. Muutamissa kömpelyydestään.
Kirjallisuutta: Riitta Salastie ja Raisa Kiljunen- taloissa asutaan ympärivuotisesti.
Siirola: Uutelan rakennetun ympäristön arvot.
Näköalapaikka Keittokatos Avoin maatalousalue Nykyinen tai suunniteltu luonnon-
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2003. Luet- suojelualue Teksti: Eero Haapanen. Valokuvat: Eero Haapanen, Antti
tavana myös PDF-muodossa internetissä. Koli ja Teemu Saloriutta. Kuvitukset: Laila Nevakivi
Koirapuisto Kalastuskieltoalue Yksityisalue Kulkuväylä