HAJO1201

Toimintaympäristö ja strategia
Lapin yliopisto
YTK
Timo Aarrevaara
Rauno Rusko

25.06.2022 1
Kurssin sisältö/Ruskon osuus
• 21.03.2022 14.00 - 18.00 LS3
• Mitä strategia on?
• Julkistrategia vai piilostrategia?
• Arvot vai strategia?
• Mintzbergin ym. 10 strategiakoulukuntaa (tiiviisti)
• 24.03.2022 10.00 - 14.00 LS2
• Strategia käytäntönä (strategy as practice)
• Jaettu johtajuus (strategiana)
• Ketterät strategia, Lean strategia

25.06.2022 2
 Organisaatio osana organisaation lauselmia (Collis&Rukstad, 2009)

* Strategia on vain osa yrityksen

tavoitteenasettelua, tosin usein
puhekielessä strategialla saatetaan
tarkoittaa kaikkia näitä: Missio, arvot,
visio, strategia
• Missio: miksi me olemme
olemassa (ylimmän tason tavoite)
• Arvot: Mihin me uskomme ja ja
kuinka me aiomme käyttäytyä?
• Visio: mitä me haluamme olla?
• Strategia: Mikä meidän
kilpailuetuun tähtäävä
”pelisuunnitelma” tulee olemaan?
(Vain yksi erilaisista määritelmistä)
• ”Strategian tulisi pystyä
tiivistämään 35 sanaan” (Collis
&Rukstad)

25.06.2022 3
Strategian tunnettuus
• tutkimuksen mukaan 2% työntekijöistä, 8% keskijohdosta ja 13%
ylemmästä johdosta osaa kertoa oman organisaationsa strategiset
painopistealueet ja suunnan. (Maarika Mayry, 2016)
• Vuosina 2009–2016 kerättyjä vastauksia on yli 9 000 ihmiseltä, joista lähes 1
000 kuuluu johtoryhmään. Mukana on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia.
• – Pahinta on se, että johtoryhmäläisistä vain 13 prosenttia pystyy kertomaan
yrityksensä suunnan. Lisäksi 26 prosenttia johtoryhmään kuuluvista ei
pystynyt nimeämään ensimmäistäkään yrityksensä strategista painopistettä.
• Onko yritystä mahdollista johtaa ilman strategiaa?

25.06.2022 4
Strategia-käsitteen taustaa
• Strategia –käsitteen tausta sotatieteissä
• Sun Tsu, Kiina (n. 300 ekr);
• Machiavelli, Italia (1400-1500 l), Ruhtinas (1513) perusajatus ”tarkoitus pyhittää keinot” (ei suora
lainaus).
• Clausewitz, Preussi/Saksa (kuvaa Napoleonia) 1800-luvun alussa
• Liike-elämään 1900-luvun pv.
• Historian ”painolasti”: strategia usein yhdistetään ”sotaan” eli kilpailuun ja voittoon; ei
yhteistyöhön (eikä myöskään tasapeliin/yhteistyöstä muodostuvaan lisäarvoon)
• Erään kenraalin lausahdus: ”Strategiaa ei ole sodan voittaminen vaan sodan välttäminen” (Sun Tsu)
• Kilpailuparadigma on huomattavasti yhteistyöparadigmaa vanhempi
• Strategia –käsitteelle ei ole yhtenäistä määritelmää (Olennaista kuitenkin: tulevaisuus –
orientaatio)

25.06.2022 5
Piilostrategia vs. julkistrategia (1)
• Suunnittelussa eritellään usein kolme tasoa:
• Operatiivinen (päivittäin..)
• Taktinen
• Strateginen (useita vuosia..)
• Näkyvissä oleva ”strategia” voi olla osa taktista tasoa, jolla pyritään johonkin muuhun todelliseen strategiseen
tavoitteeseen
• Käyttöteoria vs. julkiteoria (Schön & Argyris, mm. 1971)
• Käyttöteoria (Theory-in-use): toimintaa ja valintoja tosiasiallisesti ohjaava sisäinen malli (Vrt. piilostrategia)
• Julkiteoria (Espoused theory): malli, jonka väitetään ulospäin ohjaavan toimintaa ja valintoja (Vrt. julkistrategia)
• ”Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon” –kuvaa hyvin ajatusta
• Organisaatioilla ei ole välttämättä tarvetta tai syytä paljastaa todellista strategiaansa, jolloin voidaan puhua
esim. piilostrategiasta ja julkistrategiasta. Termejä on käytetty vähän sekä kansallisesti että
kansainvälisesti. Kotimaisia esimerkkejä:
• Esim. Alkolla 1990-luvulla: ”EU:ta, kilpailijoita, kotimaisia viranomaisia ja suurta yleisöä varten luotiin julkistrategia, jolla
vakuuteltiin vähittäismyyntimonopolin tärkeyttä ja sen kansanterveydellistä merkitystä. Sisäistä toimintapolitiikkaa
varten luotiin julkistrategiasta täysin poikkeava piilostrategia” (Warsell, 2005). Piilostrategia keskittyi liiketoiminnan
menestyksellisyyteen ja valmistautumiseen tukevaan kilpailutilanteeseen.
• Ay-liikkeen globalisaation piilostrategia on ollut Kevätsalon (2009) mukaan siirtolaisuusvastaisuus.

25.06.2022 6
Piilostrategia vs. julkistrategia (2)
• Liiketoiminnassa ja arkielämässäkin on käyttöteorian ja julkiteorian (tai
piilostrategian ja julkistrategian) ristiriita taustalla jatkuvasti.
• Hyvät kauppiastavat, toistuvat liikesuhteet, (sosiaalinen) media hillitsevät
• Business ethics
• Corporate social responsibility (CSR), Huom! Viherpesun vaara
• Myös politiikassa ja kansainvälisessäkin politiikassa sama ongelmallinen
vastakkainasettelu
• Esim. Venäjän hyökkäys Ukrainaan
• Venäjä tavoitteli näennäisesti yhteistyöhön perustuvaa talouskasvua ja
luottamuksellisia pitkäaikaisia suhteita länsimaihin (talous ja rauha julkistrategiana)
• Samalla kerättiin sotavarantoa ja –kalustoa (menetettyjen maa-alueiden ja
historiallisen aseman palauttaminen piilostrategiana)
25.06.2022 7
Ryhmätehtävä
• Etsi esimerkkejä, jossa yritysyhteistyö on epäonnistunut, koska yhden
yrityksen piilostrategia on ollut hyvin poikkeava ilmaistuista
tavoitteista (julkistrategiasta/käyttöteoriasta)
• Mitä näissä esimerkeissä tapahtui ja miksi?

25.06.2022 8
Yksi näkemys strategisesta johtamisesta
(Ranki, 2016)

Kommentti: missä
tässä on johtaminen?

25.06.2022 9
Erilaisia viitekehyksiä, joilla on vaikutusta strategiaan (sisältöön ja
merkitykseen)

• Organisaatiomuoto: Yritys, julkisorganisaatio vai 3. sektorin toimija (yhdistys,

harrastukseen liittyvä organisaatio)? Näillä organisaatioilla voi olla hyvin
erilaiset tavoitteet, asenteet ja arvot  Strategia ja strategiatyö hyvin erilaista
• Yritys: millaisilla markkinoilla yritys toimii
• B to B,
• B to C,
• C to C to B (jakamistalous, jossa yrityksen tms. luoma alusta)
• Julkisorganisaatio: esim. millainen rahoitusmuoto
• Verovaroista 100%
• Verovaroista ja liiketoiminnan kautta
• Pääosin liiketoimintaan perustuva samalla tavoin yritykset
• 3. sektori:
• Yhdistykset, harrastetoiminta

25.06.2022 10
Erilaisia viitekehyksiä, joilla on vaikutusta strategiaan (sisältöön ja
merkitykseen)

• Toimiala (ja muu toimintaympäristö)

• Suhdannevaihtelu ja suhdannevaihe: syntyy esim.
• öljyn/energian hinnanmuutoksista (1970-luku),
• rahoitusmarkkinoiden kriisistä (1990-luku; finanssikriisi 2007-2009)
• Koronan aiheuttama häiriö (vai negatiivinen disruptio)
• Teknologinen kehitys (esim. mahdollinen teknologinen taloutta hajauttava, mutta
samalla edistävä disruptio)
• Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät torjuntatoimet
• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, hiilinielujen muodostaminen
• Sotatilanne, laaja aseellinen konflikti
• Esim. Venäjän hyökkäys Ukrainaan
• Aiheuttaako suhdannevaihtelun vai muutoksen trendiin?

25.06.2022 11
Talouden vaihtelut
Suhdanne-
vaihtelu

Trendi

Sesonki-
vaihtelu

25.06.2022 12
Strategia vai arvot?
• Suurin osa suomalaisista suuryrityksistä on aiemmin asettanut strategian
yläkäsitteeksi ja arvot alakäsitteeksi.
• keväällä 2014 Esim. yritysjoukosta : 1)Elisa 2)KONE 3)Orion 4)TeliaSonera 5)Fortum
6)Neste 7)Oil Sampo 8)UPM-Kymmene 9)Itella 10)Nokia 11)S-ryhmä 12)Kesko
13)Op-pohjola 14)Stora Enso
vain S-ryhmä asetti arvot ennen strategiaa. Sampo ei määritellyt arvoja ollenkaan.
(Lähde: Marko Määttä, 2014, kanditutkielma)
• S-ryhmä on yhtiömuodoltaan osuuskunta (kuten myös Op-pohjola)
• Pienryhmätehtävä: valitkaa ryhmässä jokin näistä yrityksistä ja pohtikaa arvojen
merkitystä ko. yrityksen toiminnassa esim. nettisivuilla olevan infon perusteella
ja/tai omien kokemustenne perusteella. Miksi arvot ovat/eivät ole mielestänne ko.
yrityksessä merkittävät?
25.06.2022 13
Strategia vai arvot? (Rusko, 2021). Values or Strategy?: Comparative Study
About the Roles of Values and Strategy in the Web Pages of the Largest Scandinavian Firms.)

• Suurimmat skandinaaviset yritykset korostavat nettisivuillaan

terminologiassaan enemmän arvoja kuin strategiaa. (Tutkimuksessa arvoiksi
ymmärrettiin mm. seuraavat termit: sustainable development, sustainability,
ethics, values)
• Strategia-termiä käytettiin mieluummin sisäsivuilla ja arvojen alapuolella eli
osana arvoja
• Tutkimus perustui tosiasiassa julkiteoriaan (tai julkistrategiaan), jossa
keskimäärin haluttiin selkeästi haluttiin korostaa arvoja strategian
kustannuksella. Todelliset tavoitteet voivat poiketa julkilausutuista tavoitteista.
• Teksti tarkasteli skandinaavisia suuryrityksiä. Ovatko arvot erilaisia muissa
suuryrityksissä ja toisaalta esim. skandinaavisissa pienyrityksissä?

25.06.2022 14
 Arvot vai strategia –Suomen suurimmat
Firm
yritykset (Rusko, 2021)
Details Strategy or values more
Firm

Fortum Oyj
Details

Join the change for a cleaner world -is in the

headline of web (search engine), Sustainability
Strategy or values more
important?
Values
important?
Nokia Oyj About Us –page contain ”Sustainability” as one Values/Strategy is one of the headlines in About -page.
of the headlines. Main page contains headline:
“Three strategies to help you capture the 5g Cargotec Oyj Sustainability is one of the headlines in all Values (strategy)
opportunity” pages, About Us –page contains also “strategy”
Neste Oyj Sustainability is one of the headlines in Values Valmet Oyj In the homepage below About Valmet is Values (strategy)
homepage. Name of the homepage is “Creating Sustainability one of the headlines. In the
a healthier planet for our children” About Us –page “Valmet's value creation” is
Kesko Oyj Responsibility is one of the headlines in Values before “Strategy”
“Company”-page. Three themes of Konecranes Oyj About Konecranes –page contains e.g. following Values
sustainability in the news of the homepage. headlines: Mission, Vision and Values;
Corporate Responsibility
Stora Enso Oyj The renewable materials company in main Values Huhtamäki Oyj “Responsibility” is one of the headlines in the Values
headline of the homepage main page, in the About –pages contain
UPM-Kymmene Oyj About us page contains “Strategia” as one of Values headline “values and Direction”
the headlines (In Finnish) Metso Oyj “About Us”- page includes e.g. following Strategy & Values
KONE Oyj Sustainability is one of the headlines in Values headlines: Strategy, Sustainability. Sustainability
homepage. is also one of the headlines after “Explore
Outokumpu Oyj Sustainability is one of the headlines in Values more”>Metso Corporation.
homepage. Amer Sports Oyj Responsibility is one of the headings in Values (Strategy)
Sampo Oyj “Responsibility” is one of the headlines in the Values (Strategy) homepage, strategy is ones of the headings in
main page, in the About Us- page Strategy and About Us -page
Objectives is one of the headlines. Finnair Oyj Corporate responsibility is one of the headings Values
(in Finnish) homepage. Values of Finnair (In
Metsäliitto-konserni (Metsä Sustainability is one of the headlines in Values (Strategy) Finnish is one of the heading in About Finnair.
Group) homepage. In the About Us- page Strategy and
Objectives is one of the headlines. Kemira Oyj About Us –page “Corporate responsibility” in Values/Strategy
Wärtsilä Oyj Abp “Enabling sustainable societies with smart Values (strategy) hweadings up of the page; Strategy the first
technology” is in the headline of web (search heading middle of the page
engine), sustainability is in the headline of Caverion Oyj In About Caverion –page (In Finnish) is heading Values
homepage, Strategy and purpose is the first “Sustainable development” (In Finnish)
headline in the About –page.

25.06.2022 15
 Suuryritysstrategiat vs. pienyritysstrategiat

Strategiakirjallisuus keskittyy erityisesti

suuryritysstrategioihin, vaikka
suuryritysten (suurten organisaatioiden)
innovointikyky on todennäköisesti
heikompi kuin pienyrityksissä (Ks.
Schumpeter, Penrose). Viime vuosina on
vahvistunut startup-strategiat ja esim.
lean startup –ajattelu (Ries, E. 2011. The
Lean Startup.), joka on alunperin lähtenyt
liikkeelle japanilaisesta
tehokkuusajattelusta, mutta sovellettu
vähitellen yritystoiminnan
alkuvaiheeseen. Mukaan liitetään usein
agile tai leagile –käsitteet

25.06.2022 Paakinaho (2014) 16

Startupit vs. suuryritykset: 2010-luvun puolivälistä alkaen
suomalaisissa suuryrityksissä on herätty startupin hyötyihin (lean,
ketteryys)

• http://www.kauppalehti.fi/uutiset/startupit-pelastavat-suuryrityksia/
EUm27vWy
• http://www.kauppalehti.fi/uutiset/isoihin-yrityksiin-startup-henkea/
W36qUdZ4
• http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suuryritykset-lahtivat-startupien-n
euvonantajiksi/28h2TNZx
Johtamisen klassikot huomasivat jo varhain yritysten suureen kokoon liittyvät ongelmat:

• Schumpeter (1939/1942): Luova tuho (Creative destruction): Taloudelliset pitkät syklit johtuvat pienissä
yrityksissä syntyneistä uusista ideoista ja tuotteista, jotka syrjäyttävät reagointikyvyltään ja toiminnaltaan
hidastuneet suuryritykset markkinoilla. Pienet yritykset ovat tulevia suuryrityksiä.
• Penrose effect (1959): Suuryritysten kasvu tyrehtyy, koska yritysten johtajien kyvykkyys muodostaa
pullonkaulan: yrityksen luontainen kasvu olisi nopeampaa kuin johtajien taitojen kehittyminen.

25.06.2022 17
Suuryritysten puolustuskeino kehityksen ja
innovaatioiden jähmettymistä vastaan:
• Useat suuryritykset noudattavat toisen liikkujan etua (second mover
advantage)
• Amazon
• Facebook
• Microsoft
• IBM
• Google (oli laskelmien mukaan 11. markkinoille tullut hakukone)
• Toisen liikkujan etua hyödynnetään monilla tavoin:
• Ostetaan kilpailija itselle omaan käyttöön (tai pois markkinoilta)
• Omaksutaan vastaava liikeidean, liiketoimintamalli (business model) tai
teknologia omaan käyttöön
25.06.2022 18
Muutosjohtaminen vai johtamista
muutoksessa?
• Mintzberg ym.:
• Preskriptiiviset koulukunnat: suunnittelu-, design- ja asemointikoulukunnat
• Pyrkivät tietoisesti muutokseen nykyiseen tilaan verrattuna (muutosjohtaminen)
• Deskriptiiviset koulukunnat: yrittäjyys-, ympäristö-, kognitiivinen-, valta-, oppimis-,
kulttuuri- ja konfiguraatiokoulukunnat
• Ovat enemmänkin kuvailevia koulukuntia, tutkivat miten strategiaa tehdään: enemmänkin
johtamista muutoksessa kuin muutosjohtamista.
• Toiminta ja toimintaympäristö muuttuvat suunnittelipa muutosta tai ei.
• Preskriptiivisissä koulukunnissa oletetaan, että ”tilanne on hallussa” ja
tulevaisuutta voi varsin järjestelmällisesti suunnitella.
• Deskriptiiviset koulukunnat eivät pyri tietoiseen muutosjohtamiseen, vaan
enemmänkin mukautuvat uusiin tilanteisiin ja hakevat siten uusia etenemisuria

25.06.2022 19
Strategisen muutoksen onnistuneisuus?

• Yleinen väite on, että 50-80 % strategioiden toteutuksesta

epäonnistuu (Cândido & Santos, 2015)
• Kuitenkin strategioiden epäonnistumisaste näyttää pienentyneen
viime vuosien aikana ja olevan pienempi kuin mitä on yleisesti (ja
aiemmin) esitetty.

25.06.2022 20
 Cândido & Santos, 2015: strategioiden toteutumisen epäonnistumisaste strategia-artikkeleiden mukaan

25.06.2022 21
Onnistunut ja epäonnistunut strategia?
(Cândido & Santos, 2015)
• Miten strategian epäonnistuminen määritellään?
• By failure we mean either
• a new strategy was formulated but not implemented, or
• it was implemented but with poor results.
• Miten strategian onnistuminen määritellään?
• (1) completion of everything intended to be implemented within the
expected time period;
• (2) achievement of the performance intended;
• (3) acceptability of the method of implementation and outcomes within the
organisation.

25.06.2022 22
Pohdintatehtävä pienryhmässä
• Löydättekö esimerkin jonkin organisaation tai yrityksen toiminnasta,
jossa strategia on selkeästi
• Onnistunut?
• Epäonnistunut?
• Miksi strategia onnistui/epäonnistui?

25.06.2022 23
1. Johdanto
1.1. Mintzberg ym. (1998) pähkinänkuoressa
• Strategy Safari sisältää useita merkittäviä luokittelua:
1) Strategian 5 P:tä
1) Plan (intented strategy/ aiottu strategia)
2) Pattern (Realized strategy/ toteutunut strategia)
3) Position (Tiettyjen tuotteiden asema tietyillä markkinoilla)
4) Perspective (organisaation fundamentaalinen tapa tehdä asioita/ ”theory of the
business” (Drucker 1970; 1994))
5) Ploy (manoveri, temppu)
2) 10 strategiakoulukuntaa
3) Harkittu vs. kehkeytyvä strategia (Intended, deliberative, Unrealized,
Emergent, Realized) eli suunniteltu, kehkeytyvä, harkittu/tarkoitteellinen,
toteutumaton ja toteutunut strategia.

25.06.2022 24
Harkittu vs. kehkeytyvä strategia

zedS
l i
nrea
U

25.06.2022 25
Sama hieman toisin: Strategian toteutumisesta –
Mintzberg: 5P (mukaellen)
Aikaväli

Alussa Lopussa Korkea

Kehkeytyvä Toteutunut

Toteutumisaste
strategia strategia

Suunniteltu strategia Harkittu

Toteuttamaton
strategia
strategia
Tunnistamaton strategia Alhainen
Suunniteltu strategia on todennäköisesti hyvin erilainen kuin
toteutunut strategia eli suunnitellusta strategiasta tulee ainakin osin toteutumaton strategia. Toteutuva
strategia saavutetaan kehkeytyvän strategian kautta, jossa mukana on mm. toimintaympäristön
vaikutus. Suunniteltu strategia voi jäädä tunnistamatta (unrealized) tai tulla tunnistetuksi
25.06.2022 (harkittu/deliberate) strategiaksi. 26
Mitzbergin 10 koulukuntaa ja 2 näkökulmaa
• Preskriptiiviset koulukunnat - Deskriptiiviset koulukunnat
• Preskriptiiviset koulukunnat: Pyrkivät tavoitteellisuuteen ja muuttamaan yrityksen,
organisaation tai sen johdon toimintaa (perinteisen amerikkalaisesti)
• Design school: strategian muodostuminen suunnitelman prosessina (prosess of conception)
• Planning school – muodollisena prosessina
• Positioning school – analyyttisena prosessina
• Deskriptiiviset koulukunnat : Pyrkivät selittämään, miten strategiat todella muodostuvat
• Entrepreneurial school – visionäärisenä prosessina
• Cognitive school – mentaalisena prosessina
• Learning school – kehkeytyvänä (emergent) prosessina
• Power school – neuvottelujen prosessina
• Cultured school – kollektiivisena prosessina
• Environmental school – reaktiivisena prosessina
• Configuration school – transformaatio prosessina

25.06.2022 27
Deskriptiivinen vs. preskriptiivinen
• Preskriptiivinen suhtautuminen strategiaan on ollut pitkään vallalla:
usko suunnitelmallisuuteen ja mittaamiseen, johtamisen opetus
USA:ssa
• Öljykriisi 1970-luvulla romutti uskoa (talous)ennusteisiin
• Vai pitäisikö strategiatutkimuksen tutkia ja havainnoida
deskriptiivisesti miten strategiat tosiasiassa muodostuvat (ilman
normatiivista pyrkimystä esim. voiton maksimointiin)
• Huom!: Preskriptiivisissä ”koulukunnissa” on myös kuvailua ja myös
deskriptiivisissä kk:ssa suunnittelua ja preskriptiivisiä työkaluja.

25.06.2022 28
Mitzbergin ym. pääjuoni
• Kirjassa esitellään 10 koulukuntaa
• Kukin koulukunta antaa yhden pätevän, mutta rajallisen,
kuvaussuunnan strategiasta (tai siitä miten yrityksen toimintaa tulisi
tarkastella)
• Osittaistarkasteluilla saadaan osittaisia tuloksia; osatotuuksia; mutta
saadaanko selvyyttä edes näiden yhdistelmällä
(konfiguraatiokoulukunta)?
• Eri koulukuntien välillä on eroja ja kuiluja tarkastelussa, miten kuilut
saadaan umpeen?

25.06.2022 29
Ryhmätehtävä –satunnainen strategia
• Pohtikaa ryhmässä, löydättekö esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat
tavallaan ”vahingossa” löytäneet onnistuneen (kannattavan)
strategian?
• Keskustelkaa näistä esimerkeistä hieman tarkemmin.
• Oliko esimerkkien löytäminen helppoa vai vaikeaa?

25.06.2022 30
Konfiguraatiokoulukunta – strategian muodostus
transformaatioprosessina
• Yhdistää kaikki edellä olleet koulukunnat
• Kaksi näkökulmaa (kolikon 2 puolta): konfiguraatio – transformaatio
• Konfiguraatio: organisaation ja sen ympäröivän kontekstin tilat
• Transformaatio: strategiatyön prosessi, seurausta konfiguraatiosta
• Strategiatyön prosessi asettaa muutoksen suunnan, johon organisaatio on
menossa, tuloksena olevat strategiat stabiloivat tämän suunnan.
• Konfiguraatiokoulukunta kuvaa suhteellisen stabiilia strategiaa annetuissa
tiloissa, jonka keskeyttää satunnaiset ja dramaattiset hypyt uusiin tiloihin.
• Konfiguraatiota tutkii ja kuvaa tavallisesti akateemikot, kun taas
transformaatiota harjoittaa johtajat ja niitä kuvaavat (enimmäkseen)
konsultit
• ”hevosen (prosessi) täytyy ajoittain vetää vaunuja (tila) eri paikkaan”

25.06.2022 31
Konfiguraatiokoulukunta
• Konfiguraatiokoulukunnan edustajat näkevät maailman kategorioina,
ei irrallisina muuttujina/lajeina joiden vuorovaikutuksia tutkitaan (Vs.
darwinismi tai ruotsalainen kk)
• Konfiguraatioajattelu on ominaista kaikille sosiaalitieteille (ei aina
mainstream-suunta)
• Erityisesti Historia –oppiaineessa kokonaisuuksilla on merkitystä, eikä
niinkään teoretisoinnilla (Vrt. johtamisen polkuriippuvuusmallit (path-
dependence))

25.06.2022 32
 Konfiguraatiokoulukunta -premissit
• Muodostuvat muista koulukunnista, mutta kukin omassa kontekstissaan:
1) Enimmäkseen organisaatio voidaan kuvata jonkinlaisena sen ominaisuuksien
konfiguraationa, erotettavissa olevina ajanjaksoina, se omaksuu tietyn
rakennemuodon, joka sopii tiettyyn kontekstityyppiin aiheuttaen tietynlaista
käyttäytymistä, joka kohottaa tietyn strategiajoukon käyttöön.
2) Nämä vakauden jaksot keskeytyvät satunnaisesti joidenkin
transformaatioprosessien seurauksena –kvanttihyppynä toiseen konfiguraatioon.
3) Nämä peräkkäiset konfiguraation tilat ja transformaatioperiodit saattavat johtaa
mallinnettuihin sarjoihin, esimerkiksi organisaation elinkaarien kuvaaminen.
4) Strategisen johtamisen avain on säilyttää vakaus tai ainakin sopeuttaa
strategista muutosta enimmän aikaa, mutta ajoittain tärkeää havaita tarve
transformaatiolle ja olla kykenevä johtamaan tätä keskeytyvää prosessia ilman
organisaation tuhoamista
5) Strategiatyön prosessi voi olla käsitteellistä muotoilua tai muodollista
suunnittelua, systemaattista analysointia visionääristä johtamista, yhteistyöllistä
johtamista tai kilpailullista politikointia fokusoiden yksilölliseen kognitioon,
kollektiiviseen sosialisaatioon, tai yksinkertaisia vastauksia ympäristön voimiin,
mutta kunkin täytyy löytää oma aikansa ja oma kontekstinsa.
6) Tuloksena olevat strategiat ottavat suunnitelman tai mallin muodon, aseman tai
näkökulman, tai muita metkuja, mutta jälleen, kunkin omalla ajallaan ja
sovitettuna tilanteeseen.
25.06.2022 33
Konfiguraatiokoulukunta -tulkintaa
• Vakaa stabiilin tilan (konfiguraatio) ja muutoksen (transformaatio)
tarpeen vuorottelu.
• Vakaasta tilasta toiseen ”kvanttihyppyinä”

Konfiguraatio

Konfiguraatio
Konfiguraatio

Transformaatio/ Transformaatio/ Aika

25.06.2022 kvanttihyppy kvanttihyppy 34
Konfiguraation tutkiminen
• … organisaation historian vaiheita:
• Kehitysvaihe (palkataan ihmisiä, otetaan järjestelmiä käyttöön…)
• Vakausvaihe (Str. ja rakenteiden hienosäätö)
• Sopeutumisvaihe (marginaalisia muutoksia..)
• Taisteluvaihe ( uuden suunnan hapuilu..)
• Vallankumouksen vaihe (nopeita transformaatioita monissa ominaisuuksissa samanaikaisesti)
• Kuinka vaiheet pyrkivät seuraamaan toisiaan yli ajan, 4 perusmallia:
• Periodittaiset törmäykset (Vrt. disruptiot, korona)
• Värähtelevät muutokset
• Elinkaaret
• Säännöllinen kehitys

25.06.2022 35
 Analyysiväline Mitzbergin ym. ulkopuolelta: Asiakas-tuote –matriisi
(Markkinat – Tuote –matriisi)

• Asiakas-tuote –matriisi helpottaa

havainnollistamaan liiketoimintaa ja
asiakkuuksia: mitkä tuotteet ovat sopivia
millekin asiakasryhmälle, asiakas-tuote –
kombinaatiot voi helposti laittaa
tärkeysjärjestykseen => Mihin toimintaa
kannattaa erityisesti fokusoida
• Yleensä pystyakselilla tuotteet ja vaaka-
akselilla markkina-alueet (asiakasryhmät)
• Huom! Kaikki tuotteet eivät sovi kaikille
asiakasryhmille.

25.06.2022 36
Ryhmätyö: Asiakas-tuotematriisi
• Valitkaa jokin tunnettu yritys tai organisaatio ja laatikaa sille asiakas-
tuotematriisi
• Huomatkaa, että kaikille asiakkaille (ryhmille) eivät käy kaikki tuotteet
• Voitte esim. pisteyttää 1-3 skaalalla eri matriisin solut liiketoiminnan
kannattavuuden tai laajuuden mukaan (1= huono … 3 = Hyvä)

25.06.2022 37
Lyhyesti Mintzbergin ym. 10
koulukunnasta

25.06.2022 38
Preskriptiiviset koulukunnat (suunnittelu,
design ja asemointikoulukunnat)
• Suoria ohjeita ylimmän johdon strategiseen päätöksentekoon
• Perinteinen näkemys strategiasta: uskotaan suunnittelun voimaan
• Edustaa pitkälle top-down –näkökulmaa: yrityksen ylin viisaus on
johdossa ja suunnittelussa (asiantuntijoissa)
• Keskijohdon ja työntekijöiden rooli strategian suunnittelussa ja
muotoutumisessa vähäinen (mm. Porterin mallit
positio/asemointikoulukunnassa)
• Strategisen suunnittelun kannalta hyvin keskeisiä koulukuntia

25.06.2022 39
Design koulukunta
• Kk. esittää Mintzbergin ym. mukaan kaikkein vaikutusvaltaisimman
näkemyksen strategianmuodostusprosessista
• Taustalla oletus että johto pystyy hyvin pitkälle muotoilemaan
organisaation (tulevaa) toimintaa
• Muotoilu ja suunnitteluvaihe voi olla pitkä eli toteutusvaihe on
tulevaisuudessa
• Kulminoituu SWOT –analyysiin (strengths, weaknesses, opportunities,
threats), jota käytetään ahkerasti mm. MBA- ym. johtamiskoulutuksessa
apuvälineenä strategiaa muodostettaessa
• Ei nimestään huolimatta suoraa kytköstä muotoiluun.
25.06.2022 40
 Design koulukunnan perusmalli
Ulkoinen Sisäinen
arviointi arviointi
Uhat ja Vahvuudet ja
mahdollisuudet heikkoudet
ympäristössä organisaatiossa

me Ava at it
ne i v
sty n- Strategian ottu
n ss
ste Er ete
kij luonti m p
ät ko
Social Managerial
responsibility Arviointi ja str. values
valinta

25.06.2022 41
Str. toteutus
Perinteisemmin SWOT –esitetään näin, myös TOWS-
muoto on mahdollinenhttps://www.integratedstormwater.eu/sites/www.integratedstormwater.eu/files/final_outputs/6.3.swot-analyysin_ohjeet.pdf

25.06.2022 42
Suunnittelukoulukunta –Planning School
• Strategian muodostus formaalisena prosessina
• 1970-luvulla lukuisia artikkeleita muodollisista proseduureista,
muodollisesta koulutuksesta ja muodollisesta analyysista
• Ansoff (1965): Corporate strategy (Ansoffin ikkuna?)
• LTS,KTS,PTS, Master plan

25.06.2022 43
Suunnittelukoulukunta –strateginen
suunnittelumalli
• Lähtökohtana usein SWOT-analyysi, josta edettiin vaiheittaisiin
suunnitelmiin, useisiin tarkistuslistoihin ja tekniikoihin, asetettuihin
tavoitteisiin, budjettiin ja toimintasuunnitelmiin.Mallin vaiheet:
• Tavoitteen asettaminen
• Ulkoisen ympäristön auditointi (O,T)
• Sisäinen auditointi (S,W)
• Strategian arviointi
• Strategian operaationalistaminen
• Prosessin aikatauluttaminen

25.06.2022 44
Asemointi (positio) –koulukunta
Positioning school
• Mintzberg (ym.) sijoittavat koulukuntaan useita tunnettuja ns.
portfolioanalyysin välineitä, kuten
• BCG –matriisi
• Porterin mallit (5 kilpailuvoimaa, geneeriset strategiat, arvoketju,…)
• Kritiikkiä Porterin näkemyksiä (ei malleja) kohtaan
• Ajallisesti sijoittuu 1980-luvulle

25.06.2022 45
Positio-koulukunta
• Porterin Competitive strategy 1980: kirja muodosti vähitellen suositun
koulukunnan, joka yhdisteli muotoilu- ja suunnittelukoulukunnan
ominaisuuksia tuoden oman kompetenssinsa
• Lähtökohtana pikemminkin toimialan taloustiede (Industrial
organization) kuin yksittäisten yritysten käyttäytyminen
• Myös sotastrategeilla, kuten Sun Tsu (n.500 ekr.). Von Clausewitz
(Napoleonin strategiat) merkitystä

25.06.2022 46
Positio-koulukunnan premissit
• Strategiat ovat geneerisia, spesifisti yhteisiä, identifioitavia positioita
markkinapaikalla
• Markkinapaikka (konteksti) on taloudellinen ja kilpailullinen
• Analyytikot näyttelevät pääroolia tässä prosessissa syöttäen
analyysiensa tulokset johtajille, jotka virallisesti kontrolloivat valintoja
• Strategiat tulevat tästä prosessista ulos kokonaisvaltaisina ja niitä
artikuloidaan ja toteutetaan; markkinarakenne suuntaa harkittuja
asemointistrategioita, jotka suuntaavat organisaatiorakennetta

25.06.2022 47
Positiokoulukunnan työkalujen esittelyä- BCG-
matriisi (Boston consulting group)
Nykyisen liiketoiminnan markkinaosuus

Korkea Alhainen
Korkea Kysymysmerkki
(Ongelmalapsi)
Tähti
Kasvu- ?
potentiaali
Lypsylehmä
Koira
(Cash flow)
Alhainen

25.06.2022 48
Positiokoulukunnan työkalujen esittelyä-BCG -
kokemuskäyrä
Yksikkökustannukset

Kumulatiivinen tuotanto

25.06.2022 49
Porterin 5 kilpailuvoimaa
Uudet tulijat
Uusien
tulijoiden
Uhka
Tarjoajien Ostajien
Neuvottelu Neuvottelu
-voima Toimialan -voima
Tarjoajat Ostajat
kilpailijat

Substi-
tuuttien
uhka

Substituutit

25.06.2022 50
Porterin (1995) klusteria timanttimallia ei Mintzberg ym. Huomioi,
vaikka se sijoittunee lähinnä positiokoulukuntaan

25.06.2022 51
Porterin geneeriset strategiat

Kilpailuetu

Alh.kustannukset Differointi
Laaja Differentiointi
Kustannusjohtajuus
Kilpailun
laajuus
Kustannukset ja Differentiointi ja
fokusointi fokusointi
Suppea

25.06.2022 52
Porterin geneerinen arvoketju

Yrityksen infrastruktuuri Vo
HRM itt
Tuki- o
Teknologinen kehitys
toiminnot
Hankinnat

Tulo- Lähtö- Myynti & a li

Ope- n a
Huolto g i
Logis Logis Markki- ar
raatiot M
tiikka tiikka nointi

Primaariset toiminnot
25.06.2022 53
Yrittäjyyskoulukunta –entrepreneurial school: Strategian
muodostus visionäärisenä prosessina
• Strategian muodostusprosessi keskittyy yhdelle henkilölle, korostaen
päättelyä, intuitiota, viisautta, kokemusta ja näkemystä.
• Olennaista strategiassa on perspektiivi, käsitys suunnasta eli visio
• Organisaatio on vastuullinen yhdelle henkilölle, jolle kuuluu johtajuus
• Omistajan/johtajan visio keskeistä: enemmänkin (mieli)kuva kuin
tarkka suunnitelma, joka joustava johtajan kokemusten mukaan
(Strategia on sekä harkittu että kehkeytyvä). Olennaista on ”seeing” -
intuitio

25.06.2022 54
Yrittäjyyskoulukunta
• Lähtökohtana uusklassinen talousteoria: päätetään paljonko tuotetaan ja millä
hinnalla. Muita muotoja mm. Schumpeterista: yrittäjyydessä keskeistä yritysidea
(business idea) sekä makrotasolla luova tuho
• Yrittäjyyttä useita muotoja:
• Yrityksen perustaja (esim. Innovoija tai opportunisti)
• Johtaja itseomistetussa yrityksessä
• Innovatiivinen johtaja muiden omistamassa yrityksessä

Kasvu on dominoiva tavoite yrittäjyysorganisaatioissa

25.06.2022 55
Yrittäjyyskoulukunta ja suunnitelmallisuus
• V. 1989 haastateltiin 100 yrityksen perustajaa, joiden yritys oli 500
suurimman USAlaisen yrityksen joukossa. Heistä
• 41 % ei ollut liiketoimintasuunnitelmaa lainkaan
• 26 % oli vain hahmotelma tyyliin ”kirjekuoren toiselle puolelle suunniteltuna”
• 5 % teki taloudellisia suunnitelmia rahoittajia varten
• 28 % teki täysimittaisen liiketoimintasuunnitelman
 onko menestys tullut vision tai intuition avulla?

25.06.2022 56
Kognitiivinen koulukunta –strategian muodostus mentaalisena
prosessina
• Strateginen prosessi inhimillisenä ajatteluprosessina (human
cognition) => kognitiivinen psykologia
• Kirjassa siltana objektiivisempien muotoilu-, suunnittelu-, positio- ja
yrittäjyyskoulukuntien ja toisaalta subjektiivisempien oppimis-,
kulttuuri-, voima-, ympäristö- ja konfiguraatiokoulukuntien välillä.
• Sisältää strategien mentaaliset rajoitukset, strategisen kognition
informaation prosessointinäkökulman ja toisaalta sen kuinka mieli
kartoittaa tiedon rakennetta

25.06.2022 57
Kognitiivinen koulukunta

• Kuinka ihmiset prosessoivat tietoa tehdäkseen päätöksiä

• Mitä vinoumia, epäjohdonmukaisuuksia?
• Simon: ihmisen informaation prosessointikapasiteetti on rajallinen
suhteessa maailman kompleksisuuteen => päätöksenteko ei ole
rationaalista (rajoitettu rationaalísuus)
• Esimerkki kirjasta: lumimyrskyn jälkeen eksyneet sotilaat pelastuivat
kartan avulla, joka oli väärältä maantieteelliseltä alueelta

25.06.2022 58
Kognitiivinen koulukunta- Päätöksenteon vinoumat
(Makridakas, 1990 via Mintzberg et al.)
• Etsitään liikaa tukevia todisteita – ei nähdä vaihtoehtoja
• Epäyhtenäisyys päätöksenteon kriteerien soveltamisessa
• Konservatismi oman asenteen muuttamisessa
• Nykyisyyden ylikorostaminen menneisyyden kustannuksella
• Saatavilla olevan tiedon ylikorostaminen
• Ankkuroidaan enemmän ennusteisiin kuin alkuperäiseen tietoon
• Kuvitellaan korrelaatioita
• Ongelmat nähdään omasta taustasta ja kokemuksesta
• Satunnaisilmiöistä tulkitaan pysyviä regressioita
• Menestys- epäonnistuminen: taidot – huono tuuri
• Ihmisten preferenssit tulevaisuudesta vaikuttavat ennusteisiin (optimismi)
• Aliarvioidaan tulevaisuuden epävarmuutta (optimismi, kuvitteelliset korrelaatiot, levottomuuden ehkäisy)

25.06.2022 59
Ryhmätyö 5-10 minuuttia
• Pohdi esimerkkejä yrityksistä (organisaatioista), jotka ovat joutuneet
vaikeuksiin vääristyneen tiedon / vääristyneiden tietojärjestelmien
vuoksi.
• Mistä ongelmat johtuivat?
• Mitä seurauksia vääristynyt tieto aiheutti?

25.06.2022 60
Oppimiskoulukunta: Strategian muodostus kehkeytyvänä
prosessina (Sisältää myös BOTTOM-UP-näkökulmaa)
• Strategit pitävät strategian muodostuksen hallinnassa
oppimalla
• Strateginen johtaminen ei ole vain muutosjohtamista, vaan
johtamista muutoksessa (Lapierre, 1980 via Mintzberg et al.)
• Charles Lindblom (1959): (hallituksen) päätöksenteko ei ole
järjestelmällinen, kontrolloitu, vaan sotkuinen prosessi, jossa
päätöksentekijät yrittävät suoriutua maailmassa, jonka he
tietävät olevan liian monimutkainen heille.
• H.Edward Wrapp (1967); James Quinn (1980)
• Traditionaalinen kuva strategian muodostuksesta on ollut
fantasiaa, joka on miellyttänyt tiettyjä johtajia, mutta ei ole
vastannut sitä, mitä todella tapahtuu organisaatioissa

25.06.2022 61
Oppimiskoulukunta
• Olennaisempaa on kuvailu kuin ohjaaminen
• Kuinka strategiat tosiasiassa muodostuvat organisaatiossa?
• Vanha perustelu: Vain 10 % muodostetuista strategioista toteutetaan
organisaatiossa (Kiechel, 1984)
• Jokainen toteutuksen epäonnistuminen on strategian formuloinnin
epäonnistumista; kyse on ajattelun ja toiminnan disassosiaatiosta
• Strategisessa johdossa tarvitaan ”vähemmän erinomaisuutta”: ”more
effective, less clever strategies”

25.06.2022 62
Oppimiskoulukunta
• Merkittävissä strategian uudelleensuuntauksissa muutoksen
alullepanijana ei ole suunnittelukoneisto tai seniorijohto, vaan
strategioita suuntaa uudelleen useat pienet toiminnot ja päätökset,
joiden toteuttajina hyvin monet ihmiset (vahingossa tai serendipity).
• Ajan myötä nämä pienet muutokset aikaansaavat huomattavia
suunnanmuutoksia
• Kaikilla informoiduilla yksilöillä organisaatiossa on kontribuutiota
strategiaprosessissa. ”jalkaväen sotilas etulinjassa on lähinnä
toimintaa”

25.06.2022 63
Oppimiskoulukunta –kehkeytyvä (emergent) strategia

• Harkittu strategia keskittyy kontrolliin varmistaakseen että johdon intentiot

toteutuvat toiminnassa – kun taas kehkeytyvä strategia korostaa oppimista ja
näiden intentioiden ymmärtämistä
• Kehkeytyvä strategia avaa oven strategiseen oppimiseen ilmoittaen organisaation
kokemuksen kapasiteetista
• Esim. kollektiivisesta emergoitumisprosessista: myyntihlöstö huomaa suosivansa
tiettyä asiakastyyppiä, koska sille tuotteen saa helpoiten kaupaksi=>markkinointi
uudelleensuuntautuu johdosta riippumatta

25.06.2022 64
Uusia suuntia strategiselle oppimiselle
• Organisaatioita on tarkasteltu pitkään oppimisjärjestelmien näkökulmasta: Cyert
& March (1963); Richard Normann (1977); Chris Argyris (1976) & Donald Schön
(1983): single-loop (virheiden etsiminen ja organisaation toimintojen pitäminen
urallaan) tai double-loop oppiminen (Oppimista siitä, kuinka pitää oppia single-
loop’ista): johtajien pitää reflektoida kriittisesti omaa käyttäytymistään,
identifioida tapoja, joilla he huomaamattaan kontribuoivat organisaation
ongelmiin
• Nonaka & Takeuchi ; Hamel & Prahalad; Kaaosteoria

25.06.2022 65
Oppiminen tietämyksen luojana - Nonaka & Takeuchi (1995):tiedon
spiraali

Kohde

Tacit Explicit
knowledge knowledge

Tacit
Eksternalisaatio
knowledge
Sosialisaatio
Lähtö-
kohta
Explicit
Internalization Kombinaatio
knowledge

25.06.2022 66
Organisaation kyvykkyyksien dynamiikka –
Hamel & Prahalad
• Strategia on riippuvainen oppimisesta ja oppiminen on riippuvainen
kyvykkyyksistä
• Core competence ja dynaaminen kyvykkyys
• Kilpailukyvyn juuret ovat yrityksen ydinkompetensseissa (puu –
metafora: runko ja pääoksat ydintuotteita, pienemmät
liiketoimintayksiköitä, lehdet, kukat ja hedelmät lopputuotteita-
lopputuotteiden tarkastelu ei riitä.
• Strateginen tarkoitus (S. intent) asettaa yleisen suunnan

25.06.2022 67
Oppimiskoulukunnan kritiikki
• Ei strategiaa: on mahdollista ettei keskeistä suuntaa löydy lainkaan
taktisilla manöövereillä, lopputulos on vähemmän kuin osiensa
summa (irrelevant incrementalism)
• Luovutaan uuden tieltä strategiasta, joka toimii (vrt. Marimekko, Paakkanen, muotoilu)
• Väärä strategia: oppiminen arvoa lisäävällä tavalla houkuttelee esille
strategioita, joita kukaan ei halunnut
• Oppimiselle ja toiminnoille oltava oma aikansa
• Oppiminen on kallista ja vie aikaa

25.06.2022 68
Ryhmätyö
• Etsikää yrityksiä/organisaatiota, jotka ovat selkeästi ns. oppivia
organisaatioita
• Miten tämä oppiminen on ilmennyt organisaatiossa? Mitä hyötyä, entä mitä
haittaa on ilmennyt?
• Onko ko. organisaatioilla ollut kehkeytyvä strategia? Miksi on tai ei ole? =>
Noudattaako oppiva organisaatio oppimisstrategiaa?

25.06.2022 69
Power school –Valtakoulukunta: strategian
muodostus neuvotteluprosessina
• Yllättäen? Mintzberg ym. Sijoittavat valtakoulukuntaan esim. kaikki
yhteistyöhön liittyvät pyrkimykset, kuten allianssit yms. yhteenliittymät.
• Strategianmuodostus on vaikutusprosessi korostaen vallankäyttöä ja
politiikkaa neuvotellakseen strategioista tiettyjen intressien kannalta
suotuisasti
• Käyttävät käsitteitä micro power (organisaation sisällä) ja macro power
(organisaatioiden välillä)
• Strategisen johtamisen kirjallisuus valtakoulukunnan ympärillä on
vähäistä (1970-luvulta alkaen) (Huom! Strategisia alliansseja yms. Koskeva kirjallisuus kuitenkin
runsasta)

25.06.2022 70
Macro power: mm. sidosryhmäanalyysi
• Sidosryhmäanalyysin tarkoituksena on suoriutua poliittisista
voimista rationaalisella lähestymistavalla; suunnittelukoulukunnan
ratkaisu politiikan sotkuisuuteen
• Strateginen allianssi yritysten tai organisaatioiden välillä:
• Voi sijoittua toimitusketjun eri osiin
• Kilpailijayhteistyö (coopetition, ei mainintaa Mintzbergillä ym. )

25.06.2022 71
Yhteistyö, ajankohtaisia käsitteitä
• Value co-creation, value creation
• Prosumer
• Co-location
• Coopetition
• Co-evolution
• Co-destiny
• SDL
• Co-development

25.06.2022 72
Kulttuurikoulukunta: strategian muodostus
kollektiivisena prosessina
• Kulttuurissa on tässä yhteydessä kyse siitä, mikä erottaa organisaation
toisista, toimialan toisista ja esim. valtion toisista
• Kulttuuri 1980-luvulla johtamisessa japanilaisten yritysten
menestyksen myötä (vaikka teknologia imitoitiin USA:sta); japanilainen
johtamisnäkemys sopii paremmin kuitenkin oppimiskoulukuntaan.
• Kulttuuri on linssi tai filtteri, jonka läpi asioita tarkastellaan
• Muutosvastarinta syntyy kulttuurista käsin (voi olla myönteinen asia)
• Skandinaavinen koulukunta, mm. mystiikka apuna strategiatyössä.
Liikeidea-ajattelu (mm. Richard Normann, Pertti Kettunen)

25.06.2022 73
Ympäristökoulukunta –strategian muodostus
reaktiivisena prosessina
• Ympäristö nähdään toimijana (actor), ei muuttujana (factor).
• Strategian muodostus on (ympäristöä) peilaava prosessi
• Ympäristö on kolmas strategian muodostusprosessin voima johtajuuden ja
organisaation lisäksi
• Voivatko johtajat tehdä strategisia valintoja? ”tyhmä kysymys”
• Auttaa kuvaamaan erilaisia strategien kohtaamia ympäristödimensioita
ehdottaen niiden mahdollisia vaikutuksia strategian muotoutumiseen

25.06.2022 74
Ympäristökoulukunta
• Ympäristökoulukunta sai alkunsa ns. kontingenssiteoriasta: kuvaa tiettyjen
ympäristön dimensioiden ja organisaation tiettyjen ominaisuuksien
vuorovaikutusta: mitä stabiilimpi ulkoinen ympäristö, sitä muodollisempi sisäinen
rakenne =>vakaa ympäristö suosii suunnittelua
• ”Population ecologists”: ympäristö pakottaa organisaation nurkkiin, organisaatio
tekee niin kuin ympäristö edellyttää tai muuten se ”valitaan pois”
• ”Institutional theorists”: ympäristön poliittinen ja ideologinen paine pakottaa
vähentämään, mutta ei poista strategisia valintoja, ympäristöstä tulee
”rautahäkki”

25.06.2022 75
Strategy safarin tärkein anti (?)
• Kehkeytyvä strategia oppimiskoulukunnassa: strategia harvoin toteutuu
suunnitellusti, organisaation eri toimijoilla on vaikutusvaltaa siihen, mitä
yrityksessä (ja strategialle) tosiasiassa tapahtuu. Organisaatio ja yksilöt oppivat
suuntaamaan toimintaa tilanteen mukaan => yhtymäkohtia Strategia käytäntönä
–suuntaukseen (Strategy as practice, SAP) sekä Käyttöteorian (Theory-in-use,
Argyris & Schön) suuntaan.
• Konfiguraatiokoulukunta: organisaation toiminnassa on kaksi vaihetta:
transformaatiovaihe (vrt. myrsky) ja konfiguraatiovaihe (vrt. tyven) =>
jälkimmäisessä voidaan lähteä pitkäjänteiseen uudistustyöhön, ensimmäisessä
ollaan ”sammuttamassa öljynporauslauttaa” (Vrt. Elop, 2010).
• Varsin hyvä katsaus johtamisen ja strategiatutkimuksen historiaan ja menetelmiin

25.06.2022 76
Ryhmätehtävä
• Nimetkää 2-3 yritystä tai organisaatiota, joista on löydettävissä
konfiguraatio- ja transformaatiovaiheet (eli ”tyven” ja ”myrsky”)
• Mitä konfiguraation aikana tapahtui, entä transformaatiovaiheessa?
• Mitkä olivat transformaatio –vaiheiden ajankohdat ja miksi?

25.06.2022 77
Lähteitä, mm.
• Juuti, P., Rannikko, H., & Saarikoski, V. (2004). Muutospuhe:
muutoksen retoriikka johtamisen ja organisaatioiden arjen
näyttämöllä. Otava.
• Mintzberg ym. (1998 tai uudempi). Strategy safari.
• Rusko, R. (2021). Values or Strategy?: Comparative Study About the
Roles of Values and Strategy in the Web Pages of the Largest
Scandinavian Firms. In Sustainability Reporting, Ethics, and Strategic
Management Strategies for Modern Organizations (pp. 63-77). IGI
Global.

25.06.2022 78
Ennakkotehtävä seuraavalle luennolle to 24.3.
• Tutustu etukäteen artikkeliin:Hamel, G. (2011). First, let’s fire all the
managers. Harvard Business Review, 89(12), 48-60.
https://hbr.org/2011/12/first-lets-fire-all-the-managers
• Pohdi erityisesti artikkelissa esitettyä organisoitumista (muotoa,
toteutusta ja onnistuneisuutta sekä soveltamismahdollisuuksia
muualla)

25.06.2022 79