4

Juha Mäkirinta

juha.makirinta@kktavastia.fi

040-8696413

Vanajaveden opisto, Hämeenlinna

Verbityyppi 1
minä …

nukkua KK:K nukun

leikkiä KK:K
hyppiä PP:P hypin
oppia PP:P
soittaa TT:T soitan
odottaa TT:T
repiä P:- revin
leipoa P:-
huutaa T:D huudan
kaataa T:D
onkia NK:NG ongin
tinkiä NK:NG
antaa NT:NN annan
lentää NT:NN
kieltää LT:LL kiellän
sukeltaa LT:LL
kertoa RT:RR kerron
piirtää RT:RR
sulkea LK:LJ suljen
polkea LK:LJ
katsoa
matkustaa
ajaa
maksaa
istua
seisoa
haistaa
ratsastaa

(Kuuntelu 1)

Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja

luen sanomalehteä. Mies nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo
televisiota olohuoneessa. Minä odotan, että kahvi on valmis. Toinen tyttö puhuu
puhelimessa kaverin kanssa.

✍
• asua ….. Minä______________________
• istua ……Minä _____________________
• lukea ….. Minä_____________________
• nukkua …Minä_____________________
• leikkiä … Minä_____________________
• katsoa… Minä_____________________
• odottaa… Minä_____________________
• puhua… Minä_____________________

(Kuuntelu 2)

Minä en asu kerrostalossa

Sinä et asu omakotitalossa
Hän ei asu rivitalossa
Me emme asu paritalossa
Te ette asu Hämeenlinnassa
He eivät asu Suomessa

(en, et, ei, emme, ette, eivät)

1. Minä istun makuuhuoneessa Minä___________________________________

2. Sinä puhut puhelimessa Sinä_______________________________________

3. Hän lukee lehteä keittiössä Hän______________________________________

4. Hän nukkuu sängyssä Hän__________________________________________

5. Hän leikkii olohuoneessa Hän _______________________________________

6. Me luemme lehteä Me _____________________________________________

7. Te katsotte televisiota olohuoneessa Te_______________________________

8. He istuvat keittiössä He ____________________________________________

(Kuuntelu 3)

Malli: Hän istuu keittiössä – Istuuko hän keittiössä?

1. Hän lukee kirjaa kirjastossa _________________________________________
2. Me nukumme makuuhuoneessa _____________________________________
3. Te istutte bussissa _________________________________________________
4. He leikkivät päiväkodissa ____________________________________________

1. Luetko lehteä aamulla? ______________________________________________

2. Nukutko sängyssä yöllä? _____________________________________________
3. Leikitkö lapsen kanssa päivällä? _______________________________________
4. Puhutko puhelimessa miehen kanssa? __________________________________
5. Istutko tuolilla nyt? __________________________________________________

• asua
• puhua
• istua
• nukkua
• leikkiä
• odottaa
• katsoa
• kirjoittaa

Verbityyppi 2

- da tai -dä

• Syödä Me syömme ruokaa

• Juoda
• Käydä
• Saada
• Tupakoida
• Tuoda
• Remontoida
• Tapetoida
• Uida
• Tehdä

-da tai –dä pois ! + persoonapääte

• Minä syön, sinä syöt, hän syö, me syömme, te syötte, he syövät
• Minä juon, sinä juot, hän juo, me juomme, te juotte, he juovat

(Kuuntelu 4)

Me olemme ravintolassa ja syömme hyvää ruokaa. Minä juon olutta ja mieheni juo viiniä.
Lapset juovat vettä. Me käymme täällä aika usein. Onneksi täällä ei saa enää tupakoida
sisällä.

Huomenna ystäväni tuo minulle lapset hoitoon. He remontoivat vanhaa taloa. Tänään he
tapetoivat makuuhuoneen seinät. Me voimme hoitaa lapsia ja he saavat rauhassa tapetoida.
Ajattelen, että menemme lasten kanssa uimahalliin, koska he uivat mielellään. Illalla teen
pizzaa lasten kanssa. He syövät pizaa mielellään.

Syön aamupalaa keittiössä aamulla

1. Syödä – aamupala – keittiö - aamu (missä ja milloin?)

2. Juoda - vesi- ravintola – ilta (missä ja milloin?)

3. Käydä-kauppa-päivä (missä ja milloin?)

4. Tuoda-ruoka-koti (mihin?)

5. Tuoda – ruoka –kauppa (mistä?)

6. Viedä – roskat - roskapönttö (mihin?)

7. Imuroida –lattia – olohuone (missä?)

8. Viedä – lapsi –päiväkoti – aamu (mihin ja milloin?)

9. Uida- uimahalli- tiistai (missä ja milloin?)

10. Tehdä – ruoka – koti (missä?)

• Minä saan huomenna rahaa KELA:sta

• Minä saan jäädä huomenna kotiin, kun lapsi on sairas
• Lapsi ei saa tupakoida
• Minä voin viedä roskat ulos
• Minä voin auttaa sinua

 10

Verbityyppi 3
• Sanan lopussa la, lä, na, nä, ra, rä, sta, stä

opiskella Sinä
1
palella Talvella me
2
pyöräillä Lapsi
3
tulla Minä
4
voimistella Olympialaisissa suomalaiset
5
tapella Miehet
6
kävellä Te
7
kastella Menen suihkuun ja
8
katsella Museossa minä
9
hymyillä Hän
10
telttailla Kesällä suomalaiset
11
luistella Jäähallissa tytöt
12
näytellä Teatterissa näyttelijät
14
kuunnella Kurssilla sinä
15
askarella Päiväkodissa lapset
16
purra Vihainen koira
17
surra Olen surullinen eli
18
juosta Usain Bolt
19
potkaista Leo Messi
20
katkaista Sinä
21
pestä Kylpyhuoneessa
22
nousta Aamulla
23
lakaista Minä
24

10

 11

(Kuuntelu 5)

Sinä opiskelet suomen kieltä kurssilla. Käveletkö vai pyöräiletkö sinä kurssille joka
päivä? Minä tulen kurssille bussilla ja opettaja tulee töihin autolla. Minä en halua
kävellä talvella, koska talvella minä palelen. Talvi on Suomessa kylmä. Minä
haluan mennä kotiin bussilla. Menetkö sinä kurssin jälkeen kotiin vai kauppaan?

Aamulla minä nousen sängystä. Menen kylpyhuoneeseen ja pesen hampaat.

Keittiössä minä kuuntelen radiota.

• Opiskella Sinä opiskelet. Opiskeletko sinä?

• Kävellä Sinä kävelet.
• Pyöräillä __________________
• Tulla __________________
• Palella ___________________
• Olla ___________________
• Mennä ___________________
• Nousta ___________________
• Mennä ___________________
• Pestä ___________________
• Kuunnella ________________
la, lä, na, nä, ra, rä, sta, stä ! pois+ E + persoonapääte

11

 12

Verbityyppi 4 (vokaali +TA/TÄ)

• Halata ! Minä halaan
• Avata ! Sinä avaat
• Kerätä ! Hän kerää
• Hypätä ! Me hyppäämme

1 valokuvata
2 halata
3 haluta
4 korjata
5 leikata
6 mitata
7 nojata
8 maalata
9 harjata
10 avata
11 pelätä
12 arvata
13 kerätä
14 sahata
15 meikata
16 kiusata
17 maata Minä makaan sohvalla
18 hypätä
19 pedata
20 tiskata
21 tykätä

12

 13

Verbityyppi 5 (i+TA/TÄ) + tse

• Tarvita ! Minä tarvitsen

• Lukita ! Sinä lukitset
• Häiritä ! Hän häiritsee

1 palkita
2 häiritä
3 valita
4 tuomita Tuomari tuomitsee oikeudessa
5 harkita
6 lukita
7 tarvita

Verbityyppi 6 (-ETA, -ETÄ)

• Vanheta ! Minä vanhenen

• Paeta ! Sinä pakenet

1 vanheta Minä vanhenen joka päivä

2 paeta Vanki pakenee vankilasta

13

 14

A) Vokaaliloppuiset sanat
1) Sanan lopussa vokaali a, o, u, y, ä tai ö
• K, p, t – vaihtelu (tyttö ! tytöt)

Kuuntelu 1

Keväällä Venetsian rannat ja kadut ovat täynnä turisteja. Kukat kukkivat ja kaupat ovat illalla
auki pitkään. Tytöt ja pojat juoksevat torilla ja katsovat, kun linnut odottavat ruokaa. Leivät
ovat lintujen herkkua. Päivä on turisteille mielenkiintoinen, mutta jalat väsyvät nopeasti, kun
joka paikkaan täytyy kävellä. Venetsian sillat ovat kauniit illalla, kun ne valaistaan.

Yksikkö ASTEVAIHTELU Monikko

kukka KK:K kukat
kauppa PP:P kaupat
tyttö TT:T
leipä P:V
katu T:D
jalka K:
sänky NK:NG
MP:MM
silta LT:LL
ranta NT:NN
parta RT:RR
poika K:J
suku K:V

14

 15

2) e-sanat (e !ee)
(Kuuntelu 2)

• K, p, t – vaihtelu. Taide ! taiteet.

Yksikkö Monikko
lentokone
osoite osoitteet
hame
nukke
perhe perheet
vaate
lomake
pyyhe
terve
lääke

3) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat

(Kuuntelu 3)

Yksikkö Monikko
maa
tie tiet
pää
sää
kuu kuut
puu
työ
suu
yö

15

 16

4 ) i-lainasanat
(Kuuntelu 4)

Kaupungit ovat ruuhkaisia, kun isät, äidit ja lapset ympäri Eurooppaa saapuvat lomalle Espanjaan. Baarit
ovat täynnä, kun turistit juovat ja syövät ulkona. Normaalit juomat, kuten viinit ja kahvit, ovat yleensä
Espanjassa halvempia kuin Suomessa. Turistin täytyy muistaa, että pankit, postit ja kaupat ovat päivällä
kiinni siestan aikana.

• Suurin ryhmä on uudet lainasanat . K, p, t – vaihtelu (pankki !pankit)

Yksikkö Monikko
baari
turisti
muovi muovit
malli
normaali
passi
paperi
viini
posti
kahvi

Yksikkö ASTEVAIHTELU Monikko

pankki KK:K
kaappi PP:P
tomaatti TT:T
P:V
äiti T:D
tuki K:
kaupunki NK:NG kaupungit
MP:MM
LT:LL
tunti NT:NN
RT:RR
jälki K:J
K:V

16

 17

5) KI-MI- PI-TI –VI

(Kuuntelu 5)

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Syksyllä lehdet putoavat puista.
Talvet ovat Suomessa pitkiä. Lammet ja järvet jäätyvät joulukuussa. Keväällä lumet sulavat ja
joet tulvivat. Lämpimät kesät ovat Suomessa parasta aikaa. Metsät ja mäet ovat täynnä
marjoja ja sieniä.

i ! et
• K, p, t – vaihtelu (mäki ! mäet, , lehti ! lehdet)

Yksikkö Monikko
lehti
järvi
lampi
joki
ovi ovet
mäki
talvi

17

 18

6) HI-LI-NI-RI
(Kuuntelu 6)

Saaret ja meret ympäröivät Suomea. Suuret ja pienet laivat kulkevat Itämerellä, kun nuoret ja
vanhat ihmiset matkustavat laivoilla Ruotsiin ja Viroon.

Yksikkö Monikko
saari
pieni
meri
uni
kieli kielet
nuori
suuri
ääni

7 ) SI
(Kuuntelu 7)

Vuodet ja kuukaudet kuluvat, mutta yksi jalkapallopelaaja on ylitse muiden: Leo Messi.
Hänen pelikaudet Barcelonassa ovat olleet fantastisia. Onneksi vanhat ja uudet fanit näkevät
Messin jälleen ensi vuonna Barcelonan paidassa.

• s !d. Uusi ! uudet

Yksikkö Monikko
kuukausi
pelikausi
käsi
vuosi
uusi
vesi vedet

18

 19

B) Konsonanttiloppuiset sanat
Astevaihtelu, kun sanan lopussa on E tai konsonantti

(Kuuntelu 8)

Monikko ASTEVAIHTELU Yksikkö

KK:K rakas
PP:P opas
TT:T vaate
P:V tarve
T:D sade
K: koe
NK:NG rengas
MP:MM
LT:LL sivellin
NT:NN ranne
RT:RR porras
K:J lahje
K:V

• Ketkä ovat sinun rakkaat ihmiset?

• Suurkaupunkien oppaat ovat mielenkiintoisia kirjoja.
• Kun menen ulos, laitan vaatteet päälle.
• Ihmisten tarpeet ovat erilaisia.
• Afrikassa sateet ovat voimakkaita.
• Pidämme huomenna kokeet.
• Huhtikuussa vaihdan kesärenkaat.
• Taiteilijan tärkeimmät työkalut ovat siveltimet.
• Käsissä on ranteet, kyynärpäät ja olkapäät.
• Menen portaat ylös kuudenteen kerrokseen.
• Housuissa on lahkeet.

19

 20

8) -nen !se
(Kuuntelu 9)

• Suomalainen ! suomalaiset

Yksikkö Monikko
Korhonen
tavallinen
yleinen
harvinainen
nainen naiset
yhteinen
maalainen
lautanen

9) -in !ime
(Kuuntelu 10)

• Puhelin => puhelimet, kirjain kirjaimet

Yksikkö Monikko
puhelin
pakastin
kirjain
avain avaimet
taskulaskin
musiikkisoitin
luistin
uistin
helistin

20

 21

10) -ton/-tön => -ttomat, -ttömät

(Kuuntelu 11)

Yksikkö Monikko
asunnoton
koditon
avuton
työtön
onneton onnettomat
naimaton
lapseton
autoton
rahaton
perheetön

11) -as/-äs ! -aat/-äät

(Kuuntelu 12)

• k, p, t – vaihtelu

Yksikkö Monikko
rakas
voimakas
miehekäs
varakas
rikas rikkaat
älykäs
kekseliäs
yritteliäs
eväs
patsas
pensas
hammas
rengas

21

 22

12) -is ! -iit

(Kuuntelu 13)

• -is ! -iit. Ostan kauniit vaatteet.

Yksikkö Monikko
kallis
raitis
valmis
kaunis kauniit

13) -us,-ys, -os, -ös, -es => -kset

(Kuuntelu 14)

Yksikkö Monikko
terveyskeskus
käännös
kysymys
selitys
harjoitus harjoitukset
vastaus
kokous
ajatus
päätös
ostos
leivos

22

 23

14) -s! -det

(Kuuntelu 15)

Yksikkö Monikko
salaisuus
energisyys
kauneus
nuoruus
rakkaus rakkaudet
lempeys
väkivaltaisuus
ystävyys
totuus
laajuus

15) -lut/-lyt, -nut/-nyt, -sut/-syt/, rut! leet, neet, seet, reet

(Kuuntelu 16)

Yksikkö Monikko
kuollut
noussut
väsynyt väsyneet
onnistunut
loukkaantunut
kotiutunut
masentunut
kyllästynyt

23

 24

16) -ut/-yt !- uet/-yet

(Kuuntelu 17)

Yksikkö Monikko
kevyt
ohut
olut
lyhyt

24

 25

1) Vokaaliloppuiset sanat (a, o, u, y, ä, ö)

• Partitiivi = perusmuoto + a, ä. Minä rakennan kesällä taloa.
• K, p, t – vaihtelu (tyttö ! tytön)

Mitä? ASTEVAIHTELU Minkä? Missä? Mihin?

kukka KK:K
kauppa PP:P
tyttö TT:T
leipä P:V
katu T:D
jalka K:
sänky sänkyä NK:NG sängyn-sängyssä sänkyyn
MP:MM
silta LT:LL
ranta NT:NN
parta RT:RR
K:J
suku K:V

25

 26

2) e-sanat (e !ee)

Perhe veneretkellä Kreikassa

Eerikäisen perhe lentää lentokoneella Kreikkaan. He vaihtavat konetta Frankfurtissa. Lentokone on Kreikassa
aamulla. He antavat taksinkuljettajalle hotellin osoitteen. Osoite on äidin puhelimessa. Kreikassa liikenne on
yleensä vilkas, mutta nyt on ilta ja liikennettä on vähän. Oikeaa osoitetta on vaikea löytää. He ovat varanneet
huoneen pienestä hotellista. Hotellissa perhettä on vastassa johtaja Tasos Pavlopoulos. Hän toivottaa
perheen tervetulleeksi Kreikkaan ja tarjoaa tuoreita hedelmiä. Huoneessa on sänky, suihku ja amme. Äiti
haluaa käyttää ammetta heti , kun hän pääsee huoneeseen. Eerikäisen perhe rakastaa tiedettä ja taidetta,
mutta tällä lomalla he eivät käy museossa. Perheen isä haluaa heti vuokrata veneen, sillä perhe lähtee
veneretkelle seuraavana päivänä. Äiti haluaa vaihtaa vaatteet ja katsoa myös vuokravenettä. Perheen lapsi
Sini jää huoneeseen, koska hän ei ole aivan terve. Hän juo tuoremehua ja ottaa vähän särkylääkettä.
Toivottavasti lääke auttaa ja myös Sini pääsee huomenna veneretkelle.

1. Millä perhe matkustaa Kreikkaan?

2. Mitä he vaihtavat Frankfurtin lentokentällä?
3. Mitä äidin puhelimessa on?
4. Minkä äiti antaa taksikuskille?
5. He ajavat taksilla illalla ja onneksi _______________________ on vähän?
6. Mitä he ovat varanneet pienestä hotellista?
7. Mihin äiti menee kylpyhuoneessa heti?
8. Missä äiti haluaa peseytyä?
9. Mitä perhe rakastaa?
10. Minkä perhe vuokraa lomalla?
11. Mitä perhe käyttää lomalla?
12. Mihin Sini jää?
13. Mitä lapsi ottaa, koska hän on sairas?

26

 27

(e !ee)
• Partitiivi = perusmuoto + tta/ttä. Tarvitsen tätä vaatetta huomenna.
• K, p, t – vaihtelu. Taide ! taiteen. Taiteen ystävät rakastavat hyvää taidetta.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

lentokone
osoite
liikenne
amme
perhe perhettä perheen perheeseen perhee-
vaate
tiede
taide
terve
lääke

27

 28

3) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat

Kuuta kohti USA:ssa

USA on suuri autojen maa. Jo vuonna 1912 USA:ssa oli yli 3 miljoonaa tiekilomeriä. Nykyään teitä on paljon enemmän.
Tunnettu tie USA:ssa on Route 66 Chicagosta Santa Barbaraan, Kaliforniaan. Päästä päähän tämän tien pituus on lähes
4 000 kilometriä. Tällä tiellä on paljon turisteja. Tässä maassa on miljoonia autoja. Kaliforniassa ja Floridassa sää on
paras asia. Tätä säätä suomalaiset kadehtivat. Kuu on paikka, jonne amerikkalainen Neil Armstrong astui vuonna
1969. Floridassa on paikka, josta raketit lähtevät kuuhun. Kuuta kiertävät astronautit ja sateliitit. Michiganissa on
paljon metsää ja puu on edelleen tärkeä luonnonvara. 1800-luvulla monet suomalaiset muuttivat tähän maahan.
Monen ammatti oli metsuri eli he kaatoivat puita. Silloin työtä oli kaikille paljon. Monet elivät Suomessa ”kädestä
suuhun” eli ruokaa oli Suomessa vähän. Perheessä oli paljon lapsia ja monta suuta täytyi ruokkia.

1. Mitä USA:ssa oli 1910-luvulla yli 3 miljoonaa kilometriä?

2. Mikä on Route 66?
3. Mitä suomalaiset kadehtivat Kaliforniasta?
4. Mihin amerikalaiset lensivät 1960-luvun lopussa?
5. Mitä metsuri kaataa metsässä?
6. Mihin laitat ruokaa, kun syöt?

28

 29

• Partitiivi = Hyvää yötä!
• Lyhyet sanat, joissa lopussa on kaksi vokaalia.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

maa
tie
pää
sää
kuu kuuta kuun kuuhun kuu-
kuu
puu
työ
suu
yö

29

 30

4 ) i-lainasanat
• Suurin ryhmä on uudet lainasanat
• Pankki, passi, baari, viini, turisti, tomaatti, bussi
• Partitiivi = perusmuoto + a, ä. Turisti juo viiniä baarissa.
• K, p, t – vaihtelu (pankki !pankin)

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

baari
turisti
muovi
malli
normaali
passi
paperi
viini
posti
kahvi kahvia kahvin kahviin Kahvi (mon. kahve)
Sveitsi
Ruotsi
normaali

30

 31

ASTEVAIHTELU Mitä? Minkä? Mihin?

Missä?
pankki KK:K

kaappi PP:P
tomaatti TT:T
P:V
äiti T:D
tuki K:
kaupunki NK:NG kaupunkia kaupungin, kaupunkiin
kaupungissa
MP:MM
LT:LL
tunti NT:NN
RT:RR
jälki K:J
K:V

31

 32

5) KI-MI- PI-TI -VI

i ! e, a/ä

Luen Luonto-lehteä
Ovi kolahtaa ja lehti tulee kotiin. Luen Luonto-lehteä ja huomaan, että Suomessa on paljon
järviä. Suomi on tuhansien järvien maa. Hämeenlinnassa suuri järvi on Vanajavesi. Talot
järven rannalla ovat yleensä kalliita. Järvessä voi kesällä uida, mutta minä tykkään enemmän
soutaa järvellä veneellä.

Lampi on pieni järvi, johon joki ei laske vettä. Aulangon Joutsenlammella voit nähdä kesällä
joutsenia ja muita lintuja. Pohjanmaalla on paljon jokia. Kemijoki on Suomen pisin joki. Joen
rannalla on usein kaupunki. Esimerkiksi Turku, Pori ja Oulu ovat joen varressa. Jokea pitkin
on hyvä meloa kanootilla.

Mäki on korkea paikka. Suomessa ei ole vuoria, mutta täällä on paljon mäkiä. Nimi Myllymäki
tarkoittaa mäkeä, jossa on mylly. Talvi on hauska vuodenaika, jos lumi sataa jo joulukuussa.
Joka talvi Helsingissä ei ole lunta. Talvella ihmiset laskevat mäkeä suksilla tai pulkalla.
Lahdessa suuren hyppyrimäen alla katsotaan mäkihyppyä.

1. Mihin lehti tuli?

2. Mitä Suomessa on tuhansia?
3. Minkä rannalla asunnot maksavat paljon?
4. Missä voit uida?
5. Missä joutsenet uivat Aulangolla?
6. Minkä varressa sijaitsee Pori?
7. Mitä ihmiset laskevat pulkalla talvella?
8. Mitä Etelä-Suomessa ei ole aina talvella?

32

 33

KI-MI- PI-TI -VI

i ! e, a/ä
• Vanhat i-sanat (-ki, -mi,- pi, -ti, -vi)
• Partitiivi = vahva vartalo ja e. Aamulla luen lehteä keittiössä
• K, p, t – vaihtelu (mäki ! mäen, lempi ! lemmen, lehti ! lehden)

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

lehti
järvi
lampi
joki
ovi ovea oven oveen ove-
mäki
talvi
Huom!
lumi lunta lumen lumeen lume-

33

 34

6) HI-LI-NI-RI

Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin kieltä

Ahvenanmaa on pieni saari ja Suomen pienin maakunta. Tämä saari sijaitsee Ruotsin ja Suomen välissä.
Saarelle pääsee laivalla Turusta ja Helsingistä. Saarta on mukava kiertää polkupyörällä tai autolla. Saaren
ympärillä on Ahvenanmeri, joka kuuluu Itämereen.

Ahvenanmaalla on tuhansia pieniä saaria. Saari on melko tasainen. Saaren korkein kohta on 129 metriä.
Paikka ei todellakaan ole vuori. Meren takia siellä ei talvella yleensä ole paljon lunta. Jos lumi tulee, niin se
sulaa nopeasti pois.

Ahvenanmaalla asuu vain 29 000 ihmistä ja ainoastaan 60 saarella asutaan. Monella saarella ainoa ääni on
linnun laulu ja siellä matkailijalle tulee helposti uni. Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsin kieli. Vain 5 %
ihmisistä puhuu suomen kieltä.

Saaren ruotsinkielinen nimi on Åland ja saaren pääkaupunki on Maarianhamina. Maarianhamina on melko

nuori kaupunki, sillä se on perustettu vasta vuonna 1861. Tämän nuoren kaupungin asukasluku on 11 545
asukasta. Tällä pienellä saarella kuulee kesällä montaa kieltä, sillä siellä vierailee yli miljoona matkailijaa joka
vuosi. Moni matkailija on kiinnostunut museolaiva Pommernista.

Suurin urheilu-uutinen vuonna 2016 oli se, että IFK Mariehamn voitti Suomen mestaruuden jalkapallossa.
Silloin monet fanit valvoivat koko yön ja heistä lähti niin paljon ääntä, ettei saarella kukaan saanut unta.

1. Mikä on paikka, jossa joka puolella on vettä?

2. Missä on suolaista vettä?
3. Mitä kieltä saarella enemmistö puhuu?
4. Jalkapallofanit huusivat eli heistä lähti paljon …
5. En voinut nukkua, koska en saanut …

34

 35

HI-LI-NI-RI
• Pieni, kieli, tuuli, puoli, nuori, saari (vanhat sanat)
• Partitiivissa konsonanttivartalo. –i !e, -ta/-tä = Minä puhun suomen kieltä.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo
saari
pieni
meri
uni
kieli kieltä kielen kieleen kiele-
nuori
suuri
ääni
uni

35

 36

7 ) SI

Hyvää uutta vuotta!

Tänään on tammikuun kuudes päivä ja naisten pelipäivä. Tämä kuukausi on kylmä ja nyt on hyvä pelata
sisällä sulkapalloa. Tämä on naisten ensimmäinen pelikausi. Kello on kaksi. Maijalla on käsi kipeä. Kipeän
käden takia hän ei voi pelata sulkapalloa. Hän istuu uudessa kahvilassa vesilasi kädessä ja katsoo Marjan ja
Pirkon peliä. Pirkolla on uusi maila ja hän pelaa hyvin. Maijalla on tytär. Tyttären nimi on Sini. Hän on kuusi
vuotta vanha ja sulkapallo on hänelle uusi asia. Sini juo mehua ja Maija juo vettä. Marja ja Pirkko lopettavat
pelin.

Marja: Hei Maija ja Sini. Hyvää uutta vuotta teille!

Maija: Hei ja oikein hyvää uutta vuotta teillekin!

Marja: Mitä sinulle kuuluu? Onko sinulla käsi kipeä?

Maija: Juu, en voi pelata kipeän käden takia. Ainakin kuukauden jodun lepämään. Voi olla, että menee
kaksi kuukautta.

Pirkko: No voi harmi. No maaliskuussa on vielä pelikautta jäljellä. Mutta moi Sini. Mitä kuuluu?

Sini: Ihan hyvää, minä olen eskarissa ja tänä vuonna minä menen kouluun.

Vastaa Sini ja juo äidin veden loppuun.

1. Minkä takia Maija ei voi pelata?

2. Millainen Pirkon maila on?
3. Mitä Maija juo?
4. Mitä Marja toivottaa Maijalle ja Sinille?
5. Kuinka kauan Maija joutuu olemaan poissa pelistä?
6. Milloin Sini menee kouluun?

36

 37

7 ) SI
• s !d. Uuden vuoden aloitus
• Partitiivi = Hyvää uutta vuotta!

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

kuukausi
pelikausi
käsi
vuosi
uusi uutta uuden uuteen uude-
vesi

37

 38

Konsonanttiloppuiset sanat

Astevaihtelu, kun sanan lopussa on E tai konsonantti

Mitä? Minkä? Mihin? ASTEVAIHTELU

Missä?
KK:K rakas
PP:P opas
TT:T vaate
P:V tarve
sadetta sateen - sateeseen T:D sade
sateessa
K: koe
NK:NG rengas
MP:MM
LT:LL sivellin
NT:NN ranne
RT:RR porras
K:J lahje
K:V

38

 39

8) -nen !se

Naisen nimi
Ritva Korhonen on tavallinen suomalainen nainen. Etunimi Ritva on hyvin yleinen naisen
nimi ja Korhonen on hyvin tavallinen (1.) suomalainen sukunimi. 1960-luvulla oli tavallista
antaa tytölle etunimi Tuula, Anne Leena tai Päivi. 2010-luvulla yleinen tytön nimi on Emma,
Aino tai Aada. Nykyään Ritva on harvinainen pienen tytön nimi.

Matti Virtanen on tavallinen suomalainen mies. Sukunimi Virtanen on hyvin tavallinen (2.)
suomalainen sukunimi. 1960-luvulla oli tavallista antaa pojalle etunimi Matti, Timo, Juha tai
Kari. 2010-luvulla yleinen pojan nimi on Onni, Elias tai Leo. Nykyään ei ole harvinaista antaa
lapselle kolme etunimeä.

Suomessa on tasa-arvoinen nimilaki. Jos Matti Virtanen ja Ritva Korhonen menevät naimisiin,
heillä voi olla yhteinen sukunimi. Heidän sukunimi voi olla Korhonen tai Virtanen. Jos Matti
tai Ritva haluaa säilyttää oman nimen, niin nimi voi olla esimerkiksi Ritva Korhonen-Virtanen.
Lapsen sukunimi voi olla vain Korhonen tai Virtanen.

1. Mikä on erikoisen vastakohta?

2. Millainen nimi Ritva on nykyään?
3. Millainen nimi Elias on nykyän?
4. Minkä maalainen nimi on Onni?
5. Kenellä voi olla nimi Ritva Korhonen?

39

 40

-nen !se
• Suomalainen, nainen, iloinen, punainen, Korhonen
• Partitiivi = Katson iloista naista.
• Kijoita tekstistä sanatyypin sanat

Mikä?Kuka? Mitä?Ketä? Minkä?Kenen? Mihin? Vartalo
Kehen?
Korhonen
tavallinen
yleinen
harvinainen
nainen naista naisen naiseen naise-
yhteinen
maalainen

40

 41

9) -in !ime
• Puhelin, pakastin, kirjain, avain, taskulaskin, musiikkisoitin, luistin, uistin, helistin
• Partitiivi = Tarvitsen puhelinta, koska minun täytyy soittaa vaimolleni.
• Avain, avaimet. Puhelimeen tuli tekstiviesti.
• Ei lämmin-sana! Saunassa on lämmintä. Matkustan lämpimään Espanjaan.

1.
___________________________________________________________________

2. _________________________________________________________________

3.
___________________________________________________________________

4.
___________________________________________________________________

5.
___________________________________________________________________

6.
___________________________________________________________________

7.
___________________________________________________________________

41

 42

10) -ton/-tön

Asunnoton ja onneton ihminen

Jokainen ihminen haluaa asua kotona ja olla onnellinen. Kaikilla ei ole asuntoa, työtä, rahaa
eikä puolisoa. Ihminen on todella onneton, jos hän on asunnoton eli koditon. Asunnottomat
ovat yleensä työttömiä. Talvella heillä on todella avuton olo, koska Suomessa on kylmä talvi.

Työtön ihminen ei saa töitä, jos hänellä ei ole osoitetta. Matti on naimaton ja lapseton
poikamies. Hän haluaa muuttaa pois Helsingistä. Helsingissä on yli 7500 asunnotonta
ihmistä. Matin unelma on oma koti, työpaikka, auto, rahaa ja perhe. Nyt hänellä ei ole
mitään. Hän on koditon, työtön, autoton, rahaton ja perheetön. Voiko elämä olla
onnettomampaa, kysyy Matti.

Matti on nyt levoton ja rauhaton, mutta Matin tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton, sillä
hänellä on tänään tapaaminen asuntotoimistossa. Toivottavasti siellä voidaan auttaa
koditonta, työtöntä nuorta miestä.

1. Ihminen, jolla ei ole kotia on ………………………..

2. Ihminen, joka ei ole onnellinen on …………………

3. Ihminen, jolla ei ole rahaa on ……………………….

4. Ihminen, joka ei pärjää on ………………………….

5. Ihminen, jolla ei ole lapsia on ………………………

6. Ihminen, jolla ei ole työtä on ……………………….

7. Ihminen, joka ei ole naimisissa on ………………….

42

 43

-ton/-tön
• Partitiivi, perusmuoto + ta/tä = Autan rahatonta ystävääni ja annan hänelle rahaa.
• -ton ! -ttoma. Kodittomalla miehellä ei ole kotia.
• -tön/ -ttömmä. Työttömällä naisella ei ole työtä.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

asunnoton
koditon
avuton
työtön
onneton onnetonta onnettoman onnettomaan onnettoma-
naimaton
lapseton
autoton
rahaton
perheetön

43

 44

11) -as/-äs ! -aa/-ää

Älykäs ja rikas
Maija: Tiedätkö sinä, mitä Elinalle kuuluu?

Matti: Kuulin, että Elina on nyt aika rikas nainen. Hän tapasi amerikkalaisen näyttelijän Toma Kruisin ja
muutti Amerikkaan. Kuulin, että sormus maksoi yli 10 000 dollaria!

Maija: Ei halpa, mutta Toma Kruisi on ihana! Niin voimakas ja miehekäs ja varmasti nyt myös varakas.

Matti: Elina on kyllä voimakkaan ja miehekkään todellinen vastakohta. Hän on niin nätti ja naisellinen.

Maija: No entä Teppo? Teppo oli vähän hidas ja hiljainen opiskelija. Tyhmä hän ei ollut. Luulen, että hän on
aika älykäs.

Matti: Kyllä. Eräs lehti kirjoitti, että tällä älykkäällä miehellä on juhlat Norjassa. Hän saa Nobel-palkinnon
fysiikassa. Hän on tiedemies.

Maija: Teppo oli kyllä aika kekseliäs silloin nuorena. Mitä Liisalle kuuluu?

Matti: Liisa on yrittäjä. Hän oli jo koulussa yritteliäs ja ahkera. Näin hänet, kun söin evästä torilla patsaan
reunalla

Maija: Istuin eilen pihalla pensaan alla ja näin Marjatan. Marjatalla oli hammas kipeä.

Matti: No voi että. Mutta nyt minun täytyy mennä ostamaan uudet talvirenkaat. Yksi rengas on jo rikki.

1. Millaisen miehen kanssa Elina meni naimisiin?

2. Millaisella miehellä on juhlat Norjassa?

3. Millaisella naisella on oma yritys?

4. Miksi Matti ostaa uudet renkaat?

44

 45

-as/-äs ! -aa/-ää
• Partitiivi perusmuoto + ta/tä = Ihailen älykästä Albert Einsteinia.
• -as ! aa. Rikas, rikkaan. Rakas, rakkaan. Menen rakkaan vaimoni luokse.
• k, p, t – vaihtelu

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

rakas
voimakas
miehekäs
varakas
rikas rikasta rikkaan rikkaaseen rikkaa-
älykäs
kekseliäs
yritteliäs
eväs
patsas
pensas
hammas
rengas

45

 46

12) -is ! -ii

Raitis joulupukki
Viime jouluna meille tuli joulupukki. Se maksoi 50 euroa. Nykyään on aika kallista tilata
joulupukki kotiin. Raitista joulupukkia on vaikea löytää. Tämä joulupukki oli heti valmis, kun
soitin hänelle. Onneksi tämä pukki oli raitis ja hän tuli autolla. Meillä oli ruoka valmiina, kun
pukki tuli. Tällä raittiilla vanhalla miehellä oli kaunis punainen puku. Kauniissa punaisessa
puvussa oli valkoinen vyö. Ajattelin, että puku on aika kallis. Tosin tästä kalliista puvusta lähti
kauhea haju ja oli tosi hyvä, että joulupukki lähti nopeasti pois, kun hän oli jakanut lahjat.

1. Nykyään on edullista tilata joulupukki kotiin.

2. Katson humalaista joulupukkia.
3. Tämä on kesken.
4. Rumassa punaisessa puvussa.
5. Halvasta puvusta lähti paha haju.

46

 47

-is ! -ii
• Kaunis, kallis, valmis, raitis, ruumis
• Partitiivi perusmuoto + ta ! Katson kaunista taulua.
• -is ! -ii. Ostan kauniin ja kalliin kellon. Näin raittiin miehen ravintolassa.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

kallis
raitis
valmis
kaunis kaunista kauniin kauniiseen kaunii-

47

 48

13) -us,-ys, -os, -ös, -es

Harjoituksessa terveyskeskus –us/-ys, -os/-es ! kse-

Meidän teema on tällä viikolla terveyskeskus. Eilen opettajalla oli sellainen harjoitus, että opiskelijan täytyi
soittaa terveyskeskukseen ja varata aika lääkäriin. Hyvä, että meillä oli suomi-englanti-käännös paperilla.
Käännöksen avulla ymmärsin tehtävän.

Harjoituksen tarkoitus oli se, että opiskelija voi olla terveyskeskuksessa itse. Harjoituksessa lääkäri teki kaksi
kysymystä ja opiskelijan täytyi antaa hyvä selitys. Selityksessä täytyi kertoa, mikä sinua vaivaa. Lääkäri ei
antanut vastauksia – hän teki kysymyksiä.

Huomenna meidän harjoituksen aihe on kokous. Sen ajatus on se, että pidämme oikean kokouksen.
Kokouksessa teemme päätöksen siitä, mitä ostoksia me teemme juhlia varten. Ajattelen, että minun ostos
on kahvipaketti ja joku leivos. Ostoksia ei voi tehdä paljon, koska meillä on tosi vähän rahaa.

1. Mihin opiskelijan täytyi ottaa yhteyttä?

2. Minkä opettaja antoi paperilla opiskelijalle?

3. Mitä lääkäri teki harjoituksessa?

4. Mitä opiskelija teki harjoituksessa?

5. Missä tehtiin päätöksiä?

6. Mitä opiskelija ostaa?

48

 49

-us,-ys, -os, -ös, -es

• Kokous, kysymys, kerros, päätös, vihannes
• Partitiivi perusmuoto + ta. Ministeri pitää kysymystä vaikeana ja harkitsee päätöstä.
• us ! ukse. Kokoukseen tulee 10 ministeriä. es !ekse. Menen hissillä 4. Kerrokseen.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

terveyskeskus
käännös
kysymys
selitys
harjoitus harjoitusta harjoituksen harjoitukseen harjoitukse-
vastaus
kokous
ajatus
päätös
ostos
leivos

49

 50

14) -s! -de ! -te

Tina Turnerin energisyys -us/-ys, -uus/-yys ! ude-

Mikä on amerikkalaisen rock-laulaja Tina Turnerin pitkän uran salaisuus? Salaisuuden tietää
ainoastaan tähti itse. Tämän 77-vuotiaan naisen energisyys ja kauneus ei ole kadonnut
mihinkään, vaikka nuoruus on jo takana.

Tina Turner aloitti uransa 1950-luvulla Ike Turnerin kanssa. Tunnetuin hitti oli River Deep,
Mountain High. Tässä kappaleessa kuului vielä pariskunnan välinen rakkaus ja lempeys – ei
väkivaltaisuus. Ystävyyden ja rakkauden aika loppui kuitenkin vuonna 1976, jolloin Tina sai
avioeron väkivaltaisuuden takia. Totuus Ikesta on se, että hän pahoinpiteli Tinaa.

Musiikki on elämän rikkaus. Tina Turnerin musiikin rikkaudesta kertoo se, että hän on myynyt
eniten konserttilippuja maailmassa. Suosion laajuus ympäri maailman on siis todella
hämmästyttävää.

1. Minkä Turner tietää vain itse?

2. Mikä on sanan VANHUUS vastakohta?

3. Mitä tarkoittaa sana VÄKIVALTAISUUS?

4. Mikä on sanan LAAJUUS vastakohta?

50

 51

-s! -de ! -te
• Rakkaus, ystävyys, totuus, kauneus, pituus, kirjallisuus,
• Partitiivi s !t. = Opettaja lukee hyvää kirjallisuutta.
• Opettaja on kirjallisuuden ystävä. (minkä?)

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

salaisuus
energisyys
kauneus
nuoruus
rakkaus rakkautta rakkauden rakkauteen rakkau-
lempeys
väkivaltaisuus
ystävyys
totuus
laajuus

51

 52

15) -lut/-lyt, -nut/-nyt, -sut/-syt/, rut! lee, nee, see, ree

• Väsynyt, lyhyt, kuollut, noussut, purrut
• Partitiivi perusmuoto + ta/tä = Katson kuollutta koiraa ja itken.
• -nyt/-nee. Väsyneen miehen nimi on Pertti.
•

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo
lyhyt
kuollut
noussut
purrut
väsynyt väsynyttä väsyneen väsyneeseen väsynee-
onnistunut
loukkaantunut
kotiutunut
masentunut
kyllästynyt

52

 53

16) -ut/-yt !- ue/-ye

Kevyt juoksulenkki –ut/-yt ! ue-

Matti ja Terhi juoksivat syksyllä lyhyen 5 kilometrin juoksulenkin. Se oli heille lyhyt lenkki, koska normaalisti
he juoksevat 10 kilometrin matkan. Terhillä oli päällä paksu juoksutakki ja hänelle tuli kuuma lenkin jälkeen.

Terhi: Huh, huh. Minulle tuli kuuma. Menemmekö oluelle lenkin jälken?

Matti: Laitoin päälle vain ohuen takin ja minulla on vähän kylmä. Juodaan olut huomenna. Minun
täytyy mennä suihkuun.

Terhi: No en minä yksin lähde olutta juomaan. Harmi, että sinulla on ohut takki. Minäkin lähden
kotiin ja otan kotona kevyen iltapalan.

Matti: Minun täytyy kotona venytellä. Vaikka juoksimme lyhyen lenkin, niin minun jalat ovat todella
painavat.

Terhi: Juostaanko huomenna samaa lyhyttä reittiä vai vähän pitempää? Onko huomenna kevyt vai
raskas päivä?

Matti: Huomenna juoksemme raskaan ja pitkän 10 kilometrin reitin ja minä otan kevyen takin
päälle, ettei tule kuuma. Huomenna on raskas päivä. Muista levätä illalla äläkä juo liikaa olutta.

1. Puin päälle kevyen takin

2. Juoksen lyhyen lenkin

3. Juoksen kevyen lenkin

4. Juon yhden oluen illalla

5. Juostaan lyhyttä reittiä kotiin

53

 54

• -ut/-yt !- ue/-ye
• Partitiivi perusmuoto + -ta/-tä = Nainen juo ravintolassa olutta.
• -yt/-ye. Otan lyhyen kynän.

Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo

lyhyt
ohut
kevyt
olut olutta oluen olueen olue-

17) -el,-en, -er, ar/är + e

• Partitiivi perusmuoto + -ta/ tä- = Kuuntelen kaunista säveltä.
• -el !-ele, -en !-ene, -er !ere. En itke enää ja kuivaan kyyneleet silmistäni
Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo
kyynel
sävel
jäsen
joutsen
manner

18)-tar, -tär ! ttare, ttäre

• Partitiivi perusmuoto + -ta/-tä
• Kuningattaren puoliso on kuningas. Tyttäreni syntyi vuonna 2000 ja poikani vuonna 2001.
Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo
kuningatar
tytär
onnetar
rakastajatar
ystävätär ystävätärtä ystävättären ystävättäreen ystävättäre-

54

 55

1. Perusmuoto (positiivi)

• pieni suuri
• pitkä lyhyt
• kova pehmeä
• kallis halpa
• kuiva märkä
• leveä kapea
• paksu ohut
• nuori vanha
• lämmin viileä
• kylmä kuuma
• laiha lihava
• painava kevyt
• nopea hidas
• täysi tyhjä
• vaikea helppo

55

 56

56

 57

57

 58

2. Komparatiivi

Adjektiivilla on kolme vertailuastetta:

Suuri Suurempi Suurin

POSITIIVI KOMPARATIIVI SUPERLATIIVI

Komparatiivia käytetään, kun verrataan kahta (2) asiaa

-mpi sanan vartaloon

Adjektiivi vartalo +mpi

heikko heiko- heikompi
tuttu tutu- tutumpi
makea makea-
terve
väsynyt
rikas
kevyt
surullinen

58

 59

Huom! kaksitavuisten sanojen vartalo a ja ä ! e

vanha vanha- vanhempi

kylmä kylmä- kylmempi
halpa halva-
vahva
syvä
selvä
laiska

1. Tämä auto on vanha. Tuo auto on paljon uudempi

2. Maija on nuori. Liisa on paljon __________________________

3. Maija on surullinen. Liisa on paljon ______________________

4. Tämä talo on suuri. Tuo talo on paljon_____________________

5. Maija on kaunis. Pekka on paljon_________________________

6. Markku on lyhyt. Tiina on paljon _________________________

7. Minä olen köyhä. Sinä olet paljon ________________________

8. Pöytäni on sotkuinen. Sinun pöytäsi on paljon _____________

9. Maijan tyyny on pehmeä. Liisan tyyny on___________________

59

 60

Hauska Nopea

Matala Hyvä!!!!!!!!!
Helppo Terävä
Kohtelias Halpa
Värikäs Pitkä
Vakava Korkea
Puhdas Hidas
Tiivis Rikas
Likainen Rakas
Avulias Tylsä

1. Äitini on vanha, mutta__________________________________

2. Piirakka on suolainen, mutta______________________________

3. Kirja on kiinnostava, mutta_______________________________

4. Ystäväni on rakas, mutta________________________________

5. Jänis on nopea, mutta__________________________________

6. Koira on uskollinen, mutta_______________________________

60

 61

7. Poika, pieni, tyttö ! Onko poika pienempi kuin tyttö?

8. Brasilia, suuri Suomi !

9. Rooma, vanha, Helsinki !

10. Vesi, kirkas, tee !

11. Sinun maasi, kaunis, Suomi? !

12. heinäkuu, sateinen, elokuu? !

13. Etana, hidas, kilpikonna? !

14. Englanti, lämmin, Suomi? !

15. Kiina, paljon ihmisiä, Suomi? !

16. Pizza, terveellinen, porkkana !

17. Polkupyörä, nopea, auto !

18. Vanhus, viisas, nuori? !

19. Leinoja, vaarallinen, kissa!

61

 62

Komparatiivin tunnukset muuttuvat seuraavalla tavalla mpi !

Sijamuoto ja kysymykset Yksikkö (mpa, mma) Monikko (mpi, mmi)

Nominatiivi isompi isommat

Millainen?Millaiset?

Partitiivi isompaa isompia

Millaista? Millaisia?

Genetiivi isomman isompien

Millaisen? Millaisten

Illatiivi isompaan isompiin

Millaiseen? Millaisiin?

Essiivi isompana isompina

Millaisena? Millaisina?

Inessiivi isommassa isommissa

Millaisessa? Millaisissa?

Elatiivi isommasta isommista

Millaisesta? Millaisista?

Adessiivi isommalla isommilla

Millaisella? Millaisilla?

Ablatiivi isommalta isommilta

Millaiselta? Millaisilta?

Allatiivi isommalle isommille

Millaiselle? Millaisille?

Translatiivi isommaksi isommiksi

Millaiseksi? Millaisiksi?

62

 63

3. Superlatiivi
Superlatiivia käytetään, kun verrataan kolmea tai useampaa asiaa toisiinsa

-in sanan vartaloon

adjektiivi vartalo +in

o, ö, u, y ! ei helppo helpo- helpoin
muutu
hölmö hölmö-

tuttu tutu-

kesy kesy-

a, ä, e ! pois halpa halva- halvin

kylmä kylmä-

ikävä ikävä-

suuri suure-

pieni piene-

kevyt kevye-

2 samaa vokaalia vapaa vapaa- vapain

! yksi pois
rakas rakkaa-

hidas hitaa-

terve tervee-

väsynyt väsynee-

63

 64

• vanha
• kaunis
• kylmä
• suuri
• pieni
• puhdas
• rikas
• köyhä
• korkea
• tavallinen
• uusi
• hieno
• nopea
• siisti
• tyylikäs

64

 65

1. Komparatiivi

Numerokuuntelu 1
12 18 16 14 11

Numerokuuntelu 2
42 63 88 45 86

Numerokuuntelu 3
382 828 935 867 456

Numerokuuntelu 4
3 821 8 728 9 354 8 675 4 567

Numerokuuntelu 5
27 479 39 845 56 999 92 823 18 000

Numerokuuntelu 6
339 546 876 995 4 598 673 48 676 413 2 600 000

65

 66

Numerokuuntelu 7

Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Rajanaapureita ovat Venäjä, Ruotsi ja Norja. Suomi on

tasavalta. Suomen asukasluku on noin viisi miljoonaa satakahdeksankymmentätuhatta
ihmistä.
Yli puolet suomalaisista asuu Etelä-Suomessa. Helsinki on suurin kaupunki ja siellä asuu noin
puoli miljoonaa ihmistä. Yhdeksänkymmentäkaksi prosenttia suomalaisista puhuu
äidinkielenään suomea. Toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsia puhuu alle kuusi prosenttia
ihmisistä.
Suomessa asuu vähän ihmisiä, mutta se on pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Euroopan
maa. Maan pinta-ala on kolmesataakolmekymmentäkahdeksantuhatta sataviisikymmentä
neliökilometriä. Suomen pituus on tuhatsataviisikymmentä kilometriä ja leveys noin
viisisataa kilometriä.
Suomen korkein paikka on Halti-tunturi. Sen korkeus on
tuhatkolmesataakaksikymmentäkahdeksan metriä. Suomen suurin järvi on Saimaa. Maassa
on noin satakahdeksankymmentätuhatta järveä.

1. Kuinka paljon Suomessa on asukkaita?

2. Mikä on Helsingin asukasluku?
3. Kuinka moni ihminen puhuu suomea?
4. Kuinka prosenttia puhuu ruotsia?
5. Mikä on Suomen pinta-ala?
6. Kuinka pitkä Suomi on?
7. Mikä on Suomen leveys?
8. Kuinka korkea on Suomen korkein paikka?
9. Kuinka paljon järviä Suomessa on?

1. Mikä on Euroopan suurin maa?

2. Missä Euroopan maassa asuu eniten ihmisiä?
3. Kumpi maa on suurempi, Suomi vai Ruotsi?
4. Kuinka pitkä matka on Helsingistä Berliiniin?
5. Kuinka korkea on Euroopan korkein paikka?
6. Kummassa maassa on enemmän ihmisiä, Ranskassa vai Italiassa?

66

 67

2. Järjestysluvut

Luvut ensimmäinen ja toinen taivutetaan kuten muut –nen- loppuiset sanat

(suomalainen, suomalaisessa, ensimmäinen, ensimmäisestä, toinen, toiseen)

Muiden tunnus –s muuttuu näin:

• partitiivi: kolmatta
• genetiivi: kolmannen
• illatiivi: kolmanteen
• essiivi: kolmantena

Perusmuoto partitiivi vartalo (heikko) vartalo (vahva)
illatiivi, essiivi
1. ensimmäinen ensimmäistä ensimmäise-
2. toinen toista toise-
3. kolmas kolmatta kolmanne- kolmante-
4. neljäs neljättä neljänne- neljänte-
5. viides viidettä viidenne- viidente-
6. kuudes kuudetta kuudenne- kuudente-
7. seitsemäs seitsemättä seitsemänne- seitsemänte-
8. kahdeksas kahdeksatta kahdeksanne- kahdeksante-
9. yhdeksäs yhdeksättä yhdeksänne- yhdeksänte-
10. kymmenes kymmenettä kymmenenne- kymmenente-
11. yhdestoista yhdettätoista yhdenne- toista yhdente- toista
12. kahdestoista kahdettatoista kahdenne- toista kahdente- toista

67

 68

3. Päivämäärät

1. Milloin on syntymäpäiväsi?
2. Milloin tulit Suomeen?
3. Milloin kurssi alkoi?
4. Milloin lasten koulu alkoi?
5. Mikä päivämäärä on tänään?
6. Milloin kurssi loppuu?
7. Lue päivämäärät

Numerokuuntelu 8

1.12.2006 15.10.1966 2.2.1957 3.8.1980 4.9.1006

5.5.1880 6.7.1999 8.2.2002 10.12.1940 23.11.1968
4.9.2000 1.2.1996 31.12.2001 8.8.1988 2.8.1976
6.6.1999 7.7.1977 10.10.2004 28.8.2008 2.8.2001
30.3.1997 28.8.1960 7.2.1972 9.10.1910 24.4.1994

1. Tammikuu
2. Helmikuu
3. Maaliskuu
4. Huhtikuu
5. Toukokuu
6. Kesäkuu
7. Heinäkuu
8. Elokuu
9. Syyskuu
10. Lokakuu
11. Marraskuu
12. Joulukuu

68

 69

1. Peruslause
• Minä juoksen.
• Äiti pesee pyykkiä.
• Minä juon kahvia.
• Sauli Niinistö on Presidentti.
• Suomessa on tuhansia järviä.
• Minulla on uusi puhelin.
• Maijasta tuli äiti.
• Nukutko sinä?

2. Päälause ja sivulause
• Minä syön, koska minulla on nälkä.
• Kun on aamu, minä herään.
• Herään, kun kello soi aamulla.
• Ostan takin, jos minulla on rahaa.
• Suomi on pienempi kuin USA.
• Oletko onnellisempi, kun sinulla on rahaa?
• Minua väsyttää, mutta en nuku.

1. Minä olen sekä _________________ että________________

2. Minä en ole _________________ enkä_______________
3. Minä olen __________-vuotias eli _____________
4. Viikonloppuna ____________________ tai _______________________
5. Miehen täytyy olla joko __________________ tai _____________________
6. Minä olen______________________, mutta______________________________
7. Viikonloppuna en halua _____________________, vaan__________________
8. Minä haluan__________________________, sillä
9. Minä haluan___________________________________, koska
10. Minä ajattelen, että ______________________________
11. Kun minä olen vanha, __________________________________________
12. Minä odotan, kunnes_______________________________
13. En lopeta opiskelua, ennen kuin _________________________
14. Minä opin tämän, jos_________________________
15. Vaikka nukun talvella paljon, minua_________________
16. Suomi on __________________ kieli kuin __________________
69

 70

3. Verbi+verbi –lause
• Aamulla minä haluan nukkua pitkään.
• Aamulla minä en voi nukkua pitkään, koska menen kurssille.
• Illalla minä en jaksa valvoa myöhään, vaan menen nukkumaan kello kymmenen.
• Minä jaksan nostaa 100 kg rautaa, koska olen vahva
• Minä en jaksa siivota, koska olen laiska.
• Lapsi saa mennä ulos kaverin kanssa.
• Lapsi ei saa polttaa tupakkaa.

1. Haluatko________________________________________________?
2. Osaatko_________________________________________________?
3. Voitko_________________________________________________ ?
4. Saatko__________________________________________________?
5. Jaksatko_________________________________________________?

1. Kesällä minä haluan______________________________________

2. Ensi vuonna minä voin __________________________________
3. Nyt minä en osaa ________________________________________
4. Minä en saa _____________________________________________
5. Yöllä minä en voi _________________________________________
6. Marraskuussa Suomessa ei voi _______________________________
7. Kotona minä en jaksa ______________________________________
8. Minä osaan hyvin__________________________________________
9. Opettaja jaksaa____________________________________________
10. Huomenna minä jaksan _____________________________________
11. Lapsi ei osaa _______________________________________________

70

 71

4. Täytyy –lause
• Minun täytyy opiskella suomea, että saan töitä.
• Maijan täytyy mennä töihin kello seitsemän.
• Sinun ei tarvitse tulla kurssille sunnuntaina.
• Meidän on pakko maksaa veroja.
• Sinun kannattaa opiskella suomea.
• Sinun ei kannata pelata lottoa 1000 eurolla, koska häviät varmasti.

• Maanantaina ______________________________________
• Aamulla __________________________________________
• Nyt ______________________________________________
• Aina_____________________________________________
• Usein ____________________________________________
• Harvoin ___________________________________________
• Kaupassa __________________________________________
• Autossa ___________________________________________

• Ylihuomenna _______________________________________
• Ei koskaan _________________________________________
• Talvella____________________________________________
• Päivällä____________________________________________
• Viikonloppuna _____________________________________
• Kotona ____________________________________________
• Lomalla ____________________________________________
• Vanhana ___________________________________________

71

 72

5. Omistuslause
• Minulla on uusi puhelin.
• Olohuoneessa on sohva.
• Minulla on pää kipeä.
• Suomalaisilla on hauskaa kesällä, kun on lämmin ilma.
• Onko sinulla mies vai vaimo?
• Onko sinulla lapsia?
• Eikö sinulla ole rahaa?

• Eteisessä (5 )
• Makuuhuoneessa (5)
• Olohuoneessa (5)
• Keittiössä (5)

72

 73

6.Tunnelauseet ja mielipidelauseet
Perustunteet

Uskallus Ihailu Rakkaus Ilo

Minä uskallan Minä ihailen Minä olen kiintynyt Minä iloitsen, kun

Pelko Inho Viha Suru

Minä pelkään Minä inhoan Minä vihaan Minä suren, kun

Tunnelauseita
• Minä vihaan rasismia
• Minä inhoan käärmeitä
• Minä pelkään karhua
• Minä ihailen Roomaa
• Älä ärsytä minua!

1. Minä arvostan_______________________

2. Minä ihailen________________________

3. Minä ikävöin________________________

4. Minä inhoan________________________

5. Minä kadehdin________________________

6. Minä kunnioitan________________________

7. Minä pelkään____________________________

8. Minä vihaan ____________________________

73

 74

• Olen iloinen, jos_________________________________

• Tulen iloiseksi, kun_______________________________
• Tänään olen iloinen, koska_________________________
• Olin surullinen, kun_______________________________
• Tulen surulliseksi, jos______________________________
• Viime vuonna olin surullinen, koska__________________
• Olen puolisolleni vihainen, jos______________________
• Tulen vihaiseksi, jos_______________________________
• Viime viikonloppuna oli vihainen, koska_______________
• Olen kiintynyt minun______________________________
• Rakastan minun__________________________________
• Rakastuin puolisooni, koska_________________________
• Ihailen _______________, koska
• Inhoan________________, koska
• Olen rohkea ja uskallan _______________________
• Pelkään, että________________________________
• Lapsena pelkäsin_____________________________

• Minä ajattelen, että

• Minun mielestäni …
• Minusta ….
• Olen sitä mieltä, että …

Juoda alkoholia
Polttaa tupakkaa
Matkustaa yksin toiseen kaupunkiin
Ottaa nenäkorun
Alkaa seurustelun
Tulee illalla kotiin
Voi valita omat kaverit ja harrastukset
Voi ostaa omia vaatteita
Voi meikata
Voi käyttää internettiä vapaasti

74

 75

1. i-imperfekti
• Verbityyppi 1 (lopussa 2 vokaalia)
• Verbityyppi 3 (la/lä, /na/nä/, /ra/rä/, /sta/stä)
• Verbityyppi 5 (-ita/-itä)

o katson

ö säilön
u asun
y kysyn
a ! pois matkustan
ä ! pois näytän
e !pois tarvitsen

i! pois etsin

• Verbityyppi 2 (-da, -dä) VV !Vi (ensimmäinen vokaali pois)

Saada saan sain

Juoda

Syödä
Tuoda
Viedä
Uida uin uin
Käydä käyn kävin

75

 76

2. Si-imperfekti

• Verbityyppi 4 (vokaali + ta/tä)

Haluta haluan halusin, halusit
Siivota siivoan
Tiskata tiskaan
Tavata tapaan
Pelata pelaan

• Verbityyppi 1 (tietää ym.)

Tietää tiedän tiesin
Pyytää pyydän

Löytää löydän
Huutaa huudan huusin
Lentää lennän lensin

• Verbityyppi 1 (2 tavua) a - a ! o -i
Antaa annan annoin
Kantaa kannan
Vaihtaa vaihdan
Maistaa maistan
Laulaa laulan

76

 77

• HUOM!
Ra-kas-taa rakastan rakastin
Mat-kus-taa matkustan

harrastaa harrastan
tarkastaa tarkastan

Imperfektikuuntelu 1

Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja luen sanomalehteä. Mies
nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo televisiota olohuoneessa. Minä odotan, että kahvi on
valmis. Toinen tyttö puhuu puhelimessa kaverin kanssa.

77

 78

Verbityypi 1
Minä Me

Puhua Sinä Te

Sanoa Hän He

Seisoa Minä Me

Istua Sinä Te

Tanssia Hän He

Nauraa Minä Me

Itkeä Sinä Te

Laulaa Hän He

Ostaa Minä Me

Maksaa Sinä Te

Ajaa Hän He

Laskea Minä Me

Kalastaa Sinä Te

Rakastaa Minä Me

Asua Sinä Te

Katsoa Hän He

Paistaa Minä Me

Riisua Sinä Te

Matkustaa Hän He

Varastaa Minä Me

78

 79

Verbityyppi 2
Syödä Minä Me

Juoda Sinä Te

Uida Hän He

Tupakoida Minä Me

Imuroida Sinä Te

Tapetoida Hän He

Käydä Minä Me

Tehdä Sinä Te

Nähdä Hän He

Imperfektikuuntelu 2

Me olemme ravintolassa ja syömme hyvää ruokaa. Minä juon olutta ja mieheni juo viiniä. Lapset juovat
vettä. Me käymme täällä aika usein. Onneksi täällä ei saa enää tupakoida sisällä.

Huomenna ystäväni tuo minulle lapset hoitoon. He remontoivat vanhaa taloa. Tänään he tapetoivat
makuuhuoneen seinät. Me voimme hoitaa lapsia ja he saavat rauhassa tapetoida. Ajattelen, että menemme
lasten kanssa uimahalliin, koska he uivat mielellään. Illalla teen pizzaa lasten kanssa. He syövät pizaa
mielellään.

79

 80

Verbityyppi 3
Opiskella Minä Me

Tulla Sinä Te

Mennä Hän He

Voimistella Minä Me

Luistella Sinä Te

Pyöräillä Hän He

Kävellä Minä Me

Pestä Hän He

Nousta Minä Me

Potkaista Sinä Te

Purra Hän He

Kiroilla Sinä Te

Hymyillä Hän He

Imperfektikuuntelu 3

Sinä opiskelet suomen kieltä kurssilla. Käveletkö vai pyöräiletkö sinä kurssille joka päivä? Minä tulen kurssille
bussilla ja opettaja tulee töihin autolla. Minä en halua kävellä talvella, koska talvella minä palelen. Talvi on
Suomessa kylmä. Minä haluan mennä kotiin bussilla. Menetkö sinä kurssin jälkeen kotiin vai kauppaan?

Aamulla minä nousen sängystä. Menen kylpyhuoneeseen ja pesen hampaat. Keittiössä minä kuuntelen
radiota.

80

 81

Verbityypit 4,5,6

Siivota Minä Me

Pelata Sinä Te

Korjata Hän He

Tiskata Minä Me

Grillata Sinä Te

Maalata Hän He

Haluta Minä Me

Osata Sinä Te

Avata Hän He

Herätä Minä Me

Kuivata Sinä Te

Tarvita Hän He

Valita Minä Me

Häiritä Sinä Te

Kuorsata Hän He

81

 82

Negatiivinen imperfekti

Verbityyppi 1 Yksikkö Monikko

nut/nyt neet
Puhua En puhunut Emme puhuneet
Sanoa Et sanonut Ette sanoneet
Itkeä Ei itkenyt Eivät itkeneet
Nukkua
Laulaa
Hiihtää
Matkustaa
Lentää
Tietää
Piitää

Verbityyppi 2 Yksikkö Monikko

nut/nyt neet
Syödä En syönyt Emme syöneet
Juoda Et juonut Ette juoneet
Tehdä Ei tehnyt Eivät juoneet
Käydä
Voida
Nähdä
Saada
Uida
Lyödä

82

 83

Verbityyppi 3 Yksikkö Monikko

Sut/syt, rut/ryt, Seet, reet,
lut/lyt, nut/nyt leet, neet
Opiskella En opiskellut Emme opiskelleet
Purra Et purrut Ette purreet
Nousta Ei noussut Eivät nousseet
Olla En ollut Emme olleet
Tulla
Mennä
Kävellä
Pestä
Hymyillä

Verbityyppi 4 ja 5 Yksikkö Monikko

nnut/nnyt nneet
Palata En palannut Emme palanneet
Siivota Et siivonnut Ette siivonneet
Herätä Ei herännyt Eivät heränneet
Pelata
Korjata
Tarvita
Avata
Haluta

83

 84

Imperfektikuuntelu 4

1. Äiti herää aamu kello seitsemän. Hän nousee sänky ja menee alakerta
• Posit.
• Negat.

2. Keittiö hän keittää kahvi ja kananmuna. Hän hakea sanomalehti postilaatikko

• Posit.
• Negat.

3. Äiti juoda kahvi ja syö leipä. Hän lukea sanomalehti ja kuunnnella radio.
• Posit.
• Negat.

4. Äiti herättää lapset aamu. Lapset syövät leipää ja juovat mehua.

• Posit.
• Negat.

5. Äiti käy vessa ja meikata kasvot kylpyhuone.

• Posit.
• Negat.

6. Lapset pukea vaatteet ja lähteä koulu. Lapset pyöräillä koulu

• Posit.
• Negat.

7. Äiti odottaa bussi bussipysäkki. Bussi tulla ja äiti matkustaa bussi töihin.
• Posit.
• Negat.

84

 85

Lapsuus ja nuoruus (0-16)

Ensimmäinen koulupäiväni. Ensimmäinen opettajani. Mistä oppiaineista pidit?
Mistä et pitänyt?Mikä oli helppoa ja mikä vaikeaa? Millainen koulu oli? Millä
menit kouluun? Ketkä olivat kavereitasi? Mitä teit lapsena? Miitä et tehnyt
lapsena?

Opiskelu ja työelämä
Mitä opiskelit? Missä asuit? Kerro opiskeluajasta. Kerro työelämästä. Mitä työtä
olet tehnyt? Millainen oli normaali työpäivä?

Muutto Suomeen
Mitä ajattelit, kun ensimmäisen kerran kuulit/päätit, että muutat Suomeen?
Mitä ajattelit Suomesta ennen kuin muutit?
Millainen ilma oli, kun muutit Suomeen?
Kenet tapasit ensimmäisenä Suomessa?
Mitä ajattelit Suomesta ensimmäisen viikon jälkeen?
Mitä ajattelit Suomesta puolen vuoden jälkeen?

85

 86

- Missä kävit koulua?

- Mitä opiskelit?
- Kuinka monta vuotta opiskelit?
- Milloin valmistuit?
- Mitä kursseja kävit omassa maassasi?
- Mitä kursseja kävit Suomessa?
- Missä olit työssä?
- Mikä sinun ammattisi oli omassa maassa?
- Mitä teit työssä (normaali työpäivä)?
- Kuinka monta vuotta olit työssä?

Esimerkki:

Menin kouluun vuonna 1980, kun olin 7-vuotias. Kävin peruskoulua yhdeksän vuotta. Sitten aloitin lukion.
Lukio kesti kolme vuotta. Opiskelin matematiikkaa, englantia, historiaa, biologiaa, psykologiaa, venäjää…
Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 1992. Syksyllä 1992 aloitin ammattikoulun. Opiskelin parturi-kampaajaksi.
Ammattikoulu kesti kolme vuotta. Opin leikkaamaan hiukset, värjäämään hiukset ja tekemään permanentin.
Valmistuin parturi-kampaajaksi vuonna 1995. Sitten olin kolme vuotta työssä parturi-kampaajana. Minulla oli
oma kampaamo. Kampasin, leikkasin, värjäsin ja pesin hiuksia. Kampaamossa ei ollut asiakkaita. Tein
konkurssin. Sitten olin työtön 1998–1999. Vuonna 2000 menin ammattikorkeakouluun. Opiskelin
sairaanhoitajaksi. Opiskelu kesti neljä vuotta. Opiskelin kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja hoitotyötä. Pidin
opiskelusta paljon. Valmistuin laboratoriohoitajaksi vuonna 2004. Sain työn terveyskeskuksen laboratoriosta.
Työ oli kiinnostavaa ja työpaikka oli mukava. Vuonna 2005 jäin äitiyslomalle. Olin äitiyslomalla vuoden.
Palasin työhön tammikuussa 2006.

86

 87

Nominatiivi
1. Kuka opettaa koulussa? Opettaja opettaa
2. Mikä tämä on? Se on puhelin
3. Millainen ilma tänään on? Tänään on kylmä ilma

-n
Genetiivi
1. Kenen kirja tämä on? Opettajan kirja (omistaja)
2. Minkä maan pääministeri on Juha Sipilä? Suomen pääministeri
3. TÄYTYY-lauseessa on genetiivi. Minun täytyy mennä huomenna töihin.
4. Postpositin kanssa on genetiivi. Kissa on pöydän alla , tuolin päällä, minun vieressä
5. Millaisen juoman haluat? Haluan kylmän juoman

–a/-ta/-tta
Partitiivi

1. Mitä syöt? Syön lihaa. Mitä katsot nyt? Katson televisiota

2. Ketä katsot nyt? Katson sinua
3. Millaista elokuvaa katsoit eilen? Katsoin jännittävää elokuvaa
4. Kuinka monta omenaa söit eilen? Söin 6 omenaa

-ssa
Inessiivi

1. Missä lapset opiskelevat? (paikka)? He opiskelevat koulussa

2. Missä korvakoru on? (kiinni jossain) Koru on korvassa
3. Milloin? (ajan ilmaukset)
• Missä kuussa olet syntynyt? Olen syntynyt tammikuussa.
• Milloin sinulla on loma? Loma on heinäkuussa.
• Missä ajassa juoksit maratonin? Juoksin maratonin neljässä tunnissa
4. Ilmauksia.
• Olen naimisissa
• Olen pulassa
• Ovi on lukossa

87

 88

-sta
Elatiivi
1. Mistä pois? Tulen kirjastosta
2. Kenestä puhut? Mistä puhut (aihe) Puhun opettajasta, puhun musiikista
4. Mistä pidä? Mistä tykkäät?, Mistä olet kiinnostunut? Kirjoitan Suomen historiasta
3. Mistä katsoit asian?(tietolähde) Katsoin internetistä, luin lehdestä
4. Mistä pöytä on tehty? (materiaali) Tämä on tehty puusta
5. Mistä saakka? Mistä mihin? Olen ollut täällä aamusta saakka tai aamusta asti. Olen ollut täällä
kahdeksasta asti. Olen töissä yhdeksästä viiteen (9-17)

–on/ -han/-seen
Illatiivi
1. Mihin lähdet? Minne menet? !Liike johonkin: Lähden kotiin, menen kouluun, juoksen bussiin
menen kauppaan, tulen kouluun, saavun Hämeenlinnaan, matkustan Turkkiin, muutan Helsinkiin, vien kotiin,
lähetän Ouluunn, panen lompakkoon

2. Mihin (paikka, päätepiste) Jätän tämän tähän, unohdin sen kotiin, jätin lompakon autoon.
3. Mihin? Keneen? (kohde )Tottua, tutustua, kyllästyä, luottaa. Olen tottunut pahaan hajuun, kyllästyin
leipään, luotan sinuun
4. Mihin asti? (ajan ilmauksia) Olen täällä kesäkuuhun asti

-lla
Adessiivi
1. Missä olet? Olen torilla, olen Maijalla
2. Myös loma, kurssi, vasen, oikea, ulkomaat. Olen lomalla, olen kurssilla, kauppa on vasemmalla, oikealla
on museo, ulkomailla on levotonta
3. Millä? Minkä avulla? Tulin bussilla, ajan autolla, kirjoitan kynällä, soitan puhelimella
4. Kenellä on? Maijalla on 2 lasta, minulla on uusi puhelin, minulla on pää kipeä
5. Millä tavalla?
• Huudan kovalla äänellä, hän puhuu kauniilla tavalla
• Opin suomea puhumalla, kirjoittamalla, lukemalla
6. Milloin? Ajan ilmauksia
• Illalla, aamulla, yöllä, päivällä, kesällä, talvella

88

 89

-lta
Ablatiivi
1. Mistä haen sinut? (paikka) Hae minut rautatieasemalta. Kävelen torilta kotiin.
2. Milloin? Mihin aikaan? Tulen kurssille seitsemältä
3. Aistiverbit: Maistuu, haisee, tuoksuu, kuulostaa, näyttää, tuntuu, vaikuttaa
• Tämä maistuu hyvältä (hyvä)
• Tuo haisee pahalta (paha)
• Se kuulostaa ihanalta (ihana)
• Nämä näyttävät tutuilta (tuttu)
• Nuo tuntuvat painavilta (painava)
• Ne vaikuttavat oudoilta (outo)
4. Keneltä sait? Sain tämän sinulta (sinä) . Tämän sain Maijalta (Maija)

-lle
Allatiivi
1. Mihin? Paikka. Lapset menevät pihalle, kävelen rautatieasemalle. Laitan tämän pöydälle
2. Verbejä esim. kenelle vastaan, lähetän, annan, kerron, sanon, soitan, vastaan
• Vastaan sinulle huomenna
• Lähetän tämän mummolle
• Annan lahjan Maijalle
• Kerron tämän isälle
• Sanon tämän vain sinulle
• Soitan poliisille
• Vastaan opettajalle, kun hän kysyy

-na
Essiivi
1. Millaisena? Hän makaa väsyyneenä sängyssä. Kimi Räikkönen palsi Suomeen onnellisena voittajana
2. Olotila. Poika tuli kotiin ja oli iloinen. Poika tuli kotiin iloisena
3. Missä asemassa, tehtävässä? Olen kaupassa myyjänä tai asiakkaana. Olet täällä opiskelijana ja kotona
äitinä tai isänä.
4. Milloin (ajan ilmauksia) viikonpäivät, juhlapäivät, vuosi, viikonloppu. Maanantaina tulen kurssille ja
jouluna matkustan Puolaan.

89

 90

-ksi
Translatiivi
1. Millaiseksi? Hän tuli väsyneeksi. Sain lottovoiton ja tulin iloiseksi.
2. Viittaa objetiin. Maalasin talon punaiseksi, haluan presidentiksi
3. Luulin häntä fiksuksi
4. Sanon sinua Annaksi
5. Kutsu minua Juhaksi
6. Kuvittelin sinua vanhemmaksi
7. Lääkäri totesi naisen terveeksi
8. Miksi ajaksi? Kuinka pitkäksi ajaksi? Menen lomalle viikoksi. Voin lähteä kahdeksi tunniksi pelaamaan.
9. Miksi ajankohdaksi?
• Tulen takaisin kuudeksi
• Lukekaa tämä huomiseksi
10. Järjestys (aika)Ensiksi- seuraavaksi-viimeiseksi. Aluksi- seuraavaksi-lopuksi.
11. Translatiivi voi ilmaista myös paikkaa: Katso ylemmäksi, tule lähemmäksi, mene kauemmaksi.

-tta
Abessiivi
Mitä ilman?

1. Rahatta, vaatetta, epäilemättä

2. Jotain asiaa ei ole tehty: Hampaat on harjaamatta, hiukset on pesemättä
3. Peseminen => pesemättä
4. Harjaaminen => harjaamatta

90

 91

91