HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu

© MML2016
Kantakaupungin sisäiset: HLT16
463 000 matkaa/vrk
muu
52 8 29 9 2 (%) Helsingin kaupunki
Esikaupunki-
alueiden sisäiset:
556 000 matkaa/vrk
muu
41 7 16 35 1 (%)
osa-alueiden väliset:
267 000 matkaa/vrk
muu
7 55 32 2 (%)
matkat kaupungin
ulkopuolelle:
271 000 matkaa/vrk
muu
21 73 2 (%) 30/03/2020
ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT WSP FINLAND OY

Henkilöliikennetutkimus 2016: SISÄLTÖ

Helsinki Seudun väestö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2.

Kulkutapojen käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3. . .
Helsingissä kestävien liikkumismuotojen Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5. . .
kulkutapaosuus on 62 prosenttia. Luku on
3,0 matkaa/henkilö/vrk Joukkoliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7.
huomattavan korkea muuhun maahan verrattuna.
Henkilöautoilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9.
Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua,
henkilöauto, Liikkuminen ja auton omistus . . . . . . . . . . . . . 11
.......
pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin matkustaja
kaupungin asukkaat tekivät vuorokaudessa 3 9% jalankulku Liikkuminen ja maankäyttö . . . . . . . . . . . . . . .12
.......
matkaa ja niiden keskipituus oli 12 kilometriä. muu 30% Liikkuminen osa-alueittain . . . . . . . . . . . . . . . .13. . . . . .
2%
Asuminen ja liikkuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
......
Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri henkilöauto,
kuljettaja Eri väestöryhmien liikkuminen . . . . . . . . . . . . 16
.......
puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja
27%
matkojen keskipituudet vaihtelevat alueen Matkan tarkoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17
...
pyöräily
maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Luotettavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
..
7%
joukko-
Muunnoskertoimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19
.....
Pääosa kaupungin asukkaiden matkoista on vapaa- liikenne Eräitä määritelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
....
ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai 25%
opiskeluun liittyviä on 28 prosenttia. Matkoja, joilla
jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai
vietiin, oli 7 prosenttia kaikista matkoista. Matkan tarkoitus LISÄTIETOJA

Tulokset perustuvat vuonna 2016 toteutettuun 3,0 matkaa/henkilö/vrk

Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät
lisätietoja verkko-osoitteesta www.hlt.fi. Samassa
johon Helsingin seutu osallistui lisäotoksella. asiointi
työ osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja
Helsingistä kaikkiaan 1 376 asukasta vastasi 9%
18% taulukoina.
tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli muu
30 000 suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa ostos 1% työasia LISÄTIETOJA:
18%
tarkastellaan Helsingissä kirjoilla olevien asukkaiden 5% Petri Blomqvist, Helsingin kaupunki
kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, koulutus
ellei toisin ole mainittu. 5% petri.blomqvist@hel.fi
kyyditse-
minen vierailu
7% 9% 30.3.2020 korjattu sivulla 7 tieto
muu ulkoilu, joukkoliikennehavaintojen määrästä
KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT vapaa- liikunta
aika 11%

62 %
17%

kulkutapaosuus
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 2

Kaupungin väestö
Väestö alueittain KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI

Helsingissä asui vuoden 2016 lopulla noin 620 000 Helsingissä kirjoilla olevan kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen
henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot
vuotta täyttäneitä oli noin 576 000. perustuvat tutkimusaineistoon.

työttömät
Väestömäärät PAAVO‐tietojärjestelmästä, vuoden 3%
2016 lopun tilanne. Perusjoukon koko alle 6 vuotiaat
onkeskiväestöstä. Lähde: Tilastokeskus. 7%
6‐14‐vuotiaat
perus‐ 9%
alue väestö joukko opiskelijat,
työvoiman koululaiset,
Kantakaupunki 200 681 188 770 työlliset ulkopuolella varusmiehet
48 % 49 % 11 %

Esikaupunkialueet 419 426 387 320 eläkeläiset

20 %

yhteensä 620 107 576 090

muut
2%

18 ‐ 64 ‐vuotiaiden työssäkäynti

6 vuotta täyttäneiden koulutustausta

kokopäivätyö
65 % osa‐aika/ satunnainen työ
perusaste kesken 14 %
11 %
perusaste
korkea‐aste lomautettu/ työtön
12 %
40 % 6%
ei käy työssä
15 %
Aineistolaajennuksen perusjoukko ja 0 ‐ 5
keskiaste
‐vuotiaat. 37 %
osuus asukkaista, yhteensä 100%

miehet % % naiset
65 + 7 10 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS
55 ‐ 64 5 6

35 ‐ 54 13 13 prosenttia
ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto asuntokunnista
18 ‐ 34 13 15
koko kaupunki 48 44 7 1
6 ‐ 17 5 5
Kantakaupunki 60 35 41
0‐ 5 3 3
Esikaupunkialueet 41 49 9 1

AJOKORTIN HALTIJAT 0

77% 0

18 ‐ 34‐vuotiaat 78 % 0
35 ‐ 54‐vuotiaat 87 %
0
55 ‐ 64‐vuotiaat 76 %
65 vuotta täyttäneet 61 % 0
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 3

Kulkutapojen käyttö
Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain.

Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä

matkan ovelta‐ovelle kokonais‐
liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla
Matkan matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika
tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk)
pääkulkutapa
matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna.
jalankulku 0,89 1,4 1,3 20 18
Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden
vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. pyöräily 0,20 4,5 0,9 23 5
Kokonaismatka‐aika on vuorokaudessa bussi 0,35 11,4 4,0 37 13
liikkumiseen käytetty aika.
raitiovaunu 0,14 3,7 0,5 27 4
Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui juna 0,10 22,8 2,2 46 4
kotimaanmatkoillaan 36 kilometriä ja käytti tähän
aikaa 1 tunnin ja 22 minuuttia. metro 0,16 9,7 1,5 33 5
kestävät
Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös 1,84 6 10,4 27 49
yhteensä
joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka‐
henkilöauto,
aikaa koskeviin arvoihin kannattaa 0,78 18 14 26 20
kuljettaja
joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä
tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston henkilöauto,
0,27 26 7 31 9
luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien matkustaja
liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun
muu 0,06 72 4,1 71 4
kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 19
ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. kaikki 2,96 12 36 28 82

Kulkutapaosuudet osa-alueittain
Kestävien liikkumismuotojen osuus yltää Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista).
Kantakaupungissa jopa 74 prosenttiin.
Kulkutapaosuudet poikkeavat hieman Helsingin koko kaupunki (62 %) 30 7 25 2 27 9
seutujulkaisun arvoista, sillä Helsingin kaupungin
asukkaita koskevaa kaupunkijulkaisua varten Kantakaupunki (74 %) 38 7 28 3 16 7
aineisto on laajennettu uudelleen. Tässä
julkaisussa esitettyjä arvoja voidaan pitää Esikaupunkialueet (56 %) 26 7 24 1 32 10
seutujulkaisua tarkempina.
0

0
Kulkutapaosuudet matkan
pituuden mukaan 0

Helsinkiläiset käyttävät selvästi muuta seutua 0

enemmän joukkoliikennettä ja siksi
0
kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan ovat
poikkeukselliset. Myös kävelyn osuus on korkea 0
alle kilometrin matkoilla. Kaikkein pisimmillä
matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin
Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista).
bussi, juna kuin lento‐ ja laivaliikennekin. Kaksi
viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan 3 5 8
6 9 10 10 14
'muu'. 0
2 21
7 22 27 29
21
26 30
selitteet: 1 1 47 38
henkilöauto, matkustaja 22 2 3
36 55 37
henkilöauto, kuljettaja 11 4
82 38 1 63
42
muu 10
35 39 2 16
38 8
joukkoliikenne 23 9 20
15 0 18
8 3 41 8
pyöräily 3 2 2

jalankulku
HLT16 Helsinki| kaupunkijulkaisu 4

Joukkoliikenteen käytön useus

Joukkoliikenteen käytön useus yleensä ja työssäkäyvien joukkoliikenteen käyttö suhteessa työsuhdematkalippuun ja maksuttomaan
pysäköintipaikkaan
0% 20% 40% 60% 80% 100%

kaikki asukkaat 40 21 28 9 3

kaikki työssäkäyvät 50 19 21 11 0

etuisuutena työsuhdematkalippu 60 27 11 0

etuisuutena maksuton pysäköintipaikka 8 23 48 21 0

5‐7 päivänä viikossa 2‐4 päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin ei käyttänyt 2 kk aikana

Helsinkiläisten työssäkäyvien työmatkaedut (%)

asuinalue: työpaikan alue: sukupuoli:
työssä‐ Kanta‐ esi‐ Kanta‐ esi‐
käyvät yht. kaupunki kaupungit kaupunki kaupungit miehet naiset
työsuhdeauto 2 2 1 0 1 1 2
maksuton pysäköinti 10 5 12 6 10 11 8
maksullinen pysäköinti 1 1 1 2 0 1 1
muu autoiluun liittyvä etu 0 0 0 0 0 0 0
työsuhdematkalippu 8 11 6 11 7 7 8
työmatkakuljetus 0 0 0 0 0 0 0
polkupyörän pysäköintipaikka 6 6 6 8 8 7 5
suihku‐ ja pukeutumistilat 9 9 9 11 11 10 8
muu pyöräilyyn kannustava etu 0 1 0 0 1 1 0
työajan joustot 21 19 22 22 18 23 19
etä‐ tai joustotyösopimus 9 10 8 11 4 11 6
jokin muu 3 1 4 4 9 1 5
ei mitään näistä 33 35 31 25 31 29 36
yhteensä 100 100 100 100 100 100 100

ikäryhmä: koulutus:
18‐34 35‐54 55‐64 perusaste keskiaste korkea‐aste
työsuhdeauto 1 2 1 2 2 1
maksuton pysäköinti 8 13 1 0 16 7
maksullinen pysäköinti 0 1 1 0 1 1
muu autoiluun liittyvä etu 0 0 0 0 0 0
työsuhdematkalippu 8 8 5 16 7 7
työmatkakuljetus 0 0 0 0 0 0
polkupyörän pysäköintipaikka 5 6 6 1 3 9
suihku‐ ja pukeutumistilat 6 11 8 7 6 11
muu pyöräilyyn kannustava etu 0 0 1 0 1 0
työajan joustot 20 17 36 7 23 21
etä‐ tai joustotyösopimus 11 6 12 0 6 11
jokin muu 1 6 1 0 1 5
ei mitään näistä 39 29 27 67 35 26
yhteensä 100 100 100 100 100 100
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 5

OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA

Jalankulku ja
koko vuosi: 30 % jalankulku 7 % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista)
pyöräily 67
28 30
kevät kesä Vuodenaikavaihtelut
% 60 % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 25
64 8 20
10 15 15 16
vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 8 10 8
6
kaavioissa seuraavasti: 2 1 4 0 02
kevät: maalis ‐ toukokuu
kesä: kesä ‐ elokuu
32 31 syksy: syys ‐ marraskuu
syksy talvi
talvi: joulu ‐ helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle
62 % %
7 67 2 Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani
vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina asettuu puolestaan 2‐3 kilometrin.
jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuoden‐
aikoina jalankulun osuus taas pienenee ja
MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) pyöräilyn osuus kasvaa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA)

Viikonpäivävaihtelut 5,4
4,8
0,2 4,6 4,5
0,3 0,1 0,2 Arkisin Helsingissä jalankulkuun käytetään
0,2 3,2
aikaa keskimäärin 18 minuuttia ja
viikonloppuisin 19 minuuttia. Ero on
vähäinen.

Pienehkön havaintomäärän vuoksi 1,4 1,5 1,4 1,5 1,4

0,8 0,9 1,0 0,9 0,9
viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta.
kevät kesä syksy talvi koko Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin 5 kevät kesä syksy talvi koko
vuosi minuuttia ja viikonloppuna 3 minuuttia vuosi
vuorokaudessa.
4,7 4,5

3,8
0,2 Tuntivaihtelut
0,2
1,0 Havaintoaineisto on liian pieni
0,1 0,9
tuntivaihtelujen tarkkaan arviointiin.
0,7 1,8
1,3 1,4

ma‐pe la‐su kaikki ma‐pe la‐su kaikki

JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT

selitteet:
prosenttia
matkoista ma‐pe prosenttia
20 jalankulku matkoista ma‐pe
18 la‐su 20
18 la‐su
16 pyöräily
14 16
12 14
10 JALANKULKU JA PYÖRÄILY 12
Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja 10
8
jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten 8
6
rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai 6
4
potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi 4
2
luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla 2
0
polkupyörillä, joiden enimmäisteho on 250W ja 0
00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 maksimiavustus on 25 km/h. Tarkastelu sisältää 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22
matkalle lähdön tunti matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat
matkalle lähdön tunti
pääkulkutapana.
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 6

Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus

Merkittävä osa jalankulku‐ ja pyöräilymatkoista Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä,
on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja yhteensä 400 matkaa/ henkilö/ vuosi.
pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa‐ajan
kohteesta toiseen sekä ostos‐ ja matkakohteet:
asiointipaikasta toiseen. ostoksille,
asioimaan,
Keskimäärin kaupungin asukas teki vuodessa töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun
pyörällä 73 matkaa ja ajoi 334 kilometriä. lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen
Pääosa pyöräilijöistä on alle keski‐ikäisiä.
kotoa 44 35 35 56

Vuodessa asukkaat tekivät henkeä kohti jalan

työ/ koulu/
keskimäärin 327 matkaa ja liikkui 462 29 7 15 12
opiskelupaikasta
kilometriä.
vapaa‐ajan
35 10 24 7
kohteesta

ostos‐/ asiointi‐ tai

61 6 6 16
muusta kohteesta

JALANKULKIJAT Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi).

osuus matkoista, yhteensä 100% 27

työ
21
miehet % % naiset
7
työasia
75+ 2 3 3
65 ‐ 74 4 8 26
koulu, opiskelu
55 ‐ 64 5
4 6
35 ‐ 54 142
11 18 vapaa‐aika
27
18 ‐ 34 12 16
saattaminen, 9
6 ‐ 17 7 8 kyyditseminen 3
87
ostos
PYÖRÄILIJÄT 11

osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 28

henkilökohtainen 3
miehet % % naiset
75+ 1 2 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi).
65 ‐ 74 2 3
55 ‐ 64 47
13 4 työ
131
35 ‐ 54 13 19
6
18 ‐ 34 13 12 työasia
9
6 ‐ 17 7 12
24
koulu, opiskelu
10
VUOSITUNNUSLUVUT
matkaa/henkilö/vuosi 282
vapaa‐aika
148
jalan 327
saattaminen, 6
pyörällä 73 kyyditseminen 5

70
km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet:
26
jalan 462 jalankulku
asiointi, muu 28
pyörällä 334 henkilökohtainen 5 pyöräily
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 7

OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN

PITUUSJAKAUMA
koko vuosi: 25% joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne
21
Ajalliset vaihtelut 18
Joukkoliikenteen kulkutapaosuus vaihtelee eri 17 16
kevät kesä
vuodenaikana. Matkamäärissä mitattuna
26% 19%
kysyntä on pienimmillään kesällä, kun 12
lomakautena työmatkoja tehdään vähemmän
ja opiskelu- ja koulumatkat jäävät lähes 9
kokonaan pois.
3
Työ-, opiskelu- ja koulumatkojen merkitys 1 2
syksy talvi näkyy viikonpäivävaihteluissa. 0
28% 28% Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on
selvästi vähemmän kuin arkisin. Myös
joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput
jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin
JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA)
ajoittuu iltapäivään.
(MATKAA/HENKILÖ/VRK)
Joukkoliikenteen käyttäjät 13
12
Joukkoliikenteen suurin yksittäinen 11 11
0,91 käyttäjäryhmä on nuoret naiset. Keski-iän
0,79 ylittäviä miehiä joukkoliikenteessä tavataan 8
0,75 0,75 muita väestöryhmiä harvemmin.

0,55 JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT

osuus matkoista, yhteensä 100 %

ikäryhmä miehet % % naiset
75+ 1 4
kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko
65 - 74 1 5
vuosi vuosi
55 - 64 3 7
11 11 11
35 - 54 11 18

0,88 18 - 34 16 23
0,75
6 - 17 5 5

0,41
JOUKKOLIIKENNEMUODOT

ma-pe la-su koko viikko ma-pe la-su koko viikko

metro
JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT 21 % JOUKKOLIIKENTEEN 2 TUNNIN
ARKENA bussi VAIHTELU VIIKONLOPPUNA
47 %
prosenttia
juna prosenttia
matkoista 13 % matkoista
14 25
raitio-
12
vaunu 20
10 19 %
8 15
Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä helsinkiläisten
6 bussilla, raitiovaunulla, junalla ja metrolla tekemiä 10
matkoja. Ylläolevassa kuvassa on esitetty
4
joukkoliikennemuotojen pääkulkutapaosuudet. 5
2 Pääosa joukkoliikenteestä on kunnan sisäistä
lähiliikennettä. Kaikkiaan tutkimusaineistossa oli 0
0
1045 joukkoliikennematkaa. 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22
00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22
matkalle lähdön tunti matkalle lähdön 2 tunnin jakso
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 8

Joukkoliikenteen matkakohteet

Joukkoliikenteen käyttö on yleistä Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä, yhteensä
kotiperäisillä työ‐, koulu‐ ja 273 matkaa/henkilö/vuosi.
opiskelumatkoilla, mutta se on suosittua
myös ostos‐ ja asiointimatkoilla. Helsingissä matkakohteet:
kuten seudulla muutenkin ostoksille,
joukkoliikennematkoissa on havaittavissa töihin/ asioimaan,
epäsymmetrisyyttä. Aamulla matkat kouluun/ vapaa‐ajan muuhun
suuntautuvat pääsääntöisesti suoraan töihin, lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen
kouluun tai opiskelupaikkaan, mutta
kotoa 1 59 29 25
iltapäivällä monesti jonkin välikohteen
kautta kotiin.
työ/ koulu/
45 5 5 8
opiskelupaikasta

vapaa‐ajan
31 2 5 5
kohteesta

ostos‐/ asiointi‐ tai

28 5 7 10
muusta kohteesta

Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi).

Matkan tarkoitus

Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia työ 78

matkoja Helsingin asukkaat tekivät
joukkoliikenteellä. työasia 13

Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt koulu, opiskelu 25

keskivertoasukas teki 273 ovelta‐ovelle
matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä vapaa‐aika 83
näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä
saattaminen,
kohti noin kolme tuhatta. Mukana arviossa 7
kyyditseminen
ovat myös asukkaiden matkat kaupungin
ulkopuolelle. ostos 41

asiointi, muu
Pitkillä kaupungin ulkopuolelle ulottuvilla henkilökohtainen
26
matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys
matkaluvun kannalta, mutta
matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi).
joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja
suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuorite‐
arviot epätarkoiksi. työ 216

työasia 216
Ovelta-ovelle matkaketjut
koulu, opiskelu 78
Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto
Helsingin asukkaiden joukkoliikenteen vapaa‐aika 1374
matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat
vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla saattaminen,
kyyditseminen
220
liityntämatkat onnistuvat kävellen.
ostos 112
prosenttia joukkoliikennematkoista
75 joukkoliikenne + jalankulku asiointi, muu
henkilökohtainen
802
21 yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku
2 useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku
0 yksi joukkoliikenneväline + pyörä
1 yksi joukkoliikenneväline + auto
1 muut matkaketjut
yhteensä 100 %
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 9

OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA

koko vuosi: 27 % kuljettajat 9 % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista)

Henkilöautoilu
21
27 28 20
kevät kesä Vuodenaikavaihtelut 18
% % 15
9 10 13
Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat 12
11 11
eri vuodenaikoina melko vähäiset. 10
9 9
Kesäkautena matkoja on kuitenkin hieman 8 7 8
6 7 6
muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin
lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla 33 3
24 27
matkustajana tehtyjen matkojen
syksy talvi merkittävänä keskipituuden kasvuna.
% 8 %
10

MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA)

Viikonpäivävaihtelut
0,3 0,3
0,2 0,3 0,3 30 30
Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta
viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä 26 26
kuljetaan useammin yhdessä. 21
18 19 18
16 17

0,8 0,8 0,8 0,7 0,8

kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko
vuosi vuosi

36

0,2 0,3 Tuntivaihtelut

0,4 26
0,8 Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat 22
0,8 20
aamulla klo 6 ja 9 ja iltapäivisin klo 15 ja 18 17 18
0,6 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on
selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun
yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä
havaintoaineistosta.

ma‐pe la‐su kaikki ma‐pe la‐su kaikki

KULJETTAJIEN MATKOJEN MATKUSTAJIEN MATKOJEN

ALKAMISAJANKOHDAT selitteet: ALKAMISAJANKOHDAT
prosenttia prosenttia
matkoista ma‐pe henkilöauto, matkustaja matkoista ma‐pe
18 18
16 la‐su 16 la‐su
henkilöauto, kuljettaja
14 14
12 HENKILÖAUTOILU 12
10 10
Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu
8 8
henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja
6 6
matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole
4 mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa 4
2 Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen 2
0 harmonisoinnista antamia suosituksia. 0
00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22
tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta.
matkalle lähdön tunti matkalle lähdön tunti
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 10

HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS

1,6 hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä

( 386 matkaa/henkilö/vuosi).
koko viikko ma‐pe la‐su

1,6 matkakohteet:
kaikki 1,5 ostoksille,
1,8
asioimaan,
asiointi, muu 1,3
henkilökohtainen
1,3 töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun
1,2 lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen
1,5
ostos 1,5
1,4 kotoa 3 41 51 46
saattaminen, 2,3
kyyditseminen
2,3
2,6 työ/ koulu/
1,8 33 13 8 10
opiskelupaikasta
vapaa‐aika 1,7
1,9
1,0 vapaa‐ajan
koulu, opiskelu 1,0 51 5 24 13
kohteesta
1,1
työasia 1,1 ostos‐/ asiointi‐ tai
1,0 54 5 11 15
muusta kohteesta
1,0
työ 1,0
henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä)
1,1

HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi).

osuus matkoista, yhteensä 100% 58

työ
5
miehet % % naiset
27
työasia
75+ 5 0 3
65 ‐ 74 9 5 2
koulu, opiskelu
1
55 ‐ 64 8 4
85
35 ‐ 54 29 16 vapaa‐aika
49
18 ‐ 34 15 7
saattaminen, 38
6 ‐ 17 0 0 kyyditseminen 22
44
ostos
HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT 12

osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 33

henkilökohtainen 8
miehet % % naiset
75+ 0 5 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi).
65 ‐ 74 0 7
904
55 ‐ 64 1 7 työ
37
35 ‐ 54 7 17
387
18 ‐ 34 9 20 työasia
121
6 ‐ 17 17 10
16
koulu, opiskelu
8
VUOSITUNNUSLUVUT
matkaa/henkilö/vuosi 2 337
vapaa‐aika
1 747
kuljettajat 287
saattaminen, 760
matkustajat 99 kyyditseminen 317

257
km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet:
122
kuljettajat 5 218 henkilöauto, kuljettaja
asiointi, muu 557
matkustajat 2 584 henkilökohtainen 231 henkilöauto, matkustaja
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 11

Liikkuminen ja autonomistus
Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa
olevien autojen mukaan.
Kaupungin asukkaat käyttävät sitä
vähemmän jalankulkua, pyörää ja prosenttia matkoista
joukkoliikennettä, mitä useampi auto
taloudessa on aina kahteen autoon asti. ei autoa 39 8 41 23 7
Viereisessä kuvassa on esitetty
1 auto 27 6 18 1 38 10
kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka
monen auton taloudessa henkilö asuu.
2 autoa 17 9 13 3 46 13
Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa
3+ autoa 31 11 50 45 8
asteittain, mitä kauempana kunnan
ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä
havainnollistettu kaupunki‐maaseutu‐ jalankulku pyöräily
luokituksen avulla. Luokituksen mukaiset joukkoliikenne muu
vyöhykkeet on esitetty kartalla.
henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

Asuntokuntien hallinnassa olevien Asuntokuntien autonomistus kaupunki‐maaseutuluokituksen

autojen vuotuinen ajosuorite yhden, mukaan.
kahden ja kolmen auton talouksissa. ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto
prosenttia asuntokunnista
koko kunta 48 44 7 1
sisempi kaupunkialue 49 44 7 1
ulompi kaupunkialue 33 50 17
kaupungin kehysalue 11 12 76

©MML 2016, SYKE/YKR

Kaupunki‐maaseutuluokitus
sisempi kaupunkialue
ulompi kaupunkialue
kaupungin kehysalue
maaseudun paikalliskeskukset
kaupungin läheinen maaseutu
ydinmaaseutu
harvaan asuttu maaseutu
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 12

Liikkuminen ja maankäyttö
Tunnusluvut kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan
matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi)

koko kunta 3,0

sisempi kaupunkialue 2,9

ulompi kaupunkialue 3,2

kaupungin kehysalue 3,9

matkasuorite (kilometriä/henkilö/vuorokausi)

koko kunta 36
Kaupunki‐maaseutuluokitus
sisempi kaupunkialue 34 sisempi kaupunkialue

ulompi kaupunkialue
ulompi kaupunkialue 64
kaupungin kehysalue

kaupungin kehysalue 60 maaseudun paikalliskeskukset

kaupungin läheinen maaseutu

ydinmaaseutu

harvaan asuttu maaseutu

Tunnnusluvut yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden (2015) mukaan

matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi)

keskustan jalankulkuvyöhyke 3,1

keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne 3,1
keskustan reunavyöhyke 3,8
alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2,9
intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 2,3
joukkoliikennevyöhyke 3,0
autovyöhyke 2,8
heikko joukkoliikennevyöhyke 2,8
ei vyöhykkeellä 3,1
koko kunta 3,0

matkasuorite (kilometriä/henkilö/vuorokausi)

keskustan jalankulkuvyöhyke 37
keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne 38
keskustan reunavyöhyke 34
alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 28
intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 19
joukkoliikennevyöhyke 40
autovyöhyke 39
heikko joukkoliikennevyöhyke 29
ei vyöhykkeellä 50
koko kunta 36

selitteet:  jalankulku  pyöräily  joukkoliikenne  henkilöauto, kuljettaja  henkilöauto, matkustaja  muu

HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 13

Liikkuminen osa-alueittain
Helsingin asukkaat tekivät vuorokaudessa
yhteensä 1 702 000 matkaa. Näistä osa‐alueiden
sisäisiä oli 1 019 000, osa‐alueiden välisiä 268 000
ja kaupungin ulkopuolelle suuntautuneita
272 000. Helsingin asukkaiden kokonaan
kaupungin ulkopuolella tekemiä matkoja oli
arviolta 138 000. Vuorokausitasolle laajennettuna
noin 5 000 (~0,3 %) matkaa jäi paikantumatta.
(Luvuissa voi olla pieniä pyöristyksistä johtuvia
eroja kansikuvaan verrattuna.)

ASUKKAIDEN MATKAT

osa‐alueiden sisäiset

60 %

© MML2016
osa‐alueiden väliset

16 %
16 % ja 8 %
matkat kaupungin ulkopuolelle ja ulkopuolella

sisäiset matkat
alue vuorokaudessa, osa‐alueiden sisäisten matkojen kulkutapaosuudet:
yht. 1 019 000

Kantakaupunki 463 000 52 8 29 2 7 2

Esikaupunkialueet 556 200 41 7 16 1 27 8

selitteet:
jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu

henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 14

Matkojen keskipituudet km/matka

Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat 0 5 10 15 20 25 30
lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet 11
vaihtelevat merkittävästi kaupungin eri osissa. Keskipituudet on työ
ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta.
17
työasia
selitteet:
5
koko Helsingin kaupunki
koulu, opiskelu
Kantakaupunki
16
Esikaupunkialueet
vapaa‐aika

16
saattaminen,
kyyditseminen
4
ostos

12
asiointi, muu
Osa-alueiden väliset matkat
12
Seuraavassa taulukossa on arvio osa‐alueiden
kaikki
sisäisistä ja niiden välisistä matkoista
kulkutavoittain. Mukana ovat helsinkiläisten määräpaikat
matkat.
Kanta‐ Esikaupunki‐
lähtöpaikat kaupunki alueet
jalankulku ja pyöräily
Kantakaupunki 278 410 15 060
Esikaupunkialueet 16 450 265 110
yhteensä 294 860 280 170

joukkoliikenne
Kantakaupunki 132 470 74 490
Esikaupunkialueet 71 900 90 770
yhteensä 204 370 165 260

henkilöauto
Kantakaupunki 43 540 41 970
Esikaupunkialueet 43 190 196 910
yhteensä 86 730 238 880
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 15

Kotimaanmatkat asuinalueen mukaan

MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI)
selitteet:  jalankulku  pyöräily  joukkoliikenne  muu  henkilöauto, kuljettaja  henkilöauto, matkustaja

koko kunta 3,0 36

Kantakaupunki 3,1 32
Esikaupunkialueet 2,9 38

Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk).

muu yht. muu yht.

koko kunta 0,89 0,20 0,75 0,06 0,78 0,27 3,0 1,3 0,9 8,2 4 14 7 36
Kantakaupunki 1,20 0,23 0,88 0,09 0,49 0,23 3,1 1,5 0,8 7,7 4 10 8 32
Esikaupunkialueet 0,75 0,19 0,68 0,04 0,93 0,29 2,9 1,2 1,0 8,5 4 16 7 38

Asuminen ja liikkuminen
Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa.
Eniten Helsingissä kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat
kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä
matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät
eniten rivi‐ja paritaloissa asuvat tarkasteltaessa liikkumista matkalukujen rivi‐ ja
paritalo
valossa. Sen sijaan matkasuorite on suurin omakotitaloalueella asuvilla. Muu
10 %
omakoti‐
asumismuoto sisältää lähinnä seniori‐ ja palveluasumisen, asuntolat sekä muu talo
laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet asumis‐ 6%
tutkimuksen piiriin. muoto
1% kerrostalo
83 %

Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja

kulkutavoittain.

koko kaupunki 48 44 7 1 3,0

kerrostalo 53 42 4 2,9

rivi‐ ja paritalo 16 63 19 1 3,2

omakoti‐ 3,1
18 48 29 5
talo
muu 1,7
72 28
asumismuoto
ei autoa 1 auto 2 autoa 3+ autoa
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 16

Eri väestöryhmien liikkuminen

Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan

keskiarvo
miehet naiset miehet
6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki 6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki ja naiset

matkaluku
(matkaa/henkilö/vrk) 2,9 2,9 3,2 2,8 2,7 2,7 3,0 3,1 2,9 3,6 2,5 2,8 1,6 2,9 3,0

matkan keskipituus
(km/matka) 5 13 17 11 12 17 13 4 11 12 11 19 5 11 12

keskimääräinen matka‐aika
(min/matka) 21 29 27 31 31 29 28 20 28 28 30 32 27 28 28

matkasuorite
(km/henkilö/vrk) 14 38 54 31 31 45 39 12 32 44 27 55 8 33 36

matka‐aikasuorite
(min/henkilö/vrk) 61 84 87 86 84 78 82 60 82 102 75 91 42 82 82

Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).

miehet 6 ‐ 17 2,9 14
18 ‐ 34 2,9 38
35 ‐ 54 3,2 54
55 ‐ 64 2,8 31
65 ‐ 74 2,7 31
75+ 2,7 45
kaikki ikäryhmät 3,0 39
naiset 6 ‐ 17 3,1 12
18 ‐ 34 2,9 32
35 ‐ 54 3,6 44
55 ‐ 64 2,5 27
65 ‐ 74 2,8 55
75+ 1,6 8
kaikki ikäryhmät 2,9 33
miehet ja naiset 3,0 36

Pääasiallinen toiminta
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).

6v ‐ 17v 3,0 13
täysi‐ikäinen opiskelija 2,6 27
kokopäivätyö 3,3 47
osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,3 31
eläkeläinen 2,2 32
muu 2,4 23
kaikki 3,0 36

selitteet:  jalankulku  pyöräily  joukkoliikenne  muu  henkilöauto, kuljettaja  henkilöauto, matkustaja

HLT16 Helsinki | seutujulkaisu 17

Ajokortin haltijat
Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja
ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan
tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa
ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista
erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin.
Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin
matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien
matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ‐ että vapaa‐ajan matkoilla.
Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan.

Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk).

kaikki täysi‐ikäiset 3,0 39
on ajokortti 18 ‐ 34 3,1 37
35 ‐ 54 3,5 53
55 ‐ 64 2,8 32
65+ 2,8 53
kaikki ajokortilliset 3,2 45
ei ole korttia 18 ‐ 34 2,3 27
35 ‐ 54 2,7 24
55 ‐ 64 2,2 20
65+ 1,8 8
kaikki ajokortittomat 2,2 19

selitteet:  jalankulku  pyöräily  joukkoliikenne  henkilöauto, kuljettaja  henkilöauto, matkustaja  muu

Matkan tarkoitus
Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma‐pe keskimäärin).

matkan kokonais‐
matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika
(matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk)
työ 0,69 11 7,4 29 20
työasia 0,20 17 3,4 26 5
koulutus 0,22 5 1,0 20 4
vierailu 0,21 34 7,0 46 9
ulkoilu, liikunta 0,34 4 1,4 28 9
muu vapaa‐aika 0,48 11 5,1 28 14
kyyditseminen 0,24 17 4,1 26 6
ostos 0,52 4 2,2 17 9
asiointi 0,30 6 1,9 21 6
muu 0,03 55 1,6 51 1
kaikki 3,23 11 35,1 26 85

Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina).

matkan kokonais‐
matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika
(matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk)
työ 0,10 9 0,9 24 2
työasia 0,02 18 0,4 40 1
koulutus 0,02 5 0,1 25 1
vierailu 0,38 28 10,6 46 17
ulkoilu, liikunta 0,28 4 1,2 43 12
muu vapaa‐aika 0,59 29 16,9 41 24
kyyditseminen 0,18 14 2,4 22 4
ostos 0,55 3 1,9 16 9
asiointi 0,13 7 0,9 20 3
muu 0,04 67 2,5 58 2
kaikki 2,28 17 37,7 33 75
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 18

Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla

Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti
vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla 366:lla,
sillä vuosi 2016 oli karkausvuosi.

jalankulku pyöräily joukko‐ henkilöauto, henkilöauto, muu kaikki

liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat
työ 27 21 78 58 5 1 191
työasia 7 3 13 27 3 2 55
koulu, opiskelu 26 5 25 2 1 0 60
vapaa‐aika 142 27 83 85 49 12 398
saattaminen, kyyditseminen 9 3 7 38 22 2 81
ostos 87 11 41 44 12 0 194
asiointi, muu henkilökohtainen 28 3 26 33 8 3 103
kaikki matkaryhmät 327 73 273 287 99 21 1 082

Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan

Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).

miehet 6 ‐ 17 2,9 14
18 ‐ 34 2,9 38
35 ‐ 54 3,2 54
55 ‐ 64 2,8 31
65 ‐ 74 2,7 31
75+ 2,7 45
kaikki ikäryhmät 3,0 39
naiset 6 ‐ 17 3,1 12
18 ‐ 34 2,9 32
35 ‐ 54 3,6 44
55 ‐ 64 2,5 27
65 ‐ 74 2,8 55
75+ 1,6 8
kaikki ikäryhmät 2,9 33
miehet ja naiset 3,0 36

Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan

Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).

6v ‐ 17v 3,0 13
täysi‐ikäinen opiskelija 2,6 27
kokopäivätyö 3,3 47
osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,3 31
eläkeläinen 2,2 32
muu 2,4 23
kaikki 3,0 36

selitteet:  työ  työasia  koulu, opiskelu  vapaa‐aika  saattaminen, kyyditseminen  ostos  asiointi, muu henkilökohtainen
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 19

Luotettavuus
Kaupungin asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali.

Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa kulkutapa‐ 95% luottamus‐

Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen osuus (%) väli %‐yks.
päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa
jalankulku 30,2 ± 2,7
asetettiin kestävien liikkumismuotojen
yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotimaanmatkoilla, pyöräily 6,8 ± 1,4
joka Helsingissä on 62 prosenttia. Tunnusluvun bussi 11,8 ± 1,9
tarkkuus on 2,9 prosenttiyksikköä 95 prosentin raitiovaunu 4,8 ± 1,2
luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että 95 juna 3,3 ± 1,0
prosentin varmuudella kaupungin kestävien
metro 5,4 ± 1,3
liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus
asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. joukkoliikenne kokonaisuudessaan 25,3 ± 2,6
kestävät liikkumismuodot yhteensä 62,3 ± 2,9
henkilöauto, kuljettaja 26,5 ± 2,6
henkilöauto, matkustaja 9,2 ± 1,7
henkilöauto yhteensä 35,7 ± 2,8
muu 1,9 ± 0,8

Muunnoskertoimet
Kulkutapakohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn
arkivuorokauteen.

Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko

asukkaiden matkat kaikki asukkaiden
vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet
kaupungin sisällä kotimaanmatkat
aiemmat seudulliset liikkumistottumukset
Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin
tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain jalankulku 0,71 0,74 0,89 1,17
arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen
pyöräily 0,16 1,37 0,20 1,60
henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja
kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. joukkoliikenne 0,61 1,11 0,75 1,45
henkilöauto, kuljettaja 0,55 0,84 0,78 1,01
Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin henkilöauto, matkustaja 0,17 0,52 0,27 0,83
on koottu muunnoskertoimet, joilla vuoden muu 0,03 ‐ 0,06 ‐
keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn
kaikki 2,24 0,90 2,96 1,19
arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on
laskettu erikseen asukkaiden matkoille kaupungin
sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille.
Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden Matkaryhmäkohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista
havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. syksyn arkivuorokauteen.

Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty asukkaiden matkat kaikki asukkaiden

matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. kaupungin sisällä kotimaanmatkat
Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan
matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin
näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta.
Tiedot on julkaistu tutkimuksen työ 0,42 1,31 0,52 1,61
menetelmäjulkaisussa. työasia 0,12 0,69 0,15 0,98
koulu, opiskelu 0,13 1,09 0,16 1,83
vapaa‐aika 0,79 0,81 1,09 0,97
saattaminen, kyyditseminen 0,17 0,67 0,22 0,81
ostos 0,41 0,83 0,53 0,98
asiointi, muu henkilökohtainen 0,20 0,74 0,28 1,63
kaikki 2,24 0,90 2,96 1,19
HLT16 Helsinki | kaupunkijulkaisu 20

Eräitä määritelmiä
Tutkimusjakso Kiertomatka
Tutkimuspäivän matkoihin sisältyvät kaikki matkat klo 00.00 ja Yhdestä paikasta alkavaa ja samaan paikaan päättyvää matkojen sarjaa
puolenyön 23.59 välillä. Tutkimusjakso on siis kokonainen vuorokausi. kutsutaan englannin kielessä nimellä ”journey”, joka on suomennettu
kiertomatkaksi erotuksena matkaketjusta, jolla tarkoitetaan yhteen ovelta
Tutkimusjakson matkoihin luetaan kaikki matkat, jotka alkavat ovelle ‐matkaan sisältyviä matkan vaiheita, joita etenkin
määritellyn jakson aikana. Matkat on merkitty alkavaksi sellaisesta joukkoliikennematkoilla voi olla useita.
matkakohteesta, joka osuu ajallisesti tarkastelujaksoon.
Kiertomatkat voivat alkaa kodin lisäksi myös muualta. Esimerkiksi käynti
Matka kesken työpäivän lounaalla muodostaa oman kiertomatkansa, ja sekä meno
Matka on siirtymistä paikasta toiseen, esimerkiksi kotoa kauppaan tai että paluu luokitellaan lounasmatkoiksi. Lounasmatkat taas on luokiteltu
työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan edelleen vapaa‐ajan matkoiksi.
kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle.
Pihapiiri voi tarkoittaa vastaajan oman kodin pihapiiriä tai muuta sen Matkan tarkoitus
hetkistä oleskelupaikkaa ympäröivää pihapiiriä. Matkan tarkoitus määräytyy matkan määräpaikan mukaan, jos matka on
kotoa alkava tai kotiin päättyvä ja ketjuun ei liity muita matkakohteita. Jos
Matkoiksi ei lasketa liikkumista omassa pihapiirissä tai tilalla eikä taas kohteita on useita, määräytyy matkan tarkoitus Eurostatin suositusten
ammattiautoilijoiden ja muiden liikennevälineissä työskentelevien mukaisesti kauimpana kiertomatkan lähtöpaikasta olevan kohteen mukaan.
työssään tekemiä matkoja.
Poikkeuksen edellä mainittuun matkakohteisiin perustuvaan matkan
Kotimaanmatka tarkoituksen päättelyyn muodostavat matkat, joilla jotakuta henkilöä on
Kotimaanmatkalla tarkoitetaan matkoja, joiden lähtö‐ ja määräpaikka saatettu tai kyyditty. Kaikki nämä matkat on luokiteltu kyyditsemiseksi ja
on Suomessa. saattamiseksi.

Kuvan esimerkki matkojen tarkoituksista:

Matkaluku
Matkaluvulla tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien
1 = saattaminen, osa kiertomatkaa, johon kuuluvat myös matkat 2 ja 5
matkojen yhteenlaskettua lukumäärää. Tässä tutkimuksessa
2,5 = työmatkoja, osa kiertomatkaa, johon kuuluu myös matka 1
matkaluvun yksikköinä on käytetty matkalukua vuorokaudessa
3,4 = lounasmatkoja, yksi kiertomatka
(matkaa/vrk) tai vuodessa (matkaa/v).
6 = ulkoilu, liikunta, yksi kiertomatka

Matkasuorite
Matkasuoritteella tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona
tekemien matkojen yhteenlaskettua pituutta. Tutkimuksessa
matkasuoritteen yksikköinä on käytetty kilometriä vuorokaudessa
(km/vrk) tai vuodessa (km/v).

HLT16
Helsingin kaupunki
Muita julkaisuja:
Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata
kaikkiaan yli 30 000 suomalaista puhelimitse,
 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016
verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen  Seutukohtaiset julkaisut
yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta  Esite
ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja
Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja
 Faktakortit
WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset.  Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 asiantuntijaraportti

Koosteen laatija: WSP Finland Oy,

Kaikki mainitut julkaisut ovat saatavilla verkko‐osoitteesta www.hlt.fi
Pastinen Virpi