Professional Documents
Culture Documents
Talotekniikan koulutusohjelma
Matti Sinisalo
Insinöörityö 24.4.2006
Sivumäärä 55 sivua
Aika 24.4.2006
Koulutusohjelma talotekniikka
When the Ministry of the Interior decree on escape route marking and lighting came into
force in January 2006, also the European standards concerning emergency lighting took
effect. In the final year project all the essential regulations that concerns electrical
engineering were examined. An objective in this project was to examine the effects of new
regulations on the price relations of different system design types and what kind of system
would be the most favorable to apply in upcoming projects that are similar the case study
used in this final year project.
Four alternative emergency lighting system designs were planned for the case study.
According to the plans that were made, investment costs were calculated. An emergency
lighting system being a long-term investment, also lifecycle costs of each system were
approximated. The lifecycle period was chosen to be 20 years.
According to the results, the most favorable system design type was the central battery
system. Due to the simplifications in calculations it is still uncertain if it is profitable to
invest in an addressed self-testing system. The most valuable results of this project were
the planning-aid tools that were created. These tools facilitate and speed up the planning
of emergency lighting system in the future.
Tiivistelmä
Abstract
1 Johdanto ................................................................................................6
2 Työmenetelmät ja tavoitteet.................................................................7
3 Turvavalaistus rakennuksissa ..............................................................7
3.1 Yleistä ............................................................................................................... 7
8 Elinkaarikustannusten laskenta.........................................................37
9 Johtopäätökset ....................................................................................38
Lähteet.....................................................................................................41
Liitteet
Liite 1: Esimerkki valaistusvoimakkuuslaskennasta pistemenetelmällä............ 43
1 Johdanto
Turvavalaistukseen liittyvä sisäministeriön asetus tuli voimaan vuoden 2006 alussa.
Samalla useat turvavalaistukseen liittyvät eurooppalaiset standardit tulivat voimaan.
Suunnittelijoilla on ollut tiedossa pääpiirtein standardien sisällöt, mutta niiden tultua
voimaan, on vaatimustenmukaisuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
2 Työmenetelmät ja tavoitteet
Tutkielman tavoitteena on parantaa edellytyksiä tehdä entistä laadukkaampia
turvavalaistussuunnitelmia rakennuksiin. Suunnittelussa otetaan huomioon vaatimusten
täyttyminen henkilöturvallisuuteen liittyen sekä järjestelmän kustannukset. Työssä
vertaillaan neljää tyypillistä turvavalaistusjärjestelmän toteutustapaa samaan
toimistorakennukseen. Tavoitteena on löytää näistä neljästä vaihtoehto, joka olisi
parhain suunnittelutyön soveltamisessa jatkossa vastaavan tyyppisiin kohteisiin.
Suunnitelmissa käytetyt esimerkkilaitteet valitaan yhdeltä turvavalaisintoimittajalta,
koska muuten järjestelmätyyppien hintasuhteisiin saattaisivat vaikuttaa merkittävissä
määrin toimittajakohtaiset tuotteiden hintaerot. Esimerkkilaitteiden valmistajan
valintaan vaikuttavat tuotteiden vaatimustenmukaisuus, tuotteista saatavilla olevat
ajantasaiset tiedot sekä laaja tuotevalikoima.
3 Turvavalaistus rakennuksissa
3.1 Yleistä
Rakennuksiin asennetaan nykyisin useita turvallisuutta parantavia järjestelmiä. Ihmisten
turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta näistä tärkeimpiä ovat paloilmoitin- ja
palovaroitinjärjestelmä sekä turvavalaistusjärjestelmä.
8
5 Turvavalaistuksen suunnittelu
• Valaisimien tulee olla standardin SFS-EN 60598-2-22 mukaisia tai jossakin muussa
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa tai Turkissa voimassa olevan
standardin tai muun teknisen eritelmän mukaisia, mikäli vastaava turvallisuustaso
saavutetaan [25, 6§].
• Valaisimissa käytettyjen akkujen eliniän pitää olla vähintään neljä vuotta. Akkuja saa
käyttää ainoastaan turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa. [9, 22.6.8.]
• Kilven valkoisen alueen luminanssin suhde värillisen alueen luminanssiin ei saa olla
pienempi kuin 5:1 ja suurempi kuin 15:1 [21, 5.5].
• Portaiden lähialue valaistaan niin, että jokainen porrastasanne saa suoraa valoa.
Muiden korkeustason muutoskohtien lähialue valaistaan myös. [21, 4.1.]
16
5.3.1 Yleistä
Valaistavan tilan korkeus vaikuttaa siihen, minkä tyyppisiä valaisimia
valaistusteknisiltä ominaisuuksiltaan tilaan on järkevää valita. Korkeisiin tiloihin tulee
valita valovoiman jakautumiseltaan hyvin erityyppisiä valaisimia kuin mataliin tiloihin.
Korkeissa tiloissa valonjakokäyrän tulee olla pitkulainen, jolloin valo suuntautuu
voimakkaammin alaspäin. Sen sijaan matalissa tiloissa tulee käyttää valaisimia, joiden
valonjakokäyrä on matala, mutta leveä.
• Valonjakokäyrä
I"
Eh = cos"
r2
I<OVP
E hP = cos(< OVP)
H2 + X2
I<OVQ
E hQ = cos(< OVQ)
H + X2 +Y2
2
Pistemenetelmän heikkoutena on se, että usein voi olla työlästä saada käytetyistä
valaisimista valonjakokäyriä. Ilman valonjakokäyriä laskeminen on mahdotonta.
Laskenta voi olla myös työlästä, jos tila on kovin monimutkainen. Laskentaa voi
kuitenkin nopeuttaa käyttämällä apuna esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmaa.
Varsinaisille valaistussuunnitteluohjelmistoille turvavalaisimien valonjakokäyriä on
harvoin saatavilla.
jossa LLMF (Lamp lumen maintenance factor) on lampun huoltokerroin, joka kuvaa
lampun valovirtaa
! suhteessa alkuarvoon, LSF (Lamp survival factor) on lamppujen
kuolleisuuskerroin, joka kuvaa lamppujen suhteellista kuolleisuutta tietyn polttoiän
jälkeen, LMF (Luminaire maintenance factor) on valaisimen huoltokerroin, joka kuvaa
valaisimen antamaa valontuottoa suhteessa alkuarvoon ja RSMF (Room surface
maintenance factor) on kerroin, joka kuvaa huonepintojen likaantumista.
järjestelmässä ei saa olla kuolleita lamppuja. Kuolleen lampun tilalle on vaihdettava heti
uusi lamppu. Tästä syystä lamppujen kuolleisuuskerroin LSF=1.
1
PF =
MF
SLr
"U = ILr =
U
!
23
ILr SLr
"U% = 100 % = 100 2 %
U U
6 Turvavalaisimet ja lamput
6.1 Valaisimet
Turvavalaisimia on tyypiltään useita erilaisia. Tyypit on määritelty valaisimien
toiminnan ja niiden saaman syöttöenergian mukaan. Valaisimella yleensä tarkoitetaan
sellaista kojetta, joka sisältää kaikki tarvittavat osat lamppujen tukemista, kiinnittämistä
ja suojaamista varten, mutta ei lamppuja. Lamput voivat sisältää liitäntälaitteen. [22,
3.10.]
Ajoittain toimivat turvavalaisimet palavat vain silloin, kun normaali valaistus vikaantuu
[9, 22.3.6]. Tällaisten valaisimien toimintaa kuvaavana tunnuksena käytetään usein
merkintää NM, joka tulee valaisintyypin englanninkielisestä nimityksestä non-
maintained luminaire. Ajoittain toimivia valaisimia käytetään poistumisreiteillä,
avoimilla alueilla ja riskialttiilla työalueilla. Lukumääräisesti näitä valaisimia on
yleensä eniten.
Valaisinta, jossa on kaksi tai useampia lamppuja, joista ainakin yksi saa energiansa
turvavalaistuksen syötöstä, kutsutaan yhdistelmäturvavalaisimeksi [9, 22.3.7]. Tällaiset
valaisimet voivat olla joko jatkuvatoimisia tai ajoittain toimivia. Tyypillinen sovellus on
toimistovalaisimet, joihin on integroitu suurteho-led.
Sellaiset valaisimet, jotka ovat toiminnassa sekä silloin, kun tarvitaan normaalia
valaistusta, että silloin kun tarvitaan turvavalaistusta, varustetaan erillisellä
turvavalaistuksen ohjausyksiköllä. Ohjausyksikkö huolehtii syötön vaihtumisesta
normaalista turvavalaistussyöttöön normaalin sähkö syötön vikaannuttua. Se sisältää
myös tarvittaessa akun lataajan ja testaus- ja valvontapiirit. [9, 22.3.12.]
28
6.2 Lamput
6.2.1 Loistelamput
Kuumakatodiloistelamput
Kylmäkatodiloistelamput
Pienloistelamput
6.2.2 LED-lamput
seostettu V-ryhmän atomeja. Väliin jää pn-liitoskohta, jossa valo syntyy. Pn-liitoksen
ominaisuudet määräävät syntyvän valon värin. Valkoista valoa voidaan tehdä ledeillä
kolmella eri tavalla. Sininen led voidaan päällystää keltaisella loisteaineella tai
ultraviolettivaloa tuottava led päällystetään päävärien punaisen, vihreän ja sinisen
värisillä loisteaineilla. Valkoista valoa voidaan tuottaa myös yhdistämällä punaisen,
vihreän ja sinisen ledin valo valkoiseksi valoksi. [8; 14; 27.]
6.2.3 Halogeenilamput
Halogeenilamput tuottavat sekä valoa että lämpöä. Ominaisuuksiltaan niitä tulisi verrata
hehkulamppuihin. Lampun kupu on täytetty ei-aktiivisella kaasulla ja kuvun sisällä on
volframista valmistettu hehkulanka. Sähkövirta saa hehkulangan hehkumaan ja
tuottamaan valoa ja lämpöä. Lampussa tapahtuva halogeenikiertoprosessi ja lisätty
paine kuvun sisällä tekevät lampusta halogeenilampun.
Koska rakennuksen kerrokset olivat hyvin saman tyyppisiä sekä jokaiseen kerrokseen
sijoitettiin valaistusteknisen suunnittelun perusteella lähes sama määrä valaisimia,
36
8 Elinkaarikustannusten laskenta
Kaikille neljälle tutkitulle turvavalaistusjärjestelmälle tehtiin taulukkolaskentaohjelmaa
apuna käyttäen elinkaarikustannuslaskelmat. Ennen laskelmien tekoa jouduttiin
tekemään useita yleistyksiä ja laskentaperustevalintoja:
9 Johtopäätökset
Turvavalaistusjärjestelmän suunnittelun pitäisi perustua ensisijaisesti
turvallisuussuunnitteluun. Suunnittelun aikana tulisi miettiä kohteelle tyypillisiä
sähköteknisiä vikatilanteita ja sitä, miten niihin voisi teknisesti varautua ennalta.
Suunnittelun pitäisi lähteä liikkeelle poistumisreittien opasteiden sijoittelusta, milloin
rakennuksen poistumisjärjestelyt tulevat samalla selviksi.
Lähteet
1 CEAG Notlichtsysteme GmbH, Safety Luminaires and Safety Lighting Systems.
Soest: CEAG Notlichsysteme GmbH, 2005.
2 Cooper Lighting and Security, Lighting Solutions. Doncaster: Cooper Lighting
and Security Ltd., 2006.
3 Boyce, P. R., Bierman, A., O’Rourke, C.: Specifier Reports and Supplements:
Exit Signs. Troy, New York: National Lighting Product Information Program,
Rensselaer Polytechnic Institute, 1994, 1995 ja 1998. (PDF-dokumentti.)
<http://www.lrc.rpi.edu/researchTopics/applicationsDesign/pdf/exitSR.pdf>.
Luettu 22.1.2006.
4 Goetz, Werner: White Lighting (Illumination) with LEDs. (PDF-dokumentti.)
<http://www.lumileds.com/pdfs/techpaperspres/RumpSessionIII.PDF>.
12.3.2004. Luettu 6.3.2006.
5 Halonen, L., Lehtovaara, J.: Valaistustekniikka. Espoo: Otatieto, 1992.
6 Halonen, L., Tetri, E.: Hehku-, halogeeni- ja loistelamppujen valintaopas. ST-
käsikirja. Espoo: Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy, 1992.
7 Hongisto, Pasi, myynti-insinööri, Teknoware Oy. Puhelinkeskustelu 6.3.2006.
8 Huttunen, Arto: Valokvantteja. Sähkö&Tele 8/2005, s. 24-25.
9 IEC 60598-2-22:1997+A1:2002: Luminaires - Part 2-22: Particular requirements -
Luminaires for emergency lighting. Geneva: International Electrotechnical
Commission, 2002.
10 Lamput ja valaisimet. Valaistustekniikka-sarja osa 2. Espoo: Sähköinfo Oy, 1998.
11 Mäkinen, M., Kallio, R.: Teollisuuden sähköasennukset. Helsinki: Otava, 2004.
12 Osram tuoteluettelo 2005. Vantaa: Oy Osram Ab, 2005.
13 Philips lamppuopas 2004-2005 Oikotie hyvään valaistukseen. Espoo: Oy Philips
Ab Valaistus, 2004.
14 Pinho, Paulo: LED – A ’Brilliant’ Light Source. Sähkö&Tele 8/2005, s. 27–30.
15 Rajaniemi, Kirsi: Uusi asetus rakennusten poistumisvalaistuksesta. Projektiuutiset
4/2005, s. 78–79.
16 Rakennusten paloturvallisuus. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E1.
Helsinki: Ympäristöministeriö, 2002.
17 Reijola, Tommi: Paluu tulevaisuuteen kylmäkatodilamppuvalaistus
arkkitehtuurissa. Valo 1/2005, s. 4–11.
18 SFS 6000-4-48: Suojausmenetelmien valinta ulkoisten tekijöiden perusteella.
Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS, 2002.
19 SFS 6000-5-52: Johtojen valinta ja asentaminen. Helsinki: Suomen
standardisoimisliitto SFS, 2002.
42