Ilmanvaihto

MAAT-014 KOTIELÄINTU OTAN NON PERUSTE ET

12.2.2020
MIKKO HAKOJÄRVI

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 1

MMM-RMO C2.2

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 2

 Maito ja Me -lehden liite 1/2013

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 3

Ilmanvaihto

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 4

Ilmanvaihdon tehtävä
◦ Ilmanvaihto poistaa
◦ Haitalliset kaasut
◦ Pölyt
◦ Kosteus
◦ Ylimääräinen lämpö rakennuksen ilmasta
◦ Ilmanvaihto tuo raitista ilmaa rakennukseen

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 5

Merkkejä huonosta
ilmanvaihdosta
◦ Tunkkainen ilma
◦ Lantakaasujen haju
◦ Silmien kirvely
◦ Pinnoille tiivistynyt kosteus
◦ Eläimet sairastavat
◦ Runsaasti hengitystietulehduksia niin vasikoilla kuin aikuisillakin
eläimillä
◦ Tuotoksen määrä ja laatu vaihtelevat

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 6

Merkkejä huonosta
ilmanvaihdosta
◦ Hoitajat sairastavat
◦ Allergisia oireita
◦ Runsaasti hengitystieoireita
◦ Väsymistä ja heikotusta
◦ Navetan puhtaana pitäminen vaikeutuu
◦ Eläimet ovat likaisia ja takkuisia
◦ Maidon laatu on heikko

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 7

Haitalliset kaasut ja pölyt
Ammoniakki (NH3): Hengityselimille haitallinen
ilmaa kevyempi kaasu, jota haihtuu lähinnä
virtsasta; liukenee hyvin veteen ja syövyttävä liuos
pahentaa limakalvoärsytystä.

Hiilidioksidi (CO2): Ilmaa painavampi kaasu, joka

syntyy hengityksessä ja pyrkii syrjäyttämään
happea, mistä seuraa päänsärkyä.
◦ Aiheuttaa helposti ilman kerrostumista

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 8

Haitalliset kaasut ja pölyt
◦ Hiilimonoksidi (CO) eli häkä: Ilmaa hieman kevyempi kaasu,
joka syntyy epätäydellisessä palamisessa, syrjäyttää hapen
verenkierrossa ja aiheuttaa hapen puutteen ja tajuttomuuden
pieninäkin pitoisuuksina.
◦ Peräisin koneista: Traktori, rehunjakovaunu, nestekaasulämmittimet

◦ Rikkivety (H2S): Ilmaa painavampi, vaarallisin navetan kaasu,

joka syntyy lietelannassa hapettomissa oloissa. Tappaa
lamaannuttamalla hengityksen, lievinä pitoisuuksina ärsyttää
limakalvoja.
◦ Mädän kananmunan hajua ei saa olla navetassa normaalitilanteessa.
◦ Suurina pitoisuuksina rikkivety lamaannuttaa hajuaistin, jolloin hajua ei voi
havaita.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 9

Haitalliset kaasut ja pölyt
◦ Metaani (CH4): Syntyy lannan käymisprosessissa. Ilmaa
kevyempi tulenarka kaasu, joka saattaa erittäin suurina
pitoisuuksina tukehduttaa. Muodostaa ilman kanssa räjähtävän
seoksen, kun metaanipitoisuus on 4,4 – 17,0 %.

◦ Orgaaninen pöly, homeet, sienet ja näiden itiöt: Altistavat

infektioille ja aiheuttavat työntekijöille allergisia hengityselin-
ja iho-oireita.

Navettailmanlaadun vaatimukset ovat tiukemmat eläimille kuin

ihmisille siksi, että eläimet altistuvat epäpuhtauksille jatkuvasti,
mutta ihminen vain työpäivän ajan.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 10

 Ilmanvaihdon tehtävät
numeroina
Eläinlaji Alempi kriittinen Ylempi kriittinen Optimi
lämpötila (°C) lämpötila (°C) lämpötila (°C)
Lehmä (-25…)-15 23…27 5…15
Nuorkarja (-15…)0 25…30 10…20
Pikkuvasikka (0…) 10 30 15…25
Lihakarja, >3kk (-35…) -15 25…30 -10…15
Porsiva emakko (5…)20 27…32 10…28
Porsas, <2viikkoa 25 34 30…32
Lihasika (7…) 15 25…27 15…22
Vaarallisten kaasujen suurimmat hyväksytyt pitoisuudet
Hiilidioksidi (CO2) 3000 ppm
Ilma suhteellisen
Ammoniakki (NH3) 10 ppm (25 ppm)1
kosteuden tulisi olla < 80%
Rikkivety (H2S) 0,5 ppm
Häkä (CO) 5 ppm
Orgaaninen pöly 10 mg/m3
1Siipikarjarakennuksissa

MMM RMO C2.2

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 11
Ilmanvaihdon suunnittelu
◦ Ilman tulee virrata puhtaista tiloista likaisiin päin.
◦ Ilma ei saa virrataa korvausilma-aukoista suoraan
poistohormiin.
◦ Sisätilan tulee olla alipaineinen ulkoilmaan nähden,
mikä ehkäisee kosteuden kulkeutumista rakenteisiin.
◦ Ilmanvaihto on jatkuvasti toiminnassa ja
säädettävissä.
◦ Rakennuksen ulkopuolinen kosteus on pidettävä
ulkopuolella.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 12

Ilmanvaihdon mitoitus
Minimi-ilmanvaihto:
◦ Pienin rakennuksessa aina vaadittava ilmanvaihto
◦ Toteutetaan kylminä talvikausina
◦ Määräytyy joko hiilidioksidin- tai vesihöyrynpoistoon
tarvittavan ilmamäärän mukaan
Maksimi-ilmanvaihto:
◦ Suurin rakennuksessa vaadittava ilmanvaihto
◦ Eli se ilmanvaihdon määrä, jonka laitteiston on pystyttävä
vaihtamaan kuumimmalla helteellä, ettei sisälämpötila
nousisi liikaa.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 13

 Ilmanvaihtotarve
Ilmanvaihdon
tarve
lämmönpoiston,
vesihöyryn
poiston ja
hiilidioksidin
poiston
perusteella
Hiiliodioksidin poisto

T1 Ulkolämpötila

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 14

Ilmanvaihdon menetelmät
Luonnollinen ilmanvaihto
◦Painovoima, ilmavirta

Koneellinen
◦Alipaine-ilmanvaihto
◦Ylipaine-ilmanvaihto
◦Tasapaine-ilmanvaihto

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 15

 Luonnollinen ilmanvaihto
◦ Lämmin ja kevyempi sisäilma työntyy
poistohormiin rakennukseen virtaavan
ja lämmetessään laajentuvan
korvausilman vaikutuksesta.
◦ Muodostuvan alipaineen
vaikutuksesta korvausilma virtaa
sisään. Katon kaltevuus
◦ Muodostunut alipaine on aika pieni (>20 Pa) vähintään 1:4
ja suurimmillaan talvella.
◦ Laitteisto koostuu säädettävistä
poistohormeista ja korvausilma-
aukoista.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 16

Luonnollinen ilmanvaihto
◦ Harjailmanvaihto vaatii säätöautomatiikan
korvaus- ja poistopuolelle sekä tuulisuojan.
◦ Ilmavirtaa säädetään muuttamalla
poistoaukkojen pinta-alaa.
◦ Kylmäpihatossa tavallisin ilmanvaihtoratkaisu.
◦ Korvausilma-aukkoina seinien yläosan kapeat raot, joista lumi tai
tuuli ei pääse.
◦ Poistoilma-aukkona avoin harja, josta ilma vaihtuu jatkuvasti.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 17

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 18
Verhoseinäpihatto
o Kylmän ja lämpimän pihaton välimuoto.
o Lämpötila on talvioloissa noin +5°C
o Kylmällä säällä lämpötila on pakkasen puolella, mistä seuraa
jäätymisongelmia.
o Minimi-ilmanvaihto toteutuu aina maksimi-ilmanvaihto ylittää
suosituksen.
o Sisäilman laatu on selkeästi hyvä.
o Energiankulutus ilmanvaihtoon on olematon verrattuna koneelliseen
ilmanvaihtoon.
o Ei ilmanvaihdon aiheuttamaa melua.

Kivinen, T. 2006. Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin.

Koetoiminta ja käytäntö Numero 3, 16.10.2006.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 19

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 20
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 21
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 22
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 23
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 24
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 25
Alipaineilmanvaihto
◦ Yleisin ratkaisu Suomessa
◦ Eläintilasta poistetaan ilmaa poistopuhaltimilla
◦ Tällöin tilaan syntyy alipaine ja korvausilmaa virtaa
sisään korvausilma-aukoista.
◦ Rakennukset on suunniteltava mahdollisimman
ilmatiiviiksi, jotta on mahdollista aikaansaada
alipaine rakennuksen sisälle niin, ettei ilma virtaa
sisään sopimattomista paikoista.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 26

 Alipaineilmanvaihto

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 27

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 28
Alipaineilmanvaihto
◦ Ilmanvaihdon määrää lisätään tehostamalla poistoa ja
avaamalla korvausilma-aukkoja samassa suhteessa.
◦ Poistoilmakanavan sijoitus ei vaikuta oleellisesti
aikaansaatuun alipaineeseen.
◦ Lietelantajärjestelmässä osa poistoilmasta voidaan
viedään alapoistona lietekouruista tai lanta-kourun
rinnalle rakennetusta poistoilmakanavasta.
◦ Alapoistona 2/3 ilmankierto-ongelmien välttämiseksi

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 29

Alapoisto lattiakanavasta

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 30

Ilmanpoisto
◦ Alipaineilmanvaihdossa poistoilman tehtävä on luoda
navettaan alipaine, joka vetää sisään raikasta
korvausilmaa
◦ Ilmanpoisto talvella:
◦ Poistetaan aina vähintään minimi-ilmanvaihdon mukainen ilmamäärä,
etteivät suhteellinen kosteus ja kaasupitoisuudet nouse
◦ Navettaa lämmitetään tarvittaessa
◦ Ilmavirtaus puhtaista likaisiin tiloihin päin
◦ Maitohuone ja lypsyasema ylipaineisia muuhun tilaan nähden

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 31

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 32
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 33
Ylipaineilmanvaihto
◦ Kehitetty 60-luvulla
◦ Rakennukseen
muodostetaan ylipaine
koneellistamalla ilman
tuonti
◦ Ei toimi kunnolla Suomen Puhallin puhaltaa
oloissa ilmaa rakennukseen,
jolloin sisälle
muodostuu ylipaine
◦ Kosteus tiivistyy ja jäätyy
luukkujen ja rakojen pinnoille
◦ Ei hyväksi rakenteille
kosteissa olosuhteissa

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 34

Tasapaine-ilmanvaihto
◦ Ilmanpoisto ja
korvausilmantuonti
puhaltimella
◦ Tuuli vaikuttaa
järjestelmän toimintaa
vain vähän
◦ Tarkasti säädettävissä
◦ Hankalempi ylläpitää ja
noin 2 kertaa kalliimpi,
kuin alipainejärjestelmä.
Suomessa käytössä
lihasikaloissa

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 35

Lämpötila
◦ Pakkasilla tarvitaan lisälämpöä riittävän ilmanvaihdon
takaamiseksi lämpimissä karjarakennuksissa
◦ Jos lämpötilan laskua hillitään kuristamalla ilmanvaihtoa
minimitarvetta alhaisemmaksi, navettailmaan kertyy kosteutta ja
haitallisia kaasuja
◦ Lisälämmön puute havaitaan ensimmäiseksi pintojen kostumisena,
mikä aiheuttaa eläimille vedontunnetta
◦ Kesällä sisäilman lämpötila nousee liian kuumaksi
eläimille
◦ Ilmanvaihdon tehoa lisätään, jotta ylimääräinen lämpö saadaan
poistettua
◦ Ilmanvaihdon olisi kyettävä pitämään sisäilma korkeintaan kolme
astetta ulkoilmaa lämpimämpänä

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 36

Lämpötila
◦ Lämmitystarve riippuu minimi-ilmanvaihtotarpeen
lisäksi
◦ Eläinten tuottamasta lämpömäärästä
◦ Navetan eristyksestä ja vaipan pinta-alasta
◦ Ulkolämpötilasta
◦ Lämmitystehontarve ja vuotuinen energiankulutus
lasketaan alueen keskimääräisten sääolojen
perusteella
◦ Yleensä vuotuinen energiatarve on pieni, mutta
hetkellinen tehontarve suuri

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 37

Lisälämmön tarve Suomessa

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 38

Lämpötila eläinten
tuotantoympäristössä
Alempi kriittinen lämpötila
◦ Tämän lämpötilan alapuolella eläimen täytyy lisätä
lämmöntuotantoaan joko lisäämällä syöntiä tai
vähentämällä tuotosta
◦ Vaikuttavia tekijöitä:
◦ Rotu, tuotos, ympäristö, tottumus, eläinsuoja, eläimen
kunto…
◦ Voidaan käyttää hyväksi rakennuksia suunnitellessa
◦ Suuntaa antavat taulukot eri eläimille
◦ Kylmyys ongelma kanoille, sioille ja nuorille naudoille

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 39

Ohjeellisia alempia kriittisiä lämpötiloja
Eläinlaji Alempi kriittinen lämpötila (°C) Ylempi kriittinen lämpötila (°C) Optimi lämpötila (°C)
Lehmä (-25…)-15 23…27 5…15
Nuorkarja (-15…)0 25…30 10…20
Pikkuvasikka (0…) 10 30 15…25
Lihakarja, >3kk (-35…) -15 25…30 -10…15
Porsiva emakko (5…)20 27…32 10…28
Porsas, <2viikkoa 25 34 30…32
Lihasika (7…) 15 25…27 15…22

Animal Body Weight (kg) Production (kg/d) LCT (°C) MMM RMO C2.2
Milking cow 240-d pregnant 500 0 -18
Milking cow 500 15 -30
Milking cow 500 30 -50
Beef cattle 75 0.7 10
Beef cattle 150 0.9 -5
Beef cattle 500 0.9 -20
Replace heifer 250 0.55 0
Replace heifer 500 0.5 -20
Calf 50MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU
0.5 MIKKOLA 10 CIGR
11.2.2020 40
Lämpötila
tuotantoympäristössä
Ylempi kriittinen lämpötila
◦ Eläin vähentää lämmöntuotantoaan etupäässä vähentämällä syöntiä
◦ Laskee tuotosta
◦ Lämpöstressi heikentää tiinehtyvyyttä
◦ Iso ongelma lämpimissä maissa, Suomessa hellepäivinä
◦ 20 kg maitoa päivässä tuottavan lypsylehmän lämpöteho on n. 1000
W ja ylempi kriittinen lämpötila +22…+25 °C

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 41

Agro Clima -lämmönvaihdin

MAAT104 -
Kevät 2020,
11.2.2020 42
Hannu
Mikkola
Lämmönvaihdin sikalaan tai
broilerihalliin

MAAT104 - Kevät 2020,

11.2.2020 43
Hannu Mikkola
Ympäristön vaikutus
◦ Ilmavirtaus, ympäristön kosteus ja materiaalit
vaikuttavat kriittisiin lämpötiloihin
◦ Esimerkiksi yksin betonilattialla pidetyn sian alempi
kriittinen lämpötila on 31 °C, mutta 10 sian ryhmässä
olkipatjalla olevan sian vastaava lämpötila on 9 °C.

A pig with 50% of its body A pig with 50% of its body
surface in contact with surface in contact with deep
solid floor straw bedding.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 44

 Lehmän energiatalous (Mälkiä 1999)
Kudoksiin 5
Metaania 24 MJ (7%) Lämpöä 122 MJ (37 %)
MJ (2 %)

Sonta 86 MJ
(26 %)

Rehun brutto-
energia 329 MJ Virtsa 12 MJ
(4 %)

Maito 80 MJ (24 %)

Luvut 560 kg painavalle, jonka maitotuotos on 26 kg/pv ja päiväkasvu 170 g.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 45

Eläinten kosteuden tuotto
◦ Eläimet tuottavat kosteutta navettailmaan kokonsa ja
tuotostasonsa mukaan
◦ Kosteudentuoton minimiarvot eri eläinryhmille löytyvät
MMM-RMO C2.2:sta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittamin
en/maaseuturakentaminen/rakentamissaadokset.html

◦ Korkea tuotostaso nostaa kosteudentuottoa jopa 1,5 -

kertaiseksi, esimerkiksi runsastuottoinen lehmä
haihduttaa 16 litraa vettä vuorokaudessa

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 46

MMM RMO C2.2
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 47
Kosteus
Suhteellinen kosteus RH % (Relative Humidity): Ilman sen hetkisen
absoluuttisen kosteuspitoisuuden suhde siihen määrään kosteutta,
jonka ilma voi korkeintaan sisältää.
Absoluuttinen kosteus: Kosteuspitoisuus ilmakuutiossa (g/m³). Lämmin
ilma voi sisältää absoluuttisesti enemmän kosteutta (g/m³) kuin
viileämpi ilma.
Kyllästyskosteus: Tilanne, jossa ilma ei voi sisältää enempää kosteutta ja
sen RH on 100 %. Jos siihen laitetaan lisää kosteutta, ilman kosteus
muuttuu näkyväksi (sumu).
Kastepiste: Kun suhteellinen kosteus on 100 %, kosteus tiivistyy
kylmimpiin pintoihin. Tämä kastepiste voi kastella materiaaleja myös
rakenteiden sisällä. Se voi syntyä jo alle 100 % RH, jos pinnan lämpötila
on selvästi ympäröivää ilmaa alempi.

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 48

 Ilman mukana poistuvan veden määrän
selvittäminen Mollier-diagrammin avulla

Lataa Mollier Sketcher osoitteesta:

https://www.ivprodukt.com/software/mollier-sketcher

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 49

Kosteuteen vaikuttavia
tekijöitä
+ Eläinten kosteudentuotto: hengitys, hikoilu ja eritteet
+ Kosteat pinnat: märät rakopalkit, lätäköt lantakourussa
+ Ilmavirtaukset kosteiden pintojen lähellä ja lattialämmitys
kuivattavat pintoja mutta lisäävät ilmankosteutta
+ Kostea rehu
+ Pesuvedet, vuotavat vesikupit
+ Kylmäpihatossa vesi- ja lumisateen pääsy navettaan, kuura ja
jäätyminen, vesikatteen alapinnan kondensoituminen
- Kuivikkeet sitovat kosteutta itseensä
- Alapoisto vähentää ilman kosteuspitoisuutta

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 50

 Olosuhteet vaihtelevat:

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 51

Lähteet ja lisälukemistoa
◦ Teknologian hyödyntäminen maatilalla, Tieto tuottamaan 140,
ProAgria Keskusten Liitto, Luku 10.
◦ MMM, Rakentamissäädökset (http://mmm.fi/rakentamismaaraykset)
◦ MMM-RMO C2.2, Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto
◦ http://mmm.fi/documents/1410837/1853806/L10-rmoC22-01.pdf/8f0e7d9d-8c62-4c72-
a1ef-fa9dd78bf4d0
◦Eläinten hyvinvointiin perustuva tuotantoeläinrakennusten
mikroilmasto
◦ http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/tutkimus/agtek/proj/karva/KARVA_tutkimusraportti_va
lmis4.pdf
◦ Ilmanvaihto- ja energia laskureita
◦ http://www.energia-
akatemia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=47&Itemid=2
◦CIGR Handbook of Agricultural Engineering, Volume II Animal Production &
Aquacultural Engineering

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 52

 Ilmanvaihtolaskuri

http://www.energia-akatemia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=47&Itemid=2

11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 53

Ilmanvaihtolaskurista
• Laskurit ovat olemassa seuraaville tuotantolinjoille: siipikarjan osalta
broilerit ja munivat kanat, sikaeläinten osalta porsaat ja lihotussiat,
joutilaat kantavat emakot ja porsineet imettävät emakot, sekä
nautaeläinten osalta vasikat ja hiehot, lypsylehmät ja lihanaudat.
•Laskurit perustuvat rakennuksessa (osastossa) erittyviin lämmön ja
kaasujen (hiilidioksidi ja vesihöyry) tuottoihin. Lämmöntuotossa on
otettu huomioon eläinten metaboliallaan tuottama lämpö sekä
rakennuksen läpi poistuva lämpö. Kaasujen tuottoon osallistuvat
eläimet hengityksellään. Rakennuksessa tuottavat kaasuja myös
eläinten erittämä lanta ja virtsa sekä rakennuksen märät pinnat.
•Laskurien perustana on Commission Internationale du Génie Rural
(CIGR) järjestön vuonna 1984 julkaisema raportti ’Report of Working
Group on Climatization of Animal Houses’, johon on koottu työryhmän
ehdotukset lämmön, hiilidioksidin ja vesihöyryn tuotoille
rakennustasolla eri tuotantosuunnille talvi- ja kesäolosuhteissa.
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 54
 Termi Yksikkö
Laskurin syöttösuureet Minimi- ja mitoitusilmanvaihdon
laskut:
ja niiden yksiköt sekä Olosuhteet

yksi tuloste-esimerkki Eläinmäärä tarkastellussa tilassa

Ulkolämpötila
kpl
°C
Ulkoilman suhteellinen kosteus %
Rakennus (tarkasteltu osasto)
Sisäpituus m
Sisäleveys m
Sisäkorkeus m
Ikkunoiden kokonaispinta-ala* m2
U-arvot
Ulkoseinät W/(m2°C)

Väliseinät W/(m2°C)

Aukot: ikkunat, ovet, verhoseinät W/(m2°C)

Katto W/(m2°C)
Lattia W/(m2°C)
Märän pinta-alan osuus lattiasta %
Maksimi-ilmanvaihdon lasku:
Rakennuksen (osaston)
°C
sisälämpötila
Eläinten massa (elopaino) kg
11.2.2020 MAAT104 - KEVÄT 2020, HANNU MIKKOLA 55