Harjoitustehtävät

Tehtävä 1
Leibnizin lause: vuorotteleva sarja suppenee, jos 1. termien itseisarvot sup-
penevat nollaan, ja 2. termit muodostavat vähenevän lukujonon.
Olkoon  
ln n
{an } =
n

1. Käytetään L’Hopitalin sääntöä:

ln n L′ H 1/n
lim an = lim = lim =0
n→∞ n→∞ n n→∞ 1

2. Olkoon f : [1, ∞) → R siten, että f (x) = ln x/x. Tutkitaan funktion

derivaattaa.
 ′     
1 1 1 1
f ′ (x) = ln x = + ln x − 2
x x x x
 
1
= (1 − ln(x))
x2

Derivaatta ei on negatiivinen välillä (1, ∞) eli f (x) on vähenevä funktio.

Näin ollen {an } = {f (n)} on vähenevä lukujono.

Leibnizin testin ehdot toteutuvat, joten sarja

∞
X ln k
(−1)k
k
k=1
suppenee.

1
Tehtävä 2
∞ ∞
X (−3)k X (−1)k 3k
=
k! k!
k=1 k=1

Tutkitaan tämän sarjan itseistä suppenemista tarkastelemalla sarjan

∞
X 3k
k!
k=1
P3 k
suppenemista. Todetaan, että kun k > 3, k! ≥ 1·2·3·4k−3 . Koska k=1 (−3) k!
P∞ k
on äärellinen luku, riittää tarkastella sarjan k=4 (−3)
k! suppenemista. Eli
∞ ∞ ∞  k
X 3k X 3 · 3 · 3 · 3k−3 27 X 3
≤ =
k! 1 · 2 · 3 · 4k−3 6 4
k=4 k=4 k=1

Viimeinen sarja on geometrinen sarja, jonka kerroin r = 3/4 < 1, joten sarja
suppenee.
Tämä tarkoittaa, että sarja
∞
X (−3)k
k!
k=1

suppenee itseisesti.

Tehtävä 3
Leibnizin lause: vuorotteleva sarja suppenee, jos 1. termien itseisarvot sup-
penevat nollaan, ja 2. termit muodostavat vähenevän lukujonon.
Olkoon  
1
{an } =
2(n + 1)

1. Triviaalinen.

1
lim an = lim →0
n→∞ n→∞ 2(n + 1)

2. Olkoot x, y ∈ [1, ∞).

1 1
x < y ⇐⇒ x+1 < y+1 ⇐⇒ 2(x+1) < 2(y+1) ⇐⇒ <
2(y + 1) 2(x + 1)

Eli lukujono {an } on vähenevä.

2
 Leibnizin testin ehdot toteutuvat, joten sarja
∞
X 1
(−1)k−1
2(k + 1)
k=1
suppenee.
Tämän lisäksi
∞ ∞
X 1 1X1
= →∞
2(k + 1) 2 k
k=1 k=2
R∞
Eli suppeneminen on ehdollista. (Integraalitesti: 2 dx/x = ln ∞ = ∞.)

Tehtävä 4
(a)
Olkoon
(
1/4n x ≡ 1 (mod 2)
an =
1/3n x ≡ 0 (mod 2)
Leibnizin lause ei päde, koska termien muodostama lukujono ei ole vähenevä.
Esim. |a2 | = 1/3 > |a1 | = 1/4.

(b)
Olkoon
n
X
sn = ak
k=1

Tutkitaan itseisarvon osasummaa s2n :

   
1 1 1 1 1 1
s2n = + + ... + n + + + ... + n
4 42 4 3 32 3
n n
X 1 X 1
= +
4k 3k
k=1 k=1

1 − (1/4)n+1 1 − (1/3)n+1
= +
1 − 1/4 1 − 1/3
Toisaalta, s2n < s2n+1 < s2(n+1) eli

lim sn = lim s2n

n→∞ n→∞

3
 1 − (1/4)n+1 1 − (1/3)n+1 1 1
= lim + = +
n→∞ 1 − 1/4 1 − 1/3 1 − 1/4 1 − 1/3
4 3
= +
3 2
Eli sarja suppenee itseisesti. Riemannin uudelleenjärjestyslauseen mukaan
itseisesti suppenevat sarjat voidaan uudelleenjärjestää muuttamatta summaa.
Uudelleenjärjestetään alkuperäinen sarja:
∞ ∞ ∞
X X 1 X 1
(−1)k ak = −
4k 3k
k=1 k=1 k=1

4 3 8 9 1
= − = − =−
3 2 6 6 6
Sarjan summa on -1/6.

Tehtävä 5
Olkoon osasummat
n
X 1
sn = (−1)k−1 √
k=1
(k + 3 k)3
ja s sarjan summa. Todetaan, että
1
|rn | = |s − sn | ≤ |sn+1 − sn | = √
((k + 1) + 3 k + 1)3
Vaaditaan, että rn < 1/1000 eli
1 1
√ <
((k + 1) + 3 k + 1) 3 1000

√ √
⇐⇒ ((k + 1) + 3 k + 1)3 > 1000 ⇐⇒ (k + 1) + 3 k + 1 > 10

⇐⇒ k > 3

Tehtävä 6
p ≤ 0 ⇐⇒ −p ≥ 0
Vuorotteleva p-sarja on muotoa
∞
X (−1)k−1
kp
k=1

4
Positiivisten termien muodostama sarja on
∞ ∞
X 1 X
= (2k − 1)−p
(2k − 1)p
k=1 k=1

Tämä sarja hajaantuu vertailuperiaatteen nojalla.

∞
X ∞
X
−p
(2k − 1) ≥ (2k − 1) → ∞
k=1 k=1

Negatiivisten termien itseisarvojen muodostama sarja on

∞ ∞
X 1 X
= (2k)−p
(2k)p
k=1 k=1

Tämä sarja hajaantuu vertailuperiaatteen nojalla.

∞
X ∞
X
(2k)−p ≥ (2k) → ∞
k=1 k=1