Valmennuskirje Lokakuu 2022

Zhiyuan Liu

Helpommat Tehtävät
Tehtävä 1
Jos b on 1, 2 tai 5, tulo ab ei ole ikinä jaollinen kuudella. Jos b = 3, a = 2
on ainoa ratkaisu. Jos b = 4, a = 3 on ainoa ratkaisu. Jos b = 6, a
voi olla mikä vaan luku joukosta {1, 2, 3, 4, 5, 6}. Kaikki ratkaisut ovat siis
(a, b) = (2, 3), (3, 4), (1, 6), (2, 6), (3, 6), (4, 6), (5, 6), (6, 6).

Tehtävä 2
Havaitaan, että menetelmässä jokaisesta paperiarkista tulee 4 sivua. Sivujen
kokonaismäärä täytyy olla siis jaollinen neljällä. Siksi 22 ei kelpaa sivumääräksi,
mutta 24 kyllä kelpaa.

Tehtävä 3
Kun tehdään siirto, nappulan alla olevan ruudun väri vaihtuu. Jos tehdään
kaksi (tai mikä vaan parillinen määrä) siirtoja, päädytään alkuperäiseen
väriin. Siirtoja tehdään yhteensä 11 kertaa, jolloin alkuperäisen ruudun väri
ja lopullisen ruudun väri poikkeavat.
Näin ollen ei ole mahdollista, että alku- ja loppuruutu ovat samat.

Tehtävä 4
Olkoon piste W ympyrän T keskipiste. Pätee siis jokaiselle Q ∈ T epäyhtälö QW <
1/2. Ympyrä T on ympyrän S sisällä jos ja vain jos jokaiselle pisteelle Q
pätee aina QP < 1, kun QW < 1/2. Havaitaan, että P ∈ T eli P W < 1/2.
Kolmioepäyhtälön mukaan:

QP ≤ QW + W P < 1/2 + 1/2 = 1

QED.

1
Tehtävä 6
Induktiotodistuksella havaitaan, että an = 2 + 5n ≡ 2 (mod 5). 2 ei ole
neliönjäännös modulo 5 Eulerin kriteerin mukaan:
5−1
2 2 ≡ 4 ≡ −1 (mod 5)
Näin ollen ei ole olemassa sellaista lukua x siten, että x2 = an .

Tehtävä 9
Kolmioepäyhtälön mukaan
a+b
a + b ≥ c ⇐⇒ ≥1
c
a+c
a + c ≥ b ⇐⇒ ≥1
b
b+c
b + c ≥ a ⇐⇒ ≥1
a
(Ja yhtäsuuruudet eivät voi päteä samaan aikaan). Näin ollen

(a2022 + b2022 )(a + c) (b2022 + c2022 )(a + b) (a2022 + c2022 )(b + c)

+ +
b c a

> a2022 + b2022 + b2022 + c2022 + a2022 + c2022 = 2(a2022 + b2022 + c2022 )

QED.

Vaikeammat Tehtävät
Tehtävä 12
Havaitaan ensin, että k täytyy olla m:n ja n:n välissä. Muulloin joko pätee
m2 + n > k 2 + k tai m2 + n < k 2 + k. Oletetaan, että m > n. Näin ollen
pätee m > k > n. 1

k 2 − m2 = n − k
1
Jos yksi luvuista m, n on k, toinen pitää olla k myös, muuten m2 + n ̸= k 2 + k.

2
 eli

(k + m)(k − m) = n − k
Havaitaan, että k + m > k + k = 2k eli (k + m)(k − m) < 2k(k − m).2
Näin ollen

n − k < 2k(k − m) < 0

∴ |n − k| > |2k(k − m)| = 2k|k − m| ≥ 2k

(k − m ̸= 0 eli |k − m| ≥ 1)
Kuitenkin ottaen huomioon n ̸= k, pätee kolmioepäyhtälö:

2k ≤ |n − k| ≤ |n| + |k| = n + k < k + k = 2k

∴ 2k < 2k
Tämä tuottaa ristiriidan. Täytyy siis pädetä m ≤ n, mikäli sellainen
lukukolmikko (m, n, k) on ratkaisu.

Tehtävä 16
Todistetaan induktiolla, että jokaiselle luvulle n ≥ 2 pätee
 
1
an = n n!
2
Perusaskel: a2 = 2 · a1 = 2 = 12 · 2 2!.

Induktiivinen askel: Oletetaan, että jokaiselle luvulle 1 < k ≤ n pätee

 
1
ak = k k!
2
Näin ollen

n−1
! n−1   ! n−1
!
X X 1 n X
an = n ak =n 1+ k k! = 1+ (k) k!
k=1 k=2
2 2 k=1

n−1
! n−1
!  
n X n X n
= 1+ (k + 1) k! − k! = 1+ (k + 1)! − k! = 1+n!−1
2 k=1
2 k=1
2
2
k − m < 0.

3
  
1
= n n!
2
Näin ollen an on jaollinen luvulla n! täsmälleen silloin, kun n/2 on kokon-
aisluku eli kun n on parillinen.

Tehtävä 17
Kutsutaan luku n w-täydelliseksi, jos Allanin pelillä luvuista w, w + 1, ..., n
saadaan mikä tahansa luku k ∈ {w+1, ..., n−1}, 0 ≤ w < n−1. Triviaalisesti
3 on 1-täydellinen, sillä {2, ..., 3 − 1} = {2} ja Allanin pelillä saadaan
1+3
1, 2, 3 → 2, → 2, 2 → 2
2
Tavoite on siis todistaa, että 2022 on 1-täydellinen.
Lemma. Jos luku N on w-täydellinen, luku N +r on (w +r)-täydellinen.
Todistus. Jos halutaan saavuttaa mikä vaan luku joukossa k ∈ {w +
r + 1, ..., N + r − 1} Allanin pelillä luvuilla w + r, ..., N + r, käytetään w-
täydellisyyttä: luvuilla w, ..., N saadaan jotenkin luku k − r Allanin pelissä.
Annetaan tälle pelille nimi “Peli 1”. Nyt otetaan keskiarvot täysin samalla
tavalla luvuille w + r, ..., N + r. Esim. jos lukuparista a, b otetaan keskiarvo,
ja saadaan c pelissä 1, otetaan uudessa pelissä lukuparin a+r, b+r keskiarvo,
jolloin saadaan c+r. Näin ollen Allanin peli luvuilla w+r, ..., N +r saavuttaa
luvun k, jos otetaan keskiarvoja samalla tavalla kuin pelissä 1. Näin ollen
N + r on (w + r)-täydellinen.
Nyt alkaa varsinainen ratkaisu. Todistetaan vahvempi väite: todistetaan
induktiolla, että kaikki luonnolliset luvut n ≥ 3 ovat 1-täydellisiä.
Perustapaus n = 3 todistettin aiemmin.
Induktioaskel: Oletetaan, että n on 1-täydellinen. Tarkastellaan joukon
{2, ..., n} alkioita:

• Tapaus 1: n on parillinen. Siis n + 1 on pariton. Tällöin voidaan

jakaa joukko kolmeen joukkoon. {2, ..., n} = {2, ..., n/2} ∪ {n/2 + 1} ∪
{n/2 + 2, ..., n}. Triviaalisesti jos pelataan Allanin peliä luvuilla 1, ...,
n+1, saadaan n/2 + 1, sillä otetaan lukuparien (1, n + 1), (2, n), (3, n −
1), ..., (n/2, n/2 + 2) keskiarvot, jolloin peli on muotoa n/2 + 1, n/2 +
1, ..., n/2 + 1 eli saadaan luku n/2 + 1 Allanin pelillä. Jos t ∈ {n/2 +
2, ..., n}, valitaan t∗ := 2t − n − 1 ∈ {3, ..., n − 1}. Pelataan Allanin
peliä luvuilla 1, ..., n + 1. Hypoteesin mukaan n on 1-täydellinen eli
voidaan ottaa keskiarvoja tietyllä tavalla, jotta 1, ..., n → t∗ . Nyt
pelissä on jäljellä vain luvut t∗ , n + 1. Otetaan keskiarvo.

4
 t∗ + n + 1 2t
= =t
2 2
Allanin peli on siis muotoa 1, ..., n + 1 → t∗ , n + 1 → t. Jokainen luku
t ∈ {n/2+2, ..., n} voidaan saavuttaa Allanin pelillä luvuilla 1, ..., n+1.
Olkoon nyt luku l ∈ {2, ..., n/2}. Valitaan l∗ := 2l − 1 ∈ {3, ..., n − 1}.
Hypoteesin mukaan n on 1-täydellinen eli n + 1 on 2-täydellinen eli
voidaan ottaa keskiarvoja tietyllä tavalla, jotta 2, ..., n + 1 → l∗ . Nyt
pelissä on jäljellä vain luvut 1, l∗ . Otetaan keskiarvo.

l∗ + 1 2l
= =l
2 2
Allanin peli on siis muotoa 1, ..., n + 1 → 1, l∗ → l. Näin ollen Allanin
pelillä voidaan saavuttaa mikä vaan luku joukossa {2, ..., n}. n + 1 on
siis 1-täydellinen. QED.

• Tapaus 2: n on pariton. Jaetaan joukko kahteen joukkoon. {2, ..., n} =

{2, ..., (n + 1)/2} ∪ {(n + 1)/2 + 1, ..., n}. Todistus on samankaltainen
kuin tapauksessa 1.

Jokainen luonnollinen luku n ≥ 3 on siis 1-täydellinen induktion perus-

teella. Nimenomaan 2022 on 1-täydellinen. QED.

Tehtävä 19
Pisteiden konveksi verho on pienin konveksi joukko, joka sisältää ne. Ky-
seessä olevien pisteiden konveksi verho voi olla konveksi viisikulmio, konveksi
nelikulmio (yksi piste sisällä) tai kolmio (kaksi pistettä sisällä).
Jos konveksi verho on konveksi viisikulmio tai nelikulmio, triviaalisesti
löytyy neljän pisteen osajoukko, joka muodostaa konveksin nelikulmion. Olete-
taan siis, että kyseessä oleva konveksi verho on kolmio, jonka sisällä on kaksi
pisteistä. Olkoot ne A, B. Suora AB leikkaa kolmion kaksi sivua (Mitkään
kolme pistettä eivät ole samalla suoralla, joten AB ei leikkaa kärkeä). Näin
ollen olkoot kolmion viimeisen sivun kärjet C, D. ABCD on konveksi ne-
likulmio.

5
Figure 1: ABCD on konveksi, sillä ∠ABD, ∠CAB < 180◦ ja ∠BDC
sekä ∠DCA ovat pienempiä kuin kolmion kulmia.

Figure 2: Konveksi verho on nelikulmio.

Figure 3: Konveksi verho on viisikulmio.