Professional Documents
Culture Documents
https://testbankfan.com/download/cases-in-human-resource-management-1st-edition-
kimball-test-bank/
Dr. David C. Kimball, Cases in Human Resources, 1st Edition: Instructor Resource
Case Notes
Case Analysis
This case is designed to help students realize that human resources is an important aspect of
government institutions. Many textbooks in the field of business focus on for-profit companies.
So, it is good for students to be aware their local, state, and national governments are also
organizations where HR knowledge needs to be part of their strategic planning process.
2. Which force would you select as the second greatest impact on the state?
Answer: The labor force or society would qualify as good second choices. The labor
force is impacted because even as the state is looking for 4500 employees to retire—they
still need to replace 20% of those employees in key positions that will now be vacant.
Since 2870 employees elected for retirement—the total number retire might be less than
20%. Society is also a good second choice since the state has a large role in making sure
societal issues such as opportunities for employment and creating a level of care in state
offices is up to professional standards.
3. Should the state be concerned if more than 4500 employees elected to retire?
Answer: An organization, such as Zappos or the State of Massachusetts, need to be aware
that if too many people take early retirement, then the organization can lose the
knowledge on how to manage the organization that these people possess.
4. In regards to structure, how would you consider the state in regards to complexity,
formalization, and centralization?
Answer: States tend to be quite complex because they have to provide services to all of
their residents, they are formalized since rules are needed to keep order, and they are
fairly centralized at the state level—although cities and towns do have a say in the affairs
of their own area.
5. If you were an employee of The State of Massachusetts, would you take early
retirement? Assume you qualify for the extra $10,000 incentive. You are currently 58
years old.
Answer: Answers will vary based upon an individual’s personal financial and family
situation. A key issue will be how likely the employee will like being retired. Will the
employee miss the friends they enjoy while at work? Some employees only analyze the
financial impact of retiring when they should also be concerned with social issues such as
the potential loneliness of staying home. What will it be like to wake up and not go to
work at 58 years old? Will the amount of money in retirement be enough to enjoy life
without work? Has the employee saved money in preparation for retirement?
Dr. David C. Kimball, Cases in Human Resources, 1st Edition: Instructor Resource
Case Notes
Case Analysis
The case builds upon the need for companies to have well-developed strategies. In Costco’s case
they have focused on two key stakeholders—employees and the customers to increase the
financial performance.
— En!
Olo kävi ahtaaksi — jotain raskasta läheni — musta vihuri kävi yli
järven. Ja äkkiä tuli kylmä.
Hän nousi: niin hän tietysti tekisi! Varsinkin kun hän aikoi pysyä
päätöksessään ettei koskaan kiusaisi itseään millään.
*****
Hän istui ruohoon ja itki — kaikki oli niin juhlallista. Aurinko laski;
kaikki maa muuttui kuin kultalinnaksi!
*****
*****
*****
Sen hän vain tiesi, että hänen omassa sisimmässään asui sanaton
ihanuus… Hänen ylitsensä sateli kukkasia, tuoksuvia… valkoisia,
valkoisia!
*****
Oli talvi. Häntä paleli. Hän oli unohtanut ottaa vaatteita yllensä;
hänen sydämensä oli tuskaa täynnä. Hän tahtoi itse mennä
katsomaan, oliko se totta, — oliko totta, että kun nuorukainen läksi
hänen luotansa, niin meni hän nuoren näyttelijättären tykö, joka oli
siellä vierailunäytäntöjä antamassa. Hänen veljensä oli lohduttanut
häntä ja sanonut, että kun tuo toinen läksisi, niin siihenhän se
päättyisi — vierailunäytännöstähän vain oli kysymys. Kotona
koettivat kiusata häntä vielä lisäksi.
Ja hän läksi.
*****
Gertrud oli lähettänyt järjestäjän sisään pari kertaa. Äiti oli nimittäin
luvannut auttaa häntä laatimaan uudelleen erään puvun illaksi, jolloin
aiottiin tanssia.
*****
— Sinä olet kai sairas, äiti! Ja minä kun olen luottanut sinuun niin
varmasti. Nyt on tuolla ulkona joku minua odottamassa, — meidän
piti lähteä aamukävelylle!
*****
Mikä kurja ihminen hän olikaan! Mitä oli hän oikeastaan saanut
aikaan maailmassa? Lapsiansa ei hän ollut osannut kasvattaa…
Sama rikkaruoho, joka oli versonut pienokaisissa, rehotti nyt
täysikasvuisissa kehittyneinä, vahvoina taimina — — —
*****
Hän tarkkasi Birgerin ääntä: oliko hän nyt jälleen juonut liiaksi?
Hän kuuli Samuel Sternin naurun. Se läheni. Mitä hänellä oli täällä
tekemistä? Tietysti hänen piti saattaa naiset kotiin. — — —
Hänen sydäntänsä kouristi, kun hän kuuli että hän oli noin iloinen.
Asianlaita oli vain niin, että hän itse oli käynyt niin kurjan heikoksi.
— Ei, äiti, vaan minä luulen että sinä et ymmärrä tätä tällaista.
Tuosta kiihkeän romantillisesta rakkaudesta, joka lienee ollut
muodissa sinun aikoinasi, me Jumalan kiitos olemme päässeet, —
me huvittelemme ja säilytämme sydämemme murtumattomina. Isä
sanoo myöskin aina, että niin juuri on oleva. Mutta nyt minun täytyy
mennä, tulen nukkumaan suloisesti. — — —
Mutta hänen täytyi ajatella Birgeriä, jolla aina oli niin kiiru, ja jonka
oli pakko olla itsekäs, eikä ainoastaan loma-aikoina. — — —
(Björnstjerne Björnson.)
7.
— Etkö häpeä! — Nyt tuli näet pukki ja yritti puskea häntä. Rouva
Liss huusi. Silloin tuli Sjur avuksi suojelevan näköisenä.
Silloin tuli Don Miguel, joka kuului niihin harvoihin joita Sjurin jutut
eivät huvittaneet.
Mutta Sjur poikanen ei voinut saada oikein tarkkoja tietoja. Hän tuli
yhä lujemmin vakuutetuksi siitä, että kaupunkilaisilla ei ollut paljon
järkeä.
Niinpä hänelläkin. Hänestä oli, kuin olisi hän vasta täällä nummella
alkanut sitä tehdä.
Hän ihmetteli että ihmiset voivat niin kiusata itseänsä kuin hän oli
tehnyt. Paistoihan Luojan päivä!
*****
Hän näki Samuel Sternin tulevan.
Hänen täytyi katsoa Thoraan, joka istui katkera tuskan piirre suun
ympärillä ja suurissa, hiljaisissa silmissä.
Sitten hän jatkoi: — Niin olen sitä nimittänyt viime kesästä saakka,
jolloin äitini oli täällä… Eräänä iltana hän istui katsoen tuota
näköalaa. Hänen oli vaikea käydä, mutta kerran hän oli tullut tänne
ylös… Se oli suuri voitto meidän kummankin mielestä… Silloin hän
kääntyi minua kohden, ja minä näin hänen katseessansa valtavan
ikävöimisen, jonka olin nähnyt siinä muutamia kertoja ennen.
— »Se on kaunista!» sanoi hän. »Ei teille muille, vaan minulle tuo
loistava, saavuttamaton maa tuolla ylhäällä on kuin kuva kaikesta
mitä olen ikävöinyt! Se on kuin luvattu maa, johon minun ei koskaan
pitänyt tulla.» —
— »Mutta olen saanut nähdä sen», sanoi hän hymyillen. »Ja olen
nähnyt muiden menevän sinne, ja olen uneksinut että monet
saavuttaisivat sen! Siinä olen löytänyt onneni.» — — —
— Silloin äitini nauroi minulle. Hän nauraa aina, kun sanon jotain
sellaista, mutta minä tiedän, että se on totta!
— Tänä vuonna hän ei tule tänne. Mutta olen antanut tuolle
pienelle talolle, jossa me asuimme ja jossa minä asun yksin tänä
vuonna, nimen, joka muistuttaa hänen olostansa täällä. Nimitän sitä
Abarrimin vuoreksi, vuoreksi, joka on itäänpäin. — Sieltä voin nähdä
luvattuun maahan!
— Sitä älköön kukaan luulko minusta. Mitä syytä olisi luulla minua
jaloksi?
Miksi kertoi tuo mies hänelle tätä kaikkea? Hänhän oli yhä vielä
kyllin typerä käsittääksensä kaikki vakavalta kannalta. Itse ei Samuel
Stern nähtävästi välittänyt siitä vähääkään, — se oli hänestä vain
hullunkurista. Mutta kumminkin tämä puhe saattoi Thoran hämilleen.
— Minkä muun?
Thora nousi.