Valokuvan Lait 5 Luku Jpeg85 11

5 VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.1 Yleistä
Tä m ä luku käsittelee valokuvaamisen juridisia rajoituksia ja niiden perusteita.
Analysoinnin kohteena ovat tilanteet, joissa kuvaaminen on kiellettyä tai edellyt-
tää erillistä lupaa sekä tilanteet, joissa kuvan ottaminen on tietyin edellytyksin tai
kokonaan sallittua. Esityksessä selvitetää n henkilökuvaukseen, esinekuvaukseen
tai tiettyihin paikkoihin liittyvät, erityislakeihin perustuvat keskeiset rajoitukset.
Valokuvaamisen rajoituksella tarkoitetaan lakiin tai muuhun säänn ö kseen taikka
keskin äiseen sopimukseen perustuvaa m ää räystä, joka kieltää sananvapauteen kuu-
luvan valokuvaamisoikeuden käyttä misen ja merkitsee vapaan kuvaamisen esty-
mistä. Valokuvaamista on voitu rajoittaa yleisen tai yksilö n edun vaatiman suojan
vuoksi. Rajoitus saattaa perustua esimerkiksi turvallisuusn ä kökohtiin , yksityisyyden
tai omaisuuden vaatimaan suojaan taikka muuhun hyvä ksyttävää n perusteeseen .
Yleensä juridinen sää ntely rakentuu oikeushyvien mää rittä miselle ja oikeuk-
sien , velvollisuuksien ja suojakeinojen kirjaamiselle niin , että laissa on mahdolli-
simman tarkasti punnittu rajoitusten aiheuttamat perus- ja ihmisoikeuksien kol-
lisiotilanteet sekä rajattu kiellon ala ja peruste. Silti yhteentö rm äyksiä saattaa käy-
tä nn ö n tulkintatilanteissa syntyä.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat samanarvoisia, eikä niille ole keskin äistä pa-
remmuusjä rjestystä. Yhteensovittaminen on joskus vaikeaa, ja se tehdää n tapaus-
kohtaisesti punniten. Perusoikeudet voivat joutua vastakkain kollisiotilanteessa,
ja yhteentö rm äyksen ratkaisu saattaa merkitä toisen oikeuden käytö n estymistä
kokonaan tai sen käytö n osittaista rajoittamista. Rajoituksen toteutuminen valo-
kuvaamisoikeudessa merkitsee, että valokuvaajan sananvapaus taipuu toisen suo-
jattavan oikeuden edessä, ja tä mä estää valokuvaajaa käyttä m ästä sananvapauteen
kuuluvaa kuvaamisoikeuttaan. Rajoitus merkitsee, että valokuvaaja ei saa kuvata
lainkaan tai että kuvauskielto on voimassa tietyllä alueella, tietyssä tilassa tai ti-
lanteessa taikka tietyn ajan . Jos rajoitusta ei ole, on kuvaaminen luonnollisesti sal-
109
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
littua. Kaikki voivat niin halutessaan yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta

suojautua kuvaamista vastaan pysyttelem ällä yksityisyyden suoja-alueella. Vapaan
kuvaamisen eli paparazzismin alue on Suomessa hyvin rajallinen.
Kuvaamisella tarkoitetaan rikoslaissa sekä valokuvaamisen kaltaista tietyn
hetken kuvaamista että luonteeltaan jatkuvaa videokameralla kuvaamista tai sii-
hen rinnastettavaa toimintaa. On huomattava, että valokuvan ottaminen ja kuvan
julkaiseminen ovat eri asioita. Kuvaamisoikeus ja - kielto on syytä erottaa siitä, voi-
daanko luvallisesti otettua kuvaa käyttää tietyssä yhteydessä ja tarkoituksessa. Kuvan
julkaisuoikeutta, julkaisulupaa ja -kieltoa käsitellää n myö hemmin tässä kirjassa.
5.2 Yleiset paikat ja julkiset tilat

Yleisellä paikalla olevaa henkilöä saa tarkkailla ja kuvata samoin kuin julkisissa
tiloissa olevaa, mikäli tilaan on yleisöllä vapaa pääsy. Julkisessakin tilassa olevien
henkilöiden kuvaaminen ja tekninen tarkkailu on kuitenkin kiellettyä, mikäli hen-
kilöt ovat intiimiksi luokiteltavissa tiloissa tai tilassa, johon yleisöllä ei ole vapaata
pääsyä, ja kuvaaminen on yksityisyyttä loukkaavaa. Kuvaamista rajoittaa myös Eu-
roopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinta, jonka mukaan myös perhe-elä m ä n
piirin ulkopuolella ja julkisessa tilassa olevalla henkilö llä on tietty yksityisyyden
vyö hyke, johon kuuluu oikeus ihmissuhteiden yllä pitoon ja johon ei saa valoku-
vaamalla tunkeutua.125 Tä m ä merkitsee, että kuvien ottamisella ei saa julkisella-
kaan paikalla loukata kuvattavan yksityisyyttä.
Pääsääntöisesti tietoa voi hankkia ja ihmisiä seurata paikoissa, joihin on va-
paa pääsy. Kaduilla, toreilla, puistoissa ja muilla yleisillä paikoilla sekä julkisissa
tiloissa olevat ihmiset voivat olettaa joutuvansa toisten tarkkailtaviksi ja siten myös
kuvattaviksi.
Yleinen paikka tarkoittaa jä rjestyslaissa paikkaa, joka on yleisö n käytettävissä.
Tällaisia yleisi ä paikkoja ovat mää ritelm ä n mukaan tiet, kadut , jalkakäytävät, torit,
puistot, uimarannat, urheilukentä t, vesialueet ja hautausmaat. Lisä ksi jä rjestyslaki
(612 / 2003) m ää rittelee yleiseksi paikaksi myös sellaiset rakennukset, joukkoliiken-
teen kulkuneuvot, liikenneasemat , virastot ja toimistot , kauppakeskukset , ravinto-
lat ja liiketilat, jotka ovat yleisö n käytettävissä joko kokonaan tai tietyn tilaisuuden
ajan . Laissa säädetää n tilanteista, jotka liittyvä t jä rjestyksen häiritsemiseen ja turval-
lisuuden vaarantamiseen yleisillä paikoilla, sekä niihin liittyvästä jä rjestyksenpito-
oikeudesta. J ä rjestyksenpito-oikeuteen kuuluvat esimerkiksi poliisin oikeus ottaa
pois vaaralliset esineet, kieltää pä ihteiden käyttö ja antaa muita käskyjä.
125 Von Hannover v. Saksa ( EIT 24.6.2004) , kohta 69: ’’Tuo yksityiselämän suoja ulottuu yli
perhe-el ä mä n piirin ja sisältää myös sosiaalisen ulottuvuuden.”
110
J ä rjestyskin mukaiseen yleisen paikan mää ritelmää n sisältyy myös julkisen

tilan ja julkisrauhan suojaamia paikkoja, joita koskevat tarkemmat sää nn ö kset ri-
koslaissa. J ärjestyskin mukainen yleisen paikan määritelmä antaa suuntaviivat sille,
mitkä tilat lainsäätä jä n mukaan ovat yleisesti ottaen yleisö n käytettävissä ja siten
myös tarkkailu- ja kuvaamismahdollisuuden piirissä.
Usein valokuvaajia kielletää n perusteettomasti kuvaamasta paikoissa, joita
mikää n lakiin kirjattu kuvauskielto ei koske. Käytä nnö n tilanteet ovat koskeneet
kuvaamista esimerkiksi metroasemilla, kaupoissa ja tavarataloissa. Vartijat ovat kiel-
tä neet kuvaamisen ilmoittaen kuvaamisen häiritsevä n asiakkaita, vaikeuttavan tur-
vallisuuden yllä pitoa tai tallentavan liikesalaisuuksia. Rikoslain salakatselun suoja
ja siihen liittyvä kuvaamiskielto eivät ulotu yleisille paikoille eivätkä myöskää n
kauppoihin , pankkeihin ja muihin paikkoihin , joihin yleisö ll ä on pääsy. Kuvaami-
sen kieltä minen on perustuslain vastaista. Kieltä minen on mahdollista vain silloin ,
kun se perustuu lakiin . Valokuvaajan tulee itse arvioida, onko kuvaamiselle estettä.
Yksityiselä m ä n suoja rajoittaa valokuvaajan sananvapautta ja vapaata oikeutta
harjoittaa valokuvaamista ja tiedonhankintaa videoimalla tai valokuvaamalla. Yk-
sityiselä m ä n suojaksi on säädetty useita rikoslain normeja, jotka kaventavat mer-
kittävästi oikeutta tarkkailla toista henkilöä kuvaamalla. Keskeiset kuvaamista ra-
joittavat sää nn ö kset ovat rikoslain 24 luvussa ja koskevat yksityisyyden , rauhan ja
kunnian loukkaamista. Rikoslaissa säädetty kotirauhan ja julkisrauhan suoja sekä
niihin liittyvä salakuuntelun ja -katselun kielto rajoittavat vapaata tiedonhankintaa.
Henkilö iden kuvaaminen yleisellä paikalla on siis pääsää ntöisesti sallittua,
mutta sellaisia kuvia ei luonnollisesti saa ottaa, jotka loukkaavat henkilö n yksi-
tyisyyttä. Yleisellä paikalla olevaa henkilöä saa pääsää ntö isesti kuvata ja tarkkailla
laitteilla. Sama koskee myös julkisissa tiloissa olevaa silloin , kun yleisö n pääsyä ti-
laan ei ole rajoitettu, vaan se on vapaata. Toisen henkilö n yksityisyyttä loukkaava
tarkkailu ja valokuvaaminen on kiellettyä siis myös muualla kuin kodin piirissä
silloin , kun yleisöllä ei ole tilaan vapaata pääsyä. Henkilö n yksityisyyttä voivat lou-
kata kuvaustilanne ja kuvan sisältö.
Toisaalta vaikka kuvauspaikka olisi yleisen tiedonhankinnan piirissä ja ku -
vaaminen siten sallittua, saattaa yksilö olla oman käsityksensä mukaan sellaisessa
tilanteessa, että hä n ei haluaisi tulla toisinnetuksi valokuvaan tai videoon. Ongel-
mien välttä miseksi on parempi aina ilmoittaa kuvausaikeista silloin , kun kamera
kohdistuu kuvasta tunnistettavaan henkilöö n . Kaikkia henkilö itä voidaan kuvata
asianmukaisesti saadun suostumuksen perusteella , vaikka kuvaan liittyisikin yksi-
tyiselä mä n piiriin kuuluvia elementtejä.
Valokuvaamisesta ja kuvan julkaisuluvasta on erityisesti arkaluonteisiin kuviin
liittyen hyvä sopia kirjallisesti, koska ihmisen mieli voi jälkikäteen muuttua ja siten
suurella vaivalla hankitun kuva-aineiston käyttö estyä. Luonnollisesti kokonaan
eri ongelma on se, voiko henkilö tehokkaasti peruuttaa antamansa suostumuksen .
111
Kuva 5.2:
Tunnistettavaa kuvaamista voi vä lttää niissä kulttuureissa,
joissa ihmiset suhtautuvat kielteisesti kuvatuksi joutumiseen.
Valokuva: Pirkko Pesonen.
5.3 Lakiin perustuvat kiellot

Kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapauden käyttöä, on mahdollista rajoit-
taa lailla. Esimerkiksi kuvaamalla tapahtuvaa sananvapauden käyttöä on rajoitettu
useassa eri laissa. Kuvaamista rajoittavien kieltojen perusteet liittyvät yhteiskunnan
sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen . Kielloilla pyritää n muun muassa salaiseksi
mää riteltyjen intressien ja henkilöiden yksityisyyden suojaamiseen sekä viranomai-
sen toimintarauhan turvaamiseen.
112
Kuvaamisrajoitukset saattavat
• olla totaalisia ja estää liikkumisen kokonaan tietyillä alueilla
• kieltää kuvaamisen tietyllä alueella
• edellyttää, että kuvaamiseen hankitaan lupa
• oikeuttaa tietyn virkamiehen kieltä mää n liikkumisen ja kuvaamisen .
Rajoituksia on rikoslaissa ja lisäksi esimerkiksi puolustuslaitosta, rajavartio- ja tul-

lilaitosta, ilmailuhallintoa ja lentoturvallisuutta, oikeudenkäyttöä ja poliisihallintoa
koskevissa laeissa sekä eräissä erityislaeissa.
5.3.1 Puolustuslaitoksen alueet

Sellaisten maanpuolustukseen liittyvien rakennusten , kasarmialueiden ja muiden
alueiden maanpäällinen kuvaaminen on kielletty, joilla liikkuminen on viranomais-
pää tö ksellä kielletty, mikäli kuvaaminen loukkaa alueella olevan henkilö n yksityi-
syyttä. Kielto perustuu rikoslain 24 luvun 3 ja 6 §:ää n. Sotilaskohteen luvaton
kuvaaminen on salakatseluna rangaistava teko. Puolustusvoimien rakennusten ,
harjoitusten ja muun toiminnan kuvaaminen ilmasta käsin on niin ikää n kiellet-
ty. 126 Kuvaaminen voidaan sallia erityisell ä luvalla, joka on hankittava ennen ku-
vaamista. Ilmakuvausluvan myö ntää hakemuksesta Puolustusvoimien pääesikunta
ja merialueilla Merivoimien esikunta.127
5.3.2 Rajavartiolaitoksen alueet
Sellaisten rajavartiolaitoksen alueiden maanpäällinen kuvaaminen on kielletty, joilla

liikkuminen on viranomaispäätöksellä kielletty, mikäli kuvaaminen loukkaa alueella
olevan yksityisyyttä. Kielto perustuu rikoslain 24 luvun 3 ja 6 §:ää n. Ilmakuvaus
on kielletty kokonaan. Rajavartiolaitos voi mää r ä tä tilapäisen liikkumisrajoituksen
tai -kiellon , ja sisä ministeri ö voi m ää rätä pysyvä t ampuma-aluetta, lentopaikkaa
ja muuta aluetta koskevat liikkumiskiellot.128 Liikkumiskiellon piirissä olevalle
alueelle ei tuolloin saa menn ä lainkaan , ei tietenkää n myöskään kuvaamistarkoi-
tuksessa. Liikkumisrajoitusta tai -kieltoa rikkova henkilö voidaan poistaa alueelta
126 Aluevalvontalaki (755/ 2000) 14 § (195/2015).

127 Aluevalvontalaki 20 §. Ohjeet ilmakuvausluvan hakemiseen ovat puolustusvoimien sivustolla.
128 Rajavartiolaki (578/ 2005) 71 § ( 9/2019) . Ks. myös sisäasiainministeri ö n asetus Rajavartiolai-
-
toksen hallitsemaa tilaaja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja kielloista (1323/2011).
113
tai ottaa kiinni ja pitää sä ilössä. Kiellot koskevat kaikkia, olipa henkilö alueella
luvatta kuvaamis- tai muussa tarkoituksessa.
5.3.3 Lentoasemat, rautatieasemat ja metroasemat
Liikenneasemien yleisölle avoimissa tiloissa voi kuvata. Yleinen kuvaamiskielto kos-

kee vain henkilöitä, jotka oleskelevat yleisöltä suljetuissa rakennuksissa ja tällaisten
rakennusten aidatuilla piha-alueilla ja joiden yksityisyyttä kuvaaminen loukkaisi.
Siten lentoasemilla, juna-asemilla ja metroasemilla ei ole estettä kuvaamiseen eikä
kuvaaminen edellytä erillistä lupaa, kun taas liikenneasemien suljetuilla alueilla,
rakennuksissa ja aidatuilla piha-alueilla olevien henkilöiden kuvaaminen on sala-
katseluna kielletty, mikäli kuvaaminen loukkaisi heidä n yksityisyyttää n .
Suljetuilla alueilla työskentelevien henkil ö iden tavanomainen kuvaaminen ,
johon he osaavat varautua, on kuitenkin sallittua, eikä sitä pidetä yksityisyyttä
loukkaavana. Esimerkiksi sellainen suljetulla alueella työtään tekevä n virkamie-
hen kuvaaminen haastattelun tai tutustumiskäynnin yhteydessä, jonka virkamies
havaitsee tai jota hä n ainakin voi pitää todenn äkö isen ä, ei luonnollisestikaan voi
loukata yksityisyyttä.
5.3.3.1 Yleisötilat
Kuvaaminen lentoasemien tiloissa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, on siis sallittua.
Yleisö tiloissa voi kuvata ilman erillistä viranomaislupaa. Liikkumiskielto tietyill ä
alueilla voi merkitä myös kuvaamisoikeuden estymistä, jos kuvausta ei kyetä val-
vomaan ja opastamaan .
5.3.3.2 Suljetut alueet

Lentoasemien suljetuilla alueilla liikkuminen on usein viranomaispäätöksellä kiel-
letty, eikä niillä olevia henkilöitä saa maanpäällisesti eikä ilmateitse kuvata niin ,
että kuvaaminen loukkaa henkilö n yksityisyyttä. Kielto voidaan johtaa rikoslain
24 luvun 3 ja 6 §:stä. Lisäksi ilmailu- ja siten myös kuvauskoptereilla eli droneilla
kuvaaminen on lentoasemien lä hialueilla kiellettyä, ja lennättäminen edellyttää
lentoaseman lennonjohdon lupaa. Miehittä mättö m ä n kuvauslaitteen lenn ättä mi-
nen ei ole sallittua, vaikka ihminen ei olekaan kuljettajana tai kuvaajana.
114
Ilman kuvaajaa lentävästä pienlentolaitteesta käytetää n englanninkielistä

termiä drone. Laitetta kutsutaan myös pienoiskopteriksi , robottilennokiksi taikka
pelkästää n kopteriksi tai lennokiksi.
5.3.33 Lentoaseman turvatarkastukset
Lentoaseman turvatarkastustoimenpiteiden kuvaaminen ilman lentoaseman pi-

tä jä n lupaa on kielletty, jos kielto on merkitty lentoasemalla selvästi havaittavalla
tavalla.129 Aikaisemmin voimassa olleessa ilmailulaissa ei ollut turvatarkastustilan -
teen kuvaamiskieltoa. Turvatarkastustiloissa kuvaamista ei pidetty sallittuna aikai-
semminkaan , vaikka selkeä lakiin perustuva kielto puuttui. Turvatarkastustilojen
arvioitiin olevan yleisöltä suljettuja, ja oikeudettoman kuvaamisen olevan salakat-
seluna kiellettyä. 130 Laillisuusvalvontakäytä nn össä on korostettu , että kuvaaminen
lentoasemien yleisötiloissa on sallittua.131
Juna-asemat ja metroasemat ovat pääosin yleisölle avoinna olevia tiloja, joissa
oleskelevien kuvaaminen ei edellytä rakennuksen omistajan lupaa. Kuvauskieltoja
metro- ja juna-asemien yleisö tiloihin tai laiturialueille, joihin yleisö vapaasti pääsee,
ei voida antaa muuten kuin lakiin perustuen , ja kuvaamiskieltoa sisältä vää lakia
ei tällä hetkellä ole olemassa. Menettely lentoasemilla perustuu turvallisuusn ä kö-
kohtiin, joista on säädetty laissa.
5.3.4 Ilmakuvaus ja dronejen k äytt ö

Ilmakuvauskiellot perustuvat aluevalvontalakiin (755/ 2000) , puolustusvoimista
annettuun lakiin (puolustusvoimalaki, 551 / 2007) ja ilmailulakiin. Edellä mai-
nittujen lakien sää nn ö ksissä ja asetuksissa on m ää ritelty Suomessa olevat alueet,
joissa ilmailu ja miehittä m ättö mien alusten lenn ä ttä minen on kielletty. Ilmailu-
lain 11 §: n ja aluevalvontakin 14-16 §:n nojalla kuvauskoptereita eli droneja ei
saa lenn ättää seuraavilla alueilla:
• ilmailulta kielletyt tai pysyvästi rajoitetut alueet

• linnoitukset ja kasarmialueet
• sotilaslentokentä t
• puolustusvoimien varikot , varastot , viestiasemat ja maastoharjoitukset.
129 Ilmailulaki (864/ 2014) 100 §.

130 EOAM 20.3.2012 dnro 1224 / 4 / 10.
131 EOAE 14.6.2003 dnro 405/ 2003 ( pää t ös kanteluun kuvaamislupia koskevassa asiassa).
115
Ilmailukielto on voimassa lentoasemien , ydinvoimaloiden ja öljynjalostamoiden

läheisyydessä, puolustusvoimien alueella sekä valtionhallinnolle tä rkeillä alueilla,
kuten presidentin ja valtioneuvoston kanslian rakennusten lä hialueilla.
Helsingin keskustassa lenn ä tyskieltoalueet ovat presidentin ja pää ministerin
virka-asuntojen ja valtioneuvoston kanslian rakennusten lä hialueet Munkkinie-
messä, Meilahdessa ja Kruunuhaassa. Myös Naantalissa presidentin kesäasunnon
lä heisyydessä on lenn ätyskieltoalue. Dronejen ilmailukielto koskee myös ydinvoi-
maloiden l ä hialueita Loviisassa, Olkiluodossa, Kilpilahdessa ja Hanhikivennimes-
sä.132 Lisä ksi ilmailunrajoitusalueita on muun muassa Isosaaren , Katajaluodon ,
Mäkiluodon ja Upinniemen alueilla, joissa lenn ä ttä minen on sallittua vain puo-
lustusvoimien erityisluvalla.133
Puolustusvoimilla on oikeus ottaa sen alueella lentävä t lennokit ja miehittä-
m ä ttö m ät ilma-alukset tilapä isesti haltuunsa jopa voimakeinoja käyttäen ja estää
miehittä mättömien kuvauskopterien ja muiden teknisten laitteiden käyttö. Oikeus
koskee muitakin alueita, joilla puolustusvoimat harjoittaa lakisääteisiä tehtäviää n .
Puolustusvoimien on ilmoitettava haltuunotosta Liikenne- ja viestintävirastolle.
Puolustusvoimat on oikeutettu saamaan toimilleen poliisin apua ja saamaan lait-
teiden viestiliikenne- ja sijaintitietoja. Kun tarve laitteen hallussapitoon loppuu ,
se palautetaan omistajalleen . Nä m ä sää nnö kset ovat puolustusvoimalaissa.
Selvää tietenkin on , että ilmakuvausta koskevat lisäksi samat rajoitusmää-
räykset kuin muutakin laitteella kuvausta, eikä dronejen avulla saa tunkeutua ku-
vaamaan toisen henkilö n rauhoitettua aluetta. Vain yleisillä paikoilla droneilla voi
kuvata toisia ihmisiä; muuhun kuvaamiseen tarvitaan yleensä henkilö n lupa.134
Kuvauskopteria ei saa lennä ttää toisen asunnon ikkunoiden ulkopuolella tirkis-
telem ässä, koska kotirauhan suojaamalla alueella olevan henkilö n kuvaaminen il-
man lupaa on salakatselua .
5.3. 5 Sä ilöönottoyksik öt
Ulkomaalaisten säilöö nottoyksiköitä voidaan kuvata ja tiloja valvoa teknisillä lait-

teilla.135 Teknisi ä laitteita ovat tallentava kameravalvonta ja h älytysjä rjestelm ä t.
Valvontaa on pidetty tarpeellisena turvallisuuden vuoksi , ja seurannan tarkoituk-
132 VNA ilmailulta rajoitetuista alueista (930/ 2014) 4 § (1192/2018).

133 VNA ilmailulta rajoitetuista alueista (930/ 2014) 5 § (614/ 2015).
134 Katso Droneinfo 2019, kohta Kunnioita yksityisyyttä. Droneinfo on saatavissa myös mobii-
lisovelluksena.
135 Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säil öönottoyksiköstä (116/ 2002) 20 a ja
20 b § (814 / 2015).
116
sena on lisätä turvallisuutta sek ä parantaa asiakkaiden ja henkilö kunnan oikeus-

turvaa.136 Valvonnasta on ilmoitettava kuvauksen kohteelle.
Lain sallima kuvaamisoikeus ei koske yksikö n majoitustiloja, vierashuoneita
ja saniteettitiloja. Ne rinnastuvat kotirauhan suojaamiin asumistiloihin , joissa ole -
via henkilöitä ei saa rikoslain sää nnösten nojalla yleensäkää n kuvata. Tilaa, johon
säilöö n otettu ulkomaalainen sijoitetaan , saa kuitenkin kuvata, koska sitä ei pidetä
majoitustilana. Säilöön otetun henkilö n valvonnan katsotaan olevan tarpeellista
senkin vuoksi, että hä n saattaa aiheuttaa itselleen turvallisuusuhan.137
Kuvatallenteita voidaan käyttää ulkomaalaisten asianmukaisen kohtelun tur-
vaamiseksi. Siten kuvatallennetietoja voidaan käyttää vahingonkorvausvaatimuk-
siin, kanteluihin ja muihin oikeusvaateisiin vastaamisessa. Valvonnasta syntyneitä
tallenteita saa säilyttää enintää n kolme vuotta siitä lukien , kun ulkomaalainen on
poistunut yksiköstä. Teknisen tarkkailun lisä ksi yksiköissä on käytössä turva- ja
henkilö tarkastukset, joilla puututaan sä ilöö n otetun henkilö n yksityisyyteen ja
henkilö kohtaiseen koskemattomuuteen , ehkä jopa kameravalvontaa laajemmin.
5.3.6 Oikeudenk äyntien kuvaaminen
5.3 . 6.1 Oikeudenk äyntien kuvaaminen Suomessa

Oikeudenkäyntien suulliset istunnot ovat pääsää ntöisesti julkisia, ja julkisuutta
voidaan rajoittaa vain erityisin perustein. Jokaisella on oikeus olla oikeuden käsit-
telyssä läsn ä. Yleisö julkisuus ei tarkoita mediajulkisuutta, ja julkisen suullisen is-
tunnon valokuvaaminen , nauhoittaminen ja muu tallentaminen on sallittua vain
puheenjohtajan luvalla.138 Myös äänen ja kuvan siirto teknisin menetelmin edel-
lyttää puheenjohtajan lupaa.
Oikeudenkäynnin tallentamisluvan tarvitsevat tiedotusvälineiden lisä ksi myös
asianosaiset. Lupa voidaan myöntää ennen asian käsittelyä tai tuomioistuimen rat-
kaisua, mikä li tallentamisesta ei aiheudu haittaa asianosaisten yksityisyyden suo-
jalle tai turvallisuudelle eikä muitakaan painavia syitä evätä lupa ole. Jos halutaan
kuvata muulloinkin kuin istunnon alussa tai tuomiota julistettaessa, edellytetää n
edellisen lisä ksi, että tallentaminen ei haittaa oikeudenkäynnin hä iriö ttömyyttä ja
oikeudenkäyntiin osalliset suostuvat siihen.
Kun käsittely pidetää n julkisena, vaikka edellytykset suljettuun käsittelyyn
olisivat olemassa, saatetaan tallentaminen ja kuvaaminen kieltää painavan syyn
136 HE 172/2014 vp, s. 45.

137 HE 172/2014 vp, s. 45.
138 Laid oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/ 2007) 21 §.
117
perusteella.139 Jos lupa myö nnetää n , on sen saajan noudatettava tuomarilta saa-
miaan ohjeita. Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan
tehtävä on valvoa jä rjestyksen noudattamista istunnossa, antaa siihen m ää räykset
ja mää rätä poistettavaksi henkilö, joka hä iritsee istuntoa tai käyttäytyy sopimat-
tomasti.140 Myös kuvaamista koskevien m ää räysten rikkomisesta voidaan tuomita
jä rjestyssakko. Käytä nn össä tuomioistuin antaa kuvaamisluvan aina istunnon al-
kuun ja asianosaisia kuultuaan muulloinkin , jos asianosaiset eivä t sitä vastusta eikä
heidä n yksityisyyden suojansa ja turvallisuutensa vaarannu. Yleisö n läsn äoloa voi-
daan rajoittaa myös tungoksen välttä miseksi.
Oikeudenkäynti voidaan poikkeuksellisesti pitää suljettuna, jolloin paikalla
saavat olla vain asianosaiset, heid ä n edustajansa ja avustajansa sekä ne, joiden l äsn ä-
olo on käsittelyssä tarpeen.141 Oikeudenkäynnin suljettu käsittely on mahdollinen ,
jos kuultavana on alle 15-vuotias tai henkilö, jonka toimintakykyä on rajoitettu.
Samoin rikosasiassa erityisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja asianomistajaa
voidaan kuulla yleisö n läsn ä olematta suljetuin ovin .142 Mikäli istunto käyd ää n
suljetuin ovin yleisö n läsn ä olematta, ei istuntoon pääse myöskää n kuvaaja, ja si-
ten suljettu käsittely merkitsee automaattisesti myös kuvauskieltoa.
On huomattava, että tuomarilla on oikeus m ää rä tä kuvaamisesta prosessin
aikana ja valvoa jä rjestystä. Oikeudenkäynnin on sujuttava häiriöttä, ja sen vuoksi
tuomarilla on laajat oikeudet valvoa kuvaamista ja pää ttää siitä. Prosessia koskevat
mää räykset ovat voimassa silloinkin , kun tuomioistuin suorittaa tehtäviää n oikeus-
salin ulkopuolella, esimerkiksi katselmusta rikospaikalla tai riidan kohteena ole-
van kiinteistö n sijaintipaikalla. Jos tuomari on antanut päätö ksen , jonka mukaan
kuvaaminen on sallittua vain istunnon alussa, ei kuvaaminen istunnon aikana tai
katselmuksessa ole sallittua ilman , että tuomari antaa siihen luvan . Sille, joka kiel-
toa rikkoo , tuomari voi m ää rä tä sakkorangaistuksen .
53.6 . 2 Oikeudenk äyntien kuvaaminen Norjassa
Norjan tuomioistuinlaki 143 kieltää rikosoikeudenkäyntien valokuvaamisen ja fil-

maamisen sekä otosten ottamisen radioon tai televisioon. Lain mukaan syytetystä
tai tuomitusta ei saa ottaa valokuvia ilman h ä nen lupaansa silloin , kun syytetty
139 HE 13/2006 vp, s. 62. Myös tapauksessa P4 Radio Hele Norge ASA v. Norja (EIT 6.5.2003)
on todettu , ett ä oikeudenkäynnin radiointia ja televisiointia voidaan rajoittaa.
140 Oikeudenkäymiskaari ( 4 / 1734 ) 14 luku 6 ja 7 § (244 / 2006).
141 Laki oikeudenk äynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 17 §.
142 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) 15 § 1 momentti
6 kohta (13/2016). Ks. HE 66/2015 vp> s. 52.
143 Lov 13.8.1915/ 5 om domstolene (domstolloven ) 131 a §.
118
tai tuomittu on matkalla rikosasiansa tuomioistuinkäsittelyyn tai tulossa sieltä

pois tai oleskelee oikeusistuimessa, jossa istunto pidetää n . Kuvata voidaan henki-
lö n suostumuksella. Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi erityisistä syistä myö ntää
poikkeusluvan kuvauskieltoon rikosjutun pää käsittelyssä, jos voidaan otaksua, että
luvalla ei vaikeuteta asian käsittelyä, eikä ole muitakaan syitä, jotka puhuvat va-
lokuvauksen sallimista vastaan . Ennen kuin tuomioistuin myö ntää kuvausluvan ,
sen on varattava osapuolille tilaisuus tulla kuulluksi.
Lisäksi tuomioistuimen on valvottava, että oikeudenkäynti sujuu jä rjestäyty-
neesti ja arvokkaasti ilman häiriöitä. Tuomioistuin voi ulottaa kuvauskiellon pro-
sessin turvaamiseksi ja jä rjestyksen yllä pitä miseksi myös tuomioistuimen j äseniin ,
mikäli siihen on perusteet. Norjan korkeimman oikeuden linjauksen mukaan ku-
vauskiellot eivä t saa loukata sananvapautta. 144
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut Norjan rikosprosessin ku-
vauskieltoa ja sananvapautta. Tapaus koski murhaoikeudenkäynnissä tuomitusta
otettujen valokuvien julkaisemista. Tiedotusvälineet seurasivat rikosprosessia tele-
visiokameroiden kautta, ja tuomion julistaminen televisioitiin . Lehdet julkaisivat
yhdestä tuomitusta valokuvia, joissa hän oli tuomion julistamisen jälkeen poliisien
kanssa poistumassa istunnosta poliisiautoon , istui poliisiautossa ja itki oikeustalon
edessä. Kuvaamiseen ei ollut tuomitun lupaa. Kuvat julkaisseiden lehtien päätoi-
mittajat tuomittiin sakkoihin tuomioistuinkin kuvauskiellon rikkomisesta, ja he
valittivat tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että sananvapauteen oli puututtu ,
mutta ei pit ä nyt kuvauskieltoa sinä llää n sananvapautta loukkaavana. Sopimusval-
tioilla tuli olla väljä harkintamarginaali sää nnellessään suoria televisiolä hetyksiä
oikeuden istunnoista. EIT piti lehtikuvia erityisen tungettelevina siitäkin huoli-
matta, että ne oli otettu julkisessa paikassa.
Norja ei ollut rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan suo-
jaamaa sananvapautta. EIT:n tuomion mukaan ’’ Norja ei ollut ainoa maa, jossa
tuomioistuinkin kaltaisia kuvauskieltoja oli voimassa. Samanlaisia kieltoja oli an-
nettu Kyproksella sekä Englannissa ja Walesissa. Rajoituksia oli voimassa It äval-
lassa ja Tanskassa” . Tapausta on käsitelty tarkemmin aikaisemmin kirjan ihmisoi-
keuksia koskevassa luvussa.
Egeland v. Norja (EIT 16.4.2009): Kysymys lehdistön vapauden rajoista, kun

lehtikuvissa esiintyi kolmoismurhasta lain sallimaan ankarimpaan vapausran-
gaistukseen tuomittu henkilö heti tuomion julistamisen jälkeen h ä nen kävel-
lessään pidätettynä poliisiautoon ja siinä istuessaan.
_
144 Katso esimerkiksi Norjan korkein oikeus HR 2016-01769-U ( asia nro 2016/1606).
119
5.3 . 7 Poliisin oikeudet

Poliisilla on oikeus tehtäviä hoitaessaan antaa käskyjä ja kieltoja, joita jokaisen on
noudatettava. Poliisi voi siten selvittää henkilö llisyyden , ottaa kiinni, menn ä sisää n
rakennukseen voimakeinoin , hajottaa vä kijoukon , eristää tutkinta-alueen , tehdä
turvatarkastuksia, käyttää asetta, sitoa henkilö itä, pysäyttää ja siirtää ajoneuvoja.145
Poliisi voi harjoittaa teknistä valvontaa ja asentaa yleisiin paikkoihin valvontaka-
meroita, kunhan niistä tiedotetaan .
Tuomioistuimen pää tö ksellä poliisi voi tarkkailla, kuunnella ja katsella rikos-
tutkinnan kohteita myös teknisesti poliisilain (872 / 2011 ) sää nnösten perustella.
Poliisilain 5 luvun 7 §: n mukaan poliisilla on oikeus käyttää tuomioistuimen pää-
töksellä myös salaisia tiedonhankintakeinoja vakavien rikosten tutkinnassa. Näitä
ovat telekuuntelu ja muut tekniset tiedonhankintakeinot. Lisä ksi poliisilla on oikeus
käyttää poliisilain 5 a luvussa mää riteltyjä siviilitiedustelun edellyttä miä tiedonhan -
kintakeinoja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Siviilitiedustelun kohteina ovat
terrorismi ja muu yhteiskuntaa ja suuria ihmism ää riä vakavasti uhkaava toiminta.
Tavanomaisten rikosten tutkinnassa poliisikaan ei saa kohdistaa kameratark-
kailua vakituisena asuntona käytettävää n tilaan.146 Poliisilaissa on useita mää räyksiä,
joissa yksityisyyden suoja väistyy turvallisuuden ja rikostutkinnan tieltä ja joissa
poliisin sallitaan tuomioistuimen luvalla tarkkailla rikoksista epäiltyjä salaa. Vii-
meisimm ät muutokset poliisilakiin tehtiin keväällä 2019, jolloin poliisin salaisia
tiedonhankintakeinoja laajennettiin.147 Poliisin seurantaoikeudet perustuvat lakiin.
Ei poliisilaissa eikä missää n muussakaan laissa ole m ää räystä, jonka mukaan
poliisi voisi kieltää kuvaamisen rikos- tai onnettomuuspaikalla. Poliisi voi eristää
rikospaikan ja kieltää pääsyn eristä m älleen alueelle, vaikka se olisi yleinenkin alue,
mutta poliisin oikeudet eivä t sisällä oikeutta kieltää yleisesti kuvaamista yleisell ä
paikalla ja rikosalueen ympä ristössä.
Vaikka meillä Suomessa rikostoimittajat eivät rikoksen tapahduttua usein-
kaan riennä heti kameroiden kanssa rikospaikalle kuvaamaan ja haastattelemaan
silminn ä kijö itä kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, niin tä llainen toiminta olisi
lainsääd ä nn ö n puitteissa mahdollista. Rikospaikan lä hialueella voi pä ivystää, ku-
vata ja haastatella , kunhan ei ylitä poliisin rikospaikaksi eristä m ä n alueen keltaisia
nauhoja eikä häiritse poliisin työ tä. Sama koskee myös yleisö n oikeutta olla lä hi-
alueella ja kuvata aluetta.
Poliisilla on pakkokeinolain (806/ 2011) 9 luvun 3 §: n nojalla oikeus hen-
kilö tuntomerkkien ottamiseen . Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillystä valokuvan ja
145 Poliisilaki (872 / 2011) 2 luku.

146 Poliisilaki 5 luku 19 §.
147 Laki poliisilain muuttamisesta 581 / 2019.
120
muita tuntomerkkejä sekä sormen-, käden- ja jalanjälkiä. Tietoja saa käyttää vain
rikostutkintaan eikä muuhun tarkoitukseen .
Poliisilla on esitutkintalain 11 luvun 7 §: n nojalla velvollisuus tiedottaa esitut-
kinnasta. Tiedottamisen yleisedellytyksen ä on, että se tehdää n asian edellyttä m ällä
tavalla, mutta kuitenkin niin , ettei ketää n aiheettomasti saateta epäilyksenalaiseksi
ja ettei kenellekää n tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Henkilö n nimen
ja kuvan saa antaa julkisuuteen vain erityisedellytysten vallitessa. Sen on oltava
välttä mätö ntä rikoksen selvittä miseksi, rikoksesta epä illyn tavoittamiseksi, uuden
rikoksen estä miseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estä miseksi. Yleisimmin
rikoksesta epäillyn kuva julkaistaan henkilö n tavoittamiseksi , mutta se voidaan
julkaista myös rikoksen selvittä miseksi ja uusien rikosten estä miseksi. Kuvan jul-
kaiseminen epä illystä esitutkintavaiheessa voi olla tarpeen muiden uhrien tavoit-
tamiseksi, joka puolestaan auttaa rikoksen selvittämistä. Kuvan julkaiseminen voi-
daan arvioida tarpeelliseksi myös, jos rikoksentekijää ei ole saatu kiinni ja on syytä
epä illä, että hä n jatkaa rikollista toimintaansa. Esitutkinnasta tiedottamisessa on
lisäksi noudatettava esitutkintalain 4 luvun periaatteita.
5.3. 7.1 Kuvaaminen poliisin eristämällä alueella
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on laillisuusvalvonnassa ottanut kantaa tilan-

teeseen , jossa poliisipartio on kieltä nyt kuvaamisen rikospaikan läheisyydessä. Jotta
poliisin antama kuvaamiskielto olisi laillinen , tulee alueen olla poliisin eristä m ä,
ja tuolloinkin eristä mispäätös voi koskea vain alueelle menoa ja sen sisä llä kuvaa-
mista, ei sen sijaan kuvaamista yleisellä paikalla, jollei alue samalla ole kotirauhan
tai julkisrauhan suojaama.
Tapauksessa poliisipartio oli kutsuttu ravintolaan pahoinpitelyasiassa. Se pu-
hutti asianosaisia ja kuuli uhria ravintolan edustalla eristä mättä aluetta suoranai-
seksi rikospaikaksi. Eräs puhutelluista kuvasi kauempaa kuulemistilannetta Go-
Pro- ja kä nnykkä kameralla. Poliisi kielsi kuvaamisen ja huomautti, ettei aineistoa
saa asianomistajan yksityisyyden suojan vuoksi julkaista.
EOAK/1944/ 2016: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies arvioi, että poliisilla on

oikeus poistaa eristetyllä alueella perusteettomasti oleskelevat eristämisen toteut-
tamiseksi ja samalla estää kuvaaminen eristetyll ä alueella. Ratkaisun mukaan
poliisilla ei ole oikeutta rajoittaa kuvaamista, joka kohdistetaan eristysalueen
ulkopuolelta sen sisä puolella olijoihin , koska poliisin valtuudet ulottuvat vain
eristettyyn alueeseen, jollei eristetty alue ole kotirauhan tai julkisrauhan suo-
jaama paikka. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisilla ei ollut lainmukaisia
perusteita kuvaamisen kieltä miseen ravintolan edustalla.
121
Poliisilla on oikeus eristää tietty julkinen ja yleinen alue, jos eristä miseen on lakiin
kirjatut ja poliisin toimivaltaan kuuluvat perusteet. Poliisi voi myös mää rätä, että
kaikkien on poistuttava kyseiseltä alueelta. Kansalaisten on noudatettava tä llaista
poliisimää räystä siitä huolimatta, että jokaisella on sananvapaus, johon kuuluu
oikeus saada , vastaanottaa ja lähettää tietoa ja mielipiteitä. Journalistin asema ei
anna erityisoikeuksia eikä vapauta noudattamasta lakien sää nn ö ksiä ja poliisin mää-
räyksiä missää n olosuhteissa. Siten jos esimerkiksi toimittaja ei noudata tuomio-
istuimen tai viranomaisen antamia m ää räyksiä, kuten poliisimiehen k äskyjä , vaan
niskoittelee niitä vastaan , hä n ottaa tietoisen riskin mahdollisista seuraamuksista.
Suomesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa oli käsittelyssä tapaus,
jossa lehtikuvaaja ei totellut poliisin käskyä poliisin saartorenkaan sisältä, vaan h ä n
jatkoi saartorenkaan sisä llä kuvaustyö tää n. EIT:n ratkaisun mukaan lehtikuvaaja
saatiin ottaa kiinni, pidättää ja tuomita, kun tä mä ei totellut poliisin käskyä. Me-
nettely ei loukannut journalistin sananvapautta, vaikka hä nen toimintansa keskey-
tyi tästä syystä. Alla olevaa tapausta on käsitelty tarkemmin kirjan ihmisoikeuksia
koskevassa luvussa.
Pentikäinen v. Suomi (EIT 20.10. 2015) : Kysymys journalistin sananvapau-

den loukkauksesta pid ä tyksen ja tuomion yhteydessä.148
5.3. 7.2 Diplomaattien kuvaaminen

Poliisilla on lisä ksi katsottu olevan tietyissä erityistilanteissa oikeus diplomaattisia
suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (Wienin yleissopimus, SopS 4/ 1970)
ja poliisilain perusteella kieltää diplomaattien hallinnoimien tilojen ja diplomaat-
tien lähietäisyydeltä tapahtuva kuvaus. Diplomaattiajoneuvon valokuvaaminen
lä hietä isyydeltä voidaan kieltää, jos kielto liittyy diplomaattisen koskemattomuu-
den turvaamiseen. Diplomaatti- ja konsulisuhteissa edellytettävä kansainvä linen
suojelu oikeuttaa poliisin valokuvaajan sananvapaudesta huolimatta rajoittamaan
valokuvausta osittain ja ohjaamaan kuvauksen tapahtuvaksi tietyltä etä isyydeltä.
Menettely perustuu Wienin yleissopimuksen 22 artiklaan , jota on mahdollista tul-
kita niin , että diplomaattiajoneuvon sisälle ilman ajoneuvon haltijan lupaa suun -
tautuva valokuvaaminen on edustuston rauhan h ä iritsemistä. Edustuston tilat ja
148 EIT ei katsonut valokuvaajan kohtelun loukanneen journalistin sananvapautta, kun täm ä
oli 17, 5 tuntia pidätettynä Smash Asem - mielenosoituksen yhteydessä ja sen jälkeen oikeus-
prosessissa syytettyn ä. EOAK dnro 3832/ 4 / 06 koski poliisin tekem ää toisen valokuvaajan
lyhytaikaista kahden tunnin pidättämistä samassa mielenosoituksessa. Ratkaisussa poliisin
huomiota kiinnitettiin poliisilain 20 §:n mukaisiin pid ätt ämisen edellytyksiin, mutta valo-
kuvaajan pid ättämisen ei katsottu antavan aihetta muuhun toimenpiteeseen poliisia kohtaan.
122
diplomaattista koskemattomuutta nauttivan henkilö n ajoneuvo ovat tiloja, joissa

diplomaattista koskemattomuutta suojataan.
.
EOAM 10.2 2009 dnro 2065 / 4/07: Poliisilla oli lailliset perusteet diplomaat-
tiajoneuvoon l ä hietä isyydeltä ja ajoneuvon sisälle suuntautuvan valokuvaamis-
kiellon antamiseen käsillä olevassa asiassa.
Tapauksessa valokuvaaja oli kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska po-

liisi oli kieltä nyt diplomaattiajoneuvon kuvaamisen lä hietäisyydeltä. Kuvaaminen
oli suuntautunut myös ajoneuvoon sisälle. Poliisi oli samalla ohjannut valokuvaa-
jaa kuvaamaan diplomaattiautoa kauempaa, jotta edustuston rauha ei hä iriintyisi.
Valokuvaajan mielestä kuvauskielto kuikkasi hä nen sananvapauttaan . Eduskunnan
apulaisoikeusasiamies katsoi, ett ä poliisin antama ohjaus, jossa oli kielletty diplo-
maattiajoneuvon sisätilojen kuvaaminen lähietäisyydeltä, ei kuitenkaan loukannut
sananvapautta, vaikka se merkitsi lievää puuttumista sananvapauden kä yttöön .
Diplomaattisen edustajan koskemattomuus on loukkaamaton, mikä merkitsee
myös, ettei konsulaateissa saa suorittaa etsintää tai takavarikkoa.
Virka-apua antaessaan poliisi tekee tulkinnan siitä, minkälainen toiminta h ä i-
ritsee edustuston rauhaa, ja ottaa tässä edustuston n ä kemykset huomioon . Luon-
nollisesti tarkkailu , joka suuntautuu edustuston suojattuihin tiloihin ja suljetulle
alueelle, saattaa täyttää rikoslaissa kielletyn salakatselun tunnusmerkistön. Muun
h äirinn än osalta arviointi tapahtuu tapauskohtaisesti.
.
EOAM 29.3 2011 dnro 3674/4/09: Poliisi ei toiminut lainvastaisesti kiel -
täessää n Yhdysvaltojen suurl ä hetystö n aidan valokuvaamisen ulkopuolelta ja
vaatiessaan otettujen valokuvien poistamista kamerasta.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tapausselostuksen mukaan suurlähetystö oli

pyytä nyt poliisipartion paikalle, kun henkilö oli havaittu kuvaamassa suurlä he-
tystöä . Kuvauksen kohteena oli ollut aidan takana ollut l ä hetystö rakennus ja sitä
ympä röivä muuri. Kuvaaja oli poliisin pyynn östä poistanut ottamansa kuvat. Lä-
hetystö n rakennusten kuvaaminen oli hä irinnyt edustuston rauhaa. Kuvaaminen
ei ollut kohdistunut henkil öö n , eikä se ollut siten salakatselua. Muukin h ä iritsevä
kuvaaminen voitiin kuitenkin kieltää, ja poliisi oli toiminut poliisilain mukaisesti.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin menettelyjä suurlähetystö n
aidan kuvaamisen kieltäminen eivät antaneet aihetta arvosteluun .
123
5.3.8 Työpaikan kameravalvonta
Yksittäisen työ ntekijä n tai tiettyjen työntekijöiden kameravalvonta työpaikalla ei

ole sallittua, koska jatkuvan tarkkailun katsotaan loukkaavan työ ntekijä n yksityi-
syyttä. Kielto koskee sekä kuvaa vä littä vi ä ett ä sitä tallentavia vä lineitä. Kamera- ja
videovalvonta on kuitenkin sallittua työ nantajan tiloissa silloin , jos se on tarpeen
työ ntekijöiden turvallisuuden , omaisuuden suojaamisen tai tuotantoprosessin val-
vomisen vuoksi. Valvonta on oikeutettua yksityisyyden suojasta työelä mässä an-
netun lain ( työel ä m ä n tietosuojalaki , 759 / 2004) 16 §: n perusteella. Tä ll ö inkää n
kameraa ei saa suunnata siten , että sillä seurataan yksittäistä työntekijää ja hä nen
työsuoritustaan.
Kameraa ei saa sijoittaa henkilöstö n käym ä lää n eikä pukeutumistilaan , ei
henkilöstö n yhteistilaan eik ä yksittä isen työ ntekijä n työ huoneeseen . Työ ntekijä n
työ pisteeseen valvontakamera voidaan asentaa erityisin lakiin kirjatuin perustein ,
joiden nojalla tarkkailu voi olla välttä m ätöntä. Kameravalvonta on luvallista, jos
tarkkailun tarkoitus on suojata työ ntekijä n terveyttä ja turvallisuutta tai työ nan-
tajan omaisuutta. Työpisteisiin , joissa työskentelevä n työntekijä n terveyteen ja
turvallisuuteen kohdistuu vä kivallan uhkaa tai joissa työ ntekijä käsittelee rahaa,
arvopapereita tai arvoesineitä, voidaan asentaa kamerat. Lisä ksi valvonta on mah -
dollista myös työ ntekijä n pyynn ö n perusteella h ä nen oikeuksiensa suojaamiseksi.
Työ ntekijä llä on aina oikeus peruuttaa antamansa suostumus tietyn työ pisteen
kameravalvontaan , jolloin valvontaa voidaan jatkaa, mikäli lakiin kirjatut perus-
teet t äyttyvä t . Hallituksen esityksessä todetaan : ’’Työ ntekijä n pyyntöö n perustuva
valvonta olisi vastaavasti lakkautettava, jos työntekijä sitä esittää. Jos työnantajalla
olisi työ ntekijä n lakkauttamispyynnöstä huolimatta edelleen tarve toteuttaa kame-
ravalvontaa siten , että valvonta olisi välttä mä tö ntä kohdentaa tiettyyn työpistee-
seen , jossa työ ntekijöitä työskentelee, voisi työ nantaja t ä llaisessa tilanteessa toteut-
taa kameravalvontaa 2 momentissa säädettyjen muiden edellytysten t äyttyessä. ” H 9
5.3.8.1 Menettelytavat
Ottaessaan käyttöö n työ pisteiden kameravalvonnan työ nantajan on selvitettävä
keinot, joilla työntekijä n yksityisyyteen puututaan mahdollisimman vä hä n . Ennen
käyttöö nottoa asiasta on neuvoteltava yhteistoimintamenettelyssä taikka vastaavasti
kuulemismenettelyssä, jos yritys ei ole yhteistoimintalain piirissä. Henkilökunnalle
on kerrottava tallenteiden käyttö tarkoituksesta ja kameroiden sijainnista. Niissä
tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu, on tiedotettava n ä kyvästi valvontakameroista.
149 HE 97/2018 vp , s. 20.
124
Kameravalvonnasta syntyy työ ntekijää koskevia henkilötietoja, joiden keruussa,

käsittelyssä ja suojauksessa on noudatettava Euroopan unionin tietosuoja-asetusta
(EU 2016/ 679) ja tietosuojalakia (1050 / 2018) .
Tallenteita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin siihen , johon tiedot
on ker ä tty, tai niihin muihin tarkoituksiin , joihin se on lain nojalla sallittua. Esi-
merkiksi työsuhteen päättä misperusteen toteennäytössä tallenteeseen saa nojautua.
53.8.2 Seuraamukset
Luvattomasta kameravalvonnasta työpaikalla on seurauksena sakkorangaistus, mi-

käli kameravalvonta on työelä m ä n tietosuojalain 16 §: n vastaista eli perusteetonta
tai mikäli se on 17 §:n vastaista, eli sitä ei ole toteutettu avoimesti. Luvaton val-
vonta voi täyttää myös rikoslaissa sanktioidun rikoksen , esimerkiksi salakatselun ,
tunnusmerkistö n , jolloin rangaistusseuraamus on rikoslaissa säädetyn mukainen .
Työelä m ä n tietosuojalain valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille.
Oikeuskäytä nn össä on tapauksia, joissa työ nantajan edustaja on tuomittu
lainvastaisesta kameravalvonnasta. Esimerkiksi tapauksessa, jossa yhtiö oli toteut-
tanut kameravalvonnan toimistotiloissa siten , ett ä työ ntekijöiden työskentely tie-
tokoneilla tallentui tallentavaan kameraan eikä yhtiö työsuojeluviranomaisen ke-
hotuksesta huolimatta lopettanut valvontaa, yhtiö n toimitusjohtaja sai sakkoran-
gaistukseen , koska perusteita kuvaamiseen ei ollut.150
5.4 Julkisrauhan alue

5.4.1 Julkisrauhan suojaamat alueet
Julkinen tila on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä.
Julkiset ja yksityiset tilat, joissa ihmiset yleensä oleskelevat , saavat suojaa rikoslain
julkisrauhan sää nn öksillä. Julkisrauha antaa rakennuksen omistajalle oikeuden an -
taa poistumiskäskyjä luvatonta, salaa tai harhauttaen tehtyä tunkeutumista vastaan.
Julkisrauhan piiriin kuuluviksi alueiksi luetaan julkiset ja yksityiset rakennukset ja
tilat, ja m ää räyksen tarkoituksena on suojata rakennuksissa ja huoneistoissa olevien
ja työskentelevien yksityisyyttä. Julkisrauhan piirissä ovat siten virastot, liiketilat,
toimistot, tuotantolaitokset ja kokoustilat sekä muut huoneistot. Nä iden raken-
nusten aidatut piha-alueet ovat yhtä lailla omistajansa käskyvallan piirissä. Myös
150 Ks. Työsuojeluhallinto 19.4.2017: Sakkoja lainvastaisesta kameravalvonnasta työpaikalla.
125
puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen käytössä olevat alueet, joita liikkumiskiel-

lot koskevat , ovat alueita, joissa oleskelu on kielletty ja joista omistaja voi käskeä
poistumaan . Luvaton oleskelu niissä voi merkitä julkisrauhan rikkomista. Lakia
valmisteltaessa käytiin keskustelua siitä, tulisiko suoja-alueen piiriin saada myös
aidatut varastoalueet, mutta laajennusta ei pidetty tarpeellisena. Ladot ja varastot
eivä t ole suojan piirissä, koska niissä ei yleensä oleskele ihmisiä.
Luvattoman tunkeutumisen kohteena voivat olla tilat , joihin yleisöll ä on va-
paa pääsy, ja paikat, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Esimerkkein ä suojan kohteista
on mainittu koulu , kasarmirakennus, sairaala, museo ja vankila sekä kulttuuri- ja
liikuntalaitokset, tuotantolaitokset, tehtaat, eläinsuojat ja turkistarhat. Kaikki kun -
tien ja valtion virastot ovat julkisrauhan suojaamia. Yleisöä palvelevia liiketiloja
ovat ravintolat, kahvilat , pankit , postit ja kaupat niin yleisölle auki kuin suljet-
tuinakin ollessaan . Kasarmialueet ja puolustusvoimien sotilas- ja harjoitusalueet
ovat suojan piirissä. Muut puolustusvoimien ulkoalueet eivä t kuulu suojan alaan .
Kuitenkin sellaisten rakennusten aidatut piha-alueet, joissa ihmiset liikkuvat, saa-
vat suojaa luvatonta tunkeutumista vastaan .
Kriminalisoitu on nimenomaan luvaton , oikeudeton tunkeutuminen ja hä i-
rintä. Lain perustelujen mukaan tunkeutuminen tarkoittaa tilanteita, joissa sisää n
menemiselle ei ole oikeutta .151 Tunkeutuminen tapahtuu fyysisten esteiden tai
poistumiskäskyn sivuuttamisella taikka tilaan jää misellä tai kätkeytymisellä pois-
tumisajan tai -kehotuksen jälkeen. Mikäli menettelylle on oikeutus esimerkiksi
laissa tai saadussa vierailukutsussa, ei teko ole oikeudeton . Myöskää n sisää npääsy
ehtojen vastaisesti tai erehdyksestä ei merkitse tunkeutumisedellytyksen täytty-
mistä. Ollakseen rikollista menettelyn on oltava tahallista, ja tekijä n on tiedettävä
tekonsa olevan oikeudeton . Tehokkaita poistumiskäskyjä voivat antaa tilan omis-
taja ja haltija sekä nä iden edustajat.
5.4. 2 Kuvaaminen julkisrauhan alueella
Julkisrauha liittyy valokuvaamisen siten , että julkisrauhan alueella olevan henkilö n

kuvaaminen on salakatseluna kiellettyä silloin , kun kohde on yleisöltä suljetussa
rakennuksessa tai huoneistossa tai sen aidatulla piha-alueella ja kuvaaminen louk-
kaa kuvattavan yksityisyyttä. Julkisrauhan alue kattaa siis yleensä sellaiset paikat ,
jotka eivät ole asuntoina kotirauhan suojan piirissä ja joissa ihmiset oleskelevat.
Suojaa salakatselua vastaan saavat ihmiset, eivä t piha-alueet tai huoneet. Pel-
kä n tyhjä n tilan tai eläinten , esineiden , rakennusten tai muun ympä ristö n kuvaa-
151 HE 184/1999 vp, s. 23-24.
126
minen ei ole salakatseluna rangaistavaa. Jotta kuvaaminen olisi rangaistavaa, on

kuvauksen kohteena olevan henkilö n oltava edellä kuvatulla suljetulla alueella ja
kuvauksen oltava yksityisyyttä loukkaavaa.
5.4. 2.1 Kettutarhan alue
Alla olevassa ratkaisussa korkein oikeus joutui vertaamaan ns. vanhaa rikoslakia
(39 / 1889) ja rikoslain muutosta (531 / 2000) ja arvioimaan , kumpi laki johti lie-
vempää n tuomioon . Tulkinta koski kotirauhan ja julkisrauhan rikkomista.
KKO 2003:84: Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinra-

kennuksen lä histöllä sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa.
Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue kat-
sottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentissa
(39 /1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta kä rä jäoikeu -
den tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 lu -
vun sää nnösten kannalta vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena.
Koska tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen olisi johtanut olennai-
sesti ankarampaan lopputulokseen , sovellettiin uutta lakia ja vastaajat tuomit -
tiin julkisrauhan rikkomisesta. (Ää n.)
Edellä olevassa tapauksessa 130 elä inaktivistia oli matkustanut kahdella bussilla
kettutarhalle mielenosoitukseen ja heistä 30 oli tunkeutunut kettutarhalle vastoin
omistajan kieltoa. Osa tarhaan päässeistä oli valokuvannut ja videoinut tapahtu-
maa. Tuomittuja vastaajia oli kuusi. Kettutarha sijaitsi 70 metrin päässä omista-
jan asuintalosta. Korkeimman oikeuden enemmistön mukaan tilanteeseen soveltui
sekä vanha kotirauhan (39 / 1889) että uusi julkisrauhan rikkomisen ( 531 / 2000)
sää nn ös. Tuomion perustelujen mukaan rikoslain julkisrauhan piiriin kuuluivat
tuotantolaitokset rakennuksineen ja aidattuine piha-alueineen . Lain esitöissä esi -
merkkinä tuotantolaitoksesta mainittiin turkistarhauksessa käytetty eläinsuoja.
Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ’’ lainuudistuksessa on siten toisaalta
sä ilytetty kotirauhan suoja asunnon pihapiirin ja siihen kuuluvien rakennus-
ten osalta, mutta toisaalta erotettu omaan erityiseen rikostunnusmerkistöönsä
sellaiset tilat , joita käytet ää n muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Raken-
nusten ja tilojen käyttö tarkoituksen korostuminen uusissa sää nn öksissä puol-
taa sellaista tulkintaa, ett ä vastaajien menettelyä voimassa olevan lain kannalta
on arvioitava julkisrauhan rikkomisena” .
Vammalan kä rä jäoikeus oli tuominnut kaksi alle 18-vuotiasta tekijää sakko-
rangaistuksiin ja neljä tekijää kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistuk-
seen kotirauhan rikkomisesta, mutta Turun hovioikeus muutti ehdolliset vankeus-
rangaistukset neljän kuukauden mittaisiksi. Korkein oikeus muutti syyksi luetut
127
rikokset julkisrauhan rikkomisiksi ja alensi kaikki rangaistukset sakkorangaistuk-

siksi. Esittelijä ja yksi korkeimman oikeuden jäsen olisivat hylä nneet kaikki syytteet ,
koska asuinrakennuksesta erillää n , metsä n takana sijaitseva paikka ei voinut olla
kotirauhan suojaama paikka laillisuusperiaatteen mukaan. Vaikka aidatulla alueella
ja eläinsuojissa kuvattiin , ei vanhan rikoslain aikainen syyte koskenut salakatselua.
5.4.2.2 Finlandia -talon katto
Julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistö n laajuus on ollut arvioinnin kohteena

myös alla olevassa hovioikeusratkaisussa, jossa tekijät ovat saaneet syytteen julkis-
rauhan rikkomisesta jä rjestäessää n rakennuksen katolla toteutetun mielenilmauk-
sen . Kysymys koski sitä, kuuluiko rakennuksen katto julkisrauhan piiriin ja täyt-
tikö luvaton katolle kiipeä minen tekotapana tunkeutumisen.
Helsingin HO 2013:8 (7.11.2013/ 2949): Tekijät A, B ja C olivat syyllisty-

neet julkisrauhan rikkomiseen tunkeutumalla oikeudettomasti Finlandia-talon
katolle mukanaan tuomillaan tikapuilla ja jää mä ll ä katolle pariksi tunniksi pois-
tumiskäskyistä ja -kehotuksista piittaamatta ripustaakseen Finlandia-talon sei-
nä lle ydinvoimaa vastustavan plakaatin . Tekijät tuomittiin sakkorangaistuksiin.
Tunkeutuminenhan yleensä merkitsee sisä tiloihin menemistä, mutta hovioikeuden

arvioitavana olleessa tapauksessa tekijät eivä t menneet rakennuksen sisä tiloihin ei-
vä tkä muutenkaan paikkaan , jossa oleskelee ihmisiä. Mietittävä oli muun muassa
sitä, täyttikö teko laillisuusperiaatteen n ä kökulmasta teon kuvauksen, kun tekijät
kiipesivät rakennuksen katolle ja jä ivät siten sen ulkopuolelle. Voiko katolle kiipeä-
minen tikkaiden avulla olla luvatonta tunkeutumista, kun kriminalisoinnin tarkoi-
tuksena on suojata rakennuksessa työskentelevien ihmisten rauhaa ja yksityisyyttä ?
Kä rä jäoikeus katsoi , että julkisrauhan rikkomisen suojan piiriin kuuluvat
vain sellaiset tilat , joissa ihmisiä työskentelee tai oleskelee, eikä pitä nyt kattoa ri-
koslain tarkoittamana paikkana. Katolle meneminen ei n äin ollut lain edellyttä-
m ää tunkeutumista.
Hovioikeuden ratkaisun mukaan jo pelkkä kiipeä minen rakennuksen katolle
mukana tuotujen tikapuiden avulla oli tunkeutumista eikä lainsää tä jä n tarkoi-
tuksena ollut ollut jättää mitää n julkisen rakennuksen osaa suojan ulkopuolelle.
Rakennuksen katto ei arvion mukaan kuulunut vapaasti yleisö n käytettävä n ä ole-
vaan alueeseen, vaikka itse rakennus olisikin vapaasti käytettävä. Oleskelun kesto
ja suurikokoisen ydinvoiman vastaisen julisteen ( 10 mx 15 m ) ripustaminen oli
perustelujen mukaan aiheuttanut haittaa ja hä irinnyt rakennuksessa työskenteleviä.
128
5.4.23 Kakutustempaus valtioneuvoston tiloissa
Julkisrauhan rikkominen voi olla törkeää tekotavan tai kohteen perusteella. Tö r-

keästä julkisrauhan rikkomisesta on kyse silloin , kun tekijä varustautuu aseella tai
muulla vä kivaltaan soveltuvalla välineellä tai vä kivallan käyttö tai omaisuuden va-
hingoittaminen on ilmeisenä tarkoituksena. Tö rkeä tekomuoto täyttyy myös sil-
loin , kun teko kohdistuu ylimpien valtioelinten , esimerkiksi eduskunnan , presi-
dentin tai valtioneuvoston, edustajien tiloihin tai vieraan valtion edustajien käy-
tössä oleviin tiloihin , kuten konsulaatteihin ja lähetystö ihin .
Tö rkeää julkisrauhan rikkomista koskevan normin soveltaminen sai rikoslain
voimaantulon jälkeen tuoreeltaan julkisuutta ns. kakutustapauksessa, joka tehtiin
mielenilmaustarkoituksessa. Maailmanpankin pää johtaja vieraili Suomessa val-
tioneuvoston juhlahuoneistossa maaliskuussa 2001. Toimittajiksi naamioituneet
aktivistit, joilla oli mukana kaksi kermakakkua, onnistuivat pääsemää n tiedotus-
tilaisuuteen ja heittivät pää johtajan kasvoille yllättäen ja mielenosoituksellisesti
kermakakun. Aktivistien mukaan tempauksella vastustettiin Maailmanpankin
tapaa kohdella kehitysmaita velka-asioissa. Pää johtaja ei halunnut nostaa asiasta
rikossyytettä, mutta valtioneuvoston kanslia teki rikosilmoituksen . Esitutkintaa
tehneen poliisin mielestä kermakakkua ei voitu pitää väkivallan välineenä, mutta
koska teko oli tehty valtioneuvoston huoneistossa, rikosta tutkittiin aluksi tö rkeä nä
julkisrauhan häiritsemisen ä. Lopulta syyte nostettiin ilkivallasta.152 Valtioneuvos-
ton turvallisuuspää llikkö peräsi medialta vastuuta, ja turvallisuusohjeiden muutosta
harkittiin . Uutinen sai myös kansainvälistä julkisuutta. Kakutusvideo ja valokuvia
teosta on edelleen nä htävillä useilla internetin sivustoilla.
Kuten edellä olevista oikeustapauksista ilmenee, julkisrauhan rikkomiseen
syyllistyvät tavoittelevat yleensä muuta pää m ää rää kuin pelkästää n pääsyä luvat-
tomasti julkiseen tilaan tai rakennukseen . Tunkeutuminen ei useinkaan liity var-
sinaisesti valokuvaamiseen , mutta jotta mielenilmaukselle saadaan julkisuutta, saa-
tetaan tempaukset myös videoida. Julkiseen tilaan pääsy on yleensä vain edellytys
sille, että varsinainen h ä irintä, esimerkiksi mielenilmaus, voidaan tehdä mielenil-
mauksen tavoitteiden kannalta oikeassa paikassa.
Julkisrauhan rikkomiseen liittyvillä teoilla haetaan useimmiten poliittista
vaikuttamista ja mahdollisimman laajaa julkisuutta. Sen vuoksi tekijät saattavat
myös kuvata oman rikollisen tekonsa - luvattoman tunkeutumisen ja h äirinn ä n
— varmistaakseen, että mielenilmaus on kuvallisesti dokumentoitu ja siten levitet-
tävissä julkisuuteen . Tällöin tekijä t toimivat ryhm ä n ä, jossa yhdet suorittavat lu-
vattoman tunkeutumisen ja toiset ovat mukana sen kuvaamassa. Ongelmalliseksi
152 Ks. MTV 29.3. 2001, Helsingin Sanomat 3.4.2001 ja Kaleva 2.7.2001 . Kakunheittokuvia
löytyy vielä kin internetist ä.
129
tä ll ö in saattaa
muodostua se, mikä on kunkin tekijä n osuus teossa ja ovatko kaikki
osallistuneet itse tekoon aidossa yhteisymm ä rryksessä ja siten tekijä kumppaneina.
Jos esimerkiksi osa tekijöistä kiipeää julkisrauhan aluetta rajaavan rakennuksen ai-
dan yli ja osa j ää aidan ulkopuolelle kuvaamaan , ovatko kaikki vaiko vain aidan
sisä lle kiivenneet tunkeutujat julkisrauhan rikkojia ?
5.4.2.4 Suurlähetystön alue
Alla olevassa tapauksessa oli arvioitavana valokuvaajan rooli luvattomassa tunkeu-

tumisessa. Kolme henkilöä oli lähtenyt autolla Turusta Helsinkiin tarkoituksenaan
tunkeutua Irakin suurlä hetystön piha-alueelle, ottaa Irakin lippu lipputangosta,
leikata ja polttaa se. Tekijö illä oli mukana dieselkanisteri ja sakset. Mielenilmauk-
sen motiivi liittyi Irakin kurdeihin kohdistamiin epäoikeudenmukaisuuksiin . Te-
kijöistä kaksi kiipesi suurlähetystö n aidan yli, otti lipun ja yritti sytyttää sen pa-
lamaan . Kolmas henkilö tallensi tapahtumat videolle aidan takaa tunkeutumatta
aidatulle piha-alueelle. Tapahtumakulku ilmeni kuvatulta videotallenteelta. Loppu -
tuloksena oli, että julkisrauhan alueen ulkopuolella olevan, tunkeutumista kuvan-
neen henkilö n menettely täytti tö rkeä n julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistö n .
Helsingin HO 14.2. 2018 ( R 18 / 102): Ei valituslupaa.153 Asiassa oli kä rä-

jäoikeudessa ollut kysymys siit ä, tä yttikö vastaajan menettely julkisrauhan
rikkomisen tunnusmerkist ö n ja oliko asiassa näytetty vastaajan osallisuuden
ulottuvan tekoon niin , ett ä h ä nt ä olisi voitu rangaista teon tekijä nä. Tekijä-
kumppanuudesta oli kyse, koska tekijöiden kesken vallitsi yhteisymm ä rrys ja
hyvä ksyvä suhtautuminen toisen toteuttamiin osatekoihin rikollisen pää mää-
rä n ja tahtotilan ollessa pääasiallisesti yhdenmukainen.
5.4.3 Kuvaamista koskevia ratkaisuja
Julkisrauhan alueeseen kuuluvissa tiloissa saa siis yleensä vapaasti kuvata. Tiloissa,
joihin yleisö pääsee vapaasti, voi kuvata, kunhan kuvaaminen ei loukkaa siellä
olevan henkilö n yksityisyyttä. Usein asiakaspalvelutehtävissä toimivat tai asiak-
kaat kokevat kuvaamisen viranomaisen toimipisteissä hä iritseväksi ja tilannetta ei
kyetä selvittä m ää n muuten kuin kuvauskiellolla. Kiellot ovat johtaneet kantelui-
hin eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka on useimmiten todennut kuvauskielto-
jen olleen perusteettomia.
153 Katso myös Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu Helsingin KO 22.11 . 2017/ 147603.
130
Julkiset laitokset ja viranomaiset ovat perustelleet kuvauskieltojaan sillä, että

valokuvaaminen aiheuttaa mahdollisesti haittaa viranomaisen virkatoimille ja saattaa
loukata muiden asiakkaiden yksityisyyden suojaa. Kotimaisessa laillisuusvalvonta-
käytä nn össä on useita ratkaisuja, joissa viranomaisten m ää räämiä kuvaamiskieltoja
on pohdittu suhteessa sananvapauteen ja johonkin toiseen suojattavaan oikeuteen .
Selvää on , että hyvin harvoin kuvaamisen kieltä minen on perusteltua. Pi-
kemmin oikeudelliset tulkinnat ja hallinnolliset linjaukset osoittavat, että sanan-
vapaus on kiistaton ja että sen rajoittaminen ei ole hyvä ksyttävää. Sananvapau-
den käytölle, kuten esimerkiksi kuvaamiselle, ei voida asettaa ennakkoehtoja eikä
muutakaan rajoitusta.
Hallinnollisissa ratkaisuissa on todettu, että vaikka kuvaamista ei voida kiel-
tää, siihen voidaan antaa ohjeita ja lisä ksi voidaan edellyttää, että kuvaaja nou -
dattaa siin ä tiettyjä menettelytapoja. On luonnollista, että asiakkailla tai toimi-
pisteessä muuten vierailevilla tulee olla oikeus suojautua yllä ttäen eteen tulevaa
kuvaamista vastaan . Viranomainen voi edellyttää, että kuvaaja on ennen kuvaa-
mista yhteydessä henkilö kuntaan , jotta kuvaustilannetta voidaan j ä rjestell ä mui-
den asiakkaiden suoja huomioon ottaen. Ohjeiden antaminen ei ole sananvapau-
den rajoittamista ennakolta.
5.4. 3.1 Lentoasemat, metroasemat ja rautatieasemat
Liikenneasemien yleisölle avoimia tiloja ja niissä olevia ihmisiä voidaan kuvata

vapaasti . Yleisöltä suljettua tilaa koskee rikoslain salakatselukielto. Tällaisia tiloja
ovat alueet, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan , että tiedotusvälineen
suorittama kuvaaminen kuuluu perustuslaissa taatun sananvapauden piiriin ja ku-
vaamisen rajoitusten on perustuttava lakiin. Kuvaamiseen liittyvä sananvapauden
ja yksityisyyden suojan välinen rajanveto on tehty salakatselua koskevassa rikoslain
sää nn öksessä. Kuvaamisen kiellettävyys lento-, rautatie- ja metroasemilla edellyt-
tää, että paikka on yleisöltä suljettu, ja sitä, ett ä kuvaaminen on oikeudetonta ja
loukkaa jonkun yksityisyyttä.
Salakatselusää nn ös ei sovellu lentoaseman yleisölle avoimiin tiloihin . Kuvaa-
mista niissä ei voi kieltää, eikä siihen voi myöskää n vaatia lupaa. Yleisölle avoimissa
tiloissa tapahtuvaa sallittua kuvaamista ei voida kieltää myöskää n ’’ myö nteiseen
yrityskuvaan” liittyvillä perusteilla eikä kaupallisuusaspekteilla. Eduskunnan apu-
laisoikeusasiamies on todennut , että kuvaamista yleisölle avoimissa metroasemien
tiloissa arvioidaan samoin kuin kuvaamista lentoasemien yleisölle avoimissa ti-
loissa. Tavanomaista kuvaamista metron yleisölle avoimissa tiloissa tai laiturialueilla
ei myöskää n voitu kieltää. Tällaisiin kuvausrajoituksiin ei ole laillista perustetta.
Ratkaisussa apulaisoikeusasiamies totesi , ettei sillä ole valtuuksia tutkia yksityisen
131
VR-yhtym ä n menettelyn laillisuutta, mutta ratkaisu koskee kaikkien liikennease-

mien yleisölle avoimia ja yleisöltä suljettuja tiloja.
.
EOAE 14.6 2005 dnro 405/4/03: Pää tös kanteluun kuvaamislupia koske -
vassa asiassa.
Kyseinen ratkaisu koski toimittajan tekemää kantelua vuonna 2003. H ä n oli ha-
lunnut kuvata Helsingin rautatieasemaa uutistarkoituksessa. Vartijat pyysivät hä-
neltä kuvauslupaa, jota toimittajan mukaan ei tarvittu . Kuvauslupaa oli perusteltu
turvallisuusvaatimuksilla ja yrityskuvan valvontaan liittyvillä seikoilla. Vastaavan-
laisia ongelmia oli ollut Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin metrossa.
5.4.3.2 Kelan tilat

Asiakas oli asioidessaan Kelan toimistossa halunnut kuvata asiointiaan asiakaspal-
velutilassa GoAro-video kameralla. Ratkaisua kuvaustilanteeseen ei ollut löydetty,
ja Kela oli kieltä nyt kuvaamisen muiden asiakkaiden yksityisyyden suojaan vedo-
ten . Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanoton mukaan Kela ei voinut ko-
konaan kieltää valokuvaamista asiakaspalvelutiloissaan . Kela ei myöskää n voinut
asettaa sananvapauden käyttä jä lle ennakkoehtoa eikä vaatia sananvapauden käyt-
tä miseen lupaa, sillä tällaiset toimet eivät olisi lainmukaisia. GoPro- kameralla vi-
deoitaessa tuli ottaa huomioon muiden asiakkaiden yksityisyyden suoja ja oikeus
saada asioida ilman ulkopuolisia h ä iriötekijöitä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies
piti Kelan asiakkaiden yksityisyyden turvaamisen kannalta perusteltuna, että Kela
ohjeistaa ennen kuvaamista olemaan yhteydessä henkilö kuntaan, jolloin pystytää n
parhaiten ottamaan huomioon ja turvaamaan molempien kysymyksessä olevien
perusoikeuksien mahdollisimman täysim ää räinen toteutuminen . Ratkaisun mu-
kaan menettelytapa, jossa kuvaaja olisi ohjattu toisen kerroksen asiakastilaan , jossa
hä n olisi voinut kuvata omaa asiointiaan , olisi ollut toteutuessaan asianmukainen .
EOAK/1577/2016: Kela ei voi kokonaan kieltää valokuvaamista asiakastiloissa.
5.43.3 Terveyskeskukset
Julkisrauhan alue voi olla sellainen, että se jo itsessää n liittyy siellä olevien yksityis-
elämä n suojan piiriin ja indikoi jotakin heidän yksityiselämästää n. Siitä huolimatta
kameroiden ja kamerapuhelimien käyttöä niissä tiloissa ei voida kokonaan kieltää
eikä yleistä kuvauskieltoa asettaa. Esimerkiksi jonkun henkilö n oleskelu terveys-
keskuksen asiakkaiden odotustilassa tai käyskentely sairaalavaatteet yllä sairaalan
käytävillä osoittaa, että henkilö on asiakkaana terveydenhuollon laitoksessa. Tieto
on arkaluonteinen , ja terveydenhuoltohenkilö kunta on velvollinen pitä m ää n tie-
don salassa. On mahdollista, että kamerapuhelimen käytöllä voidaan loukata toisen
132
henkilö n yksityiselä mä n suojaa, jos kuvaaminen tapahtuu ilman henkilö n suos-

tumusta tai perä ti salaa. Silti yleiset kuvauskiellot eivä t ole mahdollisia , koska ne
loukkaavat sananvapautta, vaan terveydenhoidon yksiköiden on annettava ohjeita
kameroiden ja kä nnyköiden käyttöä varten .
EOAK dnro 3789 / 2007: Kamcrapuhelimien käyttöä ei voida kokonaan kiel-
tää terveydenhuollon yksiköissä.
5.4. 3.4 Hoitolaitokset

Jatkuva kameravalvonta loukkaa yleensä henkilö n perusoikeuksia. Ollakseen sal-
littua tarkkailun tulisi perustua lakiin kirjattuun oikeutukseen ja olla siten pe-
rusteltua. Hallinnollisessa menettelyssä on käsitelty tapauksia, joissa on arvioitu
esimerkiksi laitoshoidossa oleviin kohdistettavaa kameravalvontaa. Kameraval-
vontaan laitoksen yleisissä tiloissa tulee aina olla perusteltu syy, ja valvonnan tu-
lee olla kaikkien tiedossa. Laitoksessa tapahtuva oikeudeton tarkkailu voi täyttää
salakatselun tunnusmerkistö n.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies (EOAK / 4138 / 2009) on ottanut kantaa
lasten yksityisyyteen erityishoitolaitoksissa. Ratkaisussa on arvioitu kameravalvon-
nan oikeutusta lastensuojelulain alaisissa lasten erityishoitolaitoksissa. Jatkuvan
kameravalvonnan on katsottu loukkaavan lapsen yksityisyyttä. Päätöksessä on vii-
tattu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun , jonka mukaan julkisessa
ulottuvuudessakin on olemassa yksilö n ja muiden välinen vuorovaikutusvyö hyke,
joka saattaa kuulua yksityiselä mä n piiriin . Eduskunnan apulaisoikeusasiamies to-
tesi , että erityishoitoon sijoitetun lapsen huolenpitovastuu voidaan toteuttaa myös
valvonnalla, joka tehdää n teknisin apuvälinein silloin , kun lapsi on lyhyehkö n , la-
kiin kirjatun enimm ä isajan eristettynä.
Ratkaisuselosteen mukaan lapsen huoneeseen oli kohdistettu jatkuva kame-
ravalvonta, jonka käytöstä ja pois kytkemisestä päätti hoitohenkilö kunta ja joka
ei taannut lapselle oikeutta yksityisyyteen . Ratkaisussa korostettiin lastensuojelu-
lain edellyttävä n , että lasta on myös erityisen hoidon aikana kohdeltava niin , että
hä nen yksityisyyttää n kunnioitetaan. Erityishoitolaitokseen sijoitettuun lapseen
kohdistuvaa jatkuvaa kameravalvontaa ei pidetty asianmukaisena silloin , kun se
kohdistettiin eristyshuoneessa tai omassa huoneessaan olevaan lapseen. Kannan-
otossa todettiin , että tekninen valvonta ei voi korvata henkilö kunnan käyntejä lap-
sen luona. Hoitolaitoksen yleisten tilojen tekninen valvonta ei sen sijaan loukannut
samassa m ää rin lapsen yksityisyyttä kuin huoneeseen suunnattu , ratkaisussa arvioi-
tiin. Tarkkailun katsottiin loukkaavan perustuslain 10 §: n mukaista yksityisel ä-
m ä n suojaaja lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60 / 1991 ) 16 artiklaa.
EOAK / 4138 / 2009: Lapsen jatkuva tarkkailu erityishoitolaitoksessa loukkaa

lapsen yksityisyyttä.
133
5.4.3.5 Lastensuojelun asiakastilanne
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sosiaalitoimessa on koettu ongelmaksi

asiakkaiden tekemä kuvaaminen , ja viranhaltijat ovat sen kieltä neet. Perusteluna
on usein se, että useimmat sosiaalitoimen asiakkaiden asiat ovat salassa pidettäviä
ja asiakkaiden tekem ä videointi voi vaarantaa muiden asiakkaiden yksityisyyden .
Sen vuoksi sosiaalivirkailijat ovat kieltä neet neuvottelutilaisuuksien videokuvaa-
misen . Virkailijat ovat lisä ksi kokeneet ongelmana sen , että asiakkaat ovat jaka-
neet ottamiaan videoita perustamissaan sosiaalisen median keskusteluryhmissä.
Oikeusasiamiehen ratkaistavana oli lastensuojelun asiakastilanteen videoinnin
kieltä minen. Sosiaalitoimi olisi peruuttanut neuvottelutilaisuuden , mikä li video-
kuvaamista olisi jatkettu . Apulaisoikeusasiamies katsoi , ettei sosiaalitoimen viran -
haltijoilla ollut oikeutta kieltää isää videoimasta lastensuojeluun liittyvää asiakas-
tilannetta. Videoimisoikeus ei merkitse oikeutta julkaista videota.
EOAK 17.12.2014 dnro 2276 /4 / 13: Sosiaalitoimella ei ollut oikeutta kielt ää

lapsen isää videoimasta asiakasneuvottelua.
5.4.3.6 Vaalikuvaus
Sellaisten tilanteiden kuvaaminen , joissa viranomaisen on vastattava jonkun sa-

laisuuden tai rauhan suojaamisesta, saattaa olla mahdollista kieltää, mutta usein
vain rajoitetusti.
Myös apulaisoikeusasiamies on lausunnossaan pää tynyt siihen , että valoku -
vaamisen salliminen ja kieltä minen ää nestyspaikalla on tehtävä vaalilautakunnan
harkinnan mukaan . Vaalikuvaus voidaan sallia, jos vaalilautakunta pitää sitä so-
pivana eikä kuvaaminen vaaranna vaalisalaisuutta, vaalivapautta eikä ää nestystoi-
mituksen sujuvuutta ja jä rjestystä ää nestyspaikalla. Kauniaisissa isä olisi halunnut
kuvata poikaansa, kun tä mä ää nesti ensi kertaa, mutta paikallinen vaalilautakunta
kielsi isä n kuvaamisen .
Lausunnossa todetaan , että tiedotusvälineille on yleensä annettu oikeus ku -
vaamiseen vaalipaikoilla ja sama oikeus voidaan antaa yksityishenkilölle, jos vaali-
lautakunta harkitsee sen vaalitoiminnan kulloisenkin tilanteen mukaan sopivaksi.
Kuvausajankohdasta tiedotusvälineet ovat yleensä sopineet etukä teen. Oikeusmi-
nisteriö korosti ratkaisuun antamassaan lausunnossa, että vaalipaikalla kuvattaessa
voi kuvaan tallentua muitakin henkilöitä, vaalivirkailijoita tai muita ää nestä jiä kuin
se, jonka kanssa kuvauksesta on sovittu , ja voi olla, että n ä m ä muut henkilö t ei-
vä t haluaisi tulla kuvatuksi. Jos kuvaus sallitaan ää nestyspaikalla, on tä m ä kin asia
syytä ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon . Vaikka vaalivirkailijat toi-
mivatkin julkisessa luottamustehtävässä ja vaikka ää nest ä m ässä käynti ei olekaan
vaalisalaisuuden piiriin kuuluva asia, tulisi pyrkiä siihen , että jos joku muu henkilö
134
ei halua tulla kuvatuksi, tätä toivetta kunnioitettaisiin , todettiin oikeusministeriö n

lausunnossa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.
EOAK 23.10.2007 dnro 1107/ 2/07: Yksityishenkilö n suorittaman valokuvaa-

misen kielt ä minen ää nestyspaikalla ei rikkonut vaalilainsääd ä nt öä, eikä asiassa
menetelty muutoinkaan virheellisesti.
Vaalikuvanstehtävä. Opettaessani valokuvauksen opiskelijoille juridiikkaa 154 heidä n

tehtävä n ää n oli kuvata eduskunta- tai kunnallisvaalipä ivä n ä ää nestä miseen liittyviä
tilanteita, ää nestä mistä ja vaalivalvojaisia.
Valokuvauksen opiskelijoiden tuli miettiä, oliko kuvaamiselle esteitä vaali-
huoneiston edustalla, vaalihuoneistossa tai lopuksi puolueiden vaalivalvojaisissa.
Pohdinta aloitettiin siitä, minkälaisesta kuvauspaikasta oli kysymys, mikä oli ku-
vaustilanne ja sisälsivätkö kuviin tallentuvat tiedot yksityisyyteen liittyviä tietoja,
jotka vaikuttaisivat oikeuteen julkaista valokuva.
Opiskelijat saivat ohjeet, että heidä n tulisi sopia valokuvaamisesta vaalihuo-
neistossa etukäteen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vaalitoimitsijoiden kanssa,
koska näiden tuli valvoa vaalilain mukaan vaalien häiriöttö myyttä ja vaalisalaisuu-
den toteutumista . Heille kerrottiin , että vaikka ää nestä m ää n meneminen , ää nes-
tä minen ja ää nest ä m ästä pois tuleminen ovat julkisia asioita, useat ää nestä jä t ko-
kevat ne yksityisin ä, ja sen vuoksi myös valokuvattavien ää nestä jien kanssa olisi
hyvä sopia kuvaamisesta ja lisä ksi kuvan käytöstä. Sen sijaan vaalitoimitsijat toi-
mivat julkisessa tehtävässä ja heitä voi kuvata, jos vaalihuoneistossa kuvaaminen ei
häiritse vaali- ja ää nestystoimintaa. Vaikka ihmiset itse jakavat valokuviaan hyvin-
kin yksityisistä tilanteista, koetaan yllä tyksen ä tuleva julkisuus hä iri ö nä. Erityisesti
poliittisiin puolueisiin liittyvissä vaalivalvojaisissa otettujen kuvien ottamiseen ja
julkaisemiseen tuli olla asianomaisen henkilö n lupa. Merkityksetö n voi olla ku-
vattavalle tai kuvatulle merkityksellinen. Ohjeena oli, että kaikkeen vaalikuvauk-
seen ja kuvan julkaisemiseen tulee pyytää lupa niiltä, jotka valokuvaan pää tyvä t.
Opiskelijoille annettiin ohjeeksi arvioida ottamiaan vaaliaiheisia kuvia ennen
niiden julkaisemista seuraavalla tavalla:
• Kuvauspaikan laillisuus: missä kuva on otettu ?
• Kohteen suostumus: mitä kuvattaessa on sovittu ?
• Kuvan julkaisemisen oikeutus: onko kuvassa yksityisyyteen liittyvää in-
formaatiota ?
• Mikä on käyttöyhteys ?
154 Opetin kuvaukseen ja vaalivuosina mm. vaalikuvaukseen liittyvää valokuvauksen juridiikkaa

tuntiopettajana Taideteollisen korkeakoulun ja sittemmin Aalto-yliopiston valokuvauksen ja
graafisen suunnittelun sekä muille visuaalisen taiteen opiskelijoille vuosina 1999-2016.
135
• Onko valokuvaan liittyvä julkaisu uutisteksti, mainosesite vai vaalimai-

nos, ja miten tä m ä vaikuttaa julkaisuoikeuteen ?
• Millainen on kuvateksti ? Onko kuvateksti vihjaileva ?
Ohjeesta huolimatta opiskelijat miettivät, mitä tilanteita he voisivat kuvata ilman

lupaa ja mihin olisi pyydettävä suostumus. He pohtivat, voiko vaalilautakuntaa
kuvata, kun se odottaa vaalien alkamista. Onko sallittua kuvata eiralaista lapsiper-
hettä Tehtaankadun ala-asteen aidatulla pihalla, kun perhe on menossa ää nestä-
mää n ? Entä vammaista ää nestä jää, jota avustetaan vaalikoppiin ? Voiko burkhaan
pukeutunutta naista valokuvata Rastilan koulun edustalla, kun hä n on tulossa ää-
nestä m ästä ? Vaaliuurna suljetaan kello 20 , voiko sulkemistilanteen kuvata ? Entä
keneltä tulee kysyä lupa, jos kuvaa perussuomalaisten vaalivalvojaisissa siellä olutta
juovia keski-ik ä isiä miehiä ?
Myös muita kuvaustilanteita kuin vaalikuvausta voidaan arvioida ennakkoon
vastaavien kysymysten avulla kuvaussuunnitelmaa tehtäessä, kuvia otettaessa ja
kuvia julkaistaessa.
5.4.37 Museot
Valokuvaamista ei liioin voi kieltää yleisölle avoimissa museoissa. Valokuvauskiel-

toa ei voida perustella asiakkaiden yksityisyyden suojalla , ja valokuvaaminen on
sen vuoksi lä htö kohtaisesti sallittua. Taidemuseoissa valokuvaamisessa ei liikuta
sananvapauden ydinalueella. Jotta kuvaaminen voitaisiin kokonaan kieltää, tar-
vittaisiin lakiin perustuva mää räys, jota ei ole.
On mahdollista, että osa esillä olevista teoksista on sellaisia, joiden omistaja
tai n äytteilleasettaja on asettanut lainausehdoiksi erilaisia teosten käsittelyehtoja.
Näihin voi kuulua esimerkiksi kielto kuvata teoksia salamavalolaitteilla. Omista-
jalla on oikeus asettaa tällaisia ehtoja, koska ne perustuvat teoksen omistusoikeu-
teen tai tekijä noikeuteen . Ne voivat rajoittaa sananvapauden käyttöä ja siten ku-
vaamisoikeutta museoissa, mutta ehdot ovat sallittuja.
Myös muissa maksullisissa yleisötilaisuuksissa kuvauskielto voi olla sisäänpää-
sylipun ehtona, jolloin asiakas lipun ostaessaan hyväksyy ehdot ja sitoutuu nou-
dattamaan niitä. Tällö in kuvausoikeutta rajoitetaan sopimusperusteisesti .
On muistettava , että taidemuseoissa otettuja kuvia voi yleensä tekijä noikeus-
lain sää nn östen vuoksi käyttää vain yksityiskäyttöö n tai muuten tekijä noikeuslain
sallimissa rajoitustilanteissa, joita ovat esimerkiksi sitaatti- ja kuvasitaatti, jos te-
kijä n tekijä noikeus on voimassa ja kuolemasta ei ole kulunut 70 vuotta eivätkä
taideteokset siis ole siirtyneet vapaiksi teoksiksi.
136
Monet museot suhtautuvat asiakkaidensa harjoittamaan kuvaamiseen lehti-

tietojen ja oman kokemukseni perusteella positiivisesti ja katsovat, että asiakkai-
den kuvien levittä minen n äyttelyistä edistää museotoimintaa.
EOAE 1.3. 2010 dnro 2998 /4/08: Taidemuseon kuvauskiellon tulisi perus-
tua lakiin.
5.5 Henkilöiden kuvaaminen kotirauhan

alueella
Yksityisyyteen kuuluu alue, jossa oleskelevalla on oikeus olla rauhassa. Tä mä alue
on ihmisen kodin ja asumisen piiri , joka on rikoslaissa suojattu oikeudetonta tun -
keutumista ja teknistä tarkkailua vastaan. Suojaa kutsutaan kotirauhan suojaksi ,
ja sitä on tehostettu salakatselun ja salakuuntelun kielloilla. Kotirauhan suojamia
paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut pysyvää n tai tilapä iseen asumiseen
käytetyt tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä
asuintalojen porraskäytävä t ja asukkaiden yksityiset pihat niihin välittö m ästi liit-
tyvine rakennuksineen .
Jotta on kyse kotirauhan rikkomisesta, tekijä n tulee mennä suoja-alueelle il-
man lupaa tunkeutumalla, salaa tai harhauttamalla. Tunkeutumisesta on kyse sil-
loin , kun fyysinen tai sanallinen este jätetää n huomiotta. Tä m ä voi tapahtua aidan
yli kiipeä misellä, oven auki työ ntä misellä tai pihamaalle astumisella kiellosta huo-
limatta. Salaa meneminen tarkoittaa lain perustelujen mukaan sitä, että kukaan
kotirauhan suojaa nauttiva ei tiedä asiasta tai tunkeutuja yrittää välttää huoma-
tuksi tulemista. 155 Harhauttamisesta puolestaan on kyse silloin , kun alueelle tu-
lija sisää n päästä kseen esiintyy sellaisena henkilö nä, jolla on oikeus sisäänpääsyyn,
esimerkiksi poliisina tai varainkerää jä n ä. Harhautuksen ei tarvitse kohdistua ko-
tirauhan suojaamaan henkilöö n , vaan riittää, että se kohdistuu vaikkapa vartijaan
tai vieraaseen . Poistumiskäskyjä voivat antaa paikan haltija ja h ä nen edustajansa.
Kotirauhan suojan alueella oleskelu perustuu paikan omistajan lupaan . Jos
asunnon omistaja peruuttaa luvan ja pyytää vierasta lä htem ää n , muuttuu oleskelu
luvattomaksi ja siten oikeudettomaksi. Hyväksyttävä n syyn vuoksi kotirauhan suo-
jaamalle piha-alueelle voi menn ä syyllistym ättä rikokseen, mutta jos poistumis-
käskyä ei noudata, saattaa vierailu muuttua oikeudettomaksi. Kotirauhan lyhytai-
kaiseen häirintää n saattaa olla hyvä ksyttävä syy, ja se saattaa siten olla oikeutettua.
155 HE 184/ 1999 vp , s. 19.
137
Esimerkiksi valokuvaaja saattaa käydä toimeksiantajansa pyynnöstä valokuvaamassa

uutisoinnin kohteena olevaa tai haastattelun antanutta henkilöä tä m ä n kotona,
ja tä llö in valokuvaajalla on syy vierailuunsa. Tapaamispyrkimys on aluksi sallittu ,
mutta mikäli henkilö käskee esimerkiksi ovipuhelimen vä lityksellä poistumaan , ei
vierailuun ole en ää syytä eikä lupaa. Poistumispyyntöä on noudatettava. Kotirau -
haa voidaan hä iritä myös ulkopuolelta käsin meluamalla , esineitä heittelem ällä ja
puhelinsoitoilla. Tahaton kotirauhan rikkominen ei täytä rikoksen tunnusmerk-
kejä, koska teolta edellytetää n yleensä tahallisuutta. Tahallisesta teosta on rikoslain
3 luvun 6 §:n mukaan kyse silloin , kun tekijä on tarkoittanut aiheuttaa tunnus-
merkistö n mukaisen seurauksen taikka pitä nyt sitä varmana tai todenn äkö isen ä
taikka tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvä n ä. On vielä muistettava, että
yksityisyys on suojattu teknisten laitteiden avulla tapahtuvaa katselua ja valoku-
vaamista vastaan myös muualla kuin kodin piirissä.
Kotirauhan suojaamaa aluetta ei voi omin kyltein laajentaa. Lain mukaan
kerrostalojen piha-alueet eivät ole kotirauhan suojaamia, joten aluetta ei voi saada
suojan piiriin erilaisin kieltokyltein . Kotirauhan suojavyö hykettä saatetaan joutua
tarkastelemaan suhteessa vesialueeseen ja ranta-alueen käyttöö n . Kotirauhan rik-
komista oikeudettomasti ei ole veneen kuljettaminen kapealla veneväylä llä. Toi-
saalta kotirauhaa loukkaavana voidaan joissakin tilanteissa pitää sitä, että vene
ankkuroidaan muutaman metrin etäisyydelle rannasta ilman pakottavaa syytä
siten , että veneestä voidaan tarkkailla ja esimerkiksi valokuvata rantakiinteistö n
asukkaiden elä m ää.156
5.5.1 Salakatselu
Henkilö iden katselu tai kuvaaminen oikeudettomasti teknisillä laitteilla on kielletty
silloin , kun henkilöt ovat paikassa, johon liittyy olettamus yksityisalueesta. Täl-
laisia tiloja ovat kotirauhan suojaamat paikat sekä yksityisiä toimia varten luodut
tilat muuallakin kuin kotirauhan piirissä, kuten kä ym älä t, pukuhuoneet, suihkut
ja sovituskopit. Suojaa saavat myös julkisrauhan alueella olevat tilat, joihin ylei-
söllä ei ole vapaata pääsyä, sillä edellytyksellä , että kuvaaminen ja tarkkailu louk-
kaavat kuvattavan yksityisyyttä.
156 Turun HO 21.2.2018 / 107700.
138
Kuva 5.5.1:
Asuttavassa veneessä oleva
henkilö on kotirauhan suo-
jaama. Hänen kuvaamisensa
edellytt ää suostumusta.
Kotirauhan suojaamassa
paikassa olevien seuranta,
katselu ja kuvaaminen
on kiellettyä kaikenlai-
silla teknisillä laitteilla.
Ollakseen laissa tarkoite-
tulla tavalla kiellettyä ku-
vaaminen voi olla valo-
kuvaamisen kaltaista, tie-
tyn hetken kuvaamista tai
luonteeltaan jatkuvaa vi-
deokameralla kuvaamista
tai siihen rinnastettavaa
toimintaa . Kuvaamisen
tuloksena ei tarvitse vä littömästi syntyä kuvaa tai sen negatiivia, vaan lainkoh-
dassa tarkoitettua kuvaamista voi olla kaikkien sellaisten tekniikoiden käyttä mi-
nen , joilla informaatiota tallennetaan tai siirretää n tallennettavaksi niin , että se
voidaan myö hemmin saattaa kuvan muotoon. 157 Kameran ja kuvaajan sijainnilla
ei ole merkitystä. Sekä suoja-alueen uiko- että sisä puolelta tapahtuva oikeudeton
kuvaus voi merkitä salakatselua.
Salakatselun kiellon kohteena ovat kotirauhan suojaamassa paikassa, intiimi-
tiloissa ja julkisrauhan suojan alueella suljetussa tilassa tai aidatulla alueella olevat
henkilöt, eikä heihin voi heidä n tietä m ä ttää n suunnata teknisiä tarkkailulaitteita ja
-kameroita. Julkisrauhan alueella suljetulla tai aidatulla alueella olevan tarkkailun
on ollakseen kriminalisoinnin piirissä loukattava kohteiden yksityisyyttä.
Suojaa kaikkea salakuvausta vastaan saavat siis kaikki suojatussa asumiseen
liittyvässä paikassa ja intiimitiloissa laillisesti oleskelevat. Suojaamisintressi perus-
tuu siihen , että pukuhuoneissa, suihkuissa , käymälö issä , sovituskopeissa ja muissa
157 HE 184/ 1999 vp , s. 28 .
139
vastaavissa paikoissa oleskelevat harjoittavat intiimejä toimia, kuten riisuutumista

ja pukeutumista, ja tiloissa olevien katsotaan olevan erityisen suojan tarpeessa. Esi-
merkiksi tavaratalojen sovituskoppeihin ei siten saa asentaa valvontakameraa edes
omaisuuden suojaamiseksi. Tä m ä säännös on ehdoton.
Sen sijaan julkisrauhan alueella oleva saa suojaa yksityisyyttä loukkaavaa sala-
kuvausta vastaan silloin , kun hä n on yleisöltä suljetussa rakennuksessa, huoneistossa
tai sen aidatulla piha-alueella. Tä m ä edellyttää, että kuva on yksityisyyttä loukkaava.
Salakatselu on kriminalisoitu nimenomaan kotirauhan alueella oikeudetto-
masti tehtyn ä, mutta julkisrauhan alueella oikeudettomasti tehtyn ä ja yksityisyyttä
loukkaavana. Kotirauhan alueella olevaa ei koskaan saa kuvata luvatta, mutta jul-
kisrauhan alueella olevan kriminalisoitu oikeudeton katselu teknisin laittein tai
kuvaaminen edellyttää, että se lisäksi loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Ollakseen
rangaistavaa salakatselun kohteena tulee olla henkil ö, eikä pelkä n tyhjä n tilan ku-
vaaminen voi siten olla rangaistavaa. Rajaus merkitsee sitä, ettei myöskää n elä in -
ten , esineiden , rakennusten tai muun ympä ristö n kuvaaminen ole salakatseluna
rangaistavaa. Maisemakuvauksessa ei kuitenkaan saisi loukata yksityisyyttä.
Omakotitalonsa pihalla olevia kuvaavan tulisi varmistua etukäteen siitä, että
ne suoja-alueella oleskelevat, jotka voivat joutua kuvaan ja olla siitä tunnistetta-
vissa, suostuvat kuvaamiseen. Esimerkiksi piha-alueellaan olevan henkilö n valoku-
vaaminen on rangaistavaa silloinkin , kun kuva osoittaa vain sen , mink ä voi n ä hdä
piha-alueen ulkopuolelta paljain silmin esimerkiksi kadulta, vaikka kuvaan sin äl-
lää n ei tallentuisi mitää n intiimiä. Valokuvaaminen loukkaa yksityisyyttä erityi-
sen paljon , koska kuvan taltiointi mahdollistaa kuvan pitkäaikaisen analysoinnin .
KKO 1985 II 128: Yksityisetsivä A oli seurannut B:n toimia hankkiakseen

-
selvitystä vireillä olleeseen riitajuttuun, jossa B oli asianosaisena, ja tällöin va
lokuvannut B:tä tä mä n oleskellessa omakotitalonsa pihamaalla. A:n menettely
katsottiin RL 24 luvun 3 b §:n 2 mom:ssa tarkoitetuksi salakatseluksi.
Huomattava on , että salakatseluna rangaistaan kotirauhan alueella tapahtuva oi -

keudeton kuvaaminen ja julkisrauhan alueella tapahtuva, yksityisyyttä loukkaava
kuvaus. Kotirauhan alueella eli asunnossa tapahtuvan kuvaamisen ei tarvitse loukata
kuvattavan yksityisyyttä, vaan kuvauksen lainvastaisuuteen riittää , että kuvauksen
kohde ei ole antanut siihen suostumustaan . Siten kodissa tapahtuvaan kuvaamiseen
tarvitaan aina muiden perheenjäsenten , vieraiden ja muuten kodissa oleskelevien
lupa, jotta heitä voidaan kuvata. Jokainen perheenjäsen nauttii kotirauhan suojaa,
eikä toinen voi oikeudettomilla teoilla poistaa sitä esimerkiksi kuvaamalla ilman
suostumusta. Toisaalta kaikkeen kuvaamiseen ei nimenomaista suostumusta tarvita.
Oikeutettua on myös kuvaaminen , jota sen vakiintuneisuuden vuoksi ei
yleensä koeta yksityisyyttä loukkaavana ja johon ihmiset osaavat varautua. Esi-
merkiksi tavanomainen kuvaaminen perhejuhlissa, joihin kuvaaja osallistuu, ei
140
ole oikeudetonta eikä yksityisyyttä loukkaavaa.158 Samoin merikiikareiden käyttö

merenkulussa on sallittua. Kotirauhan piirissä oleskelevan henkilö n kuvaaminen
aineiston hankkimiseksi hyvä ksyttä vää tarkoitusta varten ei tee oikeudetonta tark-
kailua sallituksi. Rangaistavana salakatseluna on pidetty esimerkiksi omakotita-
lonsa pihamaalla oleskelevan henkilö n valokuvaamista aineiston hankkimiseksi
oikeudenkäyntiä varten.159
Yhteisessä kodissa asuvat ja asunnossa laillisesti oleskelevat voivat kaikki lä h-
tö kohtaisesti päättää asunnossa tapahtuvasta kuvaamisesta ja varautua siihen , mutta
myös perheen sisällä voidaan syyllistyä toisen perheenjäsenen salakatseluun toimi-
malla oikeudettomasti toista kohtaan.
Helsingin HO 31.1.2014/172: A oli ottanut valokuvia ja videotallenteen

kotonaan päihtymyksen vuoksi tiedottomassa tilassa olleesta aviopuolisostaan
B:stä sekä esittä nyt kuvaamansa aineiston kirjallisina todisteina lasten huoltoa,
asumista ja tapaamisoikeutta koskeneessa oikeudenkäynnissä. Kysymys siitä,
täyttikö A: n menettely salakatselun ja kunnianloukkauksen tunnusmerkistöt .
Edellä olevassa ratkaisussa hovioikeus kuitenkin hylkäsi salakatselusyytteen . Tuo-

mion mukaan kuvaustilanne ja olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen
kuvaaminen ei ollut oikeudetonta. Syytteen hylkää miseen päädyttiin siksi , että esi-
merkiksi perheväkivaltaan syyllistyvät ja humalatilallaan perhe-elä mää häiritsevä t
henkilö t voitiin poistaa kotirauhan suojaamasta paikasta, eikä ilman suostumusta
tapahtuvaa kuvaamista voitaisi tuolloin pitää oikeudettomana. Kä rä jäoikeus oli
päätynyt salakatselusta tuomitsemiseen .
Valokuvaajan on helppo tietää, missä kuvaaminen ei ole sallittua ilman lu-
paa, sillä rikoslaissa on tarkka luettelo asumiseen rinnastettavista tiloista. Intiimit
tilat kuten pukeutumistilat , sovituskopit, käym älät, suihkut ja saunat sekä muut
vastaavat tilat, joissa harjoitetaan yksityisyyteen liittyviä toimia , on samoin helppo
tunnistaa. Rangaistavaa on myös julkisrauhan alueella suljetuissa tiloissa olevien
henkilöiden salaa tai avoimesti tapahtuva kuvaaminen , mikäli se on yksityisyyttä
loukkaavaa. Se, että jokaisella laillisesti asunnossa olevalla on oma oikeutensa ko-
tirauhan ja yksityisyyden suojaan , lienee itsestää nselvyys. Yhtä lailla lienee selvää,
että ilman nimenomaista suostumusta vain toisten henkilö iden tavanomainen ku-
vaaminen on sallittua. Sen sijaan toisen henkilö n kuvaaminen intiimeissä tilan-
teissa on rangaistavaa salakatseluna, jollei nimenomaista ja yksilö ityä suostumusta
kuvaamiseen ole. Tuomioistuimissa on ollut ratkaistavana viime vuosina useita ta-
pauksia, joissa joko ulkopuolinen tai seksin toinen osapuoli on kuvannut toisten
158 HE 184/1999 vp , s. 30.

159 KKO 1985 II 128.
141
ihmisten tai omaa seksin harrastamistaan k ä nnykä llä, mink ä jälkeen videota on
useimmiten jaettu eteenpä in kavereille tai internetin kuvasovelluksiin ja asia on
tullut julkisuuteen . Tuomitut rangaistukset ovat olleet sakkorangaistuksia.
5.5.2 Yksityisyytt ä loukkaava kuva

Vaikka kuvaaja ei yrittäisikää n toimia salaa, ei kuvattava useinkaan voi välttää ku-
vatuksi tulemista ja yksityisyytensä loukkaamista, ja siksi julkisrauhan alueella ran-
gaistavuus edellyttää, että kuva on sekä otettu suljetusta tilasta että yksityisyyttä
loukkaava. Sitä, minkälainen kuvaaminen on yksityisyyttä loukkaavaa julkisrau-
han alueella, ei aina ole helppo arvioida, koska rikoslaissa ei ole yksityisyyden eikä
yksityiselä m ä n m ää ritelmää. Helpointa lienee ajatella yksityisyyden olevan sitä,
mitä ei haluaisi julkisuuteen. Yksityisyyttä on m ää ritelty hallituksen esityksen HE
184 / 1999 vp yleisperusteluissa.160
Perusteluissa on mainittu, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamis-
k äytä nnössä yksityiselä m ää n on katsottu kuuluvan henkilökohtaisen identiteetin
suoja, moraalinen ja fyysinen koskemattomuus, riittävä n yksityisyyden turvaava
tila, oikeus henkilö kohtaisiin suhteisiin muiden ihmisten kanssa, henkilö tietojen
kerää minen, käyttö ja muu käsittely sekä sukupuolinen käyttäytyminen. Kansalaisia
ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvä lisen yleissopimuksen (SopS 7-8/ 1976)
17 artikla antaa myös suojaa yksityiselä m ä lle, perheelle, kodille ja kirjeenvaihdolle
sekä kunnialle ja maineelle. Tä mä n tarkempaa m ää rittelyä ei yksityisyydestä kui-
tenkaan ole; muut viitaukset koskevat yksityiselä m ää . Lain säätä misen yhteydessä
rikosnimikkeestä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen todettiin , että käsite
ei ole täsm ä llisesti m ää riteltä vissä ja se vaihtelee henkilöiden , tilanteiden ja pai-
kan mukaan . Yksityisyyden käsitteen soveltaminen salakatselun tunnusmerkistöä
arvioitaessa on jä tetty oikeuskäytä nn ö n ja - kirjallisuuden varaan.161
Salakatselun soveltamisalan laajentamisen kotirauhan alueelta julkisrauhan
alueelle pelä ttiin rajoittavan tiedotusvälineiden kuvausmahdollisuuksia.162 Uutis-
materiaalin normaalin hankinnan arvioitiin jäävä n kriminalisoinnin ulkopuolelle,
koska julkisrauhan piirissä salakatselun tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää
oikeudettomuutta ja yksityisyyden loukkaamista. Siksi epäilyksiin kuvaamisen epä-
asiallisesta rajoittamisesta ei uskottu lakia säädettäessä, ja salakatselu laajennettiin
koskemaan myös julkisrauhan suljettuja ja aidattuja alueita.
160 HE 184/ 1999 vp , s. 5.

161 LaVM 6/2000 vp , s . 5.
162 LaVM 6/2000 vp, s. 4.
142
Salakatselua koskevan lainsäänn öksen soveltamisalaa ei ole laajennettu yleisille

paikoille eikä paikkoihin , joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Sen sijaan salakuuntelua
koskevalla sää nn ö ksellä on suojattu ulkopuolisen teknistä tallennusta vastaan myös
yleisellä paikalla käytävä luottamuksellinen keskustelu. Lain perusteluissa nimen-
omaisesti todetaan , että saman henkilö n jatkuva ja toistuva katselu ja kuvaaminen
teknisellä laitteella saattaa loukata yksityisyyttä tuntuvasti myös yleisillä paikoilla
ja paikoilla, joihin yleisöllä on pääsy.163 Lakia säädettäessä ei pidetty ongelmana
tilannetta, jossa toinen yksityishenkil ö tarkkailee ja kuvaa toista yksityishenkilöä
pitkäaikaisesti julkisella paikalla, eikä sellaisen tarkkailun kriminalisointia pidetty
tarpeellisena.
5.5.3 Salakuuntelu
Kotirauhan suojaamalla alueella olevan henkilö n puhetta ei saa tallentaa ilman

suostumusta, olivatpa kuuntelulaitteet ja kuuntelija sitten kotirauhan piirissä tai
sen ulkopuolella. Myöskää n muualla kuin kotirauhan suojaamalla alueella olevan
puhetta ei saa tallentaa salaa. Siten yleisellä kin paikalla olevien luottamuksellinen
keskustelu on suojattu ulkopuolisen teknistä tallennusta vastaan , jos on ilmeistä,
ettei ulkopuolinen kykene kuuntelemaan keskustelua ilman teknistä laitetta. Suo-
jaa saavat kaikki luottamukselliseen keskusteluun osallistuvat. Kriminalisointi ei
koske sellaisen keskustelun tallentamista, johon henkilö itse osallistuu.
163 HE 184/1999 vp , s. 15.
143

Valokuvan Lait 5 Luku Jpeg85 11

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Valokuvan Lait 5 Luku Jpeg85 11

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

5 VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET

littua. Kaikki voivat niin halutessaan yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta

5.2 Yleiset paikat ja julkiset tilat

J ä rjestyskin mukaiseen yleisen paikan mää ritelmää n sisältyy myös julkisen

5.3 Lakiin perustuvat kiellot

Rajoituksia on rikoslaissa ja lisäksi esimerkiksi puolustuslaitosta, rajavartio- ja tul-

5.3.1 Puolustuslaitoksen alueet

5.3.2 Rajavartiolaitoksen alueet

Sellaisten rajavartiolaitoksen alueiden maanpäällinen kuvaaminen on kielletty, joilla

126 Aluevalvontalaki (755/ 2000) 14 § (195/2015).

5.3.3 Lentoasemat, rautatieasemat ja metroasemat

Liikenneasemien yleisölle avoimissa tiloissa voi kuvata. Yleinen kuvaamiskielto kos-

5.3.3.2 Suljetut alueet

Ilman kuvaajaa lentävästä pienlentolaitteesta käytetää n englanninkielistä

5.3.33 Lentoaseman turvatarkastukset

Lentoaseman turvatarkastustoimenpiteiden kuvaaminen ilman lentoaseman pi-

5.3.4 Ilmakuvaus ja dronejen k äytt ö

• ilmailulta kielletyt tai pysyvästi rajoitetut alueet

129 Ilmailulaki (864/ 2014) 100 §.

Ilmailukielto on voimassa lentoasemien , ydinvoimaloiden ja öljynjalostamoiden

Ulkomaalaisten säilöö nottoyksiköitä voidaan kuvata ja tiloja valvoa teknisillä lait-

132 VNA ilmailulta rajoitetuista alueista (930/ 2014) 4 § (1192/2018).

sena on lisätä turvallisuutta sek ä parantaa asiakkaiden ja henkilö kunnan oikeus-

5.3.6 Oikeudenk äyntien kuvaaminen

5.3 . 6.1 Oikeudenk äyntien kuvaaminen Suomessa

136 HE 172/2014 vp, s. 45.

53.6 . 2 Oikeudenk äyntien kuvaaminen Norjassa

Norjan tuomioistuinlaki 143 kieltää rikosoikeudenkäyntien valokuvaamisen ja fil-

tai tuomittu on matkalla rikosasiansa tuomioistuinkäsittelyyn tai tulossa sieltä

Egeland v. Norja (EIT 16.4.2009): Kysymys lehdistön vapauden rajoista, kun

5.3 . 7 Poliisin oikeudet

145 Poliisilaki (872 / 2011) 2 luku.

5.3. 7.1 Kuvaaminen poliisin eristämällä alueella

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on laillisuusvalvonnassa ottanut kantaa tilan-

EOAK/1944/ 2016: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies arvioi, että poliisilla on

Pentikäinen v. Suomi (EIT 20.10. 2015) : Kysymys journalistin sananvapau-

5.3. 7.2 Diplomaattien kuvaaminen

diplomaattista koskemattomuutta nauttivan henkilö n ajoneuvo ovat tiloja, joissa

Tapauksessa valokuvaaja oli kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska po-

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tapausselostuksen mukaan suurlähetystö oli

5.3.8 Työpaikan kameravalvonta

Yksittäisen työ ntekijä n tai tiettyjen työntekijöiden kameravalvonta työpaikalla ei

149 HE 97/2018 vp , s. 20.

Kameravalvonnasta syntyy työ ntekijää koskevia henkilötietoja, joiden keruussa,

Luvattomasta kameravalvonnasta työpaikalla on seurauksena sakkorangaistus, mi-

5.4 Julkisrauhan alue

150 Ks. Työsuojeluhallinto 19.4.2017: Sakkoja lainvastaisesta kameravalvonnasta työpaikalla.

puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen käytössä olevat alueet, joita liikkumiskiel-

5.4. 2 Kuvaaminen julkisrauhan alueella

Julkisrauha liittyy valokuvaamisen siten , että julkisrauhan alueella olevan henkilö n

151 HE 184/1999 vp, s. 23-24.

minen ei ole salakatseluna rangaistavaa. Jotta kuvaaminen olisi rangaistavaa, on

5.4. 2.1 Kettutarhan alue

KKO 2003:84: Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinra-

rikokset julkisrauhan rikkomisiksi ja alensi kaikki rangaistukset sakkorangaistuk-

5.4.2.2 Finlandia -talon katto

Julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistö n laajuus on ollut arvioinnin kohteena

Helsingin HO 2013:8 (7.11.2013/ 2949): Tekijät A, B ja C olivat syyllisty-

Tunkeutuminenhan yleensä merkitsee sisä tiloihin menemistä, mutta hovioikeuden

5.4.23 Kakutustempaus valtioneuvoston tiloissa

Julkisrauhan rikkominen voi olla törkeää tekotavan tai kohteen perusteella. Tö r-

5.4.2.4 Suurlähetystön alue

Alla olevassa tapauksessa oli arvioitavana valokuvaajan rooli luvattomassa tunkeu-