Y m p ä r i s t ö o p a s 95

Rakennustuotteiden
CE-merkintä
rakennustuotedirektiivin mukaisesti
Uusi käytäntö rakennustuotteiden
kelpoisuuden osoittamiseen

UUSITTU PAINOS
HELSINKI 2004

...........................
Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö
 UUSITTU PAINOS 2004

Ympäristöopas 95
Ympäristöministeriö
Asunto- ja rakennusosasto

Taitto: Leila Haavasoja

ISSN 1238-8602
ISBN 952-11-1660-9
ISBN 952-11-1661-7 (PDF)

Edita Prima Oy
Helsinki 2004

2 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Esipuhe
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Euroopan sisämarkkinat ovat avautuneet rakennustuotteille. Eurooppalaisen

harmonisointityön etenemisen myötä CE-merkintään perustuvan vapaan liikku-
vuuden piiriin tulevien tuotteiden määrä kasvaa nopeasti. Komission vahvista-
man työohjelman perusteella tullaan laatimaan arviolta 500 harmonisoitua tuo-
testandardia, jotka mahdollistavat tuotteiden CE-merkinnän. Näiden lisäksi
eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä koskeva ohjelma sisältää yli 200 työkoh-
detta.
CE-merkintä osoittaa tuotteen täyttävän kaikki vapaan liikkuvuuden vaati-
mukset. Voidaan sanoa, että CE-merkintä toimii passina tuotteen liikkuessa
maasta toiseen Euroopan talousalueella.
Tämän oppaan tarkoituksena on antaa rakennustuotteiden valmistajille,
vienti- ja maahantuontiyrityksille sekä ilmoitetuille laitoksille käytännön lähei-
siä tietoja rakennustuotedirektiiviin perustuvasta CE-merkinnästä. Opas sisäl-
tää myös suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden alan toimijoiden sekä myös
viranomaisten, erityisesti kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kannalta olen-
naisia tietoja.
Oppaassa on lyhyesti kuvattu rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä
ja sen periaatteet. Sisällön pääpaino on kuitenkin CE-merkinnän käyttöön liit-
tyvissä konkreettisissa kysymyksissä. Oppaassa tarkastellaan, milloin ja millä
edellytyksillä tuotteeseen saa kiinnittää CE-merkinnän. Siinä käydään läpi toi-
menpiteet, joihin valmistajan on ryhdyttävä ennen kuin tuotteen saa varustaa
CE-merkinnällä. Oppaaseen on myös otettu luettelo valmistajavakuutuksen si-
sällöstä sekä mallit EY-vaatimustenmukaisuustodistuksista eri varmentamisme-
nettelyissä.
Oppaan valmisteli työryhmä, jonka jäseninä toimivat osastoinsinööri Hille
Reiman Suomen standardisoimisliitto SFS r.y:stä, varatuomari Leena Eranti
Rakennusteollisuus RT r.y:stä, diplomi-insinööri Toivo Haatio Teknologiateolli-
suus r.y:stä, diplomi-insinööri Antti Koponen Rakennusteollisuus RT r.y:stä,
ylitarkastaja Timo Pulkki Turvatekniikan keskuksesta ja tutkimuspäällikkö Liisa
Rautianen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Työryhmän puheenjohta-
jana toimi hallitusneuvos Sven-Eric Roman ympäristöministeriöstä.
Tämä on oppaan uusittu painos, jonka ovat päivittäneet Sven-Eric Roman,
Antti Koponen ja Timo Pulkki.

Maaliskuussa 2004

Sven-Eric Roman
Hallitusneuvos

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
3
 Sisältö
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Esipuhe ........................................................................................................ 3

1 Käsitteet ja lyhenteet .............................................................................. 5

2 Rakennustuotedirektiiviin perustuva CE-merkintä ............................... 7

2.1 Rakennustuotedirektiivi, sen tavoitteet ja kattavuus ................................. 7
2.2 Mikä on CE-merkintä .......................................................................................... 8
2.3 CE-merkinnän vaikutukset tuotteen käyttäjän kannalta .......................... 9
2.4 Usean direktiivin samanaikainen soveltaminen ........................................ 10
2.5 CE-merkinnän käyttöön siirtyminen ............................................................. 10
2.6 Tuotteen markkinoille saattaminen ilman CE-merkintää ......................... 11

3 CE-merkintää koskevat valmistajan toimenpiteet .............................. 12

3.1 Standardinmukaiset tuotteet ........................................................................... 12
3.2 Eurooppalainen tekninen hyväksyntä .......................................................... 14
3.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ...................................................... 16
3.4 Harmonisoidusta tuotestandardista tai eurooppalaisesta teknisestä
hyväksynnästä poikkeaminen ......................................................................... 17
3.5 CE-merkintä ja siihen liittyvät tiedot ........................................................... 18
3.6 Vaatimustenmukaisuusvakuutus ja –todistus ............................................. 19
3.7 CE-merkintään siirtyminen Euroopan sisämarkkinoilla .......................... 20

4 Vastuut ja valvonta rakennustuotemarkkinoilla .................................. 21

4.1 Valmistaja ja maahantuoja vastaavat CE-merkinnästä .............................. 22
4.2 Markkinavalvonta Suomessa ja Euroopan talousalueella ....................... 23
4.3 Tuotteiden käytön valvonta ei muutu ........................................................... 24

5 Yhteystietoja .......................................................................................... 25

Liitteet ....................................................................................................... 26

Kuvailulehdet ............................................................................................ 34

4 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Käsitteet ja lyhenteet
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

AC (Attestation of conformity) Vaatimustenmukaisuuden osoittamis-

1
menettely.

CEN (European Committee for Standardization) Eurooppalainen stan-

dardisoimisjärjestö, joka kattaa kaikki muut paitsi sähkö- ja telea-
lan.

CENELEC (European Committee for Electrotechnical Standardization) Eu-

rooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö.

CUAP (Common understanding assesment procedure) Kts. konsensus-

menettely.

Dapp (Date of applicability) Standardin käyttöönottopäivämäärä. Päi-

vämäärä, jolloin harmonisoidun tuotestandardin siirtymäaika
alkaa.

DAV (Date of availability) Päivämäärä, josta lähtien valmis standardi

on saatavilla englanninkielisenä.

DOW (Date of withdrawal) Päivämäärä, josta lähtien harmonisoidun

standardin kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit lak-
kaavat olemasta voimassa. Päivämäärä, jolloin harmonisoidun
tuotestandardin siirtymäaika loppuu.

EOTA (European Organisation for Technical Approvals) Eurooppalai-

nen hyväksymislaitosten järjestö.

ETA (European Technical Approval) Eurooppalainen tekninen hyväk-

syntä.

ETAG (ETA Guideline) Eurooppalainen tekninen hyväksyntäohje.

EY Euroopan yhteisöt.

harmonisoitu tuotestandardi
CENin tai CENELECin Euroopan komission toimeksiannosta
laatima yhdenmukaistettu tuotestandardi (hEN), josta on julkais-
tu ilmoitus komission virallisessa lehdessä. On käytössä koko
Euroopan talousalueella, ja mahdollistaa tuotteen CE-merkinnän.

ilmoitettu laitos
(Notified Body) Euroopan talousalueen jäsenvaltion hyväksymä
ja komissiolle ilmoittama kolmannen osapuolen valvontaan val-
tuutettu testauslaboratorio, tarkastuslaitos tai varmentamiselin.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
5
 konsensusmenettely
(CUAP-menettely) Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän laati-
minen ilman ETAGia (RTD:n artiklaan 9.2 perustuva menettely).

liite ZA Harmonisoidun tuotestandardin opastava liite, jossa määritetään

CE-merkinnän edellytykset ko. tuotteelle. Määrittelee miltä osin
standardia tulee noudattaa, jotta tuote voidaan CE-merkitä.

mandaatti Euroopan komission CENille tai CENELECille antama toimeksi-

anto laatia standardi tai EOTAlle annettu toimeksianto laatia
ETAG.

olennaiset vaatimukset
Rakennuskohteille asetetut olennaiset vaatimukset, jotka on yh-
denmukaistettava direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden lainsää-
dännössä.

perusasiakirjat
Euroopan komission laatimia olennaisia vaatimuksia täsmentäviä
tulkinta-asiakirjoja.

RTD Rakennustuotedirektiivi.

SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

toimialayhteisö
Organisaatio joka harjoittaa standardisointitoimintaa tietyllä
määritetyllä alalla ja laatii SFS:n kanssa yhteistyössä standardeja
(kts. liite 4).

viitestandardi
Standardi, johon viitataan toisessa standardissa.

6 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Rakennustuotedirektiiviin
perustuva CE-merkintä
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

2.1 Rakennustuotedirektiivi,
2
sen tavoitteet ja kattavuus

Vuonna 1988 hyväksytty rakennustuo-

tedirektiivi (89/106/ETY) on Euroopan
yhteisön neuvoston ensimmäisiä ns. uu-
den menettelyn mukaisia direktiivejä.
Direktiivin CE-merkintää koskevia
säännöksiä on muutettu vuonna 1993
annetulla direktiivillä 93/68/ETY.
Rakennustuotedirektiivin vaati-
Lähde: Helsingin Satama

mukset on Suomessa saatettu voimaan

maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/
1999) otetuilla säännöksillä sekä raken-
nustuotteiden hyväksynnästä annetul-
la lailla (230/2003) ja siihen liittyvällä
ympäristöministeriön asetuksella
(1245/2003).
Rakennustuotedirektiivin keskeisenä tavoitteena on poistaa kaupan tekni-
set esteet, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden rakennustuotteille asettamista toisis-
taan poikkeavista kansallisista vaatimuksista. Tavoitteena on saada aikaan koko
Euroopan talousalueen kattavat avoimet rakennustuotemarkkinat ja luoda edel-
lytykset mahdollisimman monen valmistajan pääsylle näille markkinoille.
Direktiivissä esitetään rakentamiselle ns. olennaiset vaatimukset, jotka kos-
kevat mekaanista lujuutta, paloturvallisuutta, hygienia-, terveys- ja ympäristö-
näkökohtia, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja ko. ominai-
suuksien pysyvyyttä (pitkäaikaiskestävyyttä). Olennaiset vaatimukset ilmais-
taan konkreettisella teknisellä tasolla direktiiviin liittyvissä perusasiakirjoissa.
Muista uuden menettelyn mukaisista direktiiveistä poiketen vaatimukset eivät
rakennustuotedirektiivissä kohdistu itse rakennustuotteisiin, vaan rakennus-
kohteisiin, mukaan lukien niin talon-, maa- kuin vesirakentaminenkin.
Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kaikki ne rakennustuotteet, jotka val-
mistetaan käytettäviksi pysyvinä osina rakennuskohteissa. Tuotteella tarkoite-
taan yhtä lailla materiaaleja, elementtejä, esivalmisteisia järjestelmiä kuin lait-
teistojen komponenttejakin. Olennaisiin vaatimuksiin perustuvat yhdenmukai-
set tuotekohtaiset vaatimukset (ominaisuudet, niiden testaus-, laskenta- ym.
menetelmät) asetetaan laatimalla eurooppalaisia harmonisoituja standardeja, ja
eurooppalaisia teknisiä hyväksyntäohjeita. Tuotestandardit ja niihin liittyvät
viitestandardit valmistellaan CENissä Euroopan komission antamien toimeksi-
antojen pohjalta. Vastaavasti komissio on antanut EOTAlle toimeksiannot eu-
rooppalaisten teknisten hyväksyntäohjeiden laatimista varten.
Komission vahvistaman työohjelman perusteella laaditaan arviolta 500 har-
monisoitua tuotestandardia, jotka mahdollistavat tuotteiden CE-merkinnän.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
7
 Näiden lisäksi EOTAn eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä koskevaan ohjel-
maan sisältyy yli 200 työkohdetta.

2.2 Mikä on CE-merkintä

CE-merkintä on uuden menettelyn mukaisiin direktiiveihin perustuva vaatimus-

tenmukaisuusmerkintä. Itse merkintä koostuu määrättyjen mittasuhteiden mu-
kaisista kirjaimista “CE” ja tarvittaessa tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoit-
tamisessa käytetyn ilmoitetun laitoksen tunnusnumerosta. Merkinnän yhtey-
dessä annetaan lisäksi harmonisoidussa tuotestandardissa tai eurooppalaisessa
teknisessä hyväksynnässä edellytetyt muut tiedot. CE-merkintää koskevat ylei-
set vaatimukset sisältyvät tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä
annettuun lakiin (1376/1994).
Rakennustuotedirektiivin mukaisen CE-merkinnän edellytyksenä on, että
tuotteelle on valmistunut ja otettu käyttöön direktiivin tarkoittama eurooppalai-
nen harmonisoitu tuotestandardi (hEN) tai vaihtoehtoisesti, että tuotteelle on
myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA).
Rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluvan eurooppalaisen testa-
usstandardin tai muun ns. viitestandardin käyttöönotto ei yksinään mahdollista
tuotteen CE-merkintää, vaikka tuote olisikin testattu sen mukaisesti.
Rakennustuotteiden CE-merkinnästä ja vaatimustenmukaisuuden osoitta-
misesta sekä merkinnän yhteydessä annettavista tiedoista säädetään rakennus-
tuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa ja sen nojalla annetussa ympäristömi-
nisteriön asetuksessa.
CE-merkinnän kiinnittää rakennustuotteeseen valmistaja tai sen valtuutta-
ma edustaja. Kiinnittämällä CE-merkinnän valmistaja vakuuttaa, että tuote on
sitä koskevan eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai tuotteelle
annetun eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen. Tämä tarkoittaa käy-
tännössä, että

CEN/EOTA/ Harmonisoitu Hyväksyntä- Konsensusme-

Harmonisoitu Hyväksyntä- Konsensusme-
komissio & tuotestandardi ohje
tuotestandardi ohje(ETAG)
(ETAG) nettely
nettely(CUAP)
(CUAP)
pysyvä komitea
CEN EOTA EOTA

Valtuutettu Eurooppalainen
Eurooppalainentekninen
tekninen
hyväksymislaitos hyväksyntä
hyväksyntä(ETA)
(ETA)

Valmistaja/
ilmoitettu laitos Vaatimustenmukaisuuden
Vaatimustenmukaisuudenosoittaminen
osoittaminen

CE-merkintä
CE-merkintä

Kuva 1. Eurooppalainen rakennustuotteiden hyväksyntäjärjestelmä.

8 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
1. valmistaja on tuotteen valmistuksessa noudattanut kyseistä asiakirjaa
2. valmistaja on huolehtinut tehtaan laadunvalvonnasta sekä tarvittavista tes-
tauksista siten kuin edellytetään
3. valmistajasta riippumaton ilmoitettu laitos (testauslaboratorio, tarkastuslai-
tos tai varmentamiselin) on suorittanut sille kuuluvat tehtävät, jos niitä ko.
tuotteen osalta edellytetään.

CE-merkinnän yhteydessä ei aina ole tarpeen osoittaa kaikkia harmonisoi-

tuja ominaisuuksia. Siltä osin kuin jäsenmaassa ei aseteta tuotteelle vaatimuksia
tietyssä käyttökohteessa, ei valmistajaltakaan edellytetä kyseisten vaatimusten
täyttymisen osoittamista.
Rakennustuotedirektiivin artiklan 20 menettelyn mukaisesti päätetyt palo-
luokat rajoittavat jäsenvaltioita pitäytymään niissä. Paloluokituksen yhtenäisty-
minen Euroopassa ei kuitenkaan merkitse, että tuotteen paloominaisuuksien
osoittaminen edellyttäisi CE-merkintää. Palo-ominaisuuksien täyttyminen eu-
rooppalaisten testausstandardien mukaisesti ei puolestaan yksinään oikeuta
käyttämään tuotteen yhteydessä CE-merkintää. CE-merkintää voidaan käyttää
kelpoisuuden osoittamiseksi vasta, kun tuotteelle on voimassa sitä koskeva
harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen hyväksyntä (siirty-
mäajoista tarkemmin luvussa 4.7).
CE-merkintää koskevia säännöksiä sovelletaan yhtä lailla yksinomaan koti-
markkinoille tarkoitettuihin rakennustuotteisiin, Euroopan talousalueelle vietä-
viin tuotteisiin kuin myös Suomeen maahantuotuihin tuotteisiin.

2.3 CE-merkinnän vaikutukset tuotteen käyttäjän kannalta

Harmonisoiduissa tuotestandardeissa ja eurooppalaisissa teknisissä hyväksyn-

nöissä yhdenmukaistetaan sekä tuotteesta osoitettavat ominaisuudet että mene-
telmät näiden ominaisuuksien osoittamiseksi. Näin poistuvat kansallisten viran-
omaisvaatimusten erilaisista tuotevaatimuksista aiheutuvat kaupan tekniset es-
teet. CE-merkityn tuotteen käyttäjältä ei voida kansallisiin säännöksiin vedoten
vaatia esim. uutta testausta tai tuotteen saattamista muun kansallisen hyväksyn-
tämenettelyn kohteeksi. Näin ollen esimerkiksi Suomessa suoritettu vaatimus-
tenmukaisuuden osoittaminen riittää tuotteen markkinoille saattamiseen koko
Euroopan talousalueella.
Rakennustuotteen käyttäjän on voitava luottaa siihen, että CE-merkinnällä
varustetulla tuotteella on merkinnässä ilmoitetut ominaisuudet turvallisuuteen,
terveellisyyteen ja muihin olennaisiin vaatimuksiin nähden. CE-merkinnän käyt-
tö ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuotteiden välillä voi edelleen olla merkittäviä
ominaisuus- tai laatueroja. Tästä johtuen tuotteessa voi CE-merkinnän lisäksi
olla muita erillisiä merkintöjä, joilla ilmaistaan esimerkiksi tuotteen laatua tai
alkuperää.
CE-merkintä ei myöskään ole alkuperämerkintä eikä se osoita, että tuote on
valmistettu Euroopan talousalueella. CE-merkintä voidaan, mikäli merkinnälle
asetetut vaatimukset täyttyvät, kiinnittää rakennustuotteeseen riippumatta sii-
tä, onko tuote valmistettu kotimaassa, toisessa Euroopan talousalueen maassa
vai talousalueen ulkopuolella.
Tuotteen sopivuutta käyttöönsä arvioidaan aina kohteelle ja sen toteuttami-
selle asetettujen rakentamismääräysten pohjalta. Suomessa maankäyttö- ja ra-
kennuslain 152 §:n mukaan asianmukaisesti CE-merkinnällä varustetun tuot-

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
9
 teen, joka vastaa sille asetettua toimivuustasoa, katsotaan täyttävän tuotteelle
sen ilmoitetussa käyttökohteessa asetetut tekniset vaatimukset. Viranomaisten
on siten hyväksyttävä CE-merkinnällä varustetun tuotteen käyttäminen raken-
tamiseen edellyttäen, että kyseinen tuote käy suunniteltuun tarkoitukseensa ja
rakentamiselle asetettu vaatimustaso täyttyy.
Rakennuksille ja rakennusosille asetettavat vaatimustasot päätetään edel-
leen kansallisella tasolla ja tuotteen kelpoisuutta aiottuun käyttöönsä arvioidaan
aina näiden vaatimusten pohjalta. Koska eri maiden kansallisissa säädöksissä on
voimassa ilmastosta ja maantieteellisistä seikoista johtuvia erityisvaatimuksia ja
luokituksia, on tuotetta käytettäessä aina tarkistettava kyseisten vaatimusten
täyttyminen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tyypillinen tähän luokkaan kuu-
luva vaatimus on pakkasenkestävyys. Näin ollen eurooppalaisen harmonisoidun
standardin tai teknisen hyväksynnän mukaista, CE-merkinnällä varustettua
tuotetta ei välttämättä voida käyttää samaan tarkoitukseen kaikissa Euroopan
talousalueen maissa.

2.4 Usean direktiivin samanaikainen soveltaminen

Rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin saattaa kohdis-

tua vaatimuksia muistakin uuden menettelyn mukaisista direktiiveistä, kuten
esimerkiksi kone- tai pienjännitedirektiivistä. CE-merkintä on osoitus siitä, että
tuote täyttää kaikkien sitä koskevien Euroopan yhteisön uuden menettelyn
mukaisten direktiivien asettamat vaatimukset. Tästä seuraa, että usean direktii-
vin alaista rakennustuotetta ei saa varustaa CE-merkinnällä pelkän rakennustuo-
tedirektiivin mukaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen tek-
nisen hyväksynnän perusteella.
Jos rakennustuotedirektiivin alaiseen tuotteeseen kiinnitetään esimerkiksi
kone- ja/tai pienjännitedirektiivin mukainen tuoteosa, valmistajan on ennen CE-
merkinnän kiinnittämistä varmistettava, että tuote täyttää myös näiden direk-
tiivien vaatimukset. Vastuu useamman direktiivin alaisen rakennustuotteen CE-
merkinnästä on siten ns. lopputuotteen valmistajalla tai maahantuojalla.
Myös muiden kuin uuden menettelyn mukaisten direktiivien (esim. biosidi-
direktiivi) vaatimukset saattavat ulottua rakennustuotteisiin. Nämäkin on otet-
tava huomioon, mutta niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuotteen CE-merkin-
tään.

2.5 CE-merkinnän käyttöön siirtyminen

Tuotteen kelpoisuus rakentamiseen on tähän asti varmennettu tyyppihyväksyn-

nällä, tiettyjen tuotteiden valmistuksen jatkuvalla laadunvalvonnalla, varmen-
netulla käyttöselosteella, tai muulla viranomaismääräysten tai ohjeiden mukai-
sella ratkaisulla. Kelpoisuus on voitu osoittaa myös nojautumalla vapaaehtoiseen
SFS-standardiin, VTT:n sertifikaattiin, hyväksytyn testauslaboratorion antamaan
todistukseen tai rakennuspaikkakohtaiseen kokeeseen. Sisämarkkinoiden luo-
misen myötä käyttöön tuleva CE-merkintämenettely muodostaa uuden, koko
Euroopan talousalueella pätevän käytännön tuotteen kelpoisuuden osoittami-
seksi.

10 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
 Harmonisoidut standardit ja eurooppalaiset tekniset hyväksyntäohjeet tu-
levat eri tuoteryhmien osalta voimaan eri aikoina. Tämän seurauksena on usean
vuoden mittainen siirtymävaihe. Tänä aikana tuotehyväksyntä joidenkin tuote-
ryhmien osalta tulee käytännössä rakentumaan harmonisoiduille tuotestandar-
deille tai eurooppalaisille teknisille hyväksynnöille eli -CE-merkinnälle, ja -mui-
den tuoteryhmien osalta edelleen kuten ennenkin tyyppihyväksynnälle, laadun-
valvonnalle ja varmennetulle käyttöselosteelle sekä erilaisille vapaaehtoisille
sertifikaateille.
Harmonisoitujen standardien osalta valmistajalla on oikeus varustaa tuot-
teensa CE-merkinnällä heti, kun komission kyseiselle standardille vahvistama
virallinen siirtymäaika alkaa. Komissio ilmoittaa ennakkoon Euroopan yhteisö-
jen virallisen lehden C-sarjassa kunkin standardin osalta siirtymäajan alkamis-
päivän. Siirtymäaika alkaa pääsääntöisesti 9 kuukauden kuluttua siitä, kun val-
mis standardi on saatavilla (DAV).
ETA-hyväksyntälaitos voi valmistajan hakemuksesta alkaa laatia eurooppa-
laista teknistä hyväksyntää heti, kun komissio on hyväksynyt kyseistä tuotetta
koskevan teknisen hyväksyntäohjeen ja toimittanut sen englanninkielisenä jä-
senvaltioille. Komissio kuitenkin päättää erikseen kunkin hyväksyntäohjeen osalta
ajankohdan, mistä alkaen CE-merkinnän käyttö on mahdollista. Siirtymäaika ja
mahdollisuus käyttää CE-merkintää alkaa siten käytännössä tästä ajankohdasta,
joka pääsäännön mukaan on 9 kuukautta ohjeen hyväksymisestä. Ilmoitettu
hyväksymislaitos voi antaa valmistajan hakemuksesta eurooppalaisen teknisen
hyväksynnän tuotteelle heti siirtymäajan alkaessa.
Kun kysymyksessä on rakennustuotedirektiivin 9.2 artiklan mukainen CUAP-
menettely siirtymäaikoja ei tarvita. Kyseistä menettelyä sovelletaan tilanteessa,
missä teknistä hyväksyntäohjetta ei ole, ja se koskee tapauskohtaisesti vain yhtä
valmistajaa ja yhtä tuotetta. Tällöin valmistaja, jonka tuotteelle on annettu eu-
rooppalainen tekninen hyväksyntä, saa varustaa tuotteensa CE-merkinnällä il-
man siirtymäaikaa heti kun tuotteen vaatimustenmukaisuusmenettelyä on nou-
datettu.

2.6 Tuotteen markkinoille saattaminen ilman CE-merkintää

Rakennustuotteita voi rakennustuotedirektiivin mukaan laskea markkinoille vain,

jos ne sopivat suunniteltuun käyttöönsä. Niiden tulee olla ominaisuuksiltaan
sellaisia, että rakennuskohde johon tuotteet liitetään, täyttää kohteelle direktii-
vissä asetetut olennaiset vaatimukset.
Rakennustuotedirektiivi sallii, että jäsenmaat päättävät kansallisista lähtö-
kohdistaan, mitä vaatimuksia tuotteen toimivuudelle asetetaan ottaen huomi-
oon sen käyttötarkoituksen. Kukin jäsenmaa päättää omalta kohdaltaan, vaadi-
taanko tuotteelta kaikki harmonisoidussa standardissa tai teknisessä hyväk-
synnässä määritellyt ominaisuudet vai vain osa niistä. Muita tai poikkeavia tuo-
tekohtaisia vaatimuksia ei kuitenkaan voida viranomaisen toimesta asettaa.
Suomi on omaksunut linjan, jonka mukaan CE-merkintä on keskeinen me-
nettely rakennustuotteen kelpoisuuden osoittamisessa, mutta ei kuitenkaan eh-
doton edellytys sen käyttämiselle rakentamiseen. Asianmukaisesti CE-merkin-
nällä varustetun rakennustuotteen, joka vastaa sille asetettua toimivuustasoa,
katsotaan täyttävän tuotteelle sen ilmoitetussa käyttökohteessa asetetut tekni-
set vaatimukset. Vain siltä osin kuin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa tai
muissa säädöksissä viitataan suoraan harmonisoituun standardiin, valmistajan
on ehdottomasti nojauduttava CE-merkintään.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
11
3 CE-merkintää koskevat
valmistajan toimenpiteet
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Suurimpaan osaan rakennustuotteista voidaan kiinnittää CE-merkintä harmoni-

soitujen eurooppalaisten tuotestandardien (hEN) pohjalta. Jos kyseiselle tuot-
teelle ei ole tuotestandardia, valmistaja voi hankkia tuotteelleen eurooppalaisen
teknisen hyväksynnän (ETA), joka myös oikeuttaa CE-merkintään.

Lähde: Sepa Oy

3.1 Standardinmukaiset tuotteet

EN-standardit laatii Euroopan standardisoimisjärjestö (CEN) tai Eurooppalai-

nen sähköalan standardisointijärjestö (CENELEC). Ne vahvistetaan Suomessa
SFS-EN -standardeiksi. Kaikki valmiit standardit voi ostaa Suomen Standardi-
soimisliitto SFS:stä. Tietoa valmisteilla olevista standardeista saa joko SFS:stä tai
asianomaisista toimialayhteisöistä.
EN-standardeja voidaan laatia erilaisiin käyttötarkoituksiin: tuotteille, tes-
timenetelmille, laskentamenetelmille, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja luo-
kituksen pohjaksi. Yleensä tuotestandardi viittaa velvoittavasti (normatiivises-
ti) viitestandardeihin kuten esimerkiksi testimenetelmiin, jolloin nämä muodos-

12 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Lähde: Lohja-Rudus Oy Ab

Kuva 2.
Edellytykset CE-mer-
kinnän käyttämiseksi.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
13
 tavat samanarvoisen osan itse tuotestandarditekstin kanssa. Tällaisesta koko-
naisuudesta käytetään usein nimitystä ’standardipaketti’ (kuva 3).

Kuva 3. Harmonisoidun tuotestandardin ja viitestandardien muodostama ’standardipaketti’.

Rakennustuotteita koskevan harmonisoidun tuotestandardin erottaa muis-

ta eurooppalaisista EN standardeista siitä, että ko. SFS-EN standardin kansileh-
dessä todetaan standardin sisältävän rakennustuotedirektiiviin pohjautuvan
yhdenmukaistetun (harmonisoitu) osan, jonka perusteella rakennustuotteeseen
voidaan kiinnittää CE-merkintä Euroopan komission määräämän käyttöönotto-
päivämäärän jälkeen.
Tuotestandardi jakaantuu harmonisoituun osaan, jonka pohjalta CE-merkin-
tä voidaan kiinnittää, ja vapaaehtoiseen osaan. Valmistaja noudattaa koko tuo-
testandardia halutessaan tuotteensa olevan kaikilta osin kyseisen EN-standar-
din mukainen. Sitä osaa eurooppalaisesta EN-tuotestandardista, joka voidaan
johtaa suoraan rakennustuotedirektiivissä esitetystä kuudesta olennaisesta vaa-
timuksesta ja joka laaditaan EU:n ja EFTAn toimeksiantojen (mandaattien) poh-
jalta, kutsutaan harmonisoiduksi. Sen erottaminen muusta ns. vapaaehtoisista
osista tapahtuu standardiin sisältyvän opastavan liitteen ZA avulla. Kyseisessä
liitteessä on määritetty mm. standardin harmonisoidut osat, joihin CE-merkintä
perustuu.

3.2 Eurooppalainen tekninen hyväksyntä

Eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA) on myönteinen tekninen arvio tuot-

teen soveltuvuudesta tarkoitettuun käyttöönsä. Eurooppalaisen teknisen hy-
väksynnän perusteena on rakennustuotedirektiivin määrittelemien olennaisten
vaatimusten (kts. luku 2) täyttymisen osoittaminen siinä tarkoituksessa, johon
tuote aiotaan käyttää.

14 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
 Euroopan talousalueella eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä myöntävät
EOTA:n (European Organisation for Technical Approvals) jäsenlaitokset eli ns.
hyväksymislaitokset, jotka kukin talousalueen jäsenmaa on rakennustuotedirek-
tiivin edellyttämällä tavalla valtuuttanut hoitamaan kyseistä tehtävää. Suomesta
on EOTA:n jäsenlaitokseksi nimetty VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.
EOTA vastaa myös eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä ohjaavien tuoteryhmä-
kohtaisten hyväksyntäohjeiden (ETAG) laadinnasta.

Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän piiriin kuuluvat tuotteet

Tuotteen CE-merkitseminen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän perusteella

on mahdollista silloin, kun tuotteella ei ole harmonisoitua EN-standardia, täl-
laista standardia ei voida nopeasti tehdä tai tuote poikkeaa olemassa olevasta
standardista. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän piiriin kuuluvat tuotteet
ovat usein tuotejärjestelmiä tai ns. uusia innovatiivisia tuotteita.
Valmistaja saa helpoimmin tiedon tuotteensa tai tuotejärjestelmänsä ETA-
hyväksyntämahdollisuudesta ottamalla yhteyttä EOTA:n jäsenlaitokseen. Myös
EOTA:n internet-sivuilla annetaan tietoa asiasta.

Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän hankkiminen

Hyväksyntäprosessi lähtee liikkeelle yrityksen tekemästä hakemuksesta. Suo-

messa hakemuksen voi halutessaan antaa VTT Rakennus- ja yhdyskuntateknii-
kan laadittavaksi. Jos kyseistä tuotetta koskeva hyväksyntäohje on jo laadittuna,
voidaan itse teknisen hyväksynnän valmistelu aloittaa välittömästi valmistajan
tilauksesta.
Jos kyseiselle tuotteelle ei ole hyväksyntäohjetta, hyväksymislaitos voi käyn-
nistää menettelyn, jossa selvitetään voidaanko tuotteelle laatia eurooppalainen
tekninen hyväksyntä. Tällaisen selvityksen lopputuloksena on jokin seuraavista
vaihtoehdoista:
- EOTA käynnistää uuden tuotehyväksyntäohjeen laadinnan, jonka valmis-
tuttua voidaan käynnistää itse teknisen hyväksynnän valmistelu
- teknisen hyväksynnän laadinnan käynnistäminen ilman tuotehyväksyntä-
ohjetta ns. CUAP-menettelyllä
- tuotteen osoittautuminen jonkin harmonisoidun tuotestandardin piiriin kuu-
luvaksi
- tuote ei ole rakennustuotedirektiivin alainen.

CE-merkinnän kiinnittäminen tuotteeseen eurooppalaisen teknisen

hyväksynnän perusteella

CE-merkinnän kiinnittäminen tuotteeseen edellyttää valmistajan vaatimusten-

mukaisuusvakuutusta sekä tuotteesta riippuen kolmannen osapuolen suoritta-
maa vaatimustenmukaisuuden osoittamista (vaatimustenmukaisuustodistus).
Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän saaneen tuotteen vaatimustenmukaisuu-
den osoittamistapa on määritelty kyseistä tuotetta koskevassa hyväksyntäoh-
jeessa. Konsensushyväksynnissä se määritellään tapauskohtaisesti. Kun edelly-
tetyn vaatimustenmukaisuuden osoittamistavan mukaiset toimenpiteet on teh-
ty, valmistaja voi kiinnittää tuotteeseensa tai sen mukana seuraaviin asiakirjoihin
CE-merkinnän.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
15
 3.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tarkoittaa niitä menettelyjä, joilla osoi-

tetaan tuotteen valmistuksen, tuotteen ominaisuuksien ja niiden valvonnan vas-
taavuus harmonisoidussa standardissa tai eurooppalaisessa teknisessä hyväk-
synnässä esitettyihin vaatimuksiin nähden.
Direktiivissä edellytetään, että
1. valmistaja suorittaa jatkuvaa tuotannon laadunvalvontaa
2. valmistajan laadunvalvonnassa asettamat ominaisuusarvot, vaatimukset ja
määräykset on dokumentoitu järjestelmällisesti toimintaohjeita ja menette-
lytapoja koskevaksi kirjalliseksi selvitykseksi
3. valmistajan laadunvalvontaorganisaation vastuut on selkeästi määritetty.

Lisäksi useimmiten tarvitaan, siinä laajuudessa kuin kyseisen tuotteen vaa-

timustenmukaisuuden osoittamismenettely edellyttää, kolmannen osapuolen
suorittamaa varmentamista, tarkastusta ja testausta. Kolmantena osapuolena voi
toimia vain kyseiselle tuoteryhmälle päteväksi todettu riippumaton ilmoitettu
laitos. Tällaisia laitoksia voi olla kullekin tuoteryhmälle useita ja valmistaja voi
vapaasti valita, minkä ilmoitetun laitoksen kanssa tekee valvontasopimuksen.
Valmistaja voi käyttää missä tahansa Euroopan talousalueen maassa sijaitsevaa
ilmoitettua laitosta. Tietoa päteväksi todetuista rakennustuotteiden ilmoitetuis-
ta laitoksista saa Euroopan komission kotisivuilta, alan toimialayhteisöiltä ja
ympäristöministeriöstä.
Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot
on esitetty kuvassa 4. Komissio päättää kunkin tuoteryhmän ja käyttökohteen
osalta erikseen, mitä näistä edellytetään. Tuoteryhmäkohtainen päätös julkais-
taan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätös esitetään myös kyseisen
yhdenmukaistetun standardin ZA-liitteessä, sekä Eurooppalaisten teknisten
hyväksyntien osalta vastaavasti ETAGeissa ja myönnetyissä hyväksynnissä.

Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyt

KONTROLLIKEINOT 1+ 1 2+ 2 3 4
Tuotteen tyyppitestaus

Tehtaalta otettujen näyt-

teiden testaus

Tehtaalta, markkinoilta tai

rakennuspaikalta otettujen
pistokoenäytteiden tetaus
Tehtaan sisäinen laadun-
valvonta

Tehtaan ja sen sisäisen

laadunvalvonnan alku-
tarkastus
Tehtaan sisäisen laadun-
Kuva 4. valvonnan jatkuva valvonta,
Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja hyväksyminen
osoittamisessa käytettävät
menettelyvaihtoehdot ja eri
osapuolten tehtävät. = valmistaja = arviointilaitos (ns. ilmoitettu laitos)

16 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
 Vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan sekä valmistajan suorit-
tamia tuotannon jatkuvaan laadunvalvontaan liittyviä toimenpiteitä (näytteiden
otto, testaustiheys, tulosten analysointi), että ilmoitetun laitoksen vastaavia
toimenpiteitä (esim. tyyppitestaus, tehtaan laadunvalvonnan alkutarkastus sekä
jatkuva valvonta).
Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät ohjeet on yleensä kirjoitettu
harmonisoituun tuotestandardiin tai siinä viitattuun viitestandardiin. Näiden
puuttuessa ilmoitetut laitokset valmistelevat omat ohjeensa. Eurooppalaisen
teknisen hyväksynnän kohdalla vaatimustenmukaisuuden arviointiohjeet on
esitetty ETAGeissa ja ETAssa. Ohjeita tarkennetaan valmistajan kanssa laaditta-
vassa laadunvalvontasuunnitelmassa.
Tyypillistä eurooppalaiselle tekniselle hyväksynnälle on, että hyväksynnän
piirissä olevan tuotteen ominaisuudet todetaan aina kahdessa eri vaiheessa: ns.
tyyppikokeet ja / tai laskelmat varsinaisessa ETA-hyväksyntävaiheessa, ja myö-
hemmin tuotannossa valmistettujen tuotteiden ominaisuuksien vaatimustenmu-
kaisuuden täyttyminen.
On huomattava, että harmonisoiduissa tuotestandardeissa ja eurooppalai-
sissa teknisissä hyväksynnissä ei välttämättä vaadita kaikkia ominaisuuksia sel-
vitettäväksi testaamalla. Testimenetelmän tilalla tai ohella standardissa voidaan
esittää esimerkiksi taulukko, josta suoraan voidaan lukea CE-merkinnässä ko.
tuotteelle käytettävä ominaisuuden lukuarvo tai standardissa voidaan viitata
laskentamenetelmään, jonka mukaan ominaisuus voidaan selvittää.

3.4 Harmonisoidusta tuotestandardista tai eurooppalaisesta

teknisestä hyväksynnästä poikkeaminen

Jotta rakennustuotedirektiivin mukainen tuotehyväksyntäjärjestelmä ei muo-

dostuisi kehityksen esteeksi, siihen sisältyy direktiivin artiklan 4.4 mukainen
joustomahdollisuus. Vaikka tuote poikkeaisi joiltain osin sitä koskevasta voimas-
sa olevasta harmonisoidusta standardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväk-
synnästä, se voidaan silti tietyin edellytyksin osoittaa käyttöönsä soveltuvaksi
ja CE-merkitä. Poikkeama ei kuitenkaan saa olla niin olennainen, että esim. terve-
yden ja turvallisuuden kannalta kyseenalainen tuote laskettaisiin markkinoille.

Poikkeamismahdollisuutta voidaan käyttää seuraavin edellytyksin:

- on olemassa harmonisoitu standardi tai eurooppalainen tekninen hyväksyn-

täohje, jonka soveltamisalaan tuote kuuluu, ja tuotteen käyttötarkoitus on
yhtäläinen siinä esitetyn käyttötarkoituksen kanssa
- tässä käyttötarkoituksessa sovellettava vaatimustenmukaisuuden osoitta-
mismenettely muodostuu joko hyväksytyn testauslaboratorion suorittamasta
alkutestauksesta ja tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta (menettely 3) tai
valmistajan suorittamasta alkutestauksesta ja tehtaan sisäisestä laadunval-
vonnasta (menettely 4).

Poikkeaminen asettaa lisävaatimuksia vaatimustenmukaisuuden

osoittamiselle

Näissä poikkeamistapauksissa valmistajan on huolehdittava siitä, että tuote

poikkeavasta ominaisuudestaan huolimatta kuitenkin toiminnallisesti saavuttaa

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
17
 saman tason kuin mihin harmonisoidun standardin tai eurooppalaisen teknisen
hyväksynnän mukainen tuote yltää. Tällöin tuotteen tyyppitestauksen suorittaa
ilmoitettu laitos (menettely 3).
Harmonisoidusta standardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväksyn-
nästä poikkeavan tuotteen voi siis tietyin edellytyksin CE-merkitä. Merkintää on
kuitenkin täydennettävä selvityksellä siitä, miltä osin standardin tai teknisen
hyväksynnän lausekkeita ei ole noudatettu.
Eurooppalainen tekninen hyväksyntä on jo sinänsä tuotteelle ja tuottajalle
räätälöity tekninen eritelmä. Siitäkin voidaan kuitenkin poiketa samoin edelly-
tyksin kuin harmonisoidusta standardista. Valmistaja voi vaihtoehtoisesti saada
muutoksen jo myönnettyyn tekniseen hyväksyntään.

3.5 CE-merkintä ja siihen liittyvät tiedot

CE -merkintä osoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella

tavalla. Lähtökohtana on, että asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu raken-
nuskohde täyttää rakennustuotedirektiivin olennaiset vaatimukset, kun CE-
merkintätiedot osoittavat käytettyjen tuotteiden täyttävän kyseisiin rakennus-
osiin kohdistuvat kansalliset vaatimustasot.
Osa harmonisoiduissa standardeissa ja eurooppalaisissa teknisissä hyväk-
synnissä esitettävistä ominaisuuksista voi olla sellaisia, ettei niitä vaadita kaikis-
sa jäsenmaissa kaikissa käyttökohteissa. Esimerkiksi Suomessa pakkasenkestä-
vyyttä vaaditaan ulkoilman kanssa kosketuksissa olevilta rakennustuotteilta,
mutta sitä ei vaadita Suomessa sisätiloissa eikä Etelä-Euroopan maissa aina ul-
kokäytössäkään. Jälkimmäisessä tapauksessa tuotteen valmistaja voi kiinnittää
tuotteeseensa CE-merkinnän, vaikka tuotteen toimivuutta kyseisen ominaisuu-
den suhteen ei olisi selvitetty. Tällöin CE-merkintään kirjataan kyseisen ominai-
suuden kohdalle yleensä lyhenne NPD (no performance determined = ominai-
suutta ei ole määritetty). Tällaisessa tapauksessa tuotetta voi käyttää vain niissä
maissa ja käyttökohteissa, joissa kyseiselle ominaisuudelle ei aseteta viranomais-
vaatimusta.
Tuotteeseen liitetyn CE -merkinnän yhteydessä on vähintään toimituserä-
kohtaisesti annettava seuraavat tiedot:
- varmentamiselimen tunnus (AC-luokissa 1+, 1 ja 2+)
- valmistajan nimi tai tunnusmerkki, ja osoite
- merkinnän kiinnittämisvuosi (kaksi viimeistä numeroa)
- sen tuotestandardin tai teknisen hyväksynnän tunnus, jonka mukaan tuote
on valmistettu
- vaatimustenmukaisuustodistuksen numero (AC-luokissa 1+, 1 ja 2+)
- tarkoitettu käyttökohde
- tiedot joiden mukaan on mahdollista tunnistaa tuotteen ominaisuudet tek-
nisiä eritelmiä vastaaviksi

Esimerkkejä CE-merkinnästä on esitetty kuvissa 5a ja 5b sekä liitteessä 3.

Valmistaja kiinnittää CE-merkinnän itse tuotteeseen, tuotteeseen kiinnitet-

tyyn kilpeen tms., tuotteen pakkaukseen tai tuotetta seuraaviin kaupallisiin asia-
kirjoihin. Kutakin tuotetta koskevat tarkemmat ohjeet ovat asianomaisessa har-
monisoidussa tuotestandardissa tai eurooppalaisessa teknisessä hyväksynnäs-
sä.

18 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
3.6 Vaatimustenmukaisuusvakuutus
ja –todistus

Vaatimustenmukaisuusvakuutus on valmistajan
ilmoitus siitä, että tuote on harmonisoidun tuo-
testandardin tai eurooppalaisen teknisen hy-
väksynnän mukainen ja siihen voidaan kiinnit-
tää CE-merkintä. Sillä valmistaja vakuuttaa, että
hänellä on käytössä riittävä tuotannon jatkuva
laadunvalvonta, tuote on varmennettu euroop-
palaisilla testimenetelmillä tai muilla standar-
din tai teknisen hyväksynnän mukaisilla var-
mennusmenetelmillä, ja että tuotteen CE-mer-
kintätiedot pitävät paikkansa.
Vaatimustenmukaisuustodistus puolestaan
on ilmoitetun laitoksen antama todistus siitä,
että tuote on harmonisoidun tuotestandardin
tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mu-
kainen eli CE-merkintäkelpoinen. Todistus
tarvitaan vakuutuksen lisäksi, jos tuotteelle on
määrätty vaatimustenmukaisuuden osoittamis- Kuva 5 a)
Esimerkki rakennustuotteen CE-merkinnästä (mineraalivilla AC-
menettelyksi 1+, 1, 2+ tai 2.
luokassa 1). *) Koodi joka ilmaisee tuotteen ominaisuuksia tuote-
Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa ja – standardin EN 13162 mukaisesti.
todistuksessa esitettävät tiedot on lueteltu
tämän oppaan liitteessä 1. Esimerkkejä vaati-
mustenmukaisuustodistuksesta on esitetty liit-
teessä 2.
CE-merkityn rakennustuotteen valmista-
jan tai maahantuojan on pyydettäessä esitettä-
vä viranomaiselle vakuutus ja todistus sen jä-
senvaltion virallisilla kielillä, jossa tuotetta on
tarkoitus käyttää. Suomessa siis suomen tai
ruotsin kielellä.

Kuva 5 b)
Esimerkki rakennustuotteen CE-merkinnästä (lattiatasoite AC-
luokassa 3). Vaihtoehtoa “No performance determined” (NPD)
eli ominaisuutta ei ole määritetty ei voida käyttää, jos ko. omi-
naisuudelle on asetettu kynnysarvo. Muuten tätä vaihtoehtoa
voidaan käyttää silloin, kun tälle ominaisuudelle ei esitetyssä
suunnitellussa käytössä ole viranomaisvaatimuksia

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
19
 3.7 CE-merkintään siirtyminen Euroopan sisämarkkinoilla

Rakennustuotteiden CE-merkintään siirrytään Euroopan sisämarkkinoilla tuo-

teryhmittäin sitä mukaa, kun harmonisoituja tuotestandardeja ja eurooppalaisia
teknisiä hyväksyntiä valmistuu. Jotta uuteen järjestelmään siirtyminen sujuisi
joustavasti, komissio on sopinut yleisistä siirtymäaikajärjestelyistä.
Harmonisoidun tuotestandardin valmistumista seuraa 9 kuukauden valmis-
teluaika, jona aikana standardi julkaistaan, mutta CE-merkinnän käyttö kyseisen
standardin kattamissa tuotteessa ei vielä ole mahdollista. Tämän jälkeen alkaa
siirtymäaika (yleensä 1 vuosi), jolloin valmistajat voivat vapaasti valita, noudat-
tavatko vanhaa kansallisiin säädöksiin perustuvaa menettelyä vai standardin
mukaista CE-merkintää. Siirtymäajan umpeuduttua tuotteen kelpoisuutta ei enää
voida osoittaa kansallisilla standardeilla. Rakennustuotteiden viennissä tulee
ottaa huomioon, että useimmissa Euroopan talousalueen maissa asetetaan CE-
merkintä edellytykseksi tuotteen käyttämiselle rakentamisessa.

Kuva 6. Harmonisoitujen tuotestandardien siirtymäajat ja rinnakkaiskäyttöjakso

- DAV: harmonisoitu tuotestandardi saatavilla
- Dapp: harmonisoitu tuotestandardi otetaan käyttöön
- DOW: kansalliset standardit poistuvat käytöstä

Eurooppalaisen teknisen hyväksyntäohjeen (ETAG) ollessa teknisen hyväk-

synnän pohjana, vastaava siirtymäaika on yleensä 2 vuotta. Jos Eurooppalainen
tekninen hyväksyntä on saatu ns. konsensusmenettelyllä (CUAP-menettely), ei
siirtymäaikoja tarvita. Tuoteryhmäkohtaiset siirtymäajat julkaistaan Euroopan
yhteisöjen virallisen lehden sarjassa C ja niistä saa tietoa mm. alan toimialayhtei-
söiltä.
Rakennustuotteiden CE-merkinnän edellytyksenä on aina eurooppalaisten
paloluokitusten käyttäminen, vaikka kansalliset määräykset tulevat todennä-
köisesti sallimaan nykyisten kansallisten paloluokitusjärjestelmien rinnakkais-
käytön 5-10 vuotta.

20 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Vastuut ja valvonta
rakennustuotemarkkinoilla
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

CE-merkintään siirtyminen mahdollistaa rakennustuotteiden valmistajalle koko

4
Euroopan talousalueen laajuiset yhtenäiset markkinat. CE-merkityn rakennus-
tuotteen saattamiseksi markkinoille ei valmistajan tarvitse missään vaiheessa
erikseen hyväksyttää tuotettaan Euroopan talousalueen jäsenmaiden viranomai-
silla.
Lähde: Sepa Oy

EU:n
EU:nrakennustuotteiden
rakennustuotteidenvalvontajärjestelmä
valvontajärjestelmä

Ensivalvonta
Ensivalvonta
(valmistajan
(valmistajanjajailmoitetun
ilmoitetun Markkinavalvonta
Markkinavalvonta
laitoksen
laitoksentoimenpiteet)
toimenpiteet)

Vaatimusten-
Vaatimusten-
Tuotteiden
Tuotteiden mukaisuuden
mukaisuuden Markkina- Seuraamus-
Seuraamus- Kuva 7.
olennaiset
olennaiset arviointi-
arviointi- tarkkailu toimenpiteet
toimenpiteet Euroopan unionin
vaatimukset
vaatimukset rakennustuotteiden
menettelyt
menettelyt valvontajärjestelmä.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
21
 Samalla lisääntyvät osaltaan myös valmistajan velvollisuudet ja vastuut ra-
kennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. CE-merkinnän myötä
rakennustuotteet siirtyvät yhdenmukaisten eurooppalaisten laadunvalvontame-
netelmien ja vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimenpiteiden piiriin. Useilta
tuotteilta, joilta ei aiemmin ole edellytetty ulkopuolista laadunvalvontaa, edel-
lytetään CE-merkintää käytettäessä kolmannen osapuolen valvontaa. Uusien
menettelyjen hallitseminen edellyttää rakennustuotteiden valmistajilta perehty-
mistä oman tuotesektorinsa standardien ja teknisten hyväksyntäohjeiden laa-
dintatyöhön jo ennen näiden voimaantuloa, jotta uuden järjestelmän omaksumi-
nen siirtymäajan kuluessa ei osoittaudu ylivoimaiseksi.
Euroopan sisämarkkinoiden yleisenä periaatteena on, että valmistaja huo-
lehtii itse kaikista tuotteensa CE-merkinnän edellyttämistä vaatimustenmukai-
suuteen liittyvistä menettelyistä. Viranomaisten tehtävänä on ainoastaan valvoa,
että kaikki markkinoilla toimijat noudattavat tätä periaatetta, ja tarvittaessa
ryhtyä toimenpiteisiin markkinoilla esiintyvien häiriöiden poistamiseksi.

4.1 Valmistaja ja maahantuoja vastaavat CE-merkinnästä

CE-merkittyjen rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa tuotteen

markkinoille saattaja. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa tuotteen valmistajaa. Valmis-
taja vastaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta eli että tuote täyt-
tää kyseistä tuotetta koskevan harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalai-
sen teknisen hyväksynnän vaatimukset. Valmistajan tulee olla selvillä tuotteensa
vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi edellytettävistä toimenpiteistä, ja jär-
jestää tarvittavat laadunvalvonta- ym. toiminnot. Jos tuotteelta edellytetään
kolmannen osapuolen suorittamaa testausta, tarkastusta tai varmentamista,
valmistajan tulee tehdä valvontasopimus haluamansa ilmoitetun laitoksen kans-
sa.
Jos kyseessä ei ole kotimainen tuote, maahantuoja vastaa tuotteen vaatimus-
tenmukaisuudesta Suomen markkinoilla riippumatta siitä, onko tuote valmistet-
tu jossain Euroopan talousalueen maassa vai sen ulkopuolella. Maahantuojan
tulee aina olla selvillä, että hänen markkinoille saattamansa CE-merkitty tuote
täyttää merkinnän edellytykset. Poikkeamatapauksessa maahantuojalta voidaan
edellyttää samoja korjaavia toimenpiteitä kuin valmistajaltakin (kts. luku 4.2).
Valmistajan tai maahantuojan tulee pyydettäessä esittää markkinavalvonta-
viranomaiselle tuotettaan koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus ja -todistus
sen Euroopan talousalueen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jonka markkinoille
tuote on saatettu.
Jos markkinavalvonnan teettämissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoittau-
tuu, ettei tuote vastaa CE-merkinnän edellytyksiä, tuotteen valmistaja tai maa-
hantuoja vastaa aiheelliseksi osoittautuneesta selvityksestä valtiolle johtuneista
kustannuksista.
Ilmoitettu laitos vastaa kaikkien suorittamiensa vaatimustenmukaisuuden
osoittamistoimenpiteiden asianmukaisuudesta. Jos ilmoitettu laitos käyttää kol-
mannen osapuolen laadunvalvonnassa esim. teknisten kokeiden suorittamisessa
alihankkijoita, ilmoitettu laitos vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta aivan
samoilla periaatteilla kuin omastaankin. Alihankkijoiden tulee täyttää toimin-
nassaan kaikki samat kriteerit, joita ilmoitetulta laitokselta itseltäänkin edelly-
tetään.

22 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
4.2 Markkinavalvonta Suomessa ja Euroopan talousalueella

Rakennustuotteiden markkinavalvonnan tehtävänä on huolehtia, että Euroopan

talousalueen markkinoilla on vain sellaisia CE-merkinnällä varustettuja raken-
nustuotteita, jotka täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tavoitteena on, että
tuotteen käyttäjä sekä rakennusvalvontaviranomainen voivat luottaa siihen, että
CE-merkitty tuote on merkinnän edellytysten mukainen. Markkinavalvonnan
tavoitteena on myös varmistaa, ettei CE-merkintää käytetä rakennustuotemark-
kinoilla epärehellisesti kilpailutekijänä.
Koko Euroopan talousalueen kattava toimiva markkinavalvonta edellyttää
jatkuvaa yhteistyötä eri maiden kansallisten viranomaisten kesken. Jotta valvon-
tatyö olisi mahdollisimman tehokasta, markkinavalvontaviranomaiset tiedotta-
vat välittömästi toisilleen markkinoilla ilmenneistä poikkeamista ja niiden joh-
dosta suorittamistaan toimenpiteistä. Näin myös muissa jäsenmaissa voidaan
nopeasti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen kohdalla.
Turvatekniikan keskus (TUKES) toimii Suomessa ympäristöministeriön val-
tuuttamana CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvojana. Valvonta
kohdistuu Suomessa markkinoille saatettuihin tuotteisiin riippumatta siitä, onko
ne valmistettu Suomessa, jossain toisessa Euroopan talousalueen maassa vai
talousalueen ulkopuolella. Markkinavalvontaviranomaisella on maankäyttö- ja
rakennuslakiin perustuen oikeus saada halutessaan rakennustuote, sen valmis-
tukseen liittyvät ja muut asiakirjat sekä tuotteen arvioimiseksi tarpeellinen muu
aineisto nähtäväksi. Markkinavalvontaviranomaisella on myös oikeus tehdä
markkinavalvontaan liittyviä tarkastuksia ja tutkimuksia.
TUKES suorittaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa ensisijaisesti si-
ten, että markkinoilta (esim. rakennustarkastajilta, asiakkailta tai kilpailijoilta)
saatu tieto mahdollisesta poikkeamasta käynnistää tarvittavat valvontatoimen-
piteet. Tarpeen mukaan markkinavalvontaa suoritetaan myös tiettyihin valittui-
hin tuoteryhmiin kohdistuvina valvontahankkeina.
Markkinavalvonnassa käytettävät toimenpiteet riippuvat tilanteen mukaan
tuotteen luonteesta ja poikkeaman laadusta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi
tarkastaa tuotantoon ja laadunvalvontaan liittyvistä asiakirjoista, että tuotteen
valmistus, ominaisuudet ja laadunvalvonta ovat CE-merkinnän edellyttämällä
tasolla. Jos ilmenee syytä, markkinavalvonta voi hankkia tuotteen ja testauttaa
sen soveltuvassa testauslaitoksessa kaikilta tarvittavilta ominaisuuksiltaan vaa-
timustenmukaisuuden selvittämiseksi.
Jos CE-merkintää on käytetty ilman sen mukaisia edellytyksiä, TUKES voi
kieltää tuotteen luovutuksen tai käyttämisen rakentamiseen, kunnes merkinnän
käyttämiseen on asianmukaiset edellytykset. Jos tästä huolimatta CE-merkintää
edelleen käytetään perusteettomasti, TUKES voi kieltää tuotteen myynnin ja
muun luovuttamisen. Maahantuoja tai valmistaja voidaan myös velvoittaa pois-
tamaan tuotteet markkinoilta tai saattamaan ne vaatimusten mukaisiksi. Tarvit-
taessa viranomaisten antamaa määräystä voidaan tehostaa valmistajaan tai
maahantuojaan kohdistuvalla uhkasakolla tai teettämisuhalla (Maankäyttö- ja
rakennuslaki, 181-183 §).
Markkinavalvonnassa pyritään aina ensisijaisesti toimimaan siten, että val-
mistaja / maahantuoja korjaa poikkeamatilanteen vapaaehtoisesti.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
23
 4.3 Tuotteiden käytön valvonta ei muutu

Rakennustuotteiden CE-merkintä ei muuta tuotteiden käytön valvontaa. CE-

merkinnällä on kuitenkin merkitystä siten, että rakennusvalvontaviranomaisten
on hyväksyttävä CE-merkityn rakennustuotteen käyttö, jos sitä käytettäessä
rakennuskohde täyttää viranomaisten asettaman rakentamisen vaatimustason.
Tuotteelta ei voida rakennustarkastuksen toimesta edellyttää lisäselvityksiä CE-
merkinnän kattamista ominaisuuksista.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset eivät ole markkinavalvontaviran-
omaisia, mutta toimivat tiiviissä yhteistyössä markkinavalvonnan kanssa tiedot-
taen välittömästi havaitsemistaan puutteista ja käynnistäen näin tarvittavat
markkinavalvontatoimenpiteet. Markkinavalvontaviranomainen (TUKES) puo-
lestaan tiedottaa havaitsemistaan poikkeamista ja niiden seurauksena suorite-
tuista toimenpiteistä rakennustarkastajille, jotta epäasianmukaisten tuotteiden
käyttö rakentamiseen voidaan estää.

24 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Yhteystietoja
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Katso myös liite 4: toimialayhteisöt.

5
Ympäristöministeriö YM (www.ymparisto.fi)

Turvatekniikan keskus TUKES (www.tukes.fi)

Toimii CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaise-
na Suomessa.

Suomen standardisoimisliitto SFS ry (www.sfs.fi)

Julkaisee Suomessa vahvistetut rakennustuotedirektiiviin liittyvät yhden-
mukaistetut standardit, sekä näihin liittyvät tukistandardit.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (www.vtt.fi)

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka on nimetty Suomesta eurooppalai-
sia teknisiä hyväksyntiä myöntävän tuotehyväksyntäorganisaation EOTA:n
jäseneksi.

Rakennusteollisuus RT ry (www.rakennustuotteidenstandardisointi.org)
Osallistuu suomalaisen rakennustuoteteollisuuden edustajana ja SFS:n toi-
mialayhteisönä rakennustuotedirektiivin mukaiseen standardisointiin.

Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi)
Osallistuu SFS:n toimialayhteisönä rakennustuotedirektiivin mukaiseen stan-
dardisointiin.

CEN (www.cenorm.be)
Kansallisten standardisoimisliittojen järjestö, jonka jäsen mm. SFS on. Laatii
yhdenmukaistetut standardit Euroopan komission toimeksiannosta.

EOTA (www.eota.be)
Eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä myöntävien laitosten yhteisö, jonka
suomalainen jäsen on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
25
Liite 1 EY-vaatimustenmukaisuustodistusten ja –vakuutusten sisältö

Tuotteet, joille käytetään menettelyä 1+ tai 1: Kun ao. vaatimukset on täytetty,

varmentamiselin laatii vaatimustenmukaisuustodistuksen (EY-vaatimustenmu-
kaisuustodistus), joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuotteeseen CE-mer-
kinnän. Todistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

• varmentamiselimen nimi, osoite ja tunnusnumero;

• valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuu-
tetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka;
• kuvaus tuotteesta (tyyppi, tunnistetiedot, käyttö,…);
• säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA);
• tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä
tietyin ehdoin jne.);
• todistuksen numero;
• todistuksen mahdolliset kelpoisuusehdot ja voimassaoloaika;
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa todistus.

Lisäksi valmistajan tulee laatia vaatimustenmukaisuusvakuutus (EY-vaatimus-

tenmukaisuusvakuutus), jossa tulee olla seuraavat tiedot:

• valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuu-

tetun edustajan nimi ja osoite;
• varmentamiselimen nimi ja osoite;
• kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö) ja kopio CE-mer-
kinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista;
• säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA);
• tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä
tietyin ehdoin jne.);
• mukana olevan EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen numero;
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmis-
tajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta.

Tuotteet, joille käytetään menettelyä 2+ tai 2: Kun ao. vaatimukset on täytetty

ja ilmoitettu laitos on laatinut alla mainitun todistuksen, valmistajan tai valmis-
tajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tulee laatia ja pitää yllä
vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuot-
teeseen CE-merkinnän. Vakuutuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

• valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuu-

tetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka;
• kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö, …) ja kopio CE-
merkinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista;
• säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA);
• tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä
tietyin ehdoin jne.);
• mukana olevan tehtaan sisäisen laadunvalvontatodistuksen numero;
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmis-
tajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta.

26 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Vakuutuksen mukana tulee olla ilmoitetun laitoksen laatima todistus tehtaan
sisäisestä laadunvalvonnasta. Todistuksen tulee sisältää yllä esitettyjen tietojen
lisäksi seuraavat tiedot:

• ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite;

• tehtaan sisäisen laadunvalvontatodistuksen numero;
• todistuksen mahdolliset kelpoisuusehdot ja voimassaoloaika;
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa todistus.

Tuotteet, joille käytetään menetteyä 3: Kun ao. vaatimukset on täytetty, valmis-

tajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tulee laa-
tia ja pitää yllä vaatimustenmukaisuusvakuutus (EY-vaatimustenmukaisuusva-
kuutus), joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuotteeseen CE-merkinnän.
Vakuutuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

• valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuu-

tetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka;
• kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö) ja kopio CE-mer-
kinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista;
• säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA);
• tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä
tietyin ehdoin jne.);
• ilmoitetun laboratorion (laboratorioiden) nimi ja osoite
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmis-
tajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta.

Tuotteet, joille käytetään menettelyä 4: Kun ao. vaatimukset on täytetty, valmis-

tajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tulee laa-
tia ja pitää yllä vaatimustenmukaisuusvakuutus (EY-vaatimustenmukaisuusva-
kuutus), joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuotteeseen CE-merkinnän.
Vakuutuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

• valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuu-

tetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka;
• kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö,…) ja kopio CE-
merkinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista;
• säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA);
• tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä
tietyin ehdoin jne);
• sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmis-
tajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta.

Yllä mainittu vakuutus ja todistus esitetään EU:n sen jäsenvaltion virallisella

kielellä tai virallisilla kielillä, jossa tuotetta tullaan käyttämään.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
27
Liite 2 Certificate 1+

Varmentamislaitoksen logo <<Varmentamislaitoksen nimi ja osoite>>

EY-VAATIMUKSENMUKAISUUSTODISTUS

XXXX - CPD - YYYY

Euroopan Yhteisöjen ministerineuvosto on antanut direktiiviin 89/106/ETY rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden
lainsäädännön lähentämisestä (rakennustuotedirektiivi). Direktiivi on julkaistu 21. joulukuuta 1988 ja sitä muutettu 22.
heinäkuuta 1993 ministerineuvoston direktiivillä 93/68/ETY. Näihin direktiiveihin pohjautuen tämä todistus annetaan
seuraavalle rakennustuotteelle:

<TUOTE>
<tuotteen lopulliset ominaisuudet (tuotteen toimivuus) ja luokat; tuotteen kuvaus (tyyppi, tunnistustiedot,
käyttö…); tarkka käyttöalue; erityisehdot tuotteen teknisten spesifikaatioiden mukaiselle käytölle>

Tuotteen on saattanut markkinoille

<Tuotteen valmistajan tai hänen virallisen edustajansa nimi>

<Täydellinen osoite>

Tuote on valmistettu tehtaassa

<Tehtaan nimi>
Valmistaja suorittaa tehtaalla tuotteen sisäisen laadunvalvonnan sekä testaa tehtaalla valmistetut tuotteet suunnitelman
mukaisesti. Lisäksi ilmoitettu laitos - <Laitoksen nimi> - on tehnyt tuotteen kyseessä olevien ominaisuuksien alkutestauksen
sekä suorittanut tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen. Mainittu laitos myös valvoo jatkuvasti tehtaan
suorittamaa sisäistä laadunvalvontaa sekä arvioi ja hyväksyy sen sekä testaa tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta
otetut pistokoenäytteet.

Tällä todistuksella vahvistetaan, että kaikki vaatimustenmukaisuuden toteamiseen liittyvät ehdot ja toimenpiteet, jotka on
esitetty seuraavan standardin liitteessä ZA (tai vastaavassa)

<EN XXX:YYYY> tai vastaava <ETA XYZ>

on täytetty ja tehty, ja että tuote täyttää kaikki määrätyt vaatimukset.

Tämä todistus on myönnetty ensimmäisen kerran <päivä> ja on voimassa niin kauan, kuin edellä mainitussa
harmonisoidussa teknisessä eritelmässä asetettuja ehtoja tai valmistusolosuhteita tai tehtaan omaa sisäistä
laadunvalvontaa ei ole oleellisesti muutettu. Tämä todistus on voimassa viimeistään <päivä> asti.

<Kunta, päivä> <Valtuutetun allekirjoitus>

<Ammattinimike, asema>

28 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
 Certificate 1

Varmentamislaitoksen logo <<Varmentamislaitoksen nimi ja osoite>>

EY-VAATIMUKSENMUKAISUUSTODISTUS

XXXX - CPD - YYYY

Euroopan Yhteisöjen ministerineuvosto on antanut direktiiviin 89/106/ETY rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden
lainsäädännön lähentämisestä (rakennustuotedirektiivi). Direktiivi on julkaistu 21. joulukuuta 1988 ja sitä muutettu 22.
heinäkuuta 1993 ministerineuvoston direktiivillä 93/68/ETY. Näihin direktiiveihin pohjautuen tämä todistus annetaan
seuraavalle rakennustuotteelle:

<TUOTE>
<tuotteen lopulliset ominaisuudet (tuotteen toimivuus) ja luokat; tuotteen kuvaus (tyyppi, tunnistustiedot, käyttö…);
tarkka käyttöalue; erityisehdot tuotteen teknisten spesifikaatioiden mukaiselle käytölle>

Tuotteen on saattanut markkinoille

<Tuotteen valmistajan tai hänen virallisen edustajansa nimi>

<Täydellinen osoite>

Tuote on valmistettu tehtaassa

<Tehtaan nimi>
Valmistaja suorittaa tehtaalla tuotteen sisäisen laadunvalvonnan sekä testaa tehtaalla valmistetut tuotteet suunnitelman
mukaisesti. Lisäksi ilmoitettu laitos - <Laitoksen nimi> - on tehnyt tuotteen kyseessä olevien ominaisuuksien alkutestauksen
sekä suorittanut tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen. Mainittu laitos myös valvoo jatkuvasti tehtaan
suorittamaa sisäistä laadunvalvontaa sekä arvioi ja hyväksyy sen.

Tällä todistuksella vahvistetaan, että kaikki vaatimustenmukaisuuden toteamiseen liittyvät ehdot ja toimenpiteet, jotka on
esitetty seuraavan standardin liitteessä ZA (tai vastaavassa)

<EN XXX:YYYY> tai vastaava <ETA XYZ>

on täytetty ja tehty, ja että tuote täyttää kaikki määrätyt vaatimukset.

Tämä todistus on myönnetty ensimmäisen kerran <päivä> ja on voimassa niin kauan, kuin edellä mainitussa
harmonisoidussa teknisessä eritelmässä asetettuja ehtoja tai valmistusolosuhteita tai tehtaan omaa sisäistä
laadunvalvontaa ei ole oleellisesti muutettu. Tämä todistus on voimassa viimeistään <päivä> asti.

<Kunta, päivä> <Valtuutetun allekirjoitus>

<Ammattinimike, asema>

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
29
 Certificate 2+

Varmentamislaitoksen logo <<Varmentamislaitoksen nimi ja osoite>>

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA

0XXX - CPD - YYY

Euroopan Yhteisöjen ministerineuvosto on antanut direktiiviin 89/106/ETY rakennusalan

tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (rakennustuotedirektiivi).
Direktiivi on julkaistu 21. joulukuuta 1988 ja sitä muutettu 22. heinäkuuta 1993
ministerineuvoston direktiivillä 93/68/ETY. Näihin direktiiveihin pohjautuen tämä todistus
annetaan seuraavalle rakennustuotteelle:

<TUOTE>
<tuotteen lopulliset ominaisuudet (tuotteen toimivuus) ja luokat; tuotteen kuvaus (tyyppi, tunnistustiedot, käyttö…);
tarkka käyttöalue; erityisehdot tuotteen teknisten spesifikaatioiden mukaiselle käytölle>

Tuotteen valmistaja on

<Valmistajan nimi>
<Täydellinen osoite>

Tuote on valmistettu tehtaassa

<Tehtaan nimi>
Valmistaja on tehnyt tuotteelle alkutestauksen ja suorittaa tehtaalla tuotteen sisäisen laadunvalvonnan. Lisäksi ilmoitettu
laitos - <Laitoksen nimi> - on suorittanut tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen sekä valvoo jatkuvasti
tehtaan suorittamaa sisäistä laadunvalvontaa sekä arvioi ja hyväksyy sen.

Tällä todistuksella vahvistetaan, että kaikki tehtaan sisäiselle laadunvalvonnalle asetetut ehdot on täytetty. Ehdot on esitetty
seuraavan standardin liitteessä ZA (tai vastaavassa)

<EN XXX:YYYY> tai vastaava <ETA XYZ>

Tämä todistus on myönnetty ensimmäisen kerran <päivä> ja on voimassa niin kauan, kuin edellä mainitussa
harmonisoidussa teknisessä eritelmässä asetettuja ehtoja tai valmistusolosuhteita tai tehtaan omaa sisäistä
laadunvalvontaa ei ole oleellisesti muutettu. Tämä todistus on voimassa viimeistään <päivä> asti.

<Kunta, päivä> <Valtuutetun allekirjoitus>

<Ammattinimike, asema>

30 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
 Certificate 2

Varmentamislaitoksen logo <<Varmentamislaitoksen nimi ja osoite>>

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA

0XXX - CPD

Euroopan Yhteisöjen ministerineuvosto on antanut direktiiviin 89/106/ETY rakennusalan

tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (rakennustuotedirektiivi).
Direktiivi on julkaistu 21. joulukuuta 1988 ja sitä muutettu 22. heinäkuuta 1993
ministerineuvoston direktiivillä 93/68/ETY. Näihin direktiiveihin pohjautuen tämä todistus
annetaan seuraavalle rakennustuotteelle:

<TUOTE>
<tuotteen lopulliset ominaisuudet (tuotteen toimivuus) ja luokat; tuotteen kuvaus (tyyppi, tunnistustiedot,
käyttö…); tarkka käyttöalue; erityisehdot tuotteen teknisten spesifikaatioiden mukaiselle käytölle>

Tuotteen valmistaja on

<Valmistajan nimi>
<Täydellinen osoite>

Tuote on valmistettu tehtaassa

<Tehtaan nimi>
Valmistaja suorittaa tehtaalla tuotteen sisäisen laadunvalvonnan ja ilmoitettu laitos - <Laitoksen nimi> - on suorittanut
tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen <ajankohta>.

Tällä todistuksella vahvistetaan, että kaikki tehtaan sisäiselle laadunvalvonnalle asetetut ehdot on täytetty. Ehdot on esitetty
seuraavan standardin liitteessä ZA (tai vastaavassa)

<EN XXX:YYYY> tai vastaava <ETA XYZ>

Tämä todistus on myönnetty ensimmäisen kerran <päivä> ja on voimassa niin kauan, kuin edellä mainitussa
harmonisoidussa teknisessä eritelmässä asetettuja ehtoja tai valmistusolosuhteita tai tehtaan omaa sisäistä
laadunvalvontaa ei ole oleellisesti muutettu.

<Kunta, päivä> <Valtuutetun allekirjoitus>

<Ammattinimike, asema>

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
31
Liite 3 Esimerkki tuotestandardin ZA-liitteen CE-merkintäohjeesta
(sementtistandardi EN 197-1)

CE-merkintä, joka muodostuu direk-

tiivin 93/68/ETY mukaisesta CE-sym-
bolista.

0123 Varmentamiselimen tunnusnumero

Yritys Valmistajan nimi tai tunnusmerkki

Rekisteröity osoite Valmistajan rekisteröity osoite

Tehdas 1) Sementin valmistaneen 1)tehtaan nimi

tai tunnusmerkki

Vuosi Merkin kiinnittämisvuoden kaksi vii-

meistä numeroa 2)

010123-CPD-0456 EY-vaatimustenmukaisuustodistuk-
sen numero

EN 197-1 Eurooppalaisen standardin tunnus

CEM I 42,5R Esimerkki standardin EN 197-1 koh-

dan 8 mukaisesta tuotteen tunnukses-
ta, joka ilmoittaa sementtituotteen ja
lujuusluokan

Lisätiedot Kloridipitoisuuden raja-arvo prosent-

teina % 3)
Lentotuhkan hehkutushäviö prosent-
teina 4)
Lisäaineen tunnus 5)

1)
Standardin EN 197-2 vaatimuksen mukaan tarpeellinen mutta ei pakollinen.
2)
Merkinnän kiinnittämisvuoden tulee vastata säkitysajankohtaa tai ajankohtaa, jolloin
sementti lähti tehtaalta tai varastosta.
3)
Ilmoitetaan vain tavalliselle sementille, jonka kloridipitoisuus poikkeaa standardin
EN 197-1 taulukon 3 raja-arvoista.
4)
Ilmoitetaan vain käytettäessä standardin EN 197-1 kohdan 5.2.4.1 mukaisesti lento-
tuhkaa, jonka hehkutushäviön raja-arvo on 5%…7%.
5)
Ilmoitetaan vain, kun käytetään standardisarjan EN 934 mukaisia lisäaineita standar-
din EN 197-1 kohdan 5.5 mukaisesti.

32 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Rakennustuotteiden standardisoinnin suomalaisia Liite 4
toimialayhteisöjä

Rakennusteollisuus RT ry (www.rakennustuotteidenstandardisointi.org)
Ikkunat, ovet, kiviaines, sementti, lämmöneristäminen ja -eristeet, betoni- ja
kevytbetoni, kipsi, luonnonkivi, muuraustuotteet, tasoitteet, keraamiset
laatat, tulenkestävät tuotteet, vesikatteet ja vedenerisiteet, alaslasketut ka-
tot, asennuslattiat, tulisijat.

Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi)
Rakenneteräs, teräsprofiilit, kylmämuokatut terästuotteet, ohutlevyt, beto-
niteräs, erikoisteräs, teräslangat ja naulat, terässäiliöt, teräs- ja valurauta-
putket, hitsaus, korroosion suojaus, alumiini-, kupari-, sinkki- ja lyijytuot-
teet, lämmityskattilat, lämmityslaitteet, kylmälaitteet, hissit, saniteettilait-
teet, pumput ja venttiilit, vesihuolto, jäteveden puhdistus, ilmanvaihto, akus-
tiikka.

Metsäteollisuus ry (www.forestindustries.fi)
Puutuotteet, puunsuojaus.

Tiehallinto (www.tieh.fi/cen/cen.htm)
Tielaitteet, tiemateriaalit, geotekstiilit, siltalaakerit, rakennusurakoitsijoi-
den pätevyysluokittelu.

Suomen Muoviteollisuusliitto (www.muoviteollisuusliitto.fi)

Joustavat lattiapäällysteet, lasikuitu- ja muovisäiliöt, muoviputket ja kauko-
lämpösysteemit.

Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry (www.oil.fi)

Bitumi, asfaltti, vesieristysbitumikitit, öljykattilat ja –polttimet, kaasulait-
teet ja öljy- ym. nestesäiliöt.

Kemianteollisuus ry (www.chemind.fi)
Maalit ja liimat.

Yleinen Teollisuusliitto YTL (www.ytl.fi)

Rakennuslasi, liikuntapaikkojen pintarakenteet, katsomovarusteet, putkis-
totiivisteet, kumi- ja muoviletkut ja rautatiet.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (www.sfs.fi)

Palo (TK108), savupiiput, aurinkopaneelit, seinäpinnoitteet.

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
33
Kuvailulehti
Julkaisija Ympäristöministeriö Julkaisuaika
Asunto-ja rakennusosasto Huhtikuu 2004
Tekijä(t)
Leena Eranti, Toivo Haatio, Antti Koponen, Timo Pulkki, Liisa Rautiainen, Hille Reiman ja Sven-Eric
Roman. Uusitun painoksen päivittäjät Antti Koponen, Timo Pulkki ja Sven-Eric Roman.
Julkaisun nimi Rakennustuotteiden CE-merkintä rakennustuotedirektiivin mukaisesti
Uusi käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen
(UUSITTU PAINOS 2004)
Tiivistelmä
Opas on ensisijaisesti suunnattu rakennustuotteiden valmistajille ja maahantuojille, jotka ovat
siirtymässä rakennustuotedirektiivin mukaiseen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittami-
seen ja CE-merkinnän käyttöön.

Opas selvittää vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatettavia periaateita, siirtymäaikajär-

jestelyjä sekä vastuukysymyksiä. Pyrkimyksenä on antaa riittävät tiedot jotta rakennustuotteiden
valmistajat ja maahantuojat osaavat toimia oikein ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin rakennus-
tuotteiden CE-merkintään liittyen.

Asiasanat
Rakennustuote, CE-merkintä, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, vaatimustenmukaisuus,
rakennustuotedirektiivi, harmonisoitu tuotestandardi, eurooppalainen teknillinen hyväksyntä,
vaatimustenmukaisuusvakuutus, vaatimustenmukaisuustodistus, markkinavalvonta
Julkaisusarjan nimi
ja numero Ympäristöopas 95
Julkaisun teema
Rakentaminen
Projektihankkeen nimi
ja projektinumero

Rahoittaja/
toimeksiantaja Ympäristöministeriö

Projektiryhmään
kuuluvat organisaatiot

ISSN ISBN
952-11-1660-9 (nid)
1238-8602 952-11-1661-7(pdf)
Sivuja Kieli
36 suomi
Luottamuksellisuus Hinta
julkinen
Julkaisun myynti/ Edita Publishing Ab, Asiakaspalvelu, PL 800, 00043 Edita
jakaja puh. 020 450 05, telefax 020 450 2380
sähköposti: asiakaspalvelu@edita.fi, www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket
Julkaisun kustantaja
Edita Publishing Oy, Ympäristöministeriö

Painopaikka ja -aika
Edita Prima Oy, Helsinki 2004

Muut tiedot
Yhdyshenkilö ympäristöministeriössä: Sven-Eric Roman, puhelin (09) 1603 9659

34 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95
Presentationsblad
Utgivare Miljöministeriet Datum
Bostads- och byggnadsavdelningen April 2004
Författare Leena Eranti, Toivo Haatio, Antti Koponen, Timo Pulkki, Liisa Rautiainen, Hille Reiman, Sven-Eric Roman.
Uppdaterad av Antti Koponen, Timo Pulkki och Sven-Eric Roman.
Publikationens titel Rakennustuotteiden CE-merkintä rakennustuotedirektiivin mukaisesti. Uusi käytäntö raken-
nustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen (CE-märkning av byggprodukter enligt byggpro-
duktdirektivet. Ny metod för att visa byggprodukters överensstämmelse med kraven)
(Reviderad upplaga 2004)
Sammandrag
Denna publikation är i första hand avsedd för dem som tillverkar och importerar byggprodukter
och som håller på att gå över till att visa överensstämmelse med kraven och till CE-märkning enligt
byggproduktdirektivet.

Handledningen förklarar vilka principer som följs då överensstämmelse med kraven visas,
arrangemangen under övergångstiden samt ansvarsfrågorna. Avsikten är att tillverkarna och
importörerna med tillhjälp av dessa uppgifter skall kunna följa det nya systemet och vidta
behövliga åtgärder för CE-märkning.

Nyckelord Byggprodukt, CE-märkning, överensstämmelse med kraven, byggproduktdirektivet, harmoni-

serad produktstandard, europeiskt tekniskt godkännande, tillverkarens försäkran om överens-
stämmelse, bedömningsorganets intyg över överensstämmelse, marknadsövervakning

Publikationsserie
och nummer Miljöhandledning 95
Publikationens tema Byggande

Projektets namn och

nummer

Finansiär/
uppdragsgivare Miljöministeriet

Organisationer
i projektgruppen

ISSN ISBN
952-11-1660-9 (nid)
1238-8602 952-11-1661-7 (pdf)
Sidantal Språk
36 finska

Offentlighet Pris
offentlig

Beställningar/ Edita Publishing Ab, Kundservice, PB 800, FIN-00043 Edita, Finland

distribution tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380
e-mail: asiakaspalvelu@edita.fi, www-server: http://www.edita.fi/netmarket
Förläggare
Edita Publishing Ab, Miljöministeriet

Tryckeri/
tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2004

Övriga uppgifter
Kontaktperson vid miljöministeriet: Sven-Eric Roman, tel. (09) 1603 9659

Ympäristöministeriö ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
35
Documentation page
Publisher Minisstry of the Environment Date
Housing and Building Department April 2004
Author(s) Leena Eranti, Toivo Haatio, Antti Koponen, Timo Pulkki, Liisa Rautiainen, Hille Reiman, Sven-
Eric Roman. Revisons by Antti Koponen, Timo Pulkki and Sven-Eric Roman.
Title of publication Rakennustuotteiden CE-merkintä rakennustuotedirektiivin mukaisesti. Uusi käytäntö
rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen (CE marking of construction products
under the Construction Products Directive. New procedure for attestation of conformity of
construction products) (Revised edition, 2004)
Abstract

The present publication is primarily intended for manufacturers and importers of construction
products. The Construction Products Directive requires attestation of conformity with
regulations and CE marking of products.

This booklet explains the principles applied in the certification, the transitional arrangements
and the responsibilites of the parties concerned. It should provide sufficient data to help
manufacturers and importers apply the system and take the required steps for CE marking.

Keywords
Constructions product, CE marking, attestation of conformity, the Connstruction Products
Directive, harmonised product standards, European technical approval, assessment of
compliance, market supervision
Publication series Environmental Guide 95
and number

Theme of publication
Building

Project name and

number, if any

Financier/
commissioner Ministry of the Environment

Project organization

ISSN ISBN 952-11-1660-9 (nid)

1238-8602 952-11-1661-7 (pdf)
No. of pages Language
36 finnish

Restrictions Price
for public use

For sale at/ Edita Publishing Ltd, Box 800, FIN-00043 Edita, Finland
distributor tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380
e-mail: asiakaspalvelu@edita.fi, www-server: http://www.edita.fi/netmarket
Financier
of publication Edita Publishing Ltd, Ministry of the Environment

Printing place and year

Edita Prima Ltd, Helsinki 2004

Other information Contact at the Ministry of the Environment: Sven-Eric Roman, telephone (09) 1603 9659

36 ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Ympäristöopas 95