Financial Mathematics For Actuarial

Science: The Theory of Interest 1st

Edition Richard James Wilders
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/financial-mathematics-for-actuarial-science-the-theory
-of-interest-1st-edition-richard-james-wilders/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Financial Mathematics For Actuarial Science-The Theory

of Interest 1st Edition Richard James Wilders (Author)

https://textbookfull.com/product/financial-mathematics-for-
actuarial-science-the-theory-of-interest-1st-edition-richard-
james-wilders-author/

Financial mathematics for actuaries Second Edition Chan

https://textbookfull.com/product/financial-mathematics-for-
actuaries-second-edition-chan/

Financial mathematics 1st Edition Mishura

https://textbookfull.com/product/financial-mathematics-1st-
edition-mishura/

Game Theory A Modeling Approach Textbooks in

Mathematics 1st Edition Richard Alan Gillman

https://textbookfull.com/product/game-theory-a-modeling-approach-
textbooks-in-mathematics-1st-edition-richard-alan-gillman/
The Politics and Business of Self-Interest from
Tocqueville to Trump 1st Edition Richard Ned Lebow
(Auth.)

https://textbookfull.com/product/the-politics-and-business-of-
self-interest-from-tocqueville-to-trump-1st-edition-richard-ned-
lebow-auth/

Precalculus Mathematics for Calculus 7th Edition James

Stewart

https://textbookfull.com/product/precalculus-mathematics-for-
calculus-7th-edition-james-stewart/

Financial Mathematics for Actuaries 2nd Edition Wai-Sum

Chan

https://textbookfull.com/product/financial-mathematics-for-
actuaries-2nd-edition-wai-sum-chan/

Imaginary Mathematics for Computer Science 1st Edition

Vince

https://textbookfull.com/product/imaginary-mathematics-for-
computer-science-1st-edition-vince/

Mathematics of the Financial Markets Financial

Instruments and Derivatives Modelling Valuation and
Risk Issues 1st Edition Alain Ruttiens

https://textbookfull.com/product/mathematics-of-the-financial-
markets-financial-instruments-and-derivatives-modelling-
valuation-and-risk-issues-1st-edition-alain-ruttiens/
FINANCIAL MATHEMATICS
FOR ACTUARIAL SCIENCE
THE THEORY OF INTEREST

Richard James Wilders

 Financial
Mathematics for
Actuarial Science
The Theory of Interest
 Financial
Mathematics for
Actuarial Science
The Theory of Interest

Richard James Wilders

North Central College
CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742

c 2020 by Taylor & Francis Group, LLC

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business

No claim to original U.S. Government works

Printed on acid-free paper

International Standard Book Number-13: 978-0-367-25308-0 (Hardback)

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Rea-
sonable efforts have been made to publish reliable data and information, but the author
and publisher cannot assume responsibility for the validity of all materials or the conse-
quences of their use. The authors and publishers have attempted to trace the copyright
holders of all material reproduced in this publication and apologize to copyright holders if
permission to publish in this form has not been obtained. If any copyright material has not
been acknowledged please write and let us know so we may rectify in any future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted,
reproduced, transmitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or other
means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and record-
ing, or in any information storage or retrieval system, without written permission from the
publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access
www.copyright.com (http://www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Cen-
ter, Inc. (CCC), 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. CCC is a not-
for-profit organization that provides licenses and registration for a variety of users. For
organizations that have been granted a photocopy license by the CCC, a separate system
of payment has been arranged.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trade-

marks, and are used only for identification and explanation without intent to infringe.

Visit the Taylor & Francis Web site at

http://www.taylorandfrancis.com

and the CRC Press Web site at

http://www.crcpress.com
To my life partner, Kathy Wilders
Contents

Preface xi

Author xiii

1 Overview and Mathematical Prerequisites 1

1.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
1.2 Calculators and Computers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
1.2.1 Sequences and Series . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
1.3 Approximation Techniques . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
1.3.1 Newton’s Method (Also Called the Newton-Raphson
Method) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
1.3.2 Approximations Using Taylor Series . . . . . . . . . . 11
1.4 Exponents and Logarithms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Exercises for Chapter 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

2 Measuring Interest 19
2.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
2.2 The Accumulation and Amount Functions . . . . . . . . . . 19
2.3 The Effective Rate of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
2.4 Simple Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2.5 Compound Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
2.6 Other Accumulation Functions . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
2.7 Present and Future Value: Equations of Value . . . . . . . . 36
2.8 Nominal and Effective Rates of Interest . . . . . . . . . . . . 40
2.9 Discount Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
2.9.1 Nominal Rate of Discount . . . . . . . . . . . . . . . . 51
2.10 Forces of Interest and Discount . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
2.10.1 Varying Rates of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Exercises for Chapter 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

3 Solving Problems in Interest 67

3.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
3.2 Measuring Time Periods: Simple Interest
and Fractional Time Periods . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
3.3 Fractional Time Periods . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
3.4 Equations of Value at any Time . . . . . . . . . . . . . . . . 70

vii
viii Contents

3.5 Unknown Time . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

3.6 Doubling Time . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
3.6.1 The Rule of 72 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
3.7 Finding the Rate of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
3.8 Deposits and Withdrawals: Cash Flow Problems . . . . . . . 86
Exercises for Chapter 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

4 Annuities 97
4.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
4.2 Fixed Term Annuities-Immediate with Constant Payments . 98
4.3 Fixed Term Annuities-Due . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
4.4 The Value of an Annuity at any Date . . . . . . . . . . . . . 114
4.4.1 The Value of an Annuity prior to its Inception . . . . 114
4.4.2 The Value of an Annuity after the Final Payment
Is Made . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
4.4.3 The Value of an Annuity at any Time between the
First and Last Payments . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
4.5 Perpetuities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
4.6 Non Integer Time Periods . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
4.7 Unknown Time . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
4.8 Unknown Rate of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
4.9 Varying Rates of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
4.9.1 Present Value of Annuities with Varying Interest
Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
4.9.2 Accumulated Value of Annuities under Varying
Interest Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
4.10 Annuities Payable at Different Frequencies than Interest Is
Convertible . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
4.11 Alternative Method: Annuities Payable Less
Frequently than Interest Is Convertible . . . . . . . . . . . . 131
4.12 Annuities Paid More Frequently than Interest Is Converted . 135
4.13 Perpetuities Paid More Frequently than Interest Is Convertible 138
4.14 Annuities with Varying Payments . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.15 Varying Perpetuities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
4.16 Varying Annuities Paid Less Frequently than Interest Is
Convertible . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
4.17 Continuous Annuities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
Exercises for Chapter 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148

5 Amortization Schedules and Sinking Funds 153

5.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
5.2 Amortization Method . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
5.3 Amortization of a Loan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
5.4 Methods for Computing the Loan Balance . . . . . . . . . . 157
 Contents ix

5.5 Allocation of Loan Payments between Principal and Interest 161

5.6 Formulas for the Balance, Amount to Interest, and Amount to
Principal at any Time . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
5.7 Examples Using the TI BA II Plus to Create
Amortization Tables . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
5.8 Creating Annualized Amortization Tables
Using Excel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
5.9 How to Construct the Sinking Fund Schedule
in Excel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
5.10 Amortization with Non-Standard Payments . . . . . . . . . . 186
5.11 Truth in Lending . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
5.12 Real Estate Loans – Home Loans . . . . . . . . . . . . . . . 191
5.13 Balloon and Drop Payments . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
5.14 Problems Involving Loans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
5.15 Important Concepts from this Chapter . . . . . . . . . . . . 198
Exercises for Chapter 5 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198

6 Yield Rates 207

6.1 Discounted Cash Flow Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . 207
6.1.1 Using the TI BA II Plus Cash Flow Worksheet
to Compute Internal Rate of Return . . . . . . . . . . 211
6.2 Uniqueness of the Yield Rate . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
6.3 Reinvestment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
6.4 Interest Measurement of a Fund . . . . . . . . . . . . . . . . 220
6.4.1 Dollar-Weighted Estimate for the IRR . . . . . . . . . 223
6.4.2 Time-Weighted Estimate for the IRR . . . . . . . . . 226
6.5 Selling Loans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
6.6 Investment Year and Portfolio Methods . . . . . . . . . . . . 233
Exercises for Chapter 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236

7 Bonds 241
7.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
7.2 Basic Bond Terminology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
7.3 Pricing a Bond . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
7.4 Premium and Discount . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
7.5 Determination of Yield Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
7.6 The Term Structure of Interest . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
7.7 Forward Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271
7.8 Converting from Forward Rates to Spot Rates . . . . . . . . 273
7.9 Price of a Bond between Coupon Payments . . . . . . . . . . 279
7.10 Callable Bonds . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
7.11 Bonds with Varying Payments . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
Exercises for Chapter 7 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
x Contents

8 Exact Asset Matching and Swaps 289

8.1 Exact Asset Matching . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
8.2 Swap Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
8.3 Interest Rate Swaps . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
8.4 Deferred Interest Rate Swaps . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
8.5 Varying Notional Amounts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300
8.6 The Market Value of an Interest Rate Swap . . . . . . . . . 302
Exercises for Chapter 8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303

9 Interest Rate Sensitivity 311

9.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
9.2 The Price Curve: Approximations Using Tangent Lines and
Taylor Polynomials . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
9.3 Measuring Sensitivity to Interest Rate Fluctuation: Duration 318
9.4 Macaulay Duration (D(i, ∞)) = Dmac (i) . . . . . . . . . . . 320
9.4.1 Duration of a Coupon Bond for which F = P = C . . 323
9.4.2 Duration of an Amortized Loan . . . . . . . . . . . . . 325
9.5 Duration of a Portfolio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
9.5.1 Duration of a Portfolio of Instruments
of Known Duration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
9.6 Convexity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
9.6.1 Convexity of a Portfolio of Instruments with Known
Convexities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
9.7 Immunization . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
9.8 Full Immunization . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
Exercises for Chapter 9 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335

10 Determinants of Interest Rates 339

10.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
10.2 Equilibrium Interest Rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
10.3 T-Bills . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
10.4 Effective and Continously Compounded Rates . . . . . . . . 342
10.5 Interest Rates Assuming No Inflation or Risk
of Default . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
10.6 Interest Rates Assuming a Default Risk but
No Inflation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
10.7 Inflation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347
Exercises for Chapter 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
Appendix: Basic Setup for the TI BA II Plus . . . . . . . . . . . . 351

Answers To Odd-Numbered Exercises 353

Index 373
Preface

To the Student:
This book is designed to provide the mathematical background needed
to prepare successfully for the SOA Financial Mathematics (FM) Exam. It
is assumed that you have had at least a semester of calculus and have solid
problem-solving ability.
Many problems require the use of a specialized calculator. You should
purchase both the TI BA II Plus and the TI-30XS MultiView calculators.
These are the most useful of the small number of calculators permitted in the
exam room. Assistance in using these calculators is a key feature of this book.
Virtually every problem you will encounter in this book is a “word” prob-
lem – that is, a paragraph which you will need to decipher. In almost all
cases, your answer will be a number: an interest rate, a price, a required pay-
ment, etc. It will be crucial that you pay attention to units when crafting
your answer. If the problem asks for time in months, make sure your answer
is stated in months.
There are numerous technical terms with specialized meanings which you
will need to come to grips with. Make a list of these words and their meanings,
as well as one or more specific problems in which they appear.
As is the case with any mathematics text, the example problems in the
body of each section are a key part of the learning process. You should work
through them as you read the text. You should also work a large portion of the
exercises at the end of each section. On the other hand, no book can contain all
the variations on a particular scenario. If you intend to sit for the FM Exam,
you should plan on spending up to 300 hours reviewing and working problems
after completing this book. Several companies provide review materials as
well as sample exams. Consult with your professor as to what might be best
for you.
There are a large number of formulas in this book. You should memorize
most of them. While you can solve many problems using the calculator (thus
avoiding the formula), there are always a few problems on the FM Exam which
require that you know the formula involved.

xi
xii Preface

As with any text, there are undoubtedly errors, for which I apologize. Your
assistance in correcting them for future students would be appreciated. You
can contact me with questions or corrections at rjwilders@noctrl.edu

Best wishes on your journey toward a career as an actuary!

Richard James Wilders, Ph.D.

North Central College
Author

Richard James Wilders is Marie and Bernice Gantzert Professor in the

Liberal Arts and Sciences and Professor of Mathematics at North Central
College in Naperville, IL. He earned his B.S. from Carnegie Mellon University
and his M.S. and Ph.D. from The Ohio State University.
He has taught the Financial Mathematics course at North Central since
creating it some 20 years ago and wrote this book based on his experiences
with North Central students. Draft copies of the present work have been used
by 100 or so students over the past few years, many of whom have made
useful suggestions. In addition to financial mathematics, Dr. Wilders teaches
calculus, statistics, finite mathematics, abstract algebra, and the history of
mathematics and of science. He is a member of the Mathematical Association
of America (MAA) and of the National Council of Teachers of Mathematics
(NCTM).
He and his wife enjoy the Chicago theater and dance scene and are avid
Ohio State football fans.

xiii
Chapter 1
Overview and Mathematical
Prerequisites

1.1 Introduction
This book is concerned with the measurement of interest and the var-
ious ways interest affects what is often called the time value of money
(TVM). Interest is usually defined as the compensation that a borrower pays
to a lender for the use of capital. It can be thought of as a form of rent. While
interest can be paid in any units we will assume in all cases that interest is
expressed in terms of money.
The goal of this book is simple – to provide the mathematical understand-
ings of interest and the time value of money needed to succeed on the actuarial
examination covering interest theory (FM/1). There is other material on this
exam – visit the SOA or CAS websites for further information.
The syllabus for this exam along with past exams and solutions can be
found at http://www.soa.org/education/exam-req/edu-exam-fm-detail.aspx
While the calculations in this course can become quite involved, the basic
principles are quite simple. We begin with a few basic mathematical techniques
which will be used throughout this text. Consult any undergraduate calculus
text for more details.

1.2 Calculators and Computers

Because the calculations are often tedious if done on a standard calculator,
you should purchase a financial calculator, especially if you intend to take the
SOA/CAS common exam on Financial Mathematics (FM). Here is a list of
the acceptable calculators as provided by the SOA website:
Calculators – For all exams (except EA exams): only the following Texas
Instrument calculator models may be used:
• BA-35 TI-30Xa
• BA II Plus* TI-30XIIS*
1
2 Financial Mathematics for Actuarial Science

• BA II Plus Professional Edition* TI-30XIIB*

• TI-30XS MultiView* TI-30XB MultiView*
* Upon entrance to the exam room, candidates must show the supervisor
that the memory has been cleared. For the BA II Plus and the BA II Plus
Professional Edition, clearing will reset the calculator to the factory default
settings.
You may bring 2 calculators into the exam room. They should
be these two:
TI BA II Plus Professional Edition
TI-30XS MultiView
Keystroke instruction will be provided within this text for the TI BA II
Plus and TI BA II Plus Professional as well as the TI-30XS MultiView. Prior
to using your TI BA II Plus you should go to the Appendix: Basic
Setup and change some of the default settings. Most of the examples
in the text will be worked out using the TI BA II Plus, and the keystrokes
will be presented as part of the solution.
Please be aware that not all of the problems on the FM exam can be solved
using only the financial functions on the calculator. You will need to know the
formulas and how to use them! Indeed, some of the questions asked require
that you recognize various forms of the important formulas.
Using the TI-30XS Calculator
The calculator is pictured below (Figure 1.1):

FIGURE 1.1
Revision
Revision of
of pages
pages 6,7
6,7 in
in Chapter
Chapter 11 Leave
Leave page
page 55 with
with the
the picture
picture of
of the
the calculator
calculator as
as is.
is.
This is
is aa brief
Revision
This introduction
of pages
brief to
6,7 in Chapter
introduction to the
the functions
1functions
Leave page of
of the TI30SX
5 with
the TI30SXthe Multiview
picture of the
Multiview we
we will use
use most
calculator
will as is.
most often.
often. Refer
Refer to
to the
the
reference
reference manual
manual for more information.
for moretoinformation. Unless
Unless illustrated with an image keys will be displayed within
This is a brief introduction the functions of theillustrated with an image
TI30SX Multiview we will keysusewill most beoften.
displayed Referwithin
to the
parentheses.
Revision For
parentheses. For example
of pages
example6,7 in(+)
(+) would
Chapter
Overview
would 1 indicate
Leave page
and
indicate you are
5 with
Mathematical
you are to
the
to press
press the
picture
the key
of the
Prerequisites
key with aa ++ sign
calculator
with as is. on it. 3
sign on it.
reference manual for more information. Unless illustrated with an image keys will be displayed within
As This is a brief introduction to the functions of the TI30SX Multiview we will use a most often. Refer tofashion.
the
As with the TI BAII Plus
is ayou need to set
parentheses. theFor example (+) would set the
toindicate mode
you so
sotoat to display things in +the most useful
theare
atpress
This brief introduction to functions ofthe
thekey with
TI-30XS sign
MultiViewon it.
with
referencewe
TImanual
BAII Plus
for
you
more
need
information.
the mode
Unless illustrated
to display
with an
things
image keys
in the
will be
most
displayed
useful fashion.
within
Click on (mode) andwill
thenuseusemost theoften.
arrow Refer
button to the
to reference
scroll manual
through the for more Click
choices. information.
on the (enter) key
Click
Asonwith(mode)
the TI
parentheses. and
BAII
Unless then
ForPlus use
youthe
example
illustrated need
(+) arrow
would
with toansetbutton
indicate
image, to
the mode
you
keysscroll
areso through
toat
will to display
press
be the with
the key
displayed choices.
things a +insign
within Click
the on
it. the
onmost
parentheses. (enter)
useful key to
fashion. to
confirm
confirm each choice. The most important choice is mathprint which will display math in the way it is
Click on each
(mode) choice.
For
As with theand The use
example
TIthen
most
(+)the
2 you
BAII3Plus
important
wouldarrow
need
choice
indicate
button
toPlus
setfor
the toisscroll
you
mode
mathprint
are press which
tothrough thethekeywill
withdisplay
choices. a Click mathon
+ sign
moston
init.
the the way it
(enter) keyis to
need so to at tothe
display things into
thedisplay useful fashion.
nd
usually
usually entered
entered in
in texts:
As with
texts: 3 instead
2the TI BA
instead of
ofII3^2,
3^2, youexample.
for example. When
set
When you
mode
you are done
so at
are done chose
chose (2 nd )(quit)
things
(2 )(quit) to exit the
confirm each
Click on choice.
(mode) Thethen
and mostuse important
the arrow choicetoisscroll
button mathprint
through which
the will display
choices. Click onmath
the in thekey
(enter) waytoit is the
to exit
mode
mode choice menu. in the most2useful fashion. Click on (mode) and then use the arrow button
usuallychoice
entered
confirm
menu.
toinscroll
each choice. 3The
texts:through instead
most of 3^2, for
theimportant
choices. example.
choice
Click When
is mathprint
on the (enter) you
which areconfirm
key will
to done math
display chose nd
(2the
eachinchoice. )(quit)
way it isto exit the
There is one button which 2is very handy:
mode choice
usually
There is oneThemenu.
entered in texts:
mostwhich
button 3
important instead
is verychoice of 3^2,
handy: is mathprint which will display math in the wayto exit the
for example. When you are done chose (2 nd
)(quit)
mode choice usually entered in texts: 32 instead of 3 ∧ 2, for example. When you are
it ismenu.
There is onedone
button which
chose is very handy:
(2nd )(quit) to exit the mode choice menu.
There is one button
There which
is one is verywhich
button handy:is very handy:

Use
Use this
this button
button to to toggle
toggle between
between displaying
displaying answers
answers as as fractions
fractions oror as
as decimals.
decimals. If If your
your answer
answer displays
displays
as
as a fraction click on the button to convert to the decimal representation.
Usea this
fraction
Usebutton clicktoon
this button
the button
toggle
to togglebetween to convert
betweendisplayingto the decimal
displayinganswers
answers as
representation.
as fractions
fractions oror
asas decimals.
decimals. If your
If your answeranswer displays
displays
Use this button to toggle between displaying answers as fractions or as
There
There is
asno
as a fraction
is no ==click
button.
a fraction on the
click
button.
decimals. Instead,
button
on Ifthe
Instead, you
to complete
button
your you convert
to
answer convert
complete
displaysaathe
toto calculation
asdecimal
the decimal
calculation by using the
representation.
representation.
a fractionby usingon
click the (enter)
buttonbutton.
(enter)
the button. Here
Here is
to convert is the
the
keystroke sequenceto the to compute
decimal (3 + 2) ∗
representation. 5 :
keystroke
There is nosequence
There =isbutton. toInstead,
no = button. compute you(3
Instead, you +complete
2) ∗ 5 a: acalculation
complete calculation bybyusing
usingthe
the(enter) button.
(enter) HereHere
button. is theis the
keystroke There to
sequence is compute
no = button.
(3 + Instead,
2) ∗ 5 : you complete a calculation by using the
keystroke sequence (enter)tobutton.
compute (3is+the
Here 2) keystroke
∗5: sequence to compute (3 + 2) ∗ 5:

Exponents
Exponents are
are computed
computed as
as follows:
follows:
Exponents are computed as follows:
Exponents
The key Exponents
are computed
sequence to asare computed
35
follows: as follows:
The key
Thesequence to compute
The
key sequencecompute
key 353is
sequence
to compute is5 iscompute 35 is
to
The key sequence to compute 35 is

−5−5
The
The key
Thesequence
key sequence to
to compute
key sequence
The key 3
to compute
3−5
sequence
compute 3tois is
iscompute 3−5 is

The key sequence to compute 3−5 is

For more complicated calculations you need to exit exponent mode using the arrow button
For more complicated calculations youexponent
need to exit exponent
For
For more
more complicated
complicated calculations you need to
to exit mode usingmode using button
the arrow
displayed Figurecalculations
as arrow
the youas
1.5. displayed
button need
Figure exit
1.5. exponent mode using the arrow button
displayed
displayed as
as Figure
Figure 1.5.
1.5.calculations you need to exit exponent mode using the arrow button
For more complicated
displayed as Figure 1.5.

5
The key sequence to compute
The key (4 + 11)35is∗ (4 + 11) is
sequence3to ∗compute
5
The
The key
key sequence
sequence to
to compute 35 ∗∗ (4
compute 3 (4 +
+ 11)
11) is
is
The key sequence to compute 35 ∗ (4 + 11) is
You can reduce errors in complicated calculations by storing numbers. There are seven registers
You 𝑎,can reduce errors in complicated calculations by4storing 𝑥numbers. There are seven registers
You can𝑥,reduce
labeled
You can 𝑦, 𝑧,
reduce 𝑡,errors
𝑏, 𝑐.
errors inThe
in key sequence
complicated
complicated below stores
calculations
calculations by the value
by storing
storing in the
numbers.
numbers. register
There
There are
are seven
seven registers
registers
labeled 𝑥, 𝑦, labeled
𝑧,4𝑡,You
𝑎, 𝑏,𝑥,can
𝑐.𝑦,The
𝑧, 𝑡,key
reduce𝑎, 𝑏,errors
𝑐. The
sequence
Financial in key sequence
complicated
below
Mathematicsstores
for below
the stores
calculations
value
Actuarial 4 the
by
in
Science value
storing
the 𝑥 4 in the 𝑥 There
numbers.
register register
are seven registers
labeled 𝑥, 𝑦, 𝑧, 𝑡, 𝑎, 𝑏, 𝑐. The key sequence below stores the value 4 in the 𝑥 register
labeled 𝑥, 𝑦, 𝑧, 𝑡, 𝑎, 𝑏, 𝑐. The key sequence below stores the value 4 in the 𝑥 register
You can reduce errors in complicated calculations by storing numbers.
You can reduce errors in complicated calculations by storing numbers. There are seven registers
There are seven registers labeled x, y, z, t, a, b, c. The key sequence below
labeled 𝑥, 𝑦, 𝑧,stores
𝑡, 𝑎, 𝑏,
the𝑐.value
The key
4 in sequence below stores the value 4 in the 𝑥 register
the x register

Pressing multiple times will cycle through the available variables. The calculator will
display Pressing multiple times willThe
cycle through the available variables.
4 in theThe calculator will
𝑧 will
Pressingthe variable
Pressing being
multiple
multiple stored
times
times willorcycle
will retrieved.
cycle through
through thekey
the sequence
available
available below
variables.
variables. stores
The
The calculator
calculator register:
will
display the variable
Pressing
Pressing being
multiple
multiple stored
times or
times willretrieved.
will cycle The the
through key sequence
theavailable below
variables. storesThe
4 incalculator
the
display
display the
the variable
variable
The
being
being stored
calculator stored
will
or
or retrieved.
retrieved.
display the The cycle
The
variable
key
key through
sequence
sequence
being stored
below
below
or
available
stores 44variables.
storesThe
retrieved.
in the 𝑧𝑧 register:
the
inkey register: will
display the variable being stored or retrieved. The key sequence below stores 4 in the
sequence below stores 4 in the z register:
Pressing multiple times will cycle through the available variables. The calculator will
display the variable being stored or retrieved. The key sequence below stores 4 in the 𝑧 register:
Here is the screen display for this action.
Here Here is the screen display for this action.
Here is
is the
the screen display
screenHere is thefor
display for this action.
this display
screen action.for this action.
Here is the screen display for this action.

Here is the screen display for this action.

1
Example 1.1: Compute the value of (1 − 𝑥 2 ) ∗ (1 + 𝑥 3 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446
11 1
3

Example 1.1: Compute the value
1 ) ∗of (1+
1−
33 ) ∗∗for
(1 +=𝑥 𝑦)forforx𝑦𝑥===1.332,
1.332, 𝑦 = 2.446
of (1 − (1 −𝑥 31𝑦) 1𝑥 3 1.332,
Example
Example 1.1: Compute
1.1: Example
Compute 1.1:the
the value
value of
Compute the
(1 −value
𝑥
𝑥 22
2
) ∗of
(1 + 𝑥 𝑥
x 𝑦)
2
2 for
1
+
𝑥 x
= y1.332, 𝑦 = 2.446
2.446
Step 1: Store ythe two
=Example
2.446 variables 𝑥 3
1.1: Compute the value of (1 − 𝑥 2 ) ∗ (1 + 𝑥 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446
Step Step 1: Store the two variables
Step 1:
1: Store the
the two
Store Step two variables
variables
1: Store the two variables
Step 1: Store the two 1
variables
Example 1.1: Compute the value of (1 − 𝑥 2 ) ∗ (1 + 𝑥 3 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446

Step 1: Store the two variables

Note: the subscript (2) on the second use of the indicates that it was pressed 2 times, thus
storing
Note: Note:Note:
thesubscript the
second number the subscript
subscript
in the (2) (2)
on on
the
𝑦 register. the second
second use
use of the
of the thatindicates
indicates that
thatititwas
was pressed 2 times, thus
Note: the
the subscript (2)
pressed(2)
2
on
on the
the
times,
second
second
thus
use
storing
of
usetheof the
the number
second
indicates
indicates
in that
the y
itit was
was pressed
register. pressed 22 times,
times, thus
thus
storing
Note: thethe
second
subscriptnumber (2) onin the 𝑦 register.
second use of the indicates that it was pressed 2 times, thus
storing
storing the
the second
second number
number
Step in the 𝑦𝑦 register.
in the
Two Calculate register.
the value of
storing the second
 of number in the 𝑦 register.
Step Two Calculate the value 1

Note: the subscript
Step Two (2) on the1second
Calculate − the
1 use
∗ (1 +
value of3of
xthe
3 indicates
y) for x = that
1.332, y = it was pressed 2 times, thus
2.446
Step
Step Two
Two Calculate
Calculate the
the value
(1 −
value of
of )x ∗
2 (1 + 𝑥 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446
storing the second number in the 𝑥11 𝑦 register.1
2
3
Step Two(1Calculate 1 the
(1 − value
33 ) ∗ of(1𝑥+=𝑥1.332,
𝑦) for𝑦𝑥==2.446 1.332, 𝑦 = 2.446
(1 −
− 𝑥𝑥𝑥222)) ∗∗ (1
(1 ++ 𝑥𝑥 𝑥3𝑦)𝑦) for
2
1for 𝑥 = 1.332, 3
𝑦 = 2.446
(1 − 𝑥 2 ) ∗ (1 + 𝑥 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446
Step Two Calculate the value of
1
(1 − 𝑥 2 ) ∗ (1 + 𝑥 3 𝑦) for 𝑥 = 1.332, 𝑦 = 2.446

To see the current value of all stored variables use the key sequence below
To To see the current value of all stored variables use the key sequence below
To see
see the
the current
current value
value of
of all
all stored
stored variables
variables use
use the
the key
key sequence
sequence below
below
To see the current value of all stored variables use the key sequence below

To see the current value of all stored variables use the key sequence below
 Overview and Mathematical Prerequisites 5

To see the current value of all stored variables use the key sequence below

Stored variables
Stored variables are
are retained
retained until
until you
you clear
clear them
them or or change
change their
their value.
value.
Stored variables are retained until you clear them or change their value.
Stored
We will
We variables
will often are retained
often need
need to untilthe
to evaluate
evaluate you
the clearexpression
same
same them or change
expression their values
at multiple
at multiple value. of
values of the
the input
input variable.
variable.
Stored variables are retained until you clear them or change their value.
To do
To We that we
willwe
do that can
often use
need
canWe the table
tooften
usewill
the evaluatefeature
tableneed the
feature which
same
which is accessed
expression
is accessed by pressing
at multiple the
values (table)
of valueskey.
the input This will
will
variable.
We will often need to evaluate the same
to evaluateexpression
the at by pressing
multiple
same expression the (table)
atvalues key.
of the input
multiple This
of variable.
display
display aa function
To do that function
wethe
can of
use𝑥the
of 𝑥 which you
tableyou
which can
feature
can edit ascan
which
edit as shown below
is accessed
shown below by pressing the (table) key. This will
To do that we caninput variable.
use the table To do that
feature we
which use the
is accessed table feature which
by pressing is accessed
the (table) key. This will
display a function of 𝑥 which
by pressing you can
the (table) key.edit
Thisaswill
shown below
display a function of x which you can
display a function
edit as 𝑥 which
ofshown you can edit as shown below
below

Press the
Press the enter
enter key
key when
when you
you are
are done
done to
to display
display the
the menu
menu shown
shown below
below
Press the enter key when
Press the you
enterare
keydone
whento display the to
menu shown belowshown below
Press the enter key when you are done toyou are done
display display
the menu the menu
shown below

You can
You can either
either set
set aa start
start value
value and
and the
the step
step or
or increment
increment or or use
use the
the Ask-x
Ask-x option
option and
and enter
enter
values
You can
values of x. This
ofeither option
You can
setoption
x. This is the
either
a start isvalue most
set a useful
start
and the
the most in
value our
and
stepinorour
useful case.
the
increment Use
step
case. Use or the arrow
increment
or the
usearrow button
or use
the Ask-x
buttontheto move
Ask-x
option around
enter in
and around
to move
You can either set a and
option startenter
value and the
values of step
x. oroption
This increment
is the or useuseful
most the Ask-x
in our option
case. and enter in
Use
this
this screen.
values
screen. Click
of x. Click on OK
This option
on and
OKisand then
thethen Enter
mostEnter
useful when you
in our
when you are done.
case.
are done.theThe
Use The calculator
arrow button to
calculator will display
move
will this in
around
display this
values of x. This option
the arrow is theto
button most
moveuseful
aroundininour
thiscase. UseClick
screen. the on
arrow
OK button
and then toEnter
move around in
screen
screen pictured
this screen.
pictured below.
Click on
below.
when you OK
are and then
done. The Enter whenwill
calculator youdisplay
are done.
this The calculator
screen pictured will display this
below.
this screen. Click on OK and then Enter when you are done. The calculator will display this
screen pictured below.
screen pictured below.

Type in
Type in aa value
value of 𝑥 and
ofType
𝑥 and then
in athen
valuepress the
of xthe
press (enter)
and(enter) key the
then press
key to see
to see the computed
(enter)
the computed value
key to see the of the
the function.
computed
value of function. Up
Up
to three
Type values
in values value
can
a valuecan of
be the
of 𝑥beand function.
displayed,
then press Up
but to
you three
can values
enter can
as be
many displayed,
as you but
like. you
Thecan enter
screen will show
to three
Type in a value 𝑥 anddisplayed, butthe
you(enter) key as
can enter to see
many theascomputed
you like. value
The of the function.
screen will showUp
as of
many then
as you press
like. Thethe (enter)
screen key tothesee
will show the
last computed
three value
values entered of the function.
as well Up
the
to
the last
three
last three
three values
values can
values beentered
entered as
displayed,
as well
but
well as
you
as the
the computed
can enter
computed as value
many
value of
as
of the
you
the function.
like.
function. Here
The is
screen
Here is the
the result
will of
show
result of
to three valuesascan
thebe displayed,
computed valuebut
of you can enterHere
the function. as many
is the as youoflike.
result Thex screen
entering = 5.6, will show
entering
the
entering 𝑥𝑥== values
last three 5.6,
5.6,
8.2, 8.2,
8.2,
−25 −25
entered
−25
into into
into
the the formula
asformula
well
the formula
asenteredinabove.
Figurevalue
the computed
in Figure 1.11. of the function. Here is the result of
1.11.
the last three values entered as well as the computed value of the function. Here is the result of
entering 𝑥 = 5.6, 8.2, −25 into the formula in Figure 1.11.
entering 𝑥 = 5.6, 8.2, −25 into the formula in Figure 1.11.

The table feature can be used to solve multiple choice questions by sim-
ply entering all the proposed answers and seeing which one works. This can
The table
The feature
table feature can be
sometimes
can bebe
used to solve
easier
used to solve multiple
than solving choice
thechoice
multiple questions by
equation.
questions by simply
simply entering
entering all
all the
the
proposed
proposed answers
feature can
The table answers andbe
and seeing which
used which
seeing one
to solve works.choice
multiple
one works. This can
This can sometimes
questions be easier
easier
by simply
sometimes be than solving
entering
than solving the
all the the
The table feature can be used to solve multiple choice questions by simply entering all the
equation.
proposed answers and seeing which one works. This can sometimes be easier than solving the
equation.
proposed answers and seeing which one works. This can sometimes be easier than solving the
equation.
equation.
6 Financial Mathematics for Actuarial Science

Excel
Microsoft Excel is a crucial tool for actuaries. Each chapter has one or
more Projects involving Excel. Excel is the standard software package for
business applications. All of the problems involving the creation of a substan-
tial table of values will be solved using Excel. You will learn how to write basic
Excel macros (which automate data entry and analysis). Past graduates have
reported that knowledge of Excel was a big help in getting their first job and
also key to success on the job. You must become familiar with Excel if you
intend to be an actuary, accountant, financial analyst, or work in any other
field in which financial calculations are required.

1.2.1 Sequences and Series

A sequence of payments over time is known as an annuity. We will often
need to compute the value of an annuity at a particular point in time. To do so
we compute the value of each payment in the sequence (which will depend on
the time that payment will be made) and then add those values to obtain the
total value. The sequence of sums obtained by adding the terms of a sequence
is called a series. For example, if our sequence of terms (payments, usually) is
100, 200, 300, 400 the series of sums is 100, 100 + 200, 100 + 200 + 300, 100 +
200 + 300 + 400.

Geometric Series
If we compute the sum of the values of the payments at the current time,
the result is called the present value (PV) of the annuity. If we compute the
accumulated values of the payments at some time in the future, the result
is called the future value (FV) of the annuity. In either case, we will usually
end up with a geometric series (the sum of a sequence where each term is a
constant multiple of the preceding term) and so need the formula for the sum
of such a series:
n−1
X 1 − vn
av i = a + av + av 2 + · · · + av n−1 = a (1.1)
i=0
1−v

Here a is the initial term and v is the common multiple1 .

If |v| < 1 then limn→∞ v n = 0 and we can compute the sum of an infinite
series of payments (called a perpetuity) as well:
∞
X 1 − vn a
av i = lim a = (1.2)
i=0
n→∞ 1−v 1−v

1 The letter v usually represents the quantity 1

1+i
where i is the interest rate, so 0 < v < 1
for most cases we will deal with.
 Overview and Mathematical Prerequisites 7

Using Equations 1.1 and 1.2 can be a bit tricky as not all series start at i = 0.
The most direct way to deal with this is to write down a few terms of the
series you are dealing with and match them up with Equation 1.1 or Equation
1.2. Note that you don’t need to figure out the last term since

a = first term
v = common multiple
n = number of terms.

3·42i
P20
Example 1.2 Find the value of the expression: i=1 5i

Solution: We write out a few terms and compare to Equation 1.1

3 · 44 3 · 46 3 · 440
+ + · · · +
52 53 520
n−1
a + av + · · · + av
4
We see that a = 3·4 768
52 = 25 and that v =
16
5 . Since we are summing from i = 2
to i = 20, there are 19 terms2 .
We then have

1 − vn 768 (1 − ( 16 19
5 ) )
a = 16 = 55, 315, 662, 541
1−v 25 (1 − 5 )

Note that we can use the TI-30XS to evaluate this expression. First compute
16
5 and store it as x. Then enter the following:

(768 ÷ 25) × (1 − x19 ) ÷ (1 − x) enter

The value returned should be 5.531566254 × 1010 .

P∞ 2i
Example 1.3 Find the indicated sum i=6 4∗(3) 52i .

Solution: We write out the first few terms and use Equation 1.2

4 ∗ (3)12 4 ∗ (3)14 4 ∗ (3)16

+ +
512 514 516
4∗(3)12 (3)2 9
We deduce that a = 512 and v = 52 = 25 . Using Equation 1.2, we obtain

4∗(3)12
512
9 = .01360489
1 − 25

2 In
Pb
general if we have the sum i=a f (i) there are b − a + 1 terms. This is the n we use
in the formula.
8 Financial Mathematics for Actuarial Science

Arithmetic Series
An arithmetic series is created by adding the terms of a sequence where
a constant (denoted by d in the formula below) is added to each term to get
the next term. In the case of an arithmetic series we have
n(2a + (n − 1)d)
a + (a + d) + (a + 2d) + · · · + (a + (n − 1)d) = (1.3)
2

Example 1.4: In the simplest case a = d = 1 and we have the formula Carl
Friederich Gauss supposedly proved at age six.
n
X n(n + 1)
i = 1 + 2 + 3 + ··· + n = (1.4)
i=1
2

In some cases, we will need to deal with a combination of an arithmetic and

a geometric series:

A = P v + (P + Q)v 2 + (P + 2Q)v 3 + · · · + (P + (n − 1)Q)v n (1.5)

This situation (which we will refer to as a P -Q Series) arises when we have

an annuity3 which starts with an initial payment which is then incremented
by Q at the end of each subsequent period (Q can be positive or negative).
In many cases Q is added to account for inflation. To simplify this expression
we first divide both sides by v, obtaining:
A
= P + (P + Q)v + (P + 2Q)v 2 + (P + 3Q)v 3 + · · · + (P + (n − 1)Q)v n−1
v
(1.6)
Subtracting Equation 1.5 from Equation 1.6 gives us:
 
1
A − 1 = Ai = P (1 − v n ) + Q(v + v 2 + v 3 + · · · + v n ) − Qnv n (1.7)
v
In Equation 1.7, we observe that Q is multiplied by a geometric series with
initial term v and common ratio v. Using Equation 1.1, we obtain the following
simplification of Equation 1.
1 − vn
 
1 n 1 n
A = P (1 − v ) + Q − nv
i i i
a n ,i − nv n
 
= P a n ,i + Q (1.8)
i
In the second line we have used the term a n ,i which we will encounter in
Chapter 4 (Annuities). The symbol a n ,i is used to represent the present value
of an annuity of $1 at an interest rate of i.
3 An annuity is a sequence of payments. If the payments are constant the annuity is called

a level annuity.
 Overview and Mathematical Prerequisites 9
1
Using Equation 1.1 and v = 1+i (as we will see in Chapter 4) we can see
that
1 − vn
a n ,i = .
i
1
We used: v = 1+i , i = v1 − 1 to obtain this result.
To calculate the value of Equation 1.8 it is easiest to use the TI-30XS.
Compute v and a n ,i and store them as x and y. With this done, Equation 1.8
becomes
P × y + Q × (y − n × xn ) ÷ i (1.9)

Example 1.5 Find the value of an annuity with n = 10 payments. The first
payment is P = 100 and subsequent payments are increased by Q = 10. The
interest rate is i = .05.
1
Solution: We have v = 1+.05 = .952380952 which we store as x in the TI-
10
30XS. We compute the value of a n ,i = 1−x
.05 = 7.721734929 which we store
as y. Now we compute our answer using Equation 1.9
100 × y + 10 × (y − 10 × x10 ) ÷ .05 = 1088.69

1.3 Approximation Techniques

In many cases, we will need to solve equations for which no direct method
applies. You are probably familiar with the quadratic formula: The solutions
to ax2 + bx + c = 0 are
√
−b ± b2 − 4ac
x= (1.10)
2a
There are similar equations for polynomials of degrees 3 and 4, but no such
formula exists for polynomials of degree 5 or higher. In some cases, we can
reduce a higher degree polynomial to a quadratic, but these techniques won’t
always work. As a result, we will utilize approximating techniques to solve
such equations. We will use four methods.
a) Excel’s financial functions.
b) Newton’s Method (not used much anymore, provided as an historical
note).
c) MAPLE (very powerful tool, but requires interpretation of results);
MAPLE seems little used by financial folk.
d) TI Calculator internal calculation. Along with Excel, this will be the
tool you will use most often in “the real world.”
10 Financial Mathematics for Actuarial Science

1.3.1 Newton’s Method (Also Called the Newton-Raphson

Method)
Isaac Newton (1643–1727), an English philosopher and mathematician,
did important work in both physics and calculus. His method for approxi-
mating roots to polynomials is a very nice application of the tangent line.
Joseph Raphson (1648–1715), also English, was made a member of the Royal
Society prior to his graduation from Cambridge. See more about these two
at the MacTutor History of Mathematics site: http://www-history.mcs.st-
andrews.ac.uk/index.html
Newton’s Method solves the equation f (x) = 0 using an iteration tech-
nique. An iteration technique involves three stages:
1) Determining an initial guess (or approximation) called x0 ,
2) Constructing an algorithm to compute xi+1 in terms of xi ,

3) A proof that the sequence xn converges to the required value, in our

case a solution of the equation f (x) = 0.
The process starts with the initial approximation x0 and then computes x1 ,
x2 , etc., until a desired degree of accuracy is attained. We will discuss how to
make an educated guess (the x0 ) in the context of specific problems4 . At this
point, we are interested only in describing how Newton’s Method generates
the iteration sequence in 2). A proof that the method works is beyond the
scope of this text – consult an Advanced Calculus text, if you would like to
see a proof.
To create the sequence of approximations using the Newton-Raphson
Method, we start with a reasonable first approximation, x0 . Often this is
done by using a graphing calculator to graph the function and then reading
off an estimate from the graph. To find x1 , we first construct the tangent line
to the graph of f at the point (x0 , f (x0 )). The second estimate, x1 , is the
x-intercept of this tangent line.
In general, xi+1 is the x-intercept of the tangent line to the graph
of f at the point (xi , f (xi )).
You can verify that this technique yields the following formula for xi+1

f (xi )
xi+1 = xi − (1.11)
f 0 (xi )

Note that if f (xi ) = 0, the procedure terminates (as it should), since we

are trying to solve f (x) = 0). If f 0 (xi ) = 0 the procedure yields an undefined
value. Newton’s method can be shown to converge so long as the initial guess is
sufficiently close to the desired root. In particular there can’t be a maximum
4 With a graphing calculator, or Maple, you can use the graph to get a very good first

approximation.
 Overview and Mathematical Prerequisites 11

or minimum of the function between the initial guess and the desired root
because f 0 (x) = 0 at maximums and minimums.
We will use the Newton-Raphson Method to find several approximations
to a solution of x3 − 3x2 + x − 4 = 0 starting with an initial guess of x0 = 4.
Solution: The curve and its tangent line at x0 = 4 is sketched below
(Figure 1.2).

FIGURE 1.2

Since f (4) = 16, we will compute the equation of the tangent line at the
point (4, 16). We have f 0 (x) = 3x2 − 6x + 1 and so f 0 (4) = 25. The point-
slope form of the equation of the tangent line is thus y − 16 = 25(x − 4).
84
Setting y = 0 and solving for x produces an x-intercept of
this line of x1 = 25 .
84
Substituting into our original function yields y = f 25 = 3.42, much closer
84
to 0 than 16. To continue the process, we compute the slope at x = 25 and
718708
use Equation 1.10 to find x2 = 229825 . Calculating, we find that f (x2 ) = .3711
which is even closer.

1.3.2 Approximations Using Taylor Series

00 000
If f (x) is a function which has derivatives of all orders (f 0 , f , f etc., all
exist) it can be shown that (under certain restrictions) f (x) can be computed
12 Financial Mathematics for Actuarial Science

as an infinite sum of terms involving its derivatives.

f (2) (a) f (n) (a)

f (x) = f (a) + f 0 (a)(x − a)2 + (x − a)2 + · · · + (x − a)n + · · ·
2! n!
(1.12)

In the expression above f (n) (a) refers to the nth derivative of f evaluated at
a. We can compute approximate values of f (x) near a known value f (a) by
using the first few terms in 1.12.
Example 1.6: Use the first four terms of Equation 1.12 and a = 0 to approx-
imate sin(x)
Solution:
00 000
0 sin (0) sin (0)
sin(x) = sin(0) + sin (0)(x − 0) + (x − 0)2 + · · · + (x − 0)3
2! 3!
− sin(0) − cos(0)
= 0 + cos(0)(x − 0) + (x − 0)2 + (x − 0)2
2! 3!
x3
=x−
6
As the sketch below illustrates this approximation is quite good for values of
x close to 0 (Figure 1.3).

FIGURE 1.3
 Overview and Mathematical Prerequisites 13

If we use just the first two terms of 1.12, we obtain the first-order Taylor
Series Approximation – also known as the tangent line!
First Order Taylor Approximation

f (x) ≈ f (a) + f 0 (a)(x − a) = T1 (x) (1.13)

If we use the first three terms we obtain the Second Order Taylor Approxi-
mation.
Second Order Taylor Approximation
00
0 f (a)
f (x) ≈ f (a) + f (a)(x − a) + (x − a)2 = T2 (x) (1.14)
2!
We will use these formulas in Chapter 9 to approximate the change in value
of an investment portfolio when interest rates change.
Example 1.7: Find the first and second order Taylor approximations to ex
at a = 0.
Solution:

T1 (x) = 1 + x
x2
T2 (x) = 1 + x +
2
Figure 1.4 is a sketch of the three functions in Example 1.7:

FIGURE 1.4
14 Financial Mathematics for Actuarial Science

It is possible (see any calculus text for the details) to compute the entire
Taylor Series for the common transcendental functions (sin, cos, ln, ex , etc.)
The one we will use most often is the Taylor Series for ex with a = 0:

x2 x3 xn
ex = 1 + x + + + ··· + + · · · = T∞ (x) (1.15)
2! 3! n!
This formula can be used to compute the values of other functions which are
based on ex :
2
Example 1.8. Find the Taylor Series for the function e−x at a = 0.
Solution: We substitute −x2 into T∞ (x):

2 (−x2 )2 (−x2 )3
e−x = 1 + (−x2 ) + + + ···
2! 3!
x4 x6
= 1 − x2 + − + ···
2! 3!
2
Figure 1.5 is a graph of the function e−x and the first four terms of the Taylor
Series:
This is a revision of the picture on page 16

FIGURE 1.5

1.4 Exponents and Logarithms

For convenience we state some of the basic properties of the exponential
and logarithmic functions. Unless otherwise stated, we will use the logarithm
Another random document with
no related content on Scribd:
XXI.

On mittumaarin aatto. Vainioilla kukkivat leiniköt ja kurjenpolvet, ja

ilmassa on jo keskikesän henki. Aurinkoisia päiviä on ollut yhtämittaa
ja taivaan ranta on peittynyt hienoon auerpilveen. Aurinko on
laskiessaan hohtavan punainen ja suuri.

Juhannuskoivuja tuodaan kylään hevoskuormittain. Pystytetään

rappujen pieliin ja pihamaille. Joku kantaa niitä pirttiinkin ja kamariin.
Tunnelma yhä nousee, kun saunan jälkeen istutaan valkoisissa
ateriapöydän ympärillä.

Sekä Kolmon että Korpijoen kylissä näyttää juhla-aaton ehtoo

erilaiselta kuin muulloin. Tytöt siivilöivät hätäisesti maidon, lypsävät
hosimalla lehmät ja, käytyään saunassa, pukevat uudet
valkopohjaiset, puna- ja mustakukkaiset mekot ylleen ja tirskuttavat
salaperäisesti. Ehtoo-ateriaa ei syödä yhdessäkään talossa ja
miehetkin jo pukeutuvat juhlavaatteisiinsa.

Mitä on tekeillä?

Häät Mikkolassa ja Ylä-Rietulassa! Ja minkälaiset häät! Sellaiset,

ettei ole miespolviin nähty eikä kuultu Kuivalassa.
 Hieman aikaisemmin vaeltavat korpijokelaiset Mikkolaan kuin
kolmolaiset
Ylä-Rietulaan.

Iisakki on jo ajoissa kutsunut myöskin kirkonkylän herrasväet

häihin ja kernaasti nämä ovat kutsua noudattaneetkin saatuaan
tietää, että Mikkolan isäntä on valmistanut kahdesta vanhasta
nuottavenheestä kokon heitä varten.

Mikkolan pirtti on jo täynnä juhlavieraita. Arvokkaimmat emännät

istuvat peräpenkillä ja huojuttelevat hiljaa ruumistaan. Pihamaalla
lojuu miehiä nurmella poltellen hyvänhajuisia tupakoita, joita kukitettu
poika on yhtämittaa jakelemassa. Iisakki on antanut satamarkkasen
Kuivalan nimismiehelle ja pyytänyt tämän hankkimaan juhlatupakat,
ja nytpä höyryävätkin Pedro Moredon Havannat ukkojen suupielissä
pihamaalla. Rietulassa ei ollut kuin "ruunakriimoja", ja, kuultuaan
Mikkolan ylellisyydestä, mutta saatuaan liian myöhään siitä tiedon,
kirosi kukitettu ylkämies karkeasti.

Mikkolassa olivat häät alkaneet. Rovasti oli vihkinyt avioparin ja

herrat maistelivat sen jälkeen kamarissa väkeviä. Muille
kaukaisemmille ja korpijokelaisille tarjottiin muita herkkuja.

Juhla-aterian jälkeen kohosi tunnelma, varsinkin kun pirtistä

kannettiin pöydät ulos ja soittajat virittelivät koneitaan.

Soittajien lukukaan ei ollut vähäinen. Vanha Noro-Tuomas,

kuuluisa viuluniekka, viritteli viuluaan, jonka jälkeen alkoivat toisetkin
näppäillä säveliä kojeistaan. Oli kaksi isoäänistä hanuria, kolme
viulua ja kaksi kanteletta ja sen lisäksi Nuusperilla klarinetti.
 Nuoret polkivat malttamattomasti jalkaa. Milloinka, milloinka se
alkaa?

Pelurit aloittivat kesä-illan valssin, ensin hiljaa, mutta sitten yhä

kiihtyen. Soittajat haisivat väkeviltä ja se ei ennustanut hyvää. Jo
alkoivat ikkunan pielet täristä, ja Mutkalan Ransu hihkasi
Nuusperille:

— Puhalla lujemmin, tai muuten heitän pelivärkkis' nurkkaan!

Ja Nuusperi puhalsi, puhalsi niin, että silmät pullistuivat päästä ja

näyttivät ulos tipahtavan.

— Sillä lailla! Lujemmin, Noro-Tuomas, sitä ensiviulua!

*****

Rietula oli kutsunut kirkonkylän herrasväet häihinsä, mutta

myöhemmin kuin Iisakki. Arveltiin pihamaalta, mentäisiinkö.
Sopisihan käydä sielläkin. Miks'ei, kun oli kerran kutsuttu.

Juhla oli alkanut suurin piirtein Rietulassakin. Oli syöty yhtämittaa

kolme tuntia ja Horttanaisen leipälaukku oli revennyt. Suutari
korjattiin pois ja aloitettiin tanssi.

Ja jos oli Mikkolassa Pedro Moredon-sikaareja, niin olipa

Rietulassa torvisoittajat, jotka lautamies oli puuhannut häihinsä.

Pihamaalta tärisivät torvet ja sileä tanner jymisi tanssijain alta.

Pirtissä luritettiin kahdella harmonikalla, ja permanto oli ahdinkoon
asti täynnä pareja hypähtelemässä rehevää polkkaa.
 Rietula ei tietänyt, vaikka oli koettanut urkkia, että mikkolainen kävi
kaupungista — ties mistä asti — noutamassa juomatavaroita.
Olivathan Rietulankin rahat yhtä riittävät kuin mikkolaisenkin. Siihen
sijaan oli edellisellä viikolla Rietulan sydänmaapalstalla, tiheimmässä
näreikössä tupruillut sakea savu erään kuusen juurella, ja Rietula oli
suu naurun mareessa kantanut kotiinsa kirkasta viinaa, jota oli
auliisti tarjonnut jokaiselle, jolle vaan kelpasi. Ja miesten korvalliset
punoittivatkin ja joku hihkaisi jo tallin takana.

Kun Mikkolassa huomattiin, että torvet räikyivät Rietulan

pihamaalla, komensi Iisakki orkesterinsa myöskin pihamaalle ja
kehoitteli:

— Antakaa tulla ääntä niistä kojeistanne niin paljon kuin lähtee!

Räätäli Romppanen oli käynyt tekemässä mahdottoman ison
lepänkuoritorven ja sanoi sillä soittavansa passoa. Ja oli nyt ääntä
Mikkolan pihamaalla. Vanhat emännät pakenivat siunaillen ja
korviaan pidellen sisähuoneisiin, mutta nuoret polkivat pihamaata
että jytisi.

Huomattuaan ohjelman muutoksen Mikkolassa, kehoitti Rietula

soittajiaan:

— Eikö niistä heru enempää sitä ääntä? Hyttysen hyrinälle kuuluu

koko loru. Puhaltakaa lujemmin, sanon minä, tai juoskaa hiiteen
torvinenne!

Soittajien silmät pullistuivat ja hiki tippui haivenista. Mutta kohta

loppuivat heidän voimansa. Johtaja meni Rietulan luokse ja vaikeroi:

— Kuulkaa, hyvä isäntä, me emme totisesti jaksa enää! Onhan

tässä nuorta väkeä ja jos ääntä tarvitaan, niin piiritanssi käyntiin ja
kyllä silloin ei kuulu Mikkolasta muuta kuin itikan laulu.

Noudatettiin ohjetta ja ilmojen pielet alkoivat täristä, kun

äänijänteet pingoitettiin mahdollisimman kireälle.

Jo laulettiin ja pyörittiin Mikkolankin pihamaalla:

"Vanhat piiat, vanhat piiat ei saa olla jouten".

Mutta tämän katsoi Rietula morsiamensa pilkaksi ja neuvoteltiin

laulusta. Ja kohta kajahtikin Rietulan pihamaalta:

"Herrat tuli Mikkolasta rali tuli tii, kun Mikkolasta leipä loppu,
rali tuli tii, ja Iisakill' ol' siitä hoppu, rali tuli tii".

Mutta kirkonkyläläiset katsoivat parhaaksi poistua häätalosta, ja

Mikkolan pihamaalla suunniteltiin uutta laulua. Ja kohta kuului
voitonvarmana Rietulan pihamaalle:

"Rietulassa säkkipillit soi: Rietula se muijan Miirusta toi,

Eedla rakensi paulan, hii, ladon takana, lensi Rietulan
kaulaan! Hali tuli tii".

Rietula karjasi raivosta ja komensi joukkonsa harjulle, jossa piti

jokaisen huutaa niin paljon kuin kurkusta lähti:

— Äääääää!

Mutta Mikkolan pihamaalta eivät siihen viitsineet vastata muut kuin

räätäli Romppanen, joka nousi korkealle peltokivelle, nosti
leppätorven suulleen ja huilautti niin, että kaukaiset metsän rannat
kajahtivat.
 Mikkolan pirtissä jatkettiin häätanssia, mutta Rietula suuttui
torvisoittajiinsa, koskapa nämä eivät jaksaneet enää kylliksi
kuuluvasti tärisytellä:

— Pistäkää pillit pussiinne ja marssikaa hiiteen ja siinä

silmänräpäyksessä!

Ja kun juhannusyön aurinko nousi, kuului Rietulan pirtistä vain

hanurin yksitoikkoinen sävel.
XXII.

Juhannusyön aurinko oli noussut yhä korkeammalle. Kaste väreili

nurmella ja puiden oksilla, ja käkien kukunta kiihtyi tuoksuvissa
metsissä. Mikkolan peltokummulla sauhusivat vielä hiiltyneet
kokkotulien jätteet.

Hymyilevä aurinko kurkisti tallin päädyn takaa tallatulle

pihanurmelle ja Iisakin kamariin, jossa Taava vielä nukkui
onnellisena aviovuoteessaan. Iisakki oli jo herännyt ja, keitettyään
kahvit, valmistautui lähtemään verkon nostoon. Pyörähteli siinä
tuvan ja kamarin välillä aikoen herättää Taavan, mutta ei hennonut.

— Kovin koreastipa se nukkuu, armahainen… Antaa hänen

nukkua nyt tarpeekseen. Siinä tulikin valvottua sen hääväen kanssa.
On tämä nyt somaa, kun saa tästä lähtien eukon vieressä…

Iisakki hymähteli, kepsakehteli liinahoususillaan tuvassa, jossa

kärpäset surisivat pöydän ympärillä. Pistäytyi ulos ja seisahti
portaille. Piha oli tulvillaan aurinkoa. Ihan silmiä huikaisi. Kylässä
vielä nukuttiin. Karjatarhoissa ammahtelivat kellokkaat odotellen
lypsäjiä, jotka vielä nukkuivat aitoissaan. Iisakki käveli pihamaalla
sipristellen silmiään.
 Kovimpa olivatkin tallanneet pihanurmen sileäksi. Tietää sen kun
koko yön siinä jytistivät… heh… saivat kai kerrankin tarpeekseen.

Rengit kuorsailivat lutissa, niin että seinät tärisivät. Kas, eikös ollut
Soittaja-Kimperi nukahtanut nurkan taakse pidellen toisella kädellään
vielä hanurin olkaremmistä. Oli tyhjennellyt pullojen pohjia ja siihen
väsähtänyt. Antaapa hänen nukkua. Iisakki meni jälleen pirttiin ja
raotti morsiuskamarin ovea. Vieläpähän nukkui Taava. Suu oli
auennut ja aurinko paistoi kitalakeen. Palavissaan oli Taava
potkaissut peitteen pois ja täyteläiset sääret olivat paljastuneet
yläpuolelle polven. Iisakki hymähti. Suloinenpa olikin Taava siinä
nukkuessaan, kun vaan olisi suunsa sulkenut. Kyllä pitäisi kiittää
kaiken antajata, kun tuli saaneeksi Taavan, joka nukkui siinä
täyteläisessä kauneudessaan hänen yksinomaisuutenaan. Kiittää
pitäisi, kun ei sallinut Eedlaa avioksi, ikuiseksi kiusankappaleeksi.

Kello löi tuvassa rämähtäen, Taava heräsi ja peitti kainostellen

kinttunsa, joita Iisakki oli siinä katsellut.

— Nousehan, kultaseni, kahvi on jo valmis.

Iisakin äänessä helähti aivan poikamainen nuorteus.

— Kas, kun se Iisakki on jo ehtinyt kahvitkin keittämään.

*****

Oli keskipäivä. Tuvan avonaisista ikkunoista virtaili helteinen ilma

sisään, ja juhannuskoivujen lehdet nuutuivat. Rengit ja piiat olivat
menneet aamiaisen jälkeen jatkamaan keskeytynyttä untaan.
Taavakin oli nukahtanut kamarin sänkyyn.
 Iisakki istui pirtin pöydän päässä ja veisaili suvivirttä, ensin
lujemmin, mutta sitten vähitellen hiljentäen ääntään, niin että sen yli
kuului pihamaalta pääskysen viserrys ja joelta poikien melu.

Saatuaan virren loppuun, nosti Iisakki kirjan nurkkalaudalle, kaatoi

hellalta pannusta kupin kahvia itselleen ja juotuaan pisti piippuunsa.
Häntä jotenkuten kiusasi Taavan uneliaisuus. Aamiaisten jälkeen oli
heittäytynyt sänkyyn ja sanonut hieman levähtävänsä ja yhä vaan
kuorsaili, vaikka päivä oli jo puolessa. Iisakki oli käynyt jo pari kertaa
herättämässä, mutta Taava ei vaan jaksanut nousta.

— Lempoko sitä nyt rupesi nukuttamaan, jurahti Iisakki ja meni

kamariin.

— Nouse, rakas Taava, kun minulla on tässä yksin niin ikävä.

Mennään hakaan vasikoita katsomaan ja karitsoita. Ka, nouse, hyvä
ihminen, muuten tässä saattaa suuttua jo tähän alinomaiseen
makaamiseen. No, perhana!

Taava kuorsasi vain ja Iisakki poistui murheellisena tupaan. Meni

ulos ja käveli joelle jotain tehdäkseen.

Muisti siinä osuuskaupan kohdalla, että tupakat olivat lopussa.

Hääväki olikin kovin huvasti poltellut. Sopisi pistäytyä Nuusperin
pakeilla ja samalla tupakkaa varata. Iisakki jyskytti ovea ja kuunteli,
mutta mitään ei kuulunut.

— Kovinpa se on raskaasti nukkunut, arveli Iisakki. Taisi se

klarinetin puhallus antaa unilahjaa miehelle.

Tuli räätäli Romppasen poika ja katseli isännän puuhia.

 — Nuusperi ei ole kotona. Se näkyi tänä aamuna säkki selässä
menevän
Kuivalaan päin, tiesi poika.

— Lie mennyt kylään, murahti Iisakki ja kaiveli avainta nurkanpään

kolosta, jossa se säilytettiin silloin, kun Nuusperi ei ollut kotona.

Saatuaan avaimen ja päästyään kauppaan, ihmetteli Iisakki sitä

sekasortoa, mikä siellä vallitsi. Myymäpöydällä oli Nuusperin likaiset
housut ja kuluneet kenkärajat. Tavaratkin olivat kovin vähissä ja
huiskin haiskin hyllyillä.

Iisakki löysi sikaarilaatikon ja maksoi sen rahalaatikkoon, jossa

romisi vain yksi kymmenpenninen. Pisti kaupan puolesta sikarin
hampaisiinsa ja kun tuntui viileämmälle kuin ulkona, istui
selailemaan tilikirjoja.

Käänneltyään lehtiä, seivästyivät Iisakin silmät eräälle sivulle ja

häneltä pääsi haikea kirous.

— Mitä se Nuusperin perhana on tähän piirrellyt?

Nuusperi oli joutohetkinään piirrellyt tilikirjoihin kaikenmoisia kuvia

ja koukerolta, viitsimättä vaivata päätään numeroilla ja muilla asiaan
kuuluvilla merkinnöillä. Olipa piirrellyt sinne tänne koiria, isoja ja
pieniä, luppakorvia ja pitkähäntäisiä rutkaleita ja kun se oli
väsyttänyt, jatkanut kissoilla. Niitä oli toinen sivu aivan täynnä.
Alanurkassa oli köyryselkäinen mirri, jonka hännän Nuusperi oli
ulottanut sivun laitaa yläreunaan saakka. Alareunaan oli
koristeellisesti kirjoitettu:

"Mahraaks' tämä lysti kauanki' kestää?"

 Iisakki kirosi nyt jo niin, että lesken tupa heilahti, ja käänteli
edelleen lehtiä. Yhä edelleen samaa. Aiheet olivat vaan muuttuneet.
Yhdellä sivulla puski kaksi äkäistä sonnia vastakkain. Toisella kaksi
äijää tavoitteli naisihmistä, joka helmojaan kokoillen ja taakseen
vilkuen näytti pakenevan. Alareunaan oli se juutas kirjoittanut:

"Tässä on Rietula ja tässä Iisakki ja vaimoihminen on Eedla."

Iisakki löi kiroten kirjan kiinni. Hänelle oli samalla selvinnyt, mihin
Nuusperi oli mennyt ja mitä varten hän oli pirullisia kuviaan kirjoihin
piirrellyt.

— Jo teki jutkun, perhana, mutisi Iisakki sulkiessaan kaupan oven

ja pistäessään avaimen taskuunsa. Kauppa tulisi nähtävästi olemaan
suljettuna, koska Iisakki tallensi avaimen.

— Jo pilasi mittumaarin, pirulainen, mutisi Iisakki vielä

noustessaan
Mikkolan pihaan.
XXIII.

Korpijoen osuuskaupan edustalla on vilkasta liikettä. Nuusperia on

turhaan odoteltu palaavaksi, ja vihdoin on Iisakki kutsunut
kirkonkylästä Kuivalan osuuskaupan hoitajan selvittämään sotkuisia
kaupan asioita ja antamaan lausuntonsa kaupan tilasta.

Kaksi päivää on papereita pengottu ja nyt on saatu selville, että

Nuusperi on pistänyt useita tuhansia taskuunsa ja kiitollisuutensa
osoitukseksi piirrellyt kuvia kaupan kirjoihin.

Kuivalan osuuskaupan hoitaja on juuri päättänyt selvityksen ja

uteliaana odotellaan asian päättymistä. Varsinkin vaimoihmiset ovat
piirittäneet kaupan edustan ja peukaloitaan pyöritellen siunailevat
Nuusperin tekemää jutkua.

Kuivalan poliisi Pekkarinen oli saanut tehtäväkseen etsiä Nuusperi

käsiinsä, mutta kaksi päivää käveltyään paahtavassa helteessä, jätti
hän puuhan sikseen, arvellen, ettei maksanut vaivaa penkoa jokaista
Kuivalan nurkkaa semmoisen miehen takia. Ja kun Korpijoen miehet
julmistuneina vaativat Pekkarista jatkamaan Nuusperin etsimistä,
kivahti tämä:
 — Hakekaa itse, jos haluttaa! Lempoko sitä tällaisella helteellä
jaksaa… ja piruko ne joka nurkat nuuskii.

Ja kun esivallan edustaja tunnusti voimattomuutensa Nuusperin

löytämiseksi, tyytyivät Korpijoenkin miehet mutisten toteamaan, että
Nuusperi teki jutkun ja säilytti kauniisti nahkansa. Hyökättiin Iisakin
kimppuun, kun tämä ei paremmin pitänyt miestä silmällä, eikä kirjoja
ja asioita ennemmin tarkastellut.

Iisakki otti myhäillen vastaan nämä syytökset. Ensin oli asia

saanut hänetkin korvallista kynsimään, mutta nautittuaan uudesta
avio-onnestaan ja saatuaan hellää lohdutusta Taavalta, oli asia
käynyt hänestä pian pikku seikaksi, jonka jotenkuten saattoi
selvittää. Eivät edes kolmolaisten pilapuheet saaneet hänen sisuaan
kuohumaan. Ei nytkään, vaikka poriseva akkalauma oli piirittänyt
kaupan ja odotti asian ratkaisua. Lempeästi vain hääteli Iisakki liian
lähelle tuppautuvia akkoja ja kuunteli suu naurun mateessa Kuivalan
osuuskaupan hoitajan myrkyllistä sanatulvaa.

Korpijoen miehiä oli kokoontunut kauppaan ja oli päätettävä,

jatketaanko kauppaa vai hajoitetaanko se.

Yksimielinen päätös oli, että kauppaa jatketaan, kun kirkonkylän

kaupasta saadaan uusi hoitaja.

Miehet myhähtelivät jo tyytyväisenä. Olisihan saattanut käydä

hullumminkin, esim. jos koko kauppa olisi jonakin kauniina kesäyönä
hävinnyt joen rannalta. Olihan nyt vielä seinät jälellä ja osa
tavaroitakin, joita Nuusperi ei ollut ehtinyt myydä eikä jaksanut
mukanaan kuljettaa. Ja olihan tulevina aikoina hupaisaa katsella
Korpijoen osuuskaupan hoitajan koristeellista kirjanpitoa.
XXIV.

On poutainen sunnuntain iltapäivä Rietulassa. Piiat ja rengit ovat

menneet kylälle ja lautamies lukee postillaa tuvan pöydän päässä.
Hiljaisuutta ei riko muu kuin kärpästen surina hiestävän kuumassa
tuvassa. Missä on Eedla, talon nuori emäntä?

Äänekäs kuorsaus kuuluu kamarista ja sielläpä on nuori emäntä

rauhallisena unien maailmoissa. Sängyssä kellottaa selällään, kädet
pään alla ja suu on suloisesti auki.

Rietula jatkaa yhä lukemistaan, vaikka kärpäset tekevät yhtämittaa

salahyökkäyksiään hänen kaljulle päälaelleen. Vähitellen näyttää
Rietulan kärsivällisyys loppuvan ja, kun kärpäset purasevat
päälakea, hotaisee, hän niitä ja kiroaa kesken
hartausharjoituksensa.

Rietula on koettanut sanaa tutkimalla häätää pois painavaa mieltä,

joka on häntä viime päivinä lakkaamatta ahdistanut. Nytkin on
istunut puoli päivää postillan ääressä ja hiki valuu miehen
korvallisilta.

Rietula oli odottanut avioliitostaan suurinta onnea, mutta se oli

tuonutkin suurinta murhetta hänelle. Eedla oli tyttönä ollessaan ollut
ynseä miesväelle ja nyt tullut vielä ynseämmäksi. Päivisin tuiskahteli
miehelleen, kun tämä ystävällisesti lähenteli ja illoin, kun onneton
aviomies aikoi samaan sänkyyn, polkaisi Eedla jalkaa ja karjaisi:

— Tulehan siihen, tampun koira!

Rietula oli koettanut hyvitellä Eedlaa karamelli- ja rinkiläpusseilla

ja joskus saanutkin hänen kovan sydämensä pehmenemään, mutta
sitten taas tuli riivaajainen Eedlalle entistä ankarampana.

Rietula oli arvellut suutari Horttanaiselle, että mitä pitäisi tehdä

ilkeän aviovaimon ojentamiseksi. Ja Horttanainen oli siihen tietänyt
neuvon. Hän oli suositellut parhaimpana keinona selkäsaunaa tai
muurahaispesää.

— Jos et kehtaa peitota akkaasi, niin on toinenkin keino, oli suutari

selittänyt. Varustat muurahaispesän säkkiin ja kun eukkosi nukkuu
makeimpaan ilta-uneensa, pudistat säkin sisällön sänkyyn, niin jo
luonto lauhtuu. Minä olen tuon keinon koettanut ja nähnyt sen
varmasti auttavan.

Eihän Rietula tullut koettaneeksi ystävänsä hyvää neuvoa. Pistäysi

vain joka toinen ilta noutamassa makeispussin Kolmon
osuuskaupasta ja ojensi sen Eedlalle, joka pussin saatuaan virkkoi
alahuultaan venyttäen:

— Y…hyy. Kaikkeen se rahansa tuhlaa.

Mutta nyt oli tämäkin keino käynyt Rietulasta vastenmieliseksi ja

alakuloisena hän muisteli menneitä poikamiespäiviään. Ja kun kuuli,
että Iisakki oli onnellinen avioliitossaan, kirosi hän katkerasti. Taava
olisi kyllä tullut hänellekin, vaan mikä kehno lienee saanut Eedlaan
takertumaan.

Rietula lopetti lukunsa ja alkoi tuprutella savuja rätisevästä

piipustaan. Eedla kuului yhä kuorsahtelevan kamarissa. Viime
yönäkin se pahus oli hänet ajanut keskellä yötä saunaan
makaamaan. Pitäisi puhua rovastille, jos tuo tietäisi paremmat
neuvot antaa kuin Horttanainen.

Portailta kuului askeleita ja kohta astui tupaan muutamia Kolmon

miehiä. Rietula toimitteli istumaan ja tarjosi tupakkamassiaan. Mutta
miehet eivät istuneet eikä massi kelvannut yhdellekään. Rietula jäi
ihmeissään katselemaan miehiä, joiden korvallishaivenet olivat
nousseet pystyyn.

— Mitä sitä kuuluu, kysyi hän hämillään miesten

odottamattomasta jurotuksesta.

— Vielä häntä kehtaa kysellä, niinkuin ei tietäisi, jurahti joku

miehistä.

— Ka, mitä nyt?

— Etkö tuota tienne, että kanki on Kolmon osuuskaupan oven

päällä, kivahti Möttösen Eero.

Rietula oli pelkkänä kysymysmerkkinä.

— Niin aivan, älä toljota, eilen oli nimismies käynyt sulkemassa

kaupan.

— Älä!
 — Ka, kun vielä siinä… Samoin kävi meidän kaupalle kuin
Korpijoenkin, ellei vielä hullummin. Olisit, Rietula, aikanaan katsonut.

— Mikäs korpijokelaisten on yrittäessä, kun on uusi hoitajakin ja

hiljaisuudessa sopivat asiansa, mutta meidän… kun sinä, Rietula,
et…

Mutta Rietulan ylenmäärin kiusaantunut luonto kuohahti.

— Painakaa pellolle joka sorkka siitä! Perhana… vai minulle

tässä… ulos siitä!

— Mennään, mutta itse sinä saat vahingot maksaa…

— Niin, ei osuuskunta…

— Helvettiin kaikki osuuskunnat! karjasi Rietula poistuvien miesten

jälkeen.

Uutinen oli niin järkyttävä, että Rietula tunsi melkein pökertyvänsä.

Oliko hän todellakin naimapuuhissaan tullut syrjäyttäneeksi kaupan
asiat, joiden valvominen kuului hänelle? Ja vielä sellaisissa
naimapuuhissa! Jos olisi edes saanut oikean vaimon, mutta
tällaisen!

Rietula otti hattunsa ja painui ulos. Ilmaa piti saada vihasta

huohottaviin keuhkoihin.

Tyhmyri, pässinpää hän oli, saakeli soikoon, ollut näinä

kuukausina. Vaimoihminen, heittiö lutka, oli saanut hänen,
lautamiehen, pään sekoittumaan niin, että tärkeät asiat jäivät
takapajulle.
 Rietula harppaili osuuskaupalle. Hoitajaa siellä ei näkynyt tällä
kertaa. Vihtahousut vain irvistelivät Rietulalle nimikilvestä ja äijät
kiskoivat edelleen väsymättä heitä hännästä.

Rietula kirosi.

Pilkannut oli Mikkelsonkin heidän osuuskauppahommaansa, kun

oli maalannut moisen nimikilven.

Rietula otti seipään, pudotti kilven alas ja alkoi peitota sitä

voimiensa takaa. Kun nimikilpi oli säpäleinä, heitti Rietula kappaleet
pellon ojaan ja lähti puhkuen menemään.

Muutamat Korpijoen miehet olivat nauraen katselleet Rietulan

hävitystyötä.
XXV.

Rietula asteli kirves kainalossa korjaamaan raja-aitaa, joka oli

Mikkolan ja Rietulan niittyjen välillä. Rietulan karja oli särkenyt aidan
ja karjapiika oli tuonut sanan, että mennä korjaamaan.

Päivä oli illoillaan. Rastas lauleli kuusikossa, jonka keskellä niitylle

vievä karjapolku luikersi. Rietula käveli mietteissään. Hartioita painoi
jäytävä alakuloisuus. Häntä oli viime päivinä alkanut painaa kylien
väliset riidat ja hän oli alkanut tuntea sovinnon halua, vaikka ei ollut
valmis sitä vielä oikein itselleenkään myöntämään.

Mikkolan Iisakki oli sattumalta vastaan tullessa sanonut aina

jonkun ystävällisen sanan, mutta hän oli mennyt vaieten ohi.
Jälestäpäin oli se tuntunut pahalta ja vastenmieliseltäkin. Oliko
Iisakin syy hänen onneton naimiskauppansa ja osuuskaupan
rettelöt? Iisakkihan oli kaikin keinoin koettanut Eedlaa itselleen,
mutta hän oli sen riistänyt melkein väkipakolla Iisakilta. Ja eikö ollut
hänen oma syynsä, että kauppa meni nurin? Niinhän oli käynyt
Korpijoellakin, mutta siellä maksettiin hiljaisuudessa vahingot ja
jatkettiin, niinkuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
 Rietula tunsi tällä kertaa halua sovintoon, mutta koetti painaa
tunnettaan alas. Häpeähän olisi hänen, vanhan miehen, ruveta tässä
oikein ystävyysliittoja rakentelemaan.

Rietula saapui niitylle. Siellä oli Iisakki jo aitaa korjaamassa.

Rietula koetti salaa tarkastella, näyttikö Iisakki olevan äkeissään.
Mitä vielä. Iisakki myhähteli vain ja virkkoi:

— Huonoksipa tämä aita on jo käynytkin. Eiköhän, naapuri,

pistettäisi tähän vielä uutta aitaa kesän kuluessa?

— Näkyisi sietävän, jurahti Rietula, mutta ei sanonut enempää.

— Kanna sinä puita, niin minä latelen paikoilleen, toimitteli

Iisakki… Pitäisi tästä joutua illalliselle.

Sillä on kiire akkansa luokse, mietti Rietula ja tunsi taas

katkeruuden kasvavan povessaan. Mistä hyvästä se Iisakille
semmoinen eukko ja minulle piti sattua peto, joka ei anna yölläkään
rauhaa.

Iisakki koetti virittää keskustelua, mutta se katkesi aina alkuunsa.

Kun aita oli saatu kuntoon, tarjosi Iisakki sikaarit Rietulalle ja istahti
kannolle polttelemaan.

— Huokaise nyt sinäkin, kehoitteli Iisakki. Mennään tästä sitten

yhtä matkaa.

Rietula aprikoi, istuako vai ei. Siinä olisi ollut sopiva kantokin,
mutta maa tuntui polttavan kantapäitä.

— Saunaanpa tästä pitäisi joutua, virkkoi ja, ottaen kirveen

kainaloonsa, pyörähti polulle.