KOMBIVOIMALAITOKSET

1. Perusteet
1.1 Tavallinen kombivoimalaitos
Kombivoimalaitokset ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina, kun maakaasun
käyttö on yleistynyt perusvoiman tuotannossa. Suuressa kokoluokassa
kombivoimalaitosten hyötysuhde on ylivoimainen muihin laitostyyppeihin
verrattuna.

Kuva 1. Nykyisellä teknologialla saavutettavissa olevat hyötysuhteet pelkässä

sähkön (lauhdutus)tuotannossa.
Kuva 2. Tavallisen kombivoimalaitoksen kaavio. a) Kaasuturbiini, jossa on
kompressori, polttokammio ja varsinainen turbiini, b) Lämmön talteenottokattila
LTO, tässä yksipaineinen höyrykattila, c) Höyryturbiini, d) Höyryn lauhdutin, e)
Syöttövesisäiliö, f) Syöttövesipumppu, G) Generaattori 2 kpl.

1.2 Hyötysuhde
Kombilaitoksessa polttoaineen muodossa tuotu lämpö hyödynnetään kahdessa
vaiheessa: Kaasuturbiinissa ja höyryturbiinissa. Kuvassa 1 esitetyn T,S -
piirroksen mukaisesti lämmön tuontilämpötila kaasuturbiiniin on korkea ja
lämmön poistolämpötila höyryn lauhduttimessa on niin alhainen, että näiden
välinen ero on yleensä yli 1000K. Tämän ansiosta on mahdollista saavuttaa hyvin
korkea kokonaishyötysuhde. Kuva 2 esittää prosessiin liittyviä lämpövirtoja.
Lämmön talteenottokattilaan (LTO) menevä lämpövirta on
Φ LTO = (1 − ηKT ) ⋅ Φ PA

missä LTO-kattilan hyötysuhde on

T4 − T5
ηK =
T4 − T1
 T3
T

PA

T4
TTH
ini
t urbi
u
as
Ka
LTO
T2

T5 T’
Höyryturbiini

TL
T1 TSP
L

Kuva 3. Kombilaitoksen T,S –diagrammi. KT = kaasuturbiinikierto, HT =

höyryturbiinikierto. Lämpötilat eri pisteissä: T1 kaasuturbiinin sisäänotto, T2
ahtimen ulostulo, T3 kaasuturbiinin sisäänmeno, T4 kaasuturbiinin loppulämpötila
= LTO-kattilan sisäänmeno, T5 savukaasun loppulämpötila, TSP syöttöveden
lämpötila, T’ höyrystyslämpötila, TTH tuorehöyryn lämpötila ennen höyryturbiinia,
TL lauhtumislämpötila.
Kattilan hyötysuhde on huonompi kuin tavallisilla kattiloilla, joiden lämpötila-alue
ulottuu adiabaattiseen palamislämpötilaan saakka ja jäähtyminen tapahtuu
suunnilleen samaan loppulämpötilatasoon.
Korkea tulolämpötila T4 ja alhainen loppulämpötila T5 parantavat kattilan
hyötysuhdetta.
Kuva 4. Kombivoimalaitoksen Sankey –diagrammi.
Kokonaishyötysuhde riippuu voimakkaasti höyryturbiinikierron hyötysuhteesta.
Höyrykierron hyötysuhde on
ηHT = η th ηm

jossa ηth on höyryprosessin hyötysuhde ja riippuu höyrynarvoista. Turbiinin

hyötysuhde ηm on varsin korkea.
Höyryturbiiniprosessin omakäyttöteho on pienempi kuin kaasuturbiinin, jossa
ahtimen käyttöteho muodostuu huomattavan suureksi. Vastaavasti
höyryturbiiniprosessissa syöttövesipumpun käyttöteho on selvästi pienempi.
Kombilaitoksen kokonaisteho on:
PKombi = PKT + PHT

Laitoksen kokonaishyötysuhde on
ηKombi = ηKT + ηk ηHT (1 − ηKT )

tai
ηKombi = ηk ηHT + ηKT (1 − ηk ηHT )

Seuraavassa kuvassa on esitetty kombilaitoksen kokonaishyötysuhteen arvo

erilaisilla osahyötysuhteilla.
 0,6

0,55

0,5

k T
0,45
0,1
η kombi

0,4 0,2
0,3
0,35

0,3

0,25

0,2
0,20 0,25 0,30 0,35 0,40
η KT

Kuva 5. Kombilaitoksen kokonaishyötysuhde ηkombi, kun osaprosessien

hyötyshuteet ovat: ηKT on kaasuturbiinin hyötysuhde, ηk LTO-kattilan ja ηHT on
höyryturbiinin hyötysuhde.
Tehosuhde höyryturbiinin ja kaasuturbiinin kesken on
PHT η η (1 − ηKT )
= k HT
PKT ηKT

Tavallisilla hyötysuhteiden arvoilla suhteeksi tulee noin 0,5.

Kuva 6. Kaasuturbiinin ja kombilaitoksen hyötysuhteen muuttuminen

osakuormalla.
2. Kaasuturbiinikierto

Kuva 7. Kaasuturbiinin leikkauskuva. a) Kompressoriosa, b) Siilopolttokammio,

c) Turbiiniosa, d) Poltin, e) Liekkiputki, f) Ilmantuontiaukko

Ideaalinen kiertoprosessi perustuu Joule-prosessiin. Se koostuu kahdesta

isobaarisesta osasta, joiden kautta kiertoon tuodaan ja siitä poistetaan lämpöä,
ja kahdesta adiabaattisesta osasta, joista toinen on kompressorissa tapahtuva
puristus ja toinen on turbiinissa tapahtuva paisunta.
Prosessin sisäisten häviöiden huomioon ottaminen johtaa Ts-diagrammissa
kuvan 8 mukaiseen kaavioon. Kiertoprosessin painesuhde on
p3
π=
p1
jossa
p3 on paine ennen turbiinia ja
p1 on paine ennen kompressoria
Kuva 8. Kaasuturbiinin T,s –diagrammi laitoksessa, jossa on LTO-kattila.
Lämpötilat: T1 ilman sisäänotto, T2 kompressorin ulostulo, T3 turbiinin
sisäänmeno, T4 turbiinin ulostulo, T5 lämmön talteenottokattilan ulostulo.
Paineet: p1 = p5 ulkoilma, p2 kompressorin ulostulopaine, p3 turbiinin
sisäänmenopaine, p4 turbiinin ulostulopaine.
Turbiinin teho on
PT = c pG (t 3 − t 4 )m
&T

ja kompressorin vaatima teho

PK = c pI (t 2 − t 1 )m
&K

Painehäviö polttokammiossa on ∆pPK ja turbiinin jälkeinen painehäviö on ∆pU.

Turbiinin ja kompressorin sisäiset hyötysuhteet ovat ηTs ja ηKs.
Nämä sisäiset häviöt nostavat lämpötiloja t2 ja t4. Sisäisten häviöiden lisäksi
nettotehoon vaikuttavat mekaaniset häviöt (kitkat laakereissa ja vaihteissa),
kaasuturbiinin omakäyttöteho, joka kuluu toimilaitteissa ja apulaitteissa
(pumput, jäähdytysjärjestelmä ym.). Omakäyttöteho on suurempi tapauksissa,
joissa polttokaasun paine on nostettava polttokammion paineeseen.

2.1.1 Ilmakerroin ja kuumakaasuvirta

Poltettaessa 1 kg polttoainetta täydellisesti tarvitaan ns. stökiömetrinen
ilmamäärä µI0, joka on määritettävissä polttoaineen koostumuksen perusteella
kemiallisten reaktiolaskelmien avulla. Tämä ilmamäärä vastaa ilmakerrointa λ=1.
Todellisuudessa polttimella käytetään suurempaa ilmamäärää (λ>1) täydellisen
palamisen varmistamiseksi ja savukaasun lämpötilan pitämiseksi halutuissa
rajoissa.
Kuvan 8 mukaisesti kompressori nostaa ilman lämpötilan t1:stä t2:een.
Polttokammiossa ilmavirta muuttuu savukaasuksi (kuumakaasu) ja lämpötila
nousee edelleen t3:een. Polttokammioon tuleva ilmavirta on λ-kertainen
verrattuna stökiömetriseen ilmamäärään µI0. Polttoaineen massaa kohti laskettu
lämpötase polttokammiossa on
η PK q = c pG (1 + λµ I0 ) t 3 − c pI λµ I0 t 2

Tässä q on polttoaineen alempi lämpöarvo (peruslämpötila 0oC), ja ηPK on

polttokammion hyötysuhde.
Tämän perusteella voidaan määrittää ilmakerroin
ηPK q − cpG t 3
λ=
µ I0 (cpG t 3 − cpI )t 2
Käytännössä ilmakerroin on suurempi kuin poltossa välttämättä tarvittava
(yleensä λ ≅ 1,2 on riittävä täydelliseen palamiseen). Ilmakertoimen
kasvattaminen alentaa lämpötilaa t3.

Kuva 9. Painesuhteen ja ilmakertoimen vaikutus turbiinin tulolämpötilaan t3.

Ilmakertoimen perusteella määräytyy savukaasun jäännöshappipitoisuus.
λ −1
O2 = 0,21
λ
Polttoaineen massavirran m
& PA ja ilmavirran m
& I välillä on yhteys
 m
& I = λµ I0m
& PA

Tätä vastaava savukaasuvirta on

m
& SK = m
& PA + m
&I =m
& PA (1 + λµ I0 )

Massavirtojen suhde on
m
& SK 1
ξ= =1+
m&I λµ I0
Jäähdytysilma
Kun kaasuturbiinin kuumia osia jäähdytetään ilmalla, tarvitaan lisäilmavirta
m
& J = Λm
&I

joka kulkee polttokammion ohi eikä siten osallistu palamistapahtumaan.

2.1.2 Hyötysuhde
Yhteenveto kaasuturbiinin massavirroista on taulukossa 1. Jäähdytys alentaa
savukaasun lämpötilaa, mikä puolestaan alentaa hyötysuhdetta.
Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että jäähdytykseen käytetyt ilmavirrat
voidaan hyödyntää turbiinin paisunnassa. Osa jäähdytysilmasta tarvitaan myös
sulkuilmana, joka mm. estämään kuuman savukaasun pääsyn voideltuihin
laakereihin.
Taulukko 1. Kaasuturbiinilaitoksen massavirrat
Osa Virtaus Massavirrat
Kompressori Ilma m
&I +m
& J = (1 + Λ)m
&I

Polttokammio Savukaasu m
& SK = m
& PA + m
& I = ξm
&I

Turbiini Poistokaasu m
&U =m
& PA + m
&I +m
& J = (ξ + Λ)m
&I

Koska lisääntyminen polttokammiossa (suhde 1/λµI0) on kaasu- ja

öljypolttoaineilla suuruusluokkaa 0,01, ovat poistokaasun ominaisuudet hyvin
lähellä ilman ominaisuuksia. Silloin on yksinkertaisuuden vuoksi mahdollisuus
olettaa, että cpI = cpSK = cp.
Lämpövirta polttokammioon on
Φ PK = c pm
& I (ξT3 − T2 )

Laitoksen hyötysuhde ottaen huomioon ilmajäähdytys on

ξ(T3 − T4 ) − (T2 − T1 )(1 − Λ)
ηKT =
ξ T3 − T2

Kuvassa 10 on esitetty kaasuturbiinin hyötysuhde eri painesuhteilla ja

palokaasun lämpötiloilla kahdella eri jäähdytysilmamäärällä. Nämä tulokset on
laskettu lähtöarvoilla: ηTS = 0,9, ηKS = 0,88, ja painehäviöt ∆pPK = 0,02 bar ja
∆pU = 0,05 bar. Jäähdytysilmaosuudet ovat Λ = 0,1 ja Λ = 0,2.
Korkeilla palamiskaasun lämpötiloilla nousee myös optimaalinen painesuhde,
jolla hyötysuhde on parhaimmillaan. Hyötysuhteen käyrä on korkeilla
palamiskaasun lämpötiloilla varsin laakea. Tällöin painesuhde voidaan valita
optimipistettä pienemmäksi, mikä on konstruktiivisesti helpompaa.

5 10 15 20 π
Kuva 10. Kaasuturbiinin hyötysuhde painesuhteesta π riippuen. t3 = turbiinin
tulolämpötila, Λ = jäähdytyskaasun suhteellinen osuus.

Turbiinin tulolämpötilan nostaminen korottaa myös optimaalista painesuhdetta,

jolla saavutetaan paras hyötysuhde. Kuvassa 11 on esitetty erään valmistajan
mallisarjan turbiininarvojen kehittyminen ja hyötysuhteen paraneminen.
Kuva 11. Erään valmistajan kaasuturbiinien mallisarjan hyötysuhteen riippuvuus
turbiinin toiminta-arvoista.

2.1.3 Kaasuturbiinin ulostulolämpötila

Korkeilla polttolämpötiloilla valitaan yleensä myös korkea painesuhde.
Polttokaasun lämpötilan t3 valinta riippuu materiaalien lämmönkestävyydestä.
Tätä lämpötilaa pidetään lähtökohtana muiden parametrien valinnalle.
Painesuhteen pienentäminen johtaa korkeampaan poistokaasun
ulostulolämpötilaan t4.
Savukaasun mukana turbiinista poistuva lämpövirta on
Φ U = c p (T4 − T1 )(ξ + Λ)m
&I

joka on käytettävissä lämmön talteenottokattilassa.

Kuvasta 12 näkyy poistolämpötila t4 eri painesuhteilla ja polttolämpötiloilla t3.
Tämä lämpövirta on käytettävissä LTO-kattilan lämmönlähteenä.
Poistokaasuvirtaan suhteutettu kaasuturbiinin ominaisteho määritellään suhteena

PGT cp ξ (T3 − T4 ) − (T2 − T1 )(1 + Λ)

S= =
m&U (ξ + Λ)
Ominaisteho vaikuttaa siihen millaiseksi kaasuturbiinin fyysinen koko
(virtauspoikkipinta-ala, siivistön pituudet jne.) muodostuu. Koko vaikuttaa
koneen valmistuskustannuksiin, joten mahdollisimman edullisiin
laitekustannuksiin pyrittäessä on etsittävä ominaistehon suurin arvo.
Ominaistehon optimi löytyy alemmalla painesuhteella kuin hyötysuhteen optimi.

Kuva 12. Kaasuturbiinin loppulämpötilan riippuvuus painesuhteesta eri

tulolämpötiloilla.

2.1.4 Painehäviön vaikutus

Kaasuturbiinin toiminta-arvoja valittaessa ensisijainen tekijä on lämpötila t3, joka
määräytyy materiaalien lämmönkestävyyden perusteella. Sitä pidetään
lähtökohtana muiden toiminta-arvojen valinnalle.
Painehäviön ∆pPK nousu lisää kompressorin tehontarvetta ja nostaa lämpötilaa t2.
Lisäteho siirtyy paineistettuun ilmaan ja siirtyy lämpönä eteenpäin. Tyypillinen
painehäviö on suuruusluokkaa ∆pPK=0,02 p3 ja pienillä koneilla suurempi.
Poistopuolen painehäviö ∆pU kattaa mm. LTO-kattilan ja äänenvaimentimen
aiheuttamat virtausvastukset. Myös tällä häviöllä on merkittävä vaikutus
laitoksen kokonaishyötysuhteeseen. Painehäviön ∆pU lisääntyminen nostaa
lämpötilaa t4 ja siten pienentää turbiinin tuottamaa tehoa.
Kuva 12. Kaasuturbiinin hyötysuhteen aleneminen painehäviön vaikutuksesta.

2.1.5 Kompressorin tehontarve

Kaasuturbiinin tuottaman nettotehon kannalta on ratkaisevan merkittävää, mikä
osa turbiinin muuntamasta tehosta menee kompressorin käyttämiseen.
PK (T − T1 )(1 + Λ)
= 2
PT (T3 − T4 )ξ
Polttokammiossa tapahtuvat lämpöhäviöt heikentävät ominaistehoa ja
painehäviöt lisäävät kompressorin tarvitsemaa tehoa.
Suuri kompressorin tehontarve lisää polttoaineen kulutusta tyhjäkäynnillä ja
pienentää tehokasta säätöaluetta. Kompressoria voidaan verrata
höyryvoimalaitoksen syöttövesipumppuun, joka kuitenkin kuluttaa vain
muutaman prosentin tehontuotannosta. Kaasuturbiinilaitoksen kompressori
kuluttaa yli puolet turbiinin muuntamasta tehosta, kuva 13.
Kuva 13. Kompressorin tehontarpeen osuus turbiinitehosta eri painesuhteilla.

2.2 Kaasuturbiinilaitoksen parantamismahdollisuudet

2.2.1 Ilman jäähdytys
Kaasuturbiinilaitoksen hyötysuhteen riippuvuus tuloilman lämpötilasta on esitetty
kuvassa 14. Kuvan mukaisesti kaasuturbiini tuottaa talvella suuremman tehon
kuin kesällä. Tämä tehoero on suhteellisesti paljon suurempi kuin
höyryvoimalaitoksilla, joissa kylmällä säällä (jäähdytysveden lämpötilan ollessa
alhainen) saadaan alempi lauhdutinpaine (tyhjö) ja siten suurempi turbiiniteho.
Kompressorin mitoitus perustuu ilman tilavuusvirtaan, joka tarvitaan
huippukuormalla. Koska ilman tiheys on kääntäen verrannollinen sen
absoluuttiseen lämpötilaan, voidaan kompressorin imuilman jäähdyttämisellä
varmistaa riittävä ilman massavirta. Toisaalta se vaikuttaa lämpötilasuhteeseen
T3/T1 ja sitä kautta sitä kautta hyötysuhteeseen.
Kuva 14. Kaasuturbiinin hyötysuhde ulkolämpötilan ja painesuhteen funktiona
3. Kombilaitoksen parametrit
3.1 Lisäpoltto
Kuvassa 15 on esitetty lisäpoltto, jonka avulla kaasuturbiinin poistokaasulle
saadaan korkeampi lämpötila. Lisäpoltto kasvattaa höyryntuotantoa LTO-
kattilassa ja nostaa höyrynarvoja.
Kaasuturbiinia ajetaan normaalisti suurella yli-ilmamäärällä, jotta saadaan
kaasuturbiinin sisäänmenolämpötila pysymään materiaalien kestävyyden
kannalta sopivalla tasolla. Polttokammion ja kaasuturbiinin jälkeen savukaasu
sisältää vielä runsaasti happea, jolloin lisäpoltto on mahdollista ilman lisäilmaa.
Korkea lämpötila vaikuttaa myös polttoaineen syttymiseen. Tällöin
kombilaitoksen polttotapa muuttuu kaksivaiheiseksi: kaasuturbiinin
polttokammio muodostaa ensimmäisen vaiheen, johon tuodaan palamisilma, ja
toisen vaiheen muodostaa lisäpoltin.

Kuva 15. Lisäpoltolla varustettu kombivoimalaitos

Lisäpolttimet sijoitetaan savukanavaan tasaisin välein rinnakkain juuri ennen
LTO-kattilaa. Välimatkaa ensimmäisiin tulistimiin on oltava sen verran, että
palaminen ja savukaasujen sekoittuminen ehtii tapahtua ennen kuin savukaasu
törmää lämpöpintoihin.
Kun lisäpoltolla LTO-kattilan höyrystysteho kasvaa ilman että savukaasuvirta
merkittävästi muuttuu, savukaasun loppulämpötila alenee. Tämä johtuu siitä,
että pinch point –lämpötilaero ∆Tpp pysyy vakiona (mutta voi muuttua toiseen
paikkaan). Lämpötilojen kulku on esitetty kuvassa 16.

Tpp

Tpp

Kuva 16. Lämpötilajakautuma LTO-kattilassa. TH on höyryn lämpötila, TSK

savukaasun lämpötila, ∆Tpp on Pinch point -lämpötilaero (pienin lämpötilaero).

3.2 Hyötysuhde lisäpoltolla

Lisäpoltto nostaa kaasuturbiinin jälkeistä savukaasun lämpötilaa T4. Merkitään
lämpötilan nousua lisäpolton vaikutuksesta TLP:llä. Lisäpolttoon tuotu polttoaine
aiheuttaa lämpövirran
Φ LP = c pSK m
& SK (TLP − T4 )

Tällöin LTO-kattilan hyötysuhde nousee arvoon:

TLP − T5
ηk =
TLP − T1

Merkitään suhdetta lisäpolton ja pääpolton kesken

 Φ LP
β=
Φ PK

Lisäpoltolla varustetun kombilaitoksen hyötysuhde voidaan ratkaista kuvan 15

mukaisesti:
PKT + PHT η (1 − ηk ηHT )
ηkombi,LP = = ηk ηHT + KT
Φ PK + Φ LP 1+β

Vaikka kattilan hyötysuhde paraneekin paremman lämpötilaeron vaikutuksesta,

on lisäpoltolla varustetun (β>0) kombilaitoksen kokonaishyötysuhde huonompi
kuin ilman lisäpolttoa.
Korkeammat höyrynarvot ja sen vaikutuksesta korkeampi höyryprosessin
hyötysuhde ηHT parantaa myös kokonaishyötysudetta hkombi.

3.3 Lisäpolton hyötyjä ja haittoja

Hyötyjä:
+ Suurempi höyryteho, jonka ansiosta on mahdollista nostaa höyrynarvoja
ja höyryprosessin osahyötysuhdetta ηHT ja mahdollisuus käyttää
välitulistusta.
+ Lämpöpintojen tehokkaampi hyödyntäminen. Lämpötilaero savukaasun ja
lämpöpinnan välillä lisääntyy, jolloin lämpövirran tiheys kasvaa
+ Alempi savukaasun loppulämpötila
+ Lisäpolton käyttö tuotannon säätöön
+ Tarvittaessa lisäpoltinta voidaan käyttää erillisellä ilmapuhaltimella, jolloin
esim. kaasuturbiinin ollessa tilapäisesti pysäytettynä lämmöntuotantoa
voidaan jatkaa kattilalla.
Haittoja:
- Kokonaishyötysuhde alenee
- Kaksiportainen tulistin saattaa edellyttää höyrynjäähdyttimen käyttöä.
- Korkea lämpötila savukaasukanavassa jälkipolttimen jälkeen saattaa
edellyttää jäähdytetyn etupesän rakentamista lisäpoltinta varten ennen
tulistinta.

4. Kombiprosessien päätyypit
Höyry- ja kaasuturbiinien kombiprosessit voidaan seuraaviin päätyyppeihin:

ƒ Niukka yli-ilmaprosessi
ƒ Yksipaineinen ja kaksipaineinen kombittoprosessi
ƒ Lisäpoltolla varustettu prosessi
ƒ Välitulistusprosessi.

4.1.1 Niukka yli-ilma-prosessi

Kaasuturbiinin poistokaasua, joka sisältää 15-16% happea, voidaan käyttää
tuloilmana tavallisessa höyrykattilassa. Tämä puolestaan tuottaa höyryä
korkeassa paineessa ja lämpötilassa toimivaan välitulistuksella varustettuun
turbiiniin, kuva 17.

Tässä kaasuturbiini toimii kattilan ilmanpuhaltimena ja ilmanesilämmittimenä.

Savukaasuista saatavan hyödyn lisäämiseksi on ekonomaiseriin tulevan veden
lämpötila oltava mahdollisimman alhainen. Tämäntyyppisen prosessin
hyötysuhde on 42-44% luokkaa.

Kaasuturbiini tuottaa vain 15-20% laitoksen kokonaistuotannosta. Laitostyypin

hyvänä puolena on, että kattilassa voidaan polttaa mitä polttoainetta tahansa,
kiinteät polttoaineet mukaanlukien.

Kuva 17. Niukka yli-ilma kombiprosessi

4.1.2 Yksipaineinen järjestelmä

Kattila on tässä ratkaisussa yksinkertaisesti konvektiivinen lämmönsiirrin.
Optimaaliseen hyötysuhteeseen päästään noin 40 bar höyrynpaineella ja
480oC:n lämpötilalla. Syöttöveden esilämmitystä ei yleensä tarvita lauhduttimen
ja kattilan välillä, koska poistokaasu riittää lämmittämään syöttöveden.
Hyötysuhdetta rajoittaa jätelämpökattilan kapasiteetti eli loppulämpötila.

Kuva 18. Yksinkertainen kombilaitos

4.1.3 Kaksipaineinen järjestelmä
Hyötysuhdetta voidaan edelliseen verrattuna parantaa käyttämällä kahta höyryn
painetasoa. Tätä tapausta esittää kuva 19.

Kuva 19. Kombilaitos, jossa kaksi höyrynpainetasoa

Korkeamman höyryvirtauksen paine on mahdollisimman korkea, 70-90 bar.

Toinen painetaso on noin 5 bar. Turbiinissa on kaksi höyryn sisäänmenoa, mutta
ei väliottoja. Syöttövesi lämmitetään matalapaineisella höyryllä ja kattilan
savukaasuilla. Höyryturbiinista saatava tehonlisäys on 5-50% luokkaa
polttoaineesta riippuen.

4.1.4 Lisäpolttolaitokset
Yksinkertainen konvektiokattila voi käyttää kuumia kaasuja aina 700-760oC:n
lämpötiloihin saakka. Koska kaasuturbiinin poistokaasu on noin 530oC, voidaan
lisäys hankkia lisäpolttimien avulla, kuten kuvassa 20. Tämä järjestely
kaksinkertaistaa höyryntuotannon. Silloin optimaaliset höyrynarvot ilman
välitulistusta toimivassa laitoksessa ovat: lämpötila 510-520oC ja paine 90-100
bar, kuva 21.

Tämäntyyppisen laitoksen hyötysuhde on alhaisempi kuin ilman lisäpolttoa

toimivan laitoksen. Lisäpolttoon käytetty polttoaine tuottaa sähköä normaalin
höyryvoimalaitoksen tavoin melko alhaisella hyötysuhteella.

Lisäpoltolla varustetun laitoksen tärkein etu on kaasu- ja höyryturbiinien

keskinäinen riippumattomuus, mikä parantaa hyötysuhdetta osakuormilla.
Mahdollisuus valita rakennusaste tarpeen mukaiseksi parantaa tämän laitoksen
soveltuvuutta erityisesti yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon.
Kuva 20. Kombilaitos lisäpoltolla

Kuva 21. Kombilaitos lisäpoltolla

4.1.5 Välitulistuslaitokset
Jos kaasuturbiinin poistokaasun lämpötila on hyvin korkea, esim. jopa 600oC,
voidaan höyrykierrossa käyttää myös välitulistusta. Tällöin laitoksen
kokonaishyötysuhde voi nousta noin 53%:iin.

Kuvan 22 mukaisessa kaksipaineisessa prosessissa kaasuturbiinin osuus

kokonaistuotannosta on 64% ja höyryturbiinin osuus 36%. Kattilassa on
korkeapaine- ja matalapaineosat.
Kuva 22. Kombilaitos välitulistuksella

4.2 Laitostyyppien vertailu

Erilaiset laitostyypit poikkeavat toisistaan sekä toiminnallisilta että taloudellisilta
ominaisuuksiltaan. Taloudellisuuteen vaikuttavat lähinnä seuraavat tekijät:

ƒ Investointikustannukset
ƒ Laitoksella saavutettava hyötysuhde
ƒ Kaasu- ja höyryturbiinien tehosuhde
ƒ Lauhdutustapa (ilma tai vesi)
Lisäksi yhdistetyissä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa vaikuttavat mm.
rakennussuhde ja tuotantosuhteen joustavuus, joita selvitetään jäljempänä.

Eräs tapa edellä kuvattujen laitostyyppien välisten erojen esittämiseksi on

käyttää kuvaajana sitä osuutta polttoaineen kokonaislämmöstä, mikä menee
höyryturbiinikiertoon. Ääritapauksia tässä suhteessa ovat yksinkertainen
kaasuturbiini, jossa osuus on 0%, ja tavallinen höyryvoimalaitos, jossa osuus on
kattilahyötysuhteesta riippuen 92-93% ja loput 7-8% menevät savukaasun
mukana ulos.

4.3 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Kuten edellä on esitetty, lämmön muuntaminen mekaaniseksi energiaksi ja
sähköksi tapahtuu melko vaatimattomalla hyötysuhteella. Parhaimmillaan
hyötysuhde on kombilaitoksissa noin 50% luokkaa. Toisaalta teollisuudessa ja
kaukolämmityksessä päästään lämpimän veden ja höyryn tuotannossa yli 90%
hyötysuhteeseen. Yhteistuotanto yhdistää sähkön ja lämmön tuottamisen
järjestelmään, jonka kokonaishyötysuhde on varsin korkea. Sähkön ja lämmön
arvo on kuitenkin erilainen.

Yhteistuotannon merkitystä arvioitaessa riippuvat tarkastelutapa ja taloudellinen

laskentamenetelmä myös siitä, kumpi tuotteista on ensisijainen ja kumpi
sivutuote. Sähkön ja lämmön tarpeet voivat vaihdella toisistaan riippumatta,
mutta yhteistuotannossa vaikuttavat aina tietyt rajoitukset. Tällöin myös
vaihtoehtoiset ja täydentävät tuotantomenetelmät vaikuttavat tuotetun sähkön
ja lämmön arvoon.

4.3.1 Yhteistuotanto pääasiassa sähkön tuottamiseksi

Tässä tapauksessa höyry-yksikön koko on yleensä hallitseva ja höyryn tai
lämmön tuotanto on suhteellisen vähäinen kattilakapasiteettiin nähden.

Tuotettava lämpö voidaan ottaa turbiinin väliotosta tai ohjata erillisen

vastapaineturbiinin kautta lämmöntarpeeseen. Kuva 23 esittää tällaista
ratkaisua. Höyryn johtaminen vastapaineturbiiniin vähentää lauhdeosasta
saatavaa tehoa. Laitos on kuitenkin varsin joustava jos sähkön ja lämmöntarpeet
vaihtelevat toisistaan riippumatta.

Kuva 23. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

4.3.2 Yhteistuotanto pääasiassa lämmön tuottamiseksi

Teollisuudessa ja yhdyskuntien energiahuollossa varsin yleinen on tapaus, jossa
lämpö on pääroolissa. Prosessin höyry tai kaukolämpöjärjestelmän tarvitsema
lämmin vesi on tavalla tai toisella tuotettava. Mikäli samalla voidaan tuottaa
sähköä, se voidaan yleensä käyttää ostosähkön korvaamiseen. On kuitenkin
varsin yleistä, ettei koko sähköntarvetta voida tuottaa omilla
yhteistuotantolaitoksilla. Tällöin saavutetaan myös se hyöty, että koko energian-
tuotannosta aiheutuva kustannus voidaan jakaa lämmön ja sähkön osalle.

Kuva 24 esittää tavallisimpia periaatevaihtoehtoja. Kaikissa tapauksissa

kokonaishyötysuhde on varsin korkea. Yksinkertaisimmissa tapauksissa sähkön
ja lämmön tuotantomäärät ovat varsin suoraan riippuvaisia toisistaan. Tämä
tuotantotapa on edullinen erityisesti silloin kun sähkön ja lämmöntarpeen huiput
ajoittuvat samaan.
Kuva 24. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Lisäpolton käyttäminen tarjoaa suuremman joustavuuden. Kaikilla järjestelyillä

on omat erityispiirteensä, jotka muodostavat perustan sovellutuksen valinnalle.
Näitä ovat mm. seuraavat:

ƒ Rakennussuhde
ƒ Kokonaishyötysuhde
ƒ Ekvivalentti sähköntuotantohyötysuhde
ƒ Primäärienergian säästö

4.4 Yhteistuotantovoimalaitosten laiteratkaisuja

Yhteistuotantovoimalaitoksissa pyritään hyödyntämään savukaasujen sisältämä
lämpöenergia mahdollisimman tehokkaasti sekä käyttämään savukaasujen
happi toteuttamalla lisäpoltto yli-ilmalla. Useimmissa
yhteistuotantovoimalaitosten kattiloissa käytetään yksinkertaisia
konvektiolämmönsiirtimiä joko lisäpoltolla tai ilman. Lämmöntalteenottokattilan
ja kaasuturbiinin yhdistelmä on yhteistuotantovoimalaitoksen perusmoduuli.
Tärkeimmät laiteratkaisuvaihtoehdot on esitetty seuraavassa.

4.4.1 Yksinkertainen lämmöntalteenotto

Yksinkertaisin kattila tuottaa höyryä yhdellä painetasolla eikä siinä ole
lisäpolttoa. Kuva 25 esittää tällaisen kattilan ja eräiden kaasuturbiinityyppien
yhdistelmän hyötysuhdekäyriä höyryn paineen funktiona erilaisilla höyryn
lämpötiloilla. Modulin hyötysuhde on korkein höyryn paineen ollessa alhainen
eikä sitä ole tulistettu. Jos tehdään kattilasta rakenteeltaan monimutkaisempi, ja
se tuottaa höyryä kahdella painetasolla, voidaan modulin hyötysuhde saada
riippumattomaksi höyryn ominaisuuksista matalammalla painetasolla. Tällaisen
laiteratkaisun kohdalla hyötysuhde on riippumaton korkeapainepuolesta, ja
höyryn massavirta pysyy vakiona. Hyötysuhde voi olla jopa 80%.
Kuva 25. Yksinkertainen lämmöntalteenotto

4.4.2 Lämmöntalteenotto ja lisäpoltto suurella yli-ilmamäärällä

Lisäpolttimet, jotka on sijoitettu savukaasujen poistokanavaan, käyttävät osan
jäännöshapesta kohottamaan kattilaan menevän savukaasun lämpötilaa noin
500:sta jopa 750oC:een. Nämä lämpötilat eivät vaadi polttokammioon
erikoisrakenteita.

Kuva 26. Kahdella lisäpoltolla varustettu kattila

Lisäpoltto mahdollistaa höyryn tuotannon kaksinkertaistumisen riippumatta
turbiinin kuormasta. Tämä riippumattomuus on käytännöllistä
teollisuusprosesseissa, joissa ei ole määrättyä tiukkaa suhdetta lämmön tarpeen
ja sähkön tarpeen välillä. Tuloksena kokonaishyötysuhde voi kohota jopa
85%:iin.

Moduulin toimintaa voidaan vielä parantaa toisella lisäpoltolla, joka on sijoitettu

kattilaan paikkaan, jossa savukaasun lämpötila on 350-400oC. Näin saadaan
pienennettyä ulos menevän savukaasun happipitoisuutta tasolle 10%.
Kokonaishyötysuhde voi saavuttaa jopa arvon 90%. Kahdella lisäpoltolla
varustetun kattilan periaate on esitetty kuvassa 26.
4.4.3 Lämmöntalteenotto ja lisäpoltto pienellä yli-ilmamäärällä
Pienellä yli-ilmalla tapahtuvan lisäpolton kattilat lisäpolttokammiolla varustettuna
kombivoimalaitoksessa muistuttavat suurta konventionaalisen voimalaitoksen
kattilaa. Kokonaishyötysuhde voi olla jopa 90% käytettäessä rikitöntä tai
vähärikkistä polttoainetta.

4.4.4 Kaasuturbiini ja painevesikattila

Tämä on yksinkertaistettu versio höyrykattilasta lisäpoltolla tai ilman, kun
lämmönsiirrin on tyypiltään suurikokoinen ekonomaiseri eli veden esilämmitin.
Kaasuturbiinin ja vesikattilan yhdistelmällä voidaan päästä suunnilleen samoihin
hyötysuhdearvoihin kuin kaasuturbiinin ja höyrykattilan yhdistelmällä.

4.4.5 Eri laiteratkaisujen vertailua

Tarkastellaan erilaisia kaasuturbiinin ja kattilan yhdistelmiä sekä yksinkertaista
konventionaalista höyryvoimalaitosta, jossa on yksi vastapaineturbiini.
Ensimmäinen tärkeä parametri on tuotetun sähkön ja lämmön suhde. Tämä voi
vaihdella välillä 10-80%.

Kuva 27. Kaasuturbiinin ja kattilan yhdistelmiä sekä vastapaineturbiini

Usein teollisuushöyryn paine sekä lämpötila on alhainen. Tällöin kaasuturbiinin ja

kattilan yhdistelmän täytyy tuottaa korkeapainehöyryä vastapaineturbiinille,
kuten kuva 28 esittää. Tällainen järjestely kasvattaa tuotetun sähkötehon ja
lämpötehon suhdetta jopa 1,2 prosenttiyksikköä ja ekvivalenttia
sähköntuotannon hyötysuhdetta 4-5 prosenttiyksikköä. Tämän vuoksi monet
kaukolämpöä tuottavat voimalaitokset sekä prosessivoimalaitokset käyttävät
tällaista laiteratkaisua.
Vertaillaan erilaisten laiteratkaisujen vaikutusta laitoksen toimintaan käyttämällä
samaa tuotetun sähkötehon ja lämpötehon suhdetta. Tarkastellaan
seuraavanlaisia laitekokoonpanoja:

(A1) Pelkkä kattila

(A2) Kattila ja vastapainehöyryturbiini
(B1) Kaasuturbiini ja kattila, jossa poltto pienellä ilmaylimäärällä
(B2) Kaasuturbiini ja kattila, jossa poltto pienellä ilmaylimäärällä ja
vastapainehöyryturbiini
(C1) Kaasuturbiini ja kattila yhdellä tai kahdella lisäpolttimella
(C2) Kaasuturbiini ja kattila yhdellä tai kahdella lisäpolttimella ja
vastapainehöyryturbiini
(D) Kaasuturbiini ja kahden painetason kattila ilman lisäpolttoa ja
vastapainehöyryturbiini
(E) Kaasuturbiini ja yhden painetason kattila ilman lisäpolttoa
(F) Yksinkertainen avoin kaasuturbiiniprosessi

Kuva 28. Vertailu

Kuva 29. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosessit
Tarkastelussa ilman höyryturbiinia oleva laitos tuottaa höyryä painetasolla 10 bar
ja vastapaineturbiinilaitos painetasolla 5 bar.

Kuvan 28 vertailussa huomataan yllättävä asia. Kokonaishyötysuhde on paras

laitekokoonpanossa, jossa on yksinkertaisin kattila ja vastapaineturbiini.
Hyötysuhteen lisäksi kuvassa on esitetty tuotetun sähkön ja lämmön suhde, joka
sallii optimoinnin kunkin laitekokoonpanon kohdalla.

4.4.6 Kokonaisprimäärienergian optimointi

Kuvasta 29 huomataan, että ekvivalentti sähköntuotannon hyötysuhde vaihtelee
kombivoimalaitoksen alimman arvon 60% ja höyryturbiinilaitoksen parhaan
arvon 90% välillä. Kuitenkin tuotettu sähköteho nopeasti pienenee
lämmöntuotannon lisääntyessä.