Matematiikka 1

MATEMATIIKKA osa 1

1. LASKENNAN PERUSTEET Lukualueet

Laskujärjestys
Murtoluvut
Ensimmäisen asteen yhtälö
Funktio
Yhtälöparit
Kolmio
Vektorit

2. POTENSSI JA JUURI Potenssin määritelmä ja laskusäännöt

Neliöjuuri
Kuutiojuuri
Yleinen juuri
Murtopotenssi

3. POLYNOMI Polynomien laskutoimitukset

Tekijöihin jakaminen
Muistikaavat
Murtolausekkeet

4. YHTÄLÖ- JA POLYNOMIOPIN TÄYDENNYS

Murtoyhtälöistä
Toisen asteen yhtälö
Korkeamman asteen yhtälöistä
Juuriyhtälö
Epäyhtälö

5. YHTÄLÖRYHMÄT Useamman yhtälönryhmä

6. GEOMETRIAA Yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus

Monikulmio

Oamk/ ELSA 2018 1

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1 LASKENNAN PERUSTEET

1.1 Lukujoukot

Palautetaan aluksi mieleen lukujoukkojen määrittelyt.

N = {0, 1, 2, 3,…} luonnolliset luvut

Z = {…, –2, –1, 0, 1, 2,…} kokonaisluvut
Q = { m | m, n ∈ Z, n ≠ 0} rationaaliluvut (murtoluvut)
n

R = reaalilukujen joukko = rationaali- ja irrationaalilukujen joukko

Luonnolliset luvut N (englanniksi Natural) ilmaisevat lukumäärää ja järjestystä. Ihminen omak-

sui ne jo esihistoriallisella ajalla. Luonnollisten lukujen joukossa yhtälöllä x + 4 = 1 ei ole ratkai-
sua. Tämä puute poistui, kun luonnollisten lukujen joukkoa laajennettiin negatiivisilla kokonais-
luvuilla –1, –2, –3, … Näin muodostui kokonaislukujen joukko Z (saksaksi Zahl). Luonnolliset
luvut ovat mukana joukossa Z, joten N on Z:n osajoukko eli N ⊂ Z.

Kokonaislukujen joukossa yhtälöllä 2x = 7 ei ole ratkaisua. Tämän takia kokonaislukujen jouk-

m
koon lisättiin murtoluvut , missä m, n ∈ Z ja n ≠ 0. Näin muodostui rationaalilukujen joukko
n
Q (englanniksi Quotient). Jokaisen rationaaliluvun desimaalimuoto on joko päättyvä tai päät-
tymätön ja jaksollinen.

Rationaalilukujen joukkoakin jouduttiin laajentamaan, koska esimerkiksi yhtälöllä x² = 2 ei ole

ratkaisua, kun x ∈ Q. Kun rationaalilukujen joukkoon lisättiin irrationaaliluvut, muodostui re-
aalilukujen joukko R (englanniksi Real). Irrationaalilukuja ei voida esittää murtolukumuodossa
m
ja niiden desimaalimuoto on aina päättymätön ja jaksoton. Irrationaalilukuja ovat esimerkiksi
n
π ≈ 3,14159265 ja 2≈ 1,41421356.

Oamk/ ELSA 2018 2

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Seuraavat tärkeät laskulait ovat voimassa kaikille reaaliluvuille.

Esimerkki
Vaihdantalait a+b=b+a (−2) + 3 = 3 + (– 2) = 1
ab = ba 2 ⋅ 3 = 3⋅2 = 6

Liitäntälait a + (b + c) = (a + b) + c = a + b + c 1 + (2 + 3) = (1+ 2) + 3
a(bc) = (ab)c = abc 2⋅(2⋅3) = (2⋅2) ⋅3 = 2⋅2⋅3

Osittelulaki a(b + c) = ab + ac 3(x − 7) = 3x – 3⋅7

= 3x − 21
Tulon nollasääntö ab = 0 ⇔ a = 0 tai b = 0

Kaksi reaalilukua, joiden summa = 0, ovat toistensa vastalukuja. Käytetään luvun a vastaluvulle
merkintää –a.

Vastalukujen summa a + (−a) = 0 3 + (−3) = 0

Kaksi reaalilukua, joiden tulo = 1, ovat toistensa käänteislukuja.

Luvun a ≠ 0 käänteisluku on 1a .

Käänteislukujen tulo a ⋅ a1 = 1 2⋅ 1 = 1
2

Jos a ja b ovat kaksi reaalilukua, niin a on pienempi kuin b (a < b) tai a on yhtä suuri kuin b tai
a on suurempi kuin b (a > b). Reaaliluvuilla on siis suuruusjärjestys.

Reaalilukujen joukkoa havainnollistetaan lukusuoralla. Jokaista reaalilukua vastaa lukusuoran

piste. Kääntäen, jokaista lukusuoran pistettä vastaa yksi reaaliluku. Siis reaaliluvut täyttävät lu-
kusuoran aukottomasti. Seuraavalla sivulla katsotaan, miten reaalilukuvälejä merkitään sekä mi-
ten niitä havainnollistetaan lukusuoralla.

Oamk/ ELSA 2018 3

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Erilaisia välejä

Oamk/ ELSA 2018 4

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Reaaliluvun itseisarvo saadaan jättämällä luvusta etumerkki pois. Voidaan myös sanoa, että ei-
negatiivisen luvun itseisarvo on luku itse, mutta negatiivisen luvun itseisarvo on luvun vastaluku,
siis
 a, kun a ≥ 0
a =
− a, kun a < 0
Jälkimmäinen tapa on yleispätevämpi.

Esimerkki 1. a) +7,59= 7,59

b) 0= 0
c) −5,13= −(−5,13) = 5,13

 x − 1, kun x − 1 ≥ 0 eli kun x ≥ 1

d) x − 1 = 
− (x − 1) = 1 − x, kun x − 1 < 0 eli kun x < 1

Huom. On olemassa yksinkertaisia yhtälöitä, joilla ei ole ratkaisua edes reaalilukujen joukossa
(esimerkiksi x² = −5). Tästä ongelmasta selvitään, kun laajennetaan reaalilukujen joukko komp-
leksilukujen joukoksi C (englanniksi Complex).

C = {a + bi | a, b ∈ R}, missä i on imaginaariyksikkö, jolla on ominaisuus i² = −1.

Muotoa a + bi, b ≠ 0 olevia lukuja sanotaan imaginaariluvuiksi. Palataan näihin myöhemmin.

Tehtäviä.

1. Ilmoita suppein lukujoukko, johon annettu luku kuuluu.

1
a) 32 b) –7 c) 3
2 d) − e) 2i f) –1,23469838263…
8

2. Kuinka pitkä on lukujen

a) x ja 0 b) x ja –x c) 4s ja s välimatka lukusuoralla?

3. Laske (poista itseisarvomerkit)

a) | 3 | b) | 2 – 3,1| c) | –2π | d) | 3 – π |.

Oamk/ ELSA 2018 5

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.2 Peruslaskutoimitukset

Elleivät sulkeet toisin määrää, noudatetaan seuraavaa laskujärjestystä:

1. potenssiin korotus
2. kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle
3. yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle

Sulkumerkeillä osoitetaan poikkeava laskujärjestys siten, että sulkeissa olevat laskut lasketaan
ensin. Jos lausekkeessa on useita sisäkkäisiä sulkeita, niin laskeminen aloitetaan sisimmistä kaa-
risulkeista ( ), sitten poistetaan hakasulkeet [ ] ja viimeksi aaltosulkeet { }.

3 ⋅ 2 ⋅ 11 − 4 ⋅ 9 66 − 36 30
Esimerkki 2. = = =6
5 5 5
toinen tulkinta (3 ∙ 2 ∙ 11 – 4 ∙ 9) : 5 = (66 – 36) : 5 = 30 : 5 = 6

49 ⋅ 12 588
Esimerkki 3. (62 − 13) ⋅ (17 − 5) = = ≈ −15,1
− (18 + 21) − 39 − 39
Mikäli unohdat kirjoittaa sulkeet, lasku muuttuu täysin!
62 − 13 ⋅ 17 − 5 62 − 221 − 5 − 164
Ja näinhän siinä käy: = = ≈ −54,7
− 18 + 21 3 3

5,1 ⋅ 7,4
Esimerkki 4. syötetään laskimeen sulkeiden avulla näin (5,1 ⋅ 7,4) : (1,7 ⋅ 2,0).
1,7 ⋅ 2,0

(tai ilman sulkeita 5,1 ⋅ 7,4 : 1,7 : 2,0)

Esimerkki 5. Laske laskimella 37 – 2[2(2⋅3⋅2 − 13)(2⋅31)] + 1

Jos rohkeus (tai laskimen sulkumerkit) ei riitä, laske vaiheittain:
37 – 2[2(2⋅3⋅2 − 13)(2⋅31)] + 1 = 37 – 2[2(−1)(62)] + 1
= 37 – 2[−124] + 1 = 37 + 248 + 1 = 286

Laskujärjestys täytyy kuitenkin hallita, kun laskussa on mukana kirjaimia.

Tehtäviä.

2(4(102 − 87 ))
4. Laske a) (500 – 5(112 – 13))7 + 15 b) .
32 − 4 ⋅ 8 + 4

Oamk/ ELSA 2018 6

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.3 Murtoluvut

Murtoluvut on syytä kerrata, koska hyvin monissa matematiikan tehtävissä joudut soveltamaan
murtolukulaskujen menetelmiä.

Murtolukuihin liittyviä käsitteitä ja nimityksiä:

3 ← osoittaja 1
2 ← sekaluku
4 ← nimittäjä 7

1 5 samannimiset
, ← (sama luku nimittäjänä)
7 7 murtoluvut

Laventaminen:
3)
5 15 osoittaja ja nimittäjä kerrotaan samalla luvulla
=
9 27 (murtoluvun arvo ei muutu)

Supistaminen:

24 (6 4 osoittaja ja nimittäjä jaetaan samalla luvulla

=
42 7 (murtoluvun arvo ei muutu)

Murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku:

1. Muutetaan murtoluvut samannimisiksi (lavennetaan tai supistetaan).
2. Osoittajat lasketaan yhteen tai vähennetään ja nimittäjäksi tulee yhteinen ni-
mittäjä.
Siis
a c a+c a c a −c
+ = − =
b b b b b b

3 1 4 3+1+ 4 8 3
Esimerkki 6. a) + + = = =1
5 5 5 5 5 5
5) 2 3) 4 10 12 10 + 12 22 7
b) + = + = = =1
3 5 15 15 15 15 15
b) 2x a ) 4x 2bx 4ax 2bx − 4ax
c) − = − = .
a b ab ab ab

Oamk/ ELSA 2018 7

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Murtolukujen kertolasku:
Osoittajat kerrotaan keskenään ja nimittäjät kerrotaan keskenään.
a c ac
Siis ⋅ =
b d bd

3 4 3 ⋅ 4 12
Esimerkki 7. a) ⋅ = =
5 7 5 ⋅ 7 35
4a 2y 4a ⋅ 2 y 4 ⋅ 2 ⋅ a ⋅ y 8ay
b) ⋅ = = =
5b 3x 5b ⋅ 3x 5 ⋅ 3 ⋅ b ⋅ x 15bx
5 4 5 4 ⋅ 5 4 ⋅ 5 20 2 1
c) 4 ⋅ = ⋅ = = = =3 =3
6 1 6 1⋅ 6 6 6 6 3
tai supistetaan jo matkan varrella
5 4 5 4 ⋅ 5 (2 2 ⋅ 5 10 1 1
4⋅ = ⋅ = = = =3 =3 .
6 1 6 1⋅ 6 3 3 3 3

Murtolukujen jakolasku:
Jaettava kerrotaan jakajan käänteisluvulla.
Siis
a c a d ad
: = ⋅ =
b d b c bc

7 6 7 5 7 ⋅ 5 35 11
Esimerkki 8. a) : = ⋅ = = =2
2 5 2 6 2 ⋅ 6 12 12

b) 2x : 5y = 2x ⋅ 4b = 2 ⋅ 4 ⋅ x ⋅ b = 8bx
3a 4b 3a 5y 3⋅5⋅ a ⋅ y 15ay

3 3 4 3 1 3
c) :4= : = ⋅ =
5 5 1 5 4 20
2 3 6 ⋅ 3 18
d) 6 : = 6⋅ = = =9
3 2 2 2
tai supistetaan jo matkan varrella
2 3 6 ⋅ 3 (2 3 ⋅ 3 9
6: = 6⋅ = = = =9.
3 2 2 1 1

Oamk/ ELSA 2018 8

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Tehtäviä.

5. Laske ilman laskinta

3 3 1 3 1 1 3 6z 5w
a) + b) − 1 + c) − + − (− ) d) − .
4 4 4 4 2 3 4 7 2a

6. Laske ilman laskinta

2a
2 1 5 1 1
a) ( − ) ⋅ 2 b) 16 ⋅ c) 3 : 1 d) 15
3 2 12 3 4 4a
3
1+ 2 + 3 1 2 3 1 5 1 4 5 5
e) 12 : (−3) ⋅ 5 f) : g) − ⋅ + : h) −1 : .
2⋅2 3 5 5 4 8 3 3 8 12

7. Sievennä

1 1  ab   bc 
a) ⋅a b) a : c) x : 3z d)  −  :   .
a b 2y 4y  3xy   6y 

8. Sievennä
xy 3 xy
a) ⋅ : +4 b) 5 ⋅  a : 2a + 1 − a c) 2a ⋅ 2 x − 4a : 3y .
4 5 z 4 3 9  2 4b 5 y 5b 4 x

9. Laske

a) 1 − 1 1 − 1 1 − 1 1 − 1  b) 3 + 4 ⋅ (5 + 6) c) 9 − 9 : 3 − 3 .

 2  3  4  5 (3 − 4) ⋅ 5 + 6

10. Laske ilman laskinta

542 + 5420 542 ⋅ 5420 3000 + 300 4 ⋅ 31 + 6 ⋅ 31
a) b) c) d) .
542 542 300 31

2
11. Matti osti itselleen 32 euron luistimet. Hän käytti ostokseen rahoistaan. Kuinka paljon
3
Matilla oli rahaa ennen ostosta?

12. Maija tekee pesuaineliuoksen auton pesua varten. Hän sekoittaa yhden litran pesuainetta ja
yhdeksän litraa vettä. Kuinka moniprosenttisen pesuaineliuoksen hän saa?

Oamk/ ELSA 2018 9

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.4 Ensimmäisen asteen yhtälö

Yhtälössä on kaksi puolta, vasen ja oikea, jotka tarkoittavat samaa asiaa eri tavoin ilmaistuna.
Yhtälössä voi olla yksi tai useampia muuttujia. Tuntematonta muuttujaa merkitään usein x-kirjai-
mella, mutta aivan yhtä hyvin se voi olla jokin muukin kirjain.

Yhtälön ratkaiseminen tarkoittaa yhtälön kaikkien juurien (ratkaisujen) määrittämistä.

Näin aluksi on tarpeen kerrata ensimmäisen asteen (tuntemattoman korkein potenssi on 1) yhtälön
ratkaiseminen. Ratkaisua haettaessa yhtälö pelkistetään seuraavien sääntöjen avulla mahdollisim-
man yksinkertaiseen muotoon. (Näiden toimenpiteiden soveltaminen ei vaikuta yhtälön juuriin.)

Yhtälön molemmille puolille saa lisätä saman luvun tai lausekkeen.

Yhtälön molemmat puolet voi kertoa ja jakaa samalla luvulla tai lausekkeella. Täl-
löin niin kertojan kuin jakajan on oltava nollasta poikkeava.

Tätä ratkaisuohjetta noudattamalla yhtälön ratkaisun ainakin pitäisi onnistua:

1. Poista nimittäjät kerro yhtälön molemmat puolet sopivalla luvulla

2. Poista sulut kerro sulkeiden sisälle

3. Siirrä tuntemattoman sisältävät termit siirrä jäseniä = -merkin eri puolille,

toiselle puolelle (esim. vasemmalle), samalla siirrettävän jäsenen etumerkki vaihtuu
muut toiselle (esim. oikealle)

4. Yhdistä samanmuotoiset termit suorita yhteen ja vähennyslaskut

5. Poista tuntemattoman kerroin jaa yhtälön molemmat puolet tuntemattoman ker-

toimella

6. Tarkista sijoita saatu juuri alkuperäiseen yhtälöön

Oamk/ ELSA 2018 10

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Esimerkki 9. Ratkaise yhtälö 7 + 9x = 3(x + 1).

7 + 9x = 3(x + 1) Kerrotaan sulkeet auki
7 + 9x = 3x + 3 Siirretään 3x vasemmalle ja 7 oikealle
9x – 3x = 3 – 7 Yhdistetään samanmuotoiset termit
6x = – 4 Jaetaan yhtälön molemmat puolet x:n kertoimella
−4 2
x= = −
6 3
2 2 2
Tarkistus: sijoita x = − alkuperäiseen yhtälöön. 7 + 9⋅( − ) = 3( − + 1),
3 3 3
2
koska vasen- ja oikeapuoli ovat samat, x = − toteuttaa yhtälön.
3

Esimerkki 10. Ratkaise yhtälö 7 – 5(x – 2) = 2.

7 – 5(x – 2) = 2 Kerrotaan sulkeet auki HUOM ! kerrotaan –5:llä
7 – 5x + 10 = 2 Siirretään 7 ja 10 (tai 17) oikealle
– 5x = 2 –7 – 10 Yhdistetään samanmuotoiset termit
– 5x = –15 Jaetaan yhtälön molemmat puolet x:n kertoimella
− 15
x= =3 Tarkistus: sijoita x = 3 alkuperäiseen yhtälöön….
−5

Esimerkki 11. Ratkaise yhtälöstä pV = nRT a) V , b) T.

Ratkaisu.
a) pV = nRT : p

nRT
V=
p

b) pV = nRT : nR
pV
=T
nR

pV
T=
nR

Oamk/ ELSA 2018 11

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

200 50
Esimerkki 12. Ratkaise yhtälö = .
x +1 x −1

Ratkaisu.
Yhtälö on verrannon muodossa, joten nimittäjät saa nopeimmin pois "kertomalla ristiin".
a c
Ristiin kertominen: ⇔ a ⋅d = b⋅c
b d
200 50
x +1 x −1
200(x − 1) = 50(x + 1)
200x − 200 = 50x + 50
200x − 50x = 50 + 200
150x = 250
250 2
x= =1
150 3
2
Tarkistetaan, että ko. vastaus on laskettu oikein ja ettei jakajana ole nolla… 1 +1≠0.
3

Huom. Koska luvulla nolla ei voi jakaa, murtolausekkeen arvo voidaan laskea vain niillä muut-
tujan arvoilla, joilla nimittäjän arvoksi ei tule nolla.
200
Edellä olevan esimerkin 12 murtolausekkeen nimittäjä on nolla, kun x = –1. Ja murtolau-
x +1
50
sekkeen nimittäjä on nolla, kun x = 1. Murtolauseke on siis määritelty, kun x ≠ ±1.
x −1

Esimerkki 13. Ratkaise tiheyden kaavasta a) massa m ja b) tilavuus V.

Ratkaisu.
m
a) ρ = ⋅V
V
ρV = m
m = ρV

m
b) ρ = ⋅V
V
ρV = m : ρ

m
V=
ρ

Oamk/ ELSA 2018 12

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Tehtäviä.

Ratkaise yhtälöt tehtävissä 13 – 17.

x 3
13. a) 11 − 2x = 17 − 5x b) 3x − (x − 2 ) = 4 c) = .
12 4

: 5 = 4x − 3(2x + 1) .
7
14. a) 3x − 2(x − 5) = 4x − 12 b)
2

15. a) 4(x + 1) − 3x = 3x + 2 b) 4 − 4 x − 4  = −4( x − 4) .

4 

1 4x 2 1
16. a) x + = b) − =0.
6 3 x +1 x −1

17. a) 3(2x + 1) + 5 = 8x b) (x − 7 y ) − (− x − 7 y ) = (2 + 11x )( −3) − 3 .

18. Ratkaise verrannot

6 x + 1 8x − 5 x + 3 x +1 4−t 5
a) = b) = c) = .
3 2 4 2 t +1 3

Ratkaise tehtävissä 19 – 26 merkitty suure.

19. a) P = UI cos ϕ , I b) F = ma, a.

s
20. a) v = , s b) E = U + Ep + EK, U.
t

A∆υ 1
21. a) Q = λ t, A b) τ = , λ.
d λ

v0 + v
22. a) v = v 0 + at , t b) v k = , v.
2

ω A∆υ
23. a) n = , ω b) Q = λ t , d.
2π d

1
24. a) X C = , C b) X L = 2π f L , L
2π f C

Oamk/ ELSA 2018 13

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1 2
25. a) p 0 + ρv + hρg = c , hb) U = Ed, d.
2

26. a) v = fλ , λ b) F = 1 q 1q 2
, q2.
4πε 0 r2

27. Etsi KAAVASTOSTA katkaistun kartion tilavuuden kaava ja ratkaise seuraava ongelma. 21
litran ämpärin pohjan halkaisija on 25 cm ja suun halkaisija 30 cm. Kuinka korkea on ko.
ämpäri?

28. Matti kuluttaa kuukaudessa opintolainastaan puolet vuokraan, viidesosan vaatteisiin ja nel-
jäsosan ruokaan. Seitsemän euroa hän suunnittelee käyttävänsä tyttöystävänsä kanssa kark-
keihin, jolloin hänelle jää kymmenen euroa kuukaudessa vielä muihin menoihin. Paljonko
opintolainaa Matti nostaa kuukaudessa?

29. Matti katkaisee 19,2 kg painavasta kettingistä 3,4 m pituisen palan pois, jolloin kettingin
paino putosi 2,1 kg. Kuinka pitkä pala kettinkiä jäi jäljelle?

30. Kauppias nosti hittituotteen hintaa joulun alla 30 %. Joulun jälkeen hän alensi ko. tuotteen
hintaa 30 %. Kuinka monta prosenttia tuotteen lopullinen hinta on alkuperäistä hintaa korke-
ampi tai alhaisempi?

31. Lainaa nostettaessa siitä peritään 1,5 %:n järjestelypalkkio ja 80 €:n toimitusmaksu. Kuinka
paljon lainaa on otettava, että siitä pankin perimien kulujen jälkeen on jäljellä 15000 €?

32. Virvoitusjuoma pulloineen maksaa 1,0 €. Juoma maksaa 0,32 € enemmän kuin pullo. Kuinka
paljon maksaa pullo?

33. Lämpömäärä lasketaan kaavalla Q = c ⋅ m ⋅ ∆t , jossa c on aineen ominaislämpökapasiteetti, m

aineen massa ja Δt lämpötilan muutos. 300 litran suuruista vesimäärää lämmitetään tuomalla
siihen 20 MJ lämpöenergiaa. Kuinka paljon vesi lämpenee? Veden ominaislämpökapasiteetti
on 4,19 kJ/(kg°C).

34. Tiealueen leveys on 10 m ja pituus 10 km. Kuinka monta hehtaaria tien alle jää maata?

35. Suorakulmaisen särmiön muotoisen kontin pituus on 1,20 m, leveys 100 cm ja korkeus 12,0
dm. Kuinka monta litraa konttiin mahtuu?

Oamk/ ELSA 2018 14

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.5 Funktio

Lauseketta, joka ilmaisee, miten suure riippuu toisesta suureesta, sanotaan funktioksi. Jos nämä
suureet sijoitetaan koordinaatistoon akseleiksi, voidaan koordinaatistoon piirtää suureiden riippu-
vuutta kuvaava viiva eli funktion kuvaaja. Havainnollistetaan tilannetta esimerkillä.

Esimerkki 14. Lämpötila ajan funktiona.

t / °C lämpötila

aika
t/h

Vaakasuoralle akselille merkitään muuttuja (argumentti) ja pystysuoralle muuttujasta riippuva

funktion arvo.

Yleisesti määriteltynä funktiokäsite liittyy tilanteeseen, jossa kaksi suuretta (matematiikassa) x ja

y riippuvat toisistaan niin, että jokaista muuttujan x arvoa vastaa täsmälleen yksi y:n arvo. Näitä
y:n arvoja kutsutaan funktion arvoiksi.

Funktiota merkitään yleensä yhdellä kirjaimella (f, g, h, …, F, G, H,…). Jos funktiolle on käytetty
symbolia f, niin muuttujan x arvoa vastaavaa funktion arvoa merkitään f(x) ja sitä kutsutaan
funktion f arvoksi pisteessä x. Jos on piirrettävä funktion f kuvaaja, niin merkitään y = f(x),
jolloin saadaan määritettyä lukupareja (x, y), jotka voidaan tulkita xy-tason pisteiden koordinaa-
teiksi. Kun nämä pisteet sijoitetaan koordinaatistoon, syntyy viiva, joka on funktion f kuvaaja.

Esimerkki 15. Matemaattisen funktion kuvaaja.

y

f(x)

Funktion f nollakohdalla tarkoitetaan sellaista muuttujan x arvoa, joka toteuttaa ehdon f(x) = 0.

Oamk/ ELSA 2018 15

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Tehtäviä.

36. Erään vuorokauden aikana mitattiin ulkoilman lämpötila neljän tunnin välein. Lämpötilasta
saatiin seuraavat havainnot:
t (h) 0:00 4:00 8:00 12:00 16:00 20:00 24:00
t (°C) 10 9 13 19 22 20 13

Vaikka lämpötilan riippuvuutta kellonajasta ei voida kuvata täsmällisesti lausekkeella, voi-

daan sitä havainnollistaa käyrän avulla.
a) Piirrä havaintopisteet koordinaatistoon siten, että esität lämpötilan ajan funktiona. Tämän
empiirisen (kokeellisen) funktion kuvaaja käsittää 7 pistettä.
b) Merkitse mittauspisteiden lisäksi kuvaajaan yhtenäisellä viivalla arvio ajan ja lämpötilan
riippuvuudesta havaintopisteiden välillä ja siis kokonaisen vuorokauden aikana.
c) Arvioi kuvaajan avulla, mikä on ollut ilman lämpötila kello 10. Arvioi myös milloin
lämpötila on ollut vähintään 21 °C.

37. Kirjoita funktio: Ympyrän pinta-ala A säteen r funktiona.

38. Kotimaisen omenan kilohinta torilla on kolme euroa. Kuinka paljon maksaa 1, 2, 3, …, x
kiloa kotimaisia omenoita? Muodosta funktion lauseke, joka kuvaa kotimaisen omenan hin-
taa määrän funktiona. Kuinka paljon maksaa 1,2 kiloa omenoita? Kuinka paljon omenoita
saa kymmenellä eurolla?

39. Teleoperaattori tarjoaa puheluita hintaan 0,07 €/min + pvm 0,08 €/puhelu. Laadi funktion
lauseke, joka kuvaa puhelun hinnan riippuvuutta puhelun kestosta. Kuinka paljon maksaa
puhelu, jonka kesto on 5 minuuttia. Kuinka kauan saa puhua kahdella eurolla?

40. Laske funktion f(x) = x 3 + x − 2 arvot f(2), f(0) ja f(1).

x +1
41. Missä kohdassa funktion f ( x ) = arvoa ei voida laskea?
2x − 4

42. Kuvassa on erään funktion f(x) kuvaaja.

a) Määritä kuvaajan avulla funktion arvot f(4), f(–2).
b) Missä kohdissa funktio saa arvon –1?
c) Mitkä ovat funktion nollakohdat?

Oamk/ ELSA 2018 16

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.5.1 Lineaarisen funktion kuvaaja

Jos muuttuja esiintyy funktiossa vain ensimmäisessä potenssissa, sen kuvaaja on suora. Tällöin
funktiota sanotaan lineaariseksi. Matemaattinen malli lineaarisesta funktiosta on
f(x) = kx + b ,

Suoran kaltevuutta voidaan kuvata suuntakulman, kulmakertoimen (tai suuntavektorin) avulla.

1.5.1.1 Suoran suuntakulma

Suuntakulma on suoran ja positiivisen x-akselin välinen suunnattu kulma α; –90° ≤ α ≤ 90°.

α α
x x x α x

vaakasuora nouseva pystysuora laskeva

suora suora suora suora
α = 0° 0° < α < 90° α = 90° -90° < α < 0°

1.5.1.2 Kulmakerroin

Suoran kulmakerroin k on suhde, joka määritellään: y

y2 ( x 2 , y2 )
pystysuora muutos y - koordinaatin muutos ∆y
= = .
vaakasuora muutos x - koordinaatin muutos ∆x

∆y = y 2 − y1
Suhde ei riipu pisteiden valinnasta.

y1 ( x 1 , y1 )
Pisteiden ( x1 , y1 ) ja ( x 2 , y 2 ) kautta kulkevan ∆x = x 2 − x 1
suoran kulmakerroin k on k = y 2 − y1 . x1 x2 x
x 2 − x1

Suora on nouseva, kun kulmakerroin on positiivinen, ja laskeva, kun kulmakerroin on negatiivi-

nen.

Oamk/ ELSA 2018 17

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Seuraavissa kuvissa on havainnollistettu suoran kulmakertoimen ja kaltevuuden välistä suhdetta.

(Suuntakulman α ja kulmakertoimen välinen yhteys: tanα = k, –90° ≤ α ≤ 0°. )

pystysuora α = 90°,
kulmakerrointa ei ole

nouseva suora laskeva suora vaakasuora, α = 0°, k = 0

k>0 k<0

Vaakasuoran suoran kulmakerroin on 0. Pystysuoran suoran kulmakerrointa ei ole määritelty

(kulmakertoimen lausekkeessa nimittäjä = 0).

Tavallisesti suoran yhtälö ilmoitetaan nk. ratkaistussa muodossa

eli muodossa, jossa y on ratkaistu
y = k x + b.

Vakio b ilmoittaa sen kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin.

Jos suora kulkee pisteen ( x 0 , y 0 ) kautta ja sen kulmakerroin on k,

niin suoran yhtälö on muotoa

y − y 0 = k (x − x 0 ) .

Jokaisen suoran yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon Ax + By + C = 0 (A ≠ 0 tai B ≠ 0). Jos A ja

B ovat nollasta eriävät, niin yhtälö esittää vinoa suoraa. Jos A ≠ 0, mutta B = 0, ko. yhtälö esittää
pystysuoraa suoraa. Jos taas A = 0 ja B ≠ 0, ko. suora on vaakasuora.

Oamk/ ELSA 2018 18

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Esimerkki 16. Määritetään suoran kulmakerroin ja yhtälö, kun suora kulkee pisteiden (1, –3) ja
(2, –5) kautta.

∆y − 3 − ( −5) 2
Ratkaisu. Suoran kulmakerroin on k = = = = −2 .
∆x 1− 2 −1
Suoran yhtälö on
y − y 0 = k (x − x 0 ) (tarvitaan avuksi vain toinen ko. suoran pisteistä)
y − (−3) = − 2 (x − 1) valitaan ( x 0 , y 0 ) = (1, –3)
y+3=−2x + 2
y = − 2 x −1

1.5.1.3 Suoran piirtäminen

Suoran piirtäminen voidaan toteuttaa laskemalla suoralla olevia pisteitä suoran yhtälön avulla.
Aloitetaan esimerkillä.

3
Esimerkki 17. Piirretään suora y = − x + 4 .
2
TAPA 1
Määritetään varmuuden vuoksi kolme suoran pistettä; kaksi pistettähän jo määrää suoran, mutta varmistetaan näin ettei
lipsahtanut mukaan laskuvirhettä. Tehdään taulukko, johon valitaan helpot x:n arvot ja lasketaan yhtälön avulla niitä
vastaavat y:n arvot

3
x y=− x+4 (x, y)
2
3
0 − ⋅0 + 4 = 4 (0, 4)
2
3
2 − ⋅2+ 4 =1 (2, 1)
2
3
4 − ⋅ 4 + 4 = −2 (4, –2)
2

Piirretään pisteet xy-koordinaatistoon.. ja yhdistämällä pisteet syntyy ko. suora.

TAPA 2. Sovelletaan suoran piirtämisessä seuraavia suoran yhtälöstä näkyviä tietoja:

1) Suoran yhtälössä y = k x + b vakiotermi b ilmoittaa kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin.
∆y
2) Kulmakerroin k ilmoittaa suoran kaltevuuden; k = .
∆x
3) Suoran ja x-akselin leikkauspiste saadaan sijoittamalla suoran yhtälöön y = 0.

Oamk/ ELSA 2018 19

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

3
Siis suora y = − x + 4 leikkaa y-akselin kohdassa 4 eli pisteessä (0, 4). Kulmakerroin on −
3 , joka on arvoltaan
2 2

negatiivinen. Suora on laskeva.

Ruutujen avulla edetään pisteestä (0, 4) siten, että mennään ensin alaspäin kolme ruutua (y:n siirtymä) ja sitten oikealle
2 ruutua (x:n siirtymä). (Muodostuu kulmakerroin 3/2 ja suora laskevana). Näin saavutaan suoran toiseen pisteeseen..
ja muutahan suoran piirtämiseksi ei tarvitakaan.. Siis kohtaa 3) ei välttämättä tarvitse huomioida.

y y

(0, 4) (0, 4)

3 3
(2, 1) (2, 1)
2 2
x x

3
y = − x+4
2

Korkeamman asteen funktion kuvaajia tutkitaan polynomien yhteydessä ja kurssilla Matema-

tiikka 2.

Tehtäviä.

43. Piirrä suora, jonka yhtälö on

a) y = −3x + 2 b) y = 2 x − 3 c) x = 3 d) y = – 4.

44. Ovatko seuraavat suorat nousevia vai laskevia (vai jotain muuta)? Piirrä suorat.
a) y = −0,6x + 1 b) y = 1,5x − 1,5 c) x = –3.

45. Määritä suoraan kuvasta suoran yhtälö.

a) b) c)

46. Määritä suoran kulmakerroin ja kohta, jossa suora leikkaa koordinaattiakselit.

a) y = 5x − 1 b) x = 2 y + 3 c) y = −4 x + 3 d) y = 3x + 6.

Oamk/ ELSA 2018 20

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

47. Piirrä suora, joka leikkaa y-akselin pisteessä (0, 3) ja on suoran y = –2x + 5 kanssa yhden-
suuntainen? Mikä on ko. suoran yhtälö?

48. Määritä sellaisen suoran yhtälö, joka kulkee pisteiden (3, 4) ja (4, 7) kautta.

49. Oulun Vesi veloitti vuonna 2015 perusmaksua noin 4,34 euroa kuukaudessa sekä kulutuksen
mukaan vesimaksua 1,52 €/m3 ja jätemaksua 2,08 €/m3. Kuukauden vesilasku riippuu siis
veden kulutuksesta. Jos veden kulutus kuukaudessa on x (m3), vesilasku tuolta ajalta on
4,34 + 1,52x + 2,08x euroa. (Tiettyä kulutusta vastaa yksikäsitteinen vesilasku.) a) Vesi-
lasku riippuu kulutuksesta funktion f(x) = ? mukaisesti.
b) Havainnollista vesilaskun ja kulutetun veden määrän yhteyttä kuvaajalla ja arvioi kuvaa-
jan avulla, kuinka paljon veden kulutus voi olla, jottei lasku olisi yli 30 €. Tarkista tulos
laskemalla.

1.5.2 Suhde ja verrannollisuus

Monessa arkipäivän ongelmassa on kaksi mitattavaa asiaa, jotka vaikuttavat toisiinsa. Tehtävä-
nä on selvittää, kuinka toisen muuttuminen vaikuttaa toiseen.

Esimerkki 18. a) Matilla on rahaa 20 € ja Pekalla 5 €. Kuinka moninkertainen Matin rahamäärä

on verrattuna Pekan rahamäärään?
20
= 4 eli 4-kertainen
5

b) Matti saa 164 euroa porukan 820 euron lottovoitosta. Minkä osuuden Matti
saa lottovoitosta?
164 1
= Matin osuus on siis viidesosa koko lottovoitosta.
820 5

Suhdetta käytetään esimerkiksi kartoissa, joissa suhteesta käytetään nimitystä mittakaava. Mit-
takaava ilmaisee kartalta mitatun suhteen todelliseen pituuteen maastossa. Kartassa merkintä 1 :
4 000 tarkoittaa, että todellinen pituus luonnossa on 4 000-kertainen verrattuna kartalla olevaan
pituuteen ; eli mittakaava = matka kartalla : matka luonnossa.
Mittakaava on itse asiassa sovellus suoraan verrannollisuudesta:

Oamk/ ELSA 2018 21

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.5.2.1 Suoraan verrannollisuus

Suureet ovat suoraan verrannollisia, kun toisen muuttuessa toinenkin muuttuu samassa suhteessa.
Esimerkiksi hinta ja määrä sekä vakionopeudella kuljettu matka ja siihen käytetty aika ovat suo-
raan verrannollisia asioita.

Esimerkki 19. Auto kulutti bensiiniä 20,3 litraa 250 kilometrin matkalla. Kuinka paljon bensii-
niä kului vastaavanlaisella 650 kilometrin matkalla?
Bensiiniä kuluu sitä enemmän, mitä pidempi matka ajetaan. Kysymyksessä on
siis suoraan verrannollisuus.

Tehdään verranto SUORAAN

taulukon mukaisesti
250 20,3
=
650 x
Kerrotaan ristiin ja ratkaistaan x ⇒ x = 52,78 litraa

Suoraan verrannollisten suureiden suhde on vakio.

Tästä syystä suoraan verrannollisten suureiden riippu-
vuutta toisistaan kuvaa origon kautta kulkeva suora.

Siis jos x ja y ovat suoraan verrannolliset,

y
niin = k eli y = kx,
x
missä k = vakio (verrannollisuuskerroin).

Esimerkki 20. Kuinka paljon 320 grammaa mansikoita maksaa, kun 4,2 kg samoja mansikoita
maksoi 16,38 €?
16,38 €
TAPA1: Lasketaan ensin mansikoiden kilohinta: = 3,90 € / kg .
4,2 kg

320 g eli 0,32 kg mansikoita maksaa: 0,32 kg ∙ 3,90 €/kg ≈ 1,25 €.

TAPA2: Suoraan verrannolliset suureet, joten tehdään verranto suoraan

taulukosta:
4,2 16,38
= kerrotaan ristiin ja ratkaistaan x.
0,32 x

⇒ x ≈ 1,25 €

Oamk/ ELSA 2018 22

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Esimerkki 21. Kartan mittakaava on 1: 15 000. Kuinka pitkä matka on kartalla, kun se
luonnossa on 480 m?

Mittakaava tarkoittaa, että

1 cm kartalla on 15 000 cm luonnossa eli 1 cm kartalla on 150 m luonnossa.
Kartta (cm) Luonto (m)
1 150
x 480

1 150 480 ⋅ 1
= ristiinkertomalla: 150 ⋅ x = 480 ⋅ 1 eli x = = 3,2 cm.
x 480 150

Esimerkki 22. Mistä hinnasta 58,7 prosenttia on 8 805 euroa?

Prosentit ja eurot ovat suoraan verrannollisia. Merkitään tuntematonta hintaa
x:llä. Se on prosentteina 100 %.

58,7 8805
= ristiinkertomalla:
100 x

58,7 ⋅ x = 100 ⋅ 8805 eli x = 100 ⋅ 8805 = 15000€ .

58,7

Tai: Tavallisempi tapa laskea tämä lienee: 0,587x = 8 805€ jne..

Tehtäviä.

50. Merkitse lukuparit koordinaatistoon ja päättele millainen riippuvuus on kyseessä. Päättele

myös funktion määrittelevä yhtälö.
x y
–2 –1
0 1
1 2
3 4

Oamk/ ELSA 2018 23

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

51. Tutkittaessa jousen venymää ∆d (mm) erilaisilla punnuksilla saatiin tulokseksi seuraavanlai-
set mittaustulokset:
F (N) 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0
∆d (mm) 5 12 18 25 31 35

Piirrä havaintopisteet (∆d, F)-koordinaatistoon. Mitä tulosten perusteella voit sanoa venyttä-
vän voiman ja sitä vastaavan venymän riippuvuudesta? Määritä jousivakion (kulmakerroin)
arvo.

1.5.2.2 Kääntäen verrannollisuus

Suureet ovat kääntäen verrannollisia, kun toisen muuttuessa toinen muuttuu päinvastaiseen suun-
taan. Esimerkiksi tietyllä matkalla nopeus ja matkaan käytetty aika sekä työntekijöiden lukumäärä
ja työhön käytetty aika ovat kääntäen verrannollisia suureita.

Esimerkki 23. Neljä ihmistä suoritti erään urakan 36 tunnissa. Kuinka kauan urakka olisi kestä-
nyt, jos työntekijöitä olisi ollut 9?
Kun tekijämäärä kasvaa, työhön kulunut aika vähenee samassa suhteessa. Kysy-
myksessä on siis kääntäen verrannollisuus.

Tehdään verranto KÄÄNTÄMÄLLÄ

JOMPIKUMPI SARAKE YLÖSALAISIN
4 x
=
9 36
Kerrotaan ristiin ja ratkaistaan x; x = 16.

Kääntäen verrannollisten suureiden tulo on va-

kio. Tästä syystä kääntäen verrannollisten suu-
reiden riippuvuutta toisistaan kuvaa hyperbeli.

Siis jos x ja y ovat kääntäen verrannolliset,

k
niin x ⋅ y = k eli y= ,
x
missä k = vakio (verrannollisuuskerroin)..

Oamk/ ELSA 2018 24

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Tehtäviä.

52. Vesialtaan täyttäminen kestää 36 tuntia, kun käytössä on 8 pumppua. Jos allas on saatava
täyteen 10 tunnissa, kuinka monta samantehoista pumppua tarvitaan?

53. Mopolla ajetaan 2 h keskinopeudella 40 km/h. Kuinka kauan samanpituinen matka kestää 25
km tuntinopeudella?

54. Liikennesäännösten mukaan auton lähivalojen tulee laskea 1 metrin matkalla 1 cm. Kuinka
kauas näyttävät sellaisen auton lähivalot, joiden etäisyys maasta on 60 cm?

55. Sähköjohtimen resistanssi on suoraan verrannollinen johtimen pituuteen. Erään sähköjohti-

men pituus on 11,6 m ja resistanssi 2,9 Ω. Kuinka suuri on samasta aineesta valmistetun
saman paksuisen johtimen resistanssi, kun sen pituus on 34,8 m?

56. Matti ja Pekka vuokrasivat muuttoauton, jonka vuokra oli 160 €. Matti ajoi autolla 500 kilo-
metriä ja Pekka 300 kilometriä. Kuinka paljon Pekka maksoi, kun vuokra jaettiin ajettujen
kilometrien suhteessa?

57. Kuinka monta euroa on 500 Ruotsin kruunua (SEK), kun kurssi on 1 € = 9,68 SEK?

58. Urheilujuomaa tehdään juomatiivisteestä laimentamalla sitä vedellä. Kuinka paljon tarvitaan
tiivistettä, kun valmista urheilujuomaa tarvitaan 4 litraa? Sekoitussuhde on 1:4.

59. Huoneen pituus piirustuksessa on 25,5 mm ja leveys 30,0 mm. Mikä on huoneen pinta-ala
luonnossa (m2), kun piirustuksen mittakaava on 1:150?

60. Jaa 5 600 euron palkkio Matille ja Pekalle suhteessa 2:3.

61. Tyrnejä myydään syksyllä sekä litroittain hinnalla 8 €/l, että kiloittain hinnalla 12 €/kg.
Kumpi ostotapa on edullisempi, kun litra tyrnejä painaa noin 600g?

62. Kolme opiskelijaa Maija, Pekka ja Matti jakoivat taksimaksun mittarin lukemien suhteessa.
Maijan jäädessä pois mittarin lukema oli 21 €, Pekan 32 € ja Matin poistuessa 56 €.
Kuinka paljon kukin maksoi?

Oamk/ ELSA 2018 25

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.6 Yhtälöparit

Aiemmin olemme ratkaisseet yhtälöitä, joissa on ollut yksi tuntematon suure. Ongelmia ratkais-
taessa päädytään joskus sellaisiin yhtälöihin, joissa on useampia tuntemattomia, ja niitä sitovat
toisiinsa useat yhtälöt, joiden kaikkien tulisi toteutua. Tällöin joudutaan ratkaisemaan yhtälö-
ryhmä. Jos yhtälöryhmän kaikki yhtälöt ovat jokaisen tuntemattoman suhteen ensimmäistä as-
tetta, kyseessä on lineaarinen yhtälöryhmä. Aloitamme yhtälöryhmien opiskelun yhtälöpareista
jo tässä ja palaamme myöhemmin useamman tuntemattoman yhtälöryhmiin.

1.6.1 Graafinen tulkinta

Yhtälöpari muodostuu kahdesta yhtälöstä, joiden on oltava samanaikaisesti voimassa. Yhtälöpa-

rin ratkaisu on siis ne lukuparit (x, y), jotka toteuttavat molemmat yhtälöt.

Lineaarisen yhtälöparin

ax + by = c
 (nk. yhtälöparin normaalimuoto)
dx + ey = f
ratkaisujen lukumäärän voi päätellä graafisen havaintomallin avulla. Yhtälöitä ax + by = c ja
dx + ey = f voidaan nimittäin havainnollistaa xy-tason suorilla, jolloin etsittävää ratkaisua esit-
tävät kuvaajien yhteiset pisteet eli suorien leikkauspisteet. Kaksi saman tason suoraa joko leik-
kaavat toisensa kerran, ovat yhden suuntaiset tai ovat päällekkäin. Siis lineaarisella yhtälöparilla
on yksi ratkaisu, ei yhtään ratkaisua tai ratkaisuja on äärettömän monta.

Suorat leikkaavat Suorat ovat yhdensuuntaiset Suorat päällekkäin

Yksi ratkaisu Ei ratkaisua Äärettömän monta ratkaisua

Oamk/ ELSA 2018 26

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.6.2 Yhtälöparin ratkaiseminen

Yhtälöparia ratkaistaessa käytetään yleensä sijoitus-, yhteenlasku- tai graafista keinoa.

Esimerkki 24. Ratkaistaan yhtälöpari käyttämällä sijoituskeinoa:

 3x + 3y = 1
 Ratkaistaan alempi yhtälö y:n suhteen
4x − y = −2

− y = − 4x − 2 Kerrotaan (–1):llä, saadaan y = …

y = 4x + 2 Sijoitetaan tämä y:n lauseke ylempään yhtälöön.

3x + 3(4x + 2) = 1 Näin saadaan lauseke, jossa on vain x:ää.

3x + 12x + 6 = 1 Ratkaistaan tästä x.

15x = −5
−5 1
x= =−
15 3

1
Muuttujan y arvo saadaan sijoittamalla x = − yhtälöön y = 4x + 2:
3
4 2
y = 4  − 1  + 2 = − + 2= .
 3 3 3

Tarkistus:
Saadun vastauksen oikeellisuus tarkistetaan sijoittamalla muuttujien arvot alkupe-
räiseen yhtälöpariin.
2
Ylempi yhtälö: 3x + 3y = 3  − 1  + 3⋅ =–1+2=1 ok!
 3 3

2 1 2
Alempi yhtälö: 4x – y = 4  − 1  – = −1 – = –2 ok!
 3 3 3 3

 1
x = − 3
Vastaus:  .
2
 y=
 3

Oamk/ ELSA 2018 27

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Esimerkki 25. Ratkaistaan edellinen yhtälöpari käyttämällä yhteenlaskukeinoa:

Kerrotaan yhtälöt sellaisilla luvuilla, että toisen tuntemattoman kertoimet tulevat
vastaluvuiksi.

 3x + 3y = 1

4x − y = −2 ⋅3
Nyt y saadaan näppärästi eliminoitua, kertomalla alempaa 3:lla
 3x + 3y = 1

12x − 3y = −6
15x = −5 Lasketaan puolittain yhteen ja ratkaistaan x.
1
x=−
3
1
Muuttujan y arvo saadaan sijoittamalla x = − yhtälöön y = 4x + 2 tai käyttä-
3
mällä uudelleen yhteenlaskukeino ja eliminoimalla nyt x….

Esimerkki 26. Ratkaistaan edellinen yhtälöpari käyttämällä graafista keinoa:

 3x + 3y = 1
 Ratkaistaan molemmista yhtälöistä suure y.
4x − y = −2
 3y = −3x + 1

 − y = −4 x − 2
 1
y = −x +
 3

 y = 4x + 2

Molempien yhtälöiden kuvaajat ovat xy-tasossa suoria.

Yhtälöparin ratkaisu on kuvaajien leikkauspiste:
Täytyy siis piirtää kuvaajat..
kokeile itse ruutupaperille…tässä hieman mallia

Suora y = 4x + 2 on nouseva ja suora y = –x + 1/3 on laskeva. Suorien leikkaus-

kohta on kyllä näkyvillä, mutta sen tarkka sijainti on aika vaikea arvioida tark-
kaan. Graafinen menetelmä antaakin ratkaisulle vain likiarvon.

Tätä graafista keinoa voi käyttää myös yhtälönratkaisuun, kun piirretään erikseen kuvaajat yhtä-
lön vasemmasta ja oikeasta puolesta. Yhtälön ratkaisu on kuvaajien leikkauspiste/ -pisteet.

Oamk/ ELSA 2018 28

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Tehtäviä.
Ratkaise yhtälöparit seuraavissa tehtävissä:

 x − 2 y = −6  2 x + 3y = 2
63. a)  b)  .
7x + 3y = 26 x − 2 y = −6

x + y = 5 x=7−y
64. a)  b)  .
x − y =1 x = 4 y − 8

 y = 2x − 1 3x = y − 3
65. a)  b)  .
x = 5 y + 3  y = x +1

 7 x − 3y = 10 5x + 2 y = 2
66. a)  b)  .
4 x + 6 y − 5 = 0 2x + y = −2

 x − 2y = 2  3x + 4 y + 5 = 0
67. a)  b)  .
3x − 6 y = −6 − 2x + 5y + 12 = 0

 2x − y = 1  y + 3x = 2
68. a)  b)  .
6x − 3y = 3  − 3x = 3 − y

69. Muodosta kuvion suorien yhtälöistä yhtälöpari,

a) jonka ratkaisu on x = 2, y = – 2
b) jolla ei ole yhtään ratkaisua.

70. Statiikan probleemassa on yhtälöparien avulla ratkaistava jännitysvoimia. Ratkaise jännitys-

 T1 sin 35° − T2 = 0
voimat T1 ja T2 yhtälöparista  , kun g = 9,81m/s² ja m = 10 kg.
T1 cos 35° − mg = 0

71. Ratkaise graafisesti yhtälö 4x + 2 = x – 3.

72. 500 g pussissa rusina-pähkinäsekoitusta on energiaa 2 514 kcal. Rusinoiden energiasisältö

on 290 kcal/ 100g ja pähkinöiden 540 kcal/ 100g. Kuinka monta grammaa rusinoita pus-
sissa on?

Oamk/ ELSA 2018 29

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

73. Turun saaristossa suolapitoisuus on noin 1,5 ‰. Paljonko saisit suolaa, jos haihdutat 10 litraa
merivettä?
74. Henkilön kuukausipalkasta menee ennakonpidätyksenä veroihin 40 %. Nettopalkka (käteen
jäävä palkan osa) on 1680 €. Laske bruttopalkka.

75. Viisitoista ystävää päätti ostaa Matille yhteisen 50-vuotislahjan. Jokainen osallistuisi lahjaan
yhtä suurella rahasummalla. Kolme muuta ystävää kuuli hankkeesta ja tuli siihen mukaan.
Jokainen joutui nyt maksaman 12 euroa vähemmän kuin alun perin oli suunniteltu. Kuinka
kalliista lahjasta oli kysymys?

76. Lääkettä pakataan 8 ja 30 pillerin pakkauksiin. 5640 pilleristä tulee tällöin 270 pakkausta.
Montako 8 pillerin pakkausta tulee?

LISÄTEHTÄVIÄ:
77. Viidessä rullassa on narua 120 metriä. Kuinka monta kilometriä narua on 80 rullassa?

1 1 1
78. a) Mikä on lukujen ja keskiarvo? (vastaus murtolukuna.) b) Mikä on lukujen ja
8 10 a
1
keskiarvo? (Lähde: Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen valintakoe, syksy 2012)
b

79. Kesällä 2012 erääseen huvipuistoon pääsi sisään ja kaikkiin laitteisiin vapaasti, kun osti 29
euron hintaisen rannekkeen. Muuten joutui maksamaan 5 euron sisäänpääsymaksun ja 5 eu-
roa jokaisesta ajokerrasta.
a) Ilmaise rannekkeen ostaneen ja ilman ranneketta huvitelleen kustannukset ajokertojen
lukumäärän x funktiona.
b) Tutki kuvaajien avulla, milloin ilman ranneketta pääsi halvemmalla.

80. Seitsemän pumppua tyhjentää astian 24 minuutissa. Kuinka kauan kuluu, kun tyhjentämiseen
käytetään kahdeksaa pumppua?

81. Pesuainetta annostellaan kerrallaan 15 ml. Kuinka moneen käyttökertaan riittää 3,0 litran pe-
sunestepakkaus?

82. Vuorokauden sademäärä oli mittarin mukaan 32 mm. Kuinka monta litraa vettä satoi ton-
tille, jonka pinta-ala on 1 458 m2?

Oamk/ ELSA 2018 30

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

83. Matin, Ollin ja Pekan kesämökit ovat saman yksityistien varrella. Päätieltä on matkaa tonteille
200 m, 350 m ja 500 m. Vuotuiset 600 euron tienhoitokulut päätetään jakaa näiden matkojen
suhteessa. Kuinka suuret ovat tienhoito-osuudet?

84. Kolmion kulma on puolet suurempi kuin toinen kulma, joka puolestaan on puolet pienempi
kuin kolmion kolmas kulma. Kuinka suuret ovat kolmion kulmat?

85. Matkaan, jonka pituus oli 210 km, kului aikaa yhteensä 3,5 h. Osa matkasta jouduttiin aja-
maan nopeudella 45 km/h ja loppumatkan keskinopeudeksi tuli 85 km/h. Kuinka pitkä matka
ajettiin pienemmällä nopeudella?

86. Fahrenheit-lämpötilan ja Celsius-lämpötilan välinen yhteys voidaan esittää lineaarisena

funktiona. Tiedetään, että 100 °C = 212 °F ja 0 °C = 32 °F. Esitä Fahrenheit-lämpötila Cel-
sius-lämpötilan C funktiona. Onko henkilöllä kuumetta, jos hänen ruumiinlämpötilansa on
100 °F?

87. Litran purkki rasvatonta maitoa maksaa kioskilla 1,25 euroa ja kaupassa 0,65 euroa.
a) Kuinka monta prosenttia halvempi maitopurkki on kaupassa kuin kioskilla? b) Kuinka
monta prosenttia kalliimpi maitopurkki on kioskilla kuin kaupassa?

88. Goudajuustossa on rasvaa 30 % ja kermajuustossa 40 %. Kuinka monta

a) prosenttiyksikköä vähemmän rasvaa on goudajuustossa kuin kermajuustossa,
b) prosenttia vähemmän rasvaa on goudajuustossa kuin kermajuustossa?

89. Mikä on liuoksen suolapitoisuus, kun suolaa ja vettä sekoitetaan suhteessa 1 : 5. Anna vas-
taus prosentteina.

90. Mattilan kolmihenkinen perhe (vanhemmat ja yksi lapsi) varaa matkan Gran Canarialle. Ai-
kuisen matkan hinta on 750 euroa. Lastenlipusta saa 50 %:n alennuksen. Pekkalan kolmi-
henkinen perhe lähtee myös samaan lomakohteeseen, mutta he varaavat liput äkkilähtönä,
jolloin lipun hinta on kaikille lähtijöille sama 565 euroa. Kumpi perhe suoriutui matkasta
edullisemmin, ja kuinka monta prosenttia edullisempi heidän matkansa oli?

Oamk/ ELSA 2018 31

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.7 Kolmio

Kolmio on yksinkertaisin monikulmio. Sen kärkiä, sivuja ja kulmia merkitään (huom. erityisesti
KAAVASTOSSA) siten, että α-kulmaa (kärjessä A) vastassa on a-sivu, β-kulmaa vastassa on b-
sivu ja γ-kulmaa vastassa on c-sivu (ks. kuva). Kolmio nimetään yleensä kärkipisteidensä mukaan
(vastapäivään) esim. kolmio ABC tai ∆ABC.

Kolmion kulmien summa on 180°.

Kolmion korkeusjana on kolmion kärjestä vastakkaiselle sivulle tai sen jatkeelle kohtisuoraan
piirretty jana. Kolmion kanta on se sivu, jota vastaan korkeusjana piirretään.

a⋅h
Kolmion pinta-ala: A= , missä a on kanta ja h on korkeus.
2

Kolmiot voidaan luokitella joko yhtä pitkien sivujen lukumäärän tai suurimman kulman laadun
mukaan:
Kolmio on tasakylkinen, jos siinä on kaksi yhtä pitkää sivua ja tasasivuinen, jos
kaikki sen sivut ovat yhtä pitkät.

Teräväkulmainen kolmio (kaikki kulmat alle 90°).

Suorakulmainen kolmio (yksi kulma 90°).

Tylppäkulmainen kolmio (suurin kulma yli 90°).

Terävä- ja tylppäkulmaisesta kolmiosta käytetään myös nimitystä vinokulmainen kolmio.

Oamk/ ELSA 2018 32

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.7.1 Suorakulmaisen kolmion trigonometria

Suorakulmaisen kolmion sivujen suhteet riippuvat vain kulman, eivätkä kolmion koosta. Näiden
suorakulmaisen kolmion sivujen suhteiden avulla määritellään terävän α kulman trigonometriset
funktiot.

vastainen kateetti a
sin α = =
hypotenuusa c

viereinen kateetti b
cos α = =
hypotenuusa c

vastainen kateetti a
tanα = =
viereinen kateetti b

Esimerkki 27. Ratkaistaan terävä kulma α, kun sin α = 12,3 cm . Tällöin

65,4 cm

12,3 cm
α = arcsin ≈ 10,8° (Laskimella: α = sin −1 12,3 cm ≈ 10,8° ).
65,4 cm 65,4 cm

Muistikolmiot kulmille 30º, 45º ja 60º.

Tehtäviä.

91. Määritä kolmioista sinα, cosα ja tanα. (Huom. kulmaa ei tarvitse laskea)
a) b) c)

92. Laske kulman x suuruus.

a) b) c)

Oamk/ ELSA 2018 33

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

93. Laske kulman α suuruus.

a) b) c)

94. Oulun kaupungin Joutsensillalla on liikennemerkki, jossa mäen kaltevuuden ilmoitetaan ole-
van 7 %. Määritä mäen kaltevuuskulma asteina, kun kaltevuus on pystysuoran ja vaakasuoran
muutoksen suhde.

95. Laske sivun x pituus.

a) b) c)

96. Ratkaise x.
a) b) c)

97. Ilmoita kuvion avulla

a) sinα, b) cosα, c) sinβ, d) cosβ.

98. Suorakulmaisessa kolmiossa 32º:n kulman viereisen kateetin pituus on 5,1 m. Määritä kol-
mion muut perusosat.

99. Kuinka korkea on mäki, jonka pituus auton trippimittarin (matkamittarin) mukaan on 850
metriä ja nousukulma on 15º?

Oamk/ ELSA 2018 34

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

100. Suorakulmion sisään on asetettu

suorakulmainen kolmio.
Laske janan x pituus.

101. Laske janat x ja y sekä kulma α.

1.7.2 Sinilause ja kosinilause

Kun kolmion ABC pinta-alan määrittämiseksi piirretään sivulle AB korkeusjana h, tilanne voi
olla seuraavista:

α on terävä α on tylppä α on suora

h h
= sin α = sin(180° − α) sin α = sin 90° = 1
b b
h = b sin α h = b sin α h = b = b sin α
(kulman ja sen vieruskulman (supplementtikulmien) sinit ovat yhtä suuret)

Jos siis tunnetaan kolmion kaksi sivua ja niiden välinen kulma, esim. b, c ja α, niin
kolmion ala on
1
A= bc sin α .
2

Tarkastelemalla kulman α sijaan kulmia β tai γ saadaan vastaavasti

1 1
A= ac sin β = ab sin γ .
2 2

Oamk/ ELSA 2018 35

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Sinilause: Kolmion pinta-alaa laskettaessa voidaan siis käyttää mitä tahansa kahta sivua ja
niiden välistä kulmaa, joten saadaan

1 1 1 2
bc sin α = ac sin β = ab sin γ ⋅
2 2 2 abc

sinα sinβ sinγ

= =
a b c

a b c
Tämä on sinilause, joka yleensä esitetään muodossa: = =
sinα sinβ sinγ

Esimerkki 28. Ratkaistaan kolmio eli lasketaan puuttuvat mitat: kulma β sekä sivut a ja b.

Kolmion kolmas kulma on: β = 180° − 71,3° − 47,5° = 61,2°.

Sinilauseen avulla kannattaa muodostaa sellaisia yhtälöitä, joissa on vain yksi tun-
tematon:
a 29,5 29,5 ⋅ sin47,5°
= , joten a = = 22,9618... ≈ 23
sin 47,5° sin 71,3° sin 71,3°

b 29,5 29,5 ⋅ sin61,2°

ja = , joten b = = 27,29177... ≈ 27.
sin 61,2° sin 71,3° sin 71,3°

Käytettäessä sinilausetta tilanteessa, jossa tunnetaan kaksi sivua ja toisen vastainen kulma, voi
ratkaisuna olla kaksi eri kolmiota, koska kulman ja suplementtikulman sinit ovat yhtä suuret (sinα
= sin(180º – α)).

Esimerkki 29. Laske kuvan kolmion kulmat α ja γ.

Oamk/ ELSA 2018 36

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

15 10
Sinilauseen avulla saadaan yhtälö: = ,
sinα sin 34,0°

josta ristiin kertomalla tulee

15 ⋅ sin34,0°
10 ⋅ sin α = 15 ⋅ sin 34,0° ⇔ sin α =
10
15 ⋅ sin34,0°
α = arcsin = 57,012...°
10
Nyt voidaan kuitenkin kuvan perusteella sanoa, että kulman α pitäisi olla > 90º.
Täytyy olla kyseessä tilanne, jossa α = 180º – 57,012…º = 122,987…º ≈ 123,0º.
Tällöin kulma γ = 180º – α – β = 23,012…º ≈ 23,0º.

Jos kulma α = 57º ja γ = 89º, kuva on toisenlainen:

Vinokulmaisille kolmiolle on tarvitaan myös

Kosinilause: c 2 = a 2 + b 2 − 2abcosγ

Jos kulma γ = 90°, kosinilauseesta saadaan Pythagoraan lause c 2 = a 2 + b 2 , koska cos90° = 0.

Esimerkki 30. Laske sivu x.

Kosinilauseella: x 2 = 4 2 + 6 2 − 2 ⋅ 4 ⋅ 6 ⋅ cos25°

x = ± 4 2 + 6 2 − 2 ⋅ 4 ⋅ 6 ⋅ cos25° = 2,915... ≈ 2,9cm.

Oamk/ ELSA 2018 37

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Esimerkki 31. Laske kulma γ.

Kosinilauseella: 3 = 4 + 6 − 2 ⋅ 4 ⋅ 6 ⋅ cosγ
2 2 2

3 2 − 4 2 − 6 2 = −2 ⋅ 4 ⋅ 6 ⋅ cosγ
32 − 4 2 − 6 2
cosγ =
− 2⋅4⋅6

32 − 4 2 − 6 2
γ = arccos = 26,38...° ≈ 26,4° .
− 2⋅4⋅6

Tehtäviä.
102. Kolmiossa ABC on c = 5,00cm , α = 27,0º ja β = 51,0º. Laske sivut a ja b sekä kolmion ala.

103. Ratkaise x, α ja β.

104. Ratkaise β, γ ja c.

105. Ratkaise α, β ja γ.

106. Laajan tasangon reunassa on vuori, jonka huipulla on merkki C. Tasangolta valitaan pisteet
A ja B siten, että merkki C näkyy pisteestä A katsottuna pohjoisessa ja pisteestä B katsot-
tuna kaakossa. Väli AB = 3,6 km ja sen suunta poikkeaa 18º pohjois-etelä-suunnasta.
Merkki C näkyy pisteestä A 15º korkeuskulmassa. Mikä on vuoren korkeus tasangon pin-
nasta mitattuna? Ilmoita vastaus metreinä.

Oamk/ ELSA 2018 38

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.8 Tason vektorit

Suureita, joilla on suuruuden (itseisarvon) lisäksi suunta, kutsutaan vektorisuureiksi. Tyypillisiä

vektorisuureita ovat esimerkiksi: voima F, nopeus v ja kiihtyvyys a. Vektorisuureet kuvataan vek-
toreina, nuolina (suuntajanoina). Nuolen pituus ilmaisee itseisarvon ja suunta vaikutussuunnan
sekä alku- tai loppupiste vaikutuspisteen. Vektorit merkitään kirjaintunnuksella, jonka päällä on
nuoli esim. F tai alku- ja loppupisteiden avulla AB .

A
F AB B

Vektorit ovat samoja, jos niillä on sama pituus ja sama suunta. Alku- ja loppupisteet voivat olla
eripaikoissa.

Jos kahdella vektorilla on sama pituus, mutta vastakkainen suunta, niitä sanotaan vastavekto-
reiksi. Vektorin a vastavektoria merkitään – a .
Vektoria, jonka itseisarvo on 0, kutsutaan nollavektoriksi. Nolla vektoria merkitään 0 ja sitä
kuvaa pelkkä piste.

1.8.1 Vektoreiden laskutoimitukset

Yhteenlasku
Kahden vektorin, a ja b , summa a + b muodostetaan piirtämällä vektorit peräkkäin siten, että
niiden suunta tai suuruus ei muutu.

Oamk/ ELSA 2018 39

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

Erisuuntaisten vektoreiden itseisarvoja ei voi laskea suoraan yhteen. Täytyy muodostaa nk. sum-
mavektori eli resultantti. Resultantin a + b vaikutus alkupisteessä on sama kuin vektorien a ja
b yhteisvaikutus.

Usein tarvitaan myös resultanttivektorin suunta. Vektorin suuntakulmalla tarkoitetaan positii-

visen x-akselin ja vektorin suunnan muodostamaa kulmaa.

Jos yhteenlaskettavia vektoreita on useita, voidaan kaikki yhteenlaskettavat piirtää peräkkäin, jol-
loin resultantti syntyy ensimmäisen alkupisteen ja viimeisen loppupisteen väliin.

Huom. Nyt R = a + b + c = 0 , nollavektori.

Esimerkki 32. Joki ylitetään veneellä, jonka nopeus suoraan eteenpäin kohti vastarantaa on
3m/s. Samanaikaisesti virta vie venettä sivusuuntaan nopeudella 2m/s. Veneen to-
dellinen nopeus saadaan selville veneen nopeuden ja virtausnopeuden summavek-
torina:
3 m/s

2 m/s

Koska piirroksesta muodostuu suorakulmainen kolmio, voidaan veneen todellinen

nopeus laskea Pythagoraan lauseen avulla:

Oamk/ ELSA 2018 40

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

v 2 = (2m / s) 2 + (3m / s) 2

v = ± (2m / s) 2 + (3m / s) 2
v = ± 3,6m / s
Veneen todellinen nopeus on siis v = 3,6 m/s resultanttivektorin suuntaan.
−2
Nopeusvektorin suuntakulma α = arctan ≈ −34° , eli vene etenee n. 34º kul-
3
massa oikealle viistoon. Jos tiedettäisiin joen leveys, voitaisiin laskea, mihin koh-
taan vastarannalla vene rantautuu.

Vähennyslasku
Vektoreiden vähennyslasku on yhteenlaskua, jossa vähennettävän vektorin suunta käännetään en-

sin vastakkaiseksi: a − b = a + ( − b) .

Kertolasku
Kun vektori a kerrotaan positiivisella luvulla k, saadaan vektori, jonka suunta on sama kuin al-
kuperäisen vektorin suunta. Vektorin pituus tulee k-kertaiseksi.
Negatiivisella luvulla kertominen muuttaa vektorin suunnan vastakkaiseksi.

Tehtäviä.

107. Mitkä kuvion vektoreista ovat

a) samansuuntaisia kuin AB ,
b) samanpituisia kuin AB ,
c) samoja vektoreita kuin AB ,
d) AB :n vastavektoreita?

Oamk/ ELSA 2018 41

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

108. Milla ja Matti kiskovat pikkusiskoa pulkassa.

Mihin suuntaan pulkka lähtee? Ratkaise piirtämällä.

1.8.2 Vektoreiden jako komponentteihin

Vektoreiden jakaminen osavektoreihin eli komponentteihin on käänteinen toimenpide vektorien

yhteenlaskulle.

Kun vektori jaetaan pysty- ja vaakasuoriin komponentteihin, suunnikkaasta muodostuu suorakul-

mio. Tällöin laskemisessa voidaan käyttää apuna trigonometriaa tai Pythagoraan lausetta.

Vektori voidaan jakaa myös "vinojen " suorien suuntaisiin komponentteihin:

Esimerkki 33. Mekaniikan ongelmissa joudutaan usein jakamaan voima kahteen komponent-
tiin. Tavanomaisin tehtävä on voiman jakaminen koordinaattiakselien suuntaisiin
komponentteihin.
Trigonometrian perusteella:
Fx
cos α = , joten
F
Fx = F ⋅ cos α

Fy
ja sin α = , joten
F
Fy = F ⋅ sin α

Kaltevaa tasoa käsiteltäessä otetaan usein käyttöön koordinaatisto,

jossa x-suunta on kaltevan tason suunta ja y-suunta on kaltevaa tasoa vastaan kohtisuora suunta.

Oamk/ ELSA 2018 42

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

1.8.3 Vektorit koordinaatistossa

Taso

x - akselin suuntainen vektori, jonka pituus on 1, merkitään i

xy-tason kantavektorit:
y - akselin suuntainen vektori, jonka pituus on 1, merkitään j

Vektorit i ja j ovat yksikkövektoreita ja kohtisuorassa toisiaan vastaan ( i = j = 1 ja i ⊥ j ).

Tason jokainen vektori voidaan esittää näiden perusvektoreiden kanssa yhdensuuntaisten vekto-
rien summana nk. komponenttimuodossa.

Esimerkki 34. Vektori a = 3i + 4 j .

tai

Tämän vektorin a pituus: a = 3 2 + 4 2 = 5 .

Esimerkki 35. Olkoon vektorit a = 3i + 4 j ja b = 2i − 5 j . Lasketaan vektorien summa.

a + b = ( 3i + 4 j ) + ( 2i − 5 j ) = (3 + 2)i + ( 4 − 5) j = 5i − j .

Tehtäviä.

109. Kuinka suurella voimalla "vetojuhtien" on vedettävä taakkaa

kuvan tapauksessa, jos suoraan eteenpäin tarvittava
voima on 160kN?

Oamk/ ELSA 2018 43

 Anu Kuopusjärvi
Matematiikka 1

110. Koordinaatistossa on pisteet A(5, 3), B(2, 4), C(6,–2) ja D(9, 5). Muodosta vektorit
a = AB , b = AC ja c = AD . Piirrä tämän jälkeen origosta vektorit

3
a) a + b b) a + b + c c) c − a d) 2a − b e) 2a − b + c
2
Ilmoita saatujen vektoreiden loppupisteiden koordinaatit.

111. Piirrä koordinaatistoon vektori a = 4i + 5 j ja sen vastavektori – a . Mikä on vastavektorin

komponenttimuoto?

112. Vektori on täysin määrätty, kun tunnetaan sen itseisarvo ja vaihekulma. Vaihekulma il-
moittaa kuinka paljon positiivista vaaka-akselia on kierrettävä vastapäivään, jotta se tulisi
vektorin suuntaiseksi. Kolme voimaa, a = ( 270kN, 126°) , b = (520kN, 222°) ja

c = (380kN, 342°) vaikuttavat samaan pisteeseen. Esitä voimavektorit komponenttimuo-

dossa ja laske niiden resultantti. Laske myös resultanttivektorin itseisarvo ja vaihekulma.

113. U 1 = 120V∠35° ja U 2 = 85V∠50° . Määritä jännitteiden summa.

114. Suoraan tasaisella nopeudella kulkeva laiva oli eräällä hetkellä pisteessä A(–6, 11) ja tuntia
myöhemmin pisteessä B(9, –7).
a) Missä pisteessä laiva oli kaksi tuntia ennen saapumistaan pisteeseen A?
b) Missä pisteessä laiva on 40 minuuttia sen jälkeen, kun se on jättänyt pisteen B?

LISÄTEHTÄVÄ:

115. Puu, jonka korkeus on 6,0 m ja etäisyys sähkölinjaan on 3,0 m, kaadetaan korkeudelta x
kohti sähkölinjaa, joka kulkee 4,0 m:n korkeudella. Määritä pienin korkeus x, josta puu on
kaadettava, jotta sen latva ei osuisi sähkölinjaan. (Lähde: Ammattikorkeakoulujen tekniikan
ja liikenteen valintakoe, kevät 2010)

Lisätehtävän vastaus:
115. 2,75m

Oamk/ ELSA 2018 44

 Anu Kuopusjärvi