Professional Documents
Culture Documents
https://testbankfan.com/download/modern-auditing-and-assurance-services-5th-editio
n-leung-test-bank/
Testbank
to accompany
Prepared by
Barbara Burns
Consultant
Chapter 2
Governance and the auditor
Multiple Choice
2. The conformance aspect of enterprise governance covers all these issues except:
a. the roles of the chair of the board and top management.
b. resource use
c. internal control structures.
d. the adequacy and reasonableness of compensation schemes for executives.
4. Incentives for earnings management are inherent in the management structure but are
least likely to originate from:
a. high positive cash flows.
b. political considerations.
c. executive remunerations.
d. situations including financial distress.
5. The COSO enterprise risk management integrated framework has four categories of risk
objectives which are:
a. strategic, operations, reporting and business unit.
b. strategic, control activities, reporting and business unit.
c. strategic, control activities, reporting and compliance.
d. strategic, operations, reporting and compliance.
7. The Australian Stock Exchange (ASX) listing rules require an audit committee to be
established by:
a. all companies.
b. all companies on the S&P/ASX 300 Index.
c. all companies on the S&P/ASX 500 Index.
d. all companies on the S&P/ASX All Ordinaries Index.
8. The best practice recommendations for audit committees states that the audit committee
should consist of:
a. an independent chairperson who is not chairperson of the board.
b. both executive and non-executive directors.
c. at least one independent director.
d. at least five members
9. The audit committee should report to the board of directors on which of these matters?
a. the use of experts by the independent auditor.
b. recommendations for the appointment or removal of an auditor.
c. audit procedures carried out by the independent auditor.
d. all of the above
"Uskotteko, etten ole enään sama tyhjä, itsekäs olento, mikä olin
vielä toissapäivänä, eilen…"
"Näen sen."
"Voi sanokaa!"
"Kiitän teitä!"
"Ei enään! Nyt tuntuu kuin olisin saanut kiinni kultaisen langan
päästä, jota seuraamalla aavistan löytäväni sen suuren, kaivatun…
sen, jota sanotaan elämäntehtäväksi. —"
"Kaikesta siitä mitä minulla on, kiitän teitä, — kiitän teitä vaan!"
virkkoi Helvi lämpimästi ja salataksensa mielenliikutustaan kääntyi
hän nopeasti taloon vievälle puistotielle.
Suurin osa siitä opista, jota hän koulun penkillä oli päähänsä
puinut, näytti niin tuiki tarpeettomalta, tyhjältä. — — Sen sijaan että
sielläkin olisi opastettu kaikkeen siihen, elävään välttämättömyyteen,
innostutettu suuriin aatteisiin, hyviin töihin ja käytännöllisyyteen,
pantiin pääpaino kuolleisiin, homehtuneisiin numeroihin ja
ijänikuisten tapausten häirähtämättömään muistamiseen, joista henki
ei kohonnut, eikä järki avartunut.
Miksei ollut kotikaan antanut hänelle niitä aatteita, joita hän oli
tietämättään janonnut?
(Koskenlaskijan morsiamet).
"Petturi!"
"Kätke kaikkien katseilta se, joka kirveltää, moni muu ennen sinua
on tehnyt niin…"
Sydänmaan rakkautta.
"No ei sinne niin pitkä matka ole", vastasi hän sitten lapselle,
yhtäkkiä rohkaistuen ja ottaen tämän syliinsä.
"Anna toki pojan istua… Tämähän on niin hyvä poika tämä pikku
Kaapro."
Tuskin oli Jaakko päässyt ovesta ulos, kun kalvava kaiho täytti
hänen rintansa ja hän olisi tahtonut jälleen lämpimään, armaaseen
tupaan katselemaan Hiljaa ja pitelemään poikaa polvillansa…
*****
Sitten alkoi siellä ja täällä kuulua lisäksi ääniä, että isäntä aikoo
ottaa häneltä mökin pois, kun saapi sen annetuksi toiselle
paremmilla ehdoilla.
"Voiko sitä olla vieras, vaikka on oma —-?" kysyi lapsi ja hänen
silmiinsä tuli miettivä, lohduton ilme.
Kun hän kerran tällaisella retkellään sai kuulla että merten takaa
oli Kaapro Kalposen kuoleman viesti saapunut, — tunsi hän suurta
levotonta iloa sydämessänsä, sellaista ikiääretöntä, joka vain
aniharvoin ihmissieluun hulvahtaa, loistavana, mahtavana,
rinnanääriä repien, — niinkuin tila siellä olisi asunnoksi ahdas ja
matala riemun suurelle majesteetille…!
*****
Miina.
Miinalla oli tapana iltasin, kun tupa oli lämmitetty ja pelti pantu
kiinni, lähteä sukanneuleineen vähäksi aikaa kylään "häkää pakoon."
Niitä varten pani Miina aina oluen, keitti lämpimät ruuat ja kahvin
— ja jos sattui olemaan jouluinen aika, saattoi hänellä toisinaan olla
ryypytkin.
"Vaikka teidän nenänne olisi sata syltä pitkä, niin kyllä mie sen
niistän…" huusi hän niin että musta yö raikui.