++

HaShem – Halle 1928-nimikäännös; tähän käsin kopioitu alk. 2017. Kts ensimmäisen
Tanakh I -osan lopusta lisätiedot - 24/10/2020

Preliminary

TANAKH OSA I

1 Mooseksen Kirja GENESIS 3

2 Mooseksen Kirja EXODUS 87
3 Mooseksen Kirja LEVITICUS 155
4 Mooseksen Kirja NUMBERS 202
5 Moos.Kirja DEUTERONOMION 270
Josuan kirja Yehoshua 327
Tuomarien Kirja Shoftim 363
Ruutin kirja 403-412

TANAKH OSA II
Ruutin Kirja 3
1. Samuelin Kirja 14
2. Samuelin Kirja 66
1. Kuningasten Kirja 107
2. Kuningasten Kirja 156
1. Aikakirja 202
2. Aikakirja 247

TANAKH OSA III

Esran Kirja 3
Nehemian Kirja 20
Esterin Kirja 42
Jobin Kirja 55
Julkaistu erillisenä: Psalttari
Salomon Sananlaskut 97
Salomon Saarnaaja 130
Salomon Korkea Veisu 157
 EZRA
Ezra 1.

1. Esran Kirja.
1. LUKU

Ensimmäisenä Persian kuninkaan Koreksen vuonna – että D’var-YHWH sana

täytettäisiin, joka oli puhuttu Jeremian suun kautta – herätti YHWH Koreksen,
Persian kuninkaan hengen kuuluttamaan koko valtakunnassansa, ja myös
kirjoituksella julistamaan sanoen:
2. Näin sanoo Kores, Persian kuningas: YHWH ’Elohey HaSHamayim on antanut
minulle kaikki maan valtakunnat ja käskenyt minun rakentaa itsellensä huoneen
Jerusalemiin joka on Juudassa.
3. Kuka ikänänsä Y’hiy /haYah teidän seassanne on kaikesta Hänen kansastansa, olkoon
hänen ’Elohayw hänen kanssansa! ja hän menköön Jerusalemiin joka on Juudassa, ja
rakentakoon YHWH ’Elohey Yis’rael huoneen; Hän on Ha’Elohiym joka
Jerusalemissa on!
4. Ja kaikkia jääneitä kaikissa paikoissa, missä he muukalaisina ovat, pitää sen
paikan kansan auttaman hopealla ja kullalla, tavaralla ja juhdilla sekä vapaaehtoisilla
lahjoilla Ha’Elohiym huoneeseen Jerusalemissa!
5. Niin nousivat isäin päämiehet Juudasta ja Benjaminista niin myös papit ja
Leviläiset, kaikki jotka Ha’Elohiym henki kehoitti menemään ylös rakentamaan
YHWH huonetta Jerusalemissa.
6. Ja kaikki jotka olivat heidän ympärillänsä, vahvistivat heidän kätensä hopea ja
kulta astioilla, tavaralla ja juhdilla ja kalleuksilla, paitsi mitä he vapaaehtoisesti
lahjoittivat.
7. Ja kuningas Kores antoi tuoda ulos veyt-YHWH huoneen astiat jotka
Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemista ja pannut B’veyt ’Elohayw huoneeseen.
8. Kores, Persian kuningas, antoi ne ulos rahanhaltijan Mitridatin käteen, joka ne luki
Juudan päämiehelle Sesbasarille.
9. Ja tämä on niiden luku: kolmekymmentä kultamaljaa, tuhannen hopeamaljaa ja
yhdeksänkolmattakymmentä 830 veistä,
10. Kolmekymmentä kultaista kuppia ja toisia, hopeisia maljoja neljäsataa ja
kymmenen ja muita astioita tuhannen.
11. Kaikkia astioita sekä kultaisia että hopeisia oli yhteensä viisi tuhatta ja neljä
sataa. Ne kaikki vei Sesbasar niiden kanssa jotka Babelin vankeudesta läksivät
Jerusalemiin.

2. LUKU

Nämä ovat maakunnan lapset jotka läksivät vankeudesta, jotka Nebukadnesar

Babelin kuningas oli vienyt Babeliin ja tulivat Jerusalemiin ja Juudaan jälleen, kukin
kaupunkiinsa.
2. Jotka tulivat Serubbabelin, Jesuan, Nehemian, Serajan, Reelajan, Mordekain,
Bilsan, Misparin, Bigvain, Rehumin ja Baenan kanssa. Tämä on Israelin kansan
miesten luku:
3. Paroksen lapset: 2172
4. Sefatian lapset: 372
5. Arahin lapset: 775
6. Pakat-Moabin lapset, Jesuan ja Joabin lapsista: 2812
7. Elamin lapset: 1254
8. Sattun lapset: 945
9. Sakkain lapset: 760
10. Banin lapset: 642
11. Bebain lapset: 623
12. Asgadin lapset: 1222
13. Adonikamin lapset: 666
14. Bikvain lapset: 2056
15. Adinin lapset: 454
16. Aterin lapset Jehiskijasta: 98
17. Betsain lapset: 323
18. Joran lapset: 112
19. Hasunin lapset: 223
20. Gibbarin lapset: 95
21.Betlehemin lapset: 123
22. Netofan miehet: 56
23. Anatotin miehet: 128
24. Asmavetin lapset: 42
25. Kirjat-Arimin lapset, Kefiran ja Berotin: 743
26. Raman ja Gabaan lapset: 621
27. Mikmaan miehet: 122
28. Betelin ja Ain miehet: 223
29. Nebon lapset: 52
30. Magbiksen lapset: 156
31. Toisen Elamin lapset: 1254
32. Harimin lapset: 320
33. Lodin, Hadidin ja Onon lapset: 725
34. Jerekon lapset: 345
35. Senaan lapset: 3630
36. Papit: Jedajan lapset Jesuan huoneesta: 973
37. Immerin lapset: 1052
38. Pashurin lapset: 1247
39. Harimin lapset: 1017
40. Leviläiset: Jesuan ja Kadmielin lapset:, Hadovian lapsista: 74
41. Veisaajat: Asafin lapset: 128
42. Ovenvartijain lapset: Sallumin lapset: Aterin lapset, Talmonin lapset, Akkubin
lapset, Hatitan lapset, ja Sobain lapset, kaikkiansa 139
43. Netinimit temppelipalvelija: Sihan lapset, Hasufan lapset, Tabaotin lapset,
44. Keroksen lapset, Siahan lapset, Padonin lapset,
45. Lebanan lapset, Hagaban lapset, Akkubin lapset,
46. Hakabin lapset, Samlain lapset, Hananin lapset,
47. Giddelin lapset, Gaharin lapset, Reajan lapset,
48. Retsinin lapset, Nekodan lapset, Gassamin lapset,
49. Ussan lapset, Paseahin lapset, Besain lapset,
50. Asnan lapset, Meunimin lapset, Nefussimin lapset,
51. Bakbubin lapset, Hakufan lapset, Harhurin lapset,
52. Batselutin lapset, Mehidan lapset, Harsan lapset,
53. Barkoksen lapset, Siseran lapset, Tamahin lapset,
54. Netsiahin lapset, Hatifan lapset,
55. Salomon palvelijain lapset: Sotain lapset, Soferetin lapset, Perudan lapset,
56. Jaelan lapset, Darkonin lapset, Giddelin lapset,
57. Sefatian lapset, Hattilin lapset, Pokeret-Hassebaimin lapset, Amin lapset:
58. Kaikki Netinimit temppelipalvelija ja Salomon palvelijain lapset olivat yhteensä 392.
59. Nämä myöskin menivät sinne ylös Tel Melasta, Tel Harsasta, Kerubista, Addasta
ja Immeristä, jotka eivät tietäneet sanoa isäinsä huonetta ja sukuperäänsä, josko he
olivat Israelista.
60. Delajan lapset, Tobijan lapset, Nekodan lapset, 652
61. Ja pappein lapsista: Habajan lapset, Hakosin lapset, Barsillain lapset, joka otti
itsellensä vaimon Barsillain, Gileadilaisen tyttäristä ja kutsuttiin heidän nimellänsä.
62. Nämä etsivät sukukuntansa polvilukukirjaa, mutta eivät sitä löytäneet; sentähden
he pantiin pois pappeudesta.
63. Ja maaherra kielsi heitä syömästä kaikkein pyhimmästä, ennekuin pappi tulisi
kantaen ”valkeudet ja täydellisyydet” Urim ja Tummim l'uriym ul'tuMiym.
64. Koko seurakunta yhteensä oli 42.360,
65. paitsi heidän palvelijoitansa, joita oli 7.337. Ja heillä oli veisaajia, miehiä ja
naisia 200.
66. hevosia 736, muuleja 250,
67. kameleita 435, aaseja 6.720.
68. Ja muutamat isäin päämiehistä antoivat kun tulivat YHWH huoneeseen joka on
Jerusalemissa (!huom. tuolloin maan tasalle tuhottuna), vapaaehtoisia lahjoja Ha’Elohiym
huoneen rakentamiseksi paikallensa.
69. Ja he antoivat kukin varansa mukaan, rakennuksen varastoon 61.000
kultapenninkiä ja 5.000 leiviskää hopeata ja sata papin ihopaitaa.
70. Ja papit, Leviläiset ja osa kansaa, veisaajat ja Netimit temppelipalvelija asettuivat
asumaan kaupungeissansa, ja koko Israel kaupungeissansa.

3. LUKU

Kun seitsemäs kuukausi oli tullut ja Israelin lapset olivat kaupungeissansa, tuli kansa
kokoon niinkuin yksi mies Jerusalemiin.
2. Ja Jesu, Josadakin poika, ja papit, hänen veljensä js Serubbabel Sealtielin poika ja
hänen veljensä, nousivat ja rakensivat et-miz’Bach ’Elohey Yis’rael alttarin
uhrataksensa sen päällä poltto-uhria niinkuin kirjoitettu on Mooseksen yish-
Ha’Elohiym laissa.
3. Ja he rakensivat alttarin omalle paikallensa sillä he pelkäsivät sen maan kansoja; ja
he uhrasivat sen päällä LAYHWH poltto-uhria aamulla ja illalla.
4. Ja he pitivät lehtimajan-juhlaa niinkuin kirjoitettu on ja tekivät poltto-uhria
jokapäivä tavallisen luvun mukaan kunakin päivänä,
5. ja senjälkeen alinomaisia poltto-uhreja, ja uuden kuun ja kaikkein YHWH
pyhitettyin juhlain uhreja, sekä kaikkinaisia uhreja joita he vapaaehtoisesti tekivät
LAYHWH.
6. Seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä rupesivat he uhraamaan
LAYHWH poltto-uhria; mutta ei YHWH temppelin perustus ollut vielä laskettu.
7. Ja he antoivat kivenhakkaajille ja taitavalle työväelle rahaa sekä ruokaa ja juomaa
ja öljyä Sidonilaisille ja Tyrolaisille että he toisivat heille sedripuita Libanonista
Jafoon merta myöten, Koreksen, Persian kuninkaan lupakirjan mukaan.
8. Mutta toisena vuonna heidän tulostansa Ha’Elohiym huoneelle Jerusalemiin,
toisena kuukautena rupesivat Serubbabel Sealtielin poika ja Jesua Josadakin poika ja
muut heidän jääneet veljensä, papit ja Leviläiset ja kaikki jotka vankeudesta olivat
tulleet Jerusalemiin, toimeen, ja asettivat kahdenkymmenen ajastaikaiset ja sitä
vanhemmat Leviläiset YHWH huoneen työn teettäjiksi.
9. Ja Jesua poikinensa ja veljensä Kadmiel poikinensa, Juudan lapset, seisoivat
niinkuin yksi mies johtamassa työväkeä Ha’Elohiym huoneessa, sekä Henadadin
lapset poikinensa ja veljinensä, Leviläiset.
10. Ja kun rakentajat laskivat YHWH temppelin perustuksen, asettivat he papit
puvuissaan vaskitorvilla ja Leviläiset, Asafin pojat, kanteleilla, kiittämään et-
YHWH, Davidin Israelin kuninkaan sanoilla.
11. Ja he veisasivat vuorottain ylistäen ja kiittäen LAYHWH, että Hän on hyvä ja
Hänen laupeutensa chasDo /checed pysyy ijankaikkisesti Israelin yli. Ja kaikki kansa
huusi korkealla äänellä ja kiitti LAYHWH että Beyt-YHWH huoneen perustus oli
laskettu.
12. Mutta moni vanhoista papeista ja isäin päämiehistä jotka olivat nähneet
ensimmäisen huoneen, itkivät äänekkäästi kun tämä huone nyt perustettiin heidän
silmäinsä edessä; moni taas huusi korkealla äänellä ilon tähden.
13. Ja kansa ei voinut eroittaa ilon ääntä itkun äänestä; sillä kansa huusi korkealla
äänellä, se ääni kuului kauas.

4. LUKU

Ja kun Juudan ja Benjaminin vihamiehet kuulivat että vankeuden lapset rakensivat

LAYHWH ’Elohey Yis’rael temppeliä,
2. tulivat he Serubbaabelin ja isäin päämiesten tykö ja sanoivat heille: me
rakennamme teidän kanssanne; sillä me etsimme teidän L’Eloheykhem niinkuin
tekin; ja hänelle olemme uhranneet sitten kuin Asser-Haddon, Assurin kuningas
meidät tänne toi.
3. Mutta Serubbabel ja Jesua w'Yeshua ja muut Israelin isäin päämiehet vastasivat: ei
sovi teidän ja meidän rakentaa Bayit L’Eloheynu huonetta, vaan me rakennamme
yksin LAYHWH ’Elohey Yis’rael huoneen, niinkuin Kores, Persian kuningas meitä
käski.
4. Niin sen maakunnan väki heikensi Juudan kansan kädet ja peljätti heitä
rakentamasta.
5. Ja he palkkasivat neuvonantajia heitä vastaan estämään heidän aikomustansa
niinkauan kuin Kores, Persian kuningas eli, Dariuksen Persian kuninkaan
hallitukseen asti.
6. Ahasveroksen tultua kuninkaaksi kirjoittivat he hänen hallituksensa alussa kanteen
Juudan ja Jerusalemin asujamia vastaan.
7. Ja Artahsastan aikana kirjoitti Bislam, Mitridat, Tabeel ja muut heidän seurastansa
Artahsastalle, Persian kuninkaalle. Ja kirje oli kirjoitettu Syrian kirjaimilla ja
käännetty Syrian kielelle.
8. Rehum, kansleri ja Simsai, kirjoittaja, kirjoittivat kirjeen Jerusalemia vastaan
kuningas Artahsastalle näin:
9. - Rehum kanslesri ja Simsai kirjoittaja, ja muut heidän kanssaveljensä Dinasta,
Afarsatkasta ja Tarpelasta, Persiasta, Arakasta, Babelista, Susanista, Dehasta ja
Elamista,
10. ja muut kansat, jotka suuri ja kuuluisa Asnappar (kts. liite) toi tänne, ja pani
Samarian kaupunkiin ja ne muut tällä puolella virtaa, ja niin edespäin. -
11. Ja kirje jonka he lähettivät kuningas Artahsastalle, oli näin kirjoitettu: Sinun
palvelijasi, miehet jotka asuvat tällä puolella virtaa, ja niin edespäin.
12. Olkoon kuninkaalle tiettävä, että Juudalaiset jotka sinun tyköäsi tulivat meidän
tykömme Jerusalemiin, rakentavat kapinallista ja pahaa kaupunkia, ja ovat
perustaneet ja korottaneet muurit.
13. Niin olkoon nyt kuninkaalle tiettävä, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit
perustetaan, niin ei he sinulle anna veroa, tullia eikä tierahaa; ja siitä kuningasten
tulot kärsivät.
14. Nyt siis, koska meillä on ravinto kuninkaan huoneesta, ei sovi meidän nähdä
kuninkaan vahinkoa; sentähden olemme lähettäneet ilmoittamaan sitä kuninkaalle,
15. että etsittäisiin isäisi aikakirjoista, ja sinä olet löytävä niistä ja saat tietää tämän
olevan kapinallisen ja vahingollisen kaupungin kunikaille ja maakunnille jossa jo
vanhastaan on kapinoita nostettu, jonkatähden myös sama kaupunki on hävitetty.
16. Sentähden me annamme kuninkaan tietää, että jos tämä kaupunki rakennetaan ja
muurit tehdään, niin et sinä tällä puolella virtaa saa yhtään osaa.
17. Kuningas lähetti vastauksen Rehumille, kansleri Simsaille, kirjoittajalle ja muille
heidän virkaveljillensä, Samariassa asuville, sekä niille, jotka toisella puolella virtaa
olivat: ”rauhaa j. n. e.
18. Lähetyskirja jonka te meille lähetitte, on luettu julkisesti minun edessäni.
19. Ja minun käskystäni on etsitty ja havaittu sen kaupungin jo vanhaan aikaan
nousneen kuninkaita vastaan, sekä luopuneen uskollisuudesta ja kapinoineen.
20. Ja Jerusalrmissa on ollut väkeviä kuninkaita, jotka ovat vallinneet kaikki toisella
puolella virtaa, ja heille on annettu vero, tulli ja tieraha.
21. Antakaat siis käsky, että niitä miehiä estetään rakentamasta kaupunkia siksi kuin
itse annan käskyn.
22. Niin varokaat erehtymästä tässä asiassa ett’ei turmelus paisu kuninkaille
vahingoksi.
23. Kun kuningas Artahsastan kirje luettiin Rehumin, Simsain, kirjoittajan ja heidän
kanssaveljeinsä edessä, menivät he kiireesti Jerusalemiin Juudalaisten tykö ja estivät
heitä käsivarrella ja väkivallalla.
24. Silloin lakattiin Beyt-’Elaha huoneen työstä Jerusalemissa, niin että se jäi Persian
kuninkaan Dariuksen toiseen vuoteen asti.

5. LUKU

Ja Haggai, profetta js Sakaria, Iddon poika, ennustivat Juudalaisille jotka olivat

Juudassa ja Jerusalemissa, 'Elah Yis’rael nimeen.
2. Silloin nousivat Serubbabel Sealtielin poika ja Jesua Josadakin poika, ja rupesivat
rakentamaan Beyt 'Elaha huonetta Jerusalemissa, ja diy-'Elaha profetat heidän
kanssansa, auttain heitä.
3. Siihen aikaan tuli Tatnai heidän tykönsä, joka oli maaherra sillä puolen virtaa, ja
Setar-Bosnai ja heidän kanssaveljensä ja sanoivat näin heille: kuka teidän on
käskenyt rakentaa tätä huonetta ja näitä muureja perustaa?
4. Niin me sanoimme heille mitkä niiden miesten nimet olivat jotka tätä rakennusta
rakensivat.
5. W'Eyn 'Elahahom silmä oli Juudan vanhimpain päällä ettei sitä heiltä estetty siksi
kuin sanoma vietiin Dariukselle ja lähetyskirja tuli siitä asiasta takaisin jälleen.
6. Ja kirje jonka Tatnai, maaherra tällä puolella virtaa, ja Sefar-Bosnai ja hänen
kanssaveljensä, Afarsakilaiset, jotka asuivat tuolla puolen virtaa, lähettivät kuningas
Dariukselle,
7. ja sanat, jotka he lähettivät hänelle, olivat näin kirjoitetut: kuninkaalle Dariukselle
kaikkea rauhaa!
8. Olkoon kuninkaalle tiettävä että me tulimme Juudan maakuntaan, kaikkein
suurimman l'veyt 'Elaha huoneelle; ja sitä rakennetaan suurista kivistä, hirret
pannaan seiniin, ja työ joutuu ja menestyy heidän käsissänsä.
9. Niin kysyimme vanhimmilta ja sanoimme heille: kuka teille antoi käskyn rakentaa
tätä huonetta ja näitä muureja perustaa?
10. Kysyimme myös heiltä heidän nimensä ilmoittaaksemmene sinulle; ja kirjotimme
niiden nimet, jotka heidän päämiehensä olivat.
11. Ja senkaltaisen vastauksen he meille antoivat, sanoen: me olemme taivaan ja
maan diy-'ElaH sh'maYa palvelijat, ja rakennamme tätä huonetta, joka ennen monta
vuotta oli rakennettu, jonka väkevä Israelin kuningas oli rakentanut ja valmistanut.
12. Mutta sittekuin meidän isämme vihoittivat 'avahotana taivaan YHWH - Le'ElaH
sh'maYa antoi Hän heidän Nebukadressarin käsiin, kaldealaisten kuninkaan
Babelista; hän jaotti tämän huoneen ja vei kansan Babeliin.
13. Mutta Babelin kuninkaan Koreksen ensimmäisenä vuotena antoi kuningas Kores
käskyn, että tämän Beyt-'Elaha huone oli rakennettava.
14. Ja ne kulta-astiat ja hopea-astiat mitkä olivat siinä diy-veyt-'Elaha huoneessa, ja
jotka Nebukadnesar oli ottanut Jerusalemin temppelistä ja vienyt Babelin
Temppeliin, ne otti kuningas Kores Babelin temppelistä ja antoi yhdelle, jonka nimi
on Sesbasar, ja pani hänet heidän päämieheksensä
15. Ja hän sanoi hänelle: ota nämä astiat, mene ja vie ne Jerusalemin temppeliin, ja
uveyt 'Elaha huone rakennettakoon paikallensa!
16. Silloin tuli Sesbasar ja laski Diy-veyt 'Elaha huoneen perustuksen Jerusalemissa; ja
siitä ajasta tähän asti on sitä rakennettu, eikä ole vielä työ päättynyt.
17. Nyt siis jos kuninkaalle kelpaa, antakoon etsiä kuninkaan tavarahuoneesta, joka
on Babelissa, onko Kores kuningas käskenyt heidän rakentaa tätä Beyt-'Elaha
huonetta Jerusalemissa, ja annettakoon tästä asiasta kuninkaan tahto meidän
tiedoksemme.
6. LUKU

Niin kuningas Darius käski etsiä kansselista, kuninkaan tavarahuoneesta Babelissa.

2. Silloin löydettiin Ahmetan linnasta, joka on Median maakunnassa, kirje, jossa oli
näin muistoksi kirjoitettu:
3. Ensimmäisenä kuningas Koreksen vuonna käski kuningas: Beyt 'Elaha huone
rakennettakoon Jerusalemissa paikaksi jossa uhrataan, ja laskettakoon sen
perustukset; kuusikymmentä kyynärää olkoon sen korkeus ja kuusikymmentä
kyynärää sen leveys,
4. Kolme kerrosta suurista kivistä ja yksi kerros hirsistä ja kuninkaan huoneesta
annettakoon maksut.
5. Ja ne veyt-'Elaha huoneen hopeiset ja kultaiset astiat jotka Nebukadnesar on
ottanut Jerusalemin temppelistä ja vienyt Babeliin, pitää myös annettaman takaisin ja
vietämän jälleen temppeliin, Jerusalemiin, pantavaksi paikoillensa B'veyt 'Elaha
huoneeseen.
6. Niin olkaat nyt erillänne siitä, sinä Tatnai maaherra sillä puolella virtaa, ja Sinä
Setas-Bosnai, ja teidän kanssaveljenne, Afasrakilaiset, te, jotka olette sillä puolella
virtaa!
7. Antakaat heidän tehdä työtä siinä B'veyt 'Elaha huoneessa, että Juudalaisten päämies
ja heidän vanhimpansa saisivat B'veyt 'Elaha huoneen rakennetuksi entiselle
paikallensa.
8. Ja minä annan myös käskyn, mitä Juudan vanhimmille pitää annettaman, että he
rakentaisivat tämän B'veyt 'Elaha huoneen, nimittäin; että sille väelle pitää juuri
kiireesti maksut annettaman kuninkaan verorahoista siltä puolelta virtaa, ilman
mitään esteitä.
9. Ja mitä tarvitaan, nuoriä härkiä ja oinaita ja karitsoita uhriksi taivaan Le'ElaH
sh'maYa, nisuja, suoloja, viiniä ja öljyä, Jerusalemin pappein vaatimuksen mukaan,
niin pitää heille annettaman jokapäivä välttämättömästi.
10. että he uhraisivat taivaan Le'ElaH sh'maYa makeaa hajua, ja rukoilisivat
kuninkaan ja hänen lastensa elämän edestä.
11. Ja minä annan käskyn, että kuka ikänä nämä sanat muuttaa, hänen huoneestansa
on hirsi reväistävä ja nostettava, hän siihen hirtettävä ja hänen huoneensa pitää
lokaläjäksi tehtämän sen työn tähden.
12. W'Elaha joka on nimensä pannut asumaan siinä, hävittäköön kaikki ne
kuninkaat ja kansat, jotka ojentavat kätensä muuttamaan taikka särkemään tätä B'veyt
'Elaha huonetta joka on Jerusalemissa! Minä, Darius olen tämän käskyn antanut; ja se
on juuri tarkasti täytettävä!
13. Silloin Tatnai, maaherra tällä puolella virtaa, ja Setar-Bosnai ja heidän
kanssaveljensä täyttivät tarkasti niinkuin kuningas Darius oli heille käskenyt.
14. Ja Juudalaisten vanhimmat rakensivat ja se menestyi, Haggai profetan ja
Sakarian, Iddon pojan ennustuksen mukaan, ja he rakensivat ja päättivät sen 'Elah
Yis'rael käskystä ja Koreksen, Dariuksen ja Artahsastan, Persian kuningasten käskyn
mukaan.
15. Ja se huone päätettiin täydellisesti kolmateen päivään Adarin kuuta, kuudentena
kuningas Dariuksen hallituksen vuonna.
16. Ja Israelin lapset, papit, Leviläiset ja muut, jotka vankeudesta tulleet olivat,
viettivät ilolla chanuKat Beyt-'Elaha huoneen vihkimistä.
17. Ja he uhrasivat tässä lachanuKat Beyt-'Elaha huoneen vihkimyksessä sata härkää,
kaksi sataa oinasta ja neljä sataa karitsaa sekä synti-uhriksi kaksitoista kaurista, koko
Israelin edestä, Israelin sukukuntain luvun mukaan.
18. Ja he asettivat papit vuoroonsa ja Leviläiset järjestykseensä, palvelemaan 'Elaha
Jerusalemissa, niinkuin Mooseksen kirjassa on kirjoitettu.
19. Ja ne, jotka vankeudesta olivat tulleet, pitivät pääsiäistä ensimmäisen kuukauden
neljäntenä päivänä toistakymmentä.
20. Sillä papit ja Leviläiset olivat puhdistaneet itsensä, niin että he kaikki olivat
puhtaat niinkuin yksi mies; ja he teurastivat pääsiäislampaan kaikkein vankeuden
lasten edestä, ja pappein, heidän veljeinsä edestä ja heidän itseinsä edestä.
21. Ja Israelin lapset, jotka vankeudesta palanneet olivat, söivät, ja kaikki jotka
itsensä olivat eroittaneet maan pakanain saastaisuudesta ja heihin liittyneet etsimään
LAYHWH ’Elohey Yis’rael.
22. Ja he pitivät happamattoman leivän juhlaa ilolla seitsemän päivää; sillä YHWH
oli heidät ilahuttanut, ja kääntänyt Assurin kuninkaan heidän puoleensa, että he
vahvistuisivat Beyt-Ha'Elohiym ’Elohey Yis’rael huoneen työssä.

7. LUKU

Ja näiden tapausten jälkeen, Artahsastan, Persian kuninkaan hallitessa läksi Esra,

Serajan poika, Asarian pojan, Hilkijan pojan.
2. Sallumin pojan, Sadokin pojan. Ahitobin pojan.
3. Amarian pojan. Asarian pojan. Merajotin pojan.
4. Serahian pojan. Ussin pojan. Bukkin pojan.
5. Abisuan pojan. Pinehaan pojan. Eleasarin pojan. Ylimmäisen papin Aaronin pojan.
6. tämä Esra meni ylös Babelista, hän oli toimellinen kirjanoppinut B'Torat
Mooseksen laissa, jonka YHWH ’Elohey Yis’rael oli antanut. Ja kuningas antoi
hänelle kaikki mitä hän anoi koska YHWH ’Elohayw käsi oli hänen päällänsä.
7. Ja muutamia Israelin lapsia ja pappeja ja Leviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja
Netimiä temppelipalvelija läksi ylös Jerusalemiin Artahsastan kuninkaan seitsemäntenä
vuonna.
8. Ja hän tuli Jerusalemiin viidentenä kuukautena, se oli kuninkaan seitsemäs vuosi.
9. Sillä ensimmäisenä päivänä ensimmäisessä kuussa alkoi lähtö Babelista, ja
ensimmäisenä päivänä viidennessä kuussa tuli hän Jerusalemiin K'yad-'Elohayw
hyvän käden kautta, joka hänen suojanansa oli.
10. Sillä Esra oli kääntänyt sydämmensä etsimään et-Torat YHWH, ja tekemään
sitä ja opettamaan Israelille sääntöjä ja oikeutta.
11. Ja näin kuuluu se kirje, jonka Artahsasta antoi papille Esralle, kirjanoppineelle
joka oli käskysanain ja sääntöjen opettaja Israelille.
12. Artahsasta, kuningasten kuningas, Esralle papille ja täydelliselle kirjanoppineelle
sh'mayaH Torat, ja niin edespäin.
13. Minä olen käskenyt että kenenkä ikänä on minun valtakunnassani Israelin
kansasta, papeista, Leviläisistä, mennä sinun kanssasi Jerusalemiin, hän menköön.
14. Koska olet lähetetty kuninkaalta ja hänen seitsemältä neuvonantajalta tutkiaksesi
Juudaa ja Jerusalemia, sinun B'dat 'Elahakh lain mukaan, joka käsissäsi on,
15. ja ottamaan myötäsi sen hopean ja kullan, minkä kuningas ja hänen
neuvonantajansa hyvällä mielellä ovat uhranneet Le'ElaH Yis'rael jonka maja on
Jerusalemissa;
16. sekä kaiken hopean ja kullan minkä saat koko Babelin maakunnasta ja kansa ja
papit hyvällä mielellä antavat l'veyt 'Elahahom huoneeseen joka on Jerusalemissa;
17. Sentähden osta nopeasti sillä rahalla härkiä, oinaita ja karitsoita, ja niitten ruoka-
uhria ja juoma-uhria, ja uhraa ne teidän Beyt 'Elahakhom huoneen alttarilla joka on
Jerusalemissa.
18. Mutta mitä sinun ja sinun veljesi hyväksi näkee tehdä siitä rahasta joka liiaksi on,
se tehkäät Kirut 'Elahakhom tahdon mukaan.
19. Ja astiat jotka sinun haltuusi ovat annetut sinun Beyt 'Elahakh huoneen
palvelukseksi, anna ne pois 'Elah eteen Jerusalemiin.
20. Ja mitä enempää tarvitaan sinun Beyt 'Elahakh huoneeseen ja sinä kulutat, annata
se kuninkaan tavarahuoneeseen.
21. Minä, kuningas Artahsasta, olen antanut käskyn veronhaltijoille sillä puolen
virtaa, että mitä ikänä Esra, pappi ja kirjanoppinut Data /dath Diy-'ElaH sh'amaYah
Taivaan Jumalan Laissa (data) teiltä anoo, se tehkäät tarkasti,
22. hamaan sataan talenttiin hopeaa ja sataan kooriin nisuja ja sataan tynnyriin viiniä
ja sataan tynnyriin öljyä ja suoloja ilman mitatta.
23. Kaikki mitä 'ElaH sh'amaYah taivaan Jumalan laki vaatii min-taam, se pitää tarkasti
tehtämän, ettei Hänen vihansa tulisi kuninkaan valtakunnan ja hänen lastensa päälle.
24. Ja se olkoon teille kaikille tiettävä, ettei teillä ole valtaa panna mitään veroa,
tullia tahi tierahaa yhdenkään papin päälle, Leviläisen, veisaajan, ovenvartijan,
Netimin, tämän huoneen palvelijain maksettavaksi.
25. Ja sinä Esra, aseta 'Elahakh viisauden mukaan mikä sinulla on, tuomarit ja
oikeuden valvojat tuomitsemaan kansaa joka toisella puolella virtaa on, että kaikki
taitaisivat sinun Datey /dath 'Elahakh lain; ja sitä joka ei taida, opettakaat.
26. Ja jokainen joka ei tarkasti tee sinun Data /dath diy-'Elahakh' lakia ja kuninkaan
lakia w'data, hänen pitää kohta saamaan tuomionsa joko se on kuolemaan tahi
maanpakoon, tahi rahasakkoon tahi vankeuteen.
27. Barukh' YHWH 'Elohey 'avoteynu - Kiitetty olkoon isäimme YHWH 'Elohey
joka näin on johdattanut kuninkaan sydämmen kaunistamaan et-Beyt YHWH
huonetta Jerusalemissa!
28. ja joka on kääntänyt laupeuden minun puoleeni kuninkaan ja hänen
neuvonantajainsa ja kaikkein kuninkaan voimallisten päämiesten edessä! Ja minä
vahvistettiin K'yad-YHWH 'Elohey oikealla kädellä joka oli minun ylitseni, ja
kokosin päämiehiä Israelista menemään ylös minun kanssani.

8. LUKU

Nämä ovat ne isäin-päämiehet ja heidän sukuluettelonsa jotka läksivät minun

kanssani Babelista kuningas Artahsastan hallitessa:
2. Pinehaan pojista: Gersom; Itamarin pojista: Daniel; Davidin pojista: Hattus;
3. Sekanian pojista: Paroksen lapsista: Sakaria, ja hänen kanssans luettu sata ja
viisikymmentä miestä;
4. Pahat-Moabin pojista: Elioenai; Serahian poika, ja hänen kanssansa kaksi sataa
miestä;
5. Sekanian pojista: Jahasielin poika, ja hänen kanssansa kolme sataa miestä;
6. Adinin pojista: Ebed, Jonatanin poika, ja hänen kanssansa viisikymmentä miestä;
7. Elamin pojista: Jesaia, Atalian poika, ja hänen kanssansa seitsemänkymmentä
miestä;
8. Sefatian pojista: Sebadja, Mikaelin poika, ja hänen kanssansa kahdeksankymmentä
miestä;
9. Joabin pojista: Obadia, Jehielin poika, ja hänen kanssansa 218 miestä;
10. Selomitin pojista: Josifian poika, ja hänen kanssansa 160 miestä;
11. Bebain pojista: Sakaria, Bebain poika ja hänen kanssansa 28 miestä;
12. Asgadin pojista: Johanan, Hakkatanin poika, ja hänen kanssansa 110 miestä;
13. Adonikamin pojista: viimeiset joiden nimet ovat Elifelet, Jehiel ja Semaja, ja
heidän kanssansa 60 miestä;
14. Bigvain pojista: Utai ja Sabbud, ja heidän kanssansa 70 miestä;
15. Ja minä kokosin heidät sen virran tykö, joka juoksee Ahavaan, ja me
oleskelimme siinä kolme päivää. Ja kun minä tarkasti katselin kansaa ja pappeja, en
minä löytänyt yhtään Leviläistä.
16. Niin minä lähetin Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaribin, Elnatanin,
Natanin, Sakarian ja Mesullamin, päämiehet ja Jojaribin ja Elnatanin, opettajat.
17. Ja lähetin heidät Iddon luo, joka oli päämies Kasitian paikkakunnassa, tuomaan
meille palvelijoita l'veyt 'Eloheynu huoneeseen, ja minä panin heidän suuhunsa sanat,
mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen veljillensä NetinimeilleKasifian
paikkakunnassa.
18. Ja he toivat meille, koska meidän K'yad-'Eloheynu hyvä käsi oli meidän
päällämme, yhden viisaan miehen Mahelin pojista, Levin pojan, Israelin pojan, ja
Serebian hänen poikainsa ja veljeinsä kanssa; kahdeksantoista;
19. ja Hasabian ja Isajan hänen kanssansa, Merarin pojista hänen veljeinsä ja heidän
poikainsa kanssa: 20;
20. ja Netimeistä jotka David ja päämiehet olivat panneet Leviläisiä palvelemaan,
220 Netimiä; kaikki nimeltä nimitetyt.
21. Ja minä kuulutin siellä paaston Ahavan virran tykönä, että nöyyryyttäisimme
itsemme 'Eloheynu edessä ja kysyisimme Häneltä tasaista tietä meille ja meidän
lapsillemme ja kaikelle meidän omaisuudellemme.
22. Sillä en minä rohjennut anoa kuninkaalta sotaväkeä ja ratsamiehiä varjelemaan
meitä tiellä vihollisilta; sillä me olimme sanoneet kuninkaalle että yad-'Eloheynu
käsi on kaikkien niitten yli, jotka häntä etsivät; mutta hänen väkevyytensä ja vihansa
on kaikkia niitä vastaan jotka Hänen hylkäävät.
23. Niin me paastosimme ja rukoilimme tätä Me'Eloheynu; ja Hän kuuli meitä.
24. Ja minä valitsin ylimmäisistä papeista kaksitoista, Serebian ja Hasabian, ja
kymmenen heidän veljiänsä heidän kanssansa;
25. ja minä punnitsin heille sen hopean ja kullan ja ne astiat meidän Beyt-'Eloheynu
huoneeseen, mitkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ja päämiehensä ja koko Israel
joka saapuvilla oli, olivat lahjoittaneet ylönnys-uhriksi.
26. Ja minä punnitsin heidän käteensä 650 talenttia hopeaa ja hopea-astioita sata
talenttia ja sata talenttia kultaa,
27. ja 20 kultaista maljaa jotka maksoivat tuhannen kultapenninkiä, ja kaksi vaski-
astiaa, kiiltävää, hyvää vaskea, näöltänsä ihana kuin kulta.
28 .Ja minä sanoin heille: te olette pyhät Qodesh LAYHWH, ja astiat ovat pyhät
Qodesh, ja kulta ja hopea ovat hyvällä mielellä annetut isäimme LAYHWH 'Elohey
'avoteykhem /ab isä
29. Valvokaat siis ja pitäkäät ne niin kauan tallella, että te ne jälleen punnitsette
pappein päämiesten ja Leviläisten ja Israelin ylimmäisten isäin eteen Jerusalemissa,
Beyt YHWH huoneen arkkuihin.
30. Niin papit ja leviläiset ottivat sen punnitun hopean ja kullan ja astiat, viedäksensä
Jerusalemiin meidän l'veyt 'Eloheynu huoneeseen.
31. Ja me läksimme Ahavan virralta ensimmäisen kuun 12. päivänä menemään
Jerusalemiin. Ja meidän w'yad-'Eloheynu käsi oli meidän päällämme, joka meidät
pelasti meidän vihollistemme käsistä ja väijymisistä tiellä.
32. Ja me tulimme Jerusalemiin ja oleskelimme siellä kolme päivää.
33. Ja neljäntenä päivänä punnittiin hopea ja kulta ja astiat meidän B'veyt 'Eloheynu
huoneeseen, papin ja Urijan pojan Meremotin käsiin, ja hänen kanssansa oli Eleasar,
Pinehaan poika, ja heidän kanssansa Josabad, Jesuan poika ja Noadin, Binnun poika,
Leviläiset -
34. kaikki luvun ja painon jälkeen; ja silloin kaikki se paino kirjoitettiin.
35. Ja vankeuden lapset, jotka olivat tulleet vankeudesta, uhrasivat L'Elohey Yis'rael
poltto-uhria, 12 härkää koko Israelin edestä, 96 oinasta, 77 karitsaa, 12 kaurista
syntiuhriksi, kaikki poltto-uhriksi LAYHWH.
36. Ja he antoivat kuninkaan käskykirjat kuninkaan maaherroille ja päämiehille tällä
puolella virtaa; ja he tukivat kansaa ja w'et-Beyt-Ha'Elohiym huonetta.
9. LUKU

Kun nämä kaikki olivat tapahtuneet, tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat:
Israelin kansa ja papit ja Leviläiset eivät ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten,
Hetiläisten, Feresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten
ja Amorilaisten kauhistuksista.
2. Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriään itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet
pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat
olleet kaikkein ensimmäiset siinä pahassa teossa.
3. Kun minä sen kuulin, repäisin minä ihovaatteeni ja vaippani ja nyhdin pääni
hiuksia ja partaani ja istuin hämmästuksissä.
4. Ja kaikki jotka pelkäsivät B'divrey 'Elohey Yis'rael sanaa, tulivat kokoon minun
tyköni, vankeudesta tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan
ilta-uhriin asti.
5. Ja ilta uhrin aikana nousin minä murheestani; ja reväistyissä ihovaatteissani ja
vaipassani lankesin minä polvilleni ja nostin käteni el-YHWH 'Elohay puoleen,
6. ja sanoin: minun 'Elohay! minä häpeän enkä kehtaa silmiäni nostaa Sinun tykösi,
minun Elohay: sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse, ja meidän
pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
7. Hamasta meidän isäimme ajasta tähän päivään saakka olemme olleet suuressa
viassa; ja pahojen töittemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja
pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen, ja ryöstöksi
ja kasvomme häpeään, niinkuin tänäkin päivänä.
8. Mutta nyt on vähäksi ajan rahduksi meille armo tapahtunut YHWH 'Eloheynu
niin että vielä on muutamia meistä pääsneitä jäljellä ja hän antoi vielä vaarnan yateg
peg teltannarun_kiinnike meille pyhässä sijassansa, että meidän 'Eloheynu valistaisi
silmämme ja antaisi meille pienen virvoituksen meidän orjuudessamme.
9. Sillä me olemme orjat; mutta orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän
'Eloheynu; vaan Hän on kääntänyt laupeuden meidän puoleemme Persian
kuningasten edessä, niin että he sallivat meidän elää ja korottaa meidän 'Eloheynu
huoneen, ja korjata sen jaonneet paikat, ja antoivat meille turvapaikan Juudassa ja
Jerusalemissa.
10. Mitä nyt sanomme, meidän 'Eloheynu tästälähin? sillä me olemme hyljänneet
sinun käskysi,
11. joita Sinä olet käskenyt palvelijaisi profettain kautta sanoen: maa jota menette
omistamaan, on saastainen maa, maan kansain saastaisuuden tähden, niiden
kauhistusten tähden, joilla he saastaisuudessansa ovat sen täyttäneet toisesta äärestä
toiseen.
12. Älkäät siis nyt antako teidän tyttäriänne heidän pojillensa, älkäätkä ottako heidän
tyttäriänsä teidän pojillenne; älkäät myöskään etsikö heidän rauhaansa ja hyväänsä
ijankaikkisesti, että te vahvistuisitte, ja söisitte maan hyvyyttä. ja saisitte antaa sen
lapsillenne ijankaikkiseksi perimiseksi.
13. Ja kaiken sen jälkeen, mikä meidän päällemme tullut on, meidän pahain
tekoimme tähden ja meidän suurten synteimme tähden, olet Sinä 'Eloheynu
säästänyt meitä enemmän kuin pahat tekomme ansaitsivat, ja antanut meille
pelastuksen P'leytah niinkuin nyt on.
14. Pitäisikö meidän taas rikkoa Sinun käskysi ja tehdä lankoutta tämän ilkeän
kansan kanssa? Etkö vihastuisi meihin siksikuin peräti meidät hukutat, niin ettei
ketään jää, eikä ole pelastusta P'leytah?
15. YHWH 'Elohey Yis'rael! Sinä olet vanhurskas; sillä meitä on ainoastaan jääneitä
ja pelastettuja niinkuin tänäpänä on. Katso, me olemme Sinun edessäsi meidän
synneissämme; sillä sentähden ei kenkään voi edessäsi pysyä!

10. LUKU

Kun Esra näin rukoili ja tunnusti, itkien maassa ja maaten Beyt Ha'Elohiym huoneen
edessä, kokoontui suuri joukko Israelista hänen tykönsä, miehiä, naisia ja lapsia, ja
kansa itki katkerasti.
2. Ja Sekania, Jehielin poika, Elamin lapsista, vastasi Esraa ja sanoi: me olemme
rikkoneet V'Eloheynu vastaan että olemme ottaneet muukalaisia vaimoja maan
kansoista; mutta vielä on toivo Israelilla tässä asiassa.
3. Niin tehkäämme nyt liitto L'Eloheynu kanssa eroittaaksemme pois kaikki vaimot
ja ne, jotka heistä syntyneet ovat, 'Adonay neuvon mukaan ja niiiden, jotka
pelkäävät 'Eloheynu W'kHaTorah käskyä; ja tapahtukoon lain mukaan.
4. Nouse, sillä se on Sinun asiasi ja me olemme sinun kanssasi; ole hyvässä turvassa
ja tee niin!
5. Silloin Esra nousi ja vannotti ylimmäiset papit ja Leviläiset, ja koko Israelin,
tekemään tämän sanan mukaan; ja he vannoivat.
6. Ja Esra nousi Beyt Ha'Elohiym huoneen edestä ja meni Johananin, Eliasibin pojan
kammioon; ja kun hän sinne tuli, ei hän syönyt leipää eikä juonut vettä, sillä hän
murehti heidän rikostensa tähden, jotka olivat olleet vankeudessa.
7. Ja he kuuluttivat Juudassa ja Jerusalemissa kaikille vankeuden lapsille että he
tulisivat kokoon Jerusalemiin.
8. Ja joka ei kolmen päivän sisällä tullut päämiesten ja vanhimpain neuvon mukaan,
sen kaikki tavara oli kirottava ja hän itse eroitettava pois niiden seurakunnasta jotka
vankeudessa olleet olivat.
9. Niin tulivat kaikki Juudan ja Benjaminin miehet Jerusalemiin kolmena päivänä
kokoon; se oli kahtenakymmenentenä päivänä yhdeksännessä kuussa. Ja kaikki kansa
istui avonaisella paikalla Beyt Ha'Elohiym huoneen edessä, ja he värisivät siitä asiasta
ja sateen tähden.
10. Ja pappi Esra nousi ja sanoi heille: te olette rikkoneet naidessanne muukalaisia
vaimoja ja olette lisänneet Israelin synnit.
11. Niin tunnustakaat nyt se LAYHWH 'Elohey-'avoteykhem isäinne ja tehkäät mikä
Hänelle kelpaa, ja eroittakaat itsenne maan kansoista ja muukalaisista vaimoista!
12. Niin vastasi koko seurakunta ja sanoi korkealla äänellä: tapahtukoon meille
niinkuin olet sanonut!
13. Mutta kansaa on paljon, ja on sade-aika, eikä voida ulkona seisoa eikä tämä työ
ole yhden tahi kahden päivän työ; sillä meitä on paljon jotka olemme siinä asiassa
syntiä tehneet.
14. Anna päämiestemme koko seurakunnan puolesta toimittaa niin että kaikki, jotka
meidän kaupungeissamme ovat naineet muukalaisia vaimoja, tulevat tänne
määrättyinä aikoina jokaisen kaupungin vanhimpain ja tuomarien kanssa, siksi kuin
charon af-YHWH viha tämän syyn tähden kääntyy meistä.
15. Niin astuivat ainoastaan Jonatan Asahelin poika ja Jehasia Tikvan poika tähän
toimitukseen; ja Mesullam ja Sabtai, Leviläinen auttoivat heitä.
16. Ja vankeuden lapset tekivät niin. Ja he eroittivat Esran, papin ja päämiehiä heidän
isäinsä sukukunnissa, kaikki nimittämällä; ja he istuivat ensimmäisenä päivänä
kymmenennessä kuussa tutkistelemaan asiaa.
17. Ja he päättivät sen, kaikkein miesten suhteen joilla olivat muukalaiset vaimot,
ensimmäisen kuun esnimmäiseksi päiväksi.
18. Ja pappein pojista löydettiin niitä, jotka olivat ottaneet muukalaisia vaimoja:
Jesuan, Josadakin pojan lapsista ja heidän veljistänsä, Maeseja, Elieser, Jarib ja
Gedalia.
19. Ja kättä antamalla lupasivat he eroittaa pois vaimot luotansa ja antaa jäärän rikos-
uhriksi rikoksensa tähden.
20. Immerin lapsista: Hanani ja Sebadia;
21. Harimin lapsista; Maeseja, Elija, Semaja, Jehiel ja Ussija;
22. Pashurin lapsista; Maeseja, Elija, Semaja, Jehiel ja Ussija;
23. Leviläisistä: Josabad, Simei ja Kelaja, se on Kelita, Petakja, Juuda ja Elieser.
24. Veisaajista: Eljasib; oven vartijoista: Sallum, Telem ja Uri.
25. Israelista: Paroksen lapsista: Ramia, Jesija, Malkija, Mijamin, Eleasar, Malkija ja
Benaja;
26. Elamin lapsista: Mattania, Sakaria, Jehiel, Abdi, Jeremot ja Elija;
27. Sattun lapsista: Eljoenai, Eljasib, Mattania, Jeremot, Sabad ja Asisa;
28. Rebain lapsista: Johanan, Hanania, Sabbai ja Atlai;
29. Banin lapsista: Mesullam, Malluk, Adaja, Jasub, Seal ja Jeramot;
30. Pahat-Moabin lapsista: Adna ja Kelul, Benaja ja Maeseja, Mattania, Betsaleel,
Binnui ja Manassa;
31. Harimin lapsista: Elieser, Jesija, Malkija, Semaja, Simeon,
32. Benjamin, Malluk ja Semarja;
33. Hasumin lapsista: Mattenai, Mattata, Sabad, Elifelet, Jeremai, Manasse ja Simei;
34. Banin lapsista: Maadai, Amram, Uel
35. Benaja, Bedeja, Kelubi,
36. Vanija, Meremot, Eljasib,
37. Mattania, Matnai, Jaasan,
38. Bani, Binnui, Simei,
39. Selemia, Natan, Adaja,
40. Maknadbai, Sasai, Sarai,
41. Asareel, Selemia, Semaria,
42. Sallum, Amaria ja Josef;
43. Nobon lapsista: Jejiel, Mattitja, Sabad, Sebina, Jaddai, Joel ja Benaja.
44. Nämä kaikki olivat ottaneet muukalaisia vaimoja, ja muutamat niistä vaimoista
olivat siittäneet lapsia.

Esran Kirjan loppu.

LIITTEET, Esra:
vrt. http://qbible.com/hebrew-old-testament/ezra/1.html
www.scribd.com/syottovasikka

BABEL :
seuraavanlaisia kuninkaita ja valtioita löytyy Esran kirjasta; näyttää siltä että Syria,
Assyria, Assur, Persia ja Babel ovat yksi ja sama ’karttapiste’:

- "suuri ja kuuluisa Asnappar" - tai Osnappar, 'sarvihärkä', Assyrian kuningas joka

siirsi kansaa Samariaan, mahd. king Ashurbanipal. Strongs 620
- Ahasveroksen tultua kuninkaaksi
- Artahsasta, Persian kuningas; kirje Syrian kirjaimilla, kielelle
- Kores, Persian kuningas --> Dariuksen hallitukseen asti
- Darius, Persian kuningas
- Asser-Haddon, Assurin kuningas
- Nebukadnesar Babelin kuningas
- YHWH oli kääntänyt Assurin kuninkaan heidän puoleensa = Darius ja Artahsastan,
Persian kuninkaat ...
 NECHEMIYAH
Nehemiah 1.

1. Nehemian Kirja.

1. LUKU

Nämä ovat Nehemian, Hakallan pojan teot - Tapahtuivat Kislavin kuulla,

kahtenakymmenentenä vuonna, minun ollessani Susanin linnassa,
2. että Hanani, yksi minun veljistäni, tuli muutamain Juudan miesten kanssa. Ja minä
kysyin heiltä Juudalaisista, jotka vankeudesta jääneet ja pääsneet olivat, ja
Jerusalemista.
3. Ja he sanoivat minulle: ne jotka jäljelle jääneet ovat vankeudesta, ovat siellä
maassa suuressa onnettomuudessa ja häpeässä; ja Jerusalemin muurit ovat hajoitetut
ja sen portiti tulella poltetut.
4. Kun minä senkaltaiset sanat kuulin, istuin ja itkin minä ja murehdin useita päiviä;
ja minä paastosin ja rukoilin 'Elohey HaSh'amayim Taivaan Jumalan edessä,
{shaw-mah'-yim 8064}
5. Waomar ja sanoin: YHWH 'Elohey HaSh'amayim, suuri ja peljättävä ha'El joka
pidät liiton ja laupeuden wachesed /checed niille jotka sinua rakastavat ja pitävät Sinun
käskysi mitz'wotay /mitsvah!
6. Anna korvasi kuulla ja silmäsi avoinna olla, ja kuule Sinun palvelijasi rukous
jonka minä nyt rukoilen Sinun edessäsi yöt ja päivät, Sinun palvelijasi, Israelin lasten
edestä! ja minä tunnustan Israelin lasten synnit jotka me olemme tehneet Sinua
vastaan; myöskin minä ja minun isäni huonekunta olemme syntiä tehneet!
7. Me olemme aivan väärin tehneet Sinua kohtaan, emmekä ole pitäneet Sinun
käskyjäsi, sääntöjäsi ja oikeuttasi joita olet palvelijallesi Moosekselle käskenyt.
8. Mutta muista kuitenkin sitä sanaa jonka käskit Moosekselle, Sinun palvelijallesi ja
sanoit: jos te olette uskottomat, niin Minä hajoitan teidät kansain sekaan;
9. mutta jos te palajatte Minun tyköni ja pidätte Minun käskyni ja teette ne, niin
vaikka olisitte ajetut hamaan taivaan ääriin, niin Minä sieltäkin teidät kokoan ja vien
siihen paikkaan jonka Minä olen valinnut Minun Nimeni asumasijaksi.
10. He ovat kuitenkin Sinun palvelijasi ja Sinun kansasi jotka vapahdit suurella
voimallasi ja väkevällä kädelläsi.
11. aNa 'Adonay! O Herra! Olkoon Sinun korvasi avoinna palvelijasi rukouksiin jotka
tahtovat peljätä Sinun Nimeäsi, ja anna Sinun palvelijasi tänäpänä menestyä ja anna
hänelle armo l'rachamiym tämän miehen edessä! Minä olin silloin kuninkaan
juomanlaskija.

2. LUKU

Ja tapahtui kuningas Artahsastan kahdentenakymmenentenä vuonna, Nisanin kuulla,

kun viini oli hänen edessänsä, että minä otin viinin ja annoin kuninkaalle. Mutta
minä en ollut koskaan ennen murheellinen ra' rah | raiym 7451 hänen edessänsä.
2. Niin kuningas sanoi minulle: miksi näytätä murheelliselta ra' rah | raiym 7451 ja
kuitenkaan et ole sairas; ei se muuta ole, vaan suru on sinun sydämmessäsi. Ja minä
hämmästyin sangen kovin.
3. Minä sanoin kuninkaalle; eläköön kuningas iankaikkisesti! Eikö kasvoni olisi
murheelliset kun se kaupunki jossa minun isäini haudat ovat, on kylmillä ja sen portit
tulella kulutetut?
4. Ja kuningas sanoi minulle: mitä siis anot? Niin minä rukoilin taivaan el-'Elohey
haSHamayim. {shaw-mah'-yim 8064}, vrt. Esra: ElaH sh'amaYah.
5. ja minä sanoin kuninkaalle; jos kuningas hyväksi näkee ja jos palvelijasi on sinun
edessäsi kelvollinen, niin rukoilen että lähettäisit minut Juudaan, isäni hauta-
kaupunkiin rakentamaan sitä.
6. Niin sanoi kuningas minulle - ja kuningatar istui hänen vieressänsä - kuinka kauan
sinä matkassa olet ja milloin palajat? Ja se kelpasi kuninkaalle, ja hän lähetti minut,
kun olin hänelle ajan määrännyt.
7. Ja minä sanoin kuninkaalle: jos on kuninkaan mieleen, niin annettaakoon minulle
kirjeet päämiehille toisella puolen virtaa, että he sallivat minun mennä ylitse,
siihenasti kuin minä tulen Juudaan,
8. ja Assadille, kuninkaan metsänhoitajalle kirje, että hän lähettää minulle hirsiä
rakentaakseni portit linnaan, joka kuuluu pyhään huoneeseen ja kaupungin muuriin ja
siihen huoneeseen johon minä menen. Ja kuningas antoi sen minulle koska K'yad-
'Elohay hatovah hyvä käsi oli minun päälläni.
9. Ja kun minä tulin sille puolelle virtaa päämiesten tykö, niin minä annoin heille
kuninkaan kirjeen. Ja kuningas oli myös lähettänyt minun kanssani sodanpäämiehiä
ja hevosmiehiä.
10. Mutta kun Sanballat, Horonilainen ja Tobija, ammonilainen virkailija sen
kuulivat, panivat he pahaksensa ra' rah | raiym 7451 sangen kovin että joku ihminen tuli
joka Israelin lasten parasta katsoi.
11. Ja tultuani Jerusalemiin ja oltuani siellä kolme päivää,
12. nousin minä yöllä ja muutamia miehiä minun kanssani; sillä en minä sanonut
kellekään, mitä 'Elohay oli antanut sydämmeeni tehdäkseni Jerusalemissa; ja minulla
ei ollut yhtään juhtaa myötäni paitsi sitä, jonka seljässä minä istuin.
13. Ja minä ajoin Laaksoportista ulos yöllä, Käärmeen lähteen kohdalle Sontaporttiin
asti, ja katselin Jerusalemin muureja, jotka olivat hajotetut, ja sen portteja jotka olivat
tulella kulutetut.
14. Ja minä kuljin vielä Lahdeportille ja Kuninkaan lammille; mutta ei ollut siellä
sijaa käydä juhdalleni joka minun allani oli.
15. Vielä kuljin minä yöllä Laaksoa pitkin ja katselin muuria; sitte palasin ja tulin
jälleen Laaksoporttiin.
16. Ja ylimmäiset eivät tietäneet kuhunka minä menin taikka mitä minä tein; sillä en
minä vielä siihenasti ilmoittanut mitään kellekään, ei juudalaisille eikä papeille, ei
ylimmäisille eikä esivallalle, eikä muille jotka tekivät työtä.
17. Nyt sanoin minä heille: te näette tämän onnettomuuden ra' rah | raiym 7451 jossa
olemme, että Jerusalem on autiona, ja sen portit ovat tulella kulutetut, tulkaat,
rakentakaamme Jerusalemin muurit, ettemme enää häpeänä olisi!
18. Ja minä ilmoitin heille kuinka et-yad 'Elohay käsi oli hyvästi minua suojellut, ja
myös kuninkaan sanat, jotka hän puhui minulle. Ja he sanoivat: nouskaamme siis ja
rakentakaamme! Ja he vahvistivat kätensä hyvään työhön.
19. Mutta kun Sanballat, Horonilainen ja Tobija, ammonilainen virkailija sen
kuulivat, pilkkasivat he ja halveksivat meitä ja sanoivat: mikä se on jota te teette?
tahdotteko jälleen luopua kuninkaasta?
20. Niin minä vastasin heitä ja sanoin heille: 'Elohey haSHamayim antaa meille
menestyksen, sillä me, Hänen palvelijansa, olemme valmistaneet itsemme ja
rakennamme; mutta ei teillä ole yhtäkään osaa eikä oikeutta eikä muistoa
Jerusalemissa!

3. LUKU

Ja Eljasib, ylimmäinen pappi, nousi pappein, hänen veljeinsä kanssa ja he rakensivat

Lammasportin ja he pyhittivät sen, ja asettivat sen ovat paikoilleen. Ja he pyhittivät
sen Mean torniin asti, hamaan Hananealin torniin saakka.
2. Ja Jerikon miehet rakensivat hänen vieressänsä; ja Saakkur, Imrin poika rakensi
heidän vieressänsä.
3. Mutta Senaan lapset rakensivat Kalaportin ja kattoivat sen, ja panivat siihen ovet,
lukot ja teljet.
4. Ja Meremot, Urijan poika, Hakoksen pojan, rakensi heidän vieressänsä; ja
Mesulla, Berekian poika, Mesebeelin pojan, rakensi heidän vieressänsä; Sadok,
Baenan poika rakensi heidän vieressänsä.
5. Niiden vieressä rakensivat Tekoan miehet; mutta heidän sankarinsa eivät
taivuttaneet niskaansa 'Adoneyhem palvelukseen.
6. Vanhan portin rakensi Jojada, Passeahin poika ja Mesullam Besodian poika; ja he
kattoivat sen, ja panivat siihen ovet, lukot ja teljet.
7. Heidän vieressänsä rakensi Melatia Gibeonilainen ja Jadon Meronotilainen,
Gibeonin ja Mispan miehiä, päämiehen tuomio-istuimen alaisia tällä puolella virtaa.
8. Hänen vieressänsä rakensi Ussiel Harhajan poika, kultaseppä; hänen vieressänsä
rakensi Hanania voidekauppias. Ja he rakensivat Jerusalemia Leveään muuriin asti.
9. Heidän vieressänsä rakensi Refaja Hurin poika, puolen kulmakunnan päämies
Jerusalemissa.
10. Heidän vieressänsä rakensi Jedaja Harumadin poika oman huoneensa kohdalla;
hänen vieressänsä rakensi Hattus, Hasabenejan poika.
11. Toista kulmaa rakensi Matkija, Harimin poika ja Hasub, Pahat-Moabin poika
sekä Pätsien tornin.
12. Hänen vieressänsä rakensi Sallum Haloheksen poika, puolen kulmakunnan
päämies Jerusalemissa, hän itse ja hänen tyttärensä.
13. Laaksoportin rakensi Hanon ja Sanoahin asujamet, ne rakensivat sen ja panivat
siihen ovet, lukot ja teljet ja tuhannen kyynärää muuria Sontaporttiin asti.
14. Ja Sontaportin rakensi Malkija, Rekabin poika, viinimäen kulmakunna päämies ;
hän rakensi sen ja pani siihen ovet, lukot ja teljet.
15. Lähdeportin rakensi Sallum, Kolhosen poika, Mispan kulmakunnan päämies; hän
rakensi ja kattoi sen ja pani siihen ovet, lukot ja teljet; ja hän rakensi myös Siloahin
lammikon muurin, kuninkaan yrttitarhan luona astuimiin asti jotka tulevat alas
Davidin kaupungista.
16. Hänen vieressänsä rakensi Nehemia, Asbukin poika, puolen Bet-Suurin
kulmakunnan päämies, Davidin hautain kohdalle kaivettuun Kalalampeen ja
sankarien huoneeseen asti.
17. Häntä likimpänä rakensivat Leviläiset, Rehum Banin poika; hänen vieressänsä
rakensi Hasabin, puolen Kegilan kulmakunnan päämies, hänen kulmakuntansa
puolesta.
18. Häntä likimpänä rakensivat heidän veljensä Bavai Hanadadin poika, Kegilan
toisen puolen päämies.
19. Hänen vieressänsä rakensi Mispan päämies Eser, Jesuan poika, sen osan, jonka
kohdalta astutaan kulma-asehuoneeseen.
20. Häntä likin rakensi Baruk Sebain poika, kiivaasti toisen osan, kulmasta Eljasibin
ylimmäisen papin huoneen oveen asti.
21. Häntä likinnä rakensi Meremot Urijan poika Hakoksen pojan, toisen osan
Eljasibin huoneen loppuun asti.
22. Ja hänen jälkeensä rakensivat papit, miehet Jordanin lakeudelta.
23. Heidän jälkeensä rakensi Benjamin ja Hassub oman huoneensa kohdalla; heidän
perässänsä rakensi Asaria Maesejan poika Ananian pojan, huoneensa vieressä.
24. Hänen jälkeensä rakensi Binnui Henadadin poika, toisen osan Asarian huoneesta
aina Kulmaan ja hamaan kolkkaan asti.
25. Palal, Usain poika vastapäätä Kulmaa ja sitä rornia joka kohoaa kuninkaan
ylähuoneesta, vankikartanon ääressä; hänen jälkeensä Pedaja Paroksen poika.
26. Netinimit asuivat Ofelin kukkulalla Vesiporttiin asti itään päin, josta torni
kohoaa.
27. Sitälikin rakensivat Tekoalaiset toisen osan ison näkyvän tornin kohdalla aina
Ofelin muuriin asti.
28. Hevosportin yläpuolella rakensivat papit, jokainen huoneensa kohdalla.
29. Heidän jälissänsä rakensi Sadok, Immerin poika oman huoneensa kohdalla;
hänen jälissänsä rakensi Semaja Sekanian poika, itäportin vartija.
30. Hänen jälissänsä rakensi Hanania Selemian poika ja Hanun Salafin kuudes poika
toisen osan; hänen jälissänsä rakensi Mesullam Berekian poika huoneensa kohdalla.
31. Hänen jälissänsä rakensi Malkija kultasepän poika Netimein ja kauppamiesten
huoneeseen asti Käräjäportin kohdalla hamaan Kulmasaliin saakka.
32. Kultasepät ja kauppamiehet rakensivat Kulmasalin ja Lammasportin välillä.

4. LUKU

Kun Sanballat kuuli meidän muuria rakentavan, syttyi hän vihaan ja närkästyi sangen
suuresti. Ja hän pilkkasi Juudalaisia.
2. ja puhui veljiensä ja Samarian voimallisten edessä sanoen: mitä nämä voimattomat
Juudalaiset tekevät? Sallitaanko se heille? hekö uhraisivat? hekö sen yhtenä päivänä
täyttäisivat? hekö tekisivät palaneet kivet tuhkaläjistä eläviksi?
3. Ja Tobija, Ammonilainen seisoi hänen vieressänsä ja sanoi: rakentakoot vapaasti,
jos kettu sinne menisi, niin se kyllä hajoittaisi heidän kivimuurinsa!
4. Sh'ma 'Eloheynu kuule kuinka me olemme ylenkatsotut, ja käännä heidän
häväistyksensä heidän päänsä päälle, ja saata heidät saaliiksi vankeuden maassa!
5. Älä peitä heidän pahoja 'avon tekojansa äläkä pyyhi heidän syntiänsä kasvoisi
edestä; sillä he ovat Sinua häväisseet, puhuen rakentajain läsnä ollessa!
6. Mutta me rakensimme muuria ja koko muuri yhdistettiin hamaan puolikorkeuteen
asti; ja kansa teki rohkeasti työtä.
7. Kun Sanballat ja Tobija ja Arabialaiset ja Ammonilaiset ja Asdodilaiset kuulivat
että Jerusalemin muuria korjattiin ja halkeamat täytettiin, vihastuivat he suuresti.
8. Ja he tekivät kaikki liiton keskenänsä tullaksensa sotimaan Jerusalemia vastaan ja
tekmään siellä häiriötä.
9. Mutta me rukoilimme el-'Eloheynu ja panimme heidän tähtensä vartijat öin ja
päivin heitä vastaan.
10. Ja Juuda sanoi; kantajain voima on heikontunut, ja soraa on kovin paljon; emme
voi rakentaa muuria!
11. Ja meidän vihollisemme sanoivat: he eivät tiedäkään eivätkä näe ennekuin me
olemme heidän keskellänsä, ja tapamme heidät ja estämme työn.
12. Ja kun ne Juudalaiset jotka heidän läheisyydessään asuivat, tulivat joka paikasta
ja sanoivat sen meille ainakin kymmenen kertaa että me palaisimme heidän tykönsä,
13. niin minä asetin kansan alas muurin taa avonaisiin paikkoihin sukukunnittain
miekkoinensa keihäinensä ja joutsinensa.
14. Ja minä tarkastelin kaikkia ja astuin esiin ja sanoin ylimmäisille ja päämiehille ja
muulle kansalle: älkäät peljätkö heitä! Muistakaat suurta ja peljättävää YHWH, ja
sotikaat teidän veljienne, poikainne, tytärtenne, vaimojenne ja kotienne edestä!
15. Mutta kun meidän vihollisemme kuulivat että me olimme saaneet tiedon asiasta
ja että et-'Adonay oli heidän neuvonsa tyhjäksi tehnyt, nii saatoimme me palata
kaikki takaisin muurille, jokainen työhönsä.
16. Ja tapahtui siitä päivästä, että toinen puoli nuoria miehiäni teki työtä, ja toinen
puoli kantoi keihäitä, kilpiä, joutseja ja rautapaitoja. Ja päämiehet seisoivat koko
Juudan huoneen takana.
17. Jotka rakensivat muuria ja kantoivat kuormia ja jotka sälyttivät, toisella kädellä
he tekivät työtä ja toisella pitivät aseen.
18. Ja jokaisella joka siellä rakensi, oli miekka sidottu vyölle; ja niin he rakensivat.
Ja vaskitorven soittaja oli minun vieressäni.
19. Ja minä sanoin ylimmäisille ja päämiehille ja muulle kansalle: työ on suuri ja
avara, ja me olemme hajalla muurin päällä, kaukana toinen toisestamme.
20. Millä paikalla te kuulette vaskitorven äänen, tulkaat sinne kokoon meidän
tykömme; 'Eloheynu sotii meidän edestämme!
21. Näin teimme siis työtä; ja toinen puoli heistä piti keihäitä päivän koittamasta aina
siihensaakka että tähdet näkyivät.
22. Ja siihen aikaan minä myös sanoin kansalle: jokainen olkoon yötä palvelijansa
kanssa keskellä Jerusalemia, että he yöllä olisivat meille vartijoina ja päivällä työssä.
23. Mutta minä ja minun veljeni ja palvelijani ja vartijat jotka minua seurasivat,
emme riisuneet vaatteitamme; jokaiselle oli aseensa yhtä tarpeelliset kuin vesi paitsi
vesipesua varten.

5. LUKU

Ja suuri kansan ja heidän vaimoinsa huuto nousi heidän veljiänsä, Juudalaisia

vastaan.
2. Oli muutamia jotka sanoivat: meitä on paljon, poikia ja tyttäriä: meidän tulisi
saada jyviä syödaksemme että me eläisimme!
3. Toiset sanoivat: pankaamme meidän peltomme, viinimäkemme ja huoneemme
pantiksi, että saisimme jyviä tällä kalliilla ajalla!
4. Ja muutamat sanoivat: me otimme rahaa lainaksi kuninkaan veroksi meidän
peltojemme ja viinimäkiemme päälle.
5. Onhan meidän ruumiimme niin hyvä kuin veljiemmekin ruumis ja meidän
lapsemme kuin heidänkin lapsensa; mutta katso, meidän täytyy jättää poikamme ja
tyttäremme orjuuteen, ja jo parhaallansa ovat muutamat meidän tyttäristämme
sorretut, eikä ole voimaa meidän käsissämme; meidän peltomme ja viinimäkemme
ovat joutuneet muille!
6. Kun minä kuulin tämän puheen ja heidän huutonsa, vihastuin sangen kovin.
7. Ja minä ajattelin asiata sydämmessäni, ja nuhtelin ylimmäisiä ja päämiehiä ja
sanoin heille: otatteko te kukin veljeltänne korkoa? Ja minä kokosin suuren joukon
heitä vastaan,
8. ja sanoin heille: me olemme ostaneet meidän veljemme Juudalaiset jälleen, jotka
olivat myödyt pakanoille, varamme mukaan; ja te nyt tahdotte myödä teidän veljenne
ja tahdotte heidät myödä muille? Niin he vaikenivat eivätkä taitaneet vastata.
9. Niin minä sanoin: ei se ole hyvä minkä teette! Eikö teidän pitäisi vaeltaman
meidän 'Elohiym pelvossa, ettemme joutuisi meidän vihollistemme, pakanain
häväistäväksi?
10. Minäkin ja veljeni ja palvelijani olemme lainanneet heille rahaa ja jyviä. Mutta
pyyhkikäämme pois tämä velka!
11. Antakaat heille tänäpänä heidän peltonsa, viinimäkensä, öljypuunsa ja
huoneensa, ja sadannet rahasta, jyvistä, viinistä ja öljystä, jonka olette heiltä koroksi
vaatineet!
12. Niin he sanoivat: me annamme sen takaisin, emmekä vaadi heiltä mitään; me
teemme niinkuin olet sanonut. Ja minä kutsuin papit ja vannotin heitä niin tekemään.
13. Minä puhdistin helmani ja sanoin: Ha'Elohiym puhdistakoon jokaisen miehen
huoneestansa ja pelastuksestansa joka ei tätä sanaa pidä, ja se tulkoon niin
puhdistetuksi ja tyhjäksi! Ja kaikki kansa sanoi: amen! Ja he kiittivät et-YHWH. Ja
kansa teki niinkuin oli sanottu.
14. Ja siitä ajasta kuin minut määrättiin olemaan heidän maaherransa Juudan maassa,
kahdennestatoista vuodesta aina toiseen neljättäkymmentä kuningas Artahsastan
vuoteen asti, kahdentenatoista ajastaikana, en minä enkä veljeni nauttineet maaherran
ruokaa.
15. Sillä ne maaherrat jotka ennen minua olivat olleet, olivat raskauttaneet kansaa ja
ottaneet leipää ja viiniä heiltä, ja vielä sitte neljäkymmentä sikliä hopeaa; ja heidän
palvelijansa tekivät väkivaltaa kansalle. Mutta en minä niin tehnyt, sillä minä
pelkäsin yirat 'Elohiym.
16. Ja myös muurin rakennustyöhön kävin minä käsiksi, enkä ostanut peltoa itselleni;
ja kaikkien palvelijaini täytyi kokoontua työhön.
17. Ja Juudalaisia ja ylimmäisiä oli sata ja viisikymmentä minun pöydässäni, sekä ne,
jotka tulivat pakanoista ympäristöltämme minun tyköni.
18. Ja minulle valmistettiin jokapäivä yksi härkä, ja kuusi valittua lammasta ja lintuja
sekä erilaisi viinejä yltäkyllä joka kymmenes päivä, mutta en minä vaatinut
maaherran ylläpitoa, sillä raskas työ painoi tätä kansaa.
19. 'Elohay, muista minulle hyväksi kaikki minkä olen tehnyt tälle kansalle!

6. LUKU
Kun Sanballat, Tobija ja Gesem Arabialainen ja muut meidän vihollisemme kuulivat
minun muurit rakentaneeksi, ja ettei yhtään halkeamaa siihen jäänyt - vaikka en sielä
ollut pannut portteja paikoillensa -
2. Niin Sanballat, Tobija ja Gesem lähettivät minulle sanan: tule ja kokoontukaamme
maan kyliin Onon laaksossa! Ja he aikoivat tehdä minulle pahaa.
3. Mutta minä lähetin heille sanansaattajat, sanoen: minulla on sangen suuri työ
tehtävänä enkä voi tulla alas. Miksi pitäisi työn lakkaaman minun jättäissäni sen ja ja
tullessani alas teidän tykönne?
4. Ja he lähettivät minun tyköni täyttä neljä kertaa saman sanan; ja minä vastasin
heitä jälleen samalla tavalla.
5. Niin Sanballat lähetti viidennen kerran palvelijansa minun tyköni avoimella
kirjeellä kädessänsä.
6. Ja siinä oli kirjoitettu:pakanain kesken puhutaan, ja Gasmu on sanonut että sinä ja
Juudalaiset aijotte luopua pois, sentähden sinä rakennat muureja; ja sinä thdot heidän
kuninkaaksensa, niinkuin sanotaan.
7. Ja sinä lienet toimittanut profettoja sinusta julistamaan Jerusalemissa ja sanomaan:
hän on Juudan kuningas! Ja nyt se asia tulee kuninkaan korviin; sentähden tule nyt ja
neuvotelkaamme toinen toisemme kanssa:
8. Mutta minä lähetin hänen tykönsä ja annoin hänelle sanoa: ei ole niin tapahtunut
kuin sinä sanot; vaan sinä olet sen ajatellut omasta sydämmestäsi.
9. Sillä he kaikki tahtoivat meitä peljättää ja ajattelivat: heidän kätensä väsyvät
työstä, niin etteivät voi sitä enää täyttää! Nyt siis, vahvista minun käteni!
10 Ja minä tulin Semajan huoneeseen, Delajan pojan Mehatabelin pojan joka oli
sulkenut itsensä huoneeseen. Ja hän sanoi: käykäämme yhdessä el-Beyt Ha'Elohiym
huoneeseen, keskelle temppeliä ja sulkekaamme temppelin ovet. Sillä he tulevat
tappamaan sinua, yöllä he tulevat sinua tappamaan.
11. Minä vastasin: sopisiko senkaltaisen miehen kuin minä olen, paeta? ja kuka
minukaltaiseni menisi temppeliin saadaksensa elää? En minä mene sinne!
12. Sillä katso, minä ymmärsin ettei lo-'Elohiym ollut haäntä lähettänyt; vaan hän
ennusti minua vastaan, koska Tobija ja Sanballat olivat palkanneet hänet.
13. Hän oli palkattu sentähden että minä olisin pelvosta niin tehnyt ja syntiä tehnyt ja
että he olisivat minut saattaneet pahaan huutoon minua häväistäksensä.
14. Zakrah muista 'Elohay! Muista Tobijaa ja Sanballatia näiden heidän töidensä
tähden, ja Noadiaa, nais-profettaa ja muita profettoja jotka minua tahtoivat peljättää!
15. Ja muuri tuli valmiiksi Elulin kuun viidennellä päivällä kolmattakymmentä 25p..
kahden kuudettakymmentä päivän kulutua. (52 päivää)
16. Kun kaikki meidän vihollisemme se kuulivat, pelkäsivät kaikki ympärillämme
olevat pakanat ja hämmästyivät keskenänsä; sillä he ymmärsivät tämän työn olevan
meidän 'Eloheynu.
17. Ja siihen aikaan oli monta Juudan ylimmäistä siellä joiden kirjeet menivät usein
Tobijalle ja Tobijan kirjeet heille.
18. Sillä monta oli Juudassa jotka olivat vannoneet itsensä hänelle sillä hän oli
Sekanian Arahin pojan vävy ja hänen pojallansa Johananilla oli Mesullamin
Berekijan poja tytär.
19. Ja he puhuivat hyvin minun edessäni hänestä ja veivät minun puheeni hänelle; ja
Tobija lähetti kirjeitä peljättääksensä minua.

7. LUKU

Mutta sittekuin muurit olivat rakennetut, panin minä portit paikoillensa; ja asetettiin
ovenvartijat veisaajat ja Leviläiset.
2. Ja minä käskin veljeäni Hanania ja Hananjaa, linnan päämiestä Jerusalemissa, sillä
hän oli uskollisempi ja w'yare et-Ha'Elohiym pelkäävämpi mies kuin moni muu -
3. ja sanoin heille: ei Jerusalemin portteja ennen saa avatakuin aurinko lämpimästi
paistaa; ja kun vielä työtä tehdään, pitää portit pantaman kiinni je teljettämän. Ja
vartijoita asetettakoon Jerusalemin asuvaisista jokainen paikkaansa ja kukin oman
huoneensa kohdalle.
4. Sillä kaupunki oli avara ja suuri, mutta kansaa oli vähän siinä; ja huoneita ei ollut
rakennettu.
5. Ja 'Elohay pani mieleeni että minä kokosina ylimmäiset ja päämiehet ja kansan ja
luin heidät sukujensa mukaan. Ja minä löysin niitten sukuluettelon, jotka ennen olivat
tulleet vankeudesta, jotka Nebukadnessar Babelin kuningas oli vienyt pois; ja he
palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, jokainen kaupunkiinsa,
7. jotka tulivat Serubbabelin, Jesuan, Nehemian, Asarian, Raamian, Nahamanin,
MOrdekain, Bilsan, Misperetin, Bigvain, Nehumin ja Baenan kanssa. Tämä oli
Israelin miesten luku:
8. Paroksen lapsia: 2172;
9. Sefatian lapsia: 372
10. Arahin lapsia: 652
11. Pahat-Moabin lapsia, Jesuan ja Joabin lapsista: 2818
12. Elamin lapsia: 1254
13. Sattun lapsia: 845
14. Sakkain lapsia: 760
15. Binnuin lapsia: 648
16. Bebain lapsia: 628
17. Asgadin lapsia: 2322
18. Adonikamin lapsia: 670
19. Bigvain lapsia: 2067
20. Addinin lapsia: 655
21. Aterin lapsia Hiskijasta: 98
22. Hasumin lapsia: 328
23. Besain lapsia: 324
24. Harifin lapsia: 112
25. Gibonin lapsia: 95
26. Betlehemin ja Netofan miehiä: 188
27. Anatotin miehiä: 128
28. Bet Asmavetin miehiä: 42
29. Kirjat-Jearimin, Kafiran ja Beerotin miehiä: 743
30. Raman ja Gabaan miehiä: 621
31. Mikmaan miehiä: 122
32. Betelin ja Ain miehiä: 123
33. toisen Nebon miehiä:52
34. toisen Elamin lapsia: 1254
35. Harimin lapsia: 320
36. Jerikon lapsia: 345
37. Lodin, Hadidin ja Onon lapsia: 721
38. Sennan lapsia: 3930
39. Papit: Jedajan lapsista Jesuan huoneesta:973
40. Immerin lapsia: 1052
41. Pashurin lapsia: 1247
42. Harimin lapsia: 1017
43. Leviläiset: Jesuan lapsia Kadmielista, Hodevan lapsista: 74
44. Veisaajat: Asafin lapsia: 148
45. Ovenvartijat olivat Sallumin lapset, Talmonin lapset, Akkubin lapset, Sobain
lapset 138
46. Netinimit: Sihain lapset, Hasufan lapset, Tabaotin lapset,
47. Karoksen lapset, Sian lapset, Padonin lapset,
48. Lebanan lapset, Hagaban lapset, Salmain lapset,
49. Hananin lapset, Giddelin lapset, Gaharin lapset,
50. Reajan lapset, Resinin lapset, Nekodan lapset,
51. Gassamin lapset, Ussan lapset, Passeahin lapset,
52. Besain lapset, Meunimin lapset, Nefusesimin lapset,
53. Bakbukin lapset, Hakufan lapset, Harhurin lapset,
54. Baslitin lapset, Mehidan lapset, Harsan lapset,
55. Barkoksen lapset, Siseran lapset, Tamahin lapset,
56. Nesiahin lapset, Hatifan lapset,
57. Salomon palveliajin lapsia oli: Sotain lapset, Soferetin lapset, Peridan lapset,
58. Jaelan lapset, Darkonin lapset, Giddelin lapset,
59. Sefatian lapset, Pokeret-Sebaimin lapset, Amonin lapset,
60. Kaikkia Netimein ja Salomon palvelijain lapsia oli 392
61. Ja nämä menivät ylös Tel-Melasta, Tel Harsasta, Kerubista, Addonista ja
Immerista; mutta he eivät tietäneet isäinsä huonetta eikä sukuperäänsä, josko he
olivat Israelista:
62. Delajan lapset, Tobijan lapset, Nekodan lapset, 642
63. ja papeista: Habajan lapset, Hakotsin lapset, Barsillain lapset, joka otti vaimon
Barsillain Gileadilaisen tyttäristä ja kutsuttiin heidän nimellänsä.
64 Nämä etseivät sukukuntansa polvilukukirjaa; mutta kun sitä ei löydetty, hyljättiin
he pappeudesta.
65. Ja maaherra kielsi heitä syömästä kaikkein pyhimmästä ennekuin tulisi
pappikantaen "valkeudet ja täydellisyydet" Urim ja Tummim.
66. Koko seurakunta yhteensä oli 52.360.
67. paitsi heidän palvelijoitansa ja piikojansa joita oli 370. Oli myös heidän seassansa
veisaajia, miehiä ja naisia 245.
68. Ja heillä oli 736 hevosta, 245 muulia
69. 435 kamelia, 6720 aasia
70. Ja muutamat ylimmäisistä isistä antoivat lahjoja rakennusta varten. Maaherra
antoi varastoon tuhannen kultapenninkiä, viisikymmentä maljaa, 530 papin
ihovaatetta.
71. Ja muutamat ylimmäisistä isistä antoivat rakennuksen varastoon 20.000
kultapenninkiä ja 2.200 leiviskää hopeaa.
72. Ja muu kansa antoi 20.000 kultapenninkiä ja 2000 leiviskää hopeaa ja 70 papin
ihovaatetta.
73. Ja papit, Leviläiset, ovenvartijat, veisaajat ja koko Israel asuivat kaupungeissa. Ja
kun seitsemäs kuukausi tuli, asuivat Israelin lapset kaupungeissaan.

8. LUKU

Sitte kokoontui kaikki kansa niinkuin yksi mies, avonaisella paikalla joka on
Vesiportin edessä. Ja he sanoivat Esralle, kirjanoppineelle että hän toisi Torat
Mosheh Mooseksen lakikirjan jonka YHWH et-Yisr'ael oli säätänyt.
2. Ja Esra pappi toi HaTorah lakikirjan kansan eteen, sekä miesten että naisten, ja
kaikkein jotka ymmärtää ja kuulla taisivat, seitsemännen kuun ensimmäisenä
päivänä.
3. Ja hän luki siitä kadulla Vesiportin edessä aamusta hamaan puolipäivään asti
miesten ja naisten kuullen, ja kunkin, joka ymmärtää taisi; ja kaiken kansan korvat
olivat lakikirjaan käännetyt.
4. Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi korkealla puu-lavalla jonka olivat tehneet; ja Matitja,
Sema, Anaja, Urija, Hilkija, ja Maeseja seisoivat hänen vieressänsä hänen oikialla
puolellansa, ja hänen vasemmalla puolellansa Pedaja, Mikael, Malkija, Hasum,
Hasbadena, Sakaria ja Mesullam.
5. Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden; sillä hän seisoi ylempänä kaikkea
kansaa. Ja kun hän sen avasi, nousi kaikki kansa seisoalleen.
6. Ja Esra kiitti et-YHWH Ha'Elohiym, ja kaikki kansa vastasi kädet nostettuna
ylöspäin: amen! amen! ja he kumartuivat ja rukoilivat WaYish'Tachauu LAYHWH
kasvot maassa.
7. Ja Jesua, Bani, Seriba, Jamin, Akkub, Sabbeini, Hodija, Maeseja, Kelita, Asaria,
Josabad, Hanan, Pelaja ja Leviläiset opettivat kansaa ymmärtämään; ja kansa seisoi
alallansa.
8. WaYiq'ru vaSefer B'Torat Ha'Elohiym - Ja he lukivat kirjasta, Jumalan laista, selvästi ja
selittäen, niin että he ymmärsivät, mitä luettiin.
9. Ja Nehemia joka on Tirsata Tirshatha maaherra ja Esra pappi, kirjanoppinut, ja
Leviläiset, jotka opettivat kansaa ymmärtämään, sanoivat kansalle: tämä päivä on
pyhä Qadosh-hu YHWH 'Eloheykhem; älkäät murehtiko älkäätkä itkekö! Silä kun
kansa kuuli lain Sanat, niin he kaikki itkivät. Qadosh-hu pyhä-Hänelle
10. Ja hän sanoi heille: menkäät ja syökäät lihavaa ja juokaat makeaa ja lähettäkäät
muillekin osa, joilla ei mitään ole valmistettu; tämä päisä on pyhä La'Adoneynu,
sentähden älkäät murehtiko, sillä ilo ched'wat YHWH on teidän väkevyytenne mauZ'kem
linnotus.
11. Ja Leviläiset rauhoittivat kaiken kansan ja sanoivat; olkaat ääneti, sillä tämä päivä
on pyhä; älkäät murehtiko!
12. Ja kaikki kansa meni syömään ja juomaan, ja lähettämään osia ulos, ja viettämään
suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat jotka heille olivat ilmoitetut.
13. Toisena päivänä tulivat kaiken kansan ylimmäiset isät, papit ja Leviläiset kokoon
Esran, kirjanoppineen tykönä, oppimaan lain sanoja.
14. Ja he havaitsivat laissa kirjoitettuna että BaTorah YHWH oli käskenyt
Mooseksen kautta Israelin lasten asua lehtimajoissa seitsemännen kuun juhlalla
15. Ja että heidän tuli julkisesti ilmoittaa ja kuuluttaa kaikissa kaupungeissansa ja
Jerusalemissa sanoen: menkäät ulos vuorelle ja tuokaat öljypuun oksia, palmupuun
oksia ja lehtevistä puista oksia tehdäksenne majoja, niinkuin kirjoitettu on!
16. Ja kansa meni ulos ja toi niitä; ja he tekivät itsellensä lehtimajoja suKot, jokainen
katollensa ja kartanoillensa ja Beyt Ha'Elohiym huoneen kartanolle ja avonaiselle
paikalle Vesiportin luona ja avonaiselle paikalle Efraimin portin luona.
17. Ja kaikki kansa joka palannut oli vankeudesta, teki lehtimajoja ja asui niissä; sillä
ei Israelin lapset olleet niin tehneet hamasta Josuan, Nunin pojan ajasta aina siihen
päivään asti. Ja siinä oli sangen suuri ilo.
18. WaYiq'ra B'sefer Torat Ha'Elohiym jokapäivä luettiin Jumalan laista, ensimmäisestä
päivästä viimeiseen. Ja he pitivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksanten päivänä
oli päätösjuhla, niinkuin säädetty oli.

9. LUKU

Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä 24.pnä samaa kuuta tulivat Israelin lapset

kokoon, paastoten, säkkiin puetetut ja multaa päänsä päällä.
2. Ja he eroittivat Israelin siemenen kaikista muukalaisista lapsista; ja he tulivat edes
ja tunnustivat syntinsä ja isäinsä pahat teot.
3. Ja he nousivat kukin paikaltansa ja heidän kuullessansa luettiin neljä kertaa B'sefer
Torat YHWH 'Eloheyhem lakikirjasta; ja he tunnustivat ja rukoilivat LAYHWH
'Eloheyhem neljästi päivässä.
4. Ja Leviläisten korotetulle paikalle nousivat Jesua, Bani, Kadmiel, Sebania, Bunni,
Serebia, Bani ja Kenani ja he huusivat suurella äänellä el-YHWH 'Eloheyhem.
5. Ja Leviläiset Jesua, Kadmiel, Bani, Hasabnia, Serebia, Hodija, Sebania ja Petahia
sanoivat: nouskaat kiittämään Barakhu et-YHWH 'Eloheykhem, ijankaikkisesta min-
haolam ijankaikkiseen ad-haolam! Ja Sinun kunniasi Nimi kiitettäköön, joka on
korotettu yli kaiken siunauksen ja kiitoksen!
6. aTah-hu YHWH Sinä yksinäsi olet YHWH, Sinä aTah olet luonut taivaat ja taivasten
taivaat, kaikkine heidän sotaväkinensä, maan ja kaikki mitä siinä on! ja Sinä teet
kaikki nämä eläviksi; ja taivaan sotajoukot kumartain rukoilevat Sinua!
7. aTah-hu Sinä olet YHWH Ha'Elohiym, joka valitsit Abramin isä ja johdatit hänet
Kaldean Urista ja annoit hänelle nimen Abraham paljouksien_isä,
8. ja löysit hänen sydämmensä uskolliseksi Sinun edessäsi ja teit liiton hänen
kanssansa antaaksesi hänen siemenellensä Kananealaisten, Hetiläisten, Amorilaisten,
Feresiläisten, Jebusilaisten ja Girgasilaisten maan; ja Sinä olet pitänyt Sanasi, sillä
Sinä olet vanhurskas.
9. Ja Sinä katsoit meidän isäimme surkeuden puoleen Egyptissä, ja kuulit heidän
huutonsa Punaisen meren luona,
10. ja teit merkkejä ja ihmeitä Faraossa ja kaikissa hänen palvelijoissansa ja kaikessa
hänen maansa kansassa; sillä Sinä tiesit että nämä menettelivät ylpeästi heitä vastaan;
ja Sinä teit itsellesi Nimen, niinkuin se tänäkin päivänä on.
11. Ja Sinä jaoit meren heidän edessänsä, niin että he kuivalla menivät meren
keskitse ja heidän vainoojansa heitit sinä syvyyteen, niinkuin kiven väkeviin vesiin.
12. Ja päivällä sinä johdatit heitä pilvenpatsaalla ja yöllä tulenpatsaalla, valaisten
heille sitä tietä jota he vaelsivat
13. Sinä tulit Sinain vuorelle alas ja puhuit heille taivaasta ja annoit heille oikeat
tuomiot ja totisen lain, hyvät säännöt ja käskyt.
14. ja ilmoitit heille pyhän sabbatisi ja annoit heille käskyt umitz'wot /mitzvah, säännöt ja
lain w'Torah palvelijasi Mooseksen kautta,
15. ja annoit heille leipää taivaasta kun he isosivat ja annoit veden vuotaa kalliosta
kun he janosivat; ja puhuit heille että menisivät omistamaan maan jonka Sinä olit
nostetulla kädellä luvannut heille antaa.
16. Mutta he ja meidän isämme tulivat ylpeiksi ja kovakorvaisiksi, niin etteivät
totelleet sinun käskyjäsi.
17. Ja he eivät tahtoneet kuulla eikä ajatella niitä ihmeitä jotka Sinä teit heidän
kanssaan; vaan tulivat uppiniskaisiksi ja asettivat vastahakoisuudessansa päämiehen
palataksensa takaisin orjuuteensa. Mutta Sinä w'aTah 'Eloha olet anteeksi-antava,
armollinen ja laupeas, pitkämielinen ja rikas hyvyydestä, etkä heitä hyljännyt.
18. Vaikka he tekivät valetun vasikan ja sanoivat: tämä on 'Eloheykha joka sinut
johdatti Egyptistä ja suuresti Sinua häpäisivät,
19. et Sinä kuitenkaan heitä hyljännyt korvessa, suuressa laupeudessasi. Ja
pilvenpatsas ei mennyt heiltä pois päivällä, johdattamasta heitä tiellä, eikä
tulenpatsas yöllä, valaisemasta tietä, jota he vaelsivat.
20. Sinun hyvän henkesi lähetit Sinä opettamaan heitä; etkä Sinä myöskään kieltänyt
mannaasi heidän suustansa, ja annoit heille vettä heidän janossansa.
21. Sinä ravitsit heitä korvessa neljäkymmentä ajastaikaa, ettei heillä mitään
puuttunut; ei heidän vaatteensa vanhentuneet, eikä hedän jalkansa känsästyneet.
22. Sinä annoit heille valtakunnat ja kansat ja jaoit heille osat eri paikoissa; ja he
omistivat Sihonin maan sekä Hesbonin kuninkaan maan, että Ogin, Basanin
kuninkaan maan.
23. Ja heidän lapsensa teit Sinä monilukuisiksi kuin tähdet taivaalla ja veit heidät
siihen maahan josta Sinä heidän isillensä sanonut olit että heidän piti sinne menemän
sitä omistamaan.
24 Ja lapset menivät ja valloittivat maan; ja Sinä nöyryytit Kananealaiset maan
asujamet heidän edessänsä, ja annoit ne heidän käsiinsä, niin myös heidän
kuninkaansa ja maan kansat, että tekisivät heille oman tahtonsa mukaan.
25. Ja he voittivat vahvat kaupungit ja lihavan maan ja omistivat huoneita täynnä
kaikkinaista viljaa, vuojonkivisiä kaivoja, viinimäkiä ja öljymäkiä ja paljon
hedelmällisiä puita. Ja he söivät ja ravittiin, ja lihoivat ja elivät herkullisesti Sinun
suuresta hyvyydestäsi.
26. Mutta he tulivat tottelemattomiksi ja vastahakoisiksi Sinua vastaan, ja heittivät
Sinun lakisi et-Toratkha selkänsä taa; ja he tappoivat Sinun profettasi jotka heitä
vastaan todistivat että he kääntyisivät; ja he suuresti häpäisivät Sinua.
27. Silloin Sinä annoit heidät vihollistensa käsiin jotka heitä ahdistivat. Ja he
huusivat Sinua ahdistuksensa aikana ja Sinä kuulit taivaasta heitä ja suuren
laupeutesi tähden annoit Sinä heille pelastajat Moshiyiym Yasha' Jeshua jotka heitä
auttoivat vihollistensa käsistä.
28. Mutta lepoon tultuansa he rupesivat he taas pahaa ra' rah | ra 7451 tekemään Sinun
edessäs. Silloin Sinä jätit heidät taas vihollistensa käsiin jotka heitä hallitsivat. Niin
he taas huusivat Sinun puoleesi ja sinä kuulit heitä taivaasta ja pelastit heidät monta
kertaa, Sinun suuren laupeutesi tähden.
29. Ja Sinä varoitit heitä ja tahdoit kääntymään lakisi el-Toratekha tykö; mutta he
olivat ylpeät eivätkä totelleet käskyjäsi ja he syntiä tekivät Sinun säätyjäsi
uv'mish'Pateykha /mitsvah vastaan, joitten kautta ihminen elää jos hän niitä tekee; ja he
käänsivät hartionsa ja kovensivat niskansa, eivätkä totelleet.
30. Ja sinä kärsit heitä monta ajastaikaa, varoitit heitä Sinun hengelläsi profettain
kautta, mutta he eivät ottaneet sitä korviinsa. Silloin sinä annoit heidät maan kansain
käsiin.
31. Mutta suuren laupeutesi tähden et sinä heitä peräti hävittänyt etkä hyljännyt; sillä
Sinä olet armollinen ja laupeas EL-chaNun w'rachum aTah.
32. W'aTah 'Eloheynu ! Sinä suuri Ha'El, väkevä ja peljättävä, joka pidät liiton ja
laupeuden, älä vähäksy niitä vaivoja, jotka ovat tulleet meille ja meidän
kuninkaillemme, päämiehillemme, papeillemme, profetoillemme, isillemme ja
kaikelle Sinun kansallesi Assurin kuninkaan ajasta hamaan tähän päivään asti!
33. Sinä olet vanhurskas kaikessa mitä meitä kohdannut on; sillä Sinä olet oikein
tehnyt, mutta me olemme olleet jumalattomat hir'shanu!
34. Meidän kuninkaamme, päämiehemme, pappimme ja isämme eivät ole tehneet
Sinun lakisi Toratekha mukaan, eivätkä lukua pitäneet Sinun käskyistäsi ja
todistuksistasi, joita annoit heille ilmoittaa.
35. He eivät ole palvelleet Sinua heidän valtakunnassansa ja Sinun suuressa
hyvyydessäsi jonka Sinä annoit heidän haltuunsa, eivätkä palanneet pahoista ra' rah |
haraiym 7451 töistänsä.
36. Katso, me olemme orjina tänäpänä; ja siinä maassa jonka annoit meidän
isillemme, että he nauttisivat sen hedelmiä ja hyvyyttä, katso, siinä me olemme
orjina!
37. Ja se enentää tulot kuninkaille jotka olet pannut päällemme meidän synteimme
tähden; ja he hallitsevat ruumiitamme ja karjamme oman tahtonsa mukaan, ja me
olemme juuri suuressa tuskassa.
38. Mutta tähän kaikkeen nähden teimme nyt vahvan liiton ja kirjotimme sen ja
annoimme päämiestemme, Leviläistemme ja pappeimme sen sinetillänsä vahvistaa.

10. LUKU

Ja ne, jotka heidän sinettinsä painoivat, olivat Nehemia Tirsata =maaherra, Hakalian
poika ja Sidekija,
2. Seraja, Asaria, Jeremia,
3. Pashur, Amaria, Malkija,
4. Hattus, Sebania, Malluk,
5. Harim. Meremot, Obadia,
6. Daniel, Ginntun, Baruk,
7. Mesullam, Abija, Mijamin,
8. Maasia, Bilgai ja Semaja: nämä olivat papit.
9. Mutta Leviläiset olivat: Jesua, Asanian poika, Binnui, Henadadin lapsista,
Kadmiel,
10. ja heidän veljensä: Sebania, Hodija, Kelita, Pelaja, Hanan,
11. Mika, Rehob, Hasabia,
12. Sakkur, Serebia, Sebania,
13. Hodija, Bani, ja Beninu.
14. Kansan päämiehet olivat: Paros, Pahat-Moab, Elam, Sattu, Bani,
15. Bunni, Asgad, Bebai,
16. Adonija, Bigvai, Adin,
17. Ater, Hiskija, Assur,
18. Hodija, Hasum, Betsai,
19. Harif, Anatot, Neubai,
20. Magpias, Mesullam, Hesir,
21. Mesabel, Sadok, Jaddun,
22. Pelatia, Hanan, Anaja,
23. Hosea, Anania, Hassub,
24. Halohes, Pilha, Sobek,
25. Rehum, Hasabna, Maeseja,
26. Ahija, Hanan, Anan,
27. Malluk, Harim, ja Baena.
28. Ja muu kansa, papit, Leviliset, ovenvartijat, veisaajat, Netimit ja kaikki jotka
vaimoinensa, poikinensa olivat eronneet pois maakuntain kansoista el-Torat
Ha'Elohiym lain puoleen, kaikki, jotka sen ymmärtää taisivat,
29. yhdistyivät veljihinsä, voimallisiin heidän joukossansa, tulivat valalle ja
vannoivat vaeltavansa B'Torat Ha'Elohiym laissa, joka heille oli annettu
Mooseksen, eved-Ha'Elohiym palvelijan kautta, pitävänsä ja tekevänsä kaikki et-Kal-
mitzvot YHWH 'Adoneynu käskyt, tuomiot ja säännöt.
30. ja ettemme anna maan kansoille meidän tyttäriämme, emmekä ota meidän
pojillemme heidän tyttäriänsä,
31. ja että, jos maan kansa tuo sabbattina kauppatavaraa ja kaikkinaista vuoden tuloa
myötäväksi, emme ota heiltä sabbattina ja pyhä päivänä, ja että me seitsemännen
vuoden annamme olla vapaana kaikista rasituksista,
32. Ja me sitouduimme itse siihen sääntöön, että annamme kolmannen osan sikliä
vuosittain meidän Beyt 'Eloheynu huoneen palvelukseen:
33. näkyleiviksi, alinomaiseksi ruoka-uhriksi, alinomaiseksi poltto-uhriksi,
sabbattina, uusilla kuilla ja juhlapäivinä ja kiitos-uhriksi, ja syntiuhriksi, jolla Israel
sovitetaan ja kaikkinaiseksi tarpeeksi meidän Beyt 'Eloheynu huoneessa.
34. Ja me papit, Leviläiset ja kansa heitimme arpaa halko-uhrista jota joka vuosi piti
tuotaman meidän l'veyt 'Eloheynu huoneeseen, isäimme huonekuntain mukaan
määrätyillä ajoilla poltettavaksi YHWH 'Eloheynu alttarilla, niinkuin laissa
kirjoitettu on.
35. Ja me sitoudumme tuomaan l'veyt YHWH huoneeseen peltomme esikoisista ja
kaikkinaisten puiden ensimmäisiä hedelmiä,
36. ja esikoiset pojistamme ja eläimistämme niinkuin laissa kirjoitettu on; ja esikoiset
härjistämme ja lampaistamme, viemme ne l'veyt 'Eloheynu huoneen papeille, jotka
palvelevat B'veyt 'Eloheynu huoneessa.
37. Ja taikinamme esikoiset ja ylönnys-uhrimme ja kaikkinaisia puun hedelmiä me
tahdomme viedä papeille meidän Beyt 'Eloheynu huoneen kammioihin, ja Leviläisille
kymmenekset maastamme, että Leviläiset kaikissa kaupungeissa saavat
kymmenekset meidän työstämme.
38. Ja papin, Aaronin pojan pitää myös saaman Leviläisten kanssa heidän
kymmenyksistänsä ja Leviläiset viekööt heidän kymmeneksistänsä kymmenennen
osan meidän l'veyt 'Eloheynu huoneeseen, varastohuoneen kammioihin.
39. Sillä Israelin lasten ja Levin lasten tulee viedä jyväin, viinin ja öljyn ylönnys
kammioihin; siellä ovat pyhät astiat ja papit jotka palvelevat ja ovenvartijat ja
veisaajat. Me emme siis tahdo luopua meidän et-Beyt 'Eloheynu huoneesta.

11. LUKU

Ja kansan päämiehet asuivat Jerusalemissa; mutta muu kansa heitti arpaa

saattaaksensa yhden kymmenestä asumaan Jerusalemissa, pyhässä kaupungissa mutta
yhdeksän osaa toisissa kaupungeissa.
2. Ja kansa siunasi kaikkia niitä miehiä jotka vapaaehtoisesti kävivät asumaan
Jerusalemissa.
3. Nämä ovat maakunnan päämiehet jotka asuivat Jerusalemissa; mutta Juudan
kaupungeissa asui itsekukin perintö-osassaan kaupungeissansa: Israel, papit,
Leviläiset, Netimit ja Salomon palvelijain lapset.
4. Ja Jerusalemissa asuivat muutamat Juudan ja Benjaminin lapsista: Ataja Ussian
poika, Sakarian pojan, Amarian pojan Sefetian pojan, Mahaleelin pojan, Peretsen
lapsista,
5. ja Maeseja Barukin poika, Kolhosen pojan, Hasajan pojan, Adajan pojan, Jojadan
pojan, Adajan pojan, Jojaribin pojan, Sakarian pojan, Silonin pojan.
6. Kaikkia Peretsen lapsia jotka asuivat Jerusalemissa oli 468 vahvaa miestä.
7. Nämä olivat Benjaminin lapset: Sallu Mesullamin poika, Joedin pojan, Pedajan
pojan, Kolajan pojan, Maasejan pojan, Itielin pojan, Jesajan pojan;
8. ja hänen jälkeensä Gabbai, Sallai, 928.
9. Ja Joel Sikrin poika oli heidän esimiehensä, ja Juuda Senuan poika oli toisena
kaupungin päällikkönä.
10. Papeista: Jedaja Jojaribin poika, Jakin,
11. Seraja Hilkian poika, Mesullamin pojan, Sadokin pojan, Merajotin pojan,
Ahitobin pojan, 'Elohiym huoneen päämies,
12. ja heidän veljiänsä jotka huoneessa työtä tekivät: 822 ja Adaja Jerohamin poika,
Pelalian pojan, Amsin pojan, Sakarian pojan, Pashurin pojan, Malkijan pojan.
13. ja hänen veljensä, isäin päämiehet: 228; ja Amasai, Asareelin poika, Ahasain
pojan, Immerin pojan,
14. ja heidän veljensä väkevät miehet 122; ja Sabdiel Gedolimin poika oli heidän
esimiehensä.
15. Leviläisistä: Semaja, Hassubin poika, Asrikamin pojan, Hajabian pojan, Bunnin
pojan;
16. Ja Sabtai ja Josabad, Leviläisten päämiehistä, l'veyt Ha'Elohiym huoneen
ulkotyössä;
17. Mattanja Mikan poika, Sabdin pojan joka oli ylimmäinen kiitosta alkamaan
rukouksessa; ja Bakbukia, toinen veljeinsä keskellä ja Abda Sammuan poika, Galalin
pojan, Jeditunin pojan,
18. Leviläisistä oli kaikkiansa pyhässä kaupungissa 284.
19. Ja ovenvartijat: Akkub, Talmon ja heidän veljensä jotka porteissa vartijoitsivat
172.
20. Mutta muut Israelista, papit ja Leviläiset olivat kaikissa Juudan kaupungeissa,
jokainen omassa perintö-osassaan.
21. Ja Netimit asuivat Ofelissa; ja Siha ja Gispa olivat Netimein päälliköt.
22. Mutta Leviläisten esimies Jerusalemissa oli Ussi, Banin poika, Hasabian pojan,
Mattanian pojan, Mikan pojan, Assafin pojista, veisaajista, Beyt Ha'Elohiym huoneen
työssä.
23. Sillä se oli kuninkaan käsky heille, että veisaajille oli määrätty tulo vahvistettu
kullekin päivälle.
24. Ja Petahja, Mesesabeelin poika, Serahin lapsista, Juudan pojan, oli kuninkaan
käskyläinen kaikissa kansan asioissa.
25. Ja Juudan lapset, jotka olivat maan kylissä, asuivat Kirjat Arbassa ja sen kylissä,
ja Dibonissa ja sen kylissä ja Kabseelissa ja sen kylissä,
26. ja Jesuassa, Moladassa, Betpaletissa,
27. ja Hasar-Sualissa, Beer-Sebassa ja sen kylissä,
28. ja Siklagissa ja Mekonassa ja sen kylissä,
29. ja En-Rimmonissa, Sorgassa, Jaremutissa,
30. Sanoahissa, Adullamissa ja sen kylissä, Lakiksessa ja sen kedolla, Asekassa ja
sen kylissä. Ja he oleskelivat hamasta Beer-Sabasta niin Hinnomin laaksoon asti.
31. Mutta Benjaminin lapset Gabaasta asuivat Mikmaassa, Ajassa ja Betelissä ja
niiden kylissä,
32. Anatotissa, Nobissa, Ananiassa,
33. Hatsorissa, Ramassa, Gittaimissa,
34. Hadidissa, Seboimissa, Neballatissa,
35. Lodissa ja Onossa, seppäin laaksossa.
36. Ja muutamat Leviläisten osakunnat tulivat Juudeasta Benjaminiin.

12. LUKU

Nämä ovat papit ja Leviläiset jotka menivät ylös Serubbabelin Sealtielin pojan ja
Jesuan kanssa: Saraja, Jeremia, Esra,
2. Amaria, Malluk, Hattus,
3. Sekania, Nehum, Meremot,
4. Iddo, Ginetoi, Abija,
5. Mijamin, Madja, Bilga,
6. Semaja, Jojarib, Jedaja,
7. Sallu, Amok, Hilkija ja Jedaja. Nämä olivat pappein ja heidän veljiensä päämiehet
Jesuan aikana.
8. Ja Leviläiset: Jesua, Binnui, Kadmiel, Serebia, Juuda ja Mattania, kiitosvirtten
johdattaja, hän ja hänen veljensä;
9. Bakbukia ja Unni veljinensä olivat palveluksessaan heidän kohdallansa.
10. Jesua siitti Jojakimin, Jojakim siitti Eljasibin, Eljasib siitti Jojadan,
11. Jojada siitti Jonatanin, Jonatan siitti Jadduan.
12. Ja Jojakimin aikana olivat nämä ylimmäiset isät pappien seassa: Serajasta
Meraja, Jeremiasta Hanania,
13. Esrasta oli Mesullam, Amariasta Johanan,
14, Mallukista Jonatan, Sebaniasta Josef,
15. Harimista Adna, Merajotista Helkai,
16. Iddosta Sakaria, Ginnetotista Mesullam,
17. Abijasta Sikri, Minjaminista ja Moadiasta Piltai,
18. Bilgasta Sammua, Semajasta Jonatan,
19. Jojaribista Matnai, Jedajasta Ussi,
20. Sallaista Kallai, Amakista Eber,
21. Hilkijasta Hasabia, Jedajasta Netaneel.
22. Eliasibin, Jojadan, Johananin ja Jadduan aikana kirjoitettiin Leviläisten isäin
päämiehet sekä papit, Dariuksen Persialaisen hallitessa.
23. Levin lapset ylimmäiset isät ovat kirjoitetut Aikakirjaan, Johananin Eljasibin
pojan aikaan asti.
24. Ja Leviläisten päämiehet olivat Hasabia, Serebia ja Jesua, Kadmielin poika ja
heidän veljensä, heitä vastapäätä ylistämässä ja kiittämässä, niinkuin David, YHWH
mies, oli käskenyt, osasto osaston kohdalla.
25. Mattania, Bakbukia, Obadja, Mesullam, Talmon ja Akkub olivat ovenvartijat,
vartioimassa porttien varastohuoneita.
26. Nämä olivat Jojakimin Jesuan pojan, Josadakin pojan aikana ja Nehemia
maaherran ja Esran, papin kirjanoppineen aikana.
27. Ja Jerusalemin muurin vihkimiseen etsittiin Leviläisiä kaikista heidän
paikoistansa, tuotaviksi Jerusalemiin pitämään vihkimisiä ilolla, kiitoksella, virsillä,
symbaleilla, psalmeilla ja harpuilla.
28. Ja veisaajain lapset tulivat kokoon Jerusalemin ympäristöltä ja Netofatin kylistä,
29. ja Gilgalin huoneesta, ja Gibean ja Asmavetin pelloilta; sillä veisaajat olivat
rakentaneet itsellensä taloja Jerusalemin ympärillä.
30. Ja papit ja Leviläiset puhdistivat itsensä; he puhdistivat myös kansan ja portit ja
muurit.
31. Ja minä annoin Juudan päämiesten mennä ylös muurille: ja minä asetin kaksi
suurta ylistys-kuoroa ja juhlakulkueen muurin päälle. Toinen läksi oikealle puolelle
Sontaporttiin päin.
32. Ja heidän perässänsä kävi Hosaja ja toinen puoli Juudan päämiehiä.
33. Ja Asaria, Esra, Mesullam,
34. Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia,
35. ja pappein lapsia vaskitorvilla: Sakaria, Jonatanin poika, Semajan pojan,
Matanian pojan, Mikajan pojan, Sakkurin pojan, Asafin pojan,
36. ja hänen veljensä Semaja, Asareel, Milalai, Galalai, Maai, Netaneel, Juuda,
Hanani, Davidin, YHWH miehen, kanteleilla, ja Esra, kirjanoppinut heidän
edellänsä.
37. Ja he menivät Lähdeportille ja nousivat siitä kohdastansa Davidin kaupungin
astuimia myöten, ylöskäytävän kautta muurille, ja sitten Davidin huoneen ohitse
Vesiporttiin asti itäänpäin.
38. Ja toinen ylistyskuoro kävi vastaan, ja minä ja toinen puoli kansaa sen perässä,
pitkin muuria Pätsitornin ohi Leveään muuriin saakka,
39. ja sitten Efraimin portin, Vanhan portin ja Kalaportin ja Hananeelin tornin ja
Mean tornin ohitse Lammasporttiin asti; ja he seisahtuivat Vankiportin kohdalla.
40. Ja ne kaksi ylistyskuoroa asettuivat B'veyt Ha'Elohiym huoneeseen ja minä ja
toinen puoli ylimmäisiä minun kanssani,
41. ja papit Eliakim, Maeseja, Mijamin, Mikaja, Eljoenai, Sakaria, Hanania,
vaskitorvilla,
42. ja Maeseja, Semaja, Eleasra, Ussi, Johanan, Malkija, Elam ja Aser. Ja veisaajat
veisasivat kuuluvasti ja Jisrahia oli esimiehenä.
43. Ja he uhrasivat sinä päivänä suuret uhrit ja olivat iloiset; sillä Ha'Elohiym oli
antanut heille suuren ilon; myös vaimot ja lapsetkin iloitsivat. Ja Jerusalemin ilo
kuului kauas.
44. Siihen aikaan asetettiin päämiehet varastokammioille, joissa ylennykset,
ensimmäiset hedelmät ja kymmenekset olivat, joita heidän piti kokooman
kaupunkien pelloista, papeille ja Leviläisille jaettavaksi lain mukaan; sillä
Juudalaisilla oli ilo papeista ja Leviläisistä jotka palvelivat.
45. Ja he pitivät vaarin 'Eloheyhem palveluksesta ja puhdistuksen palveluksesta niin
myös veisaajista ja ovenvartijoista, Davidin ja Salomon hänen poikansa käskyn
mukaan;
46. sillä muinoin Davidin ja Asafin aikana oli asetettu päämiehiä veisaajille ja
ylistysvirsiä ja kiitoksia L'Elohiym.
47. Ja koko Israel antoi Serubbabelin ja Nehemian aikana veisaajille ja
ovenvartijoille osan, mitä heille oli jokapäivä tuleva; mutta sen pyhitetyn antoivat he
Leviläisille, ja Leviläiset antoivat Aaronin lapsille.

13. LUKU

Siihenaikaan luettiin Mooseksen kirjaa kansan kuullen, ja siinä havaittiin

kirjoitetuksi, ettei kukaan Ammonilainen tahi Moabilainen saa ikänänsä ad-olam tulla
Ha'Elohiym seurakuntaan,
2. Koska he eivät tulleet Israelin lapsia vastaan leivällä ja vedellä, vaan palkkasivat
Bileamin heitä vastaan kiroamaan heitä, mutta 'Eloheynu käänsi kirouksen
siunaukseksi.
3. Kun he sen lain kuulivat, eroittivat he kaiken muukalaisen kansan Israelista.
4. Mutta sitä ennen oli pappi Eliasib, Tobijan sukulainen, pantu meidän
Beyt-'Eloheynu huoneen kammioitten yli. Towbiyahuw {to-bee-yaw'-hoo} goodnes of
jehovah, Strongs #2900
5. Ja hän oli antanut hänelle (Ammonilaiselle Tobijalle) suuren kammion, johonka he
ennen olivat panneet ruoka-uhria, pyhää savua, astioita ja kymmenyksiä jyvistä,
viinistä ja öljystä, joita oli käsketty antamaan Leviläisille, veisaajille ja
ovenvartijoille, sekä pappein ylönnykset.
6. Mutta minä en ollut silloin Jerusalemissa, kun he kaikkia näitä tekivät; sillä
Artahsastan Babelin kuninkaan 32. vuotena tulin minä kuninkaan tykö.
Ja jonkun ajan kuluttua sain kuninkaalta luvan,
7. ja tulin Jerusalemiin, ja ymmärsin sen pahuuden ra' rah | varaah 7451 , minkä Eljasib
oli tehnyt Tobijan tähden, kun hän oli tehnyt hänelle kammion Beyt Ha'Elohiym
huoneen kartanolla.
8. Ja minä paheksuin WaYera grieved me sitä kovin ja heitin kaikki Tobijan huoneen
kalut kammiosta ulos. [Ylipappi Eljasib oli kavaltanut Ammonilaisesta Israelin vihollisesta, belialin
miehestä Tobiasta , Temppeliin ylimmän virkamiehen, joka olikin ahkerasti saastuttanut 'kaiken'...]
9. Ja minä käskin puhdistaa kammiot, ja panin niihin jälleen Beyt Ha'Elohiym
huoneen astiat, ruoka-uhrit ja pyhän savun.
10. Ja minä huomasin, ettei Leviläisille ollut annettu heidän osaansa; sentähden
olivat Leviläiset ja veisaajat paenneet barach bolt, pötkiä_pakoon tekemään työtä kukin
pellollensa.
11. Tästä minä nuhtelin esimiehiä ja sanoin: miksi on Beyt-Ha'Elohiym huone
hyljätty? Mutta minä kokosin heidät ja asetin paikoillensa.
12. Niin koko Juuda toi kymmenekset jyvistä, viinistä ja öljystä varastokammioihin.
13. Ja minä panin sen tavaran haltijaksi papin Selemian ja Sadokin, kirjanoppineen ja
Leviläisistä Padajan ja heidän kätensä alle Hananin Sakkurin pojan, Mattanin pojan;
sillä he pidettiin uskollisina ja heidän tuli nyt jakaa veljillensä.
14. Minun 'Elohay, muista minua sentähden äläkä pyyhi laupeuttasi pois, minkä olen
tehnyt B'veyt 'Elohay huoneelle ja sen palvelukselle!
15. Siihen aikaan näin minä Juudassa tallattavan viinikuurnia sabbattina ja
kannettavan viljalyhteitä ja kuljetettavan aaseilla viiniä, viinimarjoja, fiikunoita ja
kaikkinaisia kuormia, ja tuotavan Jerusalemiin sabbatin päivänä; ja minä varoitin
heitä sinä päivänä, kun he möivät ruokatarpeita.
16. Siellä asui myös Tyrolaisia [men of Xor; 'rooman' DAGON] jotka toivat kaloja dag ja
kaikkinaisia kauppatavaraa ja möivät Juudan lapsille Jerusalemissa sabbattina.
17. Niin minä nuhtelin Juudan päämiehiä ja sanoin heille: mitä pahaa ra' rah | hara 7451
te teettekään ja rikotte sabbatin päivän?
18. Eikö teidän isänne niin tehneet? niin että meidän 'Eloheynu tuotti kaiken tämän
onnettomuuden ra' rah | Kal-haraah 7451 meidän päällemme ja tämän kaupungin päälle?
Ja te saatatte nyt vihan charon vielä suuremmaksi Israelin päälle, kun te rikotte
sabbatin?!
19. Ja kun ilta-hämärä peitti Jerusalemin portit sabbatin edellä, käskin minä ne
sulkea, ja kielsin avaamasta ennekuin sabbatin jälkeen. Ja minä asetin muutamia
palvelijoitani portteihin, ettei yhtäkään kuormaa tuotaisi sisälle sabbatin päivänä.
20. Niin kauppamiehet ja kaikkinaisten rakal, makar tavarain myöjät olivat yöllä ulkona
Jerusalemista sekä kerran että kaksi.
21. Niin minä todistin ja sanoin heille: miksi te vietätte yötä ulkopuolella muurin?
Jos te vielä kerran sen teette, minä lasken käteni teidän päällenne. Ja siitä ajasta asti
he eivät sabbattina tulleet.
22. Ja minä käskin Leviläiset puhdistaa itseänsä ja tulla ottamaan porteista vaarin ja
pyhittämään sabbatin päivää. Minun 'Elohay, muista minua senkin tähden ja säästä
minua suuren laupeutesi tähden! [voi mikä pahamieli Ammonilaisen XOR-saastutuksen tähden!]
23. Siihen aikaan näin minä myös Juudalaisia jotka olivat ottaneet Asdodilaisia ja
Moabilaisia vaimoja.
24. Ja heidän lapsensa puhuivat puolittain Asdodin kielellä eikä taitaneet puhua
Juudan kieltä vaan puhuivat toisen tahi toisen kansan kielellä.
25. Ja minä nuhtelin heitä ja kirosin heitä ja löin muutamia miehiä ja tartuin heidän
hiuksiinsa. Ja minä vannotin heitä B'Elohiym kautta: ette saa antaa tyttäriänne
heidän pojillensa eikä ottaa heidän tyttäriänsä teidän pojillenne eikä itsellenne!
26. Eikö Salomo Israelin kuningas sen kautta syntiä tehnyt? Eikä kuitenkaan ollut
yhtään kuningasta hänen vertaistansa monien pakanain joukossa; ja hän oli rakas
L'Elohayw ja 'Elohiym pani hänet koko Israelin kuninkaaksi! Hänetkin saattoivat
muukalaiset vaimot syntiä tekemään!
27. Ettekö te sitä ole kuulleet koska te kaikkea tätä suurta pahuutta ra' rah | Kal-haraah
7451 teette, että rikotte B'Eloheynu vastaan ja otatte muukalaisia vaimoja?
28. Ja yksi Jojadan lapsista, Eliasibin ylimmäisen papin poika oli Sanballatin
Horonilaisen vävy; minä ajoin hänet pois tyköäni.
29. Muista heitä 'Elohay jotka saastuttavat Gaoley pappeuden ja pappein ja
Leviläisten liiton!
30. Niin minä puhdistin heidät kaikista muukalaisista ja vahvistin pappien ja
Leviläisten tehtävät, kullekin hänen palvelus-virkansa,
31. sekä uhrihalkojen suhteen määrätyillä ajoilla, ja ensimmäisten hedelmien
suhteen. 'Elohay, muista minua hyvyydellä l'tovah!

Nehemian Kirjan Loppu

Vertaa http://qbible.com/hebrew-old-testament/nehemiah/1.html
 ESTER
Esther1.

1. Esterin Kirja.
1. LUKU

Siihen aikaan kun Ahasveros hallitsi Indiasta Etiopiaan asti 127 maakuntaa,
2. ja kun hän istui valtakuntansa istuimella Susanin linnassa,
3. kolmantena hallituksensa vuonna teki hän pidot kaikille päämiehillensaä ja
palvelijoillensa, Persian ja Median sodanpäämiehille, ja maakuntain hallitsijoille
hänen edessänsä,
4. näytti heille valtakuntansa kunnian rikkaudet ja herrautensa kalliin prameuden,
monta päivää, sata ja kahdeksankymmentä päivää.
5. Ja kun ne päivät olivat täytetyt, teki kuningas kaikelle kansalle joka Susanin
linnassa oli, sekä suurille että pienille pidot seitsemäksi päiväksi, kuninkaallisen
huoneen puutarhan pihalla.
6. Siellä riippui valkeita, viheriäisiä ja sinisiä seinäkankaita ja purpuraisilla siteillä
hopearenkaisin, marmorikivisten patsasten päällä; vuoteet kullasta ja hopeasta
seisoivat permannolla, joka oli laskettu viherjäisistä, valkeista, keltaisista ja mustista
marmorikivistä.
7. Ja juomaa kannettiin kultaisissa astioissa ja aina toisissa ja toisissa astioissa; ja
kuninkaallista viiniä oli yltäkyllä kuninkaan varallisuuden mukaan.
8. Ja juominen tapahtui käskyn mukaan ilman mitään vaatimusta; sillä kuningas oli
käskenyt kaikkein hovimestarein huoneessansa tekemään jokaisen mielen nouteeksi.
9. Ja kuningatar Vasti teki myös pidot naisille kuningas Ahasveroksen
kuninkaallisessa huoneessa.
10. Ja seitsemäntenä päivänä kun kuningas oli iloinen viinistä, käski hän
Mehumanin, Bistan, Harhonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkaan ne seitsemän
kamaripalvelijaa jotka palvelivat kuningas Ahasverosta,
11. tuoda kuningatar Vastin kuninkaan eteen hänen kuninkaallisessa kruunussansa,
näyttääksensä kansalle ja päämiehille hänen kauneuttansa; sillä hän oli kaunis.
12. Mutta kuningatar Vasti ei tahtonut tulla kuninkaan käskystä jonka hän oli antanut
kamaripalvelijain kautta. Tästä kuningas vihastui kovin, ja vihan tuli syttyi hänessä.
13. Kuningas sanoi viisaille jotka ymmärsivät ajan merkit - sillä kuninkaan asia piti
ratkaistaman kaikkien lain ja oikeuden ymmärtäväisten edessä;
14. ja häntä lähinnä häntä olivat: Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja
Memukan, seitsemän Persian ja Median päämiestä, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja
istuivat ylimmäisinä valtakunnassa -
15. Mitä kuningatar Vastille pitää tehtämän oikeuden mukaan, koska hän ei totellut
kuningas Ahasveroksen sanaa, hänen kamaripalvelijainsa kautta?
16. Tähän sanoi Memukan kuninkaan ja päämiesten edessä: kuningatar vasti ei
ainostansa tehnyt pahoin kuningasta vastaan, mutta myös kaikki päämiehiä ja kaikkia
kansoja vastaan, kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa.
17. Sillä tämä kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen tiedoksi, niin että hekin
katsovat miehiänsä ylön silmäinsä edessä ja sanovat: kuningas Ahasveros käski
kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta hän ei tullut.
18. Näin Persian ja Median päämiesten vaimot sanovat tänäpänä kaikille kuninkaan
päämiehille, koska he kuulevat tämän kuningattaren teon; ja siitä tulee kyllä
ylönkatsetta ja vihaa.
19. Jos siis kuningas hyväksi näkee, niin antakoon kuninkaallisen käskyn käydä ulos
- ja kirjoitettakoon se Persian ja Median lakiin, jota ei kenkään rikkoa tohdi - ettei
Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen; ja antakoon kuningas hänen
valtansa toiselle, joka on häntä parempi.
20. Ja kun tämä kuninkaan käsky minkä hän nyt antaa, tulee tiedoksi ympäri koko
hänen valtakuntaansa - joka suuri on - niin jokainen vaimo on pitävä miehensä
kunniassa suurimmasta pienimpään asti.
21. Tämä kelpasi kuninkaalle ja päämiehille; ja kuningas teki Memukanin sanan
mukaan.
22. Ja hän lähetti kirjeitä kaikkiin kuninkaan maakuntiin, jokaiseen maakuntaan
heidän kirjoituksensa mukaan ja kaikille kansoille heidän kielellänsä että jokainen
mies on vallitseva huoneessansa ja puhuva kansansa kielellä.

2. LUKU

Näiden tapausten jälkeen kun kuningas Ahasveroksen viha asettui, muisti hän mitä
Vasti oli tehnyt ja mitä hänestä päätetty oli.
2. Niin sanoivat kuninkaan palvelijat jotka häntä palvelivat; etsittäköön kuninkaalle
kauniita nuoria neitseitä, ja lähettäköön kuningas katsojat kaikkiin maakuntiin,
kokoomaan kaikkia nuoria neitseitä Susanin linnaan, vaimojen huoneeseen, Hegen,
kuninkaan kamaripalvelijan vaimojen vartijan hoitoon, ja annettakoon heidän
kaunistus-voiteensa.
4. Ja se tyttö, joka kuninkaalle kelpaa, tulkoon kuningattareksi Vastin sijaan. Tämä
kelpasi kuninkaalle ja hän teki niin.
5. Ja Susanin linnassa oli Juudalainen jonka nimi oli Mordokai, Jairin poika, Simein
pojan Kisin pojan, Jeminiläinen,
6. joka oli otettu Jerusalemista sen vanki-joukon kanssa joka vietiin Jekonian, Juudan
kuninkaan kanssa jonka Nebukadnesar, Babelin kuningas vei pois.
7. Ja Mordokai oli Hadassan, se on Esterin setänsä tyttären holhoja; sillä hänellä ei
ollut isää eikä äitiä. Ja tyttö oli kaunis vartaloltaan ja kaunis kasvoiltaan. Kun hänen
isänsä ja äitinsä kuolivat, otti Mordokai hänet tyttäreksensä.
8. Kun kuninkaan sana ja käsky ilmoitettiin ja monta tyttöä koottiin Susanin linnaan
Hegen hoidon alle, otettiin myös Ester kuninkaan huoneeseen, Hegen hoitoon joka
oli vaimojen vartija.
9. Ja tyttö kelpasi hänelle ja sai suosion hänen edessänsä. Ja hän kiiruhti antamaan
hänelle kaunistus-voiteensa ja seitsemän kaunista piikaa kuninkaan huoneesta; ja hän
sijoitti hänet piikoinensa parhaaseen osaan vaimojen huoneessa.
10. Mutta Ester ei ilmoittanut hänen kansaansa ja sukuansa; sillä Mordokai oli häntä
kieltänyt ilmoittamasta.
11. Ja Mordokai käyskenteli joka päivä vaimojen huoneen kartanon
edustallasaadaksensa tietää kävikö Esterin hyvin ja mitä hänelle tapahtuisi.
12. Ja kun kunkin tytön vuoro tuli mennä kuningas Ahasveroksen tykö, sittenkuin
hänelle oli kaksitoista kuukautta tehty vaimoille annetun määräyksen mukaan, sillä
heidän kaunistelemiseensa kului niin paljon aikaa: kuusi kuukautta myrhami-öljyllä,
ja kuusi kuukatta balsami voiteilla ja muilla vaimojen kaunistuksilla -
13. niin tyttö meni kuninkaan tykö; ja mitä hän tahtoi, se hänelle annettiin hänen
myötänsä vaimojen huoneesta kuninkaan huoneeseen.
14. Illa hän tuli, ja palasi huomeneltain toiseen vaimojen huoneeseen Saasgaksen,
kuninkaan kamaripalvelijan hoitoon, joka oli vaimojen vartija. Hän ei saanut palata
kuninkaan tykö muutoin kuin jos kuningas häntä tahtoi ja kutsutti nimeltänsä.
15. Kun Esterin, Abihailin, Mordokain sedän tyttären - jonka hän oli ottanut
tyttäreksensä - aika joutui tulla kuninkaan tykö, ei hän mitään muuta anonut vaan
mitä Hege, kuninkaan kamaripalvelija, vaimojen vartija sanoi. Ja Eter sai armon
kaikkien edessä jotka hänet näkivät.
16. Ja Ester otettiin kuningas Ahasveroksen tykö kuninkaalliseen huoneeseen
kymmenentenä kuukautena, joka on Tebet-kuu, hänen valtakuntansa seitsemäntenä
vuonna.
17. Ja kuningas rakasti Esteriä enemmän kuin kaikkia muita vaimija ja hän löysi
armon ja laupeuden hänen edessänsä enemmän kuin kaikki muut neitset. Ja hän pani
kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.
18. Ja kuningas teki kaikille päämiehillensä ja palvelijoillensa suuret pidot, ja ne
pidot olivat Esterin tähden; ja hän antoi maakunnille veron helpotusta, ja antoi
lahjoja kuninkaallisesti.
19. Ja kun neitset toisen kerran koottiin, istui Mordokai kuninkaan portissa.
20. Ja Ester ei ollut vielä ilmoittanut sukuansa eikä kansaansa niinkuin Mordokai oli
käskenyt; sillä Ester teki Mordokain sanan mukaan niinkuin silloinkin kun hän oli
hänen kasvattinansa.
21. Samaan aikaan kun Mordokai istuikuninkaan portissa, vihastuivat kaksi
kuninkaan hovimiestä Bigtan ja Teres, ovenvartijat ja aikoivat käydä käsiksi
Ahasverokseen.
22. Ja Mordokai sai sen tietää ja ilmoitti kuningatar Esterille; ja Ester sanoi
Mordokain puolesta se kuninkaalle.
23. Ja kun asiaa tutkisteltiin, löydettiin se todeksi; ja he hirettiin molemmat puuhun.
Ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuninkaan edessä.

3. LUKU

Kun nämä olivat tapahtuneet, teki kuningas Ahasveros Hamanin, Medatan pojan,
Agagilaisen suureksi ja korotti hänet, ja pani hänet istuimensa ylemmäksi kaikkia
päämiehiäjotka hänen tykönänsä olivat.
2. Ja kaikki kuninkaan palvelijat, jotka kuninkaan portissa olivat notkistivat
polviansa ja kumarsivat Hamania; sillä niin oli kuningas käskenyt. Mutta Mordokai
ei notkistanut polviansa eikä kumartunut maahan.
3. Niin kuninkaan palvelijat jotka kuninkaan portissa olivat, sanoivat Mordokaille:
miksi sinä rikot kuninkaan käskyn?
4. Ja kun he jokapäivä sitä hänelle sanoivateikä hän totellut heitä, ilmoittivat he sen
Hamanille nähdäksensä olisiko senkaltainen Mordokain sana pysyväinen; sillä hän
oli sanonut itsensä Juudalaiseksi.
5. Ja kun Haman näki, ettei Mordokai notkistanut polviansa hänen edessänsä eikä
kumartanut häntä, tuli hän kiukkua täyteen.
6. Mutta hän luki vähäksi laskea kättänsä ainoastansa Mordokain päälle sittenkuin he
olivat ilmoittaneet Mordokain kansan; vaan Haman tahtoi hävittää Mordokain
kansankin, kaikki Juudalaiset jotka olivat koko kuningas Ahasveroksen
valtakunnassa.
7. Ensimmäisellä kuulla joka on Nisan kuu, Kuningas Ahasveroksen
kahdentenatoista vuonna heitettiin Pur-nimistä arpaa, Hamanin edessä, päivästä
päivään ja kuukaudesta kuukauteen, kahdenteentoista kuukauteen asti joka on Adar-
kuu.
8. Ja Haman sanoi kuningas Ahasverokselle: eräs kansa on erillään ja hajoitettu
kansain sekaan kaikissa sinun valtakuntasi maakunnissa, ja heidän lakinsa ovat toiset
kuin kaikkien muiden kansain ja he eivät tee kuninkaan lakien mukaan; ei kuninkaan
sovi antaa heidän olla.
9. Jos kuningas hyväksi näkee, niin kirjoitettakoon että ne hukutettakoon; ja minä
tahdon punnita kymmenen tuhatta talenttia hopeaa virkamiesten käsiin, vietäväksi
kuninkaan aarreaittaan.
10. Ja kuningas otti sormuksen sormestansa ja antoi sen Hamanille, Medatan
Agagilaisen pojalle, Juudalaisten vihamiehelle.
11. Ja kuningas sanoi Hamanille: se hopea olkoon annettu sinulle, niin myös kansa
tehdäksesi heille mitä tahdot.
12. Niin kuninkaan kirjoittajat kutsuttiin kuun kolmantena päivänä toistakymmentä ja
kirjoitettiin niinkuin Haman käski, kuninkaan ylimmäisille maaherroille kaikkiin
maakuntiin ja jokaisen kansan päämiehille kunkin maakunnan kirjoituksella ja
kunkin kansan kielellä; kuningas Ahasveroksen nimeen oli se kirjoitettu ja kuninkaan
sormuksella lukittu.
13. Ja kirjeet lähetettiin juoksijain kautta kaikkiin kuninkaan maakuntiin: että
hukutettaisiin, tapettaisiin ja surmattaisiin kaikki Juudalaiset, nuoret ja vanhat, lapset
ja vaimot, yhtenä päivänä, kahdentoista kuun, Adar-kuun kolmantenatoista päivänä
ja että heidän tavaransa ryöstettäisiin.
14. Kirje kopioitiin että käsky tulisi kaikkiin maakuntiin julistettavaksi kaikille
kansoille että he olisivat sinä päivänä valmiit.
15. Ja juoksijat läksivät kiireesti kuninkaan käskystä; ja käsky annettiin Susanin
linnassa, Ja kuningas ja Haman istuivat ja joivat; mutta Susanin kaupunki oli
hämmästyksissä.

4. LUKU

Ja kun Mordokai sai tietää kaikki mitä tapahtunut oli, repäisi hän vaatteensa ja puetti
itsensä säkkiin ja tuhkaan ja meni keskelle kaupunkia ja huusi suuella äänellä ja
valittaen.
2. Ja hän tuli kuninkaanportin eteen; sillä ei yksikään säkkiin puetettuna saanut
mennä kuninkaan portista sisälle.
3. Ja kaikissa maakunnissa joihin kuninkaan sana ja käsky tuli, oli Juudalaisten
kesken suuri parku, paasto itku ja murhe ja moni makasi säkissä ja tuhvassa.
4. Niin Esterin piiat ja hänen kamaripalvelijansa tulivat ja ilmoittivat sen hänelle. Ja
kuningatar peljästyi kovin; ja hän lähetti vaatteet, että Mordokai pukisi ne yllensä ja
käski hänen ottaa säkki yltänsä pois. Mutta ei hän ottanut.
5. Niin Ester kutsui Hatakin, kunninkaan kamaripalvelijan joka hänen edessään seisoi
ja käski hänen mennä Mordokain tykö tiedustamaan mikä se oli ja minkätähden hän
niin teki?
6. Ja Hatak meni Mordokain tykö avonaiselle paikalle kaupungissa kuninkaan portin
kohdalla.
7. Ja Mordokai kertoi hänelle kaikki mitä tapahtunut oli ja mainitsi sen hopean
määrän jonka Haman oli luvannut punnita kuninkaan aarreaittaan Juudalaisten
tähden että he surmattaisiin.
8. Ja hän antoi hänelle kirjoituksen siitä käskystä joka Susanista oli annettu heidän
teloittamisestaan että hän näyttäisi sen Esterilleja antaisi hänelletietää ja käskisi
hänen mennäkuninkaan tykö rukoilemaan häntä hartaasti kansansa edestä.
9. Ja kun Hatak tuli ja ilmoitti Esterille Mordokain sanat,
10. puhui Ester Hatakille ja käski hänen sanoa Mordokaille:
11. Kaikki kuninkaan palvelijat ja kuninkaan maakuntain kansa teitävät että jos joku,
mies tahi naainen menee kutsumatta kuninkaan tykö sisä-kartanolle niin jokaista
kohtaa sama tuomio että hänen pitää kuoleman, pais
tai jos kuningas ojentaa kultaisen valtikan häntä kohti, että hän eläisi; mutta minä en
ole kutsuttu kolmenakymmenenä päivänä kuninkaan tykö.
12. Ja kun Esterin sanat sanottiinn Mordokaille,
13. käski hän sanoa Esterille jälleen: älä luulekkaan että vapahdat henkesi paremmin
kuin kaikki muut Juudalaiset vaikka kuninkaan huoneessa olet.
14. Jos sinä tähän aikaan peräti vaikenet niin Juudalaiset saavat avun ja
Pelastuksen* JESHUA Re-vach WeHatz-TZaLah muualta ja sinä ja sinun isäsi huone
hukutte. Ja kuka tietää, ehkä olet sinä tämän ajan tähden tullut kuninkaalliseen
valtaan?
*Re-vach WeHatz-TZaLah (strongs/2020/7305: ainutkertaisia sanoja joita 'ei voi selittää' ...
ettei vaan Jer.8:8 mukainen "valhekynä" olisi tämän tekstikohdan takana? JESHUA:
enlargement and deliverance; "israelrescue.org: as seconds count ... HaTZalah is there")
TZalah=TZalaw - Samansukuinen sana ZalaW = ripustaa ristiinnaulita...
15. Ester käski vastata Mordokaita:
16. Mene ja koko kaikki Juudalaiset jotka Susanissa ovat ja paastotkaat minun
tähteni ettette syö ettekä juo kolmena päivänä yöllä eikä päivällä; minä paastoan
myös piikoineni. Ja sitten minä menen kuninkaan tykö vaikka se olisikin lakia
vastaan: jos minä hukun niin minä hukun!
17. Mordokai meni ja teki kaikki niinkuin Ester oli käskenyt.

5. LUKU

Ja kolmantena päivänä pukeusi Ester kuninkaallisiin vaatteisiin ja meni kuninkaan

huoneen kohdalle. Ja kuningas istui kuninkaallisella istuimellansa kuninkaallisessa
huoneessansa huoneen oven kohdalla.
2. Ja kun kuningas näki kuningatar Esterin seisovan kartanolla, sai hän armon hänen
edessänsä; ja kuningas ojensi kultaisen valtikan joka oli hänen kädessään, Esterin
puoleen; niin Ester astui esiin ja rupesi valtikan päähän.
3. Ja kuningas sanoi hänelle: kuningatar Ester, mikä sinun on? ja mitä anot? Puoleen
valtakuntaan asti sinulle annetaan!
4. Ester sanoi: jos kuninkaalle kelpaa, niin tulkoon kuningas ja Haman tänäpänä
pitoihin jotka olen valmistanut hänelle.
5. Noutakaat kiireesti tänne Haman, että tekisimme mitä Ester on sanonut! Niin
kuningas ja Haman tulivat pitoihin jotka Ester oli valmistanut.
6. Ja kuningas viiniä juodessansa sanoi Esterille: mitä pyydät, se sinulle annetaan; ja
mitä anot vaikka se olisi puoli valtakuntaa, se tapahtuu!
7. Niin Ester vastasi ja sanoi: minun rukoukseni ja anomiseni on:
8. jos olen löytänyt armon kuninkaan edessä ja jos kuninkaalle kelpaa antaa minulle
rukoukseni ja tehdä anomiseni, niin tulkoon kuningas ja Haman niihin pitoihin jotka
minä valmistan heille; ja huomenna minä teen niinkuin kuningas on sanonut.
9. Ja Haman meni ulos sinä päivänä iloissansa ja rohkealla mielellä. Ja kun hän näki
Mordokain portissa, ettei hän nousnut eikä paikaltansa liikahtanut hänen edessänsä,
kiukustui hän kovin Mordokaita vastaan.
10. mutta Haman pidätti itsensä. Tultuansa kotiin, lähetti hän ja antoi kutsua
ystävänsä ja vaimonsa Sereksen.
11. Ja Haman luetteli heille rikkautensa kunnian ja lastensa paljouden ja kaikki
kuinka kuningas oli hänen tehnyt niin suureksi ja korottanut hänet kuninkaan
päämiesten ja palvelijain ylitse.
12. Ja Haman sanoi vielä: eipä kuningatar Ester antanut yhtäkään kutsua kuninkaan
kanssa niihin pitoihin jotka hän valmisti paitsi minua; ja minä olen huomiseksikin
kutsuttu hänen tykönsä kuninkaan kanssa.
13. Mutta tämä kaikki ei minua tyydytä niinkauan kuin näen sen Juudalaisen
Mordokain istuvan kuninkaan portissa.
14. Niin hänen vaimonsa Seres ja kaikki hänen ystävänsä sanoivat hänelle:
valmistettakoon puu, viisikymmentä kyynärää korkia ja sano huomenna kuninkaalle
että Mordokai siihen hirtettäisiin. Sitten saat iloisena mennä kuninkaan kanssa
pitoihin! Se oli Hamanin mieleen ja hän valmistitti puun.

6. LUKU

Sinä yönä kuningas ei saanut unta; ja hän käski tuoda aikakirjat joihin oli kirjoitettu
muistettavia tapauksia; ja ne luettiin kuninkaan edessä.
2. Niin havaittiin kirjoitettuna kuinka Mordokai oli ilmoittanut että kaksi kuninkaan
hovimiestä, Bigtana ja Tere, ovenvartijat olivat aikoneet käydä käsiksi kuningas
Ahasverokseen.
3. Ja kuningas sanoi: mitä kunniaa tahi hyvää on Mordokaille sentähden tehty? Niin
sanoivat nuorukaiset jotka kuningasta palvelivat: ei ole hänelle mitään tehty.
4. Ja kuningas sanoi: kuka kartanolla on? Ja Haman oli tullut ulko-kartanolle
kuninkaan huoneen edessä, sanoaksensa kuninkaalle että Mordokai hirtettäisiin
siihen puuhun jonka hän oli häntä varten valmistanut.
5. Ja kuninkaan palvelijat sanoivat hänelle: katso Haman seisoo pihalla. Kuningas
sanoi: tulkoon sisälle!
6. Kun Haman tuli, sanoi kuningas hänelle: mitä miehelle pitää tehtämän jota
kuningas tahtoo kunnioittaa? Ja Haman ajatteli sydämmessänsä: ketä kuningas
paremmin tahtoo kunnioittaa kuin minua?
7. Ja Haman sanoi kuninkaalle: se mies jota kuningas tahtoo kunnioittaa,
8. Puettakoon kuninkaallisiin vaatteisiin joita kuningas itse käyttää ja tuotakoon se
hevonen jolla kuningas ratsastaa ja kuninkaallinen kruunu pantakoon hänen
päähänsä.
9. Ja vaatteet ja hevonen annettakoon kuninkaan ylimmäisen päämiehen käteen että
hän puettaisi sen miehen jota kuningas tahtoo kunnioittaa ja antaisi hänen ajaa
hevosen seljässä kaupungin kaduilla, ja huutaa hänen edellänsä: niin sille miehelle
tehdään jota kuningas tahtoo kunnioittaa!
10. Kuningas sanoi Hamanille: kiiruhda, ota vaatteet ja hevonen, niinkuin sinä olet
sanonut, ja tee niin Mordokaille, Juudalaiselle joka istuu kuninkaan portissa; älä anna
mitään puuttua kaikista mitä puhunut olet!
11. Niin Haman otti vaatteet ja hevosen ja puetti Mordokain ja antoi hänen ratsastaa
kaupungin kaduilla, ja huusi hänen edellänsä: näin sille miehelle tehdään jota
kuningas tahtoo kunnioittaa!
12. Ja Mordokai palasi kuninkaan porttiin. Mutta Haman meni kiireesti kotiansa,
murehtien ja pää peitettynä.
13. Ja Haman kertoi vaimollensa Serekselle ja kaikille ystävillensä kaikki mitä
hänelle tapahtunut oli. Niin sanoivat hänen viisaansa ja hänen vaimonsa Seres
hänelle: jos Mordokai jonka edessä sinä olet ruvennut lankeamaan, on Juudalaista
syntyperää, niin et sinä voi mitään häntä vastaan vaan sinun täytyy peräti hänen
edessäsä langeta.
14. Kun he vielä parhaallansa hänen kanssansa puhuivat, tulivat kuninkaan
kamaripalvelijat ja kiiruhtivat Hamanisa tulemaan pitoihin jotka Ester oli
valmistanut.

7. LUKU

Niin tuli kuningas ja Haman pitoihin kuningatar Esterin tykö.

2. Ja kuningas sanoi taas toisena päivänä Esterille viiniä juodessansa: mikä on
pyyntösi, kuningatar Ester? se sinulle annetaan. Ja mikä anomuksesi? vaikka se olisi
puoli kuninkaan valtakuntaa, se tapahtuu!
3. Kuningatar Ester vastasi ja sanoi: jos olen löytänyt armon sinun edessäsi o
kuningas ja jos kuningas hyväksi näkee niin lahjoittakoon minulle henkeni
rukoukseni tähden ja kansani anomiseni tähden!
4. Sillä me olemme myödyt, minä ja kansani lopetettaviksi, surmattaviksi ja
hukutettaviksi. Ja jos olisimme myödyt orjiksi ja orjapiioiksi, niin minä olisin vaiti;
ja vihamies ei kuitenkaan voi palkita kuninkaalle sitä vahinkoa.
5. Kuningas Ahasverus puhui ja sanoi kuningatar Esterille: kuka se on, tahi missä
hän on joka tohtii senkaltaista ajatella tehdäksensä?
6. Ester sanoi: se vihamies ja vainooja on tämä paha Haman! Silloin Haman peljästyi
kuninkaan ja kuningattaren edessä.
7. Ja kuningas nousi vieraspidoista ja viininjuonnista vihoissansa ja meni linnan
puutarhaan. Ja Haman nousi ja rukoili kuningatarta henkensä edesä; sillä hän näki
kuninkaan päättäneen hänelle pahaa ra' rah | haraah 7451 .
8. Ja kun kuningas palasi linnan puutarhasta pitohuoneeseen, oli Haman vaipunut
vuoteelle jolla Ester istui. Niin sanoi kuningas: tahtooko hän kuningattarelle tehdä
väkivaltaa minun läsnä-ollessani huoneessa? Kun se sana pääsi kuninkaan suusta,
peittivät he Hamanin kasvot.
9. Ja Harbona, yksi kuninkaan kamaripalvelijoista sanoi kuninkaalle: katso, Hamanin
kartanolla seisoo puu, viisikymmentä kyynärää korkea, jonka hän teki Mordokaita
varten, joka on puhunut kuninkaan hyväksi. Ja kuningas sanoi: hirttäkäät hän siihen!
10. Ja niin he hirttivät Hamanin siihen puuhun jonka hän oli tehnyt Mordokaita
varten. Ja kuninkaan viha asettui.

8. LUKU

Sinä päivänä antoi kuningas Ahasverus (ahasverus?) kuningatar Esterille Hamanin

Juudalaisen vihollisen huoneen. Ja Mordokai tuli kuninkaan eteen; sillä Ester ilmoitti
mikä hän hänelle oli.
2. Ja kuningas otti sormuksensa jonka hän oli antanut ottaa pois Hamanilta ja antoi
Mordokdokaille. Ja Ester pani Mordokain Hamanin kartanon haltijaksi.
3. Ja Ester puhui vielä kuninkaalle ja lankesi hänen jalkainsa juureen; hän itki ja
rukoili häntä palauttamaan Hamanin, Agagilaisen pahaa ra' rah | ra'at 7451 tekoa ja
hänen aikomustansa minkä hän oli ajatellut Judalaisia vastaan.
4. Niin kuningas ojensi kultaisen valtikan Esterin puoleen. Ja Ester nousi ja seisoi
kuninkaan edessä,
5. ja sanoi: jos kuningas hyväksi näkee, ja minä olen armon saanut hänen edessänsä
ja jos se on oikein kuninkaan mielestä, niin kirjoitettakoon että ne kirjeet
peräytettäisiin Hamanin Medatan Hammedata pojan Agagilaisen pahat aikomukset
jotka hän on kirjoittanut että surmattaisiin kaikki Juudalaiset kaikissa kuninkaan
maakunnissa.
6. Sillä kuinka minä voin nähdä sitä onnettomuutta joka kansalleni tulisi? ja kuinka
voin nähdä oman sukukuntani hukkuvan?
7. Niin kuningas Ahasverus sanoi kuningatar Esterille ja Mordokaille Juudalaiselle:
katso minä olen antanut Esterille Hamanin huoneen ja hän hirtettiin puuhun koska
hän ojensi kätensä Juudalaisia vastaan.
8. Niin kirjoitettakaat siis te Juudalaisten suhteen kuninkaan nimeen mitä hyväksi
näette, ja painakaat sinetti kuninkaan sormuksella; sillä se kirjoitus joka kuninkaan
nimeen kirjoitetaan ja jonka sinetti kuninkaan sormuksella painetaan on
peruuttamaton.
9. Silloin kutsuttiin kuninkaan kirjoittajat, kolmantena kuukautena, se on Sivan-kuu
23.pnä ja kirjoitettiin juuri kuin Mordokai käski, Juudalaisille ja hallitsijoille,
maaherroille ja maakuntain päämiehille Indiasta Etiopiaan asti joita oli 127
maakuntaa, kullekin maakunnalle sen kirjoituksen mukaan jokaiselle kansalle heidän
kielellänsä ja Juudalaisille heidän kirjoituksensa mukaan ja heidän kielellänsä.
10. Ja kirjoitettiin kuningas Ahasveruksen nimeen ja sinetti painettiin kuninkaan
sormuksella; ja hän lähetti kirjeet sanansaattajain kautta jotka ratsastivat hevosilla,
juoksijoilla kuninkaallisesta tamma-kartanosta.
11. Kirjeissä oli kirjoitettu että kuningas salli Juudalaisten kussakin kaupungissa
kokoontua ja henkensä puolustamiseksi hävittää, tappaa ja hukuttaa kaikki kansain ja
maakuntain sotamiehet jotka ahdistivat heitä, lapsinensa ja vaimoinensa ja ryöstää
heidän tavaransa,
12. yhtenä päivänä kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa kahdennentoista
Adar-kuun 13. päivänä.
13. Ja kirje kopioitiin että käsky tulisi kaikkiin maakuntiin julistettavaksi kaikille
kansoille että Juudalaiset olisivat sinäpäivänä valmiit kostamaan vihollisillensa.
14. Ja sanansaattajat ratsastivat kuninkaallisilla juoksijoilla ja ajoivat nopeasti ja
kiireesti kuninkaan sanan mukaan; ja käsky annettiin Susanin linnassa.
15. Mordokai läksi kuninkaan tyköä kuninkaallisissa vaatteissa sinisestä ja valkeasta
kankaasta ja suuressa kultakruunussa ja vaipassa kalliista liinaisesta kankaasta ja
purppurasta. Ja Susanin kaupunki iloitsi ja riemuitsi.
16. Juudalaisille oli tullut valkeus 'O-w-rah [JESHUAN Nimi] ja ilo, riemu ja kunnia.
17. Ja kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa joihin kuninkaan sana ja käsky tuli, oli
ilo ja riemu Juudalaisten keskellä, pidot ja hyvät päivät. Ja monta maan kansasta tuli
Juudalaiseksi, sillä Juudalaisten pelko oli tullut heidän päällensä.

9. LUKU

Ja kahdennentoista Adar-kuun 13. päivänä, jona kuninkaan sana ja käsky piti

toimitettavan juuri sinä päivänä jona Juudalaisten viholliset toivoivat vallitsevansa
heitä - vaikka asia oli kääntynyt niin että Juudalaiset vallitsivat vihollisiansa -
2. kokoontuivat Juudalaiset kaupunkeihinsa kaikissa kuningas Ahasveruksen
maakunnissa käydäksensä käsiksi niihin jotka heille pahaa ra' rah | ra' atam 7451
tahtoivat; eikä yksiään voinut seisoa heitä vastaan, sillä kaikki kansa pelkäsi heitä.
3. Ja kaikki maakuntain päämiehet ja hallitsijat ja maaherrat ja kuninkaan
virkamiehet auttoivat Juudalaisia; sillä Mordokain pelko oli tullut heidän päällensä.
4. Sillä Mordokai oli suuri kuninkaan huoneessa ja hänen maineensa kuului kaikkiin
maakuntiin; sillä tämä mies, Mordokai, tuli aina suuremmaksi.
5. Niin Juudalaiset löivät kaikki vihamiehensä miekalla, tappoivat ja hukuttivat
heidät ja menettelivät vihamiestensä suhteen oman tahtonsa mukaan.
6. Ja Susanin linnassa löivät Juudalaiset kuoliaaksi ja hukuttivat viisisataa miestä.
7. Ja he löivät kuoliaaksi Parsandatan, Dalfonin ja Aspatan,
8. ja Poratan ja Adalian ja Aridatan,
9. ja Parmastan ja Arisain ja Ariidain ja Bajestan,
10. kymmenen Hamanin poikaa, joka oli Medatanin poika, Juudalaisten vihamies;
mutta heidän saaliiseensa he eivät ruvenneet.
11. Saman päivänä tuli tapettujen luku kuninkaan tiedoksi Susanin linnassa.
12. Ja kuningas sanoi kuningatar Esterille: Susanin kaupungissa ovat Judalaiset
tappaneet ja hukuttaneet viisi sataa miestä ja kymmene Hamanin poikaa: mitä
lienevät muissa kuninkaan maakunnissa tehneet? mikä on pyyntösi? se sinulle
annetaan. Ja mikä on anomuksesi? se on tapahtuva.
13. Ester sanoi: jos kuningas näkee hyväksi, niin antakoon Judalaisten myös
huomenna tehdä Susanissa tämänpäiväisen käskyn mukaan ja että he hirttäisivät
kymmenen Hamanin poikaa puuhun.
14. Ja kuningas käski niin tehdä; ja se käsky annettiin Susanissa ja kymmenen
Hamanin poikaa hirtettiin.
15. Ja Judalaiset jotka Susanissa olivat, kokoontuivat myös neljäntenätoista päivänä
Adar-kuussa ja tappoivat kolmesataa Susanissa; mutta heidän saaliiseensa he eivät
ruvenneet.
16. Mutta muut Juudalaiset kuninkaan maakunnissa tulivat kokoon ja puolustivat
henkeänsä saadakseen lepoa vihollisiltansa ja tappoivat 75.000; mutta saaliiseen he
aivät ruvenneet.
17. Se tapahtui Adar-kuun komentenatoista päivänä. Ja he lepäsivät neljäntenätoista
päivänä sitä kuuta; ja sen he tekivät pito- ja ilopäiväksi.
18. Mutta Juudalaiset jotka Susanissa olivat, tulivat kokoon kolmantenatoista ja
neljäntenätoista päivänä, ja lepäsivät viidentenätoista päivänä; ja tekivät sen päivän
pitojen ja ilojen päiväksi.
19. Sentähden Juudalaiset jotka asuvat maan kylissä ja vähissä kaupungeissa,
viettävät neljännentoista päivän Adar-kuuta ilon ja pitojen päiväksi ja lähettävät
silloin lahjoja toinen toisellensa.
20. Ja Mordokai kirjoitti nämä tapaukset. Ja hän lähetti kirjeet kaikille Juudalaisille
jotka olivat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa sekä lähellä että kaukana,
21. ja määräsi asetukseksi heille että he pitäisivät joka vuosi neljännentoista ja
viidennentoista päivän Adar-kuuta juhlana;
22. sillä niinä päivinä olivat Juudalaiset tulleet lepoon vihollisiltansa, ja sinä
kuukautena oli heidän surunsa kääntynyt iloksi ja heidän murheensa hyviksi päiviksi;
-että he ne pitäisivät pito- ja ilopäivinä ja lähettäisivät lahjoja toinen tosisillensa ja
jakaisivat vaivaisille,
23. Ja Juudalaiset ottivat tavaksensa sen minkä olivat alkaneet ja mitä Mordokai oli
heille kirjoittanut:'
24. kuinka Haman Medatan Agagilaisen poika oli ajatellut hukuttaa kaikki
Juudalaiset ja antoi heittää Pur, se on arpaa, hävittääkseensä ja hukuttaakseensa
heidät,
25. ja kuningas saatuansa tämän tietää, antoi käskyn kirjeen kautta että Hamanin
paha ra' rah | haraah 7451 aikomus minkä hän oli ajatellut Juudalaisia vastaan,
käännettäisiin hänen oman päänsä päälle; ja hän ja hänen poikansa ripustettiin
puuhun
26. Sentähden kutsutaan nämä päivät Purim, puur -nimen mukaan. Sentähden
kaikkien tämän kirjeen sanain mukaan ja sen mukaan mitä he olivat itse nähneet ja
mitä heille oli tapahtunut,
27. sääsivät Juudalaiset ja velvoittivat itsensä ja jälkeentulevaisensa ja kaikki ne jotka
liittyivät heihin, etteivät hylkäisi näitä kahta päivää vaan että ne ainaisesti
vietettäisiin joka vuosi niinkuin niistä on kirjoitettu ja niitä varten määrätyllä ajalla,
28. je että näitä päiviä piti muistettaman ja pidettämän polvesta polveen kaikissa
sukukunnissa, kaikissa maakunnissa ja kaikissa kaupungeissa; ja ettei näitä Purim-
päiviä koskaan laiminlyötäisi Juudalaisten kesken, eikä niiden muistoa unhotettaisi
heidän jälkeentulevaisissaan.
29. Ja kuningatar Ester, Abihailin tytär ja Juudalainen Mordokai kirjoittivat
uudelleen vakavasti vahvistaakseen mitä tässä toisessa kirjeessä oli Purim-juhlasta
kirjoitettu.
30 Ja he lähettivät kaikille Juudalaisille Ahasveruksen valtakunnan 127 maakuntaan
kirjeitä, rauhan ja totuuden sanoja,
31. vahvistaaksensa näitä Purim-päiviä niitten vietettäviksi niille määrätyillä ajoilla
niinkuin Juudalainen Mordokai ja kuningatar Ester olivat heille säätäneet, ja niinkuin
he olivat velvoittaneet itsensä ja siemenensä, nimittäin paastolla ja valitushuudoilla.
32. Ja Esterin käsky vahvisti nämä Purim-juhlan menot laiksi; ja ne kirjoitettiin
kirjaan.

10. LUKU

Ja kuningas Ahasverus pani maan ja meren luodot veroa maksamaan,

2. Mutta kaikki hänen työnsä voimansa ja mahtavuutensa ja Mordokain suuri kunnia,
johon kuningas hänet nosti, katso, ne ovat kirjoitetut Median ja Persian kuningasten
aikakirjassa.
3. Sillä Juudalainen Mordokai oli toinen mies kuningas Ahasveruksesta, ja suuri
Juudalaisten kesken ja otollinen veljiensä suurelle joukolle, sillä hän etsi kansansa
parasta ja puhui koko sukunsa hyväksi.

Esterin Kirjan Loppu

16.10.2020 Vrt http://www.qbible.com/hebrew-old-testament/esther/1.html

Huom. taas tänään on sensuuri sulkenut tuon bible-q -palvelimen! Onneksi samankaltaisia sivustoja löytyy
pilvin pimein: TÄMÄNKERTAINEN SENSUURI liittynee kansi-sanaan Mooseksen Kirjassa, Kapporeth =
kansi. YHWH Arkin päällä on yksinkertainen kansi ... Suomiväärennökset lisäävät arkin kannen päälle
'istuimen' jota suomalis-r00man kirkkokalanpääuskonto kutsuu 'armonistuimeksi' ... DAGON harhaoppia.
Sanavarastoon tulee muutosta q-biblen puuttuessa...

Tässä vain pieni näyte massiivisesta sensuroinnista ja uhkailujen sarjoista mitä tämä käännöstyö on
nostanut esiin rooman luterukirkon toimijoiden käden kautta; lusteenheittäjät kaartit ovat todella ahkerina
belialin ra' ra asiamiehinä. Kuinka monta tietokonetta, tiedostoa, työkalua, ovatkaan tässä puuhassa kruunu
eli corona COV-ID viruksillansa tuhonneet!

Esim. 2Moos.25:17.
- "Tee myös armoistuin puhtaasta kullasta
- "And thou shalt make 6213 z8804 a mercy seat 3727
- translitteroituna w'äsiytä khaPoret zähäv ... katso esim tämä linkki, nyt sensuroitu:
http://qbible.com/hebrew-old-testament/exodus/25.html#7
Sana Khaporet eli kansi on ilman mitään selitystä väännetty armoistuimeksi - myös KJV.

Eli alkukielesä suomeksi: "Tee myös arkki kansineen puhtaasta kullasta..."

Miten tämmöinen on mahdollista? Taustalla häärivät r00man Tyro/XOR agentit,

'kalanpäähattupiispat' mm. jesuiitat Lutter, kuningas Jaakko (King James KJV), mr. Strongs jonka
onneton sanasto on roomassa rakennettu jnejne. Lue Lisää oheisista linkeistä niinkauan kuin ne
ovat saatavissa. Myös Tanakh I liitteissä lisää.
 JOB
Job 1.

1. Jobin Kirja.
1. LUKU

Uusin maalla oli mies nimeltä Job; hän oli vakaa mies, hurskas 'Elohiym
pelkääväinen ja karttoi pahaa ra' rah | mera 7451 .
2. Ja hänelle oli syntynyt seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
3. Ja hänellä oli karjaa seitsemän tuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa
paria härkiä ja viisisataa aasia ja myös sangen paljo palvelusväkeä. Ja se mies oli
voimallisempi kaikkia itämaalaisia.
4. Ja hänen poikansa menivät ja tekivät pidot kukin huoneessansa vuoropäivinänsä;
ja he lähettivät kutsumaan kolme sisartansa syömään ja juomaan kanssansa.
5. Ja kun vuoro-pitopäivät olivat kuluneet, lähetti Job ja pyhitti heidät; aamulla
varhain hän nousi ja uhrasi poltto-uhria kaikkein heidän lukunsa mukaan. Sillä Job
sanoi: ehkä ovat poikani syntiä tehneet ja unohtaneet 'Elohiym sydämmessänsä!
Näin teki Job joka kerta.
6. Mutta tapahtui eräänä päivänä että Ha'Elohiym pojat tulivat asettumaan
asemillensa YHWH eteen ja saatana tuli myös heidän kanssansa.
7. Ja YHWH sanoi saatanalle: mistä sinä tulet? Ja saatana vastasi YHWH ja sanoi:
maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta!
8. Niin sanoi YHWH saatanalle: oletko tarkannut minun palvelijaani Jobia? Sillä ei
hänen vertaistansa ole maassa; hän on vakaa ja hurskas, 'Elohiym pelkääväinen ja
karttaa pahaa ra' rah | mera 7451 .
9. saatana vastasi YHWH ja sanoi: palkattako Job pelkää YHWH?
10. Etkös ole suojellut häntä, hänen huonettansa ja kaikkia hänen ympärillänsä? Sinä
olet siunannut hänen käsialaansa ja hänen tavaransa on levinnyt maassa!
11. Mutta ojenna vaan kätesi ja tartu hänen omaisuuteensa, totta hän suoraan silmiesi
edessä hylkää sinut!
12. YHWH sanoi saatanalle: katso, kaikki hänen tavaransa olkoon sinun kädessäsi,
älä vaan häneen kättäsi satuta! Ja saatana läksi pois YHWH edestä.
13. Ja tapahtui kerran kun hänen poikansa ja tyttärensä söivät ja viiniä joivat
vanhimman veljensä huoneessa,
14. että sanansaattaja tuli Jobin tykö ja sanoi: härjillä kynnettiin ja aasit kävivät läsnä
laitumella,
15. niin Sabealaiset tulivat, ottivat ne ja löivät palvelijat miekan terällä; ja minä
yksinäni pääsin sanomaan sinulle.
16. Hänen vielä puhuessansa tuli toinen ja sanoi: 'Elohiym tuli 'esh lankesi taivaasta
ja sytytti lampaat ja palvelijat ja poltti ne; ja minä vaan yksinäni pääsin sanomaan
sinulle.
17. Tämän vielä puhuessa tuli toinen ja sanoi: Kaldealaiset tekivät kolme joukkoa ja
hyökkäsivät kamelien päälle ja ottivat ne pois, ja löivät palvelijat miekan terällä; ja
minä vaan yksinäni pääsin sanomaan sinulle.
18. Tämän vielä puhuessa tuli toinen ja sanoi: sinun poikasi ja tyttäresi söivät ja
joivat viiniä vanhimman veljensä huoneessa,
19. ja katso suuri tuulispää tuli korvesta ja sysäsi huoneen neljään nurkkaan ja se
kaatui nuorukaisten päälle, niin että he kuolivat; ja minä vaan yksinäni pääsin
sanomaan sinulle.
20. Silloin Job nousi, repäsi vaatteensa, keritsi päänsä ja lankesi maahan ja rukoili.
21. Ja hän sanoi: alastonna olen minä tullut äitini kohdusta, ja alastonna olen jälleen
palaava! YHWH antoi, YHWH otti: YHWH nimi olkoon kiitetty mevoRach!
22. Näissä kaikissa Job ei rikkonut eikä tehnyt tyhmästi L'Elohiym vastaan.

2. LUKU

Ja tapahtui eräänä päivänä kun Ha'Elohiym pojat tulivat asettumaan asemillensa

LaHitYasseb YHWH eteen, että saatanakin tuli heidän kanssansa ja asettui YHWH
eteen.
2. WaYomer YHWH el-satan sanoi saatanalle: mistä tulet? saatana vastasi YHWH:
maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta!
3. WaYomer YHWH el-satan sanoi saatanalle: oletko tarkannut Minun palvelijaani
Jobia? Sillä ei hänen vertaistansa ole maassa; hän on vakaa ja hurskas, 'Elohiym
pelkääväinen ja karttaa pahaa ra' rah | mera 7451 ; ja hän pysyy vielä vakuudessansa
vaikka sinä yllytit Minua häntä vastaan, hävittämään häntä ilman syytä.
4. saatana vastasi YHWH ja sanoi: nahka nahasta; ja kaikki mitä ihmisellä on, antaa
hän henkensä edestä!
5. Mutta ojenna vaan kätesi ja tartu hänen luihinsa ja lihaansa, totta hän suoraan
silmiesi edessä hylkää Sinut!
6. WaYomer YHWH el-satan sanoi saatanalle: katso, hän olkoon sinun kädessäsi;
kuitenkin säästä hänen henkensä!
7. Ja saatana läksi pois YHWH edestä; ja hän löi Jobin pahoilla paisumilla hänen
kantapäästänsä päälakeen asti.
8. Ja hän otti savi-astian palasen kaapiakseen sillä itseänsä; ja hän istui tuhvassa 'epher
665.

9. Ja hänen vaimonsa sanoi hänelle: vieläkö nytkin pysyt vakuudessasi? Jätä kiroa
barech 'Elohiym ja kuole!
10. WaYomer hän sanoi hänelle: sinä puhut niinkuin tyhmät vaimot puhuvat [mikäkin
houkka nainen]. Otammehan hyvää Ha'Elohiym eikö meidän pitäisi pahaakin ra' rah |
hara 7451 ottaman? Kaikissa näissä Job ei syntiä tehnyt huulillansa.
11. Kun Jobin kolme ystävää kuulivat kaiken sen onnettomuuden ra' rah | harah 7451
mikä hänelle oli tapahtunut, tulivat he itsekukin paikkakunnastansa: Elifas
Temanista, Bildad Suahista ja Sofar Naemasta. He olivat keskenänsä sopineet
tullaksensa surkuttelemaan ja lohduttamaan häntä.
12. Vielä etempänä ollessansa he nostivat silmänsä ja eivät he häntä tunteneet; niin
he korottivat äänensä ja itkivät; ja jokainen repäisi vaatteensa ja he heittivät tomua
'aphar 6083 päänsä päälle taivasta kohti.
13. Ja he istuivat hänen kanssansa maan päällä seitsemän päivää ja seitsemän yötä,
eikä kukaan heistä sanaakaan hänelle puhunut sillä he näkivät hänen kipunsa sangen
suureksi.

3. LUKU

Sitten avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

2. Ja Job alkoi puhua ja sanoi:
3. Hävitköön se päivä jona minä synnyin, ja se yö jona sanottiin: poikalapsi on
siinnyt!
4. Se päivä olkoon pimeä, älköön 'Elowah ylhäältä sitä kysykö, älköön kirkkaus
paistako sen päälle!
5. Omistakoon sen pimeys ja kuolon varjo jälleen; asukoon pilvi sen päällä, ja päivän
pimennykset kauhistakoot sen!
6. Sen yön vieköön pimeys; älköön se iloitko vuosikautten päiväin seassa, älköönkä
tulko kuukautten lukuun!
7. Katso, olkoon se yö hedelmätön älköönkä yhtään ilon ääntä tulko siihen!
8. Kirotkoot sitä ne, jotka päivää kiroilevat (päivänmanaajat), jotka ovat taitavat
herättämään Leviatania!
9. Pimentäkööt sen aamutähdet, odottakkoon se valkeutta, joka olkoon tulematta,
älköön se nähkö aamuruskon silmäripsiä.
10. Sillä ei se sulkenut äitini kohdun ovea, eikä kätkenyt onnettomuutta surua 'aMal
minun silmiltäni!
11. Miks' en minä kuollut äitini kohdussa, miks' en kohta kohdusta tultua menettänyt
henkeni?
12. Miksi helmat minut ottivat vastaan ja miksi nisät että imeä sain?
13. Niin minä nyt makaisin ja lepäisin, nukkuisin, ja silloin minulla olisi rauha.
14. kuningasten ja maan neuvosten kanssa, jotka itsellensä raunioita rakensivat,
15. tahi päämiesten kanssa joilla kultaa oli ja täyttivät huoneensa hopealla.
16. Tahi olisin olematta kuin kätketty keskoinen, kuin lapset jotka eivät koskaan
valkeutta nähneet.
17. Siellä lakkaavat jumalattomat väkivallasta, siellä lepäävät voimiltaan väsyneet.
18. Siellä ovat kaikki vangitkin rauhassa eivätkä kuule vaatijan ääntä.
19. Pieni ja suuri ovat siellä yhtäläiset ja palvelija on vapaa isännästänsä.
20. Miksi valkeus on annettu vaivatuille ja elämä murheellisille sieluille?
21. niille jotka odottavat kuolemaa eikä sitä tulekaan, ja kaivaisivat enemmin kuin
aarnihautaa kätkettyä aarretta mimmatmownim;
22. niille jotka ihastuisivat riemuun asti ja iloitsisivat jos he hautaan pääsisivät;
23. ja sille miehelle jonka tie kätketty on ja jonka 'Elowah on piirittänyt joka
taholta?
24. Sillä leipäni sijaan tulee minulle huokaus ja minun parkuni vetenä vuotaa.
25. Sillä mitä minä peljäten pelkäsin, se kohtaa minua; ja mitä minä vavisten varoin,
se tapahtuu minulle.
26. En rauhaa, en lepoa, en levähdystä saanut ja tuskan levottomuus jo tulee.

4. LUKU

Ja Elifas Temanista (1/3) vastasi ja sanoi:

2. Jos joku koettaisi sanella sanan sinulle, olisiko se sinulle vaivaksi? Mutta kuka voi
vaitikaan olla?
3. Katso, sinä olet monta neuvonut ja vahvistanut väsyneitä käsiä.
4. Kompastuvia ovat sinun sanasi ojentaneet ja vaipuvia polvia olet sinä vahvistanut.
5. Mutta nyt kun se sinua kohtaa, tuskastut sinä ja kun se sinuun sattuu, hämmästyt
sinä.
6. Eikö jumalanpelkosi yir’ataka ole sinun uskalluksesi ja vakuutesi sinun toivosi?
7. Muistelepa kuitenkin kuka viaton on hukkunut ja kussa hurskaat ovat hävitetyt.
8. Niinkuin minä kyllä olen nähnyt: ne jotka vääryyttä kyntivät ja onnettomuutta
kylvivät, ne sitä myös niittivät.
9. 'Elowha puhalluksesta he hukkuivat ja Hänen vihansa hengestä loppuivat.
10. Jalopeuran kiljuminen ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat
ovat murretut.
11. Vanha jalopeura hukkuu saaliin puutteesta, ja jalopeuran penikat hajotetaan.
12. Ja minulle tuli salainen sana ja korvani huomasi hyminän siitä.
13. Yönäköjä ajatellessa, kun raskas uni lankee ihmisen päälle,
14. tuli pelko ja vavistus minun päälleni ja kaikki luuni peljästyivät;
15. ja hengen puhallus meni kasvojeni yli, kaikki ruumiini karvat nousivat!
16. Ja silmäini edessä saisoi haamu, jonka mutoa en eroittanut, ja minä kuulin äänen
ja hyminän:
17. Onko ihminen hurskas YHWH edessä tahi mies puhdas luojansa edessä?
18. Katso palvelijoihinsa ei Hän luota ja enkeleissänsä havaitsee Hän heikkoutta.
19. Kuinka paljon enemmin niissä jotka asuvat savimajoissa, niissä joiden perustus
on maan tomussa 'aphar 6083, jotka koin tavalla tallataan!
20. Aamusta ehtooseen asti, ja he muserretaan; ja ennekuin havaitaan, he ikuiseksi
hukkuvat.
21. Eikö niin: kun heidän majansa pitimet purjetaan, niin he kuolevat, vaan ei
viisaudessa?

5. LUKU

Elifas (1/3) jatkaa.

Huuda vaan! Onko sitä joka sinua vastaa, ja kenen puoleen pyhistä sinä käännyt.
2. Totisesti tyhmän tappaa närkästys ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
3. Minä itse näin tyhmän juurtuvan, vaan sain äkisti julistaa hänen huoneensa
kirousta.
4. Hänen lapsensa olivat kaukana onnesta ja poljettiin portissa, eikä ollut auttajaa;
5. vaan nälkäiset söivät hänen satonsa ja ottivat sen orjantappuroistakin;
kavalajuoninen riisti hänen varansa.
6. Ei suinkaan onnettomuus nouse tomusta, eikä vaiva kasva maasta -
7. vaan ihminen syntyy vaivaan niinkuin tulen kipinät sinkoilevat lentoon.
8. Mutta minä kääntyisin el-'El puoleen, minä antaisin asiani 'Elohiym,
9. joka voimallisia ja tutkimattomia töitä tekee ja ihmeitä joita ei lukea taideta,
10. joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vedet vainioille,
11. joka ylentää nöyrät korkeuteen ja korottaa murheelliset onnellisuuteen.
12. Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi ettei heidän kätensä mitään todellista saa
toimeen;
13. Hän käsittää taitavat heidän kavaluudessansa ja petollisten neuvo häviää,
14. niin että he päivällä sattuvat pimeyteen ja haparoivat puolipäivällä niinkuin yöllä.
15. Ja Hän köyhän auttaa heidän suunsa miekasta ja voimallisten käsistä;
16. ja niin on halvalla turva ja vääryys pitäköön suunsa kiinni!
17. Katso autuas on se ihminen jota 'Elowah kurittaa, sentähden älä hylkää
kaikkivaltiaan kuritusta!
18. Sillä Hän haavoittaa ja sitoo VeYeach-Bash Jeshua; Hän särkee ja Hänen
kätensä parantaa.
19. Kuudessa murheessa Hän pelastaa YaTZileka Jeshua sinut ja seitsemässä ei
sinuun satu mikään paha ra' rah | harah 7451 .
20. Kalliilla ajalla Hän vapahtaa padeCha sinun kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
21. Kielen ruoskalta sinä säilyt, etkä pelkää hävitystä, kun se tulee.
22. Hävityksessä ja nälässä sinä naurat, etkä pelkää metsän petoja;
23. sillä sinä olet liitossa kivien kanssa kedolla, ja maan pedot ovat sinulle
rauhalliset.
24. Sinä saat tuta, että majasi on rauhassa ja tarkastaissasi taloasi et mitään kaipaa.
25. Ja sinä saat ymmärtää että siemenesi on monilukuinen ja vesasi niinkuin ruoho
maassa.
26. Ja tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin lyhde ajallansa korjataan -
27. Katso, tämän me olemme tutkineet ja niin se on! Kuule sitä ja tunne sinäkin se
hyväksesi!

6. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Oi joska minun mielipahani oikein punnittaisiin ja tuskani yhtä haavaa vaakalla
nostettaisiin!
3. Sillä se on nyt raskaampi kuin meren santa, sentähden sanani harhailevat.
4. Sillä Sadday Kaikkivaltiaan nuolet ovat minuun isketyt, henkeni särpää niiden
myrkkyä Chamatom; 'Elowah kauhut käyvät minua kohti.
5. Huutaako metsä-aasi viheriäisellä ruoholla, ammuuko härkä ruokansa ääressä?
6. Syödäänkö mautonta ilman suolatta, vai onko makua munan valkuaisessa?
7. Jota ei sieluni ennen tahtonut koskeakaan, se on nyt inhottavana ruokanani.
8. Joska minun rukoukseni suotaisiin ja 'Elowah antaisi minulle mitä minä toivotan,
9. että 'Elowah suostuisi musertamaan minua ja päästäisi kätensä lopettamaan
minua!
10. Niin olisi minulla vielä lohdutus - ja minä riemuitsisin säälimättömässä
tuskassani - ett'en ole Pyhän puheita kieltänyt.
11. Mikä on minun väkeni, että voisin toivoa, ja mikä on loppuni, että voisin
kärsiväinen olla?
12. Onko minun väkeni kivestä, tahi minun lihani vaskesta?
13. Vai enkö ole itsessäni kaikkea apua ezrati vailla, mutta kykyni on minusta
karkoitettu pois?
14. Nääntyväiselle on lähimmäiseltänsä laupeus tuleva, ettei hän hylkäisi
Kaikkivaltiaan pelkoa.
15. Minun veljeni ovat vilpistelleet kuin purot, niinkuin haihtuvat jokitulvat -
16. ne olivat jäästä sameat, lumi oli niihin kätkeytynyt -
17. kuumuuden aikana ne häviävät, ja helteessä ne paikaltansa katoovat.
18. Heidän juoksunsa urat mutkistelevat, menevät autioihin ja katoovat.
19. Sinne silmäilivät matkajoukot Temanista, kappaseurat Sebasta niihin toivoivat:
20. häpeään he joutuivat että niihin uskalsivat; tultuansa perille he punastuivat.
21. Niin olette te nyt mitättömäksi tulleet; te näitte hävityksen ja peljästyitte.
22. Olenko minä sanonut: tuokaat minulle tahi antakaat minun puolestani lahjoja
teidän tavarastamme,
23. pelastakaat minua vihollisen kädestä, ja lunastakaat minua väkivaltaisen kädestä?
24. Opettakaat minua, minä olen ääneti; ja missä olen harhaillut, neuvokaa minua!
25. Kuinka pystyviä ovat suoran Totuuden sanat! Mutta mitä vaikuttavat teidän
soimauksenne?
26. Ajatteletteko nuhdella ainoastaan sanoja? - Mutta tuuleen käyvät epäileväisen
sanat.
27. Jopa orvostakin te heitätte arpaa ja teette kauppaa lähimmäisestänne.
28. Mutta nyt, kelvatkoon teille katsoa minua! Valehtelenko minä vasten silmiänne?
29. Palaitkaat nyt! Olkoon vääryys poissa. Palaitkaat jälleen! Vielä olen minä
oikeassa!
30. Onko minun kielelläni vääryyttä, eikö suulakeni eroittaisi mikä paha on?

7. LUKU

Eikö ihmisen aina täydy olla sodassa maan päällä, ja hänen päivänsä ovat niinkuin
työmiehen päivät?
2. Niinkuin palvelija joka halajaa varjoa ja niinkuin työmies joka odottaa palkkaansa;
3. niin olen minä osakseni saanut kurjat kuukaudet ja vaivan yöt ovat minulle
lasketut.
4. Maata pannessani minä ajattelen: koska minä nousen, milloin yö pakenee? Ja minä
kyllästyn kääntelemistäni aamun koittoon saakka.
5. Lihani on puetettu matoihin ja maan kuoreen, ihoni ahvettuu sekä märkii.
6. Minun päiväni lentävät nopeammasti kuin sukkula ja kuluvat ilman toivotta.
7. Muista että elämäni on tuuli, ettei silmäni enää saa nähdä hyvää!
8. Silmä joka minun nyt näkee, ei minua vasta näe. Vaikka Sinun silmäsi etsisivät
minua, en minä enää ole.
9. Pilvi raukee ja menee pois; samoin tuonelaan mennyt ei nouse jälleen.
10. Ei hän palaja jälleen huoneeseensa eikä hänen sijansa enää häntä tunne.
11. Sentähden en minäkään pidätä suutani vaan puhun henkeni ahtaudessa, valitan
sieluni haikeudessa.
12. Olenko minä meri tahi valaskala että asetat vartijat minua vastaan.
13. Sillä jos minä ajattelen: vuoteeni lohduttaa minua, ja makuusijani huojentaa
valitustani,
14. niin Sinä peljätät minua unilla ja kauhistutat minua näyillä,
15. että sieluni parempana pitäisi tukehtumisen ja kuoleman kuin tämän luurankoni.
16. Minä olen kyllästynyt enkä pyydä ijäti elää. Lakkaa minusta, sillä minun päiväni
ovat tuulen tuhahdus!
17. Mikä on ihmisraukka että häntä niin suurena pidät ja että häntä tarkkaat,
18. ja etsiskelet häntä joka päivä ja koettelet häntä joka hetki?
19. Etkö koskaan minusta luovuta silmääsi ja päästä minua siksi kun sylkeni olen
nielaissut?
20. Jos olen syntiä tehnyt, mitä minä Sinulle tehnen, Sinä ihmisten vartija? Miksi
asetit minut silmämääräksesi, että olisin kuormana itselleni?
21 Ja miks'et rikostani anna anteeksi, etkä sysää pois pahaa tekoani? Sillä nyt minä
menen mullassa makaamaan, ja jos minua aamulla etsit, niin ei minua enää ole.

8. LUKU

Bildad (2/3).

Nyt vastasi Bildad Suahista ja sanoi:

2. Kuinka kauan sinä semmoisia puhut, ja kuinka kauan suusi puheet ovat kuin
väkevä tuuli?
3. Ha'EL Jumalako väärentää oikeuden, vai kaikkivaltiasko väärentää hurskauden?
4. Jos sinun poikasi ovat syntiä tehneet Hänen edessänsä niin Hän on hyljännyt
heidät rikostensa käsiin.
5. Mutta jos sinä ahkerasti etsit ’el-'EL ja rukoilet Dai Kaikkivaltiaalta armoa,
6. jos olet puhdas ja hurskas niin Hän suojelee sinua ja rauhoittaa jälleen sinun
hurskautesi majan.
7. Jos sinun alkusi oli pieni, on loppusi suureksi karttuva.
8. Kysy toki entisiltä sukukunnilta ja tarkasta heidän isäinsä tutkinnoita!
9. - Sillää me olemme kuin eilen tulleet emmekä mitään tiedä; meidän elämämme on
niinkuin varjo maan päällä -
10. Totta ne opettavat sinua ja sanovat sinulle, ja tuovat edes puheensa
sydämmestänsä:
11. Kasvaako kaisila missä ei mutaa ole, koheneeko suoruoho ilman vedettä?
12. Vielä viheriäisenä ollessa, eikä siis leikattavana, se ennen muita ruohoja
kuivettuu.
13. Niin käy kaikkien niiden, jotka 'EL unohtavat ja valehurskaitten toivo katoo.
14. Sillä hänen rohkeutensa on hämähäkin verkkoa.
15. Hän luottaa huoneeseensa, mutta ei se ole seisovainen; hän turvaa siihen mutta ei
se ole pysyväinen.
16. Hän kyllä viheriöitsee auringon [OSIRIS] paisteessa ja hänen vesansa levenevät
tarhansa yli.
17. Hänen juurensa kiertelevät raunioita ja hän kurkistelee kivirakennuksen yli.
18. Mutta kun hän hävitetään pois paikastansa, kieltää se hänen sanoen: en ole
nähnytkään sinua.
19. Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toisia kasvaa taas tuhvasta 'epher 665.
20. Katso, ei 'EL hurskasta hylkää, eikä vahvista pahain mare'im 7489 kättä.
21. Vieläpä sinunkin suusi Hän ilonaurulla täyttää, ja huulesi riemulla.
22. Mutta ne jotka sinua vihaavat joutuvat häpeään, ja jumalattoman maja ei ole
pysyväinen.
9. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Kyllä minä tiedän niin olevan; ja kuinka olisi ihminen hurskas YHWH edessä?
3. Jos hän tahtoisi riidellä Hänen kanssansa, ei hän taitaisi vastata Häntä yhtä
tuhanteen.
4. Hän on viisas sydämmestänsä ja väkevä voimasta; kuka on häntä vastaan
niskotellut ja menestynyt?
5. Hän siirtää vuoret, ennenkuin ne huomaavat, että Hän ne vihassansa kukistaa;
6. Hän liikuttaa maan sijaltansa, ja sen patsaat vapisevat;
7. Hän puhuu Auringolle, niin ei se nouse, ja Hän lukitsee tähdet;
8. Hän yksinänsä levittää taivaat, ja käy meren aaltojen päällä;
9. Hän tekee Otavan ja Kalevantähdet, Seulaset ja etelän tähdistötö;
10. Hän tekee suuria jopa tutkimattomia töitä ja epälukuisia ihmeitä.
11. Katso, Hän kay ylitseni enkä sitä havaitse ja menee ohitseni, enkä sitä huomaa.
12. Katso, jos Hän tempaa pois, kuka Hänen estää? Kuka sanoo Hänelle: mitä teet?
13. Ei 'Eloah vihaansa aseta; Hänen allensa kumartuvat Rahabin puolustajat.
14. Kuinka sitte minä Häntä vastaisin ja valitsisin sanojani Häntä vastaan?
15. Vaikka minä vielä oikeassa olisin, niin en kuitenkaan voisi Häntä vastata, vaan
minuntäytyisi tuomariani rukoilla.
16. Ja vaikka minä vielä Häntä huutaisin, ja Hän kuulisi minua, niin en minä tohtisi
uskoa että Hän kuulisi minun ääntäni -
17. Hän joka runtelee minua tuulispäällä ja enentää haavojani ilman syyttä;
18. ei Hän anna minun henkeäkään vetää vaan täyttää minut katkeruudella.
19. Jos kysyt Väkevän 'am-Mitz voimaa, sanoo Hän: tässä olen! jos oikeutta: kuka
Minut sinne haastaa?
20. Jos minä olen oikeassa, niin oma suuni kuitenkin tuomitsee minut; jos olen
viaton, Hän minut kuitenkin vääräksi tekee!
21. Viaton minä olen! En tunne enää itseäni, minä suutun elämääni.
22. Se on yhtäkaikki! Sentähden minä sanon: viattoman sekä viallisen Hän lopettaa!
23. Jos vitsaus äkisti tappaa, nauraa Hän viattoman vaivaa.
24. Maa annetaan jumalattoman käsiin, Hän sokaiseen sen tuomarien silmät. Jos ei
ole niin, kuka sen tekee?
25. Minun päiväni ovat olleet nopeammat kuin juoksija; ne ovat paenneet, eikä
mitään hyvää nähneet;
26. ne ovat kiitäneet pois kuin keveä ruokopursi, kuin kotka lentää saaliille.
27. Jos ajattelen: minä unhotan valitukseni ja muutan kasvoni ja rupean iloiseksi
28. niin kauhistun kaikkia kipujani; minä tunnen, ettes anna minun olla viatonna.
29. Minun täytyy jumalattomana pysyä; miksi nyt itseäni hukkaan vaivaan?
30. Vaikka pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni lipiällä,
31. niin Sinä silloin ryvettäisit minua likakuopassa ja minun vaatteeni
kauhistuttaisivat minua.
32. Sillä ei Hän ole minun vertaiseni jota minä voisin vastata, että me yhdessä
kävisimme oikeuden eteen.
33. Ei ole meillä riidan ratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän kahden välillemme.
34. Siirtäköön vitsansa pois päältäni, ja älköön Hänen hirmunsa peljättäkö minua;
35. niin minä puhuisin enkä pelkäisi Häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä!

10. LUKU

Sieluni kyllästyy elämiseen; valitukseni minä päästän valtaansa, ja puhun sieluni

katkeruudessa.
2. Miä sanon el-'Elowah älä minua tuomitse, anna minun tietää minkätähden riitelet
minun kanssani!
3. Onko Sinulla ilo siitä että väkivaltaa teet, että hylkäät kättesi teoksen ja annat
valoa jumalattomain aivoituksille?
4. Onko Sinulla lihalliset silmät tahi katsotko Sinä niinkuin ihminen katsoo?
5. Ovatko Sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, tahi vuotesi niinkuin miehen
vuodet,
6. koska kysyt vääryyttäni ja tutkit pahaa tekoani la-awoni? -
7. vaikka tiedät etten minä ole jumalaton, ja ettei yhtään ole joka taitaisi kädestäsi
vapauttaa.
8. Sinun kätesi ovat minut muodostaneet, ja valmistaneet minut joka puolelta ja nyt
Sinä hukutat minut!
9. Muista kuitenkin että Sinä olet minut valmistanut niinkuin saven, ja muutat minut
maaksi jälleen!
10. Etkös minua ole valanut kuin maitoa ja juoksuttanut niinkuin juustoa?
11. Sinä olet minut puettanut nahalla ja lihalla, luhin ja suonihin minut kutonut.
12. Elämän ja armon olet Sinä minulle osoittanut ja Sinun varjeluksesi on suojellut
minun henkeni.
13. Mutta nämä salasit Sinä sydämmessäsi, minä tiedän tämän olleen mielessäsi;
14. jos minä syntiä tekisin, tahdoit Sinä minua vartijoida eikä jättää minua vapaaksi
syystäni.
15. Jos olisin jumalaton - voi minua! jos hurskas, en kuitenkaan saisi nostaa päätäni,
ollen täynnä ylenkatsetta, nähden viheliäisyyttäni.
16. Jos se nousisi, tahdoit sinä ajaa minua takaa niinkuin jalopeura ja taas
ihmeellisesti kohdella minua,
17. uudistaa todistajia minua vastaan, ja lisätä vihaasi minua kohtaan, lähettää
vaihtelevia joukkoja sotaan minua vastaan!
18. Miksi annoit minun lähteä äitini kohdusta? Joska olisin kuollut, ettei yksikään
silmä olisi minua nähnyt,
19. niin minä olisin kuin en olisikaan ollut, kannettu äitini kohdusta hautaan! -
20. Eikö minun ikäni lyhyt ole? Lakkaa ja luovuta minusta että minä vähänkin
virvoittuisin, ennenkuin minä menen enkä palaja, pimeyden ja kuolon varjon
maahan.
21. maahan, joka on pimiä kuin synkeys jossa kuoleman varjo ja epäjärjestys on,
jonka valo on kuin synkeys!

11. LUKU

Sofar (3/3)

Nyt vastasi Sofar (3/3) Naemasta ja sanoi:

2. Pöyhkeä puheko ei vastausta saisi, suupalttiko oikeaan jäisi?
3. Sinunko jaarituksesi miehet vaikenemaan saattaisivat, että ilkailisit eikä kukaan
sinua häpäisisi,
4. että sanoisit: oppini on oikea ja minä olen puhdas Sinun silmissäs?
5. vaan jospa kuitenkin 'Elowah puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan,
6. ja ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet, että ne kahta todellisemmat ovat! Niin
sinä tietäisit että 'Elowha sinun hyväksesi jättää pahoja tekojasi unhotukseen.
7. Luuletko käsittäväsi Tim-TZa 'Elowha syvyyden HaCheker ja pääseväsi Sha-Dai
Sadday Kaikkivaltiaan täydellisyyden perille?
8. Taivaan korkeuksia ne ovat - mitä voit tehdä? Tuonelaa syvempiä - mitä voit
ymmärtää?
9. Niiden mitta on maata pitempi, merta leveämpi.
10. Jos Hän liikkuu ja vangitsee ja viepi oikeuteen, kuka Hänet palauttaa?
11. Sillä Hän tuntee tunnottomat miehet ja näkee vääryyden tarkastamatta.
12. Vaan onttopäinen mies viisastuu, kun metsä-aasin varsa ihmiseksi syntyy.
(todenn. näin: vaikka olisi syntyessään metsä-aasin varsan kaltainen.)
13. Jos sinä asettaisit sydämmesi ja hajoittaisit kätesi Hänen puoleensa -
14. Jos vääryys on kädessäsi, heitä se kauas, älä anna petoksen asua majassasi! -
15. silloin varmaan nostaisit kasvosi virheetönnä ja olisit kuin valettu, etkä pelkäisi.
16. Silloin sinä vaivasi unhottaisit, ja niinkuin ohitse juosnutta vettä sinä niitä
muistelisit.
17. Ja elämäsi selkenisi kirkkaammaksi kuin puolipäivä, ja pimeys olisi kuin kirkas
aamu.
18. Ja sinä olisit hyvässä turvassa, koska vielä toivoa on; ja taloasi tarkattua menisit
rauhassa levolle.
19. Sinä makaisit kenenkään peloittamatta ja moni siveleisi kasvojasi.
20. Mutta jumalattoman silmät nääntyvät, ja turva katoaa heiltä; heidän toivonsa on -
hengen puhallus!

12. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Te vaan miehet olette, teidän kanssanne kuolee viisaus!
3. On minullakin sydän kuin teilläkin; enkä ole halvempi teitä ja kuka on joka ei
näitä tiedä?
4. Lähimmäiseni pilkkana olen minä joka rukoilin le'Elowah, ja jota Hän kuuli;
pilkkana hurskas ja vakaa!
5. Onnettomuudelle sopii, onnellisten mielestä ylenkatse: valmisna on se niille jotka
jalvoillansa horjuvat.
6. Rauhassa ovat hävittäjäin majat ja turva on 'EL vastustajilla, niillä jotka 'Elowah
käteen ottavat.
7. Mutta kysyhän eläimiltä, ne opettavat sinua ja taivaan linnuilta, ne sanovat sinulle!
8. Taikka katso miettimällä maata, se opettaa sinua, ja kalat meressä ilmoittavat
sinulle!
9. Kuka on joka ei kaikista näistä tiedä, että YHWH käsi on ne tehnyt,
10. Hän jonka kädessä on kunkin elävän sielu, ja kunkin ihmisruumiin henki?!
11. Eikö korva koettele puhetta niinkuin suulaki maistelee ruokaa?
12. Vanhoilla on taitoa ja pitkäijällisillä ymmärrystä.
13. Hänen tykönänsä on viisaus ja voima, Hänen on neuvo ja ymmärrys.
14. Katso, Hän hävittää, eikä sitä rakenneta jälleen; hän sulkee miehen, eikä sille
avata.
15. Katso, Hän salpaa vedet ja ne kuivettuvat, Hän laskee ne irralle, ja ne mullistavat
maan.
16. Hänessä on voima ja pysyväinen viisaus; Hänen on eksyvä ja eksyttäjä.
17. Hän vie neuvonantajat paljastettuina, ja tekee tuomarit tyhmiksi.
18. Kuningasten sitomat Hän päästää, ja sitoo nuorat heidän omille lanteillensa.
19. Papit vie Hän paljastettuina ja kukistaa väkevät.
20. Hän hämmentää uskottavain puheen ja vanhain taidon ottaa Hän pois.
21. Hän valaa ylevät ylenkatseella ja väkeväin vyön Hän hellittää.
22. Hän saattaa syvyydet ilmi pimeydestä ja viepi kuoleman varjon valkeuteen.
23. Hän korottaa kansat ja vie ne sitten pois.
24. Hän ottaa maan kansan päämiehiltä taidon ja eksyttää heitä korvessa jossa ei tietä
ole.
25. Ja he haparoivat pimeydessä ilman valkeudetta, ja Hän eksyttää heitä kuin
juopuneita.
13. LUKU

Katso kaikkia näitä on minun silmäni nähnyt, on korvani kuullut ja ne ymmärtänyt.

2. Mitä te tiedätte, sen minäkin tiedän enkä ole teitä halvempi.
3. Mutta Kaikkivaltiaalle Sadday minä puhuisin, halajaisin asiani asettaa 'EL eteen.
4. Sillä te olette valheen kutojat ja kaikki kelvottomat parantajat.
5. Joska te voisitte aivan ääneti olla, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6. Kuulkaat toki minun puolustukseni, ja tarkastakaat huulteni väitöstä!
7. Tahdotteko Hal-'EL hyväksi puhua vääryyttä, ja Hänen hyväksensä petosta
puhua?
8. Tahdotteko te katsoa Hänen mieltänsä, tahi La-'EL asiaa te tahdotte ajaa?
9. Kävisikö hyvin kun Hän teitä tutkii; petättekö Hänen ihmisten tavalla?
10. Hän kovin nuhtelee teitä jos te salaisesti mieliä katsotte.
11. Eikö Hänen korkeutensa teitä peljätä, eikö Hänen pelkonsa lankea teidän
päällenne?
12. Teidän muistolauseenne ovat tuhkavertauksia 'epher ja teidän linnanne savilinnoja.
13. Olkaat minusta ääneti, että minäkin puhuisin; tuli minulle mitä tuli!
14. Miksi minä kannan lihaani hampaissani, sieluni minä panen käteeni?
15. Katso, Hän tappaa minut, en minä mitään toivo: kun vaan saisin puolustaa tieni
hänen edessänsä.
16. Jopa sekin on minulle avuksi ettei yksikään valehurskas tule Hänen eteensä.
17. Kuulkaat tarkasti minun puhettani, ja menköön selitykseni korviinne!
18. Katso minä vaadin asiani tutkittavaksi; minä tiedän olevani oikeassa.
19. Kuka tohtisi käydä oikeudelle minun kanssani? Niin minä kohta tahdon vaieta ja
kuolla.
20. Kahta vaan älä tee minulle, niin en minä kätke itseäni Sinun edestäsi:
21. siirrä kätesi kauas minusta, älköönkä hirmuisuutesi minua peljättäkö!
22. Kutsu Sinä ja minä vastaan - tahi minä puhun ja vastaa Sinä minua!
23. Kuinka paljo on nyt minulla pahoja tekoja ja syntejä ve'chattaot? Tee minulle
tiettäväksi rikokseni ja syntini!
24. Miksi Sinä peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25. Lentävää lehteäkö peljätät ja kuivaa korttako vainoot?
26. Sillä Sinä määräät minulle katkeruutta ja annat minun periä nuoruuteni syntejä,
27. ja panet jalkani jalkapuuhun ja vartijoit kaikki polkuni ja piirität askeleeni -
28. joka kuitenkin hajoon kuin kahopuu ja niinkuin koinsyömä vaate.

14. LUKU

Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta;

2. kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu; pakenee niinkuin varjo eikä pysy.
3. Ja senkaltaista vastaan Sinä avaat silmäsi ja vedät minut eteesi oikeuteen?
4. Kuka löytää puhtaan niiden seassa joissa ei puhdasta ole?
5. Koska hänen päivänsä ovat määrätyt, ja hänen kuukautensa luku on Sinun
hallussas; koska panit hänen eteensä määrän jota hän ei taida käydä ylitse,
6. - niin katsahda pois hänestä että hän saisi lepoa, siksi kun hän niinkuin palkkamies
päivänsä päättäisi!
7. Puullakin on toivo: vaikka se hakataan niin se uudistuu ja vesoja ei siltä puutu.
8. Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen kanto kuolee mullassa,
9. vesoo se kuitenkin jälleen veden voimasta ja tekee oksia kuin se istutettu olisi.
10. Mutta kun mies kuolee, makaa hän pitkällänsä; kun ihminen on puhaltanut ulos
henkensä - kussa hän on?
11. Vesi juoksee järvestä ja joki haihtuu ja kuivettuu:
12. niin panee ihminen maata eikä nouse; ennekuin taivaat katoovat, eivät he virkoo
eivätkä herää unestansa. -
13. Oi joska Sinä minut tuonelaan kätkisit ja peittäisit minut, siksi kun vihasi lakkaisi
ja asettaisit minulle määrän muistaakseni minua!
14. - Mutta kun mies kuolee, virkooko hän jälleen elämään? - Kaikki minun
sotimiseni päivät minä vartoisin kunnes pääsövuoroni joutuisi!
15. Sinä huutaisit ja minä vastaisin Sinua; ja Sinä halajaisit kättesi tekoa
16. Sillä nyt Sinä luet kaikki askeleeni, etkä pidätä itseäsi minun syntini tähden.
17. Minun rikokseni olet Sinä lukinnut kukkaroon, ja vielä siihen lisäät syytäni.
18. Mutta vierivä vuori katoo ja kallio siirtyy sijaltansa.
19. Vesi kuluttaa kivet, sen virrat valuttavat maan mullat - niin Sinä hävität
ihmisraukan toivon.
20. Sinä kukistat hänet ijäksi - hän menee pois; Sinä muutat hänen muotonsa ja
sysäät hänen menemään.
21. Ovatko hänen lapsensa kunniassa - sitä hän ei tiedä; vai ovatko ylenkatseessa -
sitä hän ei huomaa.
22. Hänen lihansa tuntee vaan omat tuskansa ja hänen sielunsa suree itse tähtensä.

15. LUKU

Elifas (1/3) Temanista vastasi ja sanoi:

2. Vastaako viisas tuulen tajulla, täyttääkö rintansa raju?
3. väittäen sanoilla jotka eivät kelpaa ja puheilla joista ei apua ole?
4. Vieläpä pelvonkin hävität ja menetät hartauden 'EL edessä!
5. Sillä pahuutesi opettaa sinun suusi ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
6. Oma suusi tuomitsee sinut, enkä minä; sinun huulesi todistavat sinua vastaan.
7. Oletko ensimmäisenä ihmiseksi syntynyt, ja oletko ennen vuoria siinnyt?
8. Oletko kuullut 'Elowha salaisen neuvon ja itsellesi vaan pidättänyt kaiken
viisauden?
9. Mitä sinä tiedät jota me emme tiedä, mitä ymmärrät jota emme ymmärrä?
10. Harmaapäätä ja vanhuksia on meilläkin, isääsikin ijällisempiä.
11. Ovatko sinusta halvat WeDabar 'EL sanat lohdutukset ja lempeä puhe sinun
kanssasi.
12. Mihinkä sydämmesi sinua viepi ja mitä vilkkuvat silmäsi,
13. kun käännät vihasi 'EL vastaanja senkaltaisia sanoja suustasi päästät?
14. Mikä on ihminen että hän olisi puhdas; ja että hän olisi hurskas joka vaimosta
syntynyt on?!
15. Katso, ei Hän pyhiinsä luota eikä taivaat ole puhtaat Hänen edessänsä;
16. mitä sitte kauhea ja ilkeä ihminen joka juo vääryyttä niinkuin vettä!
17. Minä puhun sinulle - kuule minua! - minä luettelen sinulle mitä nähnyt olen,
18. mitä viisaat ovat sanoneet, eivätkä ole salanneet isistänsä asti -
19. joille ainoille maa oli annettu, eikä yksikään muukalainen siirtynyt heidän
keskellensä - :
20. Kaiken elinaikansa kärsii jumalaton tuskaa ja väkivaltaiselta on vuotten luku
kätketty.
21. Pelvon ääni on hänen korvissansa, rauhassakin tulee hävittäjä hänen päällensä.
22. Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja hän on aivottu miekalle.
23. Hän ajelee leivän havussa, mistä sen saisi; hän tietää pimeyden päivän asetetuksi
äärellensä.
24. Ahdistus ja hätä peljättävät häntä ja valloittavat hänet niinkuin kuningas, valmis
sotaan.
25. Koska hän ojensi kätensä 'EL vastaan ja röyhkeili Dai Kaikkivaltiaan edessä,
26. juoksi kaula suorana Häntä vastaan, kilpiensä tihkien katon alla;
27. koska hän peitti kasvonsa lihavuudellansa ja kasvatti rasvaa lanteillensa,
28. asui hävitetyissä kaupungeissa ja asumattomissa huoneissa, jotka raunioiksi
aivotut olivat:
29. niin ei hän rikastu eikä hänen tavaransa pysy, eikä hänen viljansa notkistu maata
kohti.
30. Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivattaa hänen vesansa ja hän katoo
Hänen suunsa puhalluksesta.
31. Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy, sillä turhuus on hänen palkkansa
oleva!
32. Hän loppuu ennen aikaansa, ei hänen oksansa vihoita.
33. Hän heittää kypsymättömät marjansa niinkuin viinipuu ja varistaa niinkuin
öljypuu kukoistuksensa.
34. Sillä häijyn perhekunta jääpi hedelmättömäksi ja tuli syö lahjain ottajain majat.
35. He siittävät onnettomuutta ja synnyttävät häviötä; ja heidän vatsansa valmistaa
petosta.

16. LUKU
Sitte vastasi Job ja sanoi: '
2. Semmoisia olen paljon kuullut; te olette kaikki huonoja lohduttajia!
3. Eikö jo lopu tyhjät puheet vai mikä sinun yllyttää puhumaan?
4. Voisin minäkin puhua niinkuin tekin, - jos te olisitte minun sijassani - solmeilla
sanoja teitä vastaan ja nyökytellä päätäni teitä kohtaan;
5. vahvistella teitä suullani ja huulteni liikuttelemalla lievitellä.
6. Vaan jos minä puhun, ei tuskani huojennu; jos lakkaan, ei se minusta lähde.
7. Mutta nyt on Hän lamauttanut minut; Sinä olet hävittänyt koko perhekuntani.
8. ja olet tehnyt minut ryppyiseksi - siinä on jo todistus; ja laihuuteni nousee minua
vastaan ja syyttää minua vasten silmiä.
9. Hänen vihansa raatelee ja vainoo minua, Hän kiristelee hampaitansa minulle ja
vihollisenani Hän teroittaa silmänsä minuun.
10. Suuta ammotetaan minua vastaan, häväistykseksi lyödään minua poskille,
yksimielisesti yhdistytään minua vastaan.
11. 'EL hylkää minut väärän valtaan ja syöksee minut jumalattomien käsiin.
12. Minä olin rauhassa vaan Hän musersi minut, Hän tarttui niskaani ja särki minut ja
pani minut silmämääräksensä lemattaRah kohde.
13. Hänen ampumansa piirittävät minua, Hän särkee säälimättä munaskuuni, Hän
vuodattaa sappeni maahan.
14. Hän tekee minuun särkymiä särkymäin viereen, Hän karkaa päälleni kuin sankari.
15. Minä ompelin säkin nahkani päälle ja laskin sarveni multaan.
16. Kasvoni punottavat itkusta ja silmälaudoillani on kuoleman varjo,
17. vaikk'ei vääryyttä ole käsissäni, ja vaikka rukoukseni on puhdas.
18. Maa, älä peitä minun vertani, huudoillani älköön ääriä olko!! -
19. Katso, nytkin on todistajani 'E-Di taivaassa baShaMayim ja puolustajani Vesaha-Di
korkeudessa bammeromim!
20. Ystäväni ovat minun pilkkaajani; vaan silmäni vuodattavat kyyneliä 'Elowha
puoleen,
21. että Hän miestä puolustaisi 'Elowah edessä, ja ihmisen poikaa ben adam (=Jeshua)
hänen lähimmäistänsä vastaan.
22. Sillä määrätyt vuodet tulevat ja minä menen tietä jota en palaja jälleen.

17. LUKU

Henkeni heikentyy, päiväni sammuvat, hauta on osani,

2. Totisesti pilkka piirittää minua, ja minun silmäni täytyy yhä katsella heidän
katkeruuttansa.
3. Suorita toki asiani, takaa minua itsesi tykönä! Kuka toinen menisi minun
puolestani vastuuseen?!
4. Sillä heidän sydämmensä olet Sinä sulkenut taidolta; sentähden et Sinä korottane
heitä.
5. Joka ystävänsä saaliiksi tarjoo, sen lapsilta silmät nääntyvät.
6. Minut on Hän pannut sananlaskuksi kansoille, ja silmiin syljettäväksi olen minä
joutunut.
7. Silmäni ovat pimenneet surusta ja kaikki jäseneni ovat niinkuin varjo.
8. Hurskaat tästä hämmästyvät ja viaton jumalatonta kauhistuu.
9. Vaan hurskas pysyy tiellänsä ja jolla puhtaat kädet on, se vielä enemmin
vahvistuu.
10. Mutta palatkaat kaikki ja tulkaat nyt! En minä löydä yhtään taitavaa teidän
seassanne.
11. Minun päiväni ovat kuluneet, hajotetut aivoitukseni, nuo sydämmeni tallehtimat.
12. He sanovat yön päiväksi, valkeuden tulevan vaikka pimeys lähestyy!
13. Koska odotan tuonelan majakseni, valmistan vuoteeni pimeyteen;
14. sanon mätänemisellä: sinä olet isäni! ja madoille: äitini ja sisareni!
15. Niin missä siis on toivoni? Minun toivoni, kuka saa sen nähdä?
16. Tuonelan tupiin se laskeupi alas, kun ynnä lepomme mullassa saamme.

18. LUKU

Bildad (2/3).

Ja Bildad Suahista vastasi ja sanoi:

2. Kuinka kauan te sanoja saavuttelette? Tajutkaat ensin ja puhukaamme sitten!
3. Miksi meitä pidetään eläinten vertaisina, ja olemme niin järjettömät teidän
silmissänne?
4. Sinä joka kiukullasi raatelet itseäs, sinunko tähtesi maa hyljättäisiin ja kallio
sijaltansa siirrettäisiin?
5. Kumminkin sammuu jumalattoman valo ja hänen valkeansa leimu lakkaa
loistamasta.
6. Valo pimenee majassansa ja soittonsa sammuu hänen päältänsä.
7. Hänen voimansa askeleet ahdistuvat ja oma neuvonsa langettaa hänet maahan.
8. Sillä hänen jalkansa vievät hänet verkkoon, ja pyydysten päällä hän käyskeleepi.
9. Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ja sangat pitävät hänet kiinni.
10. Hänen ansansa on kätketty maahan ja hänen satimensa polulle.
11. Kaikkialla kauhistukset häntä peljättävät ja ajavat häntä jälissä.
12. Nälkäinen on hänen vaivansa ja onnettomuus valmis hänelle langetukseksi.
13. Kuoleman esikoinen syö hänen nahkansa siteet, se syö hänen jäsenensä.
14, Hänen turvansa reväistään pois hänen majastansa, ja hän ajetaan kauhistusten
kuninkaan tykö.
15. Outoja asuu hänen majassansa, hänen huonensa päälle heitetään tulikiveä.
16. Alhaalta hänen juurensa kuivettuvat ja ylhäältä hänen oksansa surkastuvat.
17. Hänen muistonsa katoo maasta eikä ole hänellä ensinkään muistoa maan päällä.
18. Hän ajetaan valkeudesta pimeyteen ja syöstään maailmasta.
19. Ei hänellä ole yhtään lasta eikä lasten lasta hänen kanssansa, eikä yhtään jälkeistä
asuinpaikoillansa.
20. Länsiläiset hämmästyvät hänen päiväänsä ja itäläiset käsittää kauhistus.
21. Tämmöinen on jumalattoman maja ja semmoinen on se sija, joka ei 'EL tunne.

19. LUKU

Mutta Job vastasi ja sanoi:

2. Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani ja runtelette minua sanoilla?
3. Jo kymmenenkin kertaa te olette pilkanneet minua ja häpeemättä te minua
vaivaatte.
4. Ja jos tosiaankin olen erehtynyt niin pysyy erhetykseni omanai.
5. Jos todellakin tahdotte isoilla minua vastaan ja näyttää häväistykseni minua
kohtaan todeksi,
6. Niin tietäkäät että 'Elowahh tekee minulle vääryyttä ja on kiertänyt päälleni
verkkonsa.
7. Katso, minä huudan väkivallan tähden enkä saa vastausta; minä parun enkä saa
oikeutta.
8. Hän on aidannut minun tieni etten pääse yli ja pannut pimeyden poluilleni.
9. Hän on riisunut kunniani minulta ja ottanut kruunun päästäni.
10. Hän on jaottanut minut maahan joka kulmalta niin että menehdyn, ja on reväissyt
toivoni ylös niinkuin puun.
11. Hän on hirmuisesti vihastunut minuun ja pitää minut vihamiehenänsä.
12. Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdistyneenä, loivat itsensä minua vastaan ja
panivat leirinsä majani ympäri.
13. Veljeni Hän on eroittanut kauas minusta, ja tuttavani ovat minusta aivan
vieraantuneet.
14. Läheiseni ovat luopuneet minusta ja ystäväni ovat unohtaneet minut.
15. Huonekuntaiseni ja piikani pitävät minua muukalaisena, minä olen
tuntemattomaksi tullut heidän silmissänsä.
16. Minä huudan palvelijaani eikä hän vastaa; suullani täytyy minun rukoilla häntä.
17. Henkeni on inhottava vaimolleni, huokaukseni äitini kohdun lapsille.
18. Ja poikasetkin minut katsovat ylen: jos minä nousen, niin he puhuvat minua
vastaan.
19. Kaikki likimmäiset ystävät kauhistuvat minua ja ne, joita minä rakastin, ovat
kääntyneet minua vastaan.
20. Minun luuni ovat tarttuneet nahkaani ja lihaani, ja tuskin olen hampaini nahalla
päässyt.
21. Armahtakaat minua, armahtakaat minua, te minun ystäväni, sillä 'Elowah käsi on
minuun sattunut!
22. Miksi vainootte minua niinkuin 'EL ettekä saa kyllänne lihastani?
23. Jospa kuitenkin minun puheeni kirjoitettaisiin, jospa ne kirjaan
piirrettäisiin, -
24. rautataltalla ja lyijyllä ijankaikkiseksi muistoksi kallioon iskettäisiin!

Ylläoleva '5000vuotta' sitten lausuttu rukous toteutui kirjaimellisesti: Jobin Kirjaa, osana
Raamattua, on painettu miljardeja kappaleita. Rautaiset kirjapainon kirjasimet ovat aseteltu,
ja käytetty lyijyisen painolevyn valmistamiseen. Lyijyisillä painolevyillä Jobin teksti on
isketty eli sen mustejälki painettu paperille ... kirjapaperille josta on yli 50% maaperästä
'louhittua' mineraalia, kaoliinia - käytännössä kiveä.

25. Minä tiedän minun Lunastajani elävän Goal lunastaja, sukulainen, Messias Vapahtaja
[ JESHUA ELÄÄ ] ja viimeisenä Hän on multain päällä seisova. Geula, Gula = vapautus,
pelastus, lunastus, Messiaan tulo.
26. Ja sitten kun tämä minun nahkani on hävitetty, saan minä lihastani nähdä
'Elowah.
27. Hänet minä olen näkevä itselleni hyväksi, ja minun silmäni katsovat Häntä, eikä
kenkään vieras (ketään muuta). Munaskuuni nääntyvät ikävästä helmassani.
28. Mutta kun te löytääksenne asian juuren minussa, ajattelette: mitenkä voisimme
kyllin häntä hätyyttää?
29. niin peljätkäät miekkaa, sillä viha on noudattava miekan alaisia pahojatekoja, että
te tietäisitte tuomion tulevan!

20. LUKU

Sofar (3/3)
Silloin Sofar Naemasta vastasi ja sanoi:
2. Senpätähden ajavat ajatukseni minua vastaamaan, juuri tuntoni liikutuksesta
minussa.
3. Minä kuulen nuhdetta häväistyksekseni, mutta ymmärrykseni henki vastatkoon
puolestani.
4. Etkö tiedä aina niin käyneen siitä ajasta kun ihminen on pantu maan päälle;
5. että jumalattoman kerskaus ei ulotu kauas, vääräin ilo on silmänräpäykseksi?
6. Jos hänen korkeutensa ulottuisi taivaaseen ja hänen päänsä sattuisi pilviin,
7. on hän kuitenkin ikuisesti katoova kuin oma lokansa; jotka hänen ovat nähneet,
sanovat: missä hän on?
8. Niinkuin uni hän katoo eikä häntä löydetä, ja hän poistuu kuin yönäkö.
9. Silmä joka häntä katseli, ei sitä enää tee, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10. Hänen lapsensa täytyy halpoja hyvitellä, kätensä tavarat takaisin kantaa.
11. Hänen luunsa olivat täynnä nuoruuden voimaa, ja se on hänen kanssansa
mullassa makaava.
12. Vaikka vielä pahuus ra' rah | harah 7451 maistuisi makealta hänen suussansa, ja hän
kätkisi sen kielensä alle,
13. säästäisi eikä hylkäisi sitä, vaan pitäisi sen suussansa,
14. niin hänen ruokansa muuttuu hänen vatsassansa kärmeen sapeksi hänen
sisuksissansa.
15. Tavaraa hän nielee mutta se täytyy hänen oksentaa; 'EL ajaa sen ulos hänen
vatsastansa.
16. Kärmeen myrkkyä hän imi, kyykäärmeen kieli hänet tappaa.
17. Ei hän saa nähdä jokiloita, eikä virtoja jotka hunajaa ja voita vuotavat.
18. Hankkimansa antaa hän takaisin, ei hän saa siitä nauttia, eikä varansa mukaan
iloita.
19. Sillä hän polki köyhät ja jätti ne auttamatta; ryösti talon eikä sitä rakenna.
20. Sillä hän ei saanut lepoa vatsassansa: kalleuksiensa kanssa hän ei pääse pakoon.
21. Hänen ahneudeltansa ei mikään säilynyt, sentähden ei hänen onnensa pysy.
22. Varansa yltäkylläisyydessä on hänellä ahtaus oleva; kaikkien vaivaisten kädet
tarttuvat häneen.
23. Ja on tapahtuva: hänen vatsansa täyttämiseksi Hän lähettää hänelle vihansa
hirmuisuuden. Hän antaa sataa tulta hänen päällensä, häntä ruokkiaksensa.
24. Jos hän pääsee rauta-aseista pakoon, niin vaskijousi ampuu hänen lävitsensä.
25. Hän vetää nuolia, ja se lähtee hänen ruumiistansa, välkkyvä terä hänen
sapestansa; kauhistus lankee hänen päällensä.
26. Kaikki pimeys on kätketty hänen tavarallensa; sen kuluttaa tuli, joka ei puhallettu
ole, syö loputkin hänen majassansa.
27. Taivas ilmoittaa hänen pahuutensa ja maa nousee häntä vastaan.
28. Pois vyöryy hänen huoneensa tulo, ja pois se vuotaa hänen vihansa päivänä. -
29. Tämä on jumalattoman ihmisen osa me-'Elohiym ja määrätty perintönsä me-'EL
kaikkivaltiaalta.

21. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Kuulkaat, kuulkaat minun sanojani! Olkoon tämä lohdutuksena teidän
puolestanne!
3. Kärsikäät minua, että minäkin puhuisin; ja kun minä olen puhunut, niin pilkkaa
sinä sitten!
4. Minun valitukseni, onko se ihmisille? Tahi miks'en minä kärsimättömäksi kävisi?
5. Kääntykäät puoleeni, hämmästykäät ja pankaat kätenne suullenne!
6. Kun minä ajattelen, niin minä kauhistun, ja vavistus käsittää lihani - :
7. Miksi jumalattomat saavat elää, karttua ijässä ja vahvistua voimassa?
8. Heidän siemenensä pysyy edessänsä, heidän luonansa ja sikiänsä ovat heidän
silmäinsä edessä.
9. Heidän huoneensa ovat rauhassa ilman pelkoa, eikä 'Elowah vitsa tule heidän
päällensä.
10. Heidän sonninsa polkee eikä siemennä hukkaan; heidän lehmänsä helposti poikii
eikä luo (ilman ongelmaa) vasikkaansa.
11. Lapsensa laskevat he ulos kuin lammaslauman ja poikansa hyppelevät.
12. He riemuitsevat rummuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluin soitolla.
13. He viettävät päivänsä onnessa, ja menevät silmänräpäyksessä tuonelaan.
14. Ja kuitenkin he sanoivat La'EL: mene pois meistä, sillä Sinun teitäsi emme tahdo
tietää!
15. Mikä on Sadday Kaikkivaltias että me häntä palvelisimme, tahi mitä meidän siitä
hyvää on, että me Häntä lähestymme?
16. Katso, ei heidän onnensa ole heidän kädessänsä! Jumalattomain neuvo olkoon
kaukana minusta!
17. Useinko jumalattomain soitto sammuu ja turmio tulee heidän päällensä, kun Hän
arpa-osat vihassansa jakelee?
18. että he ovat kuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat joita tuulispää sieppaa?
19. 'Elowah säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsilleen. kosto sattukoon
häneen itseensä että hän sen tuntisi!
20. Omat silmänsä nähkööt Hänen perikatonsa; hän itse juokoon Sadday Kaikkivaltiaan
vihan kuumetta!
21. Sillä mitä hän huolii jälkeen jääneestä joukostansa kun hänen kuukauttensa luku
on katkaistu?
22. Kuka tahtoo taitoa opettaa Hal-'EL, Hän joka korkeatkin tuomitsee?
23. Tämä kuolee varsin vauraana ja terveenä, aivan huoletonna ja onnellisna;
24. hänen astiansa ovat täynnä maitoa ja hänen luunsa ydin pysyy tuoreena.
25. Tuo taas kuolee murheellisella mielellä, eikä ole ikänään nauttinut hyvää.
26. Yhdessä he mullassa makaavat, ja madot peittävät heidät.
27. Katso minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonenne, joilla te väkivaltaa minulle
aivotte!
28. Kun te sanotte: missä on ylevä huone, missä ovat jumalattomain asuinmajat? -
29. ettekö kuulustelleet matkailijoilta, joiden muistomaineita ette mahda halveksia:
30. kuinka paha ra' rah | ra' 7451 ihminen turmion päivänä säästetään, ja vihan päivänä
viedään kätköön? -
31. Kuka hänelle sanoo vasten silmiä hänen tiensä ja kuka kostaa hänelle mitä hän
tehnyt on?
32. Hän vaan saatetaan hautaan ja vielä hautakumpunsa päällä hän valvoo pidetään
muistojuhlia vigil.
33. Kepeät ovat hänelle laakson turpeet, koko maailma seuraa häntä jälessä ja
epälukuisia on hänen edellänsä!
34. Miksi te minua turhilla lohdutatte? Ja vastauksistanne ei jää muuta jälelle kuin
petollisuus.
22. LUKU

Elifas (1/3)
Ja Elifas Temanista vastasi sanoen:
2. Taitaako mies olla ha-'EL hyödyllinen? Ei: vaan itseänsä taitaa ymmärtäväinen
hyödyttää.
3. Onko siitä le-Sadday Kaikkivaltiaalle hyvää että hurskas olet, taikka voittoa että tiesi
virheettömänä pidät?
4. Hamiyr-'Ateka Jumalanpelvostako Hän sinua rankaisee, ja käy oikeudelle sinun
kanssasi?
5. Eikö pahuutesi ra' rah | rateka 7451 ole suuri ja rikoksesi äärettömät?
6. Sillä sinä otiti panttia veljiltäsi ilmaiseksi ja riiuit vaatteet alastomalta.
7. Et antanut nääntyvälle vettä juoda, isoovaiselta sinä kielsit leivän.
8. Vaan voiman miehelle jäi maa ja arvoisa asui siinä.
9. Lesket sinä laskit tyhjin käsin menemään, ja orpoin käsivarret muserrettiin.
10. Sentähden ovat paulat sinun ympärilläsi ja peljästys sinua äkisti hämmästyttää.
11. Vai etkö näe pimeyttä ja veden paljoutta joka sinun peittää?
12. Eikö 'Elowah ole korkea kuin taivas? Katso ylimmäisiä tähtiä, kuinka korkeat ne
ovat!
13. Ja sinä ajattelet: mitä 'EL tietää? Taitaako Hän tuomita synkeitten pilvien takaa?
14. Pilvet peittävät Hänet ettei Hän näe; Hän taivaan kannella käyskentelee!
15. Seuraatko muinaisen maailman tietä, jota väärät ihmiset kävivät?
16. joka ennen aikaansa temmattiin, ja heidän perustuksensa virtana virtaili;
17. ne, jotka sanoivat la-'EL : mene meistä! ja mitäpä Kaikkivaltia taitaisi heille
tehdä?
18. Ja Hän se kuitenkin oli täyttänyt heidän huoneensa tavaralla. Mutta jumalattoman
neuvo olkoon kaukana minusta!
19. Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat ja viaton pilkkaa heitä.
20. Totisesti on vastustajamme hukkunut ja tuli söi heidän rikkautensa!
21. Niin rupea nyt suosioon Hänen kanssansa, niin pääset rauhaan; siitä on voittosi
hyvä!
22. Ota siis opetusta Hänen suustansa ja pane Hänen puheensa sydämmeesi!
23. Jos sinä käännyt Sadday Kaikkivaltiaan puoleen, niin sinä rakennetaan - kun sinä
poistat vääryyden kauas majastasi.
24. Ja heitä kulta multaan ja paras kulta jokien kivistölle,
25. niin on Sadday Kaikkivaltias oleva sinun kultasi ja kirkkain hopeasi!
26. Sillä silloin sinun ilosi on Sadday Kaikkivaltiaassa ja sinä nostat kasvosi 'Elowah
puoleen.
27. Sinä rukoilet Häntä ja Hän kuulee sinua ja sinä maksat lupauksesi.
28. Jos sinä jotakin päätät, niin se sinulle onnistuu ja valo loistaa sinun teilläsi.
29. Kun he alaspäin menevät niin sinä sanot: ylös! ja Hän nöyrälle avun Jeshua
Yowosia tuottaa.
30. Hän on pelastava Jeshua Yemalet senkin, joka ei viaton ole; sinun kättesi
puhtauden tähden hän pelastetaan.

23. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Vielä nytkin on valitukseni haikea; hänen kätensä painaa raskaasti huokaukseni
päällä.
3.Joskapa minä taitaisin löytää hänet, ja pääsisin hänen olopaikoillensa!
4. niin asettaisin asian Hänen eteensä ja täyttäisin suuni puolustuksilla;
5. tahtoisin tietää hänen vastauksensa sanat ja kuunnella mitä Hän minulle vastaisi. -
6. Tokko Hän riitelisi minun kanssani voimansa paljoudella? Ei: vaan itse Hän
tarkkaisi minua!
7. Silloin olisi hurskas taistelijana Hänen kanssansa ja minä pääsisin ijäksi vapaaksi
tuomaristani. - -
8. Mutta jos minä käyn itään, niin ei Hän siellä ole; jos menen länteen: en minä
Häntä huomaitse;
9. askaroitseeko Hän pohjoisessa: en minä Häntä käsitä; kätkeytyypikö Hän etelään:
en minä Häntä näe.
10. Varmaan Hän tietää minun tieni; koetelkoon vaan minua, niin minä kullan
kaltaiseksi selveäisin.
11. Hänen askeleissansa pysyi minun jalkani, hänen tietänsä minä noudatin, enkä
poikennut.
12. Hänen huultensa käskyistä en minä luovu, ja kätken hänen suunsa sanat
paremmin kuin omat mielipiteeni.
13. Vaan Hän pysyy alallansa, kuka voi Häntä palauttaa? Mitä Hän tahtoo, sen Hän
tekee.
14. Sillä Hän täyttää aivoituksensa minusta, ja semmoista on paljo Hänellä.
15. Sentähden minä kauhistun Hänen kasvoinsa edessä; ja ajatellen näitä, pelkään
minä Häntä.
16. We'EL se on, joka pehmitti sydämmeni, WeSadday Kaikkivaltias hämmästytti
minut.
17. Sillä en minä hämmästy pimeyttä enkä kasvojani, joita synkeys peittää.

24. LUKU

(Job)
Miks'ei mis-Sadday Kaikkivaltias ole aikoja tallelle pannut, miks' eivät Hänen
tuttavansa saa nähdä Hänen kostopäiviänsä?
2. Rajoja siirrellään, laumoja ryöstetään ja laitumelle lasketaan;
3. orpojen aasi viedään, ja lesken lehmä pantataan.
4. viheliäiset tieltä syöstään; kaikki maan vaivaiset yhdessä lymyvät.
5. Katso, metsäaasina korvessa he lähtevät työhönsä saalista hakemaan; erämaa on
heillä leipänä lapsillensa.
6. Kentällä he karjansa ruuan niittävät ja jumalattoman viinimäessä he jäännöksiä
kokoilevat.
7. Alastomana he makaavat ilman vaatetta, ja peitotta pakkasessa.
8. Sateesta he vuorilla märjiksi tulevat ja suojan puutteessa kallioita likistävät.
9. Orpoja rinnoilta revitään ja köyhiä pantataan.
10. He käyvät alastomina vaatteen puutteessa, ja kantavat isoovaisina lyhteitä.
11. Kiviaitainsa välissä he öljyä pusertavat, viinikuurnia sotkevat ja janoovat.
12. Kaupungista miesten ähkyminen kuuluu ja haavoitetut huuravat kostoa, - vaan ei
We-'Elowah kauhistusta tarkkaa! -
13. Nuo ovat valkeuden vihaajia, eivät tahdo sen teitä tuta, eikä pysyä sen poluilla.
14. Päivän vaaletessa nousee murhaaja kurjaa ja köyhää tappamaan, ja yöllä hän
rosvon töitä tekee.
15. Haureellinen silmä vartoo hämärää ja hän sanoo: eipä minua yksikään silmä näe,
ja panee peiton silmillensä.
16. Pimeässä murretaan huoneita, päivällä kätkeidään eikä tahdota tietää valkeudesta.
17. Sillä aamun vertainen on heille kaikille syvin synkeys, sillä he tuntevat hyvin
pimeyden kauhistukset.
18. Keveinä kiirehditään vetten päällä; kirottu on heidän osansa maassa, eivätkä
käänny viinimäkien tielle.
19. Kuivuus ja kuumuus lumiveden hävittää, - tuonela ne jotka syntiä tekevät.
20. Äidin kohdun unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunansa, eikä häntä enää
muisteta; pahuus särjetään kuin puu:
21. hän joka ryösti hedelmätöntä, joka ei yhtään synnyttänyt, eikä tehnyt leskelle
mitään hyvää. -
22. Mutta kauan Hän kannattaa väkivaltaista voimallansa, että he pystyssä pysyvät,
vaikka jo epäilivät hengestänsä.
23. Hän antaa heille turvan, ja he saavat tuen; Hänen silmänsä katsovat heidän
teitänsä.
24. He ovat korkealla - vähän aikaa eikä heitä enää ole, he kukistuvat ja korjataan
niinkuin kaikki muut, ja niinkuin osa tähkäpäistä lyödään he maahan.
25. Eikö niin ole? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja näyttää minun sanani tyhjäksi?

25. LUKU
Bildad (2/3).
Silloin vastasi Bildad Suahista ja sanoi:
2. Valta ja pelko on Hänen tykönänsä, Hän, joka pitää rauhan korkeutensa majoissa.
3. Kuka voi lukea hänen joukkolansa, ja kenenkä päällä ei hänen valonsa paista.
4. Kuinka siis ihminen olisi hurskas 'EL edessä, ja kuinka vaimosta syntynyt olisi
puhdas puhdas?
5. Katso, eipä kukaan ole kirkas, eikä töhdetkään ole puhtaat Hänen silmissänsä:
6. mitä sitten ihminen, se mato ja ihmisen lapsi, tuo toukka!

26. LUKU

Job vastasi ja sanoi:

2. Kuinka toki olet auttanut voimatonta, kuinka tukenut heikkoa käsivartta!
3. Kuinka olet neuvonut taitamatonta ja kuinka todellisuutta runsaasti ilmituonut!
4. Kenelle olet sinä sanasi sanonut ja kenen henki on sinusta käynyt?
5. Kuolleitten haamut värisevät vetten alla ja niiden asujainten alla.
6. Paljaana on tuonela Hänen edessänsä eikä ole helvetillä peitettä;
7. Hän joka pohjaisen virittää aution päälle ja ripustaa maan tyhjälle,
8. Hän joka pilviinsä sitoo vedet, eikä pilvet niiden alla repee;
9. Hän joka peittää istuimensa etupuolen ja levittää pilvensä sen yli.
10. Hän on piirtänyt rajan vetten pinnalle, aina valkeuden ja pimeyden ääriin asti
11. Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät Hänen uhkauksestansa.
12. Vomallansa Hän kuohuttaa meren ja taidollansa Hän masentaa Rahabin.
13. Hänen puhalluksestansa taivas kirkastuu, Hänen kätensä surmaa sukkelan
käärmeen.
14. Katso, nämä ovat vaan Hänen tiensä ulkopiiriä, ja kuinka vähäisen kuiskeen me
siitä kuulemme! Mutta Hänen väkevyytensä jylinää - kuka voi sitä käsittää?

27. LUKU

Ja Job jatkoi vielä vertaus-puhettansa ja sanoi:

2. Niin totta kuin 'EL elää, joka minulta oikeuden kieltää ja WeSadday
Kaikkivaltias joka sieluni murheelliseksi saattaa,
3. sillä vielä on henkeni minussa ja 'Elowah puhaltaa sieraimissani -:
4. ei totta huuleni petosra puhu eikä huuleni vilppiä lausu!
5. Poista se minusta että pitäisin teitä oikeassa olevan! Siihen asti kun henkeni heitän,
en anna vakuuttani itseltäni ottaa.
6. Hurskaudestani minä pidän, enkä luovu siitä; sydämmeni ei syytä minua
yhdestäkään elämäni päivästä.
7. Mutta viholliseni jääköön jumalattomaksi ja vastustajani vääräksi!
8. Sillä mikä on jumalattoman toivo, kun 'Elowah katkaisee, kun Hän ottaa pois
hänen elämänsä?
9. Hänenkö huutoa 'EL kuulee, kun ahdistus häntä kohtaa?
10. Taikka taitaako hän iloita Sadday Kaikkivaltiaasta, ja huutaa 'Elowah joka aika
avuksi?
11. Minä tahdon opettaa teille 'EL töitä, enkä salaa mitä Dai Kaikkivaltiaalla on
mielessä.
12. Katso, te olette kaikki sen nähneet; miksi siis tyhjänturhia puhutte?
13. Tämä on jumalattoman ihmisen osa 'EL, ja väkivaltaisen perimys, jonka he mis-
Sadday Kaikkivaltiaalta saavat:
14: jos hän saa paljon lapsia, niin ne ovat miekan omia, eikä hänen sikiöitänsä ravita
leivällä.
15. Hänen jälkeensä saavat hautansa ruttosurmasta, eivätkä hänen leskensä itke.
16. Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa ke-'aphar 6083 ja valmistaa vaatteita niinkuin
lokaa:
17. niin hän sen hankkii vaan vanhurskas ne päällensä pukee, ja viaton jakaa rahan.
18. Hän on koin tavalla rakentanut huoneensa, ja sen suojan laiseksi, minkä vartija
valmistaa.
19. Rikkaan Hän panee maata, eikä sitä enään näe; hän avaa silmänsä, eikä mitään
häntä enään ole.
20. Kauhistukset saavuttavat hänet niinkuin tulva; yöllä rajuilma hänet sieppaa.
21. Itätuuli vie hänet että hän katoo, ja puhaltaa hänet sijapaikaltansa.
22. Näitä Hän säälimättä tuottaa hänen päällensä; Hänen kädestänsä hän pakenee
mitä paeta voi.
23. Hänestä käsiä paukutetaan ja paikakaltansa hän vihelletään.

28. LUKU

Hopealla on löytöpaikkansa ja sija kullalla, jota puhdistetaan.

2. Rauta otetaan maasta ja kivestä vaski valetaan.
3. Pimeydelle ihminen tekee lopun, ja kaikille suunnille tutkii kivet, jotka
pimeydessä ja kuoleman varjossa ovat.
4. Hän murtaa kaivannon kauaksi asujaimista; unhotettuna jaloista riippuvat he
kaukana ihmisistä ja heiluvat.
5. Maasta leipä lähtee, ja sen alus käännellään kuin tulella.
6. Safirin sijapaikka on sen kivissä, ja kultakokkareita on siellä.
7. Sitä polkua ei ole kotka tuntenut, eikä haukan silmä nähnyt.
8. Pedot eivät ole sitä poikenneet, eikä jalopeura sitä käynyt.
9. Käsin ruvetaan kallioon, ja vuoret juurilla mullistetaan.
10. Kallioihin särjetään ojat ja kaikkea kallista silmä näkee.
11. Virrat estetään juoksemasta ja salatut tuodaan ilmi.
12. Mutta viisaus, mistä se löydetään ja kussa on ymmärryksen sija?
13. Ei tunne ihmisparka sen hintaa, eikä sitä löydy eläväin maasta.
14. Syvyys sanoo: ei se ole minussa; ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
15. Ei sitä kultaan anneta, eikä punnita hopeaa sen hintana.
16. Ei Ofirin kulta eikä kalliit onikin ja Safirin kivet ole siihen verrattavat.
17. Ei kulta eikä lasi vedä sen vertoja, eikä sitä vaihetella kulta-astioihin.
18. Korallit ja kristallit eivät tule lukuun; viisauden tavara on helmiä kalliimpi.
19. Etiopian topasi ei vedä vertaa sille, eikä puhtain kulta sitä nosta.
20. Mistä siis viisaus tulee ja kussa on ymmärryksen sijapaikka? -
21. Se on peitetty kaikkein eläväin silmiltä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
22. Helvetti ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen maineensa.
23. 'Elohiym tietää hänen tiensä, ja Hän tuntee hänen sijansa.
24. Sillä hän katseleemaan ääriin saakka ja näkee kaikki mitä taivaan alla on.
25. Kun Hän antoi tuulelle painon, ja punnitsi vedet painomitalla,
26. Kun Hän sääsi sateelle määrän, ja tien pitkäisen salamalle,
27. silloin Hän näki ja ilmoitti sen; Hän asetti sen silloin ja tutki sen myös.
28. Ja Hän sanoi ihmiselle: katso Adonay pelko on viisaus, ja karttaa pahaa ra' rah |
mera 7451 on ymmärrys.

29. LUKU

Job.
Job jatkoi vielä vertaus-puhettansa ja sanoi:
2. Oi jospa vielä olisin niinkuin entisinä kuukausina, niinä päivinä joina 'Elowah
minua suojasi!
3. Kun Hänen soittonsa loisti minun pääni päällä ja minä kävin pimeällä Hänen
valkeudessansa!
4. Niinkuin minä olin miehuuteni päivinä, kun 'Elowah suosio oli majani päällä,
5. kun Day Kaikkivaltias oli vielä kanssani ja nuorukaiseni ympärilläni,
6. kun askeleeni uhkuivat maitoa ja vuoret vieressäni vuotivat öljyvirtoja!
7. Kun minä menin kaupungin portille ja asetin istuimeni torille,
8. silloin nuoret miehet minut nähtyänsä piiloilivat, ja vanhat nousivat seisomaan
minun edessäni.
9. Ylimmäiset lakkasivat åuhumasta ja panivat kätensä suullensa.
10. Ruhtinasten ääni vaikeni ja heidän kielensä tarttui suulakeen.
11. Sillä kenen korva minua kuuli, hän kiitti minua onnelliseksi; ja kenen silmä
minut näki, se todisti minusta.
12. Sillä minä autoin sorrettua kun hän apua huusi, ja orpoa jolla auttajaa ei ollut.
13. Häviävän siunaus tuli minun päälleni, ja minä ilahutin lesken sydämmen.
14. Vanhurskauden minä päälleni puin, ja se verhosi minut, rehellisyyteni oli minulla
päälltsvaatteena ja päänpeitteenä.
15. Minä olin sokeain silmä ja ontuvan jalka.
16, Minä olin köyhäin isä; ja riita-asiaa jota en tuntenut, minä tarkasti tutkin.
17. Minä särjin petollisen purimet, ja tempasin saaliin heidän hampaistansa.
18. Minä ajattelin: pesässäni saan minä kuolla, ja lisään päiviäni kuin santaa.
19. Juureni avaupi vetten ääriin ja kaste yöpyy oksillani.
20. Minun kunniani uudistuu minussa ja joutseni verestyy kädessäni.
21. Minua he kuulivat odottamalla, ja vaieten vartioivat neuvoani.
22. Kerran puhuttuani ei toinen parsinut ja minun puheeni tiukkui heidän päällensä.
23. He odottivat minua niinkuin sadetta, ja avasivat suunsa niinkuin kevätsateelle.
24. Minä hymyilin heille, toivottomina ollessaan, eikä he voineet pimentää kasvoini
loistetta.
25. Jos suostuin heidän tykönsä tulemaan, istuin ylinnä ja oleskelin kuin kuningas
sotajoukossansa, kuin se joka murheelliset lohduttaa.

30. LUKU

Job.
Mutta nyt nauravat minulle ijältä minua nuoremmat, joiden isiä minä halveksin
panna lammas-koiraini pariin!
2. Ja mitäpä olisikaan minulla heidän kättensä väestä, joidenka miehuuden mehu on
mennyt?
3. Jotka puutteesta ja nälästä kuihtuneina korpeen pakenevat, aution erämaan
pimeyteen;
4. jotka suolakoita nykivät pensasten ympärillä ja joiden ruokana on katajan juuret!
5. Ihmisten seurasta heitä ajetaan pois ja heitä vastaan huudetaan kuin varasta
vastaan.
6. Kauheissa laaksoissa he asuvat, maan luolissa ja vuoretn rotkoissa.
7. Pensasnten keskellä he rääkyvät ja ohdakkeiden alla he asuskelevat.
8. Hullujen sikiät, ja vieläpä kunnian menettäneidenkin, ovat he pieksämällä ajetut
maasta! -
9. Ja nyt olen minä heidän lauluksensa joutunut ja minun täytyy heidän juttunansa
olla.
10. He inhoavat minua, ja he pakenevat minusta, eivätkä kasvoiltani sylkeä säästä.
11. Sillä Hän hellitti minun jänteeni ja nöyryytti minut; ja he ovat heittäneet ohjakset
minun edestäni.
12. Oikialla puolella nousee sikiöparvi; he lyövät jalkani altani, ja luovat
tuormioteitänsä minua vastaan.
13. He särkevät minun polkuni, itse avuttomat auttavat he minun perikatoani.
14. Niinkuin laajan muuri-murron kautta tulevat he, ja pauhinalla vyöryvät esiin.
15. Kauhistukset ovat kääntyneet minua vastaan; tuulen tavoin kunniani karkoitetaan,
ja niinkuin pilvi katoo onneni.
16. Ja nyt itkee sieluni minua, ja vaivan päivät ovat minut saavuttaneet.
17. Yö kalvaa luuni minulta eivätkä suoneni lepoa saa.
18. Ylenmäärin on minun vaatteukseni muuttunut, se ahdistaa minua niinkuin paitani
suu.
19. Heittänyt on Hän minut lokaan, ja olen joutunut tomun ja tulvan näköiseksi.
20. Minä huudan Sinun puoleesi, vaan et Sinä vastaa minua; minä seison alallani,
vaan Sinä teroitat silmäsi minuun.
21. Sinä muutteleit minulle hirmuiseksi, ja vainoot minua voimallisella kädelläsi.
22. Sinä kohotat minut tuuleen ja lasket minun menemään ja hajotat minut myrskyn
pauhinassa.
23. Varmaan minä tiedän: kuolemaa kohti viet sinä minua, sinne, jossa kaikkien
elävien kokouspaikka on.
24. Eikö hukkuessa kättä ojenneta tahi onnettomuudessa hätähuuto nosteta?
25. Totta ikinä minä kovan onnen alaista, sieluni sääli vaivaista!
26. Varmaan hyvää minä odotin, vaan paha ra' rah | ra 7451 tuli; valkeutta minä
toivoin, vaan pimeys kohtasi.

1. "Ha'Elohiym pojat tulivat asettumaan asemillensa YHWH eteen ja

saatana tuli myös heidän kanssansa." -ELI-
2. paha ra' rah | ra 7451 tuli

27. Sisukseni kuohuvat lakkaamatta, onnettomuuden päivät ovat minua ennättäneet.

28. Murheellisena kävelen minä päivän valotta, seurakunnassa nousen ja äänessä
valitan.
29. Veljeksi olen joutunut metsäkoirille, ja rääkylinnuille kumppaniksi.
30. Nahkani lähtee mustana päältäni, ja luuni kuivettuu kuumuudesta,
31. Niin muuttui murheeksi kanteleeni, ja huiluni itkuääneksi.

31. LUKU

Job.
Liiton tein minä silmieni kanssa, etten minä katsoisi neitseen puoleen.
2. Vaan mikä on osana 'Elowah, ja mikä perintönä Dai Kaikkivaltiaalta korkeudesta?
3. Eikö turmio väärälle ja onnetteomuus pahantekijöille?
4. Eikö Hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia askeleitani?
5. Jos minä vaelsin valheella tahi minun jalkani kiiruhti peokseen,
6. punnitkoon 'Elowah minut vanhurskauden vaalla, ja Hän on ymmärtävä minun
vakuuteni -
7. jos askeleeni poikkesivat tieltä, ja sydämmeni seurasi silmiäni, ja saasta tarttui
käsiini;
8. niin syököön toinen minun kylvämääni, vesani juurineen hävitettäköön!
9. Jos sydämmeni vieteltiin vaimon puoleen ja minä väijyin lähimmäiseni ovella;
10. niin jauhakoon minun vaimoni toiselle, ja muut maatkoot häntä!
11. Sillä se olisi ilkeä työ, tuomarin tuomittava rikos.
12. Varmaan se olisi tuli, joka kalvaisi helvettiin saakka, ja kaiken saatuni perin
juurin hävittäisi.
13. Jos halveksin palvelijani tahi palkka-piikani oikeutta heidän riidellessäni heidän
minun kanssani:
14. Mitä minä sitte tekisin jo 'EL nousisi, tahi minua vastaisin, jos Hän tutkintoa
pitäisi?
15. Eikö se, joka äidin kohdussa loi minut, luonut hänenkin, eikö sama meitä
kohdussa valmistanut?
16. Jos kielsin vaivaisilta, mitä he anoivat, jos saatoin leskien silmät hiveltymään,
17. ja söin palani yksinäni, enkä sallinut orvon kanssani siitä syödä: -
18. Ei! Aina nuoruudestani asti kasvoi hän minun luonani niinkuin isänsä luona, ja
hamasta äitini kohdusta holhosin minä häntä!
19. Jos näin nääntyväisen vaatetten puutteessa, ja köyhän verhotta olevan;
20. jos ei hänen lanteensa siunannut minua, kun hän minun lammasnahoillani
lämmitettiin;
21. jos nostin kättäni orpoa vastaan, koska näin puolustukseni porteissa olevan,
22. niin pudotkoot lapaluut hartioissani ja käsivarteni särkyköön sijoiltansa!
23. Varmaan kauhistuksena oli minulle turmio 'EL, enkä voinut Hänen korkeuttansa
kestää.
24. Jos panin kullan turvakseni ja sanoin puhtaalle kullalle: sinä olet minun
uskallukseni;
25. jos iloitsin siitä että varallisuuteni suuri oli, ja kätteni hankkimat runsaat;
26. jos katselin aurinkoa, kuinka se kirkkaasti paistaa, ja kuuta, kuinka se kulkee
kumottaen, ja sydämmeni salaa minua vietteli heille [OSIRIS] kädellänsä suuta
heittämään:
28. niin sekin olisi tuomarin tuomittava rikos, sillä niin olisin minä kieltänyt la-'EL
ylhäällä.
29. Jos minä iloitsin vihamieheni vahingosta tai riemuitsin että paha ra' rah | ra 7451
häntä kohtasi, -
30. enpä sallinut suuni syntiä tehdä hänen sieluansa kiroilemaan.
31. Jos ei majakumppanini täytyneet sanoa: olisiko yksikään hänen lihastansa
ravitsematta jäänyt?! -
32. eipä muukalaisen tarvinnut yötä ulkona viettää; oveni pidin minä avoinna tien
puoleen.
33. Jos Adamin tavoin peittelin rikoksiani, salatakseni pahuuttani povessani,
34. syystä että hämmästyin suurta joukkoa, ja sukukuntain ylenkatse minua peloitti,
ja siis olin ääneti, enkä mennyt ovesta uloa? -
35. Oi jospa olisi minulla kuuntelijaa! Tuossa on allekirjoittamani - Kaikkivaltias
vastatkoon minua! - ja kirja, jonka riitamieheni kirjoitti;
36. varmaan minä kantaisin sen hartioillani ja sitoisin sen eppeleenä ympärilleni.
37. Minä ilmoittaisin Hänelle askeleini luvun, ja ruhtinaana lähestyisin Häntä.
38. Jos minun peltoni huutavat minua vastaan, ja sen vaot ynnä itkevät,
39. jos söin sen hedelmän maksamatta, ja sen omistajan hengen puhalsin pois:
40. niin kasvakoon minulle nisuin sijaan orjantappuroita ja ohrain sijaan
myrkkyruohoja!
Jobin sanat loppuvat. (ainakin melkein)

32. LUKU

Elihu; 4.s 'ystävä'

Niin ne kolme (3/3) miestä lakkasi vastaamasta, koska hän oli hurskas omissa
silmissänsä.
2. Mutta silloin vihastui [4.s 'ystävä'] Elihu Barakelin poika, Busilainen, Ramin
sukukunnasta; Jobiin syttyi hänen vihansa, koska hän piti itseänsä me-'Elohiym
hurskaampana.
3. Ja kolmeen (3/3) häneen ystäväänsä syttyi hänen vihansa, kosk'eivät vastausta
löytäneet, millä olivat Jobin syylliseksi näyttäneet.
4. Ja Elihu oli vartonut Jobia hänen puhuessansa, sillä ne muut olivat häntä ijältä
vanhemmat.
5. Kun nyt Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, syttyi hänen
vihansa.
6. Ja Elihu, Barakelin poika, Busilainen vastasi ja sanoi; nuori olen minä ijältä, ja te
olette harmaapäät; sentähden minä ujoilin, ja pelkäsin julkaista teille tietoani.
7. Ajattelin: puhukoot ikäpäivät ja vuotten paljous tehköön viisauden tiettäväksi!
8. Mutta henki se ihmisessä on Sadday Kaikkivaltiaan hengitys, joka ymmärtäväiseksi
tekee.
9. Ei korkea-ikäiset viisaita ole, eikä vanhat oikeutta ymmärrä.
10, Sentähden sanon: kuule minua! Tietoani tahdon julkaista minäkin.
11. Katso, minä odotin teidän puhuissanne, minä kuuntelin taitojanne, kuinka te
sanoja keksitte.
12. Otinpa teistä tarkan vaarin: ja katso ei yksikään teistä Jobia oikaissut, eikä hänen
sanoihinsa vastannut!
13. Ettette sanoisi: me viisauden löysimme, vaan 'EL hänet voittanee, eikä ihminen,
14. niin en tahdo vastata häntä teidän lauseillanne; eikä hän olekaan sanoja latonut
minua vastaan.
15. He ovat hämmästyneet, eivätkä enään vastaa: sanat puuttuvat heiltä.
16. Ja minä vartoin, kun he eivät enää puhuneet, kun he pysähtyivät, eivätkä enää
vastanneet.
17. Nyt vastaan minäkin osaltani ja julkaisen tietoni minäkin.
18. Sillä täynnä olen minä sanoja, minussa oleva henki ahdistaa minua.
19. Katso, sisuni on kuin viini, jolle ei avattu, niinkuin uudet viinisäkit on se
halkeamaisillaan.
20. Puhua minä tahdon, että henkeäni saisin vetää, avata huuleni ja vastauksen antaa.
21. En toki katsone kenenkään muotoa, tahi ihmisille liehakoine.
22. Sillä liehakoida en minä ensinkään taida; 'oSeni Luojani olisikin ottanut minut pian
pois.

33. LUKU

Elihu (4)
Kuule nyt Job minun puhettanai, ja ota korviisa kaikki sanani!
2. Katso, suuni olen minä avannut, ja kieleni puhuu suulaessani.
3. Sydämmeni rehellisyyttä ovat minun sanani, ja tietoa huuleni puhtaasti puhuvat.
4. 'EL henki on tehnyt minut, ja Sadday Kaikkivaltiaan hengitys elähyttää minua.
5. Jos taidat, niin vastusta minua; valmista itsesi minua vastaan ja asetu asemilles!
6. Katso, minä olen la-'EL suhteen niinkuin sinäkin, savesta olen otettu minäkin.
7. Katso ei hirmuisuuteni hämmästytä sinua, eikä mahtavaisuuteni sinua paina -
8. Oletpa sanonut korvaini kuullen ja sanaisi äänen olen minä kuullut:
9. Puhdas minä olen, ja ilman rikoksetta, minä olen virheetön ja ilman syyttä.
10. Katso, Hän keksii vihan syitä minua vastaan, Hän pitää minua vihollisenansa;
11. hän panee jalkani jalkapuuhun, ja vatioipi kaikkia polkujani.
12. Katso, tässä et ole oikeassa, täytyy minun vastata sinua, sillä kovin ylevä on
'Elowha ihmisraukan suhteen.
13. Miksi riitelet Hänen kanssansa, ettei Hän kaikista töistänsä vastaa?
14. Kuitenkin puhuu 'EL tavalla kahdellakin, vaikk'ei sitä huomioon oteta.
15. Unessa, yönäössä, kun raskas uni lankee ihmisten päälle, kun he nukkuvat
vuoteellansa;
16. silloin avaa Hän ihmisten korvat ja lukitsee niille annetun varoituksen,
17. kääntääksensä ihmisttä pahasta teosta, ja varjellaksesna miestä ylpeydestä:
18. säästääksensä hänen sieluansa turmiosta, ja hänen henkeänsä miekkaan
lankeamasta.
19. Myös kuritetaan häntä kivulla vuoteellansa, ja alinomaisella tuskalla hänen
luissansa;
20. inhottavaksi tekee hänen halunsa ravinnon, ja hänen sielunsa herkkuruuatkin.
21. Hänen lihansa katoo nähtävistä, ja hänen luunsa paljastuvat, joita ei nähty.
22. Niin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen elämänsä surman tuottajia.
23. Jos silloin on hänen puolellansa enkeli välimiehenä melis, yksi etevin tuhansista,
ilmoittamaan ihmiselle oikeaa tietä,
24. niin Hän armahtaa häntä ja sanoo: pelasta Pedahu hänet menemästä hautaan, sillä
minä löysin sovinnon.
25. Niin hänen lihansa verestyy nuoruuden verevyydestä, ja hän palajaa nuoruutensa
päiviin.
26. Jos hän rukoilee 'Elowah, niin Hän armahtaa häntä; Hän antaa hänen nähdä
hänen kasvonsa riemulla, Hän palkitsee ihmiselle hänen hurskautensa.
27. Tämä nyt veisaa ihmiselle, sanoen; minä olin syntä tehnyt ja oikean vääntänyt,
vaan ei sitä kostettu minulle.
28. Hän pelasti minut joutumasta hautaan, ja elämäni näkee valkeuden valon.
29. Katso, näitä kaikkia tekee 'EL kahdesti, kolmasti miestä kohtaan,
30. palauttaaksensa hänen sielunsa kadotuksesta, että se valistuisi elämän valossa.
32. Huomaa Job ja kuule minua, ole ääneti että minä puhuisin!
33. Jos sinulla on puhumista, niin vastusta minua; puhu, sillä mielelläni soisin sinun
vanhurskaaksi.
34. Vaan jos ei, niin kuuntele sinä minua, ole ääneti, että opettaisin viisautta sinulle!.

34. LUKU

Elihu (4)
Ja Elihu puhui vielä ja sanoi:
2. Kuulkaat te viisaat puhettani ja te taitavat, kääntäkäät korvanne puoleeni!
3. Sillä korva koettelee puheen ja suulaki maistaa ruuan.
4. Koetelkaamme mekin mikä oikea on, ja tutkistelkaamme keskenämme mikä hyvä
on!
5. Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja we-'EL on syrjään sysännyt oikeuteni.
6. Vastoin oikeutta täyty minun valehtelijana olla, kirvantelevä nuoli on minussa
ilman syytä.
7. Kuka on mies kuin Job, joka pilkkaa juopi kuin vettä?
8. Onp kääntynyt pahantekijäin seuraan, vaeltamaan jumalattomien kanssa.
9. Sillä hän on sanonut: ei hyödy mies siitä että hän etsii suosiota 'Elohiym tykönä.
10. Sentähden te taidon miehet kuulkaat minua! Pois se, että la-'EL olisi syyllinen, ja
we-Sadday Kaikkivaltias väärä!
11. Ei, vaan Hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa, ja antaa kunkin saada hänen tiensä
mukaan.
12. Totisesti ei 'EL tee vääryyttä eikä we-Sadday Kaikkivaltias väännä oikeutta.
13. Kuka otti maan valtaansa ja kuka perusti maanpiirin kokonansa?
14. Jos Hän itsestänsä vaan huolta pitäisi, jos Hän henkensä ja hengityksensä itseensä
vetäisi:
15. niin kaikki liha ynnä kuolisi, ja ihminen multiin palautuisi.
16. Jos on sinulla ymmärrystä, niin kuule tätä ja kuuntele puheeni ääntä.
17. Taitaisiko oikeuden vihaaja hallita, vai tahdotko vanhurskaan valtiaan vääräksi
tehdä?
18. Sanotaanko kuninkaalle: kelvoton! tai ruhtinaalle: jumalaton!
19. Mitä sitten sille, joka ei katso valtiaitten muotoa, eikä eroita ylhäistä halvasta!
Sillä he kaikki ovat hänen kättensä teko.
20. Äkisti he kuolevat keski-yöllä, kansat kaatuvat ja katoovat, väkevät siirretään
pois ihmis-kädettä.
21. Sillä Hänen silmänsä katselevat jokaisen tietä, ja kaikki heidän askelensa näkee
Hän.
22. Ei ole sitä pimeyttä eikä kuoleman varjoa, joihin pahantekijät voisivat katkeytyä.
23. Sillä ei Hän tarvitse kauan ihmistä tarkata, kunnes hänen on astuminen tuomiolle
'EL eteen.
24. Hän musertaa valtiaat tutkimatta, ja asettaa toisia heidän sijaansa.
25. Niin Hän tuntee heidän tekonsa, ja tuottaa kumouksen yöllä, ja he murentuvat.
26. Niinkuin jumalattomia ruoskii Hän hän heitä nähtävällä paikalla.
27. Sentähden että he Hänestä luopuivat, eivätkä ensinkään huolineet Hänen
teistänsä,
28. että he saattoivat halpain huudon Hänen eteensä, ja Hän kuuli sorrettujen huutoa.
29. Mutta jos Hän rauhan tekee, kuka syylliseksi tuomitsee? Kuka katsoo Häntä
silmiin, jos Hän peittää kasvonsa niin kansoille kuin yksityisille,
30. ettei pahanilkiset pysyisi vallitsemassa, eivätkä olisi kansalle paulaksi?
31. Sillä sanotaanko Nasati: minä olin röyhkeä, vaan en minä enää pahaa tee;
32. mitä en itse näe, näytä Sinä se minulle; jos väärin olen tehnyt, en tee sitä enää?
33. Sinunko mieles mukaan Hänen pitäisi kostaman? Koska olet moittinut, tulee
sinun parempia keksiä, eikä minun; jos tiedät jotakin niin sano!
34. Taidon miesten täytyy sanoa minulle ja viisaan miehen joka kuulee minua,
tunnustaa:
35. Job puhuu taidottomasti eikä hänen sanoissansa ole ymmärrystä!
36. Oi jospa Jobia perinpohjin tutkittaisiin, vastauksista pahain ihmisten tavalla!
37. Sillä hän lisää syntiinsä rikosta, hän paukuttaa käsiänsä keskellämme ja puhuu
paljon la-'EL vastaan.

35. LUKU

Elihu (4)
Ja Elihu koroitti äänensä ja sanoi:
2. Luuletko sitä oikeaksi että sanot: minun hurskauteni on etevämpi kuin me-'EL?
3. koska kysyt mitä sinulla siitä hyvää on: mitä se minua hyödyttää enemmän kuin
syntikään?
4. Minä annan sinulle vastaukseksi muutamia sanoja, ja sinun ystävillesi samalla.
5. SIlmäile taivasta ja näe, ja katsele pilviä kuinka korkealla ne ovat sinusta!
6. Jos sinä syntiä teet, mitä Häneen vaikutat? - Ja jos sinun rikoksiasi on paljon, mitä
teet Hänelle?
7. Ja jos olet hurskas, mitä sillä taidat Hänelle antaa, taikka mitä ottaa Hän sinun
kädestäsi?
8. Ihmiselle, sinun kaltaiselles, tekee pahuutesi jotakin, ja ihmisen lapselle sinun
hurskautesi.
9. Sortamisen paljoutta huudetaan ja suurten väkivaltaa valitetaan.
10. mutta ei sanota: kussa on 'Elowah oSai joka yöllä antaa ilovirret,
11. joka meille antaa opetusta eläimistä maan päällä ja viisautta taivaan linnuista?
12. Silloin valitetaan pahain ra' rah | ra'im 7451 ylpeyttä - eikä Hän kuule heitä.
13. Turhia 'EL tosin ei kuule, eikä we-Sadday Kaikkivaltias katso niitä.
14. Vaikkapa sanot, ettet Häntä näe, on asia kuitenkin Hänen edessänsä, odota vaan
Häntä.
15. Myös nytkin, vaikk'ei vielä Hänen vihansa kosta, eikä Hän ole tietävinänsä
rikosten paljoudesta,
16. avaa Job suunsa turhiin, ja viskailee taitamattomia puheita.

36. LUKU

Elihu (4)
Ja Elihu puhui vielä ja sanoi:
2. Malta vähän, niin minä neuvon sinua, sillä vielä on minulla nyt jotakin YHWH
puolesta sanomista.
3. Minä tahdon noutaa tietoni kaukaa ja hankkia Le-'Elowah oikeuden.
4. Sillä varmaan ei sanani valhetta ole; täysin taitava on sinun edessäsi.
5. Katso, 'EL on voimallinen vaan ei Hän ketään hylkynä pidä; Hän on voimallinen
sydämmensä väessä.
6. Ei hän jumalatonta hengissä pidä, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
7. Ei Hän käännä silmiänsä hurskaista pois; vaan kuningasten kanssa Hän heitä
istuimelle asettaa ijäti ylhäisinä istumaan.
8. Ja jos he ovat vangittuna kahleissa ja sidottuna kurjuuden köysillä,
9. niin Hän ilmoittaa heille heidän rikoksensa, että he ovat kopeilleet;
10. ja Hän avaa heidän korvansa varoitukselle, ja käskee heitä kääntymään
vääryydestä.
11. Jos he kuulevat ja tottelevat, niin he viettävät päivänsä onnessa, ja ikävuotensa
ihanuudessa
12. Vaan jos eivät kuule, niin he joutuvat keihäänomiksi ja heittävät henkensä
taidottomuudessa.
13. Mutta nurjamieliset pitävät vihaa; eivät armoa ano, kun Hän heitä vangitsee.
14. Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä loppuu rietasten tavalla.
15. Vaan kurjaa Hän auttaa hänen kurjuudessansa ja avaa hänen korvansa
kurituksella.
16. Niin Hän sinuakin houkuttelee ahdistuksen kidasta avaralle jossa ahtautta ei ole:
ja valmistettu pöytäsi täytetään lihavalla.
17. Mutta jos olet täynnä jumalatonta riitaa, niin riita ja tuomio seuraavat toisiansa.
18. Sillä älköön vaan viha houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä sovintohinnan
suuruus vietelkö sinua!
19. Voiko huutosi asettaa sinua avaralle, tahi kaikki voiman ponnistukset?
20. Älä ikävöitse yötä joka kansat sijoiltansa siirtää!
21. Kavahda ettet käänny pahuuteen jota pidät parempana kuin kärsimistä!
22. Katso 'EL menettelee ylevästi voimassansa. Kuka on opettaja niin kuin Hän?
23. Kuka määrää Hänen tiensä, ja kuka Hänelle sanoo: Sinä teit väärin?
24. Muista että ylistät Hänen töitänsä joista miehet veisailevat,
25. joita kaikki ihmiset ihantelevat ja kuolevaiset kaukaa katselevat!
26. Katso, 'EL on ylhäinen, me emme käsitä Häntä; Hänen vuottensa luku on
tutkimaton.
27. Sillä Hän kokoo vesipisarat ja ne vuotavat sumusta sateena,
28. jota pilvet pisaroivat, vuotavat ihmisjoukkojen päälle.
29. Kuka ymmärtää kuinka Hän levittää pilvet, kuka Hänen majansa jyrinän?
30. Katso, Hän levittää valonsa ympärillensä ja peittää meren syvyydet.
31. Sillä näillä Hän kansat tuomitsee, näillä Hän runsaankin ruuan antaa.
32. Hän peittää molemmat kätensä leimulle ja lähettää sen tarkkaan ampujan tavalla.
33. Hän ilmoittaa Hänen jylinänsä ja karjakin Hänen tulonsa.

37. LUKU

Elihu (4)
Siitäpä vapisee sydämmeni ja säikkyy sijoiltansa.
2. Kuulkaat, kuulkaat Hänen äänensä jylinää ja jytinää joka Hänen suustansa käypi!
3. Hän päästää sen kulkemaan koko taivaan alla, ja leimauksensa maan ääriin.
4. Hänen jälessänsä pauhaa jylinä; Hän jyristää korkeutensa komealla äänellä, eikä
Hän leimauksia säästä jyrinänsä kuuluessa.
5. 'EL jyristää äänellänsä ihmeellisesti ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.
6. Kun Hän lumelle sanoo: astu alas maan päälle! ja samoin sadekuurolle ja ankaralle
rankkasateellensa,
7. sitoo Hän kaikkien kädet että kaikki ihmiset tuntisivat Hänen tekonsa.
8. Pedot pakenevat piiloon ja pysyvät luolissansa.
9. Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta pakkanen:
10. 'EL hengityksestä syntyy jää ja vetten avaruus ahdistuu.
11. Vieläpä Hän täyttää pilvet vesillä ja hajoittaa tulipilvensä,
12. ja ne kääntyvät Hänen johdatuksestansa kaikkiin niihin toimiin joihin Hän heitä
käskee maan piirin päällä;
13. milloin vitsaukseksi, milloin maansa hyväksi, milloin siunaukseksi Hän niitä
lähettää.
14. Kuule näitä Job, seisahdu ja tarkkaa 'EL ihmeellisiä töitä!
15. Tiedätkö koska 'Elowah näitä aikoo ja antaa pilviensä tulen loistaa?
16. Tiedätkö pilvien tasapainot ja Kaikkitietävän ihmeet?
17. Sinäkö jonka vaatteet lämpenevät kun maa raukee etelän helteestä,
18. sinäkö Hänen kanssansa levitit pilvien piirin niin vahvaksi kuin valettu kuvastin?
19. Neuvo sinä meitä, mitä me Hänelle sanoisimme; sillä emme voi keksiä pimeyden
tähden.
20. Olisiko se hänelle ilmoitettava, mitä minä puhun, vai soisiko joku itsensä
nieltäväksi?
21. Vaikk'ei nyt nähdä auringon valoa, on se kuitenkin kirkkaana pilvissä, joita tuuli
mennessä selvittää.
22. Pohjaisesta tulee kulta kultainen loiste ; 'Elowah ympärillä on peljättävä kunnian
kirkkaus.
23. Sadday Kaikkivaltiasta emme voi käsittää, joka on niin suuri voimassa; ei Hän
oikeutta eikä täydellistä vanshursikautta polje.
24. Sentähden pelkäävät Häntä ihmiset; vaan järjen viisaita ei Hän katso.

38. LUKU

Ja YHWH vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

2. Kuka on se, joka pimentää neuvoni taitamattomalla puheella?
3. Niin vyötä nyt kupeesi kuin mies! Minä kysyn sinulta, opeta sinä Minua!
4. Missä olit silloin kun Minä maan perustin? Ilmoita se jos sinulla ymmärrys on"
5. Kuka on pannut sen määrän, tiedätkö?
6. Mihinkä ovat sen pohjaperustukset upotetut, tahi kuka on sen kulmakiven
laskenut,
7. kun aamutähdet ynnä iloitsivat, ja kaikki 'Elohiym pojat Benes monikossa
riemuitsivat?
8. Kuka sulki meren ovilla, kun se puhkesi ja lähti kohdusta,
9. kun Minä panin pilvet sen vaatteeksi ja synkeyden sen kapaloiksi,
10. ja mursin sille rajamääräni, ja asetin sille teljet ja ovet,
11. ja sanoin: tähän asti saat sinä tulla eikä edemmäksi, tässä pitää korkeat aaltosi
asettuman!?
12. Oletko elinaikanasi käskenyt aamua, ja aamuruskolle osoittanut hänen sijansa,
13. tarttumaan maan liepeisiin, että jumalattomat siitä puistettaisiin,
14. että se muuttuisi kuin sinetin savi, ja kaikki tulisivat näkyviin kuin vaatteissa,
15. ja jumalattomilta kiellettäisiin heidän valkeutensa, ja ylpiä käsivarsi
muserrettaisiin?
16. Oletko käynyt meren lähteillä, ja käyskellyt syvyyden pohjalla?
17. Ovatko kuoleman ovet koskaan auenneet sinulle, oletko nähnyt kuoleman varjon
ovet?
18. Oletko ymmärtänyt kuinka avara maa on? Annas kuulla, tiedätkö kaikki nämä?
19. Mikä on sinne tie, kussa valkeus asuu, ja missä on pimeyden sija,
20. että saattaisit sen rajoillensa, ja osaisit polut sen huoneelle?
21. Tietänethän sinä sen, sillä johan silloin olit syntynyt, ja päiväisi luku on niin
suuri!
22. Oletko käynyt lumen varahuoneilla, ja rakeitten vara-aittoja nähnyt,
23. joita Minä olen säästänyt hädän päiväksi, sodan ja tappelun päiväksi?
24. Mikä on se tie, missä valkeus jakaupi ja itätuuli hajoo maan päälle?
25. Kuka on sadekuurolle jakanut juoksun, ja pitkäisen nuolelle tien,
26. satamaan silläkin maalla jossa ei ketään ole, erämaassa jossa ei yhtään ihmistä
ole,
27. Kostuttamaan aavoja ja autioita, ja kasvattamaan vihoittavaa ruohoa?
28. Onko sateella isää, tahi kuka on siittänyt kasteen pisarat?
29. Kenen kohdusta jää on tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
30. Vedet kovenevat kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeupi.
31. Taidatko solmea Seulasen siteet tahi päästää Kalevan köydet?
32. Taidatko tuoda esiin Eläinradan tähdet aikanansa, tahi johdattaa Otavan
lapsinensa?
33. Tiedätkö taivaan lait, määräätkö sen vaikutusta maassa?
34. Taidatko korottaa äänesi ylös pilviin, että veden tulva sinut peittää?
35. Taidatko käskeä pitkäisen leimaukset menemään, ja että he sanovat sinulle: tässä
me olemme?
36. Kuka pani viisautta synkkiin pilviin, kuka antoi taidon ilman nävyille?
37. Kuka on niin viisas että hän pilvet lukea taitaa, ja kuka tyhjentää taivaan
vesitydyt,
38. kun multa valuupi valanteeksi, ja kokkareet kovuuvat kokoon?

39. LUKU

[Taidatkos jalopeuralle ajaa hänen saaliinsa ja tyydyttää nuorten jalopeurain näljän.

2. kun he kyykistyvät luolissansa ja istuvat pensastossa väijynnöllä?
3. Kuka varustaa kaarneelle hänen saaliinsa kun hänen poikansa huutavat YHWH
puoleen ja lentelevät eksyksissä syömättöminä? ]
NÄMÄ siirretty KJV käännöksessä

Muuttunut jae-järjestys tästä eteenpäin:

4. Tiedätkö vuorivuohten poikimisen ajat, tahi oletko havainnut peurain sätkeet?
5. Luetko heidän kantamisensa kuukaudet ja tiedätkö ajan milloin he poikivat?
6. He kumartuvat, työntävät vasikkansa ja heittävät niin kipunsa.
7. Heidän vasikkansa vahvistuvat ja kasvavat kedolla; ne menevät matkaansa eivätkä
palaja jälleen.
8. Kuka on laskenut metsä-aasin vapaana käymään, kuka villipään siteet päästänyt,
9. jolle minä olen erämaan asunnoksi antanut, ja suola-aavan asuinsijaksi?
10. Hän nauraa kaupungin kohinaa, ei hän ajajan huutoa kuuntele,
11. mitä vuorilla löytyy on hänen laitumensa, ja hän etsii kaikkea viheriäistä.
12. Mielistyykö villihärkä palvelemaan sinua, ja makaako se yötä sinun seimelläsi?
13. Taidatkos ohjenuoralla pysyttää villihärkää vaolla, tahi äestääkö se laaksoja sinun
perässäsi?
14. Taidatko luottaa häneen, sentähden että hänen voimansa on suuri, ja jättäen työsi
hänen haltuunsa?
15. Uskotko hänen eloasi kotia tuomaan, ja riihtäsi kokoomaan?
16. Kamelikurjen siipi liehuupi kyllä iloisesti, vaan onko se haikaran lennin ja sulka?
17. Ei, hän jättää munansa maahan ja antaa ne hautoa mullan päällä;
18. hän unohtaa jalan niitä tallaavan ja metsän pedot niitä rikki polkevan.
19. Hän on niin kova poikiansa kohtaan, kuin ei ne hänen olisikaan; turhaksi työtänsä
ei hän pelkää.
20. Sillä 'Elowah antoi hänen unhottaa viisauden, eikä jättänyt hänelle ymmärrystä.
21. Kun hän lentää räpyttää korkeuteen, nauraa hän hevoselle ja sen ratsastajalle.
22. Sinäkö annat hevoselle väen, tahi puetat hänen kaulansa liehuvalla harjalla?
23. Sinäkö panet hänen hyppäämään kuin heinäsirkka? Peljättävä on hänen uljas
päristyksensä.
24. Hän kuopii maata, hyppii iloisesti voimassansa ja menee sota-aseita vastaan.
25. Hän nauraa pelkoa, eikä hämmästy eikä pakene miekkaa.
26. Hänen päällänsä kalisee viini, välkkyvä keihäs ja piikki.
27. Rytinällä, jytinällä lappaa hän maata, eikä pysy paikallansa, kun vaskitorvi
kuuluu.
28. Kohta vaskitorven soidessa hirnuu hän: hih! ja vainuu sodan kaukaa, päällikköin
äänen ja sotahuudon.
29. Sinunko ymmärryksestäsi haukka lentää ja hajoittaa siipensä etelään päin?
30. Sinunko käskystäsi kotka niin korkealla kiitää, tekee pesänsä korkeuteen?
31. Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja kivilinnoissa.
32. Sieltä hän tähtää syötävää ja hänen silmänsä näkevät kauas.
33. Hänen poikansa särpivät verta; ja kussa raatoja on, siellä hänkin.

Monet Jobin loppujakeet on siirretty KJV -käännöksesä eri kohtiin, mm nämä:

34. Ja YHWH vastasi Jobia ja sanoi:

35. Tahtooko soimaaja riidellä Kaikkivaltiaan kanssa? Jumalan nuhtelija vastatkoon
näihin!
36. Job vastasi YHWH ja sanoi:
37. Katso, minä olen kovin halpa; mitä minä Sinulle vastaan? Minä lasken käteni
suulleni.
38. Minä olen kerran puhunut, enkä minä enää vastaa, ja kahdesti, enkä sitä enää tee.

40. LUKU

Ja YHWH vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

2. Vyötä kupeesi niinkuin mies! Minä kysyn sinulta ja opeta sinä minua!
3. Tahdotko tosiansa minun oikeuteni tyhjäksi tehdä ja Minut tuomita syypääksi,
ettäs itse hurkas olisit?
4. Ja onkos sinulla käsivarsi niinkuin YHWH, ja taidatkos äänellä jylistää kuin Hän?
5. Niin kaunista itses komeudella ja korkeudella, pue itses kirkkauteen ja kunniaan!
6. Vuodata vihasi tulva ja katso kaikkia ylpeitä, ja nöyryytä heitä!
7. Katso kaikkia ylpeitä ja paina heidät alas ja tallaa jumalattomat alallensa;
8. hautaa heidät kerralla multaan, sulje heidän kasvonsa kätköön,
9. niin Minäkin ylistän sinua, että oikea kätesi auttaa sinua.
10. Katso nyt Behemotia, jonka Minä olen tehnyt niikuin sinutkin. Se syö ruohoa
niinkuin härkä.
11. Katso hänen väkensä on lanteissansa, ja hänen voimansa hänen vatsansa
lihasuonissa.
12. Hän notkistaa häntäänsä kuin sedripuun tyveä, ja hänen ronkkajänteensä ovat
lujiksi punotut.
13. Hänen luunsa ovat kuin vaskiputket, hänen ruotonsa kuin rautakanget.
14. (KJV 40:19) Hän on 'EL töiden esikoinen, hänen tekijänsä antoi hänelle hänen
miekkansa.
15. Sillä vuoret kantavat hänelle ruohoja, ja kaikki pedot leikitsevät siellä.
16. Hän makaa mielellänsä lotospensasten alla, kaislikon ja mudan suojassa.
17. Lotospensaat peittävät hänet varjollansa, ja virran halavat suojaavat häntä.
18. Katso, virta tulvaa, vaan ei hän säiky; hän on huoleton, vaikka Jordan hänen
turpaansa kuohuu.
19. Tartupa häntä hänen silmiinsä, pistä pitimillä turpa!
20. Vedätkö sinä Leviatanin ongella, ja kiedotko hänen kielensä siimaan?
21. Panetko kaisilaköyden hänen turpaansa, ja lävistätkö hänen leukaluun koukulla?
22. Rukoileeko hän sinua paljon tahi puhutteleeko sinua lempeästi?
23. Tekeekö hän liiton sinun kanssasi, että saisit hänet ikuiseksi orjaksesi?
24. Taidatko leikitä hänen kanssansa kuin linnun kanssa, tahi sitoa hänet sinun
piioillesi?
25. Tekevätkö kalakumppanit hänestä kauppaa ja jakelevatko häntä kauppamiehille?
26. Taidatko täyttää hänen nahkansa keihäillä ja hänen päänä kala-ahinkailla?
27. Rupeepa häneen kädelläsi, niin muista ettäs yhdyt sotaan jota et uudista!
28. Katso, hänen toivonsa pettää! Eikö hän jo menedy hänen näkemisestänsä?

41. LUKU

Ei ole niin rohkeaa, että hänet herättää; - kuka siis seisoo Minun edessäni?!
2. Kuka on Minulle jotakin ennen antanut, että Minä sen hänelle maksaisin? Minun
ovat kaikki mitä koko taivaan alla on.
3. En tahdo vaiketa hänen jäsenistänsä, hänen voimansa laadusta ja rakennuksen
kauneudesta.
4. Kuka tohtii nostaa hänen pukunsa liepeitä, kuka ruveta hänen kaksinkertaisiin
hampaisiinsa?
5. Kuka voi avata hänen kasvonsa ovet? Hänen hammastensa ympärillä on hirmu.
6. Pulskeat ovat hänen vahvat kilpisuomuksensa, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
7. Toinen on liitetty toiseensa, niin ettei tuuli pääse lävitse,
8. Ne riippuvat toisissansa ja pysyvät kiinni, eivätkä ero toisistansa.
9. Hänen aivastuksensa leimahuttavat tulen valkeutta, ja hänen silmänsä ovat kuin
aamuruskon silmäripset.
10. Hänen suustansa lähtee tulisoihtoja, ja sinkoilee tulisäkeneitä.
11. Hänen sieraimistansa käy savu niinkuin kiehuvasta kattilasta ja padasta.
12. Hänen henkensä sytyttää hiilet ja hänen suustansa lähtee liekki.
13. Hänen kaulallansa lepää voima, ja hänen edessänsä hyppii kauhu.
14. Hänen lihaksensa ovat kiinteät, valetut häneen, eivätkä heilu.
15. Hänen sydämmensä on kova kuin kivi, kuin myllyn alakivi.
16. Kun hän nousee, niin väkevät peljästyvät ja hämmästyksestä hämmentyvät.
17. Jos hänen päällensä mennään miekalla, niin ei se kestä, eikä keihäs, eikä
heittoase, eikä haarniska.
18. Korreksi hän katsoo raudan ja vasken lahopuuksi.
19. Ei häntä nuolet karkoita ja linkokivet muuttuvat hänelle akanoiksi
20. Korreksi hän lukee nuijat, hän nauraa keihästen kalinaa.
21. Terävät liuska suomukset ovat hänen allansa, hän venyy mudassa ikäänkuin
puimajyrä.
22. Hän saattaa syvyyden kuohumaan kuin padan ja meren hän hämmentää kuin
voidekattilan.
23. Hänen jälkeensä polku valkenee, syvyys näyttää hopea-hiuksilta.
24. Ei ole maalla hänen vertaistansa ja hän on tehty pelkäämättömäksi.
25. Hän katsoo kaikkeata korkeata silmiin. Hän on kuningas kaikille pedoille.

42. LUKU
Ja Job vastasi YHWH ja sanoi:
2. Minä tiedän Sinun kaikki voivan, eikä mikään aivoitus keskey Sinulta.
3. Kuka se, joka neuvon-piteen taidottomasti pimentää? Niin olen minä siis puhunut,
enkä ymmärtänyt, kovin korkeista minulle enkä käsittänyt.
4. Niin kuule siis, niin minä puhun; minä kysyn sinulta, opeta minua!
5. Korvakuulolta minä olen kuullut Sinusta, mutta nyt ovat minun silmäsni nähneet
Sinut.
6. Sentähden minä pahaksun itseäni ja kadun tomussa aphar ja tuhassa epher.
7. Kun YHWH oli ne sanat Jobille puhunut, sanoi YHWH Elifaalle Temanista:
Minun vihani on syttynyt sinuun ja kahteen sinun ystävääsi. sillä te ette ole oikein
puhuneet minusta, niinkuin palvelijan Job.
8, Niin ottakaat nyt seitsemän härkää ja seitsemän oinasta ja menkäät palvelijani
Jobin luo, ja uhratkaat poltto-uhria teidän edestänne, ja palvelijani Job rukoilkoon
teidän edestänne; sillä Minä suosin häntä niin, etten Minä kosta teille tyhmyyttänne.
Sillä te ette ole oikein puhuneet Minusta niinkuin palvelijani Job.
9. Niin menivät Elifas Temanista, Bildad Suahista ja Sofar Naemasta ja tekivät
niinkuin YHWH heille sanonut oli.
10. Ja YHWH muutti Jobin kurjuuden, kun hän rukoili ystäväinsä edestä; ja YHWH
lisäsi Jobille kaksin kerroin kaikki mitä hänellä ennen oli ollut.
11. Ja hänen tykönsä tulivat kaikki hänen veljensä ja hänen sisarensa ja kaikki hänen
entiset tuttavansa, ja söivät hänen kanssansa hänen huoneessansa ja surkuttelivat sekä
lohduttivat häntä kaikesta onnettomuudesta ra' rah | harah 7451 jonka YHWH oli
antanut tulla hänen päällensä. Ja itsekukin heistä antoi hänelle yhden rahan ja yhden
kultarenkaan.
12. Ja YHWH siunasi Jobin sitte enemmin kuin ennen, että hän sai neljätoistatuhatta
lammasta ja kuusi tuhatta kamelia ja tuhannen paria härkiä ja tuhannen aasia.
13. Ja hän sai seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
14. Ja hän antoi ensimmäiselle nimen Jemim, toiselle Ketsia, ja kolmannelle Kerem
Happuk.
15. Eikä löytynyt niin kauniita naisia koko maakunnassa kuin Jobin tyttäret olivat. Ja
isänsä antoi heille perinnön heidän veljiensä kanssa.
16. Ja Job eli sitte vielä sata ja neljäkymmentä vuotta, ja näki lapsensa ja lastensa
lapset hamaan neljänteen polveen asti.
17. Ja Job kuoli vanhana ja ikäpäiviltä kyllääntyneenä.

Jobin Kirjan Loppu

 MISHLEI
Proverbs

1. Salomon Sananlaskut.
026 2020, 1/2020, 23.10.2020

1. LUKU

Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskuja,

2. että opittaisiin viisautta ja kuria, että ymmärryksen puheita ymmärrettäisiin,
3. että käsitettäisiin taitavaa kuria, vanhurskautta, oikeutta ja rehellisyyttä,
4. että annettaisiin typerille älyllisyyttä, nuorisolle tietoa ja mielevyyttä; -
5. kuulkoon viisas ja lisätköön oppia lisää, ja taitava saakoon ohjetta käytökselle
6. ymmärtääksensä sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän
arvoituksiansa.
7. YHWH pelko on tiedon alku; houkat hylkäävät viisautta ja kuria.
8. Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi neuvoa !
9. Sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulallesi.
10. Poikani, jos syntiset sinua houkuttelevat, älä suostu !
11. Jos sanovat: käy meidän kanssamme, me tahdomme väijyä verta, vainota viatonta
suotta;
12. me tahdomme niellä niitä tuonelan tavoin elävinä ja kokonaisina kuin kuoppaan
meneviä;
13. me tahdomme kaikenlaista kallista tavaraa löytää, ja täyttää huoneemme saaliilla;
14. Sinä saat heittää arpasi meidän keskuudessamme, yksi kukkaro on meillä kaikilla
oleva ! -
15. Poikani, älä mene heidän kanssansa, estä jalkasi heidän retkiltänsä !
16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja kiiruhtavat verta vuodattamaan.
17. Sillä turhaan verkot viritetään siivellisten silmäin edessä ;
18. mutta nämä omaa vertansa väijyvät, vainoovat omia sielujansa.
19. Senlainen on jokaisen meno, joka kokoaa ryöstötavaraa: se ottaa omistajaltansa
sielun.
20. Viisaus ulkona kovasti huutaa, antaa valtakadulla äänensä kuulua;
21. saarnaa liike-teiden päässä, porttien läpikäytävissä hän kaupungissa puheensa
puhuu:
22. Kuinka kauan typerät typeryyttä rakastavat, ja pilkkaajat ivassa huvinsa hakevat,
ja tyhmät tietoa vihaavat?
23. Jos palajaisitte Minun nuhtelemiseni puoleen, katso, niin antaisin henkeni teille
virtaella, soisin teidän tietää Minun sanojani.
24. Koska Minä olen huutanut, ja te olette kieltäneet, olen ojentanut käteni, eikä
kukaan ole sitä huomioonsa ottanut,
25. ja te hylkäsitte kaiken neuvoni, ettekä Minun nuhtelemiseeni mieltyneet,
26. niin Minäkin nauran teidän onnettomuuttanne, pilkkaan kauhunne tullessa,
27. kauhunne raju-ilman tavoin tullessa, ja onnettomuutenne tuulispään tavalla
joutuessa, kun päällenne tulee ahdinko ja ahdistus.
28. Silloin he Minua huutavat, vaan en Minä vastaa, varhain he etsivät Minua, vaan
eivät löydä Minua.
29. Sentähden että he tietoa vihasivat, eivätkä YHWH pelkoa valinneet,
30. eivät mieltyneet Minun neuvooni, vaan katsoivat ylen kaiken Minun
nuhtelemiseni,
31. nii saavat syödä tiensä hedelmää ja neuvoistansa ravituiksi tulla.
32. Sillä typeräin luopumus tappaa heidät, ja tyhmäin huolettomuus kadottaa heidät.
33. Mutta joka Minua kuulee, asuu turvassa ja huoletonna pahan kauhulta.

2. LUKU

1. Poikani, jos omaksesi otat Minun sanani, varteen ja kätket käskyni tykönäsi,
2. niin että annat korvasi kuunnella viisautta ja taivutat sydämmesi ymmärrykseen;
3. tosin, jos taitoa huudat ja ymmärrykselle ääneesi korotat,
4. jos sitä haet kuin hopeaa ja sitä kuin aarteita etsit,
5. niin silloin olet ymmärtävä YHWH pelvon ja käsittävä 'Elohiym tunnon.
6. Sillä YHWH antaa viisautta, Hänen suustansa tulee tieto ja ymmärrys.
7. Hän kätkee hurskaille onnen, on kilpi vakaasti vaeltaville,
8. varjellaksensa oikeuden retket ja vartioidaksensa hurskastensa tien.
9. Silloin saat sinä ymmärtää vanhurskauden ja oikeuden ja rehellisyyden ja kaiken
hyvän tien,
10. sillä viisaus tulee sydämmeesi, ja tieto on oleva sielullesi suloinen.
11. Mielevyys vartijoitsee sinua, ymmärrys on varjeleva sinut,
12. pelastaaksensa sinua pahalta tieltä, petoksia puhuvalta mieheltä,
13. niiltä, jotka hylkäävät rehellisyyden retket kulkeaksensa pimeyden teillä;
14. jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat pahoissa petoksissa,
15. joiden retket ovat mutkaisia ja jotka ovat väärät vaelluksessansa. -
16. pelastaa sinut vieraasta vaimosta, muukalaisesta joka sanansa liukkaaksi tekee,
17. joka nuoruutensa yljän hylkää ja unohtaa 'Elohiym liiton.
18. Sillä hän vaipuu kuolemaan huoneinensa, ja haamujen tykö vievät hänen retkensä;
19. kaikista hänen luoksensa menevistä ei yksikään palaja, eikä saavuta elämän
polkuja.
20. Että vaeltaisit hyväin tietä ja pitäisit vanhurskasten polkuja.
21. Sillä hurskaat asuvat maassa, ja viattomat siinä pysyvät;
22. mutta jumalattomat maasta hukutetaan, ja uskottomat siitä hävitetään.

3. LUKU

1. Poikani, älä unohdaa Minun opetustani, vaan sydämesi tarkatkoon Minun käskyni;
2. sillä pitkää ikää, elämän vuosia ja rauhaa ne sinulle lisäävät.
3. Älkööt armo ja totuus sinua hyljätkö; kääri ne kaulaasi, kirjoita ne sydämmesi
tauluun,
4. niin sinä löydät armon ja hyvän ymmärryksen 'Elohiym ja ihmisten silmissä.
5. Turvaa YHWH täydestä sydämmestäs äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi!
6. Kaikilla teilläsi katso Häneen; ja Hän on tasoittava polkusi!
7. Älä ole viisas omissa silmissäs! Pelkää YHWH ja poikkea pahasta!.
8. Tämä on terveys navallesi ja virvoitus sinun luillesi.
9. Kunnioita YHWH tavarastasi ja kaiken tulosi esikoisista,
10. niin aittasi täytetään runsaalla ravinnolla ja viinikuurnasi vuotavat mehua.
11. Poikani, älä katso ylen YHWH kuria, äläkä inhoa Hänen nuhdettansa;
12. sillä jota YHWH rakastaa, sitä Hän kurittaa, ja niinkuin isä poikaansa, joka on
hänelle rakas.
13. Autuas se ihminen, joka viisauden löytää, ja se ihminen, joka ymmärryksen
käsittää.
14. Sillä sen saavuttaminen on parempi kuin hopean saavuttaminen, ja parasta kultaa
parempi sen tulo.
15. Se on helmiä kalliimpi, eivätkä mitkään toivomasi ole sen vertaisia.
16. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, ja sen vasemmassa varallisuus ja kunnia.
17. Sen tiet ovat suloisia teitä, ja kaikki sen polut ovat rauhaa.
18. Elämän puu on se niille, jotka siihen ryhtyvät; ja joka sen pitää on onnellinen.
19. YHWH on viisaudella maan perustanut, ja taivaat taidolla vahvistanut.
20. Hänen tiedostansa syvyydet kuohuivat, ja pilvet pisaroitsivat kastetta.
21. Poikani, älkööt ne silmistäsi siirtykö, pidä tarkkuus ja mielevyys !
22. Ne ovat elämä sielullesi ja kaunistus kaulallesi !
23. Silloin sinä turvallisesti vaellat teilläsi etkä loukkaa jalkaasi.
24. Kun maata panet, et sinä pelkää; kun lepäät, on unesi makea.
25. Et sinä tarvitse peljätä äkillistä hirmua, eikä jumalattomien myrskyä, kun se tulee.
26. Sillä YHWH on turvanasi, ja varjelee jalkasi ansasta.
27. Älä kiellä hyvää tarvitsevaiselta, kun on kätesi vallassa hyvää tehdä !
28. Älä sano lähimmäiselles: "Mene ja tule jälleen, ja huomenna minä annan", kun
sinulla kuitenkin on.
29. Älä hanki pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottamuksella tykönäsi asuu !
30. Älä suotta riitele kenenkään kanssa, jos ei hän ole tehnyt mitään pahaa sinulle !
31. Älä kadehdi väkivaltaista miestä äläkä ensinkään mielisty hänen teihinsä !
32. Sillä väärä on YHWH kauhistus; mutta hurskasten kanssa on Hän on
ystävyydessä.
33. YHWH kirous on jumalattoman huoneessa; mutta vanhurskasten majan Hän
siunaa.
34. Pilkkaajia Hän pilkkaa, mutta nöyrille Hän antaa armon.
35. Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmät saavat häpeän.

4. LUKU

1. Kuulkaat, poikani, isänne kuria ja huomatkaat oppiaksenne ymmärrystä !

2. Sillä Minä annan teille hyvän opetuksen, älkäät Minun neuvoani hyljätkö.
3. Sillä poika Minä olin isälleni, hento ja ainokainen äitini edessä.
4. Ja Hän opetti Minua ja sanoi Minulle: "Pitäköön sydämmesi Minun sanani, kätke
käskyni, niin saat elää !
5. Osta viisaus, osta ymmärrys; älä unohda, äläkä poikkea suuni sanoista !
6. Älä sitä hylkää, niin se sinua vartijoitsee; rakasta sitä, niin se varjelee sinua.
7. Viisauden alku on: osta viisautta, ja kaikilla varoillasi osta ymmärrystä !
8. Pidä se korkeassa arvossa, niin se sinua korottaa; niin se sinulle arvon antaa, jos
sitä haluat.
9. Se antaa päällesi ihanan seppeleen, ja lahjoittaa sinulle kirkkaan kruunun.
10. Kuule, poikani, ja ota vastaan Minun Sanani, niin ikävuotesi karttuvat moneksi.
11. Viisauden tietä olen Minä sinua neuvonut, ohjannut sinua rehellisyyden retkillä.
12. Ei sinulta käydessäsi askeleesi ahdistu, etkä kompastu jos juokset.
13. Pidä kiinni kurista, älä päästä sitä; ota se vastaan, sillä se on elämäsi !
14. Älä mene jumalattomien polulle, äläkä vaella pahain tiellä !
15. Hylkää se, älä sitä käy, poikkea siitä pois ja mene ohitse !
16. Sillä ne eivät nuku, jos eivät pahaa tee; uni on heiltä otettu, jos eivät ole ketään
langettaneet.
17. Sillä he syövät synnin leipää, ja juovat väkivallan viiniä.
18. Mutta vanhurskasten vaellus on kuin aamunkoiton valkeus, joka valkenee
valkenemistaan aina täyteen päivään asti.
19. Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihinkä he kompastuvat.
20. Poikani, huomaa Sanani, ja kallista korvasi puheeseeni !
21. Älköön kenkään niitä silmistäsi siirtäkö; kätke ne syvästi sydämmeesi !
22. Sillä ne ovat elämä niille, jotka ne löytävät, ja lääkitys koko heidän ruumiillensa.
23. Säilytä sydämmesi enemmin kuin kaikkea varjeltavaa, sillä siitä käy elämä ulos !
24. Poista suun petos sinusta, ja saata huulten vääryys kauas itsestäsi.
25. Silmäsi katsokoot oikeaan, ja silmäripsesi suoraan eteesi !
26. Oikaise jalkaisi polku, ja kaikki sinun tiesi olkoot suoria !
27. Älä poikkea oikealle, eikä vasemmalle puolelle, poista jalkasi pahasta.

5. LUKU

1. Poikani, huomaa viisauttani, kallista korvasi ymmärrykseeni,

2. niin että pitäisit mielevyyden, huulesi tietoa varjelisivat !
3. Sillä porton [KR-38: vieraan vaimon] huulet tiukkuvat hunajaa, ja öljyä liukkaampi on
hänen suulakensa.
4. Mutta hänen loppunsa on katkera kuin koiruoho, moniteräistä miekkaa terävämpi.
5. Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa rientävät tuonelaan.
6. Elämän tietä ei hän koskaan vaella, hänen askeleensa horjuvat, eikä hän sitä
huomaa. -
7. Ja nyt poikani, kuulkaat Minua, ja älkäät poiketko suuni sanoista !
8. Siirrä tiesi kauas hänestä, äläkä lähesty hänen huoneensa ovea !
9. ettet antaisi kunniaasi toiselle, etkä vuosiasi julmalle;
10. ettei vieraat ravittaisi sinun tavarallasi, eikä työsi ansio joutuisi muukalaisen
huoneeseen,
11. ja sinä valittaisit viimeiseltä, lihasi ja ruumiisi riutuessa,
12. ja sanoisit: "Miksi kuitenkin vihasin minä kuria ja sydämmeni hylkäsi nuhteen,
13. enkä kuullut neuvojaini ääntä, enkä opettajilleni kallistanut korvaani?
14. Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan
keskellä !"
15. Juo vettä omasta kaivostasi, joka sinun lähteestäsi virtailee.
16. Levitkööt sinun lähteesi ulos kaduille vesi-ojina.
[KR38: Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!]
17. Olkoot ne sinun yksinäs, eikä muukalaisen sinun kanssas !.
18. Sinun lähteesi olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta,
19. tuo suloinen naarashirvi, ihana metsävuohi; hänen rintansa sinua aina
virvoittakoot, iloitse alati hänen rakkaudessansa.
20. Miksi, poikani, iloitsisit vieraan tykönä ja halailisit muukalaisen syliä ?
21. Sillä YHWH silmäin edessä ovat jokaisen tiet, ja Hän mittaa kaikki hänen
retkensä.
22. Jumalattoman vangitsevat hänen omat rikoksensa, ja hän köytetään oman
syntinsä siteillä.
23. Hän kuolee kurin puutteessa, ja suuressa tyhmyydessänsä hän eksyy.

6. LUKU

1. Poikani, jos olet taannut lähimmäistäs, lyönyt kättä vieraalle,

2. olet sinä sidottu oman suusi sanoihin, solmittu suusi puheisiin,
3. Tee siis, poikani, näin, ja irroita itses, sillä sinä olet joutunut lähimmäises käsiin:
mene, joudu kiireesti rukoilemaan lähimmäistäs !
4. älä anna silmillesi unta, eikä silmäluomillesi lepoa.
5. Irroita itsesi kuin metsävuohi käsistä, kuin lintu linnustajan kädestä.
6. Mene, laiska, muuriaisen tykö; katso sen menoja ja viisastu !
7. Sen jolla ei ole yhtään tuomaria, kaitsijaa eikä hallitsijaa;
8. se valmistaa kesällä syötävänsä, on elon aikana eineensä koonnut.
9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka unestasi nouset?
10. "Vähän unta, vähän torkkumista, vähän kädet ristiin levätäkseni": -,
11. niin köyhyytesi tulee kuin kulkulainen ja puutteesi kuin kilvellä varustettu mies.
12. Mitätön ihminen, kelvoton mies on se, joka liikkuu suun vääryydellä,
13. iskee silmää, nyhkää jalkaa, viittailee sormilla.
14. Vääryys on hänen sydämmessänsä, ja aina hän aikoo pahaa; riitoja hän herättää.
15. Sentähden tulee hänen turmionsa pikaisesti, äkisti hänet muserretaan, eikä
parannusta ole.
16. Kuusi on, joita YHWH vihaa, ja seitsemän on Hänen sielunsa kauhistuksena:
17. ylpeät silmät, petollinen kieli, ja kädet, jotka viatonta verta vuodattavat,
18. sydän, joka pahoja aikeita aikoo, jalat, jotka joutuvat juosten pahaan,
19. joka valheita tuottaa vääränä todistajana, ja riitoja viskailee veljesten väliin.
20. Kätke, poikani, isäsi käsky, äläkä hylkää äitisi opetusta;
21. Sido ne alati sydämmellesi, kääri se kaulaasi !
22. Käydessäsi on se sinua johdattava; levätessäsi sinua varjeleva; herätessäsi sinua
puhutteleva.
23. Sillä käsky on soitto, ja opetus valo, ja kurin nuhteet ovat elämän tie,
24. varjelemaan sinua pahasta vaimosta, muukalais-naisen liukkaasta kielestä.
25. Älköön himoitse sydämmessäs hänen ihanuuttansa, älköön hän kietoko sinua
silmäluomillansa !
26. Sillä porton tähden menee viimeinen leipä, ja toisen miehen vaimo viepi kalliin
sielun saaliina.
27. Pistääkö joku tulta poveensa, eikä hänen vaatteensa pala ?
28. Tahi käveleekö joku hiilillä, niin ettei polta jalkojansa ?
29. Niin sillekin käy, joka lähimmäisensä vaimoa lähenee; ei pääse rankaisematta,
kuka ikänään häneen ryhtyy.
30. Ei niin ylenkatsota varasta, jos hän varastaa, täyttääksensä ruokahalunsa
nälissänsä,
31. vaan kiinni otettuna saa hän maksaa seitsemän kertaisesti, ja antaa koko talonsa
tavaran.
32. Mutta joka vaimon kanssa avion rikkoo, se on taidolta poissa; henkensä
menettäjä sitä tekee.
33. Haavoja ja häväistystä hän saa, eikä hänen häpeäänsä pyyhitä pois.
34. Sillä miehen viha on kiivas, ja eikä hän sääli kostonpäivänä.
35. Ei hän mistään sovintokeinosta lukua pidä, eikä taivu, vaikka paljonkin lahjoja
antaisit.
7. LUKU

1. Poikani, pidä sanani, ja kätke käskyni tykönäsi !

2. Pidä käskyni, niin saat elää, - ja opetukseni kuin silmäteräs !
3. Kääri sormiisi, kirjoita ne sydämmesi tauluun !
4. Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni !", ja nimitä taito tuttavakses,
5. että se sinua varjelisi vieraalta vaimolta, muukalaiselta, joka sanansa liukkaaksi
tekee.
6. Sillä minä kurkistin huoneeni akkunasta, läpi ristikon,
7. ja näin typeräin joukossa, äkkäsin poikain parissa taidottoman nuorukaisen,
8. joka käveli kadulla hänen nurkkansa sivulla ja astuskeli hänen huoneensa tietä,
9. hämärissä, päivän pimetessä, sydänyönä ja pimeässä.
10. Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton puvussa, ja suljetulla sydämellä.
11. Hän on raivoisa ja hillimätön, kotonaan ei hänen jalkansa pysyneet;
12. milloin on hän kadulla, milloin torilla, ja kaikkien nurkkien takana väijyy hän.
13. Hän tarttui häneen, suuteli häntä, kovetti kasvonsa ja sanoi hänelle:
14. "Kiitosuhri oli minulla tehtävänä, tänäpänä täytin lupaukseni.
15. Sentähden läksin sinua vastaan, etsimään sinun kasvojasi, ja nyt löysin sinut.
16. Olen peitteillä peittänyt leposijani, kirjavilla vaatteilla, Egyptin kankailla.
17. Pirskoitin vuoteelleni mirhamia, aloeta ja kanelia.
18. Tule, juopukaamme hekumassa aamuun asti, hehkukaamme rakkauden
huvituksissa !
19. Sillä ei mies ole kotona, hän on pitkälle matkalle mennyt !
20. otti rahakukkaron kanssansa, täysikuun päiväksi tulee hän kotiin."
21. Hän taivutti häntä paljolla houkuttelemisellansa, voitti hänet huultensa
liukkaudella.
22. Niin hän menee kohta hänen jälkeensä, niinkuin härkä kulkee teurastettavaksi, ja
niinkuin houkka jalkapuuhun rangaistavaksi, -
23. siksi kun nuoli lävistää hänen maksansa, niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan, eikä
tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24. Ja nyt, poikani, kuulkaat minua, pankaat mieleenne suuni sanat !
25. Älköön sydämmesi poiketko hänen tiellensä, älä eksy hänen retkillensä !
26. Sillä monta on tapettuja, jotka hän on kaatanut, ja lukuisat ovat ne, jotka hän on
surmannut.
27. Hänen huoneensa ovat - tuonelan teitä, jotka johtavat alas kuoleman kammioihin.

8. LUKU

1. Eikö viisaus huuda, eikö taitavaisuus anna äänensä kuulua?

2. Ylänköjen kukkulalle, tien vieressä, polkujen risteykseen asettaa se itsensä.
3. Porttien vieressä, kaupungin suussa ['oikeussali'], ovien käytävissä se ääneensä
huutaa:
4. "Teille, miehet, Minä huudan, ja ääneni ihmisten lapsille !
5. Älytkäät, typerät, älyllisyyttä, ja tajutkaat, tyhmät, taidollisuutta !
6. Kuulkaat, sillä Minä puhun jaloja asioita, ja avaan huuleni suoraan puheeseen.
7. Sillä suuni sanelee Totuutta, ja jumalattomuus on huulteni kauhistus.
8. Oikeat ovat kaikki suuni sanat, ei niissä ole mitään petosta eikä vääryyttä.
9. Ne ovat kaikki selviä ymmärtäville, ja suoria tiedon löytäneille.
10. Ottakaat kurini, ennen hopeaa, ja tieto ennen kuin kalliinta kultaa.
11. Sillä viisaus on helmiä parempi, eikä mitkään toivomat ole sen vertaisia.
12. Minä, viisaus, asun älyllisyyden kanssa, ja keksin mielevyyden tiedon.
13. YHWH pelko on - vihata pahaa; ylpeyttä, kopeutta, pahaa tietä ja petollista suuta
vihaan Minä.
14. Minun on neuvo ja toimi, Minä olen ymmärrys, Minun on väkevyys.
15. Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ylimykset oikeutta säätävät.
16. Minun kauttani hallitsevat päämiehet, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17. Minä rakastan niitä, jotka Minua rakastavat, ja jotka Minua etsivät, ne löytävät
Minut.
18. Rikkaus ja kunnia on Minun tykönäni, vakaa varallisuus ja vanhurskaus.
19. Minun hedelmäni on parempi kuin puhdas, kallis kulta, ja tuloni parempi kuin
valittu hopeata.
20. Minä vaellan vanhurskauden tietä, keskellä oikeuden polkuja.
21. että perinnöksi antaisin rakastajilleni totista hyvää; heidän tavarahuoneensa
täytän Minä.
22. YHWH loi Minut tiensä esikoiseksi, ennen töitänsä, jo sitä ennen.
23. Ijankaikkisuudesta Minä asetettiin, alusta, maan ensi ajoista asti.
24. Kun ei vesisyvyyksiä vielä ollut, olin Minä syntynyt, kun ei vielä vesirikkaita
lähteitä löytynyt.
25. Ennenkuin vuoret perustettiin, ennen kukkuloita, olen minä syntynyt,
26. ennenkuin Hän teki maan ja aavat, ja maanpiirin alkumullat,
27. kun Hän valmisti taivaat, olin Minä siellä, kun Hän kaaritti kehän syvyyden yli;
28. kun Hän kiinnitti pilvet ylhäällä, kun Hän salpasi syvyyden lähteet;
29. kun hän pani merelle rajan, ettei vedet kävisi Hänen käskynsä määrän yli, kun
Hän maan perustukset laski;
30. silloin olin Hänen luonansa tekijänä, ja olin ihastuksissa päivä päivältä, leikitellen
aina Hänen kasvoinsa edessänsä,
31. leikitellen Hänen maansa piirin päällä, ja Minun iloni oli ihmisten lasten kanssa.
32. Ja nyt, poikani, kuulkaat Minua; ja autuaat ovat ne, jotka Minun tieni pitävät !
33. Kuulkaat kuria, ja viisastukaat; älkääkä hyljätkö sitä !
34. Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, että hän Minun ovillani valvoo joka
päivä, vartijoitsee Minun porttini pihtipieliä !
35. Sillä joka Minut löytää, se on elämän löytänyt, ja on saanut YHWH -suosion;
36. mutta joka Minusta eksyy, hän vahingoitsee sieluansa; kaikki, jotka Minua
vihaavat, ne rakastavat kuolemaa."

9. LUKU

1. Viisaus on rakentanut huoneensa, veistänyt seitsemän patsasta;

2. Hän on teurastanut teuraansa, sekoittanut viininsä ja pöytänsäkin valmistanut.
3. Hän on lähettänyt piikansa, huutaa kaupungin ylänköjen kukkuloilla:
4. "Kuka on typerä, se poiketkoon tänne." - Ja taidottomalle sanoo Hän:
5. "Tulkaat, syökäät Minun leipääni ja juokaat viiniä, jonka Minä sekoitin !
6. Jättäkäät typeryys, ja eläkäät, ja astukaat suoraan ymmärryksen tiellä !"
7. Joka pilkkaajaa kurittaa, saa häpeän omaksensa, ja joka jumalatonta nuhtelee, saa
moitteen osaksensa.
8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, ja hän rakastaa
sinua !
9. Anna viisaalle, niin hän vielä enemmän viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän
opissa edistyy !
10. Viisauden alku on YHWH pelko, ja Pyhimmän tunto on ymmärrys.
11. "Sillä Minun kauttani sinun päiväsi enenevät, ja elinvuosia lisääntyy sinulle.
12. Jos olet viisas, niin omaksi hyväksesi viisas olet; vaan jos olet pilkkaaja, niin saat
sen itse kantaa."
13. Hullu, huikentelevainen vaimo on tyhmyys, eikä tiedä mitään.
14. Hän istuu huoneensa ovella, istuimella kaupungin ylängöllä,
15. kutsumassa tietä kulkevia, niitä, jotka polkunsa suoraan käyvät:
16. "Kuka on typerä, se poiketkoon tänne !" Ja joka taidoton on, sille hän sanoo:
17. "Varastettu vesi on makea, ja salattu leipä on suloinen."
18. Eikä se tiedä, että täällä on vaan haamuja - tuonelan laaksoissa tämän kutsumat
vieraat.

10. LUKU

1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika ilahuttaa isänsä, mutta tyhmä poika on äitinsä
murhe.
2. Ei vääryyden aarteet hyödytä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3. Ei YHWH salli vanhurskaan sielun nähdä nälkää, mutta jumalattomien himon
Hän täyttämättä hylkii.
4. Köyhtyy joutuu, joka kättä laiskasti käyttää, mutta vireäin käsi rikastuttaa.
5. Kesällä kokoo toimellinen poika; elon aikana makaa kelvoton poika.
6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattomien suun sulkee väkivalta.
7. Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, mutta jumalattomien nimi lahoo.
8. Viisas-sydämminen ottaa käskyt opiksi, mutta houkka-huulinen kukistuu.
9. Viattomuudessa vaeltava kulkee turvassa; mutta teitänsä mutkitteleva tulee ilmi.
10. Joka silmää iskee, saattaa vaivan, ja houkka-huulinen kukistuu.
11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suun sulkee väkivalta.
12. Viha herättää riitoja, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13. Ymmärtäväin huulilta löydetään viisaus, mutta vitsa on selkää varten.
14. Viisaat kätkevät tiedon, mutta houkan suu on lähellä vahinkoa.
15. Rikkaan varallisuus on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän
pelkuriksi.
16. Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman tulo synniksi.
17. Kuria totteleva kulkee elämään, mutta nuhteen ylenkatsoja eksyy.
18. Joka vihan peittää, sen huulet valehtelevat, ja sadatuksen levittäjä on tyhmä.
19. Missä paljo on sanoja, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, se
on toimellinen.
20. Kallista hopeaa on hurskaan kieli; mutta jumalattoman ymmärrys on vähä-
arvoinen.
21. Vanhurskaan huulet ravitsevat monta, mutta houkat kuolevat taidon puutteessa.
22. YHWH siunaus - se rikkaaksi tekee, ei sen ohessa oma vaiva mitään lisää.
23. Huviksi on tyhmälle pahanteko, ja viisaus taidon miehelle.
24. Mitä jumalaton pelkää, se hänelle tapahtuu; ja mitä vanhurskaat halajavat, sitä
heille annetaan.
25. Raju-ilman ohitse mentyä, ei jumalatonta enään ole, mutta vanhurskas on
ijankaikkinen patsas.
26. Kuin happo hampaille ja savu silmille, niin on laiska niille, jotka hänen
lähettävät.
27. YHWH pelko lisää päiviä, mutta jumalattomien vuodet vähennetään.
28. Vanhurskasten toivo on iloksi, mutta jumalattomien odotus häviöksi.
29. YHWH tie on viattomien linna, mutta pahantekijäin kauhistus.
30. Ei vanhurskas milloinkaan horju, mutta jumalattomat eivät saa maassa asua.
31. Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, väärä kieli hukutetaan.
32. Vanhurskaan huulet tietävät terveellisiä asioita, mutta jumalattomien suu
vääryyttä.

11. LUKU

1. Väärä vaaka on YHWH kauhistus, mutta täysi paino on Hänen mielihyvänsä.

2. Kun ylpeys tuli, tuli ylenkatsekin, mutta nöyräin luona on viisaus.
3. Hurskasten viattomuus johdattaa heitä; mutta petollisten vääryys hukuttaa heidät.
4. Ei varallisuus auta vihanpäivänä, mutta vanhurskaus pelastaa kuolemasta.
5. Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä suoraksi, mutta jumalaton lankee
jumalattomuudessansa.
6. Hurskasten vanhurskaus pelastaa heidät; vaan petolliset vangitaan himolta.
7. Kun jumalaton ihminen kuolee, katoo toivo, ja väärintekijäin odotus on hävinnyt.
8. Vanhurskas vapahdetaan ahdistuksesta, vaan jumalaton astuu hänen sijaansa.
9. Suulla jumalaton vahingoittaa lähimmäistänsä, mutta tiedolla vanhurskaat
vapahdetaan.
10. Vanhurskasten onnesta iloitsee kaupunki; ja jumalattomain hävitessä syntyy
riemu.
11. Vanhurskasten siunauksesta kohoaa kaupunki; mutta jumalattoman suun kautta
se hajotetaan.
12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on taidoton; mutta taidon mies on vaiti.
13. Joka kielittelijänä kuleksii, se julkaisee salattavan; mutta hengessään uskollinen
pitää asian salassa.
14. Missä johdatusta ei ole, siinä kaatuu kansa; mutta siellä menestys, missä monta
neuvonantajaa.
15. Aivan pahasti käy sille, joka toista takaa; mutta joka käden lyöntiä vihaa, on
turvassa.
16. Suloinen vaimo säilyttää kunniaa, ja väkivaltaiset säilyttävät rikkautta.
17. Armelias mies tekee hyvää omalle sielullensa, mutta armoton vaivaa omaa
lihaansa.
18. Jumalaton voittaa petollisen tulon; mutta vanhurskautta kylvävä, todellisen
palkan.
19. Vakava vanhurskaus on elämäksi; mutta joka pahaa pyytää, tekee sen
kuolemaksensa.
20. Kauhistus YHWH ovat väärämieliset, mutta vakaasti vaeltavaiset ovat Hänen
mielihyvänsä.
21. Käsi päälle: ei paha jää rankaisematta; mutta vanhurskasten siemen pelastetaan.
22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis vaimo, joka on siveyden tunnosta poikennut.
23. Vanhurskaitten halu on vaan hyvää, mutta jumalattomien toivo on kopeutta.
24. Moni jakaa runsaasti ja hänelle lisätään; ja moni kieltää itseltänsä kohtuudenkin,
vaan köyhtymiseksi.
25. Siunaava sielu runsaasti ravitaan, ja joka juottaa, sitä juotetaan.
26. Joka jyviä myöntämättä pitää, sitä kansa kiroilee; mutta siunaus tulee eloa
myövän päälle.
27. Hyvää harrastava hakee suosiota; mutta joka pahaa etsii, sitä paha kohtaa.
28. Joka rikkauteensa luottaa, se kaatuu, mutta vanhurskaat viherijöitsevät kuin lehto.
29. Joka omaa perhettänsä vaivaa, se saa tuulta perinnöksi; ja houkka joutuu
viisasmielisen palvelijaksi.
30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja sieluja voittaa viisas.
31. Katso, vanhurskaalle kostetaan maan päällä; mitä sitte jumalattomalle ja
syntiselle!

12. LUKU

1. Joka kuria rakastaa, se tietoa rakastaa; mutta joka nuhdetta vihaa, on tyhmä.
2. Hyvä saa suosion YHWH, mutta juonitkkaan Hän jumalattomaksi julistaa.
3. Ei pidä ihminen pahuudessa paikkaansa, mutta vanhurskasten juuri ei liiku.
4. Kunnon vaimo on miehensä kruunu, mutta häijy on kuin märkä hänen luissansa.
5. Vanhurskasten ajatukset ovat oikeutta, jumalattomien ajatukset petosta.
6. Jumalattomien sanat ovat veren väijymistä, mutta hurskasten suu vapahtaa heidät.
7. Jumalattomat kaatuvat, eikä heitä enään ole, mutta vanhurskasten huone seisoo.
8. Taitonsa mukaan saapi mies kiitoksen, mutta nurjamielinen joutuu häpeään.
9. Parempi on alhainen, jolla on palvelija, kuin isontelevainen, jolta leipä puuttuu.
10. Vanhurskas tuntee juhtansa mielen, mutta jumalattoman sisu on ankara.
11. Joka peltonsa viljelee, se ravitaan leivällä; mutta joka turhia hakee, se on taitoa
vailla.
12. Jumalaton haluaa pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on satoisa.
13. Huulten synnissä on pahan paula, mutta vanhurskas pääsee ahtaudesta.
14. Suunsa hedelmästä saa mies hyvää nauttia, ja ihmisen kätten työstä tulee hänelle
palkka.
15. Tyhmän tie on oikea hänen omissa silmissänsä; mutta joka neuvoa kuuntelee, on
viisas.
16. Tyhmän närkästys tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää häväistyksensä.
17. Joka totuutta puhuu, se julistaa vanhurskautta, mutta valheen todistaja petosta.
18. Moni sanoja syytää kuin miekan pistoksia, mutta viisasten kieli on parantavainen.
19. Totuuden suu pysyy ijankaikkisesti, mutta valheen kieli silmänräpäyksen.
20. Petos on pahaa kutovien sydämmessä; mutta niillä jotka rauhaa rakentavat, on
ilo.
21. Ei mikään onnettomuus kohtaa vanhurskasta, mutta jumalattomat ovat täynnä
pahaa.
22. Valheen huulet ovat Herralle kauhistus, mutta totuuden tekijät ovat Hänen
mielihyvänsä.
23. Mielevä ihminen salaa tietonsa, mutta tyhmien sydän julkaisee älyttömyyden.
24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu veron alaiseksi.
25. Murhe miehen sydämmessä painaa sen alas, mutta hyvä sana saattaa sen
iloiseksi.
26. Vanhurskas ohjaa lähimmäisensä oikeaan, mutta jumalattomien tie eksyttää heitä.
27. Ei laiska saalista saa, mutta ahkeruus on ihmisen kallis tavara.
28. Vanhurskauden tiellä on elämä, ja sen polulla kulkeminen on kuolemattomuus.

13. LUKU

1. Viisas poika kuulee isän kuria, mutta pilkkaaja ei tottele torua.

2. Suunsa hedelmästä nautitsee mies hyvää, mutta petollisten haluna on väkivalta.
3. Joka suunsa hillitsee, se varjelee sielunsa; joka huulensa aina avaa, sille se on
häviöksi.
4. Laiska himoitsee, eikä saa mitään, mutta vireän sielu runsaasti ravitaan.
5. Vanhurskas vihaa valheen sanaa, mutta jumalaton herjaa ja häpäisee.
6. Vanhurskaus varjelee viattoman vaelluksen, mutta jumalattomuus kääntää synnin
häviöksi.
7. Moni on rikas olevinansa, vaikka hänellä ei ole mitään, ja moni on köyhä
olevinansa, vaikka hänellä on paljon tavaraa.
8. Miehen hengen lunastushinta on hänen rikkautensa, mutta köyhän ei tarvitse
kuulla uhkausta.
9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, vaan jumalattomien soitto sammuu.
10. Ylpeyden kautta ei ole muuta kuin riitaa, mutta neuvoa kuulevilla on viisaus.
11. Helposti saatu tavara vähenee, mutta joka vähitellen kokoo, saa aina enemmin.
12. Pitkitetty odotus tekee sydämmen sairaaksi, mutta toteentunut toivo on elämän
puu.
13. Joka Sanan katsoo ylen, se turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, sille se
palkitaan.
14. Viisaan neuvo on elämän lähde, välttämään kuoleman pauloja.
15. Hyvä taito vaikuttaa suosiota, mutta petollisten käytös on tyly.
16. Jokainen mielevä menettelee ymmärtäväisesti, mutta tyhmä levittää älyttömyyttä.
17. Jumalaton sanansaattaja lankeaa onnettomuuteen, mutta uskollinen lähettiläs on
lääkitys.
18. Köyhyys ja häpeä sille, joka kurin hylkää; mutta kunnia sille, joka nuhdetta
tottelee !
19. Toteentunut toivo on suloinen sielulle, mutta paeta pahaa on tyhmille kauhistus.
20. Joka käy viisasten kanssa, se viisastuu; mutta joka tyhmiä seuraa, se pahenee.
21. Paha ajaa syntisiä takaa, mutta vanhurskaille antaa Hän hyvän palkaksi.
22. Hyvä jättää perinnön lasten lapsille, mutta syntisen tavara kätketään vanhurskaan
varaksi.
23. Runsaan ruuan antaa köyhän uudispelto; mutta jotka vääryyttä tekevät, ne
hukkuvat.
24. Joka vitsaansa säästää, se vihaa poikaansa; mutta joka häntä rakastaa, se häntä
ajoissa kurittaa.
25. Vanhurskas syö sielunsa ravinnoksi, mutta jumalattoman vatsa saa puutetta
tuntea.

14. LUKU

1. Vaimon viisaus rakentaa hänen talonsa, mutta älyttömyys hajoittaa sen omilla
käsillänsä.
2. Joka oikeata tietä vaeltaa, se pelkää YHWH; mutta joka vaelluksessansa on väärä,
se Häntä ylenkatsoo.
3. Tyhmän suussa on vitsa hänen ylpeydellensä, mutta viisasten huulet varjelevat
heitä.
4. Missä härkiä ei ole, siinä ovat seimet puhtaina, mutta runsaan tulon tuopi juhdan
voima.
5. Totuuden todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valhetta.
6. Pilkkaaja etsii viisautta, eikä löydä, mutta ymmärtäväisen on helppo tietoa saada.
7. Mene pois tyhmän miehen luota: ethän ole hänellä tiedon tiedon huulia huomannut
!
8. Mielevän viisaus on tarkata tietänsä; tyhmäin älyttömyys on petosta.
9. Tyhmiä nauraa vika-uhri, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10. Sydän tuntee oman murheensa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta hurskasten maja kukoistaa.
12. Monen tie on mielestänsä oikea, mutta sen loppu on kuolemaan kulkua.
13. Nauraessakin sydän suree, ja ilon loppu on murhe.
14. Teistänsä saa luopunut sydän tyytymyksensä, mutta hyvä ihminen asetaan hänen
ylitsensä.
15. Typerä uskoo jokaista sanaa, mutta mielevä tarkkaa askeleistansa.
16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on raivokas ja rohkea.
17. Pikavihainen tekee tyhmyyttä, ja juonikasta miestä vihataan.
18. Typerät saavat tyhmyyden osakseen, mutta mielevät käsittävät tiedon.
19. Pahat saavat hyväin edessä kumartaa ,ja jumalattomat vanhurskaan porteilla.
20. Lähimmäisensäkin vihattava on köyhä, mutta rikkaan ystäviä on monta.
21. Joka katsoo lähimmäistään ylen, hän tekee syntiä; mutta joka viheliäisiä
armahtaa, se on autuas.
22. Eikö ne eksy, jotka pahaa hankkivat; eikö armo ja totuus tule hyvää aikoville?
23. Missä työtä tehdään, siinä on tähteeksikin, mutta tyhjät puheet tuottavat pelkkää
puutetta.
24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin älyttömyys on
älyttömyyttä.
25. Totuuden todistaja pelastaa sieluja, mutta valheen puhja on pelkkää petosta.
26. YHWH pelvossa on vahva turva, ja hänen lapsillansa on pakopaikka oleva.
27. YHWH pelko on elämän lähde välttämään kuoleman pauloja.
28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen puutos ruhtinaan häviö.
29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihainen ylentää tyhmyyttä.
30. Tyytyväinen sydän on ruumiin elämä, mutta märkä luissa on kateuden kiihko.
31. Joka vaivaista sortaa, se häpäisee hänen Luojaansa, mutta joka armahtaa köyhää,
se kunnioittaa häntä.
32. Pahuudessansa jumalaton temmataan pois, mutta vanhurskas on kuolemassansa
turvattu.
33. Taidollisen sydämmessä viisaus lepää, ja mutta mitä tyhmäin mielessä on, se
tulee ilmi.
34. Vanhurskaus korottaa kansan, mutta synti on kansain häpeä.
35. Kuninkaan suosio annetaan taitavalle palvelijalle, mutta hänen vihansa
kelvottomalle.
15. LUKU

1. Lempeä vastaus asettaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

2. Viisasten kieli tekee tiedon miellyttäväksi, mutta tyhmäin suu purkaa älyttömyyttä.
3. Joka paikassa ovat YHWH silmät; katsomassa pahoja ja hyviä.
4. Kielen lempeys on elämän puu, mutta sen vääryys särkee mielen.
5. Tyhmä hylkää isänsä kurin; mutta joka nuhdetta kätkee, hän tulee taitavaksi.
6. Vanhurskaan huone on suuri varasto, mutta vääryyden tulossa on häviö.
7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei niin.
8. Jumalattoman uhri on YHWH kauhistus, mutta hurskasten rukous on Hänen
mielihyvänsä.
9. Jumalattoman tie on YHWH kauhistus, mutta joka vanhurskautta harrastaa, sitä
Hän rakastaa.
10. Kova tulee kuritus kohtaa sitä, joka tien hylkää; nuhdetta vihaava, kuolee.
11. Tuonela ja helvetti ovat YHWH näkyvissä, mitä sitten ihmisten lasten
sydämmet !
12. Ei pilkkaaja sitä rakasta, että häntä nuhdellaan; eikä hän mene viisasten pariin.
13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämmen kivussa on mieli murrettu.
14. Ymmärtävän sydän etsii tietoa, mutta tyhmäin suu ahmii älyttömyyttä.
15. Kaikki kurjan päivät ovat pahoja, mutta sydämmestänsä iloisella on alinomaiset
pidot.
16. Parempi vähä YHWH pelvossa, kuin suuri aarre ja levottomuus sen myötä.
17. Parempi on atria kaalia ja siinä rakkaus, kuin syötetty härkä vihan kanssa.
18. Vihainen mies herättää toran, mutta pitkämielinen asettaa riidan.
19. Laiskan tie on kuin orjantappurainen aitaus, mutta hurskasten polku on tasoitettu.
20. Viisas poika ilahuttaa isänsä, ja tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21. Älyttömyys on iloksi taidottomalle, mutta taidon mies kulkee suoraan.
22. Aivotukset raukeevat, missä ei neuvotella; mutta missä on monta neuvon-antajaa
on, siinä ne ovat pysyviä.
23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja ajallanssa sanottu sana, kuinka hyvä se on
!
24. Elämän tietä käy ymmärtäväinen ylöspäin, että hän välttäisi tuonelaa, joka
alhaalla on.
25. Ylpeiden huoneen hajoittaa YHWH, mutta lesken rajat Hän vahvistaa.
26. Pahat ajatukset ovat YHWH kauhistus, mutta puhtaita sulosanat.
27. Voiton pyytäjä hävittää talonsa; mutta joka lahjoja vihaa, saa elää.
28. Vanhurskaan sydän miettii vastauksen, mutta jumalattoman suu purkaa pahuutta.
29. YHWH on kaukana jumalattomista, mutta kuulee vanhurskasten rukouksen.
30. Silmäin valo ilahuttaa sydämmen; hyvä sanoma lihoittaa luut.
31. Korva, joka kuulee elämän nuhdetta, viipyy viisasten seurassa.
32. Joka kurin hylkää, se katsoo sielunsa ylen; mutta joka nuhdetta kuulee, se saa
viisautta.
33. YHWH pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

16. LUKU

1. Ihmisen ovat sydämmen aivotukset, mutta YHWH tulee kielen vastaus.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta YHWH henget
punnitsee.
3. Heitä YHWH haltuun tehtäväsi, niin mietteesi menestyvät !
4. Kaikki on YHWH tehnyt tarkoitustansa varten, jopa jumalattomankin pahan
päivän varaksi.
5. Jokainen ylpeämielinen on YHWH kauhistus; käsi päälle, ei hän pääse
rankaisematta !
6. Rakkaudella ja totuudella sovitetaan synti, ja YHWH pelvolla paha vältetään.
7. Jos YHWH jonkun teihin mielistyy, sovittaa Hän hänen vihollisensakin hänen
kanssansa.
8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuret tulot vääryydessä.
9. Ihmisen sydän miettii tiensä, mutta YHWH ohjaa hänen askeleensa.
10. Ennustus on kuninkaan huulilla; ei hänen suunsa tuomiossa erehdy.
11. Oikea puntari ja vaaka ovat YHWH; Hänen tekemänsä ovat kaikki kukkaron
painokivet.
12. Kauhistus on kuninkaille vääryyttä tehdä, sillä vanhurskaudella valta-istuin
vahvistetaan.
13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaan mielihyvä, ja hän rakastaa sitä, joka oikein
puhuu.
14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; mutta viisas mies lepyttää sen.
15. Kuninkaan kasvojen valossa on elämä, ja hänen suosionsa on kuin kevätsateen
pilvi.
16. Voittaa viisautta - kuinka paljon se on kultaa parempaa ! Ja saada ymmärrystä on
hopeata kalliimpaa.
17. Hurskasten tie on välttää pahaa; ja sielunsa varjelee, joka tarkkaa tietänsä.
18. Häviön edellä käy kopeus, ylpeys lankeemuksen edellä.
19. Parempi on nöyränä asua alhaisten kanssa kuin jakaa saalista ylpeitten kanssa.
20. Joka tarkkaa Sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka YHWH turvaa!
21. Taidolliseksi kutsutaan viisasmielistä, ja huulten hunaja kartuttaa oppia.
22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta älyttömyys on tyhmäin kuritus.
23. Viisaan sydän tekee hänen suunsa taitavaksi ja kartuttaa oppia hänen huulillensa.
24. Sulosanat ovat mesileipää, makeat sielulle ja virvoitus luille.
25. Monen miehen tie on mielestään oikea, mutta sen loppu on kuolemaan kulkua.
26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväksensä, sillä hänen suunsa pakoittaa
häntä.
27. Kelvoton ihminen kaivaa pahaa, ja hänen huulillansa on kuin polttava tuli.
28. Kavala mies herätttää riitaa, ja panettelija eroittaa ystävät.
29. Väkivallan mies viettelee lähimmäistänsä ja saattaa hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30. Joka ummistelee silmänsä miettiäkseen kavaluuksia, joka huuliansa pureksii, se
on jo pahan valmistanut.
31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu; vanhurskauden tiellä se löydetään.
32. Pitkämielinen on parempi kuin sotasankari, ja mielensä hallitseva parempi kuin
kaupungin valloittaja.
33. Helmaan arpa heitetään, vaan YHWH tulee koko sen päätös.

LUKU 17.

1. Parempi on kuiva leipäpala rauhassa kuin huone täynnä riitapitoja.

2. Taitava palvelija saa hallita kelvotonta poikaa ja jakaa perinnön veljesten rinnalla.
3. Ahjo hopeaa varten, ja uuni kultaa varten; mutta sydänten koetteleija on YHWH.
4. Pahuus tarkkaa kelvottomia huulia, valhe kuuntelee vahingollista kieltä.
5. Joka köyhää pilkkaa, se häpäisee hänen luojaansa; joka iloitsee onnettomuudesta,
ei se rankaisematta jää.
6. Vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia on heidän isänsä.
7. Ei sovi hullulle suuret sanat; paljoa vähemmin päämiehelle valhepuheet !
8. Kallis kivi on lahja sen silmissä joka sen saa; minne vaan se kääntyy, vaikuttaa se
menestyksen.
9. Joka rikoksen peittää, se harrastaa rakkautta; mutta joka asian uudestaan kertoo, se
ystävät eroittaa.
10. Nuhde vaikuttaa enemmin taidollisessa kuin sata lyöntiä tyhmässä.
11. Paha hankkii vaan kapinaa, mutta ankara käskyläinen lähetetään häntä vastaan.
12. Kohdatkoon miestä penikkansa kadottanut karhu, mutta ei tyhmä hurjuudessansa.
13. Joka hyvää pahalla palkitsee, sen huoneesta ei paha luovu.
14. Niinkuin vedet sulusta lasketaan, niin tora aloitetaan; mutta ennenkuin riita
kiihtyy, lakkaa pois !
15. Joka julistaa jumalattoman vanhurskaaksi ja vanhurskaan jumalattomaksi: ne
ovat kumpikin YHWH kauhistus.
16. Mitä varten raha tyhmän kädessä viisautta ostaaksensa, kun ei hänellä ole mieltä
siihen?
17. Ainiaan ystävä rakastaa, hädän hetkellä hän veljeksi syntyy.
18. Ihminen ilman taitoa on se, joka kättä antaa ja takaukseen menee lähimmäisensä
edessä.
19. se rikosta rakastaa, joka riitaa rakastaa; joka ovensa koroittaa, se hakee häviötä.
20. Väärämielinen ei löydä hyvää, ja vääräkielinen lankee onnettomuuteen.
21. Joka tyhmän siittää, siittää sen murheeksi; eikä hullun isällä iloa ole.
22. Iloinen sydän virvoittaa ruumiin, mutta murheellinen henki kuivattaa luut.
23. Jumalaton ottaa lahjan povesta vääristääksensä oikeuden teitä.
24. Taitavan silmissä viisaus viipyy, mutta tyhmän silmät ovat maailman perillä.
25. Murheena isällensä tyhmä poika, haikeutena synnyttäjällensä.
26. Paha jo on sakoittaa vanhurskasta; ja jaloa lyödä on suunnatonta.
27. Sanojansa säästävä on ymmärtäväinen, ja tyynimielinen on taidon mies.
28. Tyhmäkin pidetään viisaana, jos hän vaiti on; ymmärtäväisenä, hän huulensa
sulkee.

18. LUKU

1. Omaa haluansa hakee eriseurainen, kaikkea hyödyllistä vastaan hän kiihkoilee.

2. Ei tyhmänllä ole halua taitoon, vaan siihen, että hän saisi sydämmensä ilmoittaa.
3. Jumalattoman tullessa, tulee ylenkatsekin; ja häpeän kanssa häväistys.
4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, kuohuva virta, ja viisauden kaivo.
5. Ei ole hyvä pitää jumalattoman puolta, sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6. Tyhmän huulet sekaantuvat riitaan, ja hänen suunsa kutsuu tappeluun.
7. Tyhmän suu on hänelle häviöksi, ja hänen huulensa ovat hänen sielunsa paula.
8. Korvaan kuiskuttelijan sanat ovat kuin herkkupalat, ne menevät vatsan sisuksiin.
9. Sekin joka on työssänsä laiska, on vahingon-tekijän veli.
10. Herran nimi on vahva linna; hurskas juoksee sinne ja tulee varjelluksi.
11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin arvoinen hänen
luulossansa.
12. Lankeemuksen edellä tulee miehen sydän ylpeäksi, mutta kunnian edellä käypi
nöyryys.
13. Jos kuka vastaa, ennenkuin hän kuulee, on se hänelle tyhmyydeksi ja häpeäksi.
14. Miehen henki kannattaa hänen sairauttansa; mutta murtunutta henkeä, kuka sitä
kantaa?
15. Ymmärtäväisen sydän hankkii tietoa, viisasten korva etsii tietoa.
16. Ihmisen antelijaisuus tekee hänelle avaran sijan, ja saattaa hänet suurtenkin eteen.
17. Omassa asiassansa on jokainen ensin oikeassa, mutta; mutta lähimmäinen tulee ja
tutkii häntä.
18. Arpa riidat asettaa ja väkeväin välit eroittaa.
19. Loukattu veli vastustaa enemmin kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan
salpa.
20. Miehen suunsa hedelmästä ravitaan hänen vatsansa, ja huultensa tuotteesta tulee
hän ravituksi.
21. Kuolema ja elämä on kielen vallassansa; ja jota hän rakastaa, sen hedelmää saa
hän syödä.
22. Joka vaimon lötää, se löytää onnen, ja sai suosion YHWH.
23. Nöyriä pyyntöjä lausuu köyhä, vaan rikas vastaa kovilla sanoilla.
24. mies jolla on monta tuttavaa, saa kipujakin kärsiä; mutta onpa ystäväkin, joka on
veljeä uskollisempi.

19. LUKU
1. Parempi on köyhä, joka vakuudessansa vaeltaa, kuin väärähuulinen, joka on
tyhmä.
2. ei ole taidoton kiivauskaan hyvää, ja joka jaloillansa kiirehtii, se horjahtelee.
3. Ihmisen älyttömyys turmelee hänen tiensä, ja YHWH vastaan kiukkuilee hänen
sydämmensä.
4. Varallisuus tuo monta tuttavaa, mutta köyhä joutuu ystävästänsä erilleen.
5. Ei jää väärä todistaja rankaisematta, ja joka valheita puhuu, ei vapaaksi pääse.
6. Moni silittelee ruhtinaan kasvoja, ja jokainen on ystävä anteliaalle.
7. Kaikki köyhän veljet vihaavat häntä, ystävänsäkin vetäytyvät hänestä. Hän
tapailee sulosanoja, vaan ei niitä ole.
8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen
löytää.
9. Ei jää väärä todistaja rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se joutuu hukkaan.
10. Ei tyhmälle sovi hyvät päivät; miten sitten palvelijalle päämiehiä hallita !
11. Miehen taito pidättää hänen vihansa, ja hänen kaunistuksensa on olla
loukkauksesta huolimatta.
12. Kuninkaan viha on kuin jalopeuran kiljuminen, mutta hänen suosionsa on kuin
kaste ruoholle.
13. Tyhmä poika on isänsä turmio; ja vaimon riidat ovat niinkuin alinomainen
tippuminen.
14. Talo ja tavara on perintö vanhemmilta, mutta YHWH tulee taidollinen vaimo.
15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto sielu saa kärsiä nälkää.
16. Joka käskyn kätkee, varjelee sielunsa; joka ei teistänsä huoli, se kuolee.
17. Se lainaa YHWH, joka vaivaista armahtaa, ja Hän on hänelle maksava hyvän
teyönsä.
18. Kurita poikaasi, koska vielä on toivo; älä pyydä häntä tappaa.
19. Joka kovin on kiivas, sen täytyy rangaistuksia kärsiä; sillä jos ryhdytkin toimeen,
niin teet sen vaan pahemmaksi.
20. Kuule neuvoa, ja ota kuritus hyväksesi, tullaksesi vihdoin viisaaksi !
21. Monta aivoitusta on miehen sydämmessä, mutta YHWH neuvo on pysyväinen.
22. Ihmisen kaunistuksena on hänen laupeutensa; ja parempi on köyhä kuin
valhettelija.
23. Herran pelko on elämäksi: niin että ravittuna levätäään, eikä mikään paha kohtaa.
24. Laiska pistää kätensä vatiin, eikä edes suullensa vie sitä jälleen.
25. Sinä lyöt pilkkaajaa, ja typerä mieleväksi tulee ja jos toimellista nuhdellaan, oppii
hän tietoa.
26. Joka kovasti kohtelee isäänsä ja ajaa äitinsä pakoon, se on häpeää ja häväistystä
tuottava poika.
27. Lakkaa, poikani, kuria kuulemasta, jos tiedon sanoista tahdot eksyä !
28. Kelvoton todistaja pilkkaa oikeutta, ja jumalattomain suu nielee vääryyttä.
29. Pilkkaajille ovat tuomiot valmiina, ja lyönnit tyhmäin selkää varten.
20. LUKU

1. Viini on pilkkaaja, väkijuoma pauhaaja; joka vaan niissä horjuu, ei siitä viisasta
tule.
2. Kuninkaan hirmu on kuin nuoren jalopeuran kiljuminen; joka hänet vihoittaa, se
vahingoittaa henkensä.
3. Kunniaksi on miehelle pysyä erillänsä riidasta, mutta tyhmä vaan kiihkoilee.
4. Talvea vasten ei laiska kynnä; ja kun elon aikana hakee, ei löydy mitään.
5. Neuvo miehen sydämmessä on kuin syvä vesi, mutta taidon mies sen esiin
ammentaa.
6. Moni kohtaa kohteliaan miehen; mutta kuka löytää totuuden miehen?
7. Joka vakuudessansa vanhurskaana vaeltaa, hänen lapsensa ovat onnelliset hänen
jälkeensä.
8. Kuningas, joka istuu tuomio-istuimellansa, hajottaa silmillänsä kaiken pahan.
9. Kuka voi sanoa: "minä olen sydämmeni puhdistanut, minä olen synnistäni
puhdas"?
10. Kahtalainen painokivi ja kahtalainen mitta: molemmat ovat YHWH kauhistus.
11. Toimistansa tunnetaan jo poikanenkin, josko hänen tekonsa laatu on puhdas ja
vilpitön.
12. Kuulevan korvan ja näkevän silmän - YHWH on ne molemmat tehnyt.
13. Älä rakasta unta, ettet köyhtyisi; avaa silmäsi, niin syöt leipää kyllin !
14. "Paha, paha", sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
15. Löytyy kultaa, helmiäkin paljon; mutta tiedon huulet ovat kallis kappale.
16. Ota hänen vaatteensa, sillä hän on vierasta taannut, ja ota häneltä pantti
muukalaisten tähden !
17. Vääryyden leipä maistuu miehelle hyvältä, mutta sitten täytetään hänen suunsa
terävillä kivillä.
18. Aivotukset neuvottelemalla menestyvät; ja käy sinä sotaa toimellisella
johdatuksella !
19. Salattavat ilmoittaa se, joka panettelijana käyskentelee; älä antaudu sen pariin
joka huuliansa aina aukoilee !
20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, sen soitto sammuu sydänyön pimeyteen.
21. Perintö, jonka perään alussa kiirehditään, ei sitä lopulla siunata.
22. Älä sano: "minä kostan pahan"; odota YHWH, Hän auttaa sinua !
23. Kahtalainen painokivi on YHWH kauhistus, ja eikä väärä vaaka ole hyvä.
24. Miehen askeleet tulevat YHWH; ja miten ihminen ymmärtäisi tiestänsä?
25. Paulaksi on ihmiselle ajattelematta pyhittää omansa, ja vasta lupauksen tehtyä
sitä tutkia.
26. Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja käyttää rattaan heidän päällitsensä.
27. Ihmisen henki on YHWH soitto, joka tutkii kaikki sisuksen kammiot.
28. Rakkaus ja uskollisuus on varjelevat kuninkaan, ja hän tukee rakkaudella
istuimensa.
29. Nuorukaisten kunnia on heidän väkevyytensä, ja vanhain kaunistus harmaat
hiukset.
30. Haavat ovat pahan parantajat ja puhdistavat sisuksen kammiot.

21. LUKU

1. Kuin vesi-ojat on kuninkaan sydän YHWH kädessä: Hän sen taivuttaa, mihin vaan
tahtoo.
2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissänsä oikeat; mutta YHWH sydämmet
tutkii.
3. Tehdä vanhurskautta ja oikeutta on YHWH otollisempi kuin uhri.
4. Silmäin korkeus ja sydämmen kopeus - jumalattomien soitto - on syntiä !
5. Ahkeran aikeet ovat vain voitoksi, mutta jokaisen hätäileväisen vaan vahingoksi.
6. Tavarain kokoominen valheen kielellä on kuolemaa hakevien haihtuva sumu.
7. Jumalattomain väkivalta syöksee heidät pois, koska eivät tahtoneet oikeutta tehdä.
8. Monimutkainen on viallisen miehen tie, mutta viattoman teko on oikea.
9. Parempi on istua katon räystäällä kuin riitainen vaimo ja yhteinen talo.
10. Jumalattoman sielu haluaa pahaa, ei hänen lähimmäisensä saa armoa hänen
silmissänsä.
11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu siitä typerä; ja kun viisasta neuvotaan,
käsittää hän sen tietoa.
12. Vanhurskas tarkastaa jumalattoman taloa; 'Elohiym [Hän] syöksee jumalattomat
onnettomuuteen.
13. Joka tukitsee korvansa köyhän huudolle, se saa kerran itsekin huutaa, eikä saa
vastausta.
14. Salainen anti asettaa vihan, ja lahja helmassa kiivaan kiukun.
15. Ilona on vanhurskaalle, tehdä oikeutta, mutta kauhistuksena väärintekijöille.
16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, on lepäävä haamujen joukossa.
17. Puutteen alaiseksi käypi se mies, joka ilohuvia rakastaa; joka viiniä ja öljyä
rakastaa, ei se rikastu.
18. Jumalaton annetaan sovinnoksi vanhurskaan sijaan ja pettäjä rehellisten edestä.
19. Parempi on asua autiossa maassa, kuin riitainen ja kiukkuinen vaimo.
20. Kallista tavaraa ja öljyä on viisaan asunnoissa, mutta tyhmä ihminen sen pian
nielee.
21. Joka vanhurskauteen ja hyvyyttä harrastaa, se löytää elämän, vanhurskauden ja
kunnian.
22. Viisas astuu urosten kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, johon se turvaa.
23. Joka varjelee suunsa ja kielensä, se varjelee sielunsa ahdistuksilta.
24. Joka on ylpeä ja hurja, sen nimi on pilkkaaja, sen joka työnsä tekee ylpeyden
kopeudessa.
25. Laiskan halu häntä kuolettaa, sillä hänen kätensä empivät työtä tehdä.
26. Kaiken päivää hän himoiten haluaa; mutta vanhurska antaa, eikä säästä.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27. Jumalattomien uhri on kauhistus; sitä enemmin jos hän sen ilkityön sovinnoksi
esiin tuo.
28. Väärä todistaja on hukkuva; mutta mies, joka kuuntee, saa aina puhua.
29. Häpeämättömyyden kantaa jumalaton mies kasvoissansa; mutta hurskas, hän
tiensä vahvistaa.
30. Ei mikään viisaus, ei ymmärrys, eikä mikään neuvo kestä YHWH vastaan.
31. Hevonen varustetaan sodan päivää varten, mutta voitto on YHWH.

22. LUKU

1. Hyvä nimi on kalliimpi kuin suuri rikkaus, suosio on kuin hopea ja kulta.
2. Rikas ja köyhä kohtaavat toinen toistansa; YHWH on ne kaikki tehnyt.
3. Viisas näkee pahan ja kätkee itsensä; mutta typerät menevät siihen, ja saavat
kärsiä.
4. Nöyryyden palkka on YHWH pelko rikkaus, kunnia ja elämä.
5. Orjantappuroita ja pauloja on kavaltajan tiellä; joka sielunsa varjelella tahtoo,
pysyy kaukana niistä.
6. Opeta lasta hänen luonteensa mukaan, niin ei hän siitä luovu vaikka vanhaksikin
elää.
7. Rikas vallitsee köyhiä, ja lainan ottaja joutuu lainan antajan orjaksi.
8. Joka vääryyttä kylvää, se niittää onnettomuutta, ja hänen ylpeytensä vitsa häviää.
9. Hyvä silmä siunataan, sillä hän on antanut leivästänsä vaivaiselle.
10. Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa !
11. Joka sydämmen puhtautta rakastaa, jonka huulet ovat suloiset, sen ystävä on
kuningas.
12. YHWH silmät varjelevat tietoa, ja pettäjän sanat Hän tyhjiksi tekee.
13. Laiska sanoo: "Jalopeura on ulkona; keskellä katua minut surmataan."
14. Syvä kuoppa on muukalaisten vaimojen suu; jota YHWH vihaa, se putoaa siihen.
15. Älyttömyys on piintynyt nuorukaisen sydämmeen; kurituksen vitsa ajaa sen
kauas hänestä.
16. Köyhän rasittaminen on vaurastuttamiseksi(voitto) hänelle, antaminen rikkaalle on
vaan köyhyttämiseksi(tappio).
17. Kallista korvasi, ja kuule viisasten sanoja ja tarkkaa Minun tietoani !
18. Sillä ne ovat suloisia, jos niitä sisimmässäs pidät; pysykööt ne kaikki sinun
huulillasi !
19. Että turvasi olisi YHWH, olen Minä opettanut sinua tänäpäivänä, niinpä sinua.
20. Enkö ole sinulle kirjoittanut hyviä lauseita, joissa on neuvoja ja tietoa ?
21. opettaakseni sinulle totuuden sanain ohjetta, että veisit totuuden sanoja niille
vastaukseksi, jotka sinun lähettivät.
22. Älä ryöstä köyhää, sentähden että hän köyhä on, äläkä polje vaivaista portissa !
23. Sillä YHWH ajaa heidän asiansa, ja ryöstää hengen niiltä, jotka heitä riistävät.
24. Älä mene vihaisen miehen seuraan, äläkä ole tuiman parissa,
25. ettet oppisi hänen teitänsä ja etkä saisi sielullesi paulaa !
26. Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, niitä jotka velkaa takaavat !
27. Jos ei sinulla ole maksaa, miksi sinulta vuode altasi otettaisiin !
28. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka isäsi tehneet ovat.
29. Jos näet työssänsä sukkelan miehen, se on seisova kuningasten edessä, eikä ole
halpain edessä seisova.

23. LUKU

1. Kun istut syömään hallitsijan kanssa, niin tarkkkaa tarkasti, kuka edessäsi on,
2. ja pane veitsi kurkullesi, jos liian nälkäinen olet.
3. Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä se on petollista leipää!
4. Älä vaivaa itseäsi tullaksesi rikkaaksi, lakkaa tuosta taidollisuudestas !
5. Älä lennätä silmiäsi sen perään, jota et sinä taida saada. Sillä se tekee itsellensä
siivet niinkuin kotka, joka lentää taivasta kohti.
6. Älä syö kadesilmäisen leipää, äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7. Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän on: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo",
mutta hänen sydämmensä ei ole sinun puolellasi.
8. Palasi, jonka syönyt olet, täytyy sinun oksentaa ulos; ja suloiset sanasi olet
hukkaan käyttänyt.
9. Älä puhu tyhmän korviin, sillä hän halveksii sanojesi taitoa.
10. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, äläkä mene orpojen pellolle;
11. sillä heidän Lunastajansa Ga'al, Go'alam on voimallinen; Hän ajaa heidän asiansa
sinua vastaan !
12. Anna sydämesi kurille ja korvasi tiedon sanoille !
13. Älä kiellä lapselta kuria; jos häntä vitsalla lyöt, ei hän siitä kuole.
14. Sinä lyöt häntä vitsalla, ja vapahdat hänen sielunsa tuonelasta.
15. Poikani, jos sinun sydämmesi tulee viisaaksi, iloitsee minunkin sydämmeni;
16. ja munaskuuni riemuitsevat, kun sinun huulesi oikein puhuvat.
17. Älköön sydämmesi olko kiivas syntisiä kohtaan, vaan olkoon YHWH pelvon
puoleen joka päivä !
18. Onpa totisesti on tulevaisuus, eikä toivosi mene hukkaan.
19. Kuule sinä, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämmesi tielle !
20. Älä ole viinin juomarien joukossa eikä lihan syömärien seuroissa !
21. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja uneliaisuus pukee ryysyihin.
22. Kuule isääsi, joka sinut siitti, äläkä katso äitiäsi ylen, kun hän vanhaksi tulee.
23. Osta totuutta, äläkä sitä myö, osta viisautta, kuria ja taitoa !
24. Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee, ja viisaan synnyttäjä iloitsee hänestä.
25. Iloitkoon sinunkin isäsi ja äitisi, ja riemuitkoon sinun synnyttäjäsi!
26. Anna Minulle, poikani, sydämmesi, ja sinun silmäsi suosikoot Minun teitäni.
27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28. Vieläpä se väijyy kuin rosvo, ja enentää uskottomain joukon ihmisten lasten
seassa.
29. Kellä "oi", kellä "voi", kellä riidat, kellä valitus, kellä haavat suotta, kellä silmäin
tummennukset?
30. Niillä, jotka viinin vieressä viipyvät, tulevat väkijuomaa maistamaan.
31. Älä katsele viiniä, kuinka se punottaa, kuinka se maljassa vilkkuu, herkästi alas
valuu!
32. Sen loppu on, että se puree kuin kärme ja pistää kuin kyykärme myrkkylisko.
33. Silmäsi näkevät outoja, ja sydämmesi puhuu toimettomia,
34. ja sinä olet kuin keskellä merta, ja kuin se, joka makaa maston päässä.
35. "He löivät minua - en minä kipua tuntenut; he pieksivät minua - enkä mitään
tietänyt. Milloin minä virkoan? - Vielä minä sitä uudelleen haen!"

24. LUKU

1. Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua olla heidän kanssansa.

2. Sillä heidän sydämmensä aikoo hävitystä, ja heidän huulensa puhuvat pahuutta.
3. Viisaudella huone rakennetaan ja toimella se vahvistetaan.
4. Taidolla aitat täytetään, kaikenlaisella kalliilla ja suotuisalla tavaralla.
5. Viisas mies on väkevä, ja tiedon mies kartuttaa väkeä.
6. Sillä hyvällä johdolla käyt sotaa omaksi onneksesi, ja siinä voitto, missä monta
neuvonantajaa.
7. Viisaus on tyhmälle ylen korkea; ei hän portissa(oikeusistuin) avaa suutansa.
8. Joka ajattelee pahaa tehdä, sitä juonittelijaksi nimitetään.
9. Älyttömyyden aikeet ovat syntiä, mutta pilkkaaja on ihmisten kauhistus.
10. Jos käytit itsesi veltosti ahdistuksen päivänä, on sitten voimasikin heikko.
11. Pelasta kuolemaan kuljetettavia, ja toimita toki este mestauspaikkaan päin
horjuville!
12. Jos sanot: "Katso, emme siitä tietäneet", niin eikö sydänten tutkija sitä huomaa;
eikö sielusi vartija sitä tiedä? Eikö Hän kosta ihmiselle hänen työnsä mukaan?
13. Syö poikani, hunajaa, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suusi laelle!
14. Aivan niin opi viisautta sielusi hyödyksi! Jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja
eikä toivosi mene hukkaan.
15. Älä, sinä jumalaton, väijy vanhurskaan huonetta, älä hänen leposijaansa hävitä!
16. Sillä seitsemän kertaa lankee vanhurskas, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat
kukistuvat onnettomuudessa.
17. Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköönkä sydämmesi riemuitko hänen
kaatuessa!
18. ettei YHWH sitä näkisi, ja se olisi pahaa Hänen silmissänsä, ja Hän kääntäisi
vihansa pois hänestä.
19. Älä kiivastu pahoihin, äläkä kadehdi jumalattomia.
20. Sillä ei pahalla ole mitään tulevaisuutta; jumalattomain soitto sammuu.
21. Pelkää, poikani, YHWH ja kuningasta, äläkä sekaannu kapinoitsijain seuroihin!
22. Sillä yhtäkkiä nousee heidän turmionsa; ja kuka tietää, miten pian heidän
vuotensa loppuvat?
23. Nämäkin ovat viisasten: Ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24. Joka jumalattomalle sanoo: "Sinä olet hurskas", sitä kansat kiroovat, sitä
kansakunnat kauhistuvat.
25. Mutta oikein tuomitseville käy hyvin, ja heidän päällensä tulee hyvä siunaus.
26. Se huulia suutelee, joka vastaa sattuvilla sanoilla.
27. Toimita ulkona työsi ja valmista ne pellolla itsellesi, rakenna vasta sitten
huoneesi!
28. Älä ilman syyttä rupea todistajaksi lähimmäistäsi vastaan. Vai tahdotkos huulilla
pettää?
29. Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin minäkin teen hänelle; minä kostan
miehelle hänen tekojensa mukaan."
30. Laiskan pellon vieritse minä kävin, ja toimettoman ihmisen viinimäen sivuitse.
31. Ja katso: se kasvoi paljasta ohdaketta; sen pinta oli nukulaisilla peitetty ja sen
kivi-aita oli hajonnut.
32. Ja minä katselin sitä, panin sen sydämmeeni; ja otin muistutuksen;
33. "Vähän unta, vähän torkkumista, vähän kädet ristiin levätäkseni": -
34. niin köyhyytesi tulee kuljeksien ja puutteesi kuin kilvellä varustettu mies.

25. LUKU

1. Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, joita Hiskian, Juudan kuninkaan, miehet

ovat koonneet.
2. 'Elohiym kunnia on salata asiaa, mutta kuningasten kunnia asiaa tutkia.
3. Taivaan korkeuden suhteen ja maan syvyyden, ja kuningasten sydän ovat
tutkimattomia.
4. Poista kuonat hopeasta, niin sepältä kalu valmistuu.
5. Poista jumalaton kuninkaan kasvojen edestä, niin hänen istuimensa
vanhurskaudella vahvistetaan.
6. Älä pöyhisteletele kuninkaan edessä, äläkä astu suurten sijoille.
7. Sillä parempi on, että sinulle sanotaan: "tule tänne ylös", kuin että sinua alennetaan
ylimyksen edessä, jonka silmäsi nähneet ovat.
8. Älä mene kiireesti riitaan; ettei sanoittaisi:"mitä teet sen päätettyä, kun
lähimmäisesi on sinua häväissyt?
9. Aja asiasi lähimmäisesi kanssa, mutta älä ilmoita toisen salaisuutta;
10. ettei se sinua pilkkaisi, joka kuulijana oli, ja paha sanoma sinuat olisi
lakkaamaton.
11. Kultaisia omenia hopea-astioissa on aikanansa sanottu sana.
12. Kultainen korvarengas ja kaulakoristus parhaasta kullasta - semmoinen on viisas
nuhtelija kuulevalle korvalle.
13. Kuin lumen jäähdyttämä juoma elon-aikana on uskollinen sanansaattaja niille,
jotka hänet lähettävät; hän virvoittaa herransa [adown] sielun.
14. Kuin pilvi ja tuuli, ilman sadetta tuo, niin on mies, joka kerskailee antavansa,
vaan ei pidä sanaansa.
15. Pitkämielisyydellä päämies voitetaan, ja lempeä kieli luitakin murtaa.
16. Jos olet hunajaa löytänyt, niin syö vaan tarpeeksi, ettet siitä kyllästyisi ja sen
sitten oksentaisit.
17. Anna jalkasi harvoin tulla lähimmäisesi huoneeseen, ettei hän kyllästyisi ja
suuttuisi sinuun.
18. Vasara ja miekka ja teroitettu nuoli on se mies, joka sanoo väärää todistusta
lähimmäistänsä vastaan.
19. Hauras hammas ja horjuvainen jalka on turvaaminen petolliseen hädän päivänä.
20. Joka talvipäivänä takin päältänsä riisuu, - happo lipiäsuolaan - on se, joka
murheelliselle sydämmelle laulaa lauluja.
21. Jos vihamies isoo, ruoki häntä leivällä; ja jos hän janoo, juota häntä vedellä;
22. sillä niin sinä kokoat hiiliä hänen päänsä päälle; ja YHWH maksaa sen sinulle.
23. Pohjatuuli synnyttää sateen ja salainen kieli synkistyneet kasvot.
24. Parempi on istua katon räystäällä, kuin riitainen vaimo ja yhteinen talo.
25. Kylmä vesi nääntyvälle sielulle on hyvä sanoma kaukaiselta maalta.
26. Sotkettu lähde ja turmeltu kaivo on hurskas, joka horjuu jumalattoman edessä.
27. Ylen paljon hunajaa syödä ei ole hyväksi, mutta vaikeita asioita tutkia on
kuormaksi.
28. Hävitetty kaupunki ilman muuritta on se mies, joka ei taida hillitä henkeänsä.

26. LUKU

1. Kuin lumi kesällä ja kuin sade elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2. Kuin varpunen lentää, ja kuin pääskynen kiitää, niin on syytön kirous: ei se satu.
3. Hevoselle ruoska, aasille ohja, ja vitsa tyhmän selkään.
4. Älä vastaa tyhmää hänen älyttömyytensä mukaan, ettet sinä itsekin tulisi hänen
kaltaiseksensa.
5. Vastaa tyhmää hänen älyttömyytensä mukaan, ettei hän olisi viisas omissa
silmissänsä!
6. Se leikkaa jalat itseltänsä poikki ja juopi vahinkoa, joka asiansa tyhmän käden
kautta toimittaa.
7. Halvatun sääret voimattomina riippuvat; ja samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8. Kuin kallisten kivien kokoaminen raunioille, niin on kunnian antaminen tyhmälle.
9. Kuin orjantappura, joka joutui juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10. Mestarilta syntyy kaikkea; mutta joka tyhmän palkkaa, se palkkaa kuljeksijoita.
11. Kuin oksennukseensa palajava koira on tyhmä, joka mielettömyytensä kertoo.
12. Jos näet miehen, joka on viisas omissa silmissänsä, - niin on tyhmästä enemmän
toivoa kuin hänestä.
13. Laiska sanoo: "nuori jalopeura on tiellä, jalopeura keskellä katuja."
14. Ovi kääntyy saranoillaan, ja laiska vuoteellansa.
15. Laiska pistää kätensä vatiin, eikä viitsi viedä sitä suullensa jälleen.
16. Laiska on omissa silmissänsä viisaampi kuin seitsemän, jotka taitavasti vastaavat.
17. Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka kiivastuu riidasta, joka ei häneen koske.
18. Kuin hurjapää, joka ampuu tulivasamia, nuolia ja kuolemaa,
19. niin on se, joka lähimmäistänsä pettää, ja sanoo: "leikillä minä sen tein."
20. Missä ei enää puuta ole, siinä tuli sammuu, ja missä ei ole korvaankuiskuttalijaa,
siinä riita loppuu.
21. Hiiliä hiilokseen, ja puita tuleen, ja kiukkkuinen mies riidan sytyttämiseen.
22. Korvaankuiskuttelijan sanat ovat kuin herkkupalat, ne menevät vatsan sisuksiin.
23. Kuin hopeakuona silana saviastialla, niin ovat lempeä hehkuvat huulet ja paha
sydän.
24. Huulillansa teetteleikse vihamies, mutta petosta kätkee hän sydämmessänsä.
25. Jos hän tekee äänensä suloiseksi, älä usko häntä, sillä seitsemän kauhistusta on
hänen sydämmessänsä!
26. Vaikkapa viha petoksella peitettäisiin, on sen pahuus kuitenkin seurakunnan
kokouksessa ilmi tuleva.
27. Joka kuopan kaivaa, se kaatuu siihen; ja joka kiven vierittää, sen päälle se
takaisin vierähtää.
28. Petollinen kieli vihaa sorrettujansa, ja liukas suu tuottaa loukkauksen.

27. LUKU

1. Älä kehu huomisesta päivästä, sillä et tiedä, mitä päivä synnyttää!

2. Kiittäköön sinua toinen, eikä oma suusi; vieras, eikä omat huulesi!
3. Kivi on raskas ja hiekka painava, mutta tyhmän närkästys on niitä molempia
raskaampi.
4. Kiukku on julma, ja viha on kuin tulva; mutta kuka voi luulijan kiivautta kestää?
5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
6. Uskolliset ovat rakastajan haavat, ja runsaat ovat vihaajan suudelmat.
7. Kyllästynyt sielu tallaa hunajaa, mutta nälkäisestä sielusta on kaikki karvaskin
makeaa.
8. Kuin pesästänsä paennut lintu, niin on mies joka asuinpaikaltansa pakenee.
9. Öljy ja suitsutus ilahuttaa sydäntä; ja ystävän sulosana neuvokkaasta sielusta.
10. Älä jätä ystävääsi ja isäsi ystävää, äläkä mene veljesi huoneeseen onnettomuutes
päivänä! Parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
11. Viisastu, poikani, ja ilahuta sydäntäni, että Minä pilkkaajalleni vastauksen
antaisin.
12. Mielevä näkee pahan ja kätkee itsensä; mutta typerät menevät siihen ja saavat
kärsiä.
13. Ota hänen vaatteensa, sillä hän on vierasta taannut, ja ota häneltä pantti
muukalaisen edestä!
14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkealla äänellä aamulla varhain noustuansa, se
luetaan hänelle kiroukseksi.
15. Tiheä tippuminen rankan sateen päivänä ja riitainen vaimo ovat toistensa
vertaisia.
16. Joka häntä pidättää, se tuulta pidättää, ja öljy sen oikeata kättä kohtaa.
17. Rauta raudalla hivotkoon, ja mies hivotkoon lähimmäisensä muotoa!
18. Joka fiikunapuuta varjelee, se saa syödä sen hedelmää; joka herraansa [adown]
vartijoitsee, se kunnioitetaan.
19. Niinkuin vedessä kasvot ovat kasvoja vastaan, samoin on ihmisen sydän ihmistä
vastaan.
20. Ei tuonela ja helvetti tule täyteen, eikä ihmisen silmät saa kylläänsä.
21. Ahjo hopealle, ja uuni kullalle; ja mies maineensa mukainen.
22. Vaikka survimella survoisit tyhmää survoksien seassa, ei hänen tyhmyytensä
hänestä sittenkään erkanisi.
23. Opi tuntemaan lampaasi muotoa, ja tarkkaa laumaasi!
24. Sillä eivät tavara pysy ijankaikkisesti; ja pysyykö kruunukaan suvusta sukuun?
25. Mutta kun heinä on korjattu ja äpärikkö näkyy ja vuorten ruohot ovat kootut,
26. silloin ovat lampaat verhoksi sinulle, ja kauriit pellon hinnaksi,
27. ja vuohten runsas rieska ruuaksesi, ruuaksi perheellesi ja elatukseksi pii'oillesi.

28. LUKU

1. Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kukaan heitä takaa aja, mutta vanhurskaat ovat
niin rohkeat kuin nuori jalopeura.
2. Synnin tähden tulee maakunnalle monta hallitsijaa; mutta yhden toimellisen ja
ymmärtäväisen ihmisen kautta hyvä järjetys kauan pysyy.
3. Köyhä mies, joka halpoja sortaa, on kuin sadekuuro, joka huuhtoo pois kaikki eikä
leipää tuota.
4. Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia, mutta lain pitävät, närkästyvät
heihin.
5. Ei pahat ihmiset oikeutta ymmärrä, mutta YHWH etsivät ymmärtävät kaikki.
6. Parempi on köyhä, joka vakuudessa vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkisteleva, ja se
rikas.
7. Ymmärtäväinen poika kätkee opetuksen; mutta se joka tuhlarien parissa oleksii,
tuottaa isällensä häpeän.
8. Joka tavaransa korolla ja kasvulla kartuttaa, se kokoaa köyhien Armahtajalle.
9. Joka korvansa kääntää lakia kuulemasta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
10. Joka hurskaita väärälle tielle eksyttää, se kaatuu omaan kuoppaansa; mutta vakaat
perivät onnen.
11. Rikas luulee itsensä viisaaksi, mutta ymmärtäväinen köyhä tutkii hänet.
12. Vanhurskasten riemuitessa, on loisto suuri; mutta jumalattomain päästessä
valtaan, piiloilevat ihmiset.
13. Joka pahoja tekojansa peittää, ei se menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää,
sille tapahtuu laupeus.
14. Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; mutta joka sydämmensä paaduttaa, se
lankeaa onnettomuuteen.
15. Kiljuva jalopeura ja raivoisa karhu - niin on jumalaton joka köyhää kansaa
hallitsee.
16. Muista, ruhtinas, joka olet taitoa vailla ja rikas väkivallan töissä, että joka väärää
voittoa vihaa, se päivänsä pidentää!
17. Ihminen, jota jonkun veri painaa, pakenee hautaan asti; älkäät häntä suojelko!
18. Joka vakuudessa vaeltaa, sitä autetaan; mutta joka kahdella tiellä mutkailee, se
kerrassaan kaatuu.
19. Joka peltonsa viljelee, se ravitaan leivällä; mutta joka turhia ajaa takaa, se
ravitaan köyhyydellä.
20. Uskollinen mies runsaasti siunataan, mutta joka äkisti rikastua pyytää, ei se
rankaisematta jää.
21. Ei ole hyvä, että muotoja katsotaan; mutta leipäpalan tähden tekee moni mies
väärin.
22. Kadesilmäinen mies rientää rikkautta saamaan, eikä tiedä köyhyyden häntä
saavuttavan.
23. Joka ihmistä nuhtelee, saa jälestäpäin paremman suosion kuin se, joka kielensä
liukkaaksi tekee.
24. Joka riistää isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo: "Ei se ole syntiä", se on rosvon veli.
25. Ahne sytyttää riidan, mutta joka YHWH turvaa se runsaasti ravitaan.
26. Joka uskaltaa omaan sydämmeensä, se on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa,
se vapahdetaan.
27. Joka köyhälle antaa, ei sillä puutosta ole; mutta joka silmänsä häneltä peittää, se
saa paljon kirouksia.
28. Kun jumalattomat pääsevät valtaan, kätkevät ihmiset itsensä; mutta kun ne
häviävät, enentyvät vanhurskaat.

29. LUKU

1. Usein nuhdeltu mies, joka niskansa koventaa, äkisti rutistetaan, eikä ole
parantajaa.
2. Kun vanhurskaat enentyvät, iloitsee kansa, mutta jumalattoman hallitessa huokaa
kansa.
3. Viisautta rakastava mies ilahuttaa isänsä, mutta porttojen seurassa oleksiva
menettää varansa.
4. Kuningas saattaa maan oikeudella hyvään tilaan, mutta veroja lisäävä mies sen
hävittää.
5. Mies, joka liehakoitsee lähimmäistänsä kohtaan, levittää verkon hänen
askeleillensa.
6. Pahan miehen rikoksessa on paula, mutta vanhurskas iloitsee ja riemuitsee.
7. Vanhurskas tuntee vaivaisten asian; mutta jumalaton ei tajua tietoa.
8. Pilkkaajat kiihottavat kaupungin kapinaan, mutta viisaat asettavat vihan.
9. Kun viisaalla miehellä on asia tymän kanssa ratkaistavana, riehuu tämä ja nauraa,
eikä asetu.
10. Verta himoavaiset vihaavat viatonta, ja hurskaat pyytävät häntä hengissä pitää.
11. Tyhmä purkaa kaiken kiukkunsa, mutta viisas vihansa pidättää.
12. Hallitsija, joka valhetta kuuntelee, sen palvelijat ovat kaikki jumalattomia.
13. Köyhä ja koron ottaja kohtaavat toinen toistansa; YHWH valaisee heidän
molempain silmät.
14. Kuningas, joka uskollisesti alhaisia tuomitsee, hän vahvistaa istuimensa
ijankaikkisesti.
15. Vitsa ja nuhde tuottaa viisautta, mutta kurittamatonon poika häpäisee äitinsä.
16. Jumalattomain lisääntyessä lisääntyvät rikokset, mutta vanhurskaat saavat nähdä
heidän perikatonsa.
17. Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja antaa ilon aineita sielullesi.
18. Ilman ilmoitusta raa'istuu kansa; mutta autuas se, joka kätkee lain.
19. Ei palvelija sanoista parane: sillä vaikka hän sen ymmärtää, ei hän kuitenkaan
siitä huoli.
20. Jos näet miehen, joka on nopsa puhumaan - niin on tyhmästä enemmän toivoa
kuin hänestä.
21. Jos palvelijaansa nuoruudesta pehmeästi pidetään, on hän viimein pojan
arvoiseksi pyrkivä.
22. Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23. Ihmisen ylpeys alentaa hänet, mutta nöyrämielinen saa kunnian.
24. Joka varkaan kanssa jakaa, se vihaa sieluansa; hän kuulee kirouksen, eikä ilmoita.
25. Ihmispelko panee paulan, mutta joka YHWH turvaa, se varjellaan.
26. Moni etsii hallitsijan kasvoja, mutta YHWH tulee miehen oikeus.
27. Vanhurskasten kauhistus on väärä mies, ja joka oikealla tiellä on, hän on
jumalattomille kauhistus.

30. LUKU

1. Agurin [Salomo], Jaken pojan, sanat ja opetus. (son of Jakeh from Massa)

Näin se mies puhuu: ItiElille, ItiElille ja Ukalille. (Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen
väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn. Vain Kr-38)
2. Raaka raavas olen minä mieheksi, eikä ole minussa ihmisen ymmärrystä;
3. enkä ole viisautta oppinut, että tietäisin tiedon Pyhimmästä Qadowsh.
4. Kuka on astunut ylös taivaaseen ja sieltä alaskin tullut, kuka on tuulen kouriinsa
koonnut, kuka on vedet vaatteeseen sitonut, kuka on asettanut kaikki maan ääret,
mikä on Hänen Nimensä ja mikä Hänen Poikansa Nimi? Tietänethän sen!
5. Kaikki 'Eloah puheet ovat tulella kirkastetu; Hän on kilpi niille, jotka Häneen
turvaavat.
6. Älä lisää mitään Hänen Sanoihinsa, ettei Hän sinua nuhtelisi ja sinä valhettelijaksi
joutuisi!
7. Kahta minä Sinulta anon, älä minulta niitä kiellä, ennenkuin minä kuolen:
8. Poista minusta turhuus ja valheen sana; köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna,
vaan anna minun syödä määrä-osani leipää;
9. etten kylläistyneenä Sinua kieltäisi ja sanoisi: "Kuka on YHWH?" tahi etten
köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi minun ''Elohiym Nimeä vastaan!
10. Älä palvelijaa panettele hänen isäntänsä edessä; ettei hän sinua kiroaisi, ja sinä
syynalaiseksi joutuisit!
11. On suku, joka kiroaa isäänsä eikä siunaa äitiänsä;
12. suku, joka on puhdas omissa silmissänsä, vaikka ei ole liastansa pesty!
13. suku - miten korkeat sen silmät ovat ja sen silmäluomet kohottavat itseänsä!
14. suku, jonka hampaat ovat miekka ja purimet puukkoja että söisivät vaivaiset
maasta ja köyhät ihmisten joukosta!
15. Veren imijällä on kaksi tytärtä: Tuo Tänne! Tuo Tänne! Kolme on tyytymätöntä,
ja neljä, jotka eivät sano kyllä olevan:
16. tuonela, suljettu kohtu, maa, joka ei täydy vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo
kyllä!"
17. Silmä, joka häpäisee isäänsä ja pilkkaa äidille annettavaa kunnioitusta, sen
kaarneet puron luona hakkaavat ulos, ja kotkan pojat sen syövät.
18. Nämä kolme ovat minusta ylen ihmeellisiä, ja neljä on, joita en ymmärrä:
19. kotkan tie taivaalla, käärmeen tie kalliolla, haahden jäljet meren keskellä merta ja
miehen jäljet neitseen tykö.
20. Semmoinen on myös avionsa liiton rikkovan vaimon tie: hän nauttii, pyyhkäisee
suunsa ja sanoo: "En ole syntiä tehnyt."
21. Kolmen alla maa vapisee, ja neljän alla ei se voi kestää:
22. orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, ja hullun alla, kun sillä on kylliksi leipää,
23. hylkyläisen alla, kun se miehen saa, ja pii'an alla, kun se emäntänsä perilliseksi
pääsee.
24. Nämä neljä ovat maan pieniä, mutta ne ovat viisaita, hyvin oppineita:
25. muurahaiset - ei mikään voimallinen kansa, ja kuitenkin hankkivat kesällä
ruokansa;
26. mäyrät, - ei suinkaan väkevä väki, ja kuitenkin ne asettavat kallioille asuntonsa;
27. heinäsirkoilla ei ole kuningasta, ja kuitenkin lähtevät eri joukkoihin jaettuna
kaikki ulos;
28. sisiliskon sinä saat käsin kiinni ottaa, - sittenkin se on kuninkaan linnoissa.
29. Nämä kolme astuvat jalosti, ja neljä jalosti käyvät:
30. jalopeura, tuo sankari eläinten joukossa, joka ei minkään edestä takaisin käänny;
31. sukkelalanteinen hurtta, ja kauris, ja kuningas nostoväkensä seurassa.
32. Jos olet tyhmästi tehnyt ja koroittanut itseäsi, tahi jos olet pahaa ajatellut, niin
pane käsi suullesi!
33. Sillä maitoa pusertamalla tuotetaan voita, ja nenää pusertamalla tuotetaan verta,
ja vihamiestä pusertamalla tuotetaan riitaa.

31. LUKU

1. Kuningas Lemuelin sanat, joitka hänen äitinsä hänelle opetti.

2. Oi sinua, poikani, ja oi oman kohtuni poikaa; ja oi lupausteni poikaa!
3. Älä anna vaimoille voimaasi, äläkä teitäsi niille jotka kuninkaat hävittävät!
4. Ei kuningasten sovi, Lemuel, ei kuningasten sovi viiniä juoda eikä ruhtinasten
sanoa: "Missä on väkijuomia?"
5. etteivät joisi ja unohtaisi, mitä säädetty on, ja vääntäisi kaikkien kurjuuden lasten
asian.
6. Antakaat väkeviä juotavia hukkuvalle ja viiniä murheellisille sieluille!
7. Se juokoon ja unhottakoon puutteensa, älköönkä enää muistako viheliäisyyttänsä!
8. Avaa suusi mykän hyväksi, kaikkien hyljättyjen oikeuden puolesta!
9. Avaa suusi, tuomitse oikein, ja aja sorretun ja köyhän asiaa!
10. Kuka löysi kunnon vaimon? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11. Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen, eikä häneltä elatusta puutu.
12. Hän tekee hänelle hyvää, ei pahaa, kaikkina elämänsä päivinä.
13. Hän hakee villoja ja pellavia ja askaroipi haluisesti käsillänsä.
14. Hän on kuin kauppiaan laivat, ja tuopi elatuksensa kaukaa.
15. Hän nousee kun vielä yö on, ja antaa ruokamäärän perheellensä, ja työmäärän
piioillensa.
16. Hän pyytää peltoa ja saa sen; kättensä saamasta istuttaa hän viinimäen.
17. Hän vyöttää kupeensa väkevyydellä ja vahvistaa käsivartensa.
18. Hän huomaa hyvän voiton saavansa, ei hänen soittonsa yöllä sammu.
19. Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja pitelee sormillansa kehrävartta.
20. Hän kohottaa kämmenensä vaivaisille, ja ojentaa kätensä köyhälle.
21. Ei hän pelkää huoneellensa mitään pahaa lumesta, sillä koko hänen perheensä on
purpuraan puettu.
22. Hän valmistaa makuuvaatteita; hieno liina ja tulipurpura ovat hänen
vaatteuksensa.
23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, istuessaan maan vanhimpain kanssa.
24. Hän tekee alusvaatteita ja myy niitä, ja antaa vöitä kauppiaalle.
25. Voima ja ylevyys on hänen pukunsa, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26. hän avaa Suunsa viisaudessa, ja lempeä oppi on hänen kielellänsä.
27. Hän katselee huoneensa menoa, eikä syö laiskuuden leipää.
28. Hänen poikansa nousevat ja ylistävät hänen onnelliseksi; hänen miehensä kiittää
häntä.
29. "Monta on niitä tyttäriä, jotka kunnollisesti asiat toimittavat, mutta sinä olet
kaikki voittanut."
30. Ihanuus on valhetta ja kauneus turhuutta, mutta YHWH pelkääväinen vaimo on
kiitettävä.
31. Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkööt häntä
porteissa!

Sananlaskut Loppu.
 DIBRE KOHELET
Ecclesiastes

Saarnaajan Kirja.
H003 2020 23.02.2020

Alkusanat
Saarnaaja, Israelin kuninkaan, Salomon kirjoittama kirja. Salomo, kuningas
Davidin poika, rakennutti 1. Jerusalemin temppelin ja myös linnan itsellensä. Hän
otti itselleen 1000 vaimoa, suuri osa haaremissaan oli ympärillä olevain kansain
pakanajumalten palvelijattaria, kuin kirkkoimme i slam papittaret. Egyptin Ra', eli
Faraon, osirisjumalan palvojan tyttärelle (lienee ollut Ra'n palvoja) Salomo rakennutti
oman linnan. Saarnaaja kertoilee ylellisestä, 'turhuudeksi' muodostuneesta
elämästään; kansaansa hän rasitti säälimättömän ankarasti linnainsa rakennustöillä.
En ota kantaa viisaan Salomon sieluntilaan, heikolta vaikuttaa ainakin tässä
saarnaajan aikajaksossa. Pelastuksensa arviointia löytyy joka lähtöön - liekö edes
sallittua: Yshuw'ah - Pelastus, Jeshua - on Sana, joka yllättäin puuttuu Saarnaajan
tarinoista. Säästellen hän käyttää jumalasta yleissanaa 'Elohiym - kuin papit
konsanaan - nuo, joita Jeshua itse kutsui Jeru-Saalemissa kyykäärmeitten sikiöiksi.
Vastikään 2/2020 on Jeru-Saalemissa ilmitullut temppelin lähistöltä löydetty
toinen (!?) temppeliraunio. Sen tarkoitus on tutkijain mukaan vielä epäselvä, mutta
viittaa epäjumalien palvelukseen. Vertaa tätä myös osiris - Ra' ra -juonteeseen, joka
esiintulee Halle 1928 Psaltareissa, kulkien läpi vanhan testamentin.

Auringon eli osirisjumalan palvonta - Nimrodin 'keksimä' - 'alkoi'

Saarnaaja-Salomon/Hiiramin (nyk. rooman vapaamuurarien 'jumal'-hahmo) aikana
Israelissa. Palvonta jatkuu yhä ympäri maailman - rooman ohjaamissa, maailmaa hallitsevissa
satanistisissa rapparipiireissä. Osirista palvotaan myös pohjolan katolis-yhteensopivain seurakuntien
(kaikki) pappien ym. riittijuhlissa, SA-INT piireissä ym.. Tässä Halle 1928 -tekstin seassa
korostan/lisään seuraavassa jakeisiin tätä maailmanlaajuista ja suomenkin siionissa
'kiellettyä/salattua', hirvittävää auringonjumalan murha-palvonta-aihetta aivan erikseen. Maailmalla
se näyttelee myös omaa osaansa kommunististen, satoja miljoonia murhanneen kansanmurhain
jsuiitallisessa toteutuksessa. Voit sen (OSIRIS )merkit löytää esim. temppeliemme seinäkoristeista...
(Lue lisää "Berijan Tarhat," Unto Parvilahden 'vaellus' CCCP osiris vankileirien saaristossa.)
Mihin johti pappein johtama OSIRIKSEN molokin palvonta Israelissa:
Näyte 2.Kun.23: "Ahab puhdisti Israelia tästä Egyptin pakanakultista; saastutti molokin polttopaikan
Ben-Hinnomin laaksossa, ettei kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtänsä kulkemaan tulen läpi,
molokin kunniaksi. - poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat auringon OSIRIKSEN kunniaksi
asettaneet, ja poltti OSIRIS-auringonvaunut tulessa. Aahaan pakana-alttarit hän hävitti, heitti niiden
tomun Kidronin laaksoon. ..."

Miksi liitän OSIRIS -aihekommentit tähän käännökseen? Käskyn takia, kts.

Jes.58: "Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna,
ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän
syntinsä..." lue koko luku.
1. LUKU

1. Saarnaaja.
Saarnaajan sanat, Davidin pojan, Jerusalemin kuninkaan.
2. Turhuuksien turhuutta hebel, sanoo Saarnaaja; turhuuksien turhuus; Kaikki on
turhuutta!
3. Mitä hyötyä yithrown on
ihmiselle 'adam
kaikesta amal huolehtia, murehtia, kurjuus, ilkeys
vaivastansa amal ahertaa, työskennellä
auringon shemesh kirkas, itä, epäjumalanpalvonta OSIRIS, säde, (osirisrosvoin?) linnoitus
alla tachath pohjalle painettu, alapuolella?
(jota hän näkee - tätä lausettta ei ole alkutxt)

4. Suku menee, ja suku tulee, mutta maa eretz pysyy ijankaikkisesti owlam.
5. aurinko nousee zarah, ja aurinko laskee ja kiirehtii sijallensa, sieltä noustaksensa
jälleen. (shemesh ...OSIRIS laskee kiirehtii piiloon, OSIRIS nousee taas)
6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjaiseen tsaphown, kiertämistään kiertäen kulkee,
ja kierteihinsä palajaa tuuli.
7. Kaikki virrat juoksevat mereen, eikä meri tule täyteen; paikkaan, mihin virrat
juosseet ovat, juoksevat ne jälleen.
8. Kaikki kappaleet dabar =sana ovat väsyttäviä, ei kukaan jaksa niitä kertoa; ei silmä
saa kyllää näkemästä eikä täydy korva kuulemasta.
9. Mitä on ollut, se on oleva, ja mikä on tehty, se on tehtävä; eikä mitään uutta
auringon OSIRS alla tachath.
(ei mitään uutta OSIRIKSEN alla, sillä sen palvelijat eivät kykene keksimään uutta, saatikka
luomaan mitään, ainoastaan varastamaan, väärentämään, plagioimaan, toistamaan riittejänsä.)
10. Jos on jotakin, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", on se jo aikoja sitten ollut
aikakausina, jotka meidän*1 edellämme olivat.
11. Ei ole mitään muistoa ennen olleista, eikä jälkeisistäkään, jotka vielä tulevat
olemaan, ole mitään muistoa oleva niillä, jotka tulevat heidän jälkeensä.
12. Minä, Saarnaaja, olen ollut Israelin kuningas Jerusalemissa,
13. ja minä käänsin sydämmeni viisaudella tutkimaan ja tiedustelemaan kaikkea,
mitä taivaan hamayim alla tapahtuu. Se on vaivalloinen meno, jonka 'Elohiym on
ihmislapsille 'adam antanut nathan, että he siinä itseänsä vaivaisivat.
14. Minä katselin kaikkia tekoja, joita auringon OSIRIS alla tehdään, ja katso: kaikki oli
turhuutta hebel ja tuulen tavoittamista! ra`uwth ruwach syöttää henki/tuuli
(...katselin kaikkia tekoja, ensin taivaan alla, sitten OSIRIKSEN alla - turhia olivat
OSIRIKSEN työt )
15. Väärä ei voi suora olla, eikä puuttuva manah punnita laskua täyttää.
16. Minä puhuin sydämmelleni ja sanoin: katso suuren ja yhä suuremman viisauden
olen saanut, enemmän kuin kaikki ne, jotka ennen minua olivat Jerusalemissa, ja
sydämmeni näki paljon viisautta ja tietoa.
17. Ja minä käänsin sydämeni tunnustelemaan ladat viisautta ja tietoa, mielettömyyttä
howlelah ja tyhmyyttä cikluwth: minä ymmärsin senkin olevan tuulen tavoittelemista
ra`uwth ruwach syöttää henki/tuuli.
18. Sillä missä paljo viisautta chokmah on, siinä on myös paljo mielikarvautta kaas; ja
joka lisää tietoa, se lisää myös murhetta.

2. LUKU

1. Minä sanoin sydämmessäni: "tule, minä koetan sinua ilolla simcach, ja nauti
hyvyyttä!" Mutta katso, sekin oli turhuutta hebel.
2. Minä sanoin naurulle sachowq: "hullu! halal" ja ilolle: "Mitä se toimittaa?"
3. Minä päätin koetteeksi sydämmessäni ravita ruumistani viinillä, kuitenkin niin,
että sydämmeni hallitsisi viisaudella - ja pitkittää mielettömyydessä cikluwth, siksi kun
näkisin, mitä ihmisten 'adam lasten olisi hyvää tehdä taivaan alla shamayim taivas
vähälukuisina elämänsä päivinä.
4. Minä tein suuria tekoja: minä rakensin huoneita, istutin itselleni viinimäkiä
keramim.
5. Minä tein itselleni yrttitarhoja ja huvipuistoja ja istutin niihin kaikenlaisia
hedelmäpuita.
6. Minä tein itselleni vesilammikoita, niistä kastellakseni puita kasvavaa metsää.
7. Minä ostin palvelijoita ja piikoja, ja kotonakin syntyneitä oli minulla; karjaakin
oli minulla, raavaseläimiä ja pientä karjaa enemmän kuin kaikilla, jotka ennen minua
olivat Jerusalemissa.
8. Minä kokosin itselleni hopeaakin ja kultaa ja tavaraa kuninkailta ja maakunnista;
minä toimitin itselleni veisaajia, miehiä ja impiä, ihmisten 'adam lasten ilomenoja,
vaimon, ja vaimoja.
9. Minä tulin suureksi ja edistyin enemmin kuin kaikki, jotka ennen minua olivat
Jerusalemissa; viisautenikin pysyi minussa.
10. En minä estänyt silmistäni mitään, jota ne himosivat, enkä kieltänyt
sydämmeltäni mitään iloa; sillä sydämmeni iloitsi kaikesta työstäni, ja se oli minun
osani kaikesta vaivastani.
11. Ja minä katsoin kaikkia töitäni, jotka käteni tehneet olivat, ja sitä vaivaa, jolla
niitä tehdessäni itseäni vaivannut olin: ja katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen
tavoittelemista; eikä mitään hyötyä yithrown auringon alla!
(...ei mitään hyötyä OSIRIKSEN alla = OSIRIS anastaa aina veroillansa kaiken. "Jos YHWH ei
huonetta rakenna, turhaan rakentajat vaivaa näkevät "- sanoi jo isänsä David, Ps.127.1)
12. Minä käännyin katsomaan viisautta ja mielettömyyttä ja tyhmyyttä; sillä mitä se
ihminen 'adam on tekevä, joka tulee kuninkaan jälkeen? Sitä, jota aikoja sitten ovat
tehneet!
13. Silloin minä näin viisauden hyödyttävän enemmän kuin tyhmyyden, niinkuin
valkeus hyödyttää enempi kuin pimeys.
14. Viisaalla on silmät päässänsä, mutta tyhmä käypi pimeydessä; - ja minä
ymmärsin myös, että yhtäläinen kohtalo heitä kaikkia kohtaa.
15. Ja minä sanoin sydämmessäni: "mikä tyhmää kohtaa, kohtaa minuakin; ja miksi
olen niin erittäin viisaaksi tullut?" Ja minä sanoin sydämmessäni että sekin oli
turhuutta.
16. Sillä ei mitään muistoa jää viisaalle enemmin kuin tyhmällekään, ijankaikkisesti;
sillä tulevina päivinä ovat he kaikki jo kauan unhotetut; ja eikö viisas kuole hullun
tavalla! (tässä OSIRIKSEN puolitotuus turhautuneille; koskee vain o-orjia)
17. Ja minä suutuin elämään, sillä pahaa oli minusta kaikki meno, joka auringon alla
tapahtuu; sillä kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.
(...kaikki OSIRIKSEN meno on pahaa; paljon on suuttuneita, masentuneita)
18. Ja minä suutuin kaikkeen työntekooni, jossa minä auringon OSIRIKSEN alla vaivaa
nähnyt olin, että minun täytyy se jättää ihmiselle 'adam, joka minun jälkeeni tuleva on.
(...suutuin kaikkeen työntekooni, 'saaliini' menetykseen - OSIRIKSEN alla )
19. Sillä kuka tietää, onko hän oleva viisas vai tyhmä? Ja kuitenkin on hän hallitseva
kaikkea työtäni, jota minä suurella vaivalla auringon OSIRIKSENalla tehnyt olen! Sekin
on turhuutta.
(...hallitsee kaikkea työtäni (omaisuuttani) jota OSIRIKSEN alla tein - kuten perintöjen anastus
kieron OSIRIKSEN alla väsättyjen Lakien avulla)
20. Silloin minä käänsin sydämmeni epäilykseen ya'ash kaikesta työstäni, jossa minä
auringon alla vaivaa nähnyt olin. (...epäilys kaikesta työstäni jota minä OSIRIKSELLE tein...)
21. On ihmisiä 'adam, jotka toimittavat työnsä viisaudella ja tiedolla ja toimella, - ja
toiselle ihmiselle 'adam, joka ei mitään vaivaa nähnyt, täytyy heidän omaksi antaa!
Tämäkin on turhuutta ja suurta onnettomuutta Ra.
22. Sillä mitä on ihmisellä 'adam kaikesta työstänsä ja sydämmensä pyrkimisestä, jolla
hän on vaivannut itseänsä auringon alla? (miksi vaivata itseään OSIRIKSEN alla? Lopeta. Etsi sinä
Vapautta Taivaan alla. Vapaus lahjoitetaan sitä etsivälle - Taivaasta)
23. Sillä kaikki hänen päivänsä ovat pelkkää surua, ja mielikarvautta hänen
vaivannäkönsä; ei yölläkään saa hänen sydämmensä lepoa. Sekin on turhuutta hebel.
(OSIRIKSEN palvojalla ei rauhaa eikä lepoa ole)
24. Ei ole mitään parempaa ihmisten 'adam seassa kuin syödä ja juoda ja sallia
sielunsa hyvää nähdä työssänsä. Minä näin senkin tulevan ha'Elohiym kädestä.
25. Sillä kukapa söisi, kuka nautitsisi ilman Hänettä?
26. Sillä sille ihmiselle 'adam joka on hyvä towb hänen edessänsä, antaa nathan
(Elohiym) viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntisille chata' antaa Hän vaivalloisen työn
kerätä ja koota, annettavaksi sille, joka on hyvä towb ha'Elohiym edessä. Sekin on
turhuutta hebel ja tuulen tavoittelemista.
(OSIRIKSEN palvojalla ei rauhaa eikä lepoa ole - kun näkee omaisuutensa lahjoitettavan
Taivaasta uudestisyntyneille eli Jeshuan omille)

3. LUKU
1. Kaikella kol on määrähetkensä zaman, ja joka kol asialla chepets tarkoitus taivaan alla
tachath.
[Kullakin asialla on määrähetkensä, ja kaikella työllä taivaan alla on aikansa Halle 1928]
2. Aika 'eth on syntyä ja aika kuolla. Aika istuttaa, ja aika repiä ylös istutettua.
3. Aika tappaa ja aika parantaa. Aika hajoittaa ja aika rakentaa.
4. Aika itkeä ja aika nauraa. Aika valittaa ja aika hyppiä.
5. Aika heitellä kiviä ja aika koota kiviä. Aika halata ja aika lakata halaamasta.
6. Aika etsiä ja aika kadottaa. Aika tallella pitää ja aika heittää pois.
7. Aika rikki reväistä ja aika yhteen ommella. Aika vaiketa ja aika puhua.
8. Aika rakastaa ja aika vihata. Aika sodalla ja aika rauhalla.
9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, millä itseänsä vaivaa?
10. Minä katselin sitä vaivannäköä 'inyan, jonka 'Elohiym on ihmisten ha'adam lapsille
antanut, että he itseänsä siinä vaivaisivat 'anah.
11. Hän teki kaikki kauniisti aikanaan, ja antoi ijankaikkisuudenkin ha'owlam heidän
sydämmeensä; kuitenkin niin, ettei ihminen ha'adam taida käsittää sitä työtä, jota
ha'Elohiym tekee, alusta loppuun asti.
12. Minä tymmärsin, ettei heille ole mitään parempaa, kuin iloita ja tehdä itsellensä
hyvää elinaikanansa.
(turhautuneen ohje OSIRIKSELTA; jos/kun ylhäältä uudestisyntynyt tekee kaiken Jeshualle - hän
ei edes voi masentua, koska Jeshuassa ei ole masennusta! 'Epäonnistumista' tahi 'ikävää työtä'
ei ole, sillä kaiken tekee Hän omillensa,, tarkoitukseensa)
13. Mutta sekin, että jokainen ihminen 'adam syö ja juo ja on hyvällä mielellä kaikessa
työssänsä, sekin on 'Elohiym lahja.
14. Minä tymmärsin, että kaikki, mitä ha'Elohiym tekee 'asah sanoo, se pysyy
ijankaikkisesti le'owlam. Ei saa siihen mitään lisätä lehowship ei voi lisätä eikä siitä mitään
vähentää; ja weha'Elohiym tekee sitä, että Häntä peljättäisiin.
15. Mitä nyt on, se on jo aikaa ollut; mitä tuleva on, se on jo ennen ollut; ja
weha'Elohiym tuo menneet takaisin yebagges vaatii kaikesta tilille.
16. Ja vielä minä näin auringon OSIRIKSEN alla oikeuspaikan - ja siinä oli jumalattomuus
haresa, ja vanhurskauden sijan, ja siinä oli jumalattomuus haresa!
( OSIRIKSEN alla oikeuspaikka sekä vanhurskauden sija - niissä oli/on aina jumalattomuus,
valhe ja vilppi, petos....)
17. Silloin sanoin sydämmessäni: "ha'Elohiym on tuomitseva yispot vanhurskaan ja
jumalattoman; sillä on jokaisella aivotuksella ja jokaisella työllä on aikansa.

18. Minä sanoin sydämmessäni: "Ihmisten ha'adam lasten bene poikain tähden tämä
tapahtuu, että ha'Elohiym heitä koettelisi lebaram ja näyttäisi että he ovat itsessänsä
lahem (niinkuin) eläimet behemah.
19. Mikä kohtaa ihmisten ha'adam lapsia, se kohtaa eläimiä habbehemah, ja sama kohtalo
on molemmilla. Niinkuin toinen kuolee, niin toinenkin kuolee; ja kaikilla on
yhtäläinen henki veRuach; eikä ihmisellä ha'adam ole mitään enempää kuin karjallakaan,
sillä kaikki on turhuutta.
20. Kaikki menevät yhtä ehad =yksi sijaa kohden, kaikki on mullasta aphar tehdyt, ja
kaikki jälleen multaan aphar joutuvat.
21. Kuka tuntee ihmisen ha'adam lasten hengen ruah, joka menee ylöspäin, ja eläinten
habbehemah hengen weruah, joka menee alaspäin maahan?
22. Ja minä näin, ettei mitään ole parempaa, kuin että ihminen ha'adam on iloinen
työssänsä, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuopi häntä katsomaan mitä hänen
jälkeensä tuleva on?

Katso lopusta liite; 'evoluutio', jakeet 18-22

4. LUKU

1. Ja taas minä katselin kaikkea väkivaltaa ha'asukim, jota auringon OSIRIS alla tapahtuu:
katso, sorrettujen kyyneleitä! ei heillä ollut lohduttajaa menahem; väkivaltaisuus
ha'asukim tuli heidän sortajainsa kädestä, eikä heillä ollut yhtään lohduttajaa menahem.
(väkivaltaa harjoitetaan OSIRIKSEN alla - ylpeitten hallitseva joukko tahtoo sortaa salaa sen suojasta)
2. Ja minä ylistin kuolleita, jotka jo aikaa kuolleet olivat, enemmin kuin eläviä, jotka
vielä ovat elossa,
3. ja molempia onnellisemmaksi sitä, jota ei tähän asti vielä ollut, joka ei ole nähnyt
sitä pahaa, jota auringon OSIRIS alla tehdään.
(organisoitu pahantekemisen OSIRIS-pyramidijärjestelmä = köyhät alistetaan, pidetään köyhinä)
4. Ja minä näin kaikkea vaivaa ja kaikkea toimellisuutta työssä, että sekin on toisen
toista kadehtimista. (5.) Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.
5. Tyhmä kädet ristissä syö omaa lihaansa.
6. Parempi on pivon täysi lepoa kuin molemmat kahmalot täynnä vaivaa ja tuulen
tavoittelemista.
7. Taas minä näin turhuutta auringon OSIRIS alla:
8. Tuossa on yksi, jolla ei toista ole; ei hänellä ole poikaa, ei veljeä, eikä kuitenkaan
ole loppua hänen työllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. "Kenenkä
hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän sieluni hyvästä?" Sekin on turhuutta ja
vaivaloista menoa!
9. Parempi on kaksi kuin yksi, sillä heillä on hyvä palkka työstänsä.
10. Jos he lankeavat, auttaa toinen ylös ystävänsä; mutta voi yksinäistä, joka lankee,
kun ei ole toista häntä nostamassa!
11. Niin myös jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta mitenkä yksinäinen
lämpenee?
12. Ja jos joku hyökkää yhden päälle, seisoo kaksi häntä vastaan; eikä
kolminkertainen lanka pian katkea.
13. Köyhä ja viisas nuorukainen on parempi vanhaa ja tyhmää kuningasta, joka ei
enää taida ottaa neuvoa.
14. Sillä vankihuoneesta se tuli kuninkaan valtaan, vaikka oli hänen
valtakunnassansa köyhänä syntynyt.
15. Minä näin kaikkien, jotka elävät ja auringon OSIRIS alla kävelevät, olevan
nuorukaisen kanssa, tuon toisen, joka hänen sijaansa tuli.
(OSIRIKSEN vallankaappaus, taas 'rooman jsuiitat' junailemassa maailmanvaltaansa)
16. Ei ollut loppua kansalla, kaikilla niillä, joiden johtajana hän oli; eikä ne, jotka
hänen jälkeensä tulivat, kuitenkaan iloinneet hänestä. Sillä sekin on turhuutta ja
tuulen tavoittelemista.
(OSIRIKSEN ryöstöt jatkuvat muuttumattomina; orjien 'itsenäisyys' =valtionkassan anastus vuosittain)
17. (jae 5:1) Varjele jalkasi mennessäs ha'Elohiym huoneeseen! Tulla kuulemaan on
parempi kuin tyhmäin teuras-uhri; sillä he ovat taitamattomat ja tekevät sentähden
pahaa.

5. LUKU

Luvun 5 jaenumerot lähtevät tästä eteepäin eri tavalla.

1. Älä ole ylen pikainen suustasi, ja älköön sydämmesi kiirehtikö tuomaan sanoja
ha'Elohiym eteen; sillä ha'Elohiym on taivaissa ja sinä maan päällä; olkoot
sentähden sanasi harvat! (Olemme 'tutkintovankeja' maan päällä - OSIRIKSEN vaivattavana)
2. Sillä unennäkö tulee sinne, missä on paljon huolta; tyhmän ääni kuuluu siellä,
missä on paljon sanoja.
3. Jos olet le'Elohiym lupauksen luvannut, niin älä viivyttele sitä täyttämästä; sillä ei
Hän tyhmiin mielisty. Mitä lupaat, se pidä!.
4. Parempi on, ettet lupaa, kuin se, että lupaat, etkä täytä.
5. Älä salli suusi saattaa lihaas vikapääksi syntiin, äläkä sano ham'Malak (enkeli)
sanansaattajan edessä: "Se oli erehdys!"; miksi pitäisi ha'Elohiym vihastua sinun
puheesi tähden ja hävittämän kättesi töitä?
6. Kussa paljon unennäköjä on, siinä on turha meno ja paljon puhetta. Mutta pelkää
sinä ha'Elohiym.
7. Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeuden ja vanhurskauden maakunnassa
häviävän, älä sitä asiaa ihmettele, sillä korkeata ylempänä vartioi korkeampi, ja toiset
korkeat niiden yli.
(organisoitu OSIRIS-pyramidijärjestelmä auktoriteetin kuvaamana, tänään rooman jsuiitat ylläpitäjänä)
8. Maakunnan hyöty kaikessa tässä on se kuningas, joka maanviljelystä puoltaa.
9. Joka rahaa rakastaa, ei se tule rahasta ravituksi; ja joka rikkautta rakastaa, ei sillä
siitä voittoa ole. Sekin on turhuutta.
10. Missä tavara lisääntyy, siinä on monta syömässä. Mitä muuta hyödytystä
isännällä siitä on, kuin että hän sen näkee silmillänsä?
11. Makea on uni työtä tekevälle, joko hän vähän tahi paljon syönyt on; mutta
rikkaan yelnpalttisuus ei anna hänelle lepoa nukkumaan.
12. On paha vaiva, jonka minä näin auringon OSIRIS alla: rikkaus säilytettiin
omistajansa vahingoksi.
13. Sillä tuo rikkaus häviää vaivaloisessa menossa; ja jos hän on siittänyt pojan, niin
ei sen käsiin jää mitään.
14. Niinkuin hän on tullut äitinsä kohdusta, niin hän jälleen menee alastonna pois,
kuin hän tullutkin on, eikä ota myötänsä kaikesta työstänsä mitään, jota hän
kädessänsä veisi.
15. Sekin on kipeä vaiva; että hän aivan niin lähtee, kuin hän tullutkin on.
Mitä siis häntä hyödyttää, että hän tuuleen työtä tehnyt on?
16. Kaikki päivänsä kuluttaa hän pimeydessä, ja kärsii paljon mielipahaa, vieläpä
tautia ja tuskastusta!
17. Katso, minkä minä näin olevan, mitä suloista; syödä ja juoda ja nauttia hyvää
kaikessa työssänsä, jolla joku itseänsä vaivaa auringon OSIRIS alla elinaikansa
vähälukuisina päivinä, jotka ha'Elohiym hänelle antaa; sillä se on hänen osansa.
(OSIRIKSELLE ei mikään riitä, pidä kahvitaukosi!)
18. Vieläkin, jos ha'Elohiym antaa ihmiselle 'adam rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen
siitä syödä ja ottaa osansa, ja olla iloisena työssänsä, niin sekin on ha'Elohiym lahja.
19. Sillä ei hän paljo ajattele elämänsä päiviä, kun ha'Elohiym on antanut hänelle
sydämmen ilon.

6. LUKU

1. On pahaa ra'ah, jota olen nähnyt auringon OSIRIS alla, ja se paljon painaa ihmistä
'adam:
2. Mies, jolle ha'Elohiym antaa rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen
sielun puolesta mitään puutu siitä, mitä hän halajaa, vaan ha'Elohiym ei anna valtaa
sitä nauttia, vaan vieras nakeri mies sen nautitsee; Tämä on turhuutta hebel ja pahaa ra'
tuskaa. (pahaa = Ra' on myös Egyptin aurinkojumala OSIRIKSEN nimi.)
3. Jos mies siittää sata lasta ja elää monta vuotta, ja hänen vuosiensa päiviä on monta,
mutta hänen sielunsa ei saa ravituksi tulla siitä hyvästä, eikä hautaustakaan anneta,
niin minä sanon: "parempi häntä on keskoinen"
(yllä jumalattoman Saarnaajan kuvaus OSIRIKSEN alta. Halle 1928 Psaltareissa isänsä David osoittaa mitä
Elämä on Jeshuassa; esim. Ps. 23: "en tarvitse mitään - vain Hänet")
4. Sillä turhaan se tulee, ja pimeyteen menee, ja pimeydellä sen nimi peitetään.
5. Ei se ole aurinkoakaan OSIRIS nähnyt eikä mitään tuntenut; parempi lepo on sillä
kuin hänellä. (keskoisella on parempi lepo kuin OSIRIKSEN orjalla helvetissä)
6. Ja jos hän eläisi kaksi kertaa tuhannen ajastaikaa, eikä olisi mitään hyvää nähnyt -
eikö kaikki mene yhteen paikkaan?
7. Kaikki ihmisen 'adam työ tapahtuu hänen suunsa hyväksi, mutta sielu ei kuitenkaan
saa kylläänsä.
8. Sillä mikä etu on viisaalla tyhmän edellä, ja mikä köyhällä, joka taitaa käyttää
itsensä elävitten edessä?
9. Parempi silmillä näkeminen kuin sielulla tapaileminen. Sekin on turhuutta ja
tuulen tavoittelemista.
10. Mikä tapahtuu, sen nimi on jo aikaa nimitetty; ja ennen on jo tiedetty, miksi
ihminen on tuleva; eikä hän voi käydä oikeudelle Sen kanssa, joka on häntä
voimallisempi. (tästä pitää OSIRIS -pyramidi huolen, köyhät pidetään köyhinä, ilman lain suojaa)
11. Sillä paljo on semmoista, jotka turhuutta enentävät; mitä hyvää siitä on ihmiselle
'adam?
12. Sillä kuka tietää, mikä ihmiselle 'adam on hyödyllinen, hänen elinaikanansa, hänen
turhan elämänsä päivinä, jotka hän varjon tavoin viettää; tahi kuka ilmoittaa
ihmiselle 'adam, mitä on tulevaa hänen jälkeensä auringon OSIRIS alla?
(OSIRIKSEN alla istuville voi koittaa hetken menestys - kunnes koittaa tilipäivä, alkaa iäinen
vastuu siitä, mitä tuli tehtyä. Aika loppuu, ikuisuus alkaa, ja erottelu, josta Saarnajalla ei
tietoa näytä olevan: Vapahtajan eli Jeshuan omille koittaa Vapaus)

7. LUKU

1. Hyvä nimi on parempi kuin hyvä voide, ja kuolemapäivä on parempi kuin

syntymäpäivä.
2. Parempi on mennä murhehuoneeseen kuin pitohuoneeseen, toisessa on kaikkien
ihmisten 'adam loppu, ja elävä panee sen sydämmeensä.
3. Parempi on murhe kuin nauru; sillä kun kasvot ovat murheelliset, on se
sydämmelle hyväksi.
4. Viisasten sydän on murhehuoneessa, ja tyhmäin sydän ilohuoneessa.
5. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin kuulla tyhmäin laulua.
6. sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, niin on tyhmäin nauru. Sekin on
turhuutta.
7. Totisesti, väkivalta saattaa viisaan hulluksi, ja lahjan anti turmelee sydämmen!
8. Asian loppu on parempi kuin sen alku; parempi pitkämielinen kuin ylpeämielinen.
9. Älä ole pikainen hengessäsi kiukustumaan, sillä kiukku asuu tyhmäin povessa.
10. Älä sano: "Mistä se tulee, että entiset päivät olivat parempia kuin nämä?" Sillä et
sinä viisaasti tätä kysele.
11. Hyvä on viisaus, jos perintökin kanssa, ja etu niille, jotka auringon OSIRIS näkevät.
(Perintöjen 'laillinen' ryöstö onkin OSIRIS -veljesten erikoislaji, kautta pyhän isän valtakuntain)
12. Sillä viisauden varjossa on olla kuin rahan varjossa, mutta tiedon etu on se, että
viisaus virvoittaa omistajaa.
13. Katso ha'Elohiym töitä; sillä kuka voi ojentaa sen, minkä Hän vääräksi tekee?
14. Ole iloinen hyvänä päivänä, ja ota pahakin päivä hyväkses; sillä sen on
ha'Elohiym luonut toisen kanssa, ettei ihminenkään tietäisi, mitä tuleva on.
15. Minä olen nähnyt kaikenlaista turhuuteni aikana; on vanhurskaita, jotka hukkuvat
vanhurskaudessansa, ja jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessansa.
16. Älä ole ylen vanhurskas äläkä kovin viisas olevinasi! Minkätähden turmelisit
itsesi?
17. Älä ole ylen jumalaton, äläkä ylen taidoton! Miksi kuolisit ennen aikaasi?
18. Se on hyvä, että tähän tartut, ja ettet toisestakaan kättäsi pidätä; sillä joka
'Elohiym pelkää, hän välttää näitä kaikkia.
19. Viisaus varustaa viisaan enemmin kuin kymmenen valtamiestä, jotka
kaupungissa ovat.
20. Sillä ei maan päällä ole yhtään ihmistä 'adam vanhurskasta, joka hyvää tekee, eikä
tee syntiä.
21. Älä myös anna sydäntäsi kaikille puheille, joita puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi
sinua toruvan.
22. Sillä montakin kertaa tietää oma sydämmesi, että sinäkin olet muita kironnut.
23. Kaikkia senkaltaisia olen minä viisaudessa koetellut; minä ajattelin: "minä tahdon
olla viisas", mutta kauas jäi viisaus minusta.
24. Kaukana se on mitä se on, ja syvän syvällä; kuka taitaa sen löytää?
25. Minä käänsin itseni sydämelläni tiedustelemaan, miettimään ja etsimään viisautta
ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tutkimaan ja koettelemaan viisautta ja taitavaisuutta,
tutakseni jumalattomuutta tyhmyydeksi ja taitamattomuutta mielettömyydeksi.
26. Ja minä löysin, mikä on kuolemaa haikeampi: vaimo, jonka sydän on ansoja ja
verkkoja, hänen kätensä kahleita. Joka ha'Elohiym on otollinen, se pelastuu hänestä,
mutta syntinen joutuu hänen saaliiksensa.
27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoo Saarnaaja, toista toiseen vertaamalla,
käsittääkseni taitavaisuutta.
28. Mitä sieluni etsi, enkä löytänyt: tuhannesta löysin yhden miehen; vaan en
löytänyt yhtään vaimoa niistä kaikista.
29. Vaan katso, sen minä löysin, että ha'Elohiym on luonut ihmisen 'adam oikeaksi,
mutta he etsivät monia juonia.

8. LUKU

1. Kuka on viisaan kaltainen, ja kuka taitava asian selittäjä? Ihmisen 'adam viisaus
valistaa hänen kasvonsa, ja hänen jäykkä katsantonsa muuttuu.
2. Minä sanon: Ota kuninkaan sana varteen, semminkin 'Elohiym valan tähden!
3. Älä ole nopsa menemään pois hänen kasvojensa edestä, ja älä puutu pahaan
asiaan! Sillä hän tekeekaikki, mitä hän tahtoo.
4. Sillä kuninkaan sana on voimallinen, ja kuka tohtii sanoa hänelle: "mitä teet?"
5. Joka käskyn kätkee, sen ei tarvitse onnettomuutta tuta; ja viisaan sydän tietää ajan
ja tuomion.
6. Sillä jokaisella toimella mishpat on aikansa ja tuomionsa; sillä ihmisen 'adam pahuus
painaa häntä paljon.
7. Sillä ei hän tiedä, mitä tapahtuva on; sillä kuka taitaa hänelle ilmoittaa, miten se
tapahtuu?
8. Ei ole ihminen herra henkensä yli pidättämään henkeä, eikä vallitse
kuolemanpäivää, eikä ole mitään päästöä sodassa, ei eikä jumalattomuus auta
omaansa.
9. Näitä kaikkia olen minä nähnyt, ja olen antanut sydämmeni tarkastelemaan
kaikkea menoa, joka auringon OSIRIS alla tapahtuu sinä aikana, jona toinen ihminen
hallitsee toista hänelle vahingoksi.
OSIRIS hallitsee kaikille vahingoksi, ryöstäen kaiken - silkasta ilkivallan ilosta. Saarnaajan
oma tila paljastuu tässä; koska hän ei tutki Sanaa vaan elämän joutavaa 'juutuubia', hän ei
saata käsittää isänsä Davidin sotia, eikä miten Jeshuan oma pelastuu kaiken kiusaamisen
keskellä masennuksesta:
"Sulillansa Hän sinua suojaa, ja sinä pakenet Hänen siipiensä alle; Hänen totuutensa 'emeth
on kilpi tsinnah ja suojos. Ei sinun tarvitse peljätä yön kauhistusta ( OSIRIS-terror -ism: pachad;
pelko-tila), eikä nuolia, jotka päivällä lentävät, ei ruttoa, joka pimeässä hiipii, eikä tautia, joka
puolipäivänä turmelee. Vaikka tuhansia kaatuisi sivullasi, ja kymmenentuhatta oikealla
puolellasi, ei se sinuun satu." Ps.91

10. Ja samoin näin minä, miten jumalattomat haudattiin ('ja tulivat rauhaan' - tämä on
suomilainen lissäys); mutta niiden, jotka oikein tehneet ovat, täytyy mennä pois pyhästä
sijasta ja tulla kaupungissa unohdetuiksi. Sekin on turhuus.
(OSIRIKSEN kauupungissa ei suvaita Jeshuan omia, jumalattomuus tulee pyhäkköön ja
oikeussaliin)
11. Koska ei tuomiota pahoista töistä kiireesti toimiteta, sentähden ihmisten 'adam
lasten sydän heissä täytetään pahaa ra' tekemään.
12. Vaikka syntinen sata kertaa pahaa tekee ja siinä kauan elää; niin tiedän kuitenkin
'Elohiym pelkääväisille hyvin käyvän, niille, jotka Hänen kasvojansa pelkäävät.
13. mutta jumalattomalle ei käy hyvin eikä hän saa kauan elää, vaan hän on varjon
vertainen, koska ei pelkää 'Elohiym.
14. On turhuutta tuokin, mikä tapahtuu maan päällä, kun vanhurskaita on, joille
käypi, jumalattomien töiden mukaan, ja jumalattomia on, joille käypi vanhurskasten
töiden mukaan. Minä sanoin: sekin on turhuutta.
15. Ja minä ylistin iloa, ettei ihmisellä 'adam ole parempaa auringon OSIRIS alla, kuin
syödä ja juoda ja olla iloinen; ja että tämä seuraa häntä hänen työssänsä hänen
elämänsä päivinä, jotka 'Elohiym hänelle auringon OSIRIS alla antaa.
OSIRIS anastaaköyhiltä kaiken mahdollisen, jakelee 'iloa' omillensa:
"Sentähden se uhraa pyydykselleen ja polttaa uhreja verkollensa, sillä niitten turvin sen osa
on rasvainen, sen ruoka lihava. Saako se sentähden tyhjentää pyydyksensä, aina surmata
kansoja säälimättä? Habakuk 1." Katso liite.

16. Kun minä annoin sydämmeni viisautta tiedustelemaan ja katsomaan sitä vaivaa,
mikä maan päällä tapahtuu, sillä moni ei saa päivällä eikä yöllä unta
silmiinsä;
17. silloin näin minä kaikesta 'Elohiym työstä, ettei ihminen taida käsittää sitä työtä,
joka auringon OSIRIS alla tapahtuu; ja vaikka ihminen vaivaa näkisi etsimällä, ei hän
kuitenkaan löydä; jos viisas vielä luulisikin sen tietävänsä, ei hän kuitenkaan taida
sitä käsittää.

9. LUKU
1. Sillä minä olen kaikkia näitä sydämmeeni pannut, tutkiakseni kaikkia näitä, että
vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat ha'Elohiym kädessä. Ei ihminen 'adam
tiedä rakkautta eikä vihaa; kaikki on ennen häntä.
2. Kaikki tapahtuu samoin kaikille: yhtälainen onni kohtaa vanhurskasta kuin
jumalatontakin, hyvää ja puhdasta kuin saastaistakin tame', uhraavaa kuin sitäkin joka
ei uhraa; hyvälle käy kuin syntiselle, valantekijälle niin kuin valaa pelkäävälle.
3. Tämä on paha kaikessa, mikä auringon OSIRIS alla tapahtuu, että kaikilla on
yhtälainen kohtalo; siitäpä ihmislasten 'adam sydän täytetään pahuudella, ja hulluus
on heidän sydämmessänsä, niinkauan kuin he elävät, ja sitten - kuolleiden luo!
(Tämä on OSIRIKSEN palvojille koulutettu ja kiivaasti puolustettu virallinen totuus, jolla perkele saa huijattua
heidät = pelastumattomat helvettiin)
4. Sillä jokaisella, joka vielä kuuluu kaikkien elävien joukkoon, on toivoa; Sillä elävä
koira on parempi kuin kuollut jalopeura.
5. Sillä elävät tietävät kuolevansa; mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä enää
ole mitään palkkaa sakar; sillä heidän muistonsa on unohdettu.
6. Heidän rakkautensakin, vihansakin ja kiivailemisensakin on jo aikaa sitten
rauennut; eikä ole heillä ijäti enää osaa kaikessa, mitä auringon OSIRIS alla tapahtuu.
(Saarnaaja, OSIRIKSEN palvoja kun on, unohtaa vain Jeshuan omille luvatun taivasosuuden, jonka
kyyneleetkin ovat talletettuna ikuisesti Kyynelten Kirjassa, YHWH tykönä. Kts Liite.)
7. Mene, syö leipäs ilolla ja juo viinisi hyvällä mielellä, sillä jo aikaa on ha'Elohiym
mieltynyt töihisi.
(parannuksenteko on OSIRIKSEN omille kauhistus)
8. Olkoot vaatteesi aina valkeat, ja älköön voidetta pääsi päältä puuttuko!
9. Iloitse elämästä vaimosi kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä,
jotka Hän Jumala sinulle auringon OSIRIS alla antanut on, kaikkina turhuutesi päivinä!
Sillä se on sinun osasi elämässäs ja vaivassas, jolla itseäs auringon OSIRIS alla vaivaat.
( OSIRIKSEN ohje: Dont worry, be happy! Alas, happyness depends on what happens. Next stop in hell.)
10. Tee kaikki, mitä kätesi löytää voimallas tehtäväksi, sillä haudassa, johonka tulet,
ei ole mitään työtä, taitavaisuutta, tietoa eikä viisautta.
(OSIRIS on raaka, töitä vaativa epäjumala - Sensijaan isällensä Davidille ja kaikille omillens Jeshua sanoo
Psaltarissa: Odota YHWH! vieläkin Minä Sanon, Odota YHWH!)
11. Vielä minä näin auringon OSIRIS alla, ettei nopsilta aina menesty juoksu, eikä
sankareilta sota, ei viisailla aina ole leipää, eikä taitavilla rikkautta, eikä
ymmärtäväisillä suosiota; vaan aika ja sattuma kohtaa heitä kaikkia.
( OSIRIS musertuu Davidin sanojen eteen: "Nuoret OSIRIS-LIONS-club -leijonat kärsivät puutetta
ja näkevät nälkää, mutta YHWH etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu. Ps.34"
Miksi näin? OSIRIKSEN palvojat eivät edes etsi YHWH - vaan viisautta! He ovat
temppeleistään karkoittaneet vanhurskaat, väärentäneet Lait - Laeista on tehty oikeuden
perversio!)
12. Sillä eipä ihminenkään 'adam tiedä aikaansa, vaan niinkuin kalat saadaan
vahingollisella verkolla, niinkuin niinkuin linnut, käsitetään paulalla; niinkuin ne,
niin myös ihmisten 'adam lapset joutuvat paulaan pahana aikana, kun se äkisti tulee
heidän päällensä
( netti ja ansa, siinä OSIRIKSEN alati jatkuvat suunnitelmat.
Mutta YHWH, Ps.140: "YHWH, pelasta chalats minua pahoilta ra' rah ihmisiltä 'adam:
suojele minua väkivaltaisilta miehiltä 'iysh, jotka pahaa aikovat sydämmessänsä, ja joka päivä
riitoja sytyttävät, kokoontuvat sotaan milcamah! He teroittavat kielensä niinkuin kärme;
 kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla. Sela. Varjele shamar minua, YHWH,
jumalattomien käsistä yad, suojele minua väkivaltaisilta miehiltä 'iysh, jotka aikovat minua
tielläni langettaa! Ylpeät (pride) panevat salaa ansoja ja pauloja minun eteeni, ja virittävät
verkkoja tien varteen; he asettavat ansoja eteeni. Sela. Mutta minä sanon 'amareti LaYHWH:
Sinä olet minun 'Eli; YHWH, ota korviisi rukoukseni tachanuwnaj ääni! YHWH 'Adonaj
'Oz Jeshuati - minun pelastukseni Jeshuati varustus, Sinä varjelet minun pääni
tappelupäivänä.")

13. Tämänkin viisauden olen minä nähnyt auringon OSIRIS alla, joka minusta suurelta
näyttää:
14. Oli pieni kaupunki ja siinä vähän miehiä; ja voimallinen kuningas tuli ja piiritti
sen, ja rakensi suuret vallit sen ympärille.
15. Ja siinä löytyi köyhä, viisas mies 'iysh, joka viisaudellansa pelasti Jeshua malat
kaupungin; eikä yksikään ihminen 'adam muistanut sitä köyhää miestä 'iysh.
Mies oli vanhurskas ja kaikin juonin köyhänä pidetty - koska OSIRIKSEN palvojat yksissä
tuumin olivat häntä valheillaan ryöstäneet. He tiesivät hänen viisautensa, mutta eivät
tahtoneet parannusta tehdä, Jeshuaa kuulla.
16. Silloin ajattelin minä: "Viisaus on väkevyyttä parempi, vaikka köyhän viisautta
katsotaan ylen, eikä hänen sanojansa kuulla."
17. Viisasten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin hallitsijan huuto
tyhmäin keskellä.
18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet; mutta yksi syntinen turmelee paljon hyvää.

10. LUKU

1. Kuolleet mawet kärpäset zebube, belsebul saattavat voiteenvalmistajan öljyn haisemaan

ja käymään; pahemmin painaa vähäinenkin tyhmyys siklut, kuin viisaus ja kunnia.
2. Viisaan sydän on oikealla, tyhmän on vasemmalla.
(Tämä on käsittämätön, mutta absoluuttinen YHWH SANAN TOTUUS. Kääntäjät kaikilla
eri kielillä koittavat paikkailla tuota valhetieteen vastaista tekstiä - viisaudelleen viilattavaksi.
Selvästikään se ei tunnu olevn totta, kenenkään lukijan luonnollinen tajunta ei tuota hyväksy.
Niinpä he (kaikki) väärentävät tuon olla -verbin milloin kulloin kuka miksikin, peittääkseen
tietämättömyytensä. 'Viisaudessaan' he korvaavat YHWH ON-sanaa, esim. sanoilla 'vetää,
pyrkii yms.' Mietipä kuten minä, vuoden verran oikeaa vastausta tykönäsi. Minulle tuo ei
selvinnyt, kunnes... Katso Liite.)
3. Ja tielläkin, jota tyhmä käy, on hän taidoton, ja sanoo kaikille: "hän on tyhmä!"
(Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä. KR38)
4. Jos hallitsijan viha nousee sinua vastaan, älä jätä paikkaasi; sillä hiljainen mieli
estää monta syntiä.
5. On paha meno, jonka minä nän auringon OSIRIS alla, joka erhetyksen tavoin lähtee
hallitsijasta:
6. Tyhmyys asetetaan suuriin kunniapaikkoihin, ja rikkaat istuvat alhaisuudessa.
7. Minä näin palvelijain istuvan hevosten seljässä ja ruhtinaitten käyvän jalkaisin
niinkuin palvelijat.
8. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; joka kivi-aitaa hajoittaa, sitä kärme
pistää.
9. Joka kiviä lohkaisee, se loukkaa itseänsä; joka puita halkaisee, se niissä itseänsä
vahingoittaa.
10. Jos joku on kirveen tylsyttänyt, eikä terää hivonnut, täytyy hänen voimia lisätä.
Vaan hyödyllistä on oikein käyttää viisautta.
11. Jos kärme on pistänyt, ennenkuin se on lumottu, niin ei ole hyötyä lumoojasta.
12. Viisaan suun Sanat ovat otolliset; mutta tyhmän huulet nielevät hänet.
13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen suunsa loppu pahaa
mielettömyyttä.
14. Ja tyhmällä on paljon puhetta; vaikka ei ihminen 'adam tiedä, mitä tapahtuva on; ja
kuka taitaa hänelle sanoa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
15. Tyhmän työ väsyttää häntä, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.
16. Voi sinua, maakunta, jonka kuningas lapsi on ja jonka ruhtinaat varahin syövät!
17. Onnellinen sinä, maakunta, jonka kuningas on jalosukuinen, ja jonka ruhtinaat
oikealla ajalla syövät, miehuudessa eikä juoppoudessa!
18. Laiskuuden tähden malat maahan putoavat, ja joutilaitten kätten tähden
vuotaa huone.
19. Huviksi atriat valmistetaan ja viini ilahduttaa elämän; ja raha kaikki toimittaa.
20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasi kiroile
rikasta; sillä taivaan linnut vievät äänen ja siivelliset ilmaisevat sanan.

11. LUKU

1. Lähetä leipäsi vesille, sillä monen päivän perästä olet sen löytävä.
2. Anna osa seitsemälle, kahdeksallekin, sillä et sinä tiedä, mikä kova onni maan
päällä voi tapahtua.
3. Kun pilvet ovat sadetta täynnä, vuodattavat ne sen maan päälle. Jos joku puu
kaatuu etelään tahi pohjoiseen, kuhunka paikkaan puu kaatuu, siinä se on oleva.
4. Joka ilmaa katsoo, se ei kylvä; ja joka pilviä kurkistelee, ei se mitään leikkaa.
5. Niinkuin et tunne tuulen tietä, etkä luitten rakentumista raskaan kohdussa, niin et
myöskään tiedä ha'Elohiym työtä, joka kaikki tekee.
6. Kylvä siemenesi huomeneltain, äläkä lepuuta kättäsi illalla; sillä et sinä tiedä,
kumpi paremmin menestyy, tuoko vai tämä, tahi josko molemmat ovat yhtä hyvät.
7. Ja valkeus on suloinen, ja silmille on hyvää nähdä aurinkoa OSIRIS.
8. Sillä jos ihminen 'adam monta vuotta elää, olkoon hän aina iloinen, ja muistakoon
pimeyden päiviä, että niitä niin monta on; kaikki, mitä tulee, on turhuutta.
9. Iloitse, nuorukainen, nuoruudessas, ja sydämmesi ilahuttakoon sinua nuoruutesi
päivinä! Ja käy niitä teitä, joita joita sydämmesi halajaa ja silmäsi ihantelevat; - mutta
tiedä, että ha'Elohiym kaikkien näiden tähden tuottaa sinut tuomiolle!
10. Ja pane pois kaiho sydämmestäs ja ja heitä pois paha lihastasi, sillä nuoruus ja
aamurusko ovat turhuutta!

12. LUKU

1. Ja muista Luojaasi nuoruudessas, ennenkuin pahat päivät tulevat, ja vuodet

lähestyvät, jolloin olet sanova: "ei ne minulla kelpaa;"
2. ennenkuin pimenee aurinko OSIRIS, ja valkeus, kuu ja tähdet pimentyvät, ja pilvet
tulevat jälleen sadekuuron jälkeen;
3. silloin kun huoneen vartijat vapisevat ja väkevät miehet koukistuvat ja jauhajat
ovat joutilasna, että heitä niin vähä on, ja akkunoista-katsojat pimenevät;
4. ja ovet kadulle suljetaan, kun myllyn ääni hiljenee, ja hän heräjää linnun ääneen ja
kaikki veisun tyttäret vaipuvat;
5. ja kukkuloitakin peljätään, ja peljätyksiä on tiellä; ja mandelipuu kukoistaa, ja
heinäsirkka jäykistyy, ja ruokahalu lakkaa, - sillä ihminen 'adam menee ijankaikkiseen
huoneeseen, ja itkijät käyvät ympäri kadulla -
6. ennenkuin hopeaside katkeaa ja kultainen astiaa särkyy, ja ämpäri rikotaan lähteen
reunalla ja ratas kaivolla hajoaa;
7. ja multa tulee maaksi jälleen, niinkuin se ollut on, ja henki palajaa ha'Elohiym
tykö, joka sen antanut on.
8. Turhuuksien turhuutta! sanoo Saarnaaja; kaikki on turhuutta!
9. Ja se Saarnaaja ei ollut ainoastaan viisas, vaan hän vielä opetti kansalle tietoa,
ja arvosteli, tutki ja valmisti monta sananlaskua.
10. Saarnaaja pyysi löytää sopivia sanoja, ja vakaita kirjoituksia, totuuden sanoja.
11. Viisasten sanat ovat kuin pistimet, ja kootut lauseet kuin kiinnitetyt naulat; ne
ovat yhden saman Paimenen antamia.
12. Ja vielä, poikani, anna varoittaa itseäsi! Sillä paljolla kirjantekemisellä ei ole
loppua, ja liikanainen lukeminen väsyttää ruumista.
13. Kuulkaamme siis kaiken opin päätöstä: Pelkää ha'Elohiym ja pidä Hänen
käskynsä, sillä sitä tulee kaikkien ihmisten 'adam tehdä!
14. Sillä ha'Elohiym tuottaa kaikki työt tuomiolle, kaikki salatutkin työt, joko ne
ovat hyviä tahi pahoja.

Saarnaajan Loppu.
Saarnaajan Liitteet.
Aurinko
‫ ׁשֶמֶׁש‬shemesh {sheh'-mesh}
to be brilliant; TWOT - 2417a; n
1) sun
1a) sun
1b) sunrise, sun-rising, east, sun-setting, west (of direction)
1c) sun (as object of illicit worship) - Ra', OSIRIS
- oz-iris... 'voima-yksisilmä', kolmion sisässä oleva kuvio, löydä pakanakuviot kirkkojen seiniltä, ym
1d) openly, publicly (in other phrases)
1e) pinnacles, battlements, shields (as glittering or shining)

_______________________________________________________________________

Luku 10:2,3

2. Viisaan sydän on oikealla, tyhmän on vasemmalla.

3. Ja tielläkin, jota tyhmä käy, on hän taidoton, ja sanoo kaikille: "hän on tyhmä!"

Aikoja sitten löysin Taivaallisen pelastuksen = Jeshuan, yksinäni hotellihuoneessa,

maapallosen toisella puolella. Kotiin tultuani, etsin seurakuntaa vaan en löytänyt.
Lienee (?) lukijalle selvinnyt, miksi.
Taaksepäin katsellessa, tuntuu ihmeeltä kuinka pelastuin tuon vuonna 325 kootun
opuksen, eli Rooman Keisari-osiris-Paavi-Konstantinuksen testamentin, kirkkoisän
tekstin avulla. Tämän 'kirkko-isä-kansanmurhaaja' rooma-compatible kirkkolaitos myypi
sitä yhä enemmän muunneltuna, uutena - kunnes YHWH sana siitä on kokonaan
poistettu. Tämä rroomanapparien touhu ja vatikaanin tekstiväärennökset ovat tosi
kehno juttu: toisaalta minulle tämä väärennösten paisuava sarja, on todistus YHWH
sanan väkevyydestä. Minä, kuten miljoonat, pelastuin Sanansa kautta - huolimatta
väärennöksistä, ja eritoten huolimatta minusta.

Hyväksyin aikoinaan jopa sen, että numero-arvot jotka edustavat Hebrean sanoja,
voidaan matemaattisesti 'ynnätä', ja sen perusteella väittää, todistaa, mitä
matemaatikkorabbi ikinä haluaa. En enää usko tähän, väärennösten, lisäysten, ja
poistojen takia...Tähän ovat syyllistyneet vuosituhansien ajan kaikki ne, jotka
käännöksiin ovat osallistuneet. Roomakin myöntää osallisuutensa näihin,
parhaimmin kirkkoisä-keisarinsa uuteen kokoelmaan.

Viisaan sydän
Luettuani käyttämästäni KR-38 raamatusta tämän jakeen, jäin ymmälle. Aloin
selvittää sitä...
"2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle."

Mitä ihmeen vetelyä tämä on? Pidin sanaa totuutena, enkä voinut hyväksyä tätä
käännöstä. Mutta mitä enmmän selvitin, sitä pahemmaksi 'tilanne' muuttui. Kaikki
löydökseni viittasi siihen että alkuperäinen teksti on 100% mahdottomuus. Eihän
kenenkään sydän muljahtele päätöksien perässä, ei, vaan pysyy aina paikallaan.
Minua pidetään hulluna, jos pidän kiinni tuon jakeen todellisuudesta. Semminkin kun
adamit pitävät jo nyt järkeni kadottaneena, uskovaisena hulluna, jota ämän takia
vainotaan mitä törkeämmin...

En Jeshuaa, Herraani voi hylätä, Hänen ansiostaan pääni kasassa pysyy: Hän on
pääni kohentaja! ... niinpä jätin tämän aiheen 'hyllylle', huutaen yksinäisyydessä
Häneltä vastausta päivittäin. Epätoivoinen juttu, eikö totta!? Mutta YHWH Ben
David, Hän kuuli rukoukseni!

Kului vuosi.

Syntymäpäiväni, aamu-yöllä, minut herätettiin. Kuka? Nimeä ei kertonut. Olin

täysin valveilla kun Hän aloitti lempeän puheensä näin: "Olen tullut kertomaan
sinulle pyytämäsi jakeen selityksen. Kuule Timo. Sinä luet Sanaa aivan väärin,
arvostelet sitä kuin sinä istuisit hallitsijana, olisit itse kirjoittanut sen. Olet itsekäs.
Nöyrry ja tee parannus!"

"Tämä SANA, se on MINUN SANANI. Ei sinun, eikä voida olettaa että

sinä, saatikka joku kirjanoppinut, ymmärtäisi ja voisi ajatukseni
halutessasi tajuta. Tämä SANA, se on absoluuttinen TOTUUS, salattu.
MINÄ Olen Totuus. MINÄ olen se, joka tässä Sanassa, tästä sanasta,
olen kautta aikain puhunut. Minun Nimeni On Sana. MINÄ yksin
määritän sen sisällön, varjelen sitä. Tässä kohdassa MINÄ kerron
ihmisestä, joka etsii minua, ja tulee eteeni. Hän on Viisas. Sydämensä on
- ja pysyy - oikealla kädelläni. Minun_oikealla_kädelläni.

"Tyhmä on kääntänyt selkänsä minulle. MINÄ ole se, joka SANON hänestä, että
sydämensä on vasemmalla. Minun_vasemmalla_kädelläni. Kyse on kuuliaisuudesta -
Minulle - mielipitees, kuinkas elämääsi koet, Sanaa tulkitset, miltä tuntuu, ei paina
pisarankaan vertaa - ja vielä vähemmän, mikäli olet tohtorien ylipäällikkö - vedoten
vilpillisesti 'tieteeksi' kutsuttuun oppiisi.

Dabar YHWH sanoo "PUHUJA, AUKTORITEETTI OLEN MINÄ!

EI OLE TOISTA MINUN RINNALLANI!
Minä olen ainoa auktoriteetti - olkoon sanasi harvat kun eteeni tulet.
"Minulle, Korkeimmalle, Elyown, selkänsä ovat kääntäneet, nuo tiellä
vastaantulevat kulkijat, nuo jotka tulevat sinuakin vastaan, herjaten sinua, sinä
uudestisyntynyt Jeshuan kasvoja etsivä. Noiden hoippuvain huudot kaikki kuulevat!"

"Hänellä oli yllään vereen kastettu viitta, ja nimi, jolla Häntä kutsutaan, on YHWH Sana." Ilm.19

________________________________________________________________________

Vatikaanin oma TAU -veljeskunta löysi oman temppelinsä:

TAU Dig Outside Jerusalem Unearths a Rival to King Solomon’s Temple, By David
Israel - 8 Shevat 5780 – February 3, 2020
jewishpress com/news/israel/jerusalem/tau-dig-outside-jerusalem-unearths-a-rival-to-
king-solomons-temple/2020/02/03/

________________________________________________________________________

Bible verses about Osiris

(From Forerunner Commentary)
https://www.bibletools.org/index.cfm/fuseaction/Topical.show/RTD/cgg/ID/773/Osiris.htm

Two key figures in the origin of Christmas are Nimrod, a great grandson of Noah, and his mother and wife, Semiramis, also known
as Ishtar and Isis. Nimrod, known in Egypt as Osiris, was the founder of the first world empire at Babel, later known as Babylon
(Genesis 10:8-12; 11:1-9). From ancient sources such as the "Epic of Gilgamesh" and records unearthed by archeologists from long-
ruined Mesopotamian and Egyptian cities, we can reconstruct subsequent events.

After Nimrod's death (c. 2167 BC), Semiramis promoted the belief that he was a god. She claimed that she saw a full-grown
evergreen tree spring out of the roots of a dead tree stump, symbolizing the springing forth of new life for Nimrod. On the
anniversary of his birth, she said, Nimrod would visit the evergreen tree and leave gifts under it. His birthday fell on the winter
solstice at the end of December.

A few years later, Semiramis bore a son, Horus or Gilgamesh. She declared that she had been visited by the spirit of Nimrod, who
left her pregnant with the boy. Horus, she maintained, was Nimrod reincarnated. With a father, mother, and son deified, a deceptive,
perverted trinity was formed.

Semiramis and Horus were worshipped as "Madonna and child." As the generations passed, they were worshipped under other
names in different countries and languages. Many of these are recognizable: Fortuna and Jupiter in Rome; Aphrodite and Adonis in
Greece; and Ashtoreth/Astarte and Molech/Baal in Canaan.

During the time between Babel and Christ, pagans developed the belief that the days grew shorter in early winter because their sun-
god was leaving them. When they saw the length of the day increasing, they celebrated by riotous, unrestrained feasting and orgies.
This celebration, known as Saturnalia, was named after Saturn, another name for Nimrod.

Martin G. Collins
Syncretismas!

If we got Christmas from the Roman Catholics, and they got it from paganism, where did the pagans get it? Where, when, and what
was its real origin?

It is a chief custom of the corrupt system denounced all through Bible prophecies and teachings under the name of Babylon. And it
started and originated in the original Babylon of ancient Nimrod! Yes, it stems from roots whose beginning was shortly this side of
the Flood!
Nimrod, grandson of Ham, son of Noah, was the real founder of the Babylonish system that has gripped the world ever since—the
system of organized competition—of man-ruled governments and empires, based upon the competitive and profit-making economic
system. Nimrod built the Tower of Babel, the original Babylon, ancient Nineveh, many other cities. He organized the world's first
kingdom. The name Nimrod, in Hebrew, is derived from "Marad," meaning "he rebelled."

From many ancient writings, considerable is learned of this man, who started the great organized worldly apostasy from God that has
dominated this world until now. Nimrod was so evil, it is said he married his own mother, whose name was Semiramis. After
Nimrod's untimely death, his so-called mother-wife, Semiramis, propagated the evil doctrine of the survival of Nimrod as a spirit
being. She claimed a full-grown evergreen tree sprang overnight from a dead tree stump, which symbolized the springing forth unto
new life of the dead Nimrod. On each anniversary of his birth, she claimed, Nimrod would visit the evergreen tree and leave gifts
upon it. December 25th was the birthday of Nimrod. This is the real origin of the Christmas tree.

Through her scheming and designing, Semiramis became the Babylonian "Queen of Heaven," and Nimrod, under various names,
became the "divine son of heaven." Through the generations, in this idolatrous worship, Nimrod became the false Messiah, son of
Baal the Sun-god. In this false Babylonish system, the "Mother and Child" (Semiramis and Nimrod reborn), became chief objects of
worship. This worship of "Mother and Child" spread over the world. The names varied in different countries and languages. In
Egypt, it was Isis and Osiris. In Asia, Cybele and Deoius. In pagan Rome, Fortuna and Jupiterpuer. Even in Greece, China, Japan,
Tibet is to be found the counterpart of the Madonna, long before the birth of Christ!

Thus, during the fourth and fifth centuries, when the pagans of the Roman world were "accepting" the new popular "Christianity" by
hundreds of thousands, carrying their old pagan customs and beliefs along with them, merely cloaking them with Christian-sounding
names, the Madonna and "Mother and Child" idea also became popularized, especially at Christmas time. Every Christmas season
you will hear sung and chanted dozens of times the hymn "Silent Night, Holy Night," with its familiar "Mother and Child" theme.
We, who have been born in such a Babylonish world, reared and steeped in these things all our lives, have been taught to revere
these things as holy and sacred. We never questioned to see where they came from—whether they came from the Bible or from
pagan idolatry!

We are shocked to learn the truth—some, unfortunately, take offense at the plain truth! But God commands His faithful ministers,
"Cry aloud, spare not, lift up thy voice like a trumpet, and show my people their transgression" (Isaiah 58:1). Shocking as these facts
are, they are the plain facts of history and the Bible!

The real origin of Christmas goes back to the ancient Babylon. It is bound up in the organized apostasy with which Satan has gripped
a deceived world these many centuries! In Egypt, it was always believed that the son of Isis (Egyptian name for "Queen of Heaven")
was born December 25th. Paganism celebrated this famous birthday over most of the known world for centuries before the birth of
Christ.

December 25th is not the birthday of Jesus the true Christ! The apostles and early true Church never celebrated Christ's birthday at
any time. There is no command or instruction to celebrate it in the Bible—rather, the celebrating of birthdays is a pagan, not a
Christian custom, believe it or not!

Thus the ancient idolatrous "Chaldean Mysteries," founded by this wife of Nimrod, have been handed down through the pagan
religions under new Christian-sounding names.

Herbert W. Armstrong (1892-1986)

The Plain Truth About Christmas
 SHIR HASHIRIM LiSlomoh
Song of Solomon
Song of Songs

Korkea Veisu.
Laulujen Laulu; kertomus siitä, kuinka turhautunut Saarnaaja löytää Messiaan.
Saarnaaja puki tämän järisyttävän kokemuksensa rakkaustarinaansa mustaan
Suulemittaresta.

LUKU 1.

Virtten virsi, Salomolta.

2. Hän suudelkoon minua suunsa suudelmilla! Sillä rakkautesi dowd on suloisempi
kuin viini.
3. Voiteesi ovat hajulta lereah / towb hyvät; vuodatettua voidetta on Sinun Nimesi
HaShem (Voideltu eli Messias). Sentähden neitoset Sinua rakastavat ahab.
4. Vedä minua, niin me tahdomme jälessäsi juosta! Kuningas on vienyt minut
kammioihinsa. Riemuitkaamme ja iloitkaamme Sinusta, ylistäkäämme rakkauttasi
dowd viiniä paremmaksi! Syystä he Sinua rakastavat ahab.
5. Musta olen minä, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret! - niinkuin
Kedarin majat, niinkuin Salomon seinäliinat.
6. Älkäät sitä katsoko, että minä musta sacharcoreth olen, että minä olen päivän
paahtama! Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat minut viinimäkien vartijaksi;
omaa viinimäkeäni en vartijoinutkaan.
7. Sano minulle, Sinä, jota sieluni rakastaa ahab, missä laidunta pidät, missä lounalla
lepäät rabats (=annat laumasi levätä); sillä miksi olisi minun oltava kuljeksijana
kumppanittes karjoilla?
8. Jos et sitä tiedä, ihanin vaimoista bannasim 'naisista' niin mene lammasten tso'n lauma
jäljille, kaitse ra'ah hoida vohliasi paimenten majapaikoilla! mishkan mm. temppeli
9. Hevoseeni Faraon ajokaluissa vertaan sinua, ystäväni.
10. Kauniit ovat Sinun poskesi pankuissa, sinun kaulasi helminauhoissa.
11. Kultaiset pankut hopeanastoilla tahdomme tehdä sinulle.
12. Kuninkaan ollessa pöydässänsä antoi nathan narduksni hajunsa.
13. Mirhamivihko more myrrh on ystäväni dowd minulle; rinnoillani se riippuu.
14. Kyprin kopher henna, uhriveren väri rypäle on ystäväni minulle, En Gedin (lähteestä)
viinimäestä.
15. Katso, sinä olet kaunis yapheh, armaani! Katso kaunis olet sinä; kyyhkysiä yownah
ovat silmäsi.
16. Katso, kaunis olet sinä, ja ihana; vuoteemmekin vihoittaapi.
17. Orsina asunnossamme ovat sedripuut, vuolinamme kypressit.

Kertomus alkaa Salomon viimein löytämästä 'elämänsä vaimosta' ,

Suulemittaresta (tuhannen naisen haareminsa jää tämän mustaihoisen vaimon rinnalla
toiseksi). Näyttää siltä, että turhuudessaan vaeltanut kuningas (lue Saarnaaja Halle-28 kirja)
on tässä löytänyt myös Pelastuksen eli Jeshuan. Tämä on samalla myös kertomus siitä, kuinka
ihmissielu (minä&sinä) pelastumme - ylimaallisen paratiisin tuoksun saatuaan, rakastuu,
alkaa etsiä Jeshuan, YHWH Ainokaisen Pojan kasvoja. Ylhäältä annetun Uudestisyntymän
kautta, Suulemittaren kanssa meistä tulee ylösnoussut morsian, puhdistettuna valmis Karitsan
(arnion) taivaallisiin häihin. Tässä tekstissä seuraa vuoropuhelu, Voidellun Kuninkaamme
=Messias ja palvelijattarensa, seurakunnan välillä. Jeshuan oman puhdistetun seurakunnan,
joka on valmistettu Taivaallisiin Karitsan häihin.

LUKU 2.

(Vuoropuhelu: Olen musta, kaikkien pilkkaama leskenlehti elikkä rikkaruoho - sanoo

osiriksen orjatyössä masentunut morsian, Jeshuaa etsivä, apua huutava.... Saarnaajakin on nyt
löytänyt tarkoituksen turhaan elämäänsä, uudestisyntynyt)

Minä olen Saronin kukkanen, laaksojen lilja, sanoo Suulemitar.

(Nyt Jeshuan vastaa, Häntä etsivälle, sinulle:)
2. Niinkuin lilja orjantappuroissa, niin on armaani tytärten seassa.
3. Niinkuin omenapuu metsäpuistossa, niin on ystäväni poikain keskellä. Hänen
varjossansa minä ihaillen istun, ja hänen hedelmänsä on herkkua kurkulleni.
4. Hän on viinihuoneeseen minut vienyt, ja lippunansa ylitseni on rakkaus.
5. Virvoittakaat minua viinimarjoilla,vahvistakaat minua omenoilla; sillä minä olen
sairas rakkaudesta!
6. Vasen kätesi on pääni alla, ja oikea kätesi halaa minua.
7. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten tai naaraspeurain kautta,
ett'ette herätä, ettekä häiritse rakkautta, ennenkuin se itse tahtoo!
(Moni innokas Jerusalemin tytär painostaa ohikulkijaa - mikä tässä kielletään. Kutsun sanan-
kuuloon saa esittää, mutta jos joku ei tahdo vastaanottaa, älkää häiritkö. Ihmiselle 'adam
annetaan Pyhän Hengen työnä kaipuu, etsikkoaika; vain silloin kutsu voidaan ottaa vastaan.)
8. Ystäväni ääni kuuluu! Katso, Hän tulee, hyppien vuorilla, karkaellen kukkuloilla.
Ystäväni on metsävuohen tahi nuoren peuran kaltainen. Katso, Hän seisoo seinämme
takana, katsoen akkunasta, kurkistellen ristikosta.
10. Ystäväni vastaten sanoo minulle "Nouse, minun armaani, ihanaiseni, ja tule!
11. Sillä katso, talvi on kulunut, sade on lakannut, mennyt menojansa.
12. Kukkasia nähdään kedolla, laulun aika on tullut, toukomettisen ääni kuullaan
maassamme.
13. Fiikunapuu kypsyttää hedelmänsä, viinipuut kukassa antavat hajua. Nouse,
armaani, ihanaiseni, ja tule!
14. Kyyhkyseni kallion kolossa, onkalon katveessa! Anna nähdä kasvojasi, anna
kuulla ääntäsi! Sillä äänesi on suloinen, ja kasvosi ovat ihanat.
15. Pyytäkäät meille kettuja, vähäisiä kettuja, jotka viinimäkiä turmelevat! Sillä
viinimäkemme kukkivat.
16. Ystäväni on minun, ja minä olen Hänen, joka laidunta pitää kukkasten seassa.
17. Siksikuin päivä viilestyy ja varjot pakenevat, käänny, ystäväni, ja ole kuin
metsävuohi taikka niinkuin nuori peura louhikkovuorilla!"

3. LUKU

Minä etsin yöllä vuoteellani sitä, jota sieluni rakastaa; minä etsin Häntä, vaan en
löytänyt.
2. Minä nousen nyt, ja kävelen kaupunkia; kaduilla ja turuilla etsin minä sitä, jota
sieluni rakastaa. Minä etsin Häntä, vaan en löytänyt.
3. Minua kohtasivat vartijat, jotka kaupunkia kävelivät. "Jota sieluni rakastaa,
oletteko sitä nähneet?"
4. Vähän heistä poikettuani, löysin sen, jota sieluni rakastaa; pitelin Häntä, enkä
päästänyt Häntä, ennekuin sain Hänet äitini kotiin, synnyttäjäni kammioon.
5. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten tahi naaraspeurain kautta
kedolla, ett'ette herätä ettekä häiritse rakkautta, ennekuin se itse tahtoo!
6. Kuka on Hän, joka korvesta lähtee, niinkuin savupatsas, tuoksutettu mirhamilla ja
hyvällä hajulla kaikista kauppiaan haju-aineista?
7. Katso, tuossa Salomon omat lepopaarit; kuusikymmentä väkevää niiden ympärillä
Israelin väkevistä!
8. Kaikki miekan kantajia, sotaan harjoitettuja; kullakin miekkansa vyöllä, hirmun
tähden yöllä.
9. Lepopaarit teetti itsellensä kuningas Salomo Libanonin puista.
10. Patsaat niihin teetti Hän hopeasta, selkätuen kullasta, istuimen purppurasta;
sisusta on Jerusalemin tytärten rakkauden koristama.
11. Lähtekäät, Sionin tyttäret, katsomaan kuningas Salomoa kruunussa, jolla äitinsä
Hänen kruunasi Hänen hääpäivänänsä, ja sydämmensä ilopäivänä!

4. LUKU
Katso, sinä olet kaunis, armaani, katso sinä olet kaunis! Silmäsi ovat kyyhkysiä
silmiverkkosi takana; hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka Gileadin vuorelta
laskeutuu.
2. Hampaasi ovat niinkuin lauma kerityitä lampaita, jotka pesusta nousevat, kaikki
heistä kaksinkantavia, ei yhtäkään heistä hedelmätöntä.
3. Niinkuin ruusunkarvainen nauha ovat sinun huulesi, sinun suusi on suloinen,
poskesi kuin omenalohko silmiverkkosi takana.
4. Kaulasi on kuin Davidin torni, rakennettu ase-aitaksi; tuhat kilpeä riippuvat siinä,
ja kaikenlaisia sankarin asetta.
5. Rintasi ovat niinkuin kaksi peuran vohlaa, metsävuohisen kaksosia, jotka laidunta
pitävät liljain keskellä.
6. Siksi kuin päivä viilestyy, ja varjot pakenevat, tahdon minä mennä
mirhamivuorelle ja suitsutuksen kukkulalle.
7. Aivan kaunis olet sinä, armaani; ei yhtään virhettä ole sinussa.
8. Tule minun kanssani Libanonista, morsiameni, minun kanssani Libanonista, astu
alas Amanin kukkulalta, Senirin ja Hermonin harjulta, jalopeurain luolista, pardein
vuorilta.
9. Sydämmeni veit sinä minulta, sisareni, morsiameni; sydämmeni veit minulta
yhdellä silmäsi katsannolla, yhdellä kaulasi korulla.
10. Kuinka suloinen on rakkautesi, sisareni, morsiameni! Kuinka paljon parempaa
rakkautesi kuin viini, ja voiteesi haju kuin kaikki yrtit!
11. Mettä mehuavat sinun huulesi, morsiameni! Hunaja ja maito on kielesi alla, ja
vaatteesi tuoksu on kuin Libanonin tuoksu.
12. Suljettu tarha on sisareni, morsiammeni; salvattu kaivo, lukittu lähde.
(Jeshuan oman, suulemittaren, ajatukset, elämä, tai murheet eivät kuulu kenellekään - vain
Jeshualle. 'Synninpäästö' - yms. sieluin urkkimis-harhaopit, ismit, kuuluvat Jerusalemin
osiris-tyttärille!)
13. Tuotteesi ovat: omenatarha hyvillä hedelmillä, kyprit narduksen kanssa;
14. nardus ja safran, kalmus ja kaneli, ynnä kaikkinaisten hyvänhajuisten puitten
kanssa; mirhami ja aloe, ynnä kaikkinaisten parhaimpien yrttien kanssa.
15. Sinä olet kaivo yrttitarhassa, elävän veden lähde, Libanonista juokseva joki.
(Suulemitar on löytänyt Uuden Elämän Jeshuassa, hänestä on jo tullut pulppuavan elävän
veden lähde - elävä vesi joka pelastaa Jeshuaa etsiväin janoiset sielut. Kaivo on pidettävä
lukittuna etteivät osattomat sotkisi sen vettä)
16. Nouse pohjatuuli, tule lounatuuli, puhalla tarhani läpi, anna hajunsa vuotaa!
Tulkoon ystäväni tarhaansa ja syököön sen hyviä hedelmiä!

5. LUKU

Tullut olen tarhaani, sisareni, morsiameni, poiminut mirhamini ynnä yrttien kanssa,
olen syönyt mesileipäni, juonut olen viinini ynnä maitoni. Syökäät, ystävät, juokaat
ja juopukaat, armaani!
2. Minä nukuin, mutta sydämmeni valvoi. Ystäväni kuului kolkuttavan:"Avaa
minulle, sisareni, armaani, kyyhkyseni, ihanaiseni, sillä pääni on täynnä kastetta,
palmikkoni yön pisaroita!"
3. "Riisunut olen vaatteeni, kuinka ne jälleen päälleni pukisin? Pessyt olen jalkani,
kuinka ne jälleen saastuttaisin?" -
4. Ystäväni ojensi akkunasta kätensä; ja sydämmeni sykytti Häntä kohtaan.
5. Nousin ystävälleni avaamaan, ja käteni kastui mirhamista, sormeni lukon salvalle
valuvasta mirhamista.
6. Minä avasin ystävälleni, mutta ystäväni oli poikennut pois ja vaeltanut ohitse,
Sieluni aaltoili Hänen puhuessansa. Minä etsin Häntä, vaan en löytänyt Häntä; minä
huusin Häntä, vaan ei Hän vastannut minua.
7. Vartijat, jotka kävelevät kaupunkia, kohtasivat minua, hosuivat ja haavoittivat
minua; veivätpä vaippani radidi harso päältäni, nuo vartijat muurilla.
8. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, jos löydätte ystäväni - mitäpä muuta
sanoisitte Hänelle kuin: "minä olen sairas rakkaudesta!"
(Nyt Jerusalemin tyttäret yllättäin kiinnostuvat pilkkaamansa Suulemittaren puheesta,
miehestänsä - ja alkavat kyselemään: )
9. "Mitä muita ystäviä parempi on sinun ystäväsi, sinä ihanin vaimoista? "Mitä muita
ystäviä parempi ystäväsi, koska meitä niin vannotit?"
(Suulemitar innoissaan kertoo millainen Jeshua on:)
10. Ystäväni on valkoinen ja punainen, kymmentä tuhatta etevämpi.
11. Hänen päänsä on parasta puhdasta kultaa, Hänen suortuvansa kaharoita, mustia
kuin kaarne.
12. Silmänsä ovat kuin kyyhkyset vesi-ojilla, uiskentelevina maidossa, istuvina
kauniilla pohjalla. (Hänen silmänsä ovat niinkuin mettisen silmät, vesiojan tykönä,
rieskalla pestyt, ja ovat täynnä. Biblia 1776)
13. Poskensa ovat kuin yrttilavat, kukkulat tuoksuvista kasveista; huulensa ovat
liljoja, jotka mehuavat juoksevaa mirhamia.
14. Kätensä kuin kultalevyt, täyteen istutetut turkos-kivillä; runkonsa taideteos
elefantin luusta, kaunistettu safireilla.
15. Säärensä kuin marmoripatsaat, perustetut kultajaloille, näkönsä kuin Libanon,
komea kuin sedripuut.
16. Suunsa on suloisuus; Hän on itse ihanuus, semmoinen on omani, semmoinen on
ystäväni, Te Jerusalemin tyttäret!

6. LUKU

Kuultuaan millainen Hän on, kiinnostus herää, Jerusalemin tyttäret myös haluavat löytää Jeshuan!
"Kunne on rakkaasi mennyt, sinä ihanin vaimoista? Kunne on ystäväsi kääntynyt,
että Häntä etsisimme kanssasi?"
2. Suulemitar: Ystäväni on mennyt tarhaansa, yrttilavoille, laidunta pitämään
tarhoissa ja liljoja poimimaan.
3. Minä olen ystäväni, ja ystäväni on minun, Hän, joka laidunta pitää liljain keskellä.
He löytävät Hänet; kuvaus Jeshuaa etsivästä seurakunnasta; Seurakunnalleen Jeshua sanoo:
4. Kaunis olet sinä armaani, kuin Tirtsa, Ihana kuin Jerusalem, pelättävä kuin
sotajoukot.
5. Suulemitar: Käännä sinun silmäsi minusta, sillä ne minun hulluksi tekevät! Jeshua:
Sinun hiuksesi ovat vuohilauma, joka Gileadin vuorilta laskeutuu.
6. Hampaasi ovat kuin lauma karitsoja, jotka pesusta nousevat, kaikki heistä kaksin
kantavia ei yhtäkään heistä hedelmätöntä.
7. Poskesi ovat kuin omenalohko silmiverkkosi takana. Kuusikymmentä on
kuningatarta, kahdeksankymmentä vaimoa, neitoset epälukuiset.
8. Yksi kumminkin on kyyhkyseni, ainokainen äidillensä, sulo synnyttäjällensä.
Tyttäret näkivät hänet, ja kiittivät häntä onnelliseksi, kuningattaret ja vaimot, ja
ylistivät häntä.
10. Kuka tuolla kuultaa kuin aamurusko, kaunis kuin kuu, puhdas kuin päivän valo,
peljättävä kuin sotajoukot?
11. Minä menin pähkinätarhaan, katselemaan laakson ruohoja, katsomaan, josko
viinipuut ovat puhjenneet, josko omenapuut kukkivat.
12. En tiennyt että sieluni oli minun korottanut jalon kansani vaunuille.
13. Palaja, palaja Sulamit! Palaja, palaja, että me katselisimme sinua! Mitä te
Sulamitissa katselette? Sitä, mitä leirihypyssä.

7. LUKU

Kuinka ihana on käyntisi kengissäs, sinä ruhtinaan tytär! Lanteesi laineet ovat kuin
kultakäädyt, teokset taiturin käsistä.
2. Napasi on kuin ympyrä malja, josta väkiviini ei puutu; vatsasi on kuin nisuläjä,
liljojen ympäröimä.
3. Rintasi ovat kuin kaksi peuran vohlaa, metsävuohten kaksosia.
4. Kaulasi on kuin tornielefantin luusta; silmäsi kuin Hesbonin lammikot Bath
Rabbimin portin luona; nenäsi kuin Libanonin torni, katsova Damaskoa kohden.
5. Pääsi on kuin Karmel, pääsi hiukset kuin purpura; kuningas on palmikkoihin
vangittu.
6. Kuinka kaunis, ja kuinka ihana olet sinä, rakkaani, hekumissa!
7. Vartalosi on kuin palmupuu, rintasi kuin rypäleet.
8. Arvelen noustakseni palmupuuhun, tarttuakseni sen oksiin, ja olkoon rintasi
rypäleinä viinipuussa, ja sieraintesi haju omenoina!
9. Kurkkusi kuin paras viini, - joka somasti soluu ystävääni, ja saattaa nukkuvaisen
huulet puhumaan.
10. Minä olen ystäväni oma, ja minuun on Hänen halunsa.
11. Ylös, ystäväni, lähtekäämme maalle, yöpykäämme maakylissä,
12. noustaksemme varhain viinimäkiin, katsellaksemme, josko viinipuu puhkeaapi,
kukka aukeaapi, omenapuut urpivat; siellä minä anna sinulle rakkauteni.
13. Rakkauden omenat antavat hajun; oviemme suulla on kaikkinaisia hyviä
hedelmiä, uusia sekä vanhoja; ne olen sinulle, ystäväni, tallentanut.

8. LUKU

Joskapa olisit kuin veljeni minulle, äitini rintoja imenyt, niin taitaisin ulkona tavata
sinua, suudella sinua, eivätkä pilkkaisi minua!
2. Kuljettaisin sinua, veisinpä äitin kammioon, jossa neuvoisit minua; juottaisin
sinulle makuviiniä, omenani mehua.
3. Vasen kätesi on pääni alla, oikea kätesi halaa minua.
4. Minä vannotan teitä Jerusalemin tyttäret, ettette herätä ettekä häiritse rakkautta,
ennekuin se itse tahtoo!
5. Kuka on Hän, joka korvesta tulee nojaten ystäväänsä? Omenapuun alla herätin
Minä sinun, tuolla, jossa äitisi sinut synnytti, joss kantajasi sinut siitti.
6. Pane Minua sinettisormukseksi sydämmelles, sinettisormukseksi käsivarrelles!
Sillä väkevä kuin kuolema on rakkaus, ankara kuin helvetti kiivaus; sen hohde on
kuin tulen kuumuus, salhebet-Yahh YHWH -liekki.
(... salhebet sammumaton tuli... YHWH -nimeä ei tässä jakeessa ole, sensijaan nimi YAHH)
7. Suuret vedet eivät voi rakkautta tukahduttaa, eikä virrat sammuttaa. Jos joku
kaiken talonsa tavaran panisi rakkaudesta, niin häntä vain pilkattaisiin.
8. Meillä on vähäinen sisar, jolla ei ole rintoja. Mitä sisarellemme teemme, koska
häntä kositaan?.
9. Jos hän on muuri, niin rakennamme hänelle hopealinnan; jos hän on ovi, niin
salpaamme sen sedrilaudoilla.
10. Minä oli muuri, ja rintani kuin linnoitukset; silloin minä olin Hänen silmissänsä
niinkuin se, joka rauhan shalown löytää.
11. Salomolla on viinimäki Baalhammonissa. Sen viinimäen antoi hän vartijoille, että
kukin maksaisi sen hedelmästä tuhat hopeassa.
12. Minun viinimäkeni on omani, ne tuhat ovat sinulle tulevia, Salomo, mutta
kaksisataa sen hedelmän vartijoille.
13. Sinä yrttitarhain asukas, kumppanit kuuntelevat sinun ääntäsi; anna minun sitä
kuulla!
14. Pakene, ystäväni, ja ole niinkuin metsävuohi tahi niinkuin nuori peura
yrttivuorilla!

Korkea Veisun Loppu.

Vuoropuhelu tässä Laulujen Laulussa on äärimmäisen syvä, eikä tähän ole laietttu kuin muutama ajatus.
Asian tuntee vain 'suulemitar' itse, eikä jerusalemin tyttärillä - saatikka varsinkaan jumalattomilla ole pääsyä
salaisuuksiin.

Pakene Jeshuan luokse! Janoisen pääsy taivaallisiin alkaa huokauksella, huudolla: pelasta minut Jeshua!
Siinä kaikki, Hän hoitaa loput, Elämäsi muuttuu taivaallisiin...

Lue myös: Psaltari Halle-28, Joelin Hevoset, 'Hyvän ja Pahan Evankeliumi' yms.
(poista välilyönnit)
- s c r i b d com/syottovasikka
- j m p .sh/H4jK8mj

Lue Halle 1928 käännöksestä kertova liite, Tanakh I -lopusta. kts.

www.scribd.com/syottovasikka