Matemaattisten kaavojen ladonta

Vesa Linja-aho
versio 1.2
30. toukokuuta 2007

Tähän tiiviiseen dokumenttiin on koottu kansainvälisten standardien mukaiset

ohjeet matemaattisten kaavojen ladonnasta, painottuen tyypillisimpiin virhei-
siin kursiivi- ja antiikvafonttien sekä välistyksen käytön kanssa. Ohjeet desimaa-
lipilkun ja tuhaterottimen käytöstä ovat suomalaisten standardien mukaiset.

Muuttujat, funktiot ja alaindeksit kursiivilla

Esimerkkejä:
∞
X
xi a(b + c) = ab + ac y = f (x)
i=0

Alaindeksi tulee kursiivilla, mikäli se on juokseva indeksi (esim. lukujonossa) tai

mikäli se viittaa yksikölliseen muuttujaan.

Nimeen tai sanaan viittaava indeksi antiikvalla

Esimerkiksi virtapiirissä virrat a ja b, tai auton massa:

ia ib mauto

Tulkinnanvarainen tilanne syntyy, jos alaindeksin voi ajatella viittaavan sekä sa-
naan että yksikölliseen muuttujaan (esim. viittaako sanaan time, jolloin indeksi
tulee antiikvalla, vai muuttujaan t, jolloin se tulee kursiivilla).

Eksplisiittisesti määritellyt funktiot ja vakiot antiikvalla

Esimerkkejä:
ln x sin(ωt) e ≈ 2,7 i2 = −1

Erikseen määritellyt operaattorit antiikvalla

Esimerkkejä: Z
dy dx
f0 = ẋ = x dx
dx dt

Suureiden yksiköt antiikvalla

Lisäksi lukuarvon ja yksikön tunnuksen väliin tulee välike (LATEXissa \,):

m = 1 kg

1
 Oikein
P∞ Väärin
P∞ Oikea LATEX -komento
i=0 i=0 \sum_{i=0}^{\infty}
mauto mauto m_\mathrm{auto}
sin(ωt) sin(ωt) \sin (\omega t)
m = 1 kg m = 1kg m=1\, \mathrm{kg}
e ≈ 2,7 e ≈ 2.7 \mathrm{e}\approx2,\!73

Taulukko 1: Yleisimmät virheet matemaattisen tekstin ladonnassa.

Huomaa myös, että suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua, ei desimaali-

pistettä (piste on tuhaterotin1 ):
m
g ≈ 9,81 1.200 = 1 200
s2
Huomaa, että virittelemätön LATEX lisää pilkun jälkeen turhan välin, esim
\pi\approx3,14 tuottaa:
π ≈ 3, 14
mikä on väärin. Tämä johtuu siitä, että esim. funktiossa pilkun jälkeen pitääkin
tulla väli:
f (x, y, z) = 0
Ongelman voi korjata usealla eri tavalla2 . Mielestäni vähimmällä
”säätämisellä”pääsee, kun käyttää icomma-pakettia (\usepackage{icomma}).
Tällöin pilkun jälkeen tulee väli, jos pilkun jälkeen on välilyönti. Nyt komennot
f(x, y, z)=0 ja \pi\approx3,14 tuottavat oikean lopputuloksen:

f (x, y, z) = 0 π ≈ 3,14

Lopuksi
Näiden kanssa voi viilata pilkkua loputtomiin. Toki monessa tasokkaassa op-
pikirjassa on käytetty differentiaalille merkintää dx, eikä dx — mutta se ei
poista sitä tosiasiaa, että merkintä on väärin. Standardien noudattamisessa on
pääpointtina sekaannuksen välttämisen: esimerkiksi m tarkoittaa massaa, ja m
tarkoittaa metriä; 1.000 tarkoittaa tuhatta, 1,000 ykköstä ; dx = d · x (kahden
muuttujan tulo) jne.
Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto yleisimmistä virheistä.

Lähteet
Maarit Vesapuisto: Matemaattisten merkintöjen kirjoitusohje tekniikan alalle,
Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta, 2006, 20 sivua. Noudettu osoitteesta
http://lipas.uwasa.fi/~mave/MatKirjOhje.pdf

Suomen standardisoimisliitto: SFS-käsikirja 76 - Toimiston asiakirjat. Standar-

dit, 6. uudistettu painos, Marraskuu 2006.

1 Standardi SFS 4175 ei suosittele pisteen käyttöä tuhaterottimena. Suositeltavampaa on

käyttää sitovaa välilyöntiä.

2 http://kapsi.fi/jks/satfaq/#desimaalipilkku-matematiikkatilassa
3 \! -käskyllä saa poistettua pilkun jälkeen tulevan virheellisen välikkeen (tätä ei tarvita,

jos käytät icomma-ympäristöä.)