Valokuvien käyttäminen maalauksessa

Valokuvien käyttöä ei voi välttää. Niitä on käytetty eri tavoin aivan valokuvaamisen alusta lähtien.
Ne ovat mainio muistin ja työskentelyn apuväline. Kamera on hyvä palvelija ja huono isäntä.
Ihmissilmä ja kamera eivät toimi samalla tavoin. Kameran tarkkuusalue on verrattomasti
ihmissilmää laajempi. Silmä näkee kohteensa tarkasti ja kaikki sen ympärillä piirtyy epäselvästi.
Aivot ovat luotu säästelemään informaatiota; jos näkisimme kaikki yhtä tarkasti hukkuisimme
tarkkuuteen ja emmekä pystyisi käsittelemään silmien tuottamaa informaatiota.
Kamera sen tarkentuu toisin. Se on verraton tarkkuudessaan, mutta mekaanisena kojeena se ei
osaa erottaa mitä kuvassa on merkitsevää.
Kannattaa vertailla miten ihmissilmä ja kamera eroavat toisistaan:

Alempana on tietenkin ihmissilmän muodostama kuva.

Kääntämällä katsetta luomme itsellemme tarkkuuden illuusion.

Valokuvarealismi ei ole ylläolevan valossa kovinkaan totta.

Sekoitin still-kuvan `Lamb´- elokuvan hienoista väreistä, ihan kokeeksi. Tuolla sen maalaa!
Kuvankäyttöohjelmista on paljon apua. Ilmaisillakin ohjelmilla saa jotain käyttökelpoista aikaan.
Photoshop ja sen halvempi serkku A nity ovat kuvataiteilijalle hyviä apuvälineitä kuvan
ymmärtämisen helpottamiseksi.

Valokuvassa on liikaa informaatiota. Meidän kannattaa pelkistää kuva merkityksettömästä

kohinasta. On parempi keskittyä isoihin pintoihin yksityiskohtien sijaan.
Kuinka tämä tapahtuu?
Meidän on muutettava valokuva gif-tiedostoksi.
Tiedostot kannattaa pienentää valmiiksi että saamme gif:stä kaiken pelkistämisen irti.
Netistä löytyy ilmaisia kuvaediittoreita, jotka pystyvät tämän tekemään. Yhtä kaikki, niitä ei ole
tehty tätä tarkoitusta varten: meille käyttökelpoisinta olisi gif-tiedosto, jossa väripintojen erot
tulisivat selkeästi näkyviin ja jossa selkeästi eroteltaisiin varjo, valo ja puolisävyt. Kuvaediittorit
pyrkivät nämä rajat tehokkaasti häivyttämään.
Kätevintä on käyttää monelle jo tutuksi muodostunutta ChromaMagic-sivustoa:
https://micheleclamp.com/ChromaMagic/

Kun käytämme vasemmassa aluekulmassa olevaa Value-toimintoa saamme kuvasta muokattua

yksikertaisen kartan ja varjon, puolisävyt ja valon toisistaan. Tämä yhdistettynä pääsivun
värivalikkoon saamme oikeat väriarvot näille muutoksille. Niiden värien sekoittamisen jälkeen
palaamme Value-toimintoon ja maalaamme litteänä isot pinnat. Loppu on sitten niiden
pehmentämistä ja täsmentämistä.

Vaikeat asiat ovat mahdollista maalata yksinkertaisesti ja helposti!

Huomautuksena ChromaMagiciin: Ei kannata luottaa tähän sokeasti. Väriarvot ovat usein

summittaisia. Niiden jäykkä noudattaminen ei ole kannattavaa.
Ongelma on esimerkiksi eri värijärjestelmät tietokoneissa. Niitä on lukuisia: RGB, sRGB,
AdobeRGB, Lab muutamia mainitakseni. Ilman värijärjestelmän määrittämistä saamme eri tuloksia
samoille väriarvoille.
Samoin yksittäisen väripinnan sisällä on paljon kohinaa, joka pitäisi pystyä erottamaan.
ffi
Kun saatava väriarvo on esimerkiksi 8,7 YR 4/6 niin minne ChromaMagic sen pelkistää 7,5 YR vai
10 YR 4/6?
Samoin on mahdollista ottaa kuvasta kymmenittäin eri väriarvoja. Tämä johtaa meidät harhaan:
meidän on löydettävät vain värit, jotka todella tarvitsemme.
Meidän on tietenkin pidettävä tämä mielessä ja hyväksyttävä ChromaMagicia käyttäen toleranssit.
Ennen pitkää kehitys antaa meille hyvän, tarkan ja käyttökelpoisen Munsellia käyttävän
kuvaohjelman.

Tutustumisen arvoinen sivusto on Sensual Logic:

https://sensuallogic.com/

Sen käyttäminen on osin mahdollinen myös ilman Photoshopia. Monet sen äärimmäisen
kiinnostavat toiminnat edellyttävät kuitenkin Photoshopin osaamista ja monelle tämä on siten
hankalaa.
Sensual Locigin kiinnostavia ohjelmia ovat esimerkiksi ColorCounter ja ImageDivider.