CH

ETUSIVU HS YTIMESSÄ UUSIMMAT VAALIKONE LEHDET

PÄIVÄN TIMANTTI: ”Italiassa suomalaisia pidetään moukkina” – Näitä suomalaisten

käytöstapoja ulkomaalaiset eivät voi ymmärtää

HS:N VAALIKONE: Ennakkoäänestys alkaa, vertaile tästä ehdokkaita

Kulttuuri

Hyvä dubbaaja vie sanat suusta

Elokuvien ja sarjojen jälkiäänitys tarjoaa leivän sadoille näyttelijöille
Saksassa
Tilaajille

Heikki Aittokoski
20.2.2001 2:00

BERLIINI. Jim Carrey astuu pieneen kanttiiniin, ja kintereillä on Jean-Claude Van

Damme. Ovensuussa käy kääntymässä myös Robert de Niro.

Jos ihan tarkkoja ollaan, kyseessä eivät ole tähdet itse vaan heidän
saksalaiset äänensä. Olemme Berliner Synchron -nimisessä
dubbausstudiossa , sadan työntekijän berliiniläisessä äänitehtaassa, jonka
tuotteena ovat saksankieliset vuorosanat.

Tehdas ja tuote ovat soveliaita sanoja, sillä dubbaaminen on oma

teollisuutensa. Saksassa dubataan eli jälkiäänitetään lähes kaikki
vieraskieliset elokuvat ja televisiosarjat. Valkokankaan sankarit ja
kuvaruutukeikarit James Bondista Väiski Vemmelsääreen voivat sanoa: me
puhumme saksaa.

"Ei dubbaaminen ole mihinkään katoamassa", vakuuttelee

tuotantoassistentti Matthias Winczewski . "Saksassa on 20-30 yhtiötä,

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 1 / 9
 jotka elävät dubbauksesta." Saksan dubbauskeskukset ovat Berliinin
ohella München, Köln ja Hampuri. Vuonna 1949 perustettu Berliner
Synchron on Saksan vanhin dubbausstudio ja yksi suurimpia. Noin
kolmannes teatterilevitykseen menevistä ulkomaisista elokuvista
dubataan berliiniläisfirmassa.

"Täällä on dubattu esimerkiksi kaikki Tähtien sodat . Ja Bond-

elokuvat, niitä on ehtinyt kertyä vuosikymmenien saatossa",
Winczewski valottaa yhtiön perinteitä. SAKSALAISILLE DUBBAUS ei ole
mikään puheenaihe vaan itsestäänselvyys. Suomesta ja muista
"tekstitysmaista" katsottuna kyseessä on kuitenkin merkittävä - ja
usein ärsyttävä - kulttuuriero. Ärsyttävä tietysti siksi, että
vieraskielisten, yleensä amerikkalaisten näyttelijöiden oma ääni
katoaa. "Dubbaamisessa on aina tehtävä kompromisseja",
Winczewski luonnehtii. Berliner Synchronin toimitilat ovat
rakennuksessa, joka aikanaan kuului natsien
propagandaministeriölle. Maallikko ei pysty lukuisissa äänitys-,
miksaus- ja leikkausstudioissa päättelemään, että yhtiö on
erikoistunut juuri dubbaukseen. Teknologia menee tietämättömältä
hilseen yli. Toiminnan periaate on kuitenkin yksinkertainen. Jos
dubbausfirma saa vaikka elokuvan toimeksiannokseen, se katsotaan
ensin tiimityönä. Sitten päätetään, kuka vastaa mistäkin
työvaiheesta: käännös, leikkaus, ohjaus, dubbaus, miksaus ja niin
edelleen. Elokuva saapuu Berliner Synchroniin alkuperäisversiona,
viipyy talossa noin kuukauden päivät ja lähtee takaisin valmiina
saksankielisenä pakettina. Tavallisen täyspitkän elokuvan
dubbauksesta veloitetaan noin 600000 Suomen markkaa.
DUBBAUSFIRMAN SUURIN yksittäinen menoerä ovat äänet. Vaikka ei
pitäisikään itse periaatteesta, on pakko myöntää, että saksalaiset
dubbaukset on tehty erittäin suurella ammattitaidolla. Ja laatu
tietysti maksaa. "Yksi dubbaaja voi tehdä päivässä noin 200 otosta",
Matthias Winczewski sanoo. Yksi otos on muutaman vuorosanan
mittainen, ja palkkio on on normaalitapauksissa viisitoista Suomen
markkaa per otos. Staroilla palkkiot ovat kovempia. Esimerkiksi
Saksan Jim Carrey alias Stefan Fredrich veloittaa 300 Suomen
markkaa jo siitä, että hän astuu studion ovesta sisään. Päiväansiot
nousevat moniin tuhansiin Suomen markkoihin. Tähtien äänillä on
varaa määrätä hintansa. Yleisö samastaa Jim Carreyn Stefan

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 2 / 9
 Fredrichin ääneen, ja kaiken lisäksi tulkinta on Carreyn itsensä
mieleen. "Sanotaan nyt niin, että minä olen Carreyn toive
saksalaiseksi ääneksi", Fredrich muotoilee. Fredrich kertoo
arvostavansa Carreyssä erityisesti monipuolisuutta. Hänen
suosikkinsa on uusin Carrey-elokuva The Grinch , mutta myös
Truman Show on mieleen. "On uskomatonta, millä vakavuudella
ammattilaiset paneutuvat koomisiin rooleihin. Carreyllä on maskien
alla aina puhdas karaktääri. Hän on vakava ihminen, perfektionisti."
HOLLYWOOD-ELOKUVAT tarjoavat kuitenkin vain noin puolet
dubbausfirman päivittäisestä leivästä. Berliner Synchronin
studioissa dubataan runsaasti "bulkkitavaraa" kuten saippuasarjoja
televisiokanavien iltapäivien täytteeksi. Vierailupäivänämme
Berliner Synchronissa ollaan juuri purkittamassa nuorten suosimaa
amerikkalaissarjaa Siskoni on noita . Suomessakin tunnetussa
sarjassa esiintyy kolme nuorta naista, joilla on yliluonnollisia
kykyjä. Äänitysstudiossa on dubbaamassa kaksi saksalaisnaista,
Ranja Bonalana ja Dascha Lehmann . Heidän työtään saa seurata,
mutta otosten aikana studiossa ei saa aiheuttaa minkäänlaisia
ylimääräisiä ääniä kuten kameran räpsähdyksiä. Bonalana ja
Lehmann ovat vähän alle kolmekymppisiä konkareita. Työ kulkee
kuin juna: ensin he katsovat otokset originaaleina, sitten he puhuvat
saman perään saksaksi. Mokia tulee vähän, eikä kohtauksia tarvitse
yleensä äänittää moneen kertaan. Kuten kaikki dubbaajat, Bonalana
ja Lehmann ovat freelancereita ja tekevät töitä useammille firmoille.
Molempien roolivalikoima on nykyisellään rajautunut 16-30-
vuotiaiden naisten ääniin. "EI YHDESTÄ televisiosarjasta elä, vaikka
sitä tulisi 30 jaksoa vuodessa", Bonalana sanoo. Bonalana ja
Lehmann ovat sikäli poikkeuksellisia dubbaajia, ettei heillä ole
näyttelijänkoulutusta. Naiset puhuivat ensimmäiset roolinsa jo
pikkutyttöinä ja ovat kasvaneet ammattiin. Yleensä mikrofoniin
puhuu ammattinäyttelijä. Berliner Synchronin kortistoissa on noin
1200 tarjokasta, joista noin 300:n kanssa tehdään säännöllisesti
töitä. Valtaosa on näyttelijöitä, joille dubbaus merkitsee tärkeää
tulonlähdettä ellei jopa pääasiallista elantoa. "Ei riitä, että on hyvä
näyttelijä tai että on karismaattinen ääni", tuotantoassistentti
Matthias Winczewski sanoo. "Tunnen hyviä näyttelijöitä, jotka vain
eivät pysty toimimaan mikrofonin edessä studiossa. Jos puheesta
paistaa pienikin vivahde epävarmuutta tai epäuskoa, sen huomaa

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 3 / 9
 heti. Katsoja täytyy pystyä vangitsemaan elokuvan illuusioon."

Asiavirhe

Aiheeseen liittyvää

Dubbauksen moraaliset ongelmat

Kulttuuri 20.2.2001 2:00

Luitko jo nämä?

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 4 / 9
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25
Sivu 5 / 9
 Osaston luetuimmat

Tilaa HS:n tuoreimmat uutiset sähköpostiisi

Saat päivän tärkeimmät ja tuoreimmat uutiset aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä
sähköpostiisi. Kirje koostuu toimituksen valinnoista täydennettynä sinulle
suositellulla sisällöllä. Uutiskirje on ilmainen.
kaannokset.hellberg@gmail.com

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 6 / 9
 Tilaa uutiskirje

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 7 / 9
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25
Sivu 8 / 9
 Uutiset Lehdet
Etusivu Päivän lehti
Uusimmat Näköislehti
Luetuimmat Muut lehdet

Tuki ja palaute Ilmoita Hesarissa

Asiakaspalvelu Perheilmoitukset
Yhteystiedot Mainostajalle
Lähetä palautetta

Käyttöehdot Tietosuojalauseke Tietosuojakuvaus Evästekäytännöt Evästeasetukset

Käyttäytymiseen perustuva mainonta

Lataa sovellus – se on paras tapa kokea Hesari

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003948903.html 16.1.2024 23.25

Sivu 9 / 9