DI MAT Ratkaisut 01-10

HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot Sarja A
Valintakuulustelujen matematiikan koe 29.5.2001
1 1 3 4
A1. Laske käyrien y , y , x ja x rajaaman äärellisen alueen pinta-ala.
x x2 4 3
(Tarkka vastaus)
A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdol-

lisimman suuri?
A3. Tason vektoreilla a ja b on yhteinen alkupiste suoralla y 4 . Vektorin a loppu-

piste on (0, 2) ja vektorin b loppupiste (0, 1). Mikä on kyseinen alkupiste, kun ab
(vektorin a skalaariprojektio vektorilla b ) on 2/3 vektorin b pituudesta?
A4. Bakteeriviljelmässä bakteerien lukumäärä kaksinkertaistuu joka tunti, kun bakteereil-

le annetaan ravintoliuosta, ja vähenee p% joka tunti, kun ravintoliuosta ei anneta.
Eräässä kokeessa, jossa ravintoliuoksen antaminen alkoi hetkellä t 0 ja loppui
hetkellä t 3 h , havaittiin tunnin välein tehdyissä mittauksissa, että hetkellä t 11 h ,
eli 11 tuntia alkuhetken t 0 jälkeen, bakteerien lukumäärä oli ensimmäisen kerran
pienempi kuin alkuhetkellä. Arvioi koehavaintojen perusteella, millä välillä prosentti-
luku p voi olla. (Anna välin päätepisteet yhden desimaalin tarkkuudella.)
A5. Kahden peräkkäisen voimakkaan maanjäristyksen (voimakkuus yli 3,5 Richterin as-
teikolla mitattuna) välinen aika t (yksikkönä vuorokausi) on satunnaismuuttuja, joka
noudattaa eksponentiaalijakaumaa tiheysfunktiona
1 t / 90
° e , kun t t 0
f (t ) ® 90 .
°¯ 0 , kun t 0
Millä todennäköisyydellä seuraava voimakas maanjäristys

a) sattuu 7 vuorokauden aikana,
b) ei satu 5 ensimmäisen viikon aikana
siitä kun edellinen voimakas järistys on juuri sattunut? (Anna todennäköisyydet kol-
men desimaalin tarkkuudella.)
A6. Astiassa on vedellä laimennettua etanolia, jota kuluu jatkuvasti. Alkutilanteessa,

jolloin astia on täynnä, etanolin ja veden sekoitussuhde on 1:4. Tämän jälkeen, aina
kun seosta on kulunut puolet astian sisällöstä, astia, astia täytetään lisäämällä etanolia
ja vettä sekoitussuhteessa 1:9. Mikä on seoksen etanolipitoisuus k:nnen täytön
jälkeen? Mitä arvoa pitoisuus lähestyy, kun täyttökertojen lukumäärä kasvaa rajatta?
¤ Copyright HTKK 2001

INSMAT 2001 A1 B1 C1 D1
Alue muodostuu osista
3 1 1 4 5 6
A1 : d x d1 , d y d 2 , d x d1 d x d1 d x d1
4 x x 5 6 7
ja
6 7
4 1 1 5 1d x d 1d x d 1p
A2 : 1 d x d , 2 d y d , 1d x d 5 6
3 x x 4
joiden pinta-alat ovat
1
1 1 1
1 1 1 1 1
a(A1) = ³(
3
)dx
x2 x / ( x ln(x ))
3 3
ln 3 ln 4,
4
ln 4 ln 5
5
ln 5 ln 6
6
ln 6 ln 7
4 4
4 4
3 1 1
1 1 3 1 1 1 ln 6 ln 5 ln 7 ln 6
a(A2) = ³ ( 2 )dx /1 ( x ln(x)) ln 4 ln 3. ln 5 ln 4 6 7 4p
1 x x 4 5
Koko alueen pinta-ala on siis

1 1 1
1 1 1 1 1 1 .
. . 6 7 42 6p
1 1 1 4 5 20 5 6 30
a(A1) + a(A2) = .
3 4 12
INSMAT 2001 A2 B2 C2 D2
Jos ympyrän säde on r ja sektorin keskuskulma

on D (rad) , on vastaava kaarenpituus Dr , joten
sektorin ympärysmitta on 2r + Dr .
Koska siis 2r + Dr = 12 , on = 16 = 20 = 24
12 16 20 24
D 2. D 2. D 2. D 2.
r r r r 2p
Sektorin pinta-ala säteen funktiona on silloin
D 1 2 12
A(r) = Sr 2 r ( 2) 6r r 2 . 2
2S 2 r A(r) = 8r - r A(r) = 10r - r 2
A(r) = 12r - r 2 4p
Ehdosta A’(r) = 0 Ù 6 - 2r = 0 saadaan A:n
maksimikohta:
r =3 r = 4 r = 5 r = 6
(A:n kuvaaja on alaspäin aukeava parabeli).

6p
INSMAT 2001 A3 C3 B3 D3
Olkoon yhteinen alkupiste (x, 4) . Silloin
a (0, 2) ( x , 4) ( x, 2) ,
®
¯ b (0, 1) ( x , 4) ( x , 5) .
Nyt b x 2 25
ja
a b x 2 10
ab , 3p
b x 2 25
mistä saadaan
x 2 10 2 2 x 2 10 4 2
x 25 Ù x 25 Ù
x 2 25 3 x 2 25 5
Ù x2 = 20 Ù x = r2 5 . Ù x2 = 50 Ù x = r5 2
Siis haettu piste on (r2 5 , 4) (2 ratkaisua) . piste on (r5 2 , 4)

6p
INSMAT 2001 A4 C4 B4 D4
Oletetaan, että bakteerien lukumäärä alkuhetkellä t = 0
on A > 0. Merkitään
x(t) = bakteerien lukumäärä hetkellä t (yksikkönä tunti).
Silloin siis x(0) = A , ja x(t) = 2t A , kun 0 d t d 3 ; erityisesti

x(3) = 8 A .
p t 3 3p
Kun t > 3 , on x(t) = (1 ) x(3).
100
Oletuksen mukaan on x(11) < A < x(10) eli x(13) < A < x(12)
p 8 p 7 p 10 p 9
(1 ) 8A < A < (1 ) 8A , (1 ) 8A < A < (1 ) 8A
100 100 100 100
mistä saadaan
p 1
1 8 | 0.7711 eli p > 22.89 , p 1
100 8 1 10 | 0.8123
100 8
ja toisaalta
p 1 p 1
1 t 7 | 0.7430 eli p < 25.70 . 1 t 9 | 0.7937
100 8 100 8
Siis p (pyöristettynä) toteuttaa 22.9 < p < 25.7 . 6p

18.8 < p < 20.6
INSMAT 2001 tehtävä 5.
Aika seuraavaan voimakkaaseen järistykseen on välillä 0 < t < 7 toden-

näköisyydellä
7
1 t / 90 7
3p
³0 90 e dt /e
t / 90
e 7 / 90 1 | 0.075 .
0
Vastaavasti t > 35 tapahtuu todennäköisyydellä
35
1 t / 90
1 ³ e dt ... 1 (e 35 / 90 1) e 35 / 90 | 0.678
0 90 6p
f
1
³ 90 e
t / 90
(tai yhtä hyvin: dt ... e 35 / 90 0 | 0.678 ).
35
INSMAT 2001 tehtävä 6.
Olkoon astian tilavuus V ja olkoon qk = etanolipitoisuus k:nnen täytön jälkeen , k = 0, 1, 2, …

1
V
1 1 V
Siis pitoisuus alussa on q0 = 1 4 . Täytössä lisätään etanolia aina määrä , joten
V 5 1 9 2
1 V 1 V

5 2 10 2 1 1 1
q1 = ( )
V 2 5 10
ja
V 1 V
q1 2 2
2 10 2 q1 1 1 § 1 · 1 §¨ 1 § 1 · ·¸ 1
q2 = ¨ ¸ ¨ ¨ ¸ ¸
V 2 2 10 © 2 ¹ 5 © 2 © 2 ¹ ¹ 10
jne; yleisesti
k 2 k
§1· 1 §1 §1· §1· · 1
qk = ¨ ¸ ¨ ¨ ¸ ... ¨ ¸ ¸ .
© 2 ¹ 5 ¨© 2 © 2 ¹ © 2 ¹ ¸¹ 10
k k k 1
§ 1 · 1 §¨ § 1 · ·¸ 1 1 §1· 1
Sievennys => qk = ¨ ¸ 1 ¨ ¸ ... ¨ ¸ . 4p
© 2 ¹ 5 ¨© © 2 ¹ ¸¹ 10 10 © 2 ¹ 5
k of 1
Selvästi qk o .
10 6p
{
< \ F ! x N!
L >F
" 8 P 7 l = y
O ? x

8
k ;
;f = ?
L
z v \ ^]
>g > h 6 j w \ ^a
b H
H H ! ;= k j 8 6 = y
4

! x ! }
H= b FA y NM
;f
6 i qrst
D 4
|
J ! ? E
H LB = ? 7? ? =
MJ M
; E
e K;
> 6
L= b
8
4 i 6 V ; !
H d;
4 i L ! X o
o W
P 7 =l m 8
4
\ o
IcH ;= ? m o
c 6 = o

p U
b i ? i8
p u
m i Xp p
O P 7 6 ; 6 6 ; [ 7 p qrst
A B
Dn
( < < < < < < < < < [
3'2 ; ?
,) 84 ! ? BH
5)( 8 7 !A B ? 6
6

6 = >F!
4 7 8 !
8 ?
6 ? =
- 4
7 4 ? ; L>
1&& ; = @ 8 W 6 4
Z
84 6 ? \ ^a
! 2'/3 1 4 G 4 4
! 1& 0)) 6 M T X 8 ;_ 7 E6
0) 7 6
IK GH < S!! SV R W NM!
+ '/)) ? GL ? <
>J A R
. )/ 1'/ 8 L L ! ` ?

.)( : 8 FIHG KIH 4
(&$ 6 '23 4 6 E Q U X ; 8 ? 6 N! L > [ 8 H
- (), 8
? E \ ^]
8 6 8
'-& - )5 ! < 6 ? 86 ? 8 ? ? H 7
, && 2' 7 7
%+) '&'- . )0 7 ?
6 Z
'/)$ .. ),) 4 ? 7 4 ?
? ? ? < ?
" 1 1 : 8 ?8 P 77 !
4 = = FA
* . ')/ 2&$ @ = = 6 = 8 = BC =
'() . )2( 5,'( 84 4 4 C D O >6 84 O
%& 1,& 4 FY
$# &2 9& > B N
INSMAT 2002 tehtävä 1 sarja A sarja B sarja C sarja D pisteytys
P(”parempi kello soi”) = p = 0.95 p = 0.85 p = 0.95 p = 0.85

P(”huonompi kello soi”) = q = 0.60 q = 0.60 q = 0.40 q = 0.40
a) P(”molemmat soivat”) = pq = 0.95⋅0.60 = 0.57 0.51 0.38 0.34 2p
2p
b) P(”ainakin yksi soi”) = 1 – (1-p)(1-q) = 1 – 0.05⋅0.40 = 0.98 0.94 0.97 0.91
2p
c) P(”tasan yksi soi”) = p(1-q) + (1-p)q = 0.95⋅0.40 + 0.05⋅0.60 = 0.41 0.43 0.59 0.57
4 | x +1| 7 2|(x + 1)(x - 5)| = 4|(x + 1)(x - 5)| = 2|(x + 1)(x - 5)| =
= ⇔ 4|(x+1)(x -5)| = 7x – 14 ja
x−2 |x−5|
= 9 x – 18 = -7 x + 14 = -9 x + 18
x≠ 2,x≠ 5
tapaus x < -1 tai x > 5 : Saadaan 2 x 2 – 17 x + 8 = 0 4 x 2 – 9 x – 34 = 0 2 x 2 + x - 28 = 0
4x 2 – 16 x - 20 = 7x – 14 17 ± 225 9 ± 625 − 1 ± 225

⇔ 4x 2 – 23 x – 6 = 0 , mistä x= x= x=
4 8 4 tapauksiin jako
⇒ x=8 ⇒ x = -2 ⇒ x = -4 + sievennys
 6 ok ,
23 ± 625 23 ± 25  1 1 1 (2. ast. yhtälöt):
x = = =  1 (x = ei käy) (x = 4 ei käy) (x = 3 ei käy)
− 4
8 8 ei käy .
2 4 2 3p
tapaus − 1 ≤ x < 5 : Saadaan 2 x 2 + x - 28 = 0 4 x 2 - 23 x - 6 = 0 2 x 2 – 17 x + 8 = 0
- 4x 2 + 16 x + 20 = 7x – 14 juuret + käypyys-
− 1 ± 225 23 ± 625 17 ± 225
⇔ 4x 2 – 9 x – 34 = 0 , mistä x= x= x= ehtojen huomiointi:
4 8 4
1 1 1 3p
 1 ⇒ x= 3 ⇒ x= − ⇒ x=
9 ± 625 9 ± 25  ok ,
x = = = 44 2 4 2
8 8 − 2 ei käy . (x = -4 ei käy) (x = 6 ei käy) (x = 8 ei käy)
1
Siis ratkaisu: x = 6 tai x = 4 1 1 1
4 x = 8 tai x = 3 x = -2 tai x = − x = -4 tai x =
2 4 2
2
L L L2
Kolmion korkeus on s −   , joten kehikon ala on A = Lh +
2
s −
2
2 2 4
A 1 L2
⇒ h = − s − , missä A = 6 ja L = 2.85 .
2
L = 2.95 L = 2.75 L = 2.65
L 2 4
2A L2
Tarvittavan riman pituus = f(s) = 2L + 2h + 2s = 2 L + − s2 − +2s , 2p
L 4
L 4 A 2 L2
(missä ≤ s ≤ + (yläraja saadaan asettamalla h = 0)).
2 L2 4
−s
f:n minimikohta: f ’(s) = + 2;
L2
s2 −
4
2 2
s L L
siis f’(s) = 0 ⇒ = s2 − ⇒ s = ≈ 1.65
4 4 3 s = 1.70 s = 1.59 s = 1.53 2p
2 2
A 1 L L A L
Tällöin h = − − = − ≈ 1.69
L 2 3 4 L 4 3
h = 1.61 h = 1.78 h = 1.88
L
Huomataan, että löydetty piste s0 = on määrittelyvälillä ( = [1.425, 4.45] )
3 [1.475, 4.33] [1.375, 4.58] [1.325, 4.72] 2p
Että piste s0 = on todella f:n minimikohta, voidaan perustella esim.
1. tarkastelemalla f:n arvoja pisteessä s0 ja päätepisteissä, tai
2. tutkimalla derivaatan f ’ merkkiä pisteen s0 eri puolilla, tai
3. toteamalla (laskemalla), että f ’’(s0) > 0 .
INSMAT 2002 tehtävä 4 pisteytys
Käytetään merkintöjä nAB jne kuten tehtävänannossa.
 n AB + n AC = 370

Oletukset:  n AB + n CB = 530
 nCA = 190 ,

missä nAB , … , nCA > 0 .

(Lisäksi oletuksista saadaan nBA + nCA = 460 ja nBA + nBC = 410 , mutta näitä tietoja ei tarvita ratkaisussa.)
Tarkasteltava lukumäärä on x = nCA + nCB = 190 + nCB .
a)-kohta 3p
a) nCB = 530 - nAB ja
nAB < 370 , sillä nAB + nAC = 370 ja nAC > 0 .
Siis nCB > 530 – 370 = 160 , joten x > 190 + 160 = 350 . b)-kohta 3p
b) Jos nAB = 120 , niin nCB = 530 – 120 = 410 ⇒ x = 190 + 410 = 600 .
 x2 1
7 x + 2 + π sin( π x) + C1 , kun x < 1, 6 x + …+ C 1 5 x + …+ C 1 4 x + …+ C 1

F(x) = ∫ f ( x )dx = 
 6 x + C2 5 x + C2 4 x + C2
7 x + C2 , kun x ≥ 1 .


1 13 11 9 7
Ehdosta F(-1) = 0 saadaan -7+ +0+C 1 = 0 ⇒ C1 = . C1 = C1 = C1 =
2 2 2 2 2
x2 1 13 13 11 9 7
Siis F(x) = 7x + + sin(π x) + , kun x < 1 , joten F(0) = . F(0) = F(0) = F(0) = 3p
2 π 2 2 2 2 2
F:n on oltava jatkuva, erityisesti pisteessä 1 (muualla selvää).
1 13 F(x) → 6 F(x) → 5 F(x) → 4

Kun x → 1- , niin F(x) → 7 + +0+ = 14 , ja tämän raja-arvon
2 2
on oltava sama kuin F(1) = 7⋅1 + C 2 . Siis C 2 = 14 – 7 = 7, jolloin C2 = 6 C2 = 5 C2 = 4
F(π) = 7π + 7 . F(π) = 6 π + 6 F(π) = 5 π + 5 F(π) = 4 π + 4 3p

Olkoon xn = kasvaimen koko n viikon kuluttua (eli n+1. hoitokerran jälkeen) .

Merkitään q = 1 + p/100 .
Silloin x0 = M – a ,
x1 = q x0 – a = q M – (1+q) a ,
x2 = q x1 – a = q 2 M – (1+q+q2 ) a
jne, yleisesti
n n qn+1 − 1 3p
xn = q xn-1 – a = q M – (1+q+…+q ) a = q M − n
⋅a .
q −1
qn+1 − 1
Siis xn ≤ 0 ⇔ qn M − ⋅a ≤ 0
q −1
n +1
 p 
1+  −1
1 qn +1 − 1 1  100 
⇔ M ≤ n⋅ ⋅a eli M ≤ ⋅ ⋅a .
q q−1  p 
n
p
1 +  100
 100 
1 1. 0229 − 1
Annetuilla arvoilla (q = 1.02) saadaan M ≤ ⋅ ⋅ 4 = 89.125 , ts. gramman tarkkuudella
1.02 28 0.02 3p
ilmaistuna M < 89 (g) .
(Voidaan tulkita myös näin: Jos n = 28, voidaan päätellä M < 90 (mutta ei voida päätellä m < 89). Siksi
hyväksytään myös vastaus M < 90 .)
TKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Sarja A
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Laadi ratkaisut selkeästi välivai- a) Millä todennäköisyydellä virtapiiri 1 on täysin toimiva?
heineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. Merkitse hylkäämäsi ratkaisu
R1
yliviivaamalla se, sillä kahdesta ratkaisusta huonompi otetaan mukaan arvosteluun.
A B
A1. Kaupungin ja sitä ympäröivän maalaiskunnan asukkaista 43 % asui kaupungissa.
Seuraavien viiden vuoden aikana kaupungin väkiluku lisääntyi 12,4 % ja maa-
laiskunnan 2,6%. R2
a) Kuinka monta prosenttia väestön määrä kasvoi kyseisellä alueella?

b) Kuinka monta prosenttia asukkaista asui kaupungissa ajanjakson lopussa? Virtapiiri 1
A2. Termoskannuun kaadetaan kiehuvaa vettä ja kannu suljetaan välittömästi. Kan- b) Millä todennäköisyydellä virtapiiri 2 ei ole täysin toimiva?
nussa veden lämpötila y (Celsius-asteina) muuttuu kaavan c) Millä todennäköisyydellä virtapiiri 2 on osittain toimiva?
y = 20 + 80e−t/1200 R1 R2
mukaisesti. Tässä t on aika minuutteina kannun sulkemisesta alkaen. A B

a) Mikä on veden lämpötila kannussa 8 tunnin kuluttua? Anna vastaus asteen
tarkkuudella. R2
b) Kuinka pitkään veden lämpötila on vähintään 64 ◦ C? Anna vastaus tunteina
ja minuutteina minuutin tarkkuudella.
c) Mikä on veden jäähtymisnopeus dy
kannussa 8 tunnin kuluttua? Anna vas- Virtapiiri 2
dt
taus yksiköissä ◦ C/h. A5. Puoliympyrän (säde 30 metriä) muotoinen tori rajoittuu suoralta sivultaan katuun.
A3. Laske suoran y = x, käyrän y = 1
ja y-akselin rajoittaman äärellisen alueen Torille pystytetään pohjaltaan suorakulmion muotoinen esityslava, jonka katua
7x+6
pinta-ala. lähin reuna on kadun suuntainen ja 10 metrin etäisyydellä kadusta.
Määritä lavan suurin mahdollinen pinta-ala neliömetrin tarkkuudella.
A4. Kuvioiden mukaiset virtapiirit ovat täysin toimivia, jos virta kulkee pisteestä A
pisteeseen B kumpaakin reittiä. Ne ovat osittain toimivia, jos virta kulkee pisteestä A6. Vanhan tornikellon tuntiviisarin pituus on 1 metri ja minuuttiviisarin pituus r met-
A pisteeseen B jompaakumpaa reittiä, mutta ei molempia. Oletamme, että kaik- riä.
ki toimintavirheet aiheutuvat piirin vastuksista. Todennäköisyys sille, että tyypiä Mikä on viisarien kärkien välinen etäisyys, kun kello on 4?
R1 oleva vastus on viallinen, on p1 = 0,09. Tyypiä R2 oleva vastus on viallinen
todennäköisyydellä p2 = 0,17. Lisäksi oletamme, että piirin kunkin vastuksen toi- Millä nopeudella viisarien kärjet lähestyvät toisiaan, kun kello on 4?
mivuus tai viallisuus on riippumaton piirin muiden vastuksien toimivuudesta tai
viallisuudesta. c TKK 2003

INSMAT 2003 tehtävä 1 tehtävä 2
Ratkaisussa väkiluvut on ilmoitettu prosentteina 8 tuntia = 480 min

perusarvosta, joka a)-kohdassa on alueen väki-
luku tarkastelujakson alussa ja b)-kohdassa vas- a) y = 20 + 80e – 480/1200 = 73.62… ≈ 74 oC
taava väkiluku tarkastelujakson lopussa.
väkiluku alussa : 43 % + 57 % = 100 % t ⎛ 44 ⎞

b) 20 + 80e – t/1200 > 64 ⇔ − > ln ⎜ ⎟
1200 ⎝ 80 ⎠
väkiluku lopussa :
1.124 ⋅ 43 % + 1.026 ⋅ 57 % =
⎛ 44 ⎞
⇔ t < -1200 ln ⎜ ⎟ = 717.404… (min)
= 48.332 % + 58.482 % = ⎝ 80 ⎠
= 106.814 % ≈ 11 h 57 min
Siis dy 80 −
t
c) = - e 1200
dt 1200
a) väestö kasvoi 6.8 % , 480
dy 80 −
Kun t = 480 , on = - e 1200 =
b) kaupunkilaisten osuus lopussa oli dt 1200
o
48.332 = -0.04468… C/min
= 0.4524… ≈ 45 % .
106.814 o
= -2.681… C/h ≈ - 2.7 oC/h
a) P(’täysin toimiva’) = (1 – p1)(1 – p2) = 0.91 ⋅ 0.83 =
= 0.7553 ≈ 0.76
b) P(’ei täysin toimiva’) = 1 – P(’täysin toimiva’) =
= 1 – (1 - p1)(1 – p2)2 =
= 1 – 0.91⋅0.832 = 0.373101
1 ≈ 0.37
leikkauspiste: x = ⇔ 7x2 + 6x – 1 = 0
7x + 6 c) Merkitään P(’ylempi toimii’) = q ; silloin
1
⇔ x = (toinen juuri x = -1 ei kelpaa (kuva!))
7 q = (1 – p1)(1 – p2) = 0.7553 .
1
Lisäksi P(’alempi toimii’) = 1 - p2 .
⎛ 1 ⎞
7
Siis ala = ∫ ⎜ − x ⎟ dx =
0 ⎝ 7x + 6 ⎠ Nyt P(’osittain toimiva’) =
1 1 1 = P(’y toimii, a ei toimi’) + P(’y ei toimi, a toimii’) =

= (ln(1+6)-ln 6) - ⋅ 2 =
7 2 7 = q p2 + (1 – q)(1 – p2) = 0.7553⋅0.17 + 0.2447⋅0.83 =
1 ⎛7⎞ 1 = 0.331502 ≈ 0.33
= ln ⎜ ⎟ − ( = 0.01181… )
7 ⎝ 6 ⎠ 98
INSMAT 2003 tehtävä 5
10 m
x
2x
Ala on A = 2xy (ks. kuvio), missä x2 + (y + 10)2 = 302 . Siis A(y) = 2y 302 − ( y + 10)2 , missä 0 < y < 20 .
Funktio A on derivoituva ja positiivinen paitsi välin päätepisteissä, joissa se saa arvon 0.
Siis maksimi saavutetaan A’:n 0-kohdassa.
2 y( y + 10)
A’(y) = 2 302 − ( y + 10)2 - ,
30 2 − ( y + 10)2
ja ehto A’(y) = 0 johtaa yhtälöön y2 + 15y – 400 = 0 , jonka ainoa ratkaisu välillä 0 < y < 20 on
5
y0 = (-3 + 73 ) ≈ 13.860… (m). Tällöin ( x ≈ 18.185… ja) ala on A(y0) = 504.09… ≈ 504 m2 .
2
Olkoon kärkien välinen etäisyys d ja olkoon viisarien välinen

kulma α .
etäisyys kun kello on 4 : kosinilause r

d
⇒ d2 = 1 + r2 - 2r cos α = 1 + r2 + r ,
α
2π 1
sillä α = , jolloin cos α = - . Siis d = 1 + r + r2 . 1
3 2
lähestymisnopeus : Määritellään aikamuuttuja t siten, että t:n yksikkö on tunti ja klo 4 vastaa arvoa t = 0 .
Tarkastellaan kulmaa ajan funktiona α(t) ja vastaavasti etäisyyttä funktiona d(t).
1 π
Minuuttiviisari kiertyy myötäpäivään nopeudella 2π (radiaania/h) ja tuntiviisari vastaavasti nopeudella ⋅2π = .
12 6
⎛1 ⎞ − 11π − 11π
Silloin viisarien välinen kulman muutosnopeus on α’(t) = ⎜ − 1⎟ 2π = , kun t ≈ 0, erityisesti α’(0) = .
⎝ 12 ⎠ 6 6
Etäisyyden muuttumisnopeus hetkellä t = 0 on d’(0) , joka saadaan kosinilauseen kaavasta d(t)2 = 1 + r2 - 2r cos(α(t))
puolittain derivoimalla ja sijoittamalla t = 0 :
r⋅ 3 /2 − 11π 11 3π r
2 d(t) d’(t) = 2r sin(α(t))⋅α’(t) ⇒ d’(0) = ⋅ = - ⋅ (m/h)
1+ r + r 2 6 12 1 + r + r2
TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, VY, TY / Insinööriosastot sarja A
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Laadi ratkaisut selkeästi välivai- Lisätietoja: Teholla P = P(t) toimiva moottori tekee aikavälillä [t1 ,t2 ] työn W ,
heineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. Merkitse hylkäämäsi ratkaisu joka voidaan laskea integraalina
yliviivaamalla se, sillä saman tehtävän useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan ar- Z t2
vosteluun. W= P(t) dt.
t1
Kaikki suureet on annettu SI-järjestelmässä, joten tehtävä voidaan käsitellä ilman

yksiköitä.
1. Erästä tuotetta myytiin liikkeessä A ohjehinnasta lasketulla 20 % alennuksella,
ja myöhemmin alennetusta hinnasta vähennettiin vielä 10 euron käteisalennus. 5. Viereinen kuvio esittää osaa kaupungin katuverkosta. B
Toisessa liikkeessä B samasta ohjehinnasta annettiin aluksi 10 % alennus ja Henkilö kulkee päivittäin risteyksestä A risteykseen
myöhemmin vielä 20 euron käteisalennus. Kaikkien alennusten jälkeen tuotteen B käyttämällä mahdollisimman lyhyttä reittiä, jolloin
hinta liikkeessä A oli 10 % halvempi kuin liikkeessä B. Mikä oli tuotteen ohje- matkan pituus on 4 yksikköä. Sellaisissa risteyksissä,
hinta? joissa kaksi suuntaa johtaa lyhimpään reittiin, hän val-
itsee suunnan lanttia heittämällä.
2. Funktion f (x) = x2 + 3x kuvaajalle pisteeseen (x0 , f (x0 )) piirretty tangentti kul- A
kee myös pisteen (2, 6) kautta. Määritä kaikki mahdolliset luvut x0 . a) Piirrä (erilliset) kuviot kaikista lyhimmistä reiteistä ja määritä näiden valin-
tatodennäköisyydet.
3. Hiukkanen liikkuu tasossa niin, että hetkellä t sen koordinaatit ovat
b) Toinen henkilö kulkee risteyksestä B risteykseen A ja valitsee mahdollisim-
man lyhyen reitin vastaavalla tavalla. Molemmat lähtevät liikkeelle saman-
(
x = cost + 4 sint
aikaisesti ja kulkevat samaa vauhtia. Millä todennäköisyydellä he kohtaavat
y = −2 cost + 2 sint.
toisensa matkan puolivälissä?
Mikä on hiukkasen lyhin etäisyys origosta? 6. Pöydälle on asetettu jonoon ääretön määrä palloja, joiden säteet ovat
4. Sähkömoottori käynnistetään ajanhetkellä t = 1. Virtalähteessä olevan vian vuok- r1 > r2 > r3 > . . .
si moottorin teho ei pysy vakiona, vaan riippuu ajasta t lausekkeen
Ensimmäistä lukuun ottamatta kukin pallo koskettaa kahta muuta, ja lisäksi pal-
1 1 lojen keskipisteet osuvat samalle suoralle.

P(t) = 4000 −
t t2
a) Määritä säteen rn lauseke säteiden rn−1 ja rn+1 funktiona (n = 2, 3, . . . ).
mukaisesti. Millä sekunnin pituisella aikavälillä [t0 ,t0 + 1] moottori tekee suurim- b) Oletetaan, että r1 = 3 ja r3 = 1. Määritä kaikkien pallojen tilavuuksien sum-
man mahdollisen työn? ma.
c TKK 2004

Olkoon x = ohjehinta ; silloin Tangentilla pisteessä (x0 , y0) = (x0 , f(x0))

on yhtälö
alennettu hinta liikkeessä A = 0.8x – 10 y – y0 = f’(x0)(x – x0)

alennettu hinta liikkeessä B = 0.9x – 20 eli
y – (x02 + 3x0) = (2x0 + 3)(x – x0).
Saadaan Yhtälö toteutuu, kun (x,y) = (2,6)
0.8x – 10 =0.9(0.9x – 20) ⇒ saadaan
⇒ 0.01x = 8 6 – x02 – 3x0 = (2x0 + 3)(2 – x0)
= 4x0 – 2x02 + 6 – 3x0

⇒ x = 800 (euroa) eli
x02 – 4x0 = 0 ,
mistä saadaan ratkaisuksi
x0 = 0 tai x0 = 4 .
Hetkellä t hiukkasen etäisyys origosta on Olkoon t0 > 1 . Moottori tekee aikavälillä [t0 , t0 + 1] työn
4000 w(t0) , missä
r(t) = x2 + y2
t 0 +1 t 0 +1
(cos t + 4 sin t ) 2 + ( −2 cos t + 2 sin t ) 2 ⎛1 1 ⎞ 1
= w(t0) = ∫
t0
⎜ − 2 ⎟dt =
⎝t t ⎠
/
t0
ln t +
t
= 5 cos 2 t + 20 sin 2 t
1 1
= ln(t0+1) – ln t0 + – .
t0 + 1 t0
= 5 + 15 sin 2 t
(käytettiin tietoa cos2t + sin2t = 1). Selvästi riittää etsiä funktion w maksimikohta.
Koska lausekkeen sin2t pienin arvo on sin20 = 0 , 1 1 1 1 − t 02 + t 0 + 1

w’(t0) = − − + = ... = .
on lyhin etäisyys t 0 + 1 t 0 ( t 0 + 1) 2 t 02 ( t 0 + 1) 2 t 02
r(0) = 5 1+ 5
Siis w’(t0) = 0 ⇔ –t 02 + t0 + 1 = 0 ⇔ t0 = ≈ 1.618
2
(saavutetaan myös arvoilla t = ±π , ±2π jne.).
(toinen juuri < 0 ⇒ ei kelpaa).
Derivaatan etumerkkitarkastelu ⇒ löydetty arvo on max-kohta.
⎡1 + 5 3 + 5 ⎤
Siis kysytty väli on ⎢ , ⎥ ≈ [1.618 , 2.618] .
⎣ 2 2 ⎦
a) Lyhimpiä reittejä on 5 kappaletta; kuvat ja todennäköisyydet:
1 1 1 1 1
p1 = p2 = p3 = p4 = p5 =
4 4 8 8 4
1
Perustelu: Reitin todennäköisyys on , kun reitillä joudutaan heittämään lanttia n kertaa (kuvioon on merkitty
2n
pisteillä ne risteykset, joissa on heitettävä).
b) Kohtaaminen tapahtuu - jos tapahtuu - joko vasemmassa ylänurkassa tai keskipisteessä. A:sta B:hen kävelevä henkilö
1 3
kulkee ylänurkan kautta tn:llä p5 = ja keskipisteen kautta todennäköisyydellä p1 + p2 + p3 + p4 = .
4 4
Symmetriasta nähdään, että vastaan kulkeva henkilö joutuu näihin pisteisiin aivan samoilla todennäköisyyksillä. Siis
P(’kohtaavat’) = P(’molemmat ylänurkan kautta) + P(’molemmat keskipisteen kautta’)
1 1 3 3 5
= ⋅ + ⋅ =
4 4 4 4 8
Tarkastellaan kolmea peräkkäistä palloa (ks. kuvio), joiden säteet ovat rn-1 , rn ja rn+1 ; merkintöjen keventämiseksi kirjoite-
taan nämä kuitenkin r1 , r2 , r3 . Pallojen keskipisteet P1 , P2 , P3 ovat samalla suoralla, joka kohdatkoon pöydän pinnan pistees-
sä Q . Tarkastellaan kuvion kolmea yhdenmuotoista suorakulmaista kolmiota, joiden hypotenuusat olkoot vastaavasti c1 , c2 , c3
(ts. ci = keskipisteen Pi etäisyys pisteestä Q , i = 1,2,3).
c1 c c
a) Yhdenmuotoisuuden nojalla on = 2 = 3 , jolloin (lausutaan etäisyydet |P1P2| ja |P2P3| kahdella tavalla säteiden ja
r1 r2 r3
r c c
c2:n avulla) r1 + r2 = c1 – c2 = ( 1 - 1)c2 = (r1 – r2) 2 ja vastaavasti r2 + r3 = ... = (r2 – r3) 2 .
r2 r2 r2
c r + r2 r + r3
Ratkaisemalla näistä molemmista 2 saadaan 1 = 2 ⇒ ... ⇒ r22 = r1r3 .
r2 r1 − r2 r2 − r3
Siirtymällä alkuperäiseen merkintään: nähdään, että haettu lauseke on
rn= rn −1 rn +1 .
rn +1 r
teht 6b) a-kohdan tarkastelujen nojalla pätee = n kaikilla n = 2, 3, ... , mistä seuraa, että kahden peräkkäisen
rn rn −1
pallon säteiden suhde on siis sama vakio
rn
α=
rn −1
kaikilla n .
1
Kun r1 = 3 ja r3 = 1 , on r2 = 3 ⋅1 = 3 , joten α = .
3
Pallojen säteet ovat r1 , r2 = αr1 , r3 = α2r1 , ... , ja niiden tilavuuksien summa on
4π 3 4π 3
(r1 + r23 + r33 + ... ) = r1 (1 + α3 + (α3)2 + ... ) =
3 3
4π 3 1
= ⋅3 ⋅ (geometrisen sarjan summa)
3 1 − α3
4π ⋅ 27 1 108 3π
= ⋅ 3
=
3 ⎛ 1 ⎞ 3 3 −1
1 − ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ 3⎠
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Laadi ratkaisut selkeästi v älivai- missä L on olosuhteille ja liikennekulttuurille ominainen vakio. Kaupungin ulos-
heineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. Merkitse hylk äämäsi ratkai- menotiellä on nopeusrajoitus v0 =100 km/h. Perjantairuuhkassa mitataan klo 16
su yliviivaamalla se, sillä saman tehtävän useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan maaseudulle päin ajavien autojen määräksi 1180 autoa/h ja klo 18 vastaavasti
arvosteluun. 1920 autoa/h. Mikä on mallin mukaan jonossa ajavien autojen nopeus mittaus-
hetkillä a) klo 16, b) klo 18, kun käytetään vakion arvoa L = 80 m?
(Huom: Merkinnällä min{x, y} tarkoitetaan pienempää luvuista x ja y.)
A1. Vuoden 2004 alussa Tampereen seutukunnan asukkaista 64,9 % asui Tampereella
ja 35,1 % kuudessa lähikunnassa. Oletetaan, että Tampereen väkiluku jatkaa 0,9
%:n vuosikasvua ja lähikuntien väkiluku 1,7 %:n vuosikasvua. A6. Jääkiekkojoukkueet A ja B ratkaisevat liigamestaruuden pelaamalla toisiaan vas-
a) Kuinka suuri osa Tampereen seutukunnan asukkaista asuu Tampereella vuoden taan ottelusarjan. Mestariksi tulee joukkue, joka ensimmäisenä voittaa neljä pe-
2024 alussa? Anna vastaus prosentteina yhden desimaalin tarkkuudella. liä. Jokaisessa ottelussa pelataan tarvittaessa jatkoaikoja, kunnes voittaja sel-
b) Minkä vuoden alussa Tampereella ensimmäisen kerran on vähemmän asukkai- viää, ts. tasapelejä ei ole. Oletetaan, että kussakin ottelussa joukkue A voittaa
ta kuin kuudessa lähikunnassa? todennäköisyydellä 1/3 ja että otteluiden lopputulokset ovat toisistaan riippumat-
tomia.
A2. a) Määritä tasokäyrien y = 25x3 ja x = 5y2 leikkauspisteet. a) Millä todennäköisyydellä mestaruuden selvittämiseen tarvitaan vähintään viisi
b) Määritä a)-kohdan käyrien rajoittaman äärellisen alueen pinta-ala. peliä?
A3. R-säteisen ympyrän sisään piiretään säännöllinen risti kuvan 1 osoittamalla taval- b) Millä todennäköisyydellä joukkue A voittaa mestaruuden?
la. Millä kulman α arvolla risti on pinta-alaltaan mahdollisimman suuri? Anna
vastaus asteina yhden desimaalin tarkkuudella.
Liite: kaavakokoelma
A4. Induktiokarkaisussa suorakulmion muotoisen metallilevyn kahta reunaa kuumen-
netaan värähtelevän magneettikentän synnyttämän sähkövirran avulla. Tarkastel-
laan lämpötilaa yhdessätoista levyn pisteessä (kts. kuva 2). Kahdeksan reunalla
sijaitsevan pisteen lämpötiloiksi on mitattu joko 20 ◦ C tai 710 ◦ C kuvan mukai-
sesti. Laske arviot levyn sisäpisteiden P1 , P2 ja P3 lämpötiloiksi siten, että kun-
kin pisteen lämpötilaksi tulee tätä pistettä lähinnä olevien neljän muun reuna-
tai sisäpisteen lämpötilojen keskiarvo. Ilmoita vastaukset asteina yhden yksikön
tarkkuudella.
A5. Yksinkertaisessa liikennemallissa oletetaan, että pistemäiset autot ajavat jonossa
vakionopeudella v ja vakioetäisyydellä a toisistaan. Lisäksi oletetaan, että ajono-
peuden v, välimatkan a ja nopeusrajoituksen v0 välillä vallitsee riippuvuus
p
v/v0 = min{1, a/L}, Kuva 1 Kuva 2

c TKK 2005
Olkoon seudun väkiluku vuoden 2004 alussa A > 0.
a) Vuoden 2024 alussa on
Tampereen asukasluku = x = 1.00920 ⋅64.9 A = 77.63... A, = 73.14... = 76.11... = 71.70...

lähikuntien asukasluku = y = 1.01720 ⋅35.1 A = 49.17... A. = 50.14... = 51.14... = 53.18...
x
= 0.6122... Þ Treella asuu 61,2 % seudun asukkaista. = 0.5932... = 0.5981... = 0.5741
x+ y
Þ 59,3 % Þ 59,8 % Þ 57,4 % 3p
b) Tampereella on n vuoden kuluttua vähemmän asukkaita, jos
n
æ 1.017 ö 64.9
1.009 ⋅64.9 A < 1.017 ⋅35.1 A ⇔
n n
ç ÷ >
è 1.009 ø 35.1
ln(64.9 / 35.1) = 51.83... = 56.63... 38.91...

⇔ n > = 77.82... Þ n = 78 (pienin kokonaisluku) Þ n = 52 Þ n = 57 Þ n = 39
ln(1.017 / 1.009)
Siis Tampereella on ensi kerran vähemmän asukkaita 78 vuoden

kuluttua eli vuoden 2082 alussa.
2056 2061 2043 3p
INSMAT 2005 tehtävä 2 sarjat A ja C sarjat B ja D pisteytys
ì y = 25 x 3 , ì y = 9 x3 ,
a) Ratkaistaan yhtälöpari í : í
î x = 5y î x = 3y
2 2
5 5
y = 25⋅(5y2)3 = 55y6 ⇔ y(1-55y5) = 0 ⇔ y = 0 tai y = 1/5 ; y(1-3 y ) = 0.
tällöin vastaavasti x = 0 tai x = 1/5.
1 1 1 1
Siis leikkauspisteet ovat (0,0) ja ( , ) . (0,0) ja ( , )
5 5 3 3 3p
x 1 x 1
b) Kyseinen alue on A : 25x3 < y < , 0 < x < , ja sen ala on 9x3 < y < , 0<x<
5 5 3 3
1 1
æ x
5
ö 5æ 2 x3 / 2 25 x 4 ö 1 1
ç
a(A) = ò ç 3
÷
− 25 x ÷dx = / ç
ç − ÷÷ = 3
æ x ö 5
0è 5 ø è 3 5 4 ø 60
ò çç − 9 x 3 ÷÷dx =
0
3 108 3p
0è ø
Selvästi 0 < α < π/4, lisäksi voidaan olettaa, että

R = 1. Ristin neljännes (kuva vieressä) on sin α
cos α -sivunen neliö, jonka kulmasta on poistettu
(cos α - sin α)-sivuinen neliö.
Ristin pinta-ala α:n funktiona saa maksimiarvon,

kun funktio cos α
R=1
sin α
f(α) = cos α - (cos α - sin α) =
2 2
= 2sin α cos α - sin2α α 2p

saa maksimiarvon. cos α
f’(α) = 2cos α - 2sin α - 2sin α cos α = 2cos2α - sin2α,

2 2
sin 2α
joten f’(α) = 0 ⇔ = 2 eli tan2α = 2.
cos 2α
Tällöin 2α = arctan 2 = 1.107... (rad) = 63.434... Ο , joten α = 31.717... Ο . 3p
Derivaatan etumerkkitarkastelu tms. Þ tämä on todella maksimikohta.

1p
Siis ristin pinta-ala on suurin, kun α = 31.7 Ο .
Pisteiden P1, P2, P3 lämpötiloille x1, x2, x3 on

tehtävänannon mukaan voimassa yhtälöryhmä
ì 1
ï x1 = (20 + 2 ⋅ 710 + x2 ) 730 810 830
4
ïï 1
í x2 = (20 + x1 + 710 + x3 )
ï 4
ïx 1
= (2 ⋅ 20 + x2 + 710) 2p
ïî 3 4
1 1440 + x 2 750 + x 2
Þ ... Þ x2 = (730 + + ) 2p
4 4 4
ì x1 = 1805 / 4 ≈ 451 1855/4 ≈ 464 2055/4 ≈ 514 2105/4 ≈ 526

ï
Þ ... Þ í x2 = 365 = 375 = 415 = 425
ïx 1145/4 ≈ 286 1265/4 ≈ 316 1295/4 ≈ 324 2p
î 3 = 1115 / 4 ≈ 279
INSMAT 2005 tehtävä 5 sarjat A ja C sarjat B ja D pisteytys
Olkoon jonon nopeus = v ja peräkkäisten autojen etäisyys = a .

Jos tarkkailupisteen ohittaa tunnissa N autoa, on siis Na = v eli
a = v/N.
Yhtälöstä v/v0 = a / L saadaan
v2 a v v02
= = eli v = (1) 2p
v02 L NL NL
(v = 0 ei ole järkevä), missä v0 = 100 km/h ja L = 80 m = 0.08 km

(ja N:n yksikkö on 1/h).
1002 km
a) (klo 16) Nyt N = 1180 ja kaava (1) antaisi v = = N = 1120
1180 ⋅ 0.08 h
= 105.93... km/h, mikä ei ole mahdollista, sillä on oltava (111.607...)
v/v0 < 1 (eli rajoitusta ei rikota).
Siis v/v0 = 1 eli
v = 100 km/h. v = 100 km/h. 2p
b) (klo 18) Nyt N = 1920 , ja kaavasta (1) saadaan N = 1760

2p
v = 65.1 km/h. v = 71.0 km/h
4 4
æ1ö æ 2ö 17
a) P(”4 peliä riittää”) = P(”A voittaa 4 peräkkäin”) + P(”B voittaa 4 peräkkäin”) = ç ÷ + ç ÷ =
è3ø è 3ø 81
17 64 2p
Þ P(”tarvitaan vähintään 5 peliä”) = 1 - = = 0.790... .
81 81
b) Suotuisassa tapauksessa (A voittaa mestaruuden) voitot jakautuvat A:n hyväksi 4 – n , missä 0 < n < 3 .
A voittaa viimeisen ottelun. Ensimmäisissä 3+n ottelussa voitot voivat tulla missä järjestyksessä tahansa;
æ3 + nö
eri järjestysten lukumäärä on çç ÷÷ (binomikerroin).
è n ø
æ 3 + n öæ 1 ö æ 2 ö
3 n
Siis P(”A voittaa 3, B voittaa n”) = çç ÷÷ç ÷ ç ÷ , joten eri tapauksissa saadaan (huomioidaan vielä A:n 2p
è n øè 3 ø è 3 ø
voittotodennäköisyys 1/3 viimeisessä ottelussa)
4 4
æ1ö 1 æ 4 öæ 1 ö æ 2 ö 8
P(”voitot A:lle 4 - 0”) = ç ÷ = , P(”voitot A:lle 4 - 1”) = çç ÷÷ç ÷ ç ÷ =
è3ø 81 è 1 øè 3 ø è 3 ø 243
4 2 4 3
æ 5 öæ 1 ö æ 2ö 40 æ 6 öæ 1 ö æ2ö 160
P(”voitot A:lle 4 - 2”) = çç ÷÷ç ÷ ç ÷ = , P(”voitot A:lle 4 - 3”) = çç ÷÷ç ÷ ç ÷ = .
è 2 øè 3 ø è 3ø 729 è 3 øè 3 ø è3ø 2187
379
Näiden summana saadaan: P(”A voittaa mestaruuden”) = = 0.173... . 2p
2187
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Laadi ratkaisut selkeästi v älivai- ja oksan kärjen välisestä matkasta ja kääntyy sitten takaisin kulkemaan kohti
heineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. Merkitse hylk äämäsi ratkai- oksan tyveä. Oksan tyveä kohti kulkiessaan Mauri aina malttaa kulkea 60 %
su yliviivaamalla se, sillä saman tehtävän useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan kääntymispisteen ja tyven välisestä matkasta, minkä jälkeen se jälleen kääntyy
arvosteluun. kulkemaan kohti oksan kärkeä.
Erään kerran, kun Mauri kääntyy kulkemaan kohti oksan kärkeä, Maurin etäisyys
oksan tyvestä on x 0 . Kun Mauri tämän jälkeen n:nnen kerran kääntyy kulkemaan
A1. Millä parametrin p arvoilla yhtälöllä x 2 − 2px + p2 − 4p + 16 = 0 on ratkaisu kohti oksan kärkeä, Maurin etäisyys oksan tyvestä on x n , n > 0.
x = 3? Mikä on tällöin yhtälön toinen ratkaisu?
A2. Määritä funktion a) Määritä etäisyyden x n lauseke etäisyyden x n−1 funktiona.
28x
f (x) = sin3 x − 3 sinx + b) Määritä etäisyyden x n lauseke etäisyyden x 0 funktiona.
11
suurin ja pienin arvo välillä [0, 7]. (Anna vastaukset kolmen desimaalin tarkkuu- c) Mikä on x 0 , kun tiedetään, että kääntyminen tiettyyn suuntaan tapahtuu aina
della.) samassa pisteessä? (Anna vastaus kahden desimaalin tarkkuudella.)
A3. Kolme kaverusta pelaa peliä, jossa pussista nostetaan sokkona valkoisia ja mustia A6. Origokeskisen yksikköympyrän kaari K sijaitsee xy-tason 1. neljänneksessä. Ori-
kuulia. Pussissa on yksi valkoinen ja neljä mustaa kuulaa. Vuorossa oleva pelaaja gosta kaaren K päätepisteisiin piirretyt janat muodostavat positiivisen x-akselin
nostaa yhden kuulan. Mikäli se on valkoinen, on nostaja voittanut; muutoin kuula kanssa kulmat α ja β, missä 0 ≤ α < β ≤ π2 . Olkoon A kaaren K ja x-akselin
palautetaan pussiin, ja vuoro siirtyy seuraavalle. Vuoro kiertää, kunnes valkoinen väliin jäävä alue kuten kuvassa 1. Vastaavasti, olkoon B kaaren K ja y-akselin
kuula on nostettu. väliin jäävä alue. Osoita, että alueiden A ja B pinta-alojen summa on lukuarvol-
taan yhtä suuri kuin kaaren K pituus.
a) Millä todennäköisyydellä peli ratkeaa ennenkuin kukaan pelaajista on nosta-
nut kaksi kertaa?
b) Olkoot pelaajat vuorojärjestyksessä A, B ja C. Mikä on kunkin pelaajan to-
dennäköisyys voittaa peli?
(Anna vastaukset kolmen desimaalin tarkkuudella.)
K
A4. Millä vakion k, k < 2, arvoilla on voimassa
2 2

|2x + 3| dx = (2x + 3)dx ? A
k k
A5. Päättämätön mittarimato Mauri kulkee edestakaisin pitkin oksaa, jonka pituus
α β
on 1. Aina käännyttyään kohti oksan kärkeä se kulkee 80 % kääntymispisteen Kuva 1
Liite: kaavakokoelma
c TKK 2006
INSMAT 2006 tehtävä 1 sarja A sarja B sarja C sarja D alustava
pisteytys
Välttämätön ja riittävä ehto parametrille p

on, että p toteuttaa yhtälön, joka saadaan
sijoittamalla alkuperäiseen yhtälöön x = 3, x=4 x=5 x=6
siis
2
9 – 6p + p – 4p + 16 = 0
eli
p2 – 10p + 25 = 0 , p2 – 12p + 36 = 0 p2 – 12p + 36 = 0 p2 – 14p + 49 = 0
jonka ainoa ratkaisu on
p=5 p=6 p=6 p=7 3p
(kaksoisjuuri).
Sijoittamalla alkuperäiseen yhtälöön p = 5 1p

saadaan yhtälö
x2 – 10x + 21 = 0 , x2 – 12x + 32 = 0 , x2 – 12x + 35 = 0 , x2 – 14x + 48 = 0 ,
jonka ratkaisut ovat x1 = 3 (annettu) ja
x2 = 7 . x2 = 8 x2 = 7 x2 = 8 2p
pisteytys
Funktio f on kaikkialla derivoituva; mahdollisia

ääriarvokohtia voivat siis olla ainoastaan f:n de-
rivaatan 0-kohdat ja tarkasteluvälin päätepisteet.
2
f’(x) = 3 sin x cos x - 3 cos x + 28/11 = f’(x) = f’(x) = f’(x) =
= 3(sin2 x – 1) cos x + 28/11 =
3
= - 3 cos x + 28/11 - 3 cos3 x + 11/7 - 3 cos3 x + 23/9 - 3 cos3 x + 14/9
(sillä sin2 x – 1 = - cos2 x ).

Siis piste x on f’:n 0-kohta jos ja vain jos
28 28
cos3 x = ⇔ cos x = 3 = 0.9467... cos x = 0.8061... cos x = 0.9479... cos x = 0.8033... 3p
33 33
Tämän yhtälön ratkaisut ovat x0 = 0.3279... (las- x0 = 0.6332... x0 = 0.3240... x0 = 0.6378...

kimesta) ja lisäksi pisteet 2nπ ± x0 , missä n
on kokonaisluku. 2p
Väliillä [0,7] sijaitsevat ratkaisut ovat x0:n lisäksi

x1 = 2π - x0 = 5.9552... sekä x2 = 2π + x0 = x1 = 5.6499... x1 = 5.9591... x1 = 5.6453...
6.6111... . x2 = 6.9164... x2 = 6.6072... x2 = 6.9210...
Laskemalla funktion arvot f(0), f(x0), f(x1), f(x2) ja

f(7) todetaan, että pienin on f(x0) ≈ -0.098 ja f(x0) = -0.573 f(x0) = -0.095 f(x0) = -0.583
suurin on f(7) ≈ 16.131 f(8) = 10.572 f(7) = 16.202 f(8) = 10.445
1p
INSMAT 2006 tehtävä 3 alustava
pisteytys
4
a) Todennäköisyys, että vuorossa oleva pelaaja nostaa mustan kuulan, on = 0,8 .
5
Todennäköisyys, että kolmella ensimmäisellä nostolla saadaan musta, on silloin 0,83 .
Kysytty todennäköisyys, joka on tapahtuman ”kolmella ensimmäisellä musta” komplementti-
tapahtuman todennäköisyys, on siis
3
1 - 0,8 = 0,488 . 2p
b) Merkitään tapahtumia A = ”pelaaja A voittaa” jne.
Jos pelaaja A nostaa ensimmäisellä kerralla mustan (todennäköisyys = 0,8), siirtyy vuoro pelaajalle B ,
joka on nyt aivan samassa tilanteessa kuin A oli pelin alussa. Näin ollen on oltava P(B) = 0,8 P(A).
Vastaavasti, jos sekä A että B ensimmäisillä yrityksillään ovat nostaneet mustat (todennäköisyys =
2
= 0,8 ), on C:n voittotodenäköisyys sama kuin oli A:n voittotodenäköisyys pelin alkaessa (eli P(A)),
2
joten C:n voittotodennäköisyys pelin alkaessa on P(C) = 0,8 P(A). 2p
Koska joku (ja vain yksi) pelaajista lopulta varmasti voittaa, on P(A) + P(B) + P(C) = 1 eli
2
(1 + 0,8 + 0,8 ) P(A) = 1.
1 2p
Saadaan P(A) = ≈ 0,410 , mistä edelleen P(B) ≈ 0,328 ja P(C) ≈ 0,262 .
2,44
________________________________________________________________________________________
Huom: Todennäköisyydet voidaan laskea myös geometristen sarjojen avulla; esim.
P(A) = P(valkea) + P(3 mustaa, sitten valkea) + P(6 mustaa, sitten valkea) + ... =
1
= 0,2 + 0,8 0,2 + 0,8 0,2 + ... = 0,2 ⋅ ≈ 0,410
3 6
jne.
1 − 0,83
pisteytys
Jos kaikissa integrointivälin pisteissä x (ts. kun k < x < 2) pätee

2x+3 > 0 , on yhtälö voimassa, koska tällöin voidaan suoraan poistaa
itseisarvomerkit molemmilta puolilta.
Selvästi näin on, jos 2k+3 > 0 eli k > -3/2 . k > -5/2 k > -7/2 k > -9/2 1p
Tapauksessa k < -3/2 saadaan : vasen puoli =
2 −3 / 2 2
k2 + 5k + 53/2 k2 + 7k + 85/2 k2 + 9k + 125/2
ò 2x + 3 dx = ò − (2x + 3)dx + ò (2x + 3)dx = ... = k + 3k + 29/2 ,
2
=
k k −3 / 2
2
|14 - 5k - k2 | |18 – 7k - k2 | |22 – 9k - k2 | 2p
ò (2x + 3)dx = | 10 – 3k – k | .
2
oikea puoli =
k
On siis löydettävä ne k:n arvot ( k < -3/2 ), joilla joko

a) k2 + 3k + 29/2 = 10 – 3k – k2 1p
tai b) k2 + 3k + 29/2 = - (10 – 3k – k2) .
Vaihtoehto a) antaa 2k2 + 6k + 9/2 = 0 eli k = -3/2 , joka ei toteuta k = -5/2 k = -7/2 k = -9/2
ehtoa k < -3/2.
Vaihtoehto b) ei voi toteutua millään k:n arvolla, koska b):n yhtälö
johtaa ristiriitaan 29/2 = -10. 53/2 = -14 85/2 = -18 125/2 = -22
Siis tapauksessa k < -3/2 ei saada uusia ratkaisuja, joten tehtävän ehdon
toteuttavat ne ja vain ne vakiot k , joilla -3/2 < k < 2 . -5/2 < k < 2 -7/2 < k < 2 -9/2 < k < 2 2p
INSMAT 2006 tehtävä 5 sarjat A ja C sarjat B ja D alustava
pisteytys
Käytetään oksan pisteen koordinaattina etäisyyttä oksan tyvestä, jolloin siis esim.
tyven koordinaatti on x = 0 ja oksan kärjen koordinaatti on x = 1 jne.
a) Mauri (Mats) siis lähtee pisteestä xn-1 taivaltamaan kohti pistettä 1 , mutta kään-
tyykin eräässä pisteessä, sanokaamme pisteessä y , takaisin kohti pistettä 0 ja
kulkee pisteeseen xn asti (ja kääntyy sitten taas).
Tehtävänannon mukaan y – xn-1 = 0,8(1 – xn-1) eli y = 0,8 + 0,2 xn-1 . y – xn-1 = 0,8(1 – xn-1)
Edelleen y – xn = 0,6(y – 0) eli xn = 0,4 y . y – xn = 0,7(y – 0) eli xn = 0,3 y
Saadaan xn = 0,4 (0,8 + 0,2 xn-1) eli xn = 0,32 + 0,08 xn-1 . xn = 0,24 + 0,06 xn-1
2p
b) Edellisen nojalla
x1 = 0,32 + 0,08 x0 ,
x2 = 0,32 + 0,08 x1 = 0,32 + 0,08 (0,32 + 0,08 x0) = 0,32 (1 + 0,08) + 0,082 x0 ,
x3 = 0,32 + 0,08 x2 = ... = 0,32 (1 + 0,08 + 0,082) + 0,083 x0
jne.
2 n-1
xn = 0,24 (1 + 0,06 +...+ 0,06n-1) +
n
Selvästi yleinen lauseke on xn = 0,32 (1 + 0,08 + 0,08 + ... + 0,08 ) + 0,08 x0 , n
+ 0,08 x0 2p
joka voidaan geometrisen summan kaavan avulla vielä sieventää muotoon
0,32(1 − 0,08n )
xn = + 0,08n x0 .
0,92
c) Jotta olisi xn = xn-1 kaikilla n , on välttämätöntä ja riittävää, että x1 = x0 .
Kohdan a) nojalla saadaan 0,32 + 0,08 x0 = x0 , mistä
0,24
x0 =
0,32
≈ 0,35 x0 = ≈ 0,26
0,92 0,94
2p
Tällöin myös kääntymiset oksan kärkipäässä tapahtuvat aina samassa pisteessä.
INSMAT 2006 tehtävä 6 alustava
pisteytys
Koska kyseessä on 1-säteinen ympyrä, kaaren K pituus on suoraan β - α . 1p
Viitaten tehtäväpaperin kuvioon:

β β
Alue A sijaitsee ympyräsektorissa, jonka ala on ⋅π = ( huom. että yksikköympyrän ala = π ).
2π 2
1
A:n vasemmalla puolella sijatsevan kolmion ala = cos β sin β .
2
β 1
Siis sen segmentin puolikkaan ( sektori – kolmio ), johon A sisältyy, ala on - cos β sin β.
2 2
Alueen A ala saadaan vähentämällä tästä A:n oikealla puolella sijaitsevan segmentin puolikkaan ala,
joka riippuu kulmasta α samoin kuin yllä laskettu ala riippuu kulmasta β .
β 1 α 1 β−α 1 3p
Siis A:n pinta-ala = - cos β sin β - ( - cos α sin α) = - ( cos β sin β - cos α sin α ) .
2 2 2 2 2 2
π π
Alueen B ala lasketaan samalla tavalla kulmien - α ja - β funktiona.
2 2
π β−α 1
Koska cos( - α) = sin α jne., alueen B alaksi saadaan - ( sin α cos α - sin β cos β ).
2 2 2
β−α β−α 2p
Summaamalla A:n ala + B:n ala saadaan + = β - α , kuten pitikin.
2 2
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007
Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17 Sarja A
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu usealle (a) Mikä on janojen keskipisteiden välinen etäisyys?
konseptille. Laadi ratkaisut selkeästi välivaiheineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudel-
(b) Mikä on janojen keskinormaalien leikkauspiste?
leen puhtaaksi. Merkitse hylkäämäsi ratkaisu tai hylkäämäsi ratkaisun osa yliviivaamalla
se, sillä saman tehtävän useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan arvosteluun. Huo- A4 Sähkövastuksessa tapahtuva energiahäviö aikavälillä [a, b] on
maa, että kukin tehtävä arvostellaan kokonaisuutena eivätkä alakohdat välttämättä ole
pisteytyksessä samanarvoisia. Liite: Kaavakokoelma. Apuvälineet: Kirjoitusvälineet Z b
2
ja funktiolaskin. E=R [ i(t) ] dt,
a
A1 Vaaleissa kaikkiaan 39300 äänestäjästä 45 % äänestää varmasti puoluetta A ja 47 % missä i(t) on hetkellä t ∈ [a, b] vastuksen läpi kulkeva virta ja R > 0 on vakio.
puoluetta B. Loput ovat ns. liikkuvia äänestäjiä, jotka eivät ole vielä päättäneet Olkoon i(t) = k − e−βt , missä β = 1/8. Millä parametrin k arvolla saavutetaan
kantaansa. energiahäviön E minimi aikavälillä [0, 2]?
(a) Oletetaan, että kaikki äänioikeutetut äänestävät. Kuinka monta liikkuvien ää- Anna vastauksena tarkka arvo ja likiarvo kahdella desimaalilla.
nestäjien ääntä puolueen A täytyy tällöin kerätä saadakseen enemmistön, vä-
hintään puolet annetuista äänistä? A5 Tasokäyrä K koostuu niistä pisteistä (x, y), joille pätee
(b) Oletetaan, että täsmälleen kolmasosa liikkuvista äänestäjistä jättää äänestä- ∞ k
x+1
mättä. Kuinka monta prosenttia liikkuvien äänestäjien annetuista äänistä puo-
X
y=
lueen A täytyy tällöin kerätä saadakseen enemmistön kaikista annetuista ää- 2x − 1
k=0
nistä?
Määritä käyrän K ja suoran 3y = x − 1 leikkauspisteet.
Anna vastaukset prosenttiyksikön tarkkuudella.
Anna vastauksessa sekä koordinaattien tarkat arvot että likiarvot kahdella desimaa-
A2 Laatikossa on 63 palloa. Palloja on 7 väriä, kunkin värisiä palloja on yhtä monta. lilla.
(a) Laatikosta nostetaan umpimähkään kaksi palloa. Millä todennäköisyydellä mo- A6 Olkoot x ja y positiivisia reaalilukuja. Operaation avulla luvuista x ja y muo-
lemmat pallot ovat samanvärisiä? dostetaan uusi positiivinen luku x y . Operaatio toteuttaa kaikilla x, y > 0
(b) Oletetaan, että kaksi jo nostettua palloa ovat erivärisiä. Laatikosta nostetaan seuraavat ehdot
kaksi palloa lisää. Millä todennäköisyydellä nostetuista neljästä pallosta ainakin (1) (xy) y = x(y y),
kaksi on samanväristä? (2) (x 1) x = x 1,
(3) 1 1 = 1.
Anna vastaus todennäköisyytenä kahden desimaalin tarkkuudella.
A3 Olkoot janan AB päätepisteet xykoordinaatistossa (−6, 0) ja (0, a) ja janan OC Määritä 2007 1, 2007 2007 ja 1 2007. Perustele vastauksesi
päätepisteet (0, 0) ja (2, a), missä a 6= 0. kaikki välivaiheet mahdollisimman tarkkaan.
c TKK 2007

Dia-valinta 2007, Insinöörivalintakohteiden matematiikan koe Tehtävien alustavat vastaukset ilman arvostelua, 29.5.2007
Tehtävä 1
A B C D
Merkitään pA ja pB puolueiden varmoja ääniosuuk- n = 39300 n = 28200 n = 17400 n = 43200
sia kaikista n:stä äänestäjästä. pA = 45 %, pB = 47 % pA = 39 %, pB = 42 % pA = 41 %, pB = 46 % pA = 38 %, pB = 43 %
(a) puolueen A varma äänimäärä on nA = pA · n. Puolue nA = 17685 nA = 10998 nA = 7134 nA = 16416

A tarvitsee puolet annetuista äänistä eli lisä-ääniä
dA = 12 n − nA . dA = 1965 dA = 3102 dA = 1566 dA = 5184
(b) Liikkuvien äänestäjien osuus äänestäjistä on pC = pC = 8 % pC = 19 % pC = 13 % pC = 19 %

1 − pA − pB . Jos kolmasosa liikkuvista äänestäjis-
tä jättää äänestämättä, yhteensä annetaan m =
(1 − 13 pC )n ääntä, joista puolueen A täytyy saada m = 38252 m = 26414 m = 16646 m = 40464
vähintään puolet. Puolueen A pitää siis saada lisä-
ääniä
dB = 12 m − nA . dB = 1441 dB = 2209 dB = 1189 dB = 3816
Liikkuvien äänestäjien ääniä annetaan

mC = (1 − 13 )npC , mC = 2096 mC = 3572 mC = 1508 mC = 5472
joten kysytty ääniosuus on q = mC .

dB
q = 0,6875 . . . ≈ 69% q = 0,6184 . . . ≈ 62% q = 0,7884 . . . ≈ 79% q = 0,6973 . . . ≈ 70%
Tehtävä 2
A B C D
(a) Kunkin värisiä palloja on m = n/k . Ensimmäinen n = 63 n = 48 n = 63 n = 56
pallo voi olla mikä tahansa. Laatikossa on näin jäl- k=7 k=8 k=9 k=7
jellä n − 1 palloa, joista m − 1 aikaisemmin nostettua m=9 m=6 m=7 m=8
väriä, joten kysytty todennäköisyys on
n−1 .
m−1 6 3 7 7 8 4 6 6
p= p = 62 = 31 p = 47 = 47 p = 62 = 31 p = 55 = 55
= 0.09677419 . . . = 0.14893617 . . . = 0.12903226 . . . = 0.10909091 . . .
≈ 0.10(9.68%) ≈ 0.15(14.89%) ≈ 0.13(12.90%) ≈ 0.11(10.91%)
(b) Merkitään kysytyn tapauksen todennäköisyyttä 1−q = 1−q = 1−q = 1−q =

q :lla. Tarkastellaan komplementtitapausta, jossa = (1 − 12 18
= (1 − 14 21
= (1 − 16 24
= (1 − 12 18
61 )(1 − 60 ) 46 )(1 − 45 ) 61 )(1 − 60 ) 54 )(1 − 53 )
kaikki nostetut neljä palloa ovat erivärisiä. Olete-
= (1 − 12 3
61 )(1 − 10 ) = (1 − 237
)(1 − 157
) 16
= (1 − 61 )(1 − 25 ) = (1 − 92 )(1 − 18
53 )
taan, että jo kaksi eriväristä palloa on nostettu. Täs-
sä tapauksessa j :n noston jälkeen laatikossa on n − j = 49 7
61 10 = 610
343 16 8
= 23 15 = 345 128
= 45 3
61 5 = 61
27 7 35
= 9 53 = 477 245
palloa, joista j(m − 1) ovat nostettujen värisiä, joten = 0.562295 . . . = 0.371014 . . . = 0.442623 . . . = 0.513627 . . .
Q3
1 − q = j=2 1 − j(m−1) n−j .
Kysytty todennäköisyys on q . q = 267

610 = 0.437705 . . .
217
q = 345 = 0.628986 . . . q = 34
61 = 0.557377 . . . q = 232
477 = 0.486373 . . .
≈ 0.44(43.77%) ≈ 0.63(62.90%) ≈ 0.56(55.74%) ≈ 0.49(48.64%)
3
Tehtävä 3
Merkitään seuraavassa alaindekseillä 1 janan AB ja indeksillä 2 janan OC suureita. (b) vaihtoehto 2 Muodostetaan janojen keskinormaalit. Janojen AB ja OC (suuntais-
ten suorien) kulmakertoimet
(a) Janojen keskipisteet Pi = (xi , yi ) (
−yA
k1 = xyBB −xA
= a6
( .
P1 = (x1 , y1 ) = 21 (A + B) = ( xA +x
2
B
, yA +y
2
B
) = (−3, a2 ) k2 = xyCC = a2
0+yC
P2 = (x2 , y2 ) = 21 (O + C) = ( 0+x
2 ,
C
2 ) = (1, 2 )
a
Keskinormaalit ovat janoja vastaan kohtisuorassa, joten keskinormaalien kulmakertoimet

ja niiden etäisyys
p p ovat vastaavasti
|P1 − P2 | = (x1 − x2 )2 − (y1 − y2 )2 = (−4)2 + 02 = 4 1
− , i = 1, 2.
ki
(b) vaihtoehto 1 Keskinormaali on koostuu pisteistä joille etäisyys janan kummas-
takin päätepisteestä on sama, toisaalta leikkauspiste P = (x, y) on kummankin janan Huomaa että ki 6= 0 koska a 6= 0.
keskinormaalilla Janojen keskinormaalit kulkevat janojen keskipisteiden kautta, joten keskinormaalien yh-
tälöt voidaan muodostaa ja laskea niiden leikkauspiste
( ( (
2 2 2 2 2 2
|P − A| = |P − B| |P − A| = |P − B| (x + 6) + y = x + (y − a)
⇔ ⇔
|P − O| = |P − C| |P − O|2 = |P − C|2 x2 + y 2 = (x − 2)2 + (y − a)2 ( ( (
(y − y1 ) = −1
k1 (x − x1 ) y − a2 = − a6 (x + 3) x = −5
( ( ⇔ ⇔
12x + 36 = −2ay + a2 x = −5 (y − y2 ) = −1
k2 (x − x2 ) y − a
2 = − a
2
(x − 1) y = a2 + 12
a
⇔ ⇔ .
4x − 4 = −2ay + a2 y = a2 + 12
a
Edellä viimeinen askel saadaan vähentämällä yhtälöt toisistaan ja sijoittamalla takaisin jossa viimeinen askel saadaan vähentämällä yhtälöt toisistaan ja sijoittamalla takaisin
12x + 36 − (4x − 4) = 8x + 40 = 0 ⇔ x = −5
. − a6 (x + 3) = − a2 (x − 1) ⇔ 3(x + 3) = (x − 1) ⇔ x = −5
⇒ 4x − 4 = −24 = −2ay + a2 ⇔ y = a2 + 12
a ⇒ y − a2 = − a2 (x − 1) = 12a ⇔ y = a2 + 12
a .
4
Tehtävä 4
A B C D
Tehohäviö saadaan sijoittamalla
Z 2 Z 2
−βt 2 β = 1/8 β = 1/14 β = 1/12 β = 1/6
E=R (k−e ) dt = R k 2 −2ke−βt +e−2βt dt
= k 2 t + 16ke−t/4 − = k 2 t + 28ke−t/7 − = k 2 t + 24ke−t/6 − = k 2 t + 12ke−t/3 −
0 0
R R R R
−2t/4 −2t/7 −2t/6 −2t/3

2k −2β 1 −4β
4e 7e 6e 3e
= R 2k 2 + (e − 1) − (e − 1)
β 2β E
R = 2k 2 + 16k(e−t/4 − E
R = 2k 2 + 28k(e−t/7 − E
R = 2k 2 + 24k(e−t/6 − E
R = 2k 2 + 12k(e−t/3 −
Jos |k| kasvaa rajatta, tehohäviö E kasvaa rajat- 1) − 4(e−2/4 − 1) 1) − 7(e−2/7 − 1) 1) − 6(e−2/6 − 1) 1) − 3(e−2/3 − 1)
ta (E on ylöspäin aukeava paraabeli k :n suhteen, ≈ 2k 2 − 1.3272k − 0.5902 ≈ 2k 2 − 0.7987k − 0.3728 ≈ 2k 2 − 0.9211k − 0.4252 ≈ 2k 2 − 1.7008k − 0.7299
R > 0). Minimi saavutetaan siis derivaatan nolla-
kohdassa: 1 dE
R dk = 4k + 16(e−1/4 − 1) 1 dE
R dk = 4k + 28(e−1/7 − 1) 1 dE
R dk = 4k + 24(e−1/6 − 1) 1 dE
R dk = 4k + 12(e−1/3 − 1)
dE 2 k = 4(1 − e−1/4 ) = k = 7(1 − e−1/7 ) = k = 6(1 − e−1/6 ) = k = 3(1 − e−1/3 ) =
= 4kR+ (e−2β −1)R = 0, k = (1−e−2β )/(2β)
dk β 0.884797 . . . ≈ 0.88 0.931855 . . . ≈ 0.93 0.921110 . . . ≈ 0.92 0.850406 . . . ≈ 0.85
Tehtävässä voidaan myös derivoida (k :n suhteen) in-

tegrandi ennen integrointia (t:n suhteen).
5
Tehtävä 5
P∞
Käyrän määrielmässä oikea puoli on geometrinen sarja. Geometrinen sarja k=0 q k sup- joten sarja suppenee vain kun x = x+ , jolloin
penee, jos ja vain jos |q| < 1, jolloin sarjan summa on (1 − q)−1 . Käyrä K muodostuu pis-
√
teistä, joille määritelmän oikean puolen sarja suppenee. Summan termit ovat määriteltyjä 1 7 + 61
jos 2x − 1 6= 0. Joten ehdoksi saadaan y = y + = (x+ − 1) = = 2, 46837 . . .
3 6
x+1 1
|q| < 1, q := , x 6= . Kysytty leikkauspiste on
2x − 1 2
Käyrä saa muodon √ √
9+ 61 7 + 61
x + 1 −1 2x − 1 1 (x+ , y+ ) = ( ; ) ≈ (8, 41; 2, 47).
y = (1 − q)−1
= (1 − ) = , kun x 6∈ {2; } ja |q| < 1. 2 6
2x − 1 x−2 2
Lasketaan nyt formaalisti tätä muotoa käyttäen käyrien leikkauspisteiden x-koordinaatti
Suppenemisalueen lasku erikseen Tehtävässä voidaan myös tarkastella sarjan sup-
2x − 1 2 penemisalue ennen leikkauspisteiden laskemista. Sarja suppenee kun
x − 1 = 3y = 3 ⇒ x − 9x + 5 = 0 ⇒
x−2
√ (
1+x

1
1 p 9 ± 61 x+ := 8.40512 . . . |q| = 1−2x < 1, x 6=
2
x = (9 ± 9 − 4 ∗ 5) = = . (1) 2
2 2 x− := 0.59488 . . . ⇔ |1 + x| < |1 − 2x| ⇔ |1 + x|2 < |1 − 2x|2
Tarkastellaan sarjan suppenemista potentiaalisissa leikkauspisteissä ⇔ 1 + 2x + x2 < 1 − 4x + 4x2 ⇔ 0 < 3x(x − 2)

0, 59 . . . < 1 , x = x+ ⇔ x<0 ∨ 2<x ⇔ x 6∈ [0, 2]
x+1 
|q| = = 8, 4 . . . 6< 1 , x = x−
2x − 1 
1 6< 1 ,x = 2 jolloin K saa muodon 3y = 1−2x
x ja yhtälössä (1) vain x = x+ kelpaa sillä x+ , 1 ∈ [0, 2].
6
Tehtävä 6
Kaikilla positiivisilla reaaliluvuilla x, y Itse asiassa osoittautuu, että operaatio yksinkertaisesti palauttaa vasemman argu-
(1) (xy) y = x(y y) menttinsa:
(2) (x 1) x = x 1 y (1) y (5) y
(3) 1 1 = 1. (6) y x = ( x) x = (x x) = x = y
x x x
joten
(4)
(1)
x 1 = (x · 1) 1 = x(1 1) = x,
(3) Erityisesti siis (valitsemalla x = 2007 ja y = 1) saadaan
edelleen
(4) (2) (4) (4) (5) (6)
(5) x x = (x 1) x = x 1 = x. 2007 1 = 2007, 2007 2007 = 2007, 1 2007 = 1.
7
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien dia-yhteisvalinta 2008
Insinöörivalinnan matematiikankoe, 27.5.2008 klo 14-17 Sarja A-FI
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse, jos tehtävä jatkuu usealle konsep- A4 Näyteikkunan kahden lasin välisessä kapeassa raossa on kirppu. Kirppu hyppii ikku-
tille. Laadi ratkaisut selkeästi välivaiheineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. nan edestä katsoen joko oikealle 4 cm tai vasemmalle 8 cm. Hyppy oikealle tapahtuu
Merkitse hylkäämäsi ratkaisu tai hylkäämäsi ratkaisun osa yliviivaamalla se, sillä saman tehtävän todennäköisyydellä p = 0,62, ja hypyt ovat toisistaan riippumattomia. Ikkuna on
useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan arvosteluun. Huomaa, että kukin tehtävä arvos- 7 m leveä ja kirppu tarkastelun alussa sen alareunan keskipisteessä.
tellaan kokonaisuutena, eivätkä alakohdat välttämättä ole pisteytyksessä samanarvoisia. Liite: Millä todennäköisyydellä kirppu on
Kaavakokoelma. Apuvälineet: Kirjoitusvälineet ja funktiolaskin.
(a) 3 hypyn jälkeen takaisin alkuperäisessä paikassaan,
A1 Hihna on kiristetty kulkemaan pyörän ja ohuen ta- (b) 30 hypyn jälkeen takaisin alkuperäisessä paikassaan,
pin P ympäri. Etäisyys |P T | = 8 ja pyörän säde on 3. (c) 30 hypyn jälkeen täsmälleen metrin päässä alkuperäisestä paikastaan?
(a) Mikä on pisteen P (lyhyin) etäisyys pyörästä?

Anna todennäköisyydet tuhannesosan tarkuudella.
(b) Kuinka pitkä hihna on (vähintään)?
A5 Tarkastellaan xy -tason pistejoukkoa {P1 , P2 , P3 , . . . }, missä kaikille positiivisille ko-
Anna vastaus kahden desimaalin tarkkuudella. Tapin
konaisluvuille k
dimensiot voidaan jättää huomiotta.
Pk = (cos(k 35◦ ), sin(k 35◦ )).
A2 Yritys hankkii 5000 kg raaka-ainetta, josta on vettä 5,40 %(painoprosenttia) ja väri-
pigmenttiä 2,60 %. Ennen käyttöä raaka-aine on laimennettava siten, että lisäyksen (a) Osoita, että jokainen joukon piste on erään säännöllisen 72-kulmion kärkipiste.
jälkeen sekoituksesta 6,60 % on vettä. (b) Osoita, että joukossa on täsmälleen 72 eri xy-tason pistettä.
(a) Miten paljon hankittuun raaka-aineeseen tulee lisätä vettä, jotta haluttu vesi-
R1
A6 Mitä arvoja integraali x − kx2 dx voi saada, kun k ∈ R?
0
pitoisuus saavutetaan?
(b) Miten paljon vettä ja väripigmenttiä tulee lisätä hankittuun raaka-aineeseen,

jotta haluttu vesipitoisuus saavutetaan, ja lisäksi väripigmentin suhteellinen
osuus massasta säilyy alkuperäisenä 2,60 %:na?
Anna vastaukset sadan gramman tarkuudella.
A3 Insinööri J. Partainen jäi eläkkeelle vuonna 2007 ja päätti käyttää 150 000 euroa
hyväntekeväisyyteen. Kunakin vuonna, ensimmäisen kerran vuonna 2007, insinööri
Partainen toimii seuraavasti: hän lahjoittaa ensin jäljellä olevasta pääomasta 13 %
äskettäin tekniikasta väittelleelle sukulaiselleen. Tämän jälkeen hän lahjoittaa d eu-
roa vanhan koulunsa stipendirahastoon.
(a) Kuinka suuri jäljellä oleva pääoma on juuri vuoden 2011 lahjoitusten vähentä-
misen jälkeen, jos d = 1000?
(b) Kuinka suuri voi d korkeintaan olla jotta lahjoitukset vuonna 2031 voitaisiin
toteuttaa suunnitellusti?
Anna vastaukset sentin tarkkuudella. Voidaan olettaa, että pääomasta voidaan jakaa
mielivaltaisia murto-osia.
c TKK 2008
Tehtävä 1
A B C D
Merkitään a = |P T | ja sädettä r. Olkoon kehän ja janan OP leikkaus- a=8 a=7 a=5 a=7
piste Q. r=3 √ r=3 √ r=3 √ r=4 √
a) Lyhyin etäisyys on |P Q|. Suorakulmaisesta kolmiosta P T O saamme |P Q| = 73 − 3 |P Q| = 58 − 3 |P Q| = 34 − 3 |P Q| = 65 − 4
√
|OP | = a2 + r2 ja edelleen = 5,54400 . . . = 4,61577 . . . = 2,83095 . . . = 4,06226 . . .
p ≈ 5,54 ≈ 4,62 ≈ 2,83 ≈ 4,06
|P Q| = |OP | − |OQ| = a2 + r2 − r.
b) Tilanne on symmetrinen akselin OP suhteen. Merkitään α = ]P OT , tan α = 8/3 tan α = 7/3 tan α = 5/3 tan α = 7/4
α ≈ 1,21203 α ≈ 1,16590 α ≈ 1,03038 α ≈ 1,05165
tan α = a/r. ≈ 69,4440◦ ≈ 66,8014◦ ≈ 59,0362◦ ≈ 60,2551◦
2αr ≈ 7,27215 2αr ≈ 6,99543 2αr ≈ 6,18226 2αr ≈ 8,41320
Hihnan kehällä olevaa osuutta vastaa keskuskulma 2π − 2α. Hihnan
kokonaispituus on siis l = 27,57740 . . . l = 25,85413 . . . l = 22,66729 . . . l = 30,71954 . . .
≈ 27,58 ≈ 25,85 ≈ 22,67 ≈ 30,72
l = 2(π − α)r + 2a.
Tehtävä 2
A B C D
Merkitään kokonaismassaa alkutilanteessa m0 ja lopputilanteessa m1 , m0 = 5000 m0 = 5000 m0 = 5000 m0 = 5000

vastaavasti veden osuutta v0 ja v1 , ja värin osuutta p0 ja p1 . Merkitään v0 = 5,40 % v0 = 5,30 % v0 = 5,20 % v0 = 4,70 %
tuntematonta värin lisäystä y ja veden x. v1 = 6,60 % v1 = 6,70 % v1 = 6,80 % v1 = 7,30 %
p0 = 2,60 % p0 = 2,50 % p0 = 2,40 % p0 = 1,90 %
a) Pigmenttiä ei lisätä: y = 0. Tällöin saamme kokonaismassaksi m1 =
m0 + x, veden massaksi v1 m1 = v0 m0 + x. Sijoitetaan m1
x = 64.239829 x = 75.026795 x = 85.836910 x = 140.237325
v0 − v1
⇒ v1 (m0 + x) = v0 m0 + x ⇔ x = m0 . ≈ 64.2 ≈ 75.0 ≈ 85.8 ≈ 140.2
v1 − 1
v0 −v1 v0 −v1 v0 −v1 v0 −v1
v1 −1 ≈ 0.0128 v1 −1 ≈ 0.0150 v1 −1 ≈ 0.0172 v1 −1 ≈ 0.0280
b) Lisätään vettä x ja pigmenttiä y, jolloin kokonaismassaksi tulee m1 =

m0 + x + y . Vaaditaan massoille
(
v1 m1 = v0 m0 + x
p1 m1 = p0 m0 + y
ja pigmentin konsentraatiolle p0 = p1 . Tästä sijoittamalla m1 ja järjes-

telemällä
(
v1 y + (v1 − 1)x = (v0 − v1 )m0 +0.066 y −0.934 x = −60 +0.067 y −0.933 x = −70 +0.068 y −0.932 x = −80 +0.073 y −0.927 x = −130
(p0 − 1)y + p0 x = 0 −0.974 y +0.026 x = 0 −0.975 y +0.025 x = 0 −0.976 y +0.024 x = 0 −0.981 y +0.019 x = 0
josta ratkaistaan (analyyttisesti tai numeerisesti) tässä ensin y = y(x)

ja sitten y ja x:
y = 1.7181 . . . y = 1.9273 . . . y = 2.1145 . . . y = 2.7203 . . .
v1 − v0
x = (1 − p0 ) m∆ , y = p0 m∆ , m∆ = m0 ≈ 1.7 ≈ 1.9 ≈ 2.1 ≈ 2.7
1 − v1 − p0 x = 64.3612 . . . x = 75.1652 . . . x = 85.9912 . . . x = 140.4515 . . .
(Ratkaisusta, kuten yhtälöstäkin, näkyy, että pigmenttiä pitää lisättä- ≈ 64.4 ≈ 75.2 ≈ 86.0 ≈ 140.5
vässä seoksessa olla samassa suhteessa kuin alkuperäisessäkin seoksessa:
y p0 (m∆ = 66.079) (m∆ = 77.093) (m∆ = 88.106) (m∆ = 143.172)
x+y = p0 +1−p0 = p0 .)
a) Vaihtoehto: Muun aineen kuin veden massa, m∗ , ei muutu. m∗ voidaan m∗ ≈ 4730.000 m∗ ≈ 4735.000 m∗ ≈ 4740.000 m∗ ≈ 4765.000
esittää kahdella tavalla: m1 ≈ 5064.240 m1 ≈ 5075.027 m1 ≈ 5085.837 m1 ≈ 5140.237
m1 /mb∗ = 1.01285 m1 /mb∗ = 1.01501 m1 /mb∗ = 1.01717 m1 /mb∗ = 1.02805
m∗ = (1 − v0 )m0 = (1 − v1 )m1 (1)
1 − v0 x = 64.239829 x = 75.026795 x = 85.836910 x = 140.237325
⇔ m1 = m0 (2) ≈ 64.2 ≈ 75.0 ≈ 85.8 ≈ 140.2
1 − v1
Josta suoraan tulos
v1 − v0
x = v1 m1 − v0 m0 = m0 .
1 − v1
b) Vaihtoehto: Muun aineen kuin veden tai pigmetin massa, m∗ , ei muutu. m∗ ≈ 4600.000 m∗ ≈ 4610.000 m∗ ≈ 4620.000 m∗ ≈ 4670.000
m∗ voidaan esittää kahdella tavalla: m1 ≈ 5066.079 m1 ≈ 5077.093 m1 ≈ 5088.106 m1 ≈ 5143.172
m1 /m∗ = 1.01322 m1 /m∗ = 1.01542 m1 /m∗ = 1.01762 m1 /m∗ = 1.02863
m∗ = (1 − p0 − v0 )m0 (3)
m∗ = (1 − p1 − v1 )m1 (4)
y = 1.7181 . . . y = 1.9273 . . . y = 2.1145 . . . y = 2.7203 . . .
≈ 1.7 ≈ 1.9 ≈ 2.1 ≈ 2.7
1 − p0 − v0 1 − p 0 − v0 v1 − v0 x = 64.3612 . . . x = 75.1652 . . . x = 85.9912 . . . x = 140.4515 . . .
⇔ m1 = m0 = m0 = 1 + m0 ≈ 64.4 ≈ 75.2 ≈ 86.0 ≈ 140.5
1 − p1 − v1 1 − p0 − v1 1 − p 0 − v1
Tästä saadaan suoraan
x = v1 m1 − v0 m0 , y = p1 m1 − p0 m0 .
Tehtävä 3
A B C D
Ennen lahjoituksia jäljellä olevaa pääomaa vuonna (2007 + n) merki- C0 = 150 000 C0 = 150 000 C0 = 150 000 C0 = 150 000
tään Cn . Vuoden 2007 + n lahjoitus on p Cn + d. Pääoman muutos on d = 1000 d = 1000 d = 1000 d = 1000
lahjoitus, joten jäljellä oleva pääoma noudattaa kaavaa p = 13 % p = 14 % p = 16 % p = 17 %
Cn − Cn+1 = p Cn + d ⇔ Cn+1 = (1 − p) Cn − d.
a) Merkitään q = 1 − p, jolloin q = 87 % q = 86 % q = 84 % q = 83 %
C1 = 129500.00 C1 = 128000.00 C1 = 125000.00 C1 = 123500.00
C1 = qC0 − d C2 = 111665.00 C2 = 109080.00 C2 = 104000.00 C2 = 101505.00
C2 = q 2 C0 − dq − d C3 = 96148.55 C3 = 92808.80 C3 = 86360.00 C3 = 83249.15
C3 = q 3 C0 − dq 2 − dq − d C4 = 82649.24 C4 = 78815.57 C4 = 71542.40 C4 = 68096.79
C5 = 70904.84 C5 = 66781.39 C5 = 59095.62 C5 = 55520.34
C3 = q 3 C0 − d(q 3 + q 2 + q + 1)
...
Tässä n = 2011 − 2007 + 1 = 5.
b) Yleistämällä saadaan d ≤ 618.84864 . . . d ≤ 495.22584 . . . d ≤ 311.01783 . . . d ≤ 244.13532 . . .

d < 618.84 d < 495.22 d < 311.01 d < 244.13
Cn = q n C0 − dSn , jossa Sn = 1 + q + · · · + q n−2 + q n−1 .
Vaaditaan, että pääoma on ei-negatiivinen ja ratkaistaan d:

q n C0
Cn ≥ 0 ⇔ d≤
Sn
jossa n = 2031 − 2007 + 1 = 25.
*) Geometrisen summan kaavan voi muistaa tai johtaa, S25 ≈ 7.45570 S25 ≈ 6.97829 S25 ≈ 6.17004 S25 ≈ 5.82657
Sn = 1 + q + · · · + q n−1
qSn = q + · · · + q n−1 + q n ,
(1 − q)Sn = 1 − qn
tai summan S voi laskea suoraan.

Tehtävä 4 1
A B C D
Merkitään hyppyjen siirtymiä oikealle a (positiivinen) ja vasemmalle b a=8 a = 10 a=8 a = 10

(negatiivinen). Tarkastellaan (k, n − k)-hyppysarjaa, jossa on tehty b = −4 b = −5 b = −4 b = −5
jossakin järjestyksessä k hyppyä vasemmalle, ja n − k oikealle. Kirpun p = 0,62 p = 0,66 p = 0,72 p = 0,74
sijainti lähtöpisteeseen nähden on tällön
d(n, k) = kb + (n − k)a (5)
a) a) a) a)
ja riippumaton hyppyjen järjestyksestä.
Yksittäisen hyppysarjan, todennäköisyys saadaan tulona riippumatto-
k = 2, k = 2, k = 2, k = 2,
mien peräkkäisten hyppyjen todennäköisyyksistä, esimerkisi P ( n−k =1 n−k =1 n−k =1 n−k =1
· · · ) = p (1 − p)3 p2 · · · . P = 0.26858 . . . P = 0.22888 . . . P = 0.16934 . . . P = 0.15007 . . .
Toisaalta (k, n − k)-hyppysarjoja
n n!

− k)- ≈ 0.269 ≈ 0.229 ≈ 0.169 ≈ 0.150
k = (n−k)!k! , joten (k, n
on
tapahtuman todennäköisyys on (ns. binomitodennäköisyys)
b) b) b) b)
n k = 20, k = 20, k = 20, k = 20,
P (n, k) = (1 − p)k pn−k . (6)
k n − k = 10 n − k = 10 n − k = 10 n − k = 10
P = 0.000993942 . . . P = 0.000200812 . . . P = 0.000009868 . . . P = 0.000002948 . . .
Kaikkiaan n hypyn pituisia hyppysarjoja on 2n kappaletta, kun erote-
≈ 0.001 ≈ 0.000 ≈ 0.000 ≈ 0.000
taan sarjat, joissa hypyt on tehty eri järjestyksessä.
ab) Tiedämme a)-kohdassa että n = 3. Voimme ratkaista k :n lausekkees- c)

( c)
( c)
( c)
(
ta (5): 85 80 85 80
an k= 3 6∈ Z+ k= 3 6∈ Z+ k= 3 6∈ Z+ k= 3 6∈ Z+
d(n, k) = kb + (n − k)a = 0 ⇔ k = 35 40 35 40
a−b 3 3 3 3
Vastaava todennäköisyys tapahtumalle saadaan sijoittamalla k lausek- P =0 P =0 P =0 P =0

keeseen (6). Kohdassa (b) sijoitetaan n = 30.
c) Nyt n = 30 ja k :n saadaan ehto
∓100 + an
|d(n, k)| = 100 ⇔ kb + (n − k)a = ±100 ⇔ k =
a−b
lausekkeesta (5). Missään tehtäväsarjassa saatu hyppyjen lukumäärä k
ei ole kokonaisluku, juuri 30 hypyllä ei voi päätyä metrin päähän, joten
todennäköisyys nolla.
a) Vaihtoehto: Luettelemme kaikki 23 hyppysarjaa, kutakin yksittäistä Muita

` ´ arvoja: Muita
` ´ arvoja: Muita
` ´ arvoja: Muita
` ´ arvoja:
hyppysarjaa vastaavan siirtymät ja todennäköiysyyden: a) nk = 3 a) nk = 3 a) nk = 3 a) nk = 3
(1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k
, , , , ≈ 0.089528 ≈ 0.076296 ≈ 0.056448 ≈ 0.050024
(1 − p)3 p0 (1 − p)2 p1 (1 − p)1 p2 (1 − p)0 p3
b) nk = 30045014 b) nk = 30045014 b) nk = 30045014 b) nk = 30045014
` ´ ` ´ ` ´ ` ´
3a > 0 2a + b > 0 a + 2b = 0 b<0
(1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k (1 − p)k pn−k
Todennäköisyys on siis 3(1 − p)p2 . Kohdassa b) tämä on työläs tapa. ≈ 2.22093e − 07 ≈ 1.02374e − 06 ≈ 7.93644e − 06 ≈ 1.47379e − 05
1 Aikaisemmassa vastausversiossa numeroarvot laskettu kuten p ilmoittaisi hyppytodennäköisyyttä vasemmalle.

Tehtävä 5 Erityistä huomattavaa Siitä, että jonossa peräkkäiset pisteet Pk , Pk+1 ovat tasavä-
lein, ei suoraan seuraa, että myös pistejoukon Pk pisteet ympyrällä ovat tasavälein. Siitä,
Vaihtoehto 1, kohta a) Koska
että Pk = Pk+72 seuraa, että pistejoukossa on korkeintaan 72 pistettä, ei että niitä on
|Pk |2 = cos2 (k35◦ ) + sin2 (k35◦ ) = 1, vähintään 72. Oleellista on näyttää, että 72 on pienin jakso.
pisteet sijaitsevat yksikköympyrälle. Kutakin 72-kulmion sivua vastaava keskuskulma on

360◦ ◦
α= 72 = 5 .
Jos Q0 on yksikköympyrällä sijaitsevan 72-kulmion kärki, niin Q0 = (cos β, sin β) jollakin
β. Kaikki 72-kulmion kärkipisteet ovat tällöin
Qj = (cos(α j + β), sin(α j + β)),

jossa j = 0, . . . , 71.
Jotta Pk , k ∈ Z , olisi j = j(k) siten,
kärkipiste, pitää olla olemassa että
(
cos(α j + β) = cos(35◦ k)
Pk = Qj ⇔
sin(α j + β) = sin(35◦ k)
⇔ 5◦ j + β + 360◦ n = 35◦ k jollakin n∈Z
⇐ j + 72n = 7k, β = 0.
7k , on esitettävissä muodossa j +72n : valitaan n = 7k

Mikä tahansa kokonaisluku, myös
72
jolloin j := 7k − 72n ∈ {0, 1, 2, . . . , 71}. Tässä bmc on kokonaislukuosa luvusta m ≥ 0.
Kohta b) Ei ole selvää saavutetaanko kaikkia monikulmion pisteitä, vai jääkö joku vä-
listä. Pisteitä Pk on korkeintaan 72 kappaletta, koska ne kaikki a-kohdan perusteella ovat
monikulmion kärkipisteitä. Näytetään nyt että pisteitä on vähintään 72 kappaletta:
Pi = Pj ⇔ 35◦ i − 35◦ j = 360◦ n

jollakin kokonaisluvulla n.
35(i − j) 7(i − j)
n= = ∈N
360 72
vain jos i−j on 72 moninkerta, koska 72 = 23 32 ei ole jaollinen 7:llä. Pisteet P1 , . . . , P72
ovat siis kaikki (pareittain) tason eri pisteitä.
◦
Vaihtoehto 2, kohta a) Huomataan, että pisteet {Pk } ovat 35 yksikköympyrällä.
35
Edelleen
α = 7 , joten indeksiltään peräkkäisten pisteiden Pk , Pk+1 välinen keskuskulma
72-kulmion sivun keskuskulman monikerta.
Valitaan 72-kulmio yksikköympyrältä siten, että P1 on 72-kulmion kärkipiste, jolloin vält-
tämättä edellisen perusteella muutkin pisteet P2 , P3 , . . . ovat kärkipisteitä (vaikkei vielä
olekaan selvää saavutetaanko kaikki monikulmion kärkipisteet).
Kohta b) Hyppy seuraavaan pisteeseen, Pk → Pk+1 , on aina k :stä riippumaton vakio,

35 astetta. Uusia pisteitä sarjasta löytyy vain kunnes päädytään uudestaan lähtöpistee-
seen; tämän jälkeen tason pisteet toistuvat. Lähtöpisteeseen päädytään, kun on hypätty
tarkalleen täyden ympyrän monikerta: 35k = 360n ⇔ 7k = 72n. Koska luvuilla 72 ja 7
pienin positiivinen kokonaisluku k, jolla yhtälöllä on ratkaisu, on
ei ole yhteisiä tekijöitä,
72. Alkupisteeseen päädytään ensi kerran 72 askeleen jälkeen.
Tehtävä 6
Merkitään Z 1
g(x) = x − kx2 ,

f (k) = g(x) dx, ∀k ∈ R.
0
Etsitään nollakohdat g(x) = x(1 − kx) = 0 avoimella välillä x ∈ (0, 1); ne ovat xk = 1/k
kun k > 1. Tarkastellaan nyt kahta k :n osaväliä erikseen, kummassakin etsimme arvojouk-
koa tutkimalla funktion f vastaavia ääriarvoja.
Tapaus k ≤ 1 : g(x) ≥ 0 kaikilla x ∈ [0, 1] (ei nollakohtia) ja
Z 1
1 k
f (k) = g(x)dx = G(1) − G(0) = − ,
0 2 3
jossa integraalifunktio
x2 kx3
Z
1 kx 2
G(x) := g(x)dx = − = − x .
2 3 2 3
f 0 (k) = − 31 < 0, joten pienin arvo joukossa k ≤ 1 on f (1) = 1

6 ≈ 0, 17. Koska
limk→−∞ f (k) = ∞, f (k) saa joukossa k ≤ 1 arvot [f (1), ∞).
Tapaus k > 1 : Tällöin g 0 (xk ) = 1 − 2k/k < 0, joten g(x) ≥ 0, kun 0 ≤ x ≤ 1/k ja
g(x) < 0, kun 1/k < x ≤ 1.
Z 1/k Z 1
f (k) = g(x)dx − g(x)dx = 2G(1/k) − G(0) − G(1)
0 1/k
1 1 k 1 −2 1
= 2 −0−( − ) = (k + k) − .
6k 2 2 3 3 2
1
f 0 (k) = (−2k −3 + 1)
3
josta 0 = f 0 (k0 ) kun k0 = 21/3 . Koska f on välillä jatkuva ja derivoituva, mahdolliset
ääriarvot avoimella välillä ovat
1 −2/3 1 21/3 − 1
f (k0 ) = (2 + 21/3 ) − = ≈ 0.13
3 2 2
Toisaalta
lim f (k) = ∞, and lim f (k) = f (1) ≈ 0, 17.
k→∞ k→1
Koska f (1) > f (k0 ), f (k) saa joukossa k>1 arvot [f (k0 ), ∞).
Arvojoukko Funktion f arvojoukko on osavälien arvojoukkojen unioni
21/3 − 1

f (R) = [f (k0 ), ∞) ∪ [f (1), ∞) = [f (k0 ), ∞) = , ∞ .
2
Arvostelu Tehtävä 3
Yleistä Osatehtävät 2p+4p.
Kohdassa a) C1 muodostaminen/laskeminen oikein 1/2 p; C5 antaa 2/2 p.

Pelkän vastauksen antaminen ilman perusteluja tai riittäviä välivaiheita ei ole ole hyväk-
Kohdassa b) ehdon C25 (d) ≥ 0 lausuminen muodossa, josta d voidaan ratkaista jakolas-
syttävää. Pelkkä oikea vastaus ilman perusteluja on usein arvoton.
kulla antaa 3/4 p.
Välitulosten antaminen riittättömällä tarkkuudella on virhe. Jos tehtävä on laskettu riit-
tävällä tarkkuudella, mutta vastaus annettu väärällä tarkkuudella tai väärään suuntaan
pyöristettynä annetaan tehtävästä korkeintaan 5/6 p. Tehtävä 4
Kun yhtälöiden ratkaisussa analyyttisen ratkaisemisen sijaan käytetään numeerisia me-
netelmiä, kuten haarukointia, edellytetään ratkaisulta erityisen hyvää dokumentointia. Osatehtävät 2p+2p+2p.
Ratkaisusta tulee käydä ilmi, että menettely osoitettavasti tuottaa ratkaisun tehtävässä Kohdassa c) pelkkä vastaus ilman perusteluja ei anna pisteitä.
vaadittavalla tarkkuudella.
Jatkossa viitataan arvostelussa edeltäviin vastauksiin.

Tehtävä 5
Tehtävä 1 Osatehtävät 3p+3p.
Osatehtävät 2p+4p. Tehtävässä on kiinnitetty huomiota korrektiin päättelyyn, huomioiden on johdettava päät-
0 0 telyyn. Tehtävän väitteet voidaan näyttää myös yhdessä päättelyketjussa, jolloin arvostelu
Kohdan b) tehtävän symmetrian (|P T | = |P T | ja ]P OT = ]P OT ) toteaminen ja suu-
perustuu kokonaisuuden etenemiseen.
reen α ratkaiseminen oikein antaa 2/4 p.
Tehtävä 2 Tehtävä 6
Osatehtävät 2p+4p. Integrandin |g(x)| itseisarvojen purku välillä x ∈ [0, 1] sopivilla k osaväleillä antaa 1/6 p.
Kohdassa b) yhtälön muodostaminen oikein 2/4 p. Yhtälön ratkaiseminen ja vastaus 4/4 p. Edellisen lisäksi lausekkeen f (k) integrointi erikseen tapauksessa k ≤ 1 ja tapauksessa
Vaihtoehtoratkaisussa m∗ ja m1 laskeminen antaa 1/4 p. k≥1 antaa 4/6 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien dia-yhteisvalinta 2009
Insinöörivalinnan matematiikan koe, 26.5.2009 klo 14-17 Sarja A-FI
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse, jos tehtävä jatkuu usealle konsep- A4 Merkitään f (t):llä erään aineen pitoisuutta näytteessä ajan hetkellä t > 0. Olete-
tille. Laadi ratkaisut selkeästi välivaiheineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi. taan, että pitoisuus vaihtelee mallin f (t) = a tb mukaan, missä a ja b ovat tunte-
Merkitse hylkäämäsi ratkaisu tai hylkäämäsi ratkaisun osa yliviivaamalla se, sillä saman tehtävän mattomia ajasta riippumattomia vakioita. Mikä on oletetun mallin mukaan aineen
useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan arvosteluun. Huomaa, että kukin tehtävä arvostel- pitoisuus hetkellä t = 3, kun tiedetään pitoisuudet f (2) = 7 ja f (5) = 3?
laan kokonaisuutena, eivätkä alakohdat välttämättä ole pisteytyksessä samanarvoisia.
Anna vastuksena pitoisuuden tarkka arvo ja sen likiarvo kolmen desimaalin tark-
Apuvälineet: Kirjoitusvälineet ja funktiolaskin.
kuuteen pyöristettynä.
Liite: Kaavakokoelma.
A5 Tarkastellaan lukujonoa
A1 Kokonaistuotanto jaetaan materian ja palveluiden tuotantoon. Verrataan tuotan-
toa tammikuussa 2008 tammikuuhun 2009. Tänä vuoden pituisen tarkastelujakson an = n2010 /en , n = 1, 2, 3, . . . .
aikana materiatuotanto kasvoi 2,0% ja palvelutuotanto laski 7,0%.
Monesko lukujonon jäsen on suurin, vai onko suurinta ollenkaan? Perustele väitteesi
Kuinka suuri oli materiatuotannon osuus kokonaistuotannosta tammikuussa 2009,
täsmällisesti.
(a) kun tammikuussa 2008 materia- ja palvelutuotanto olivat yhtäsuuret?

A6 Tarkastellaan kuvan mukaista tilannetta. Suora S edustaa A
(b) kun vertailuaikana kokonaistuotanto laski 2,0%?
rantaviivaa, joka olkoon koordinaatiston x-akselilla. Pis-
Anna kummatkin vastaukset 0, 1%-yksikön tarkkuuteen pyöristettynä. teessä A = (0, a) oleva uimavalvoja havaitsee pisteessä
B = (c, −b) hädässä olevan uimarin (a, b, c > 0). Uima- α P
A2 Valonsäde kulkee x-akselia pitkin positiiviseen suuntaan. valvoja juoksee vauhdilla v1 suoraan rannalle pisteeseen P
Säde heijastuu suorasta y = k(x − 3), k 6= 0. Säde kulkee
S β
ja ui sieltä suoraan vauhdilla v2 hukkuvan luo.
suoraan, paitsi heijastuessaan; heijastuessa tulo- ja lähtö-
kulma ovat yhtäsuuret (vertaa kuva). Perustele, miksi nopeimmalla mahdollisella reitillä on
(a) Millä k :n arvoilla heijastunut valonsäde leikkaa y- α cos α cos β

akselin?
= .
v1 v2 B
(b) Missä pisteessä, jos missään, heijastunut valonsäde α
leikkaa y-akselin, kun k = 2?
Anna a-kohdassa tarkka vastaus ja b-kohdassa likiarvo nel-
jällä desimaalilla.
A3 Määrää käyrien
y = x3 − ax ja y = (a − 1)x2
rajoittaman äärellisen alueen pinta-ala,
(a) kun a = 0.
(b) kun a > 0.
c TKK 2009

Tehtävä 1
A B C D
Yleisesti, merkitään vuonna 2008 materiaalituotannon osuutta µ ja µ = 0,50 µ = 0,50 µ = 0,50 µ = 0,50
2,0% 3,0% 3,0% 4,0%
(tuntematonta) kokonaistuotantoa T. Vuonna 2009 merkitään vastaa- α = 1 + 100% α = 1 + 100% α = 1 + 100% α = 1 + 100%
via suureita pilkulla: µ0 , T 0 . Merkitään vuosien 2009 ja 2008 materiaali- = 1,020 = 1,030 = 1,030 = 1,040
7,0% 8,0% 5,0% 9,0%
tuotantojen suhdetta α ja vastaavasti palvelutuotantojen β . (α, β ovat β = 1 − 100% β = 1 − 100% β = 1 − 100% β = 1 − 100%
kasvukertoimet.) Saadaan = 0,930 = 0,920 = 0,950 = 0,910
vuosi kasvu 2008 2009
materiatuotanto α µT αµT
palvelutuotanto β (1 − µ)T β(1 − µ)T
kokonaistuotanto T αµT + β(1 − µ)T
Materiatuotannon osuus 2009 näin ollen
α µT αµ
µ0 = = . (1)
α µT + β(1 − µ)T α µ + β(1 − µ)
(a) Kohdassa (a) µ = 1 − µ, joten (1) saa muodon µ0 = 0,5100/0,9750 µ0 = 0,5150/0,9750 µ0 = 0,5150/0,9900 µ0 = 0,5200/0,9750
= 0,523077 . . . = 0,528205 . . . = 0,520202 . . . = 0,533333 . . .
α
µ0 = . ≈ 0,523 ≈ 0,528 ≈ 0,520 ≈ 0,533
α+β
2,0% 4,0% 2,0% 6,0%

(b) Kohdassa (b) emme suoraan tunne µ:tä, mutta tiedämme kokonaistuo- γ = 1 − 100% γ = 1 − 100% γ = 1 − 100% γ = 1 − 100%
tannon muutoksen. Merkitään kokonaistuotannon tunnettua kasvuker- = 0,980 = 0,960 = 0,980 = 0,940
rointa γ, tällöin saadaan
µ = 0,555556 . . . µ = 0,363636 . . . µ = 0,375000 . . . µ = 0,230769 . . .
β−γ µ0 = 0,57823 . . . µ0 = 0,39015 . . . µ0 = 0,39413 . . . µ0 = 0,25532 . . .
T 0 = γT = αµT + β(1 − µ)T ⇒µ= .
β−α ≈ 0,578 ≈ 0,390 ≈ 0,394 ≈ 0,255
Sijoittamalla µ lausekkeeseen (1) saadaan tulos.
Tehtävä 2
A B C D
α
α
α P
Suora L muodostaa positiivisen x-akselin (tuleva säde) kanssan kul- a = x0 = 3 a = x0 = 6 a = x0 = 2 a = x0 = 6

man α. Heijastuneen säteen kulma x-akselin suhteen 2α. Toisaalta
kulmakertoimelle k = tan α.
Fotoni leikkaa suoran L : y = k(x − a) pisteessä P = (x0 , 0), josta
k(x0 − a) = 0 ⇔ x0 = a.
(a) Koska a > 0, y-akseli on pisteen vasemmalla puolella. Niinpä säde koh-
taa y-akselin, jos se heijastuu takaisinpäin, eli
|2α| > π/2 ⇔ |α| > π/4 ⇔
| tan α| = |k| > tan π/4 ⇔ |k| > 1.

(Suoran ja x-akselin välisen kulman on siis oltava yli 45◦ . Huomaa, että
säde voi heijastua myös x-akselin alapuolelle, kun k < −1.)
(b) Nyt |k| > 1, joten fotoni kohtaa y-akselin uudestaan. Heijastunut fotoni k=2 k=3 k=3 k=2
kulkee pisteen P kautta suoraa kr = −1,3333 kr = −0,7500 kr = −0,7500 kr = −1,3333
b = 4,0000 b = 4,5000 b = 1,5000 b = 8,0000
y − 0 = kr (x − x0 ),
jossa kulmakerroin
2 tan α 2k
kr = tan 2α = = ,
1 − tan2 α 1 − k2
kun k = tan α. Tämän suoran leikkauspisteessä y-akselin kanssa, piste
(0, b), pätee
b = kr (0 − x0 ) = −kr x0 .
Numeeriset likiarvot kr ja b ovat riittävät.
Tehtävä 3
Merkitään
f (x) = x3 − ax ja g(x) = (a − 1)x2 ,
jolloin käyrien y = f (x) ja y = g(x) leikkauspisteiden x-koordinaatit toteuttavat
h(x) = f (x) − g(x) = x3 + (1 − a)x2 − ax = 0.
Kohta (a): Kun a = 0, saadaan h(x) = x3 + x2 = x2 (x + 1) = 0, eli x ∈ {0, −1}. Koska

leikkauspisteitä on vain kaksi, ala
Z 0 Z0 0
1 4 1 3
3 1 2
A= |h(x)|; dx = x + x dx = x + x dx = .
−1 −1 −1 4 3 12
Kun a>0 saamme leikkauspisteet x ∈ {−1, 0, a} yhtälöstä
h(x) = x(x2 + (1 − a)x − a) = 0 = x(x + 1)(x − a) = 0.

Ra
Kysytty pinta-ala on A =
−1
|h(x)| dx. Selvästi h(x) > 0 kun −1 < x < 0, ja h(x) < 0
kun 0 < x < a.
Pinta-alalle saadaan
Z a Z 0 Z a
A= |h(x)| dx = h(x) dx − h(x) dx
−1 −1 0
1 1
= 0 (3 − 4(1 − a) − 6a)
− +0 − (3a4 + 4(1 − a)a3 − 6a3 )
12 12
1
1 + 2a + 2a3 + a4

=
12
jossa funktion h integraalifunktio on
Z
1
h(x) dx = (3x4 + 4(1 − a)x3 − 6ax2 ).
12
Tehtävä 4
A B C D
Merkitään tunnetuissa mittauksissa ajanhetkiä t1 , t2 ja vastaavia ti = 2, 5 ti = 2, 5 ti = 2, 5 ti = 2, 5

mitta-arvoja c1 , c2 . ci = 7, 3 ci = 5, 3 ci = 7, 2 ci = 3, 2
Tapa 1 Sijoittamalla suoraan malliin saadaan
c1 = atb1
c2 = atb2
Josta puolittain jakamalla saadaan

b = −0,92470 . . . b = −0,55749 . . . b = −1,36721 . . . b = −0,44251 . . .
ln c1 − ln c2 a = 13,28806 . . . a = 7,35855 . . . a = 18,05800 . . . a = 4,07689 . . .

c1 /c2 = (t1 /t2 )b , ln(c1 /c2 ) = b ln(t1 /t2 ), b= .
ln t1 − ln t2
t=3 t=4 t=4 t=3
Sijoittamalla takaisin saamme a = c1 t−b
1 . Kysytty pitoisuus on nyt
c = f (t) = f (3) c = f (t) = f (4) c = f (t) = f (4) c = f (t) = f (3)
c = f (t) = atb = c1 (t/t1 )b = 4,81134 . . . = 3,39741 . . . = 2,71348 . . . = 2,50726 . . .
≈ 4,811 ≈ 3,397 ≈ 2,713 ≈ 2,507
Tapa 2 Ottamalla mallista logaritmi saamme ln f (t) = ln a + b ln t.
Sijoitamalla saamme linearisen yhtälöryhmän:
ln c1 = ln a + b ln t1
ln c2 = ln a + b ln t2
josta vähentämällä (sopivasti kertomalla) puolittain saamme
ln c1 − ln c2 ln t1 ln c2 − ln t2 ln c1
b= , ln a = .
ln t1 − ln t2 ln t1 − ln t2
Sijoittamalla a, b, t saadaan pitoisuus
c = f (t) = eln a tb
Tehtävä 5
Seuraavassa mallivastauksessa p saa sarjoittain arvot
A B C D
p = 2010 p = 2012 p = 2014 p = 2016
Tapa 1 On määritelty an = np /en . Merkitään f (x) = xp /ex , jossa x ∈ R ja x ≥ 1.

Koska luonolliset luvut ovat reaalukujen osajoukko, pätee
max an = max f (x) ≤ max f (x). (2)

n x∈N 1≤x, x∈R
Reaalilukujen joukossa f on jatkuva ja derivoituva toisin kuin luonnollisten lukujen jou-

kossa. Etsitään yhtälön (2) oikean puolen maksimikohta. Tarkastellaan derivaatan nolla-
kohtia.
f 0 (x) = e−x [pxp−1 − xp ] = |e−x{z
xp−1} (p − x) = 0.
>0, kun x>0
Derivaatan ainoa nollakohta x = p. Koska f 0 (x) > 0 kun x < p ja f 0 (x) < 0 kun
x>1 on
x > p joten f (x) on aidosti kasvava funktio x < p ja aidosti vähenevä kun x > p. Niinpä
x = p on globaali maksimikohta funktiolle f (x) reaalilukujen joukossa.
Koska p on luonnollinen luku, on n=p myös maksimikohta luonnollisten luku an yli.
(Mikäli saatu nollakohta ei olisi kokonaisluku, pitäisi tarkastella funktion arvot kummal-
lakin lähimmällä kokonaislukuarvolla. Nyt yhtälössä (2) pätee yhtäsuuruus. )
Tapa 2 Muodostetaan uusi sarja
bn = ln an = p ln x − x.
Koska logaritmi, ln : N 7→ R, on aidosti kasvava funktio.
an ≥ am ⇔ bn ≥ bm ja an ≤ am ⇔ bn ≤ bm .
Niinpä {bn } ja {an } saavat maksimiarvonsa samalla parametrin n arvolla.
Haarukoimalla päädytään bp > bp−1 , bp+1 , jolloin on löydetty lokaali maksimi, muttei
välttämättä globaalia maksimia.
Tehtävä 6
Voidaan olettaa vi > 0, ja olettaa tunnetuksi, että lyhyin tien pisteiden A, P ja toisaalta
P, B välillä on suora.
Vaihtoehto 1 Tutkitaan siis pisteen P paikan valinnan merkitystä. Kiinnitetään koordi-

naatiston x-akseli rantaviivaan, origo on pisteen A projektio x-akselille, positiivinen suunta
kuvassa oikealle. Merkitään pisteitä
A = (0, a), B = (x, 0), P = (d, c),
jossa x ∈ R. Matkaan käytetty aika t on
√ p
a2 + x2 c2 + (d − x)2
t(x) = + .
v1 v2
Toisaalta
x d−x
cos α = √ , cos β = p
a 2 + x2 c2 + (d − x)2
Koska t→∞ kun |x| → ∞, derivaatan t0 (x) nollakohta vastaa ajan minimoivaa reittiä:
x −(d − x) cos α cos β

t0 (x) = √ + p = − = 0.
v1 2
a +x 2 2
v2 c + (d − x)2 v1 v2
Nopeimmalla reitillä siis pätee annettu sidos.
Huomautus. Jos edellä minimointi suoritetaan x ∈ [0, d] tai x ∈ (0, d) suhteen, joudu-
taan explisiittisesti ratkaisemaan kriittinen arvo x∗ , t0 (x∗ ) = 0, ja tutkimaan tapaukset
t(0), t(x∗ ) ja t(d). Parin (x∗ , f (x∗ ) laskeminen on kuitenkin ilmeisen työlästä.
Vaihtoehto 2 Valitsemalla kulmat α, β ∈ [0, π] muuttujiksi, saadaan
a c a c
t= + , + =d
v1 sin α v2 sin β tan α tan β
Selvästi pisteen P siirtyminen kauas välin ulkopuolelle (α → 0 tai α → π ) kasvattaa

aikaa äärettömiin. Nopeimmalla reitillä on siis t0 = 0. Olettamalla α, β jonkin yhteisen
parametrin monotoniksi funktioiksi saadaan
a cos α 0 c cos β 0 a c
t0 = α + β = 0, 0
2 α +
0
2 β =0
v1 sin2 α v2 sin2 β sin α sin
| {z } | {z } β
=:T −T
(Esimerkiksi muuttujana β = β(α), α0 = 1 ja β 0 (α) < 0.) Koska parametrisointi

α, jolloin
0
6 0, joten T 6= 0. Erottamalla tekijä T vasemmasta yhtälöstä saadaan
on monotoninen, α =
väite
0 cos α cos β
t =T − =0
v1 v2
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien dia-yhteisvalinta 2010
Insinöörivalinnan matematiikan koe, 1.6.2010 klo 14-17 ... Sarja A-FI
Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse, jos tehtävä jatkuu usealle konsep- A3 Olkoon f (x) = |2x − 6|.
tille. Laadi ratkaisut selkeästi välivaiheineen, tarvittaessa kirjoita ratkaisu uudelleen puhtaaksi.
R4
Merkitse hylkäämäsi ratkaisu tai hylkäämäsi ratkaisun osa yliviivaamalla se sillä saman tehtävän (a) Laske f (x) dx.
0
useista ratkaisuista huonoin otetaan mukaan arvosteluun. Huomaa, että kukin tehtävä arvostel-
laan kokonaisuutena, eivätkä alakohdat välttämättä ole pisteytyksessä samanarvoisia. (b) Määritä funktion f se integraalifunktio, jonka kuvaaja kulkee pisteen (3, 0)
kautta.
Apuvälineet: Kirjoitusvälineet ja funktiolaskin. Liite: Kaavakokoelma.
A4 Tarkastellaan kolmiota ABC. Pisteet P , Q, R jakavat kolmion sivut suhteessa
A1 Yritys myy katuvalaisimia 60000 kappaletta vuodessa. Valaisimien hankintahinta on
|AP | : |AB| = |BQ| : |BC| = |CR| : |CA| = 2:3.
430 e/kpl. Tehtaan kanssa sovitaan kaikille tilauserille kiinteä koko n kappaletta
valaisimia per erä. Yrityksen varasto mitoitetaan tilauserän mukaan, ja varastoti- Olkoon O jokin kiinteä piste. Merkitään
lasta maksetaan 24 n e/vuosi. Valaisinerän toimitus tehtaalta maksaa 961 e erän
koosta riippumatta. Uusi valaisinerä tilataan saapumaan vasta, kun edellinen erä on a = OA, b = OB, c = OC,
kokonaisuudessaan toimitettu varastosta asiakkaalle. p = OP , q = OQ, r = OR.
(a) Mikä tulisi valaisimen myyntihinnan olla euroina ja sentteinä, jotta
(a) Ratkaise p vektoreiden a ja b avulla.
yllämainitut kulut katettaisiin, kun n = 5000?
(b) Osoita laskemalla, että a + b + c = p + q + r.
(b) Mikä tilauserän koon n tulisi olla, jotta kustannukset minimoituisivat?
A2 Auton pyörä koostuu vanteelle asennetusta renkaasta. Auton renkaalla on suositeltu A5 Kolme vetokoiraa, pisteissä K1 = (3, 1), K2 = (0, −1) ja K3 = (−2, 0),
pyörimissuunta. Vanteet voidaan asentaan paikalleen vain “sisäpuoli” autoon päin, ovat jousella kiinni samasta kiinnityslenkistä. Kiinnityslenkki liukuu vapaasti pit-
rengas vanteelle kumminpäin vain. Etu- ja takapyörät ovat samanlaiset. kin suoraa vaijeria, jonka päät ovat pisteissä P = (0, 0) ja Q = (1, −2).
Mihin pisteeseen kiinnityslenkki asettuu, kun vetokoirien etäisyyksien neliöiden sum-
(a) Auton neljä pyörää on otettu pois huollon ajaksi. Ne tulisi asentaa takaisin ma lenkistä (eli jousien potentiaalienergia) minimoituu?
säilyttäen kunkin renkaan suositeltu pyörimissuunta. Millä todennäköisyydellä
n
näin käy, jos pyörät asennetaan takaisin satunnaisesti? X
A6 Laske tarkka arvo lausekkeelle (ak+1 − ak ), jossa n = 1000 ja
(b) Neljä rengasta asennetaan vanteille ja pyörät edelleen auton alle - kaikki tapah- k=0
tumat tehdään satunnaisesti toisistaan riippumatta. Millä todennäköisyydellä
kaikilla renkailla on niille suositeltu pyörimissuunta? (a) ak = 2k ,
(b) ak = k2k .

c 2010, Dia-valinta, c/o Aalto-yliopisto, opintotoimisto
Dia-valinnan insinöörivalinnan matematiikankoe 2010 - vastaukset kommentoitavaksi 3.6.2009
Tehtävä 1
A B C D
(a) Merkitään vuosimyyntiä m, valaisimen hintaa h, eräkustannusta a, va- m = 60000 m = 70000 m = 80000 m = 90000
rastointikustannusta c kappaletta kohden. n on siis eräkoko. Kustan- h = 430 h = 430 h = 430 h = 430
nukset valaisinta kohden ovat vähintään c = 24 c = 28 c = 32 c = 36
a = 961 a = 1024 a = 1369 a = 1156
P (n) = h + a/n + cn/m
n = 5000 . . . n = 5000 . . . n = 5000 . . . n = 5000 . . .
P = 432,1922 P = 432,2048 P = 432,2738 P = 432,2312
hinta ≥ 432,20 hinta ≥ 432,21 hinta ≥ 432,28 hinta ≥ 432,24
(b) Vastaavasti voidaan tarkastella keskimääräistä vuosikustannusta
C(n) = mP (n) = hm + am/n + cn, n≥1
Tarkastellaan vastaavan reaaliluvuilla määritellyn funktion xminimoin-

tia
C 0 (x) = −am/x2 + c = 0.
r
am
x∗ =
c
C 0 < 0 ennen ja C 0 > 0 jälkeen kriittisen pisteen (C 00 > 0), joten
vastaavasti C vähenevä ja kasvava.
Koska x∗ on kokonaisluku, on tämä myös tehtävän tarkoittama mini- n = 1550 n = 1600 n = 1850 n = 1700
mipiste n = x∗ . (Jos kyseessä ei olisi kokonaisluku pitäisi tarkastella
kumpikin kokonaisluku saadun arvon vieressä.)
Arvostelu: Osakohdat arvostellaan 2p+4p. Mikäli vaadittu pyöristys vastauksessa kohdassa a) ei ole tehty ylöspäin (kyseessä alaraja),
tehtävästä annetaan korkeintaan 5p.
Kohdassa b) oikeasta C:n lausekeesta hyvitetään 1p, kriittisestä pisteestä x∗ lisäksi 2p.
Tehtävä 2
(a) Tiedetään, että pyöriä on ollut kaksi vasemman puolen ja kaksi oikean puolen pyörää Arvostelu: Alakohdat 3p+3p. Kummassakin alakohdassa edellytetään julkituotuja pe-
(kiertosuunta määrittelee puolen). Pyörät onnistutaan laittamaan paikalleen tarkalleen rusteluja laskutavalle. Ilman riittäviä perusteluja vastauksesta hyvitetään 1p kummassa-
jos toisen puolen (sanotaan vasemman) pyörät onnistutaan laittamaan paikalleen oikein: kin kohdassa.
p = 42 13 = 16 .
(b) Koska pyörien valinta ja renkaiden asennus vanteille ovat riippumattomia, voidaan aja-
tella todennäköisyyttä muuttamatta, että asennettavat pyörät valitaan joukosta jo asen-
nettuja renkaita. Todennäköisyys sille, että kukin rengas asennetaan oikein vanteelle paik-
4
ka huomioon ottaen on 12 = 16 1
, mikä on myös kysytty todennäköisyys.
Vaihtoehtoisesti: Pyörästä tulee satunnaisella renkaan asennuksella vanteelle to-
dennäköisyydellä 1/2 oikean (vastaavasti vasemman) puolen pyörä. Tehtävän onnistu-
minen edellyttää, että vasemman puolen pyöriä tehdään tarkalleen kaksi kappaletta, vas-
taava todennköisyys q = 42 214 = 38 . Tämän lisäksi pyörät pitää asentaa paikoilleen ku-

ten kohdassa (a). Kysytty todennäköisyys on riippumattomien todennäköisyyksien tulo

1
pq = 16 .
Tehtävä 3
A B C D
Merkitään g(x) = ax − b ja c = b/a jolloin g(c) = 0. Koska a > 0, niin a=2 a=4 a=2 a=4
g(x) ≥ 0, kun x ≥ c. Niinpä b=6 b=8 b=12 b=12
( c=3 c=2 c=6 c=3
g(x), x ≥ c
f (x) =
−g(x), x ≤ c
Rx
(a) Määritellään G(x) = c
g(s)ds = 12 ax2 − bx − 12 ac2 + bc jolloin G = x2 − 6x + 9 G = 2x2 − 8x + 8 G = x2 − 12x + 36 G = 2x2 − 12x + 18
Z d
I = f (x) dx
0
Z c Z d
I = 10 I = 10 I = 37 I = 20
= −g(x) dx + g(x) dx d=4 d=3 d=7 d=4
0 c
= − G(c) +G(0) + G(d) − G(c)
|{z} |{z}
=0 =0
(b) Asetetaan (
G(x), x ≥ c
F (x) =
−G(x), x < c
jolloin (
0 g(x), x > c
F (x) = = f (x)
−g(x), x < c
ja toisaalta funktio on jatkuva, koska
lim F (x) = G(c) = 0 = −G(c) = lim F (x).

x→c+ x→c−
Selvästi kuvaaja sisältää pisteen (c, 0).
Arvostelu: Funktion f :n itseisarvolausekkeen purkaminen alueisiin +1p. Määrätyn in- Integraalifunktion oikea muoto +1p määräämättömine vakioineen, vakioiden määräämistä
Rd Rc Rd
tegraalin jako 0 = 0 + c ja numeerinen vastaus, I, antavat kumpikin +1p. +2p. (Mallivastauksessa vakioiden määräytyvät implisiittisti.) Integraalifunktion
käsitteleminen ilman määrittelyaluetta on arvotonta.
Tehtävä 4
A B C D
(a) Merkitään annettua suhdetta s: |AP | = s|AB|. Niinpä AP = sAB = s=2:3 s=3:4 s=2:3 s=3:4
s(b − a) jolloin 1 2 1 3 1 2 1 3
p= a+ b p= a+ b p= a+ b p= a+ b
3 3 4 4 3 3 4 4
p = OP = OA + AP = a + s(b − a) = (1 − s)a + sb
(b) saadaan edelleen
p = (1 − s)a + sb
q = (1 − s)b + sc
r = (1 − s)c + sa
p+q+r = (1 − s + s)a + (1 − s + s)b + (1 − s + s)c
= a+b+c
Arvostelu: Alakohdat 3p+3p. Kohta (b): Kaikki p, q, r ilmaistu a, b avulla oikein +1p. Todistelussa vaaditaan huolellista
rigiditeettiä, joka askeleen on oltava loogisesti pitävä.
Kohdassa (a) käsittely, jossa tulkittu tehtävänannosta poikkeavasti |AP | : |P B| = s voi-
daan arvostella korkeintaan 2p arvoiseksi.
Tehtävä 5
A B C D
1) Otetaan käyttöön parametri 0 ≤ α ≤ 1. Pisteelle R janalla P Q pätee
R = (1α, −2α) R = (−2α, 1α) R = (−1α, 2α) R = (2α, −1α)
R = (1 − α)P + αQ d(α) = d(α) = d(α) = d(α) =
d(α) := |K1 − R|2 + |K2 − R|2 + |K3 − R|2 (+3 − 1α)2 (+1 + 2α)2 (−3 + 1α)2 (−1 − 2α)2
+(+1 + 2α)2 +(+3 − 1α)2 +(−1 − 2α)2 +(−3 + 1α)2
+(+0 − 1α)2 +(−1 + 2α)2 +(0 + 1α)2 +(+1 − 2α)2
+(−1 + 2α)2 +(+0 − 1α)2 +(+1 − 2α)2 +(0 + 1α)2
+(−2 − 1α)2 +(+0 + 2α)2 +(+2 + 1α)2 +(0 − 2α)2
+(+0 + 2α)2 +(−2 − 1α)2 +(0 − 2α)2 +(+2 + 1α)2
= 15α2 − 2α + 15 = 15α2 − 2α + 15 = 15α2 − 2α + 15 = 15α2 − 2α + 15
Asettamalla d0 (α0 ) = 0 ja toteamalla, että d(α0 ) < d(0) < d(1), d0 (α0 ) = 30α0 − 2 d0 (α0 ) = 30α0 − 2 d0 (α0 ) = 30α0 − 2 d0 (α0 ) = 30α0 − 2
näemme, että kysytty minimipiste janalla on P Q on R(α0 ). α0 = 1/15 α0 = 1/15 α0 = 1/15 α0 = 1/15
d(α0 ) = 14,9333 d(α0 ) = 14,9333 d(α0 ) = 14,9333 d(α0 ) = 14,9333

d(0) = 15 d(0) = 15 d(0) = 15 d(0) = 15
d(1) = 28 d(1) = 28 d(1) = 28 d(1) = 28
1 −2
R(α0 ) = ( 15 , 15 ) = R(α0 ) = ( −2 1
15 , 15 ) = R(α0 ) = ( −1 2
15 , 15 ) = R(α0 ) = ( 15 2 −1
, 15 ) =
(0,0666 . . . , −0,133 . . . ) (−0,133 . . . , 0,0666 . . . ) (−0,0666 . . . , 0,133 . . . ) (0,133 . . . , −0,0666 . . . )
2) Vaihtoehtoisesti: Derivointi suoraan neliölausekkeista sie-

ventämättä. Samoin minimi voidaan perustella suoralla: Koska
lim|α|→∞ |d(α)| = ∞ saavutetaan minimi suoralla PQ jossakin
kriittisessä pisteessä ja pätee
d(α0 ) = min d(α) ≤ min d(α)

α∈R 0≤α≤1
Toisaalta 0 ≤ α0 ≤ 1 on ainoa kriittinen piste piste on samalla minimi

janalla PQ.
Arvostelu: Janan yhtälöstä ei hyvitetä. d(x, y) muodostaminen , d(α) muodostaminen Optimin perustelu ja ratkaisu oikeassa muodossa loput 2p. Optimin perustelussa on jossa-
(yksiparametrimuoto) , d0 (α) sieventäminen yhteensä 3p. α0 ratkaiseminen 1p. kin muodossa jossakin kohdassa tehtävää käytävä ilmi millä välillä parametria on käsitelty
(vrt 0 ≤ α ≤ 1 mallivastauksessa).
Tehtävä 6
Yhdistämällä termeittäin Arvostelu: Alakohdat 3p+3p.
n
X
Sn = (−ak + ak+1 ) Kohdassa a) voidaan myös näyttää, että kyseessä on geometrinen sarja ja laskea tulos
k=0 tätä käyttämällä. Tässä edellytetään kuitenkin pitävää päättelyä: laskemalla osan ter-
= −a0 + a1 − a1 + a2 − a2 · · · + an − an +an+1 = −a0 + an+1 meistä (k = 1, 2, 3) ei luoda perustetta väitteelle, että kyse on geometrisesta sarjasta.
| {z }
=0
Vastauksissa ei edellytetä likiarvoa.
Siis
(a) an+1 = 21001 , a0 = 1, S1000 = 21001 − 1 ≈ 2.143 · 10301

(b) an+1 = 1001 · 21001 , a0 = 0, S1000 = 1001 · 21001 ≈ 2.145 · 10304
Kohdassa a) vaihtoehto 1:
−ak + ak+1 = 2k+1 − 2k = (2 − 1)2k = 2k ,
joten kyseessä on geometrinen summa
n
X 1 − 2n+1
Sn = 2k = = 2n+1 − 1.
1−2
k=0
Kohdassa a) vaihtoehto 2: Kyseessä on kaksi geometrista summaa

n n n
X X X 1 − 2n+1 2 − 2n+2
Sn = −ak + ak+1 = − ak + ak+1 = − + = 2n+1 − 1
1−2 1−2
k=0 k=0 k=0
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien dia-yhteisvalinta 2010, Insinöörivalinnan matematiikankoe Kaavakokoelma
Diplomingenjörs- och arkitektutbildningens gemensamma dia-antagning 2010, Ingenjörurvals matematikprov Formelsamlig
Common University Admission in Engineering and Architecture (dia-admission) 2010, Engineering mathematics Table of Formulae
Analyysi/Analys/Analysis Derivointi/Derivering/Differentiation Integrointi/Integrering/Integration
a, b > 0 α, β vakioita/konstanter/constants. α, β vakioita/konstanter/constants.
ax = ex ln a
Z Z Z
d
Df (x) := f (x) =: f 0 (x) αf (x) + βg(x) dx = α f (x) dx + β g(x) dx
dx
ax+y = ax ay
(αf + βg)0 = αf 0 + βg 0
Z Z
b
log a = b log a f (x)0 g(x) dx = f (x)g(x) − g(x)0 f (x) dx
0 0 0
(f g) = f g + f g Z
log ab = log a + log b 0
f g f 0 − f g0 g 0 (f (x)) f 0 (x) dx = g(f (x)) + C
a =
log = log a − log b g g2
b Z
xn
0 0 0 xn−1 dx = + C, n 6= 0
Trigonometria/Trigonometri/Trigonometry ( g(f ) ) = g (f ) f n
d −1 1
Z
sin x = − sin (−x) = sin (π − x) 1
f (y) = 0 , y = f (x), f −1 (f (x)) = x dx = ln |x| + C, x 6= 0
dy f (x) x
cos x = cos (−x) = − cos (π − x)
αx
Z
Dxα = α xα−1 αx dx = + C, α > 0 ∧ α 6= 1
tan x = − tan (−x) = − tan (π − x) ln α
x x
De = e
π Z
sin x = cos( − x) sin x dx = − cos x + C
2 Dαx = αx ln α, α>0
sin x 1 1 Z
tan x = = D ln |x| = cos x dx = sin x + C
cos x cot x x
sin 2x = 2 sin x cos x 1 Z
D logα |x| = , α > 0 ∧ α 6= 1 tan x dx = − ln | cos x| + C
cos 2x = cos2 x − sin2 x x ln α
D sin x = cos x
= 2 cos2 x − 1 = 1 − 2 sin2 x Vektorit/Vektorer/Vectors
D cos x = − sin x
2 tan x ā = (a1 , a2 , a3 ), b̄ = (b1 , b2 , b3 )
tan 2x =
1 − tan2 x D tan x = 1 + tan2 x
ā · b̄ = a1 b1 + a2 b2 + a2 b2 = |ā| |b̄| cos ∠(ā, b̄)
a b c
= = |ā|2 = ā · ā
sin α sin β sin γ
c2 = a2 + b2 − 2ab cos γ ā · b̄
āb = b̄
|b̄|2

c 2010, Dia-admission, c/o Aalto University, Student Affairs

DI MAT Ratkaisut 01-10

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

DI MAT Ratkaisut 01-10

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot Sarja A

Valintakuulustelujen matematiikan koe 29.5.2001

A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdol-

A3. Tason vektoreilla a ja b on yhteinen alkupiste suoralla y 4 . Vektorin a loppu-

A4. Bakteeriviljelmässä bakteerien lukumäärä kaksinkertaistuu joka tunti, kun bakteereil-

Millä todennäköisyydellä seuraava voimakas maanjäristys

A6. Astiassa on vedellä laimennettua etanolia, jota kuluu jatkuvasti. Alkutilanteessa,

¤ Copyright HTKK 2001

Alue muodostuu osista

joiden pinta-alat ovat

Koko alueen pinta-ala on siis

Jos ympyrän säde on r ja sektorin keskuskulma

Ehdosta A’(r) = 0 Ù 6 - 2r = 0 saadaan A:n

(A:n kuvaaja on alaspäin aukeava parabeli).

Olkoon yhteinen alkupiste (x, 4) . Silloin

Siis haettu piste on (r2 5 , 4) (2 ratkaisua) . piste on (r5 2 , 4)

Oletetaan, että bakteerien lukumäärä alkuhetkellä t = 0

x(t) = bakteerien lukumäärä hetkellä t (yksikkönä tunti).

Silloin siis x(0) = A , ja x(t) = 2t A , kun 0 d t d 3 ; erityisesti

Siis p (pyöristettynä) toteuttaa 22.9 < p < 25.7 . 6p

Aika seuraavaan voimakkaaseen järistykseen on välillä 0 < t < 7 toden-

Vastaavasti t > 35 tapahtuu todennäköisyydellä

Olkoon astian tilavuus V ja olkoon qk = etanolipitoisuus k:nnen täytön jälkeen , k = 0, 1, 2, …

P(”parempi kello soi”) = p = 0.95 p = 0.85 p = 0.95 p = 0.85

a) P(”molemmat soivat”) = pq = 0.95⋅0.60 = 0.57 0.51 0.38 0.34 2p

tapaus x < -1 tai x > 5 : Saadaan 2 x 2 – 17 x + 8 = 0 4 x 2 – 9 x – 34 = 0 2 x 2 + x - 28 = 0

4x 2 – 16 x - 20 = 7x – 14 17 ± 225 9 ± 625 − 1 ± 225

tapaus − 1 ≤ x < 5 : Saadaan 2 x 2 + x - 28 = 0 4 x 2 - 23 x - 6 = 0 2 x 2 – 17 x + 8 = 0

Käytetään merkintöjä nAB jne kuten tehtävänannossa.

missä nAB , … , nCA > 0 .

Tarkasteltava lukumäärä on x = nCA + nCB = 190 + nCB .

nAB < 370 , sillä nAB + nAC = 370 ja nAC > 0 .

F:n on oltava jatkuva, erityisesti pisteessä 1 (muualla selvää).

1 13 F(x) → 6 F(x) → 5 F(x) → 4

F(π) = 7π + 7 . F(π) = 6 π + 6 F(π) = 5 π + 5 F(π) = 4 π + 4 3p

Olkoon xn = kasvaimen koko n viikon kuluttua (eli n+1. hoitokerran jälkeen) .

a) Kuinka monta prosenttia väestön määrä kasvoi kyseisellä alueella?

mukaisesti. Tässä t on aika minuutteina kannun sulkemisesta alkaen. A B

Ratkaisussa väkiluvut on ilmoitettu prosentteina 8 tuntia = 480 min

väkiluku alussa : 43 % + 57 % = 100 % t ⎛ 44 ⎞

a) P(’täysin toimiva’) = (1 – p1)(1 – p2) = 0.91 ⋅ 0.83 =

b) P(’ei täysin toimiva’) = 1 – P(’täysin toimiva’) =

1 1 1 = P(’y toimii, a ei toimi’) + P(’y ei toimi, a toimii’) =

Olkoon kärkien välinen etäisyys d ja olkoon viisarien välinen

etäisyys kun kello on 4 : kosinilause r

Kaikki suureet on annettu SI-järjestelmässä, joten tehtävä voidaan käsitellä ilman

Olkoon x = ohjehinta ; silloin Tangentilla pisteessä (x0 , y0) = (x0 , f(x0))

alennettu hinta liikkeessä A = 0.8x – 10 y – y0 = f’(x0)(x – x0)

Saadaan Yhtälö toteutuu, kun (x,y) = (2,6)

0.8x – 10 =0.9(0.9x – 20) ⇒ saadaan

⇒ 0.01x = 8 6 – x02 – 3x0 = (2x0 + 3)(2 – x0)

= 4x0 – 2x02 + 6 – 3x0

mistä saadaan ratkaisuksi

Koska lausekkeen sin2t pienin arvo on sin20 = 0 , 1 1 1 1 − t 02 + t 0 + 1

Derivaatan etumerkkitarkastelu ⇒ löydetty arvo on max-kohta.

a) Lyhimpiä reittejä on 5 kappaletta; kuvat ja todennäköisyydet:

P(’kohtaavat’) = P(’molemmat ylänurkan kautta) + P(’molemmat keskipisteen kautta’)

Olkoon seudun väkiluku vuoden 2004 alussa A > 0.

a) Vuoden 2024 alussa on

Tampereen asukasluku = x = 1.00920 ⋅64.9 A = 77.63... A, = 73.14... = 76.11... = 71.70...

ln(64.9 / 35.1) = 51.83... = 56.63... 38.91...

Siis Tampereella on ensi kerran vähemmän asukkaita 78 vuoden

tällöin vastaavasti x = 0 tai x = 1/5.

Selvästi 0 < α < π/4, lisäksi voidaan olettaa, että

tapahtuman todennäköisyys on (ns. binomitodennäköisyys)

Kohta b) Hyppy seuraavaan pisteeseen, Pk → Pk+1 , on aina k :stä riippumaton vakio,