Professional Documents
Culture Documents
https://testbankfan.com/download/discrete-time-signal-processing-3rd-edition-oppenh
eim-solutions-manual/
© 2010 by Oppenheim. Published by Pearson Prentice Hall, Pearson Education, Inc., Upper Saddle River, NJ.
All rights reserved. This material is protected under all copyright laws as they currently exist. No portion of this
material may be reproduced, in any form or by any means, without permission in writing from the publisher.
© 2010 by Oppenheim. Published by Pearson Prentice Hall, Pearson Education, Inc., Upper Saddle River, NJ.
All rights reserved. This material is protected under all copyright laws as they currently exist. No portion of this
material may be reproduced, in any form or by any means, without permission in writing from the publisher.
2
ch02.qxd 9/21/09 3:59 AM Page 3
© 2010 by Oppenheim. Published by Pearson Prentice Hall, Pearson Education, Inc., Upper Saddle River, NJ.
All rights reserved. This material is protected under all copyright laws as they currently exist. No portion of this
material may be reproduced, in any form or by any means, without permission in writing from the publisher.
3
Another random document with
no related content on Scribd:
Hän pisti kynän käteeni. Minä istuuduin ja aioin juuri piirtää nimeni,
kun samassa satuin nostamaan silmäni ja huomasin vastapäätä
istuvan neitosen iskevän viekkaasti silmää tirehtöörille. Synkkä
aavistus tuli mieleeni. Nousin ja hellitin kynästä sanoen:
"Pankissa."
Mutta niin pian kuin nuori tyttö jää yhden miehen saaliiksi, on hän
mennyttä kalua. Sirkka vetäytyi yksinäisyyteen, vaipui haaveiluihin ja
itki ilman syytä. Luulimme häntä sairaaksi, mutta hän antoi
kierteleviä vastauksia ja koetti välttää keskustelua.
Katri nauroi:
"On siinä ero kuin yöllä ja päivällä. Jos mies rakastuu, hoitaa hän
siitä huolimatta tehtävänsä, mutta nainen kulkee ja uneksii
rakastetustaan, unohtaen koko maailman. Korkeintaan hän sepustaa
rakkauskirjeitä."
Huomasin Katrin alahuulesta, että hän piti tätä väitettä hirveänä
loukkauksena koko naissukua kohtaan. Ajattelin jo hiukan lieventää
sitä myöntämällä, että rakastunut nainen joskus lisäksi neuloo
kirjoitusmaton tai palttoon nimikirjaimet sulhaselleen.
"Miellyttääkö sinua?"
"Isännöitsijäkö?"
*****
Kesä meni kuin siivillä. Syyskuun ensi päiväksi piti Sirkan saapua
kaupunkiin alottamaan viimeistä kouluvuottansa. Hän oli maalla
voimistunut, tullut päivänpaahtamaksi ja vereväksi. Soitellut hän oli,
ei sentään läheskään niin paljoa kuin minä olisin tahtonut. Enimmän
aikansa hän käytti rakkausromaanien lukemiseen ja haaveiluun —
siltä ainakin minusta näytti. Vähintään pari kertaa viikossa hän
kirjoitti rakastetulleen Helsinkiin, ja ellei ensi postissa tullut
vastausta, kävi hän hermostuneeksi ja arveli jonkun onnettomuuden
tapahtuneen. Tyttö-hupakko oli pihkaantunut nenännipukkaa
myöten!
Setä oli huonolla tuulella, sadatteli ja noitui syksyä, joka oli niin
turmiollinen luuvaloisille. Kuuntelin kärsivällisesti valitusvirren
loppuun — muutoin ei olisi maksanut vaivaa edes puhua
rahapulastaan. Katsoinpa eduksi asialle muutamin valituin sanoin
huomauttaa, että setä oli viime aikoina tullut nuoremmaksi ja
terveemmän näköiseksi, niin etten ihmettelisi, vaikka joku nuori
neitonen vielä rakastuisi häneen.
"Vai että jo ollaan niin pitkällä! No, minkä niminen on yhtiö ja missä
talo sijaitsee?"
"Suuriko on osakepääoma?"
*****
"Minulla on asianajotoimisto."
"Pian on eduskuntavaalit."
"Me…? Te ja minä…?"
Tämän sanottuani osoitin hänelle sitä paikkaa, mistä tie kulki ulos.
Hän laski käden mahtipontisesti sydämelleen ja lausui kuin paras
näyttelijä: