Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 1 2006 - 2007

MATEMATIIKKA, KURSSI 2

SISÄLLYSLUETTELO

1 Prosenttilasku......................................................................................................................................2
2 Arvonlisäveron käyttö hinnoissa..........................................................................................................2
3 Promille ...............................................................................................................................................3
4 Jakopään laskut (murtolukulaskenta)..................................................................................................4
4.1 Suora jako ...................................................................................................................................4
4.2 Kulmajako....................................................................................................................................5
5 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän valmistamisen tarvittavat laskut.............................................6
6 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän tarkastaminen hammaspyörämikrometrillä............................8
7 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän tarkistus hammaspyörätyöntömitalla. ....................................9
8 Ketjupyörän valmistusmittojen laskeminen .......................................................................................10
9 Levyjen ja putkien taivuttaminen .......................................................................................................11
10 Pythagoran lause ja trigonometria ................................................................................................12
11 Välityssuhde..................................................................................................................................14
12 Pinta-alan ja tilavuuden laskut ......................................................................................................15
12.1 Kaavat .......................................................................................................................................15
13 Katkaistun kartion laskut ...............................................................................................................16
14 Avainvälin valmistaminen pyöreästä akselista ..............................................................................17
15 Porauskehän laskenta...................................................................................................................18
16 Lasketaan ympyräkehän poraukset x – y -koordinaatistossa .......................................................20

TOTEUTUSSUUNNITELMA 2006_2007

Matematiikan numeron 1-2 perusteet

Osaa laskea liuoksen %-laskut (peruslaskut), ristimitan Pythagoraan lauseella, välityssuhteen,

hammaspyörän ja ketjupyörän sorvaus- ja jyrsintälaskut sekä pinta-aloista neliön, suorakulman,
kolmion ja ympyrän. Osaa mitata kulmat geokolmiolla. Osaa laskea laskimesta trigonometrian
kulmat, potenssin ja juuret.

Matematiikan numeron 2-3 perusteet

Osaa laskea perustilavuuksia (kuutio, lieriö, pallo) ja jakopään laskut (murtoluvut) sekä osaa
laskea trigonometrian laskuja suoraan kaavaan sijoittamalla esim. kartion sorvauksessa. Osaa
laskea taivutettavan putken tai levyn oikaistun pituuden. ALV-laskut.

Matematiikan numeron 3-4 perusteet

Osaa yksinkertaisia yhtälöratkaisuja ja osaa laskea kolmiosta lähes kaikki trigonometrialla ja
Pythagoralla mahdolliset laskut. Osaa laskea katkaistun kartion valmistusmitat mallin avulla.
Avainvälilaskut.

Matematiikan numeron 4-5 perusteet

Yhtälönratkaisu onnistuu kurssin kaavoista. Osaa laskea porauskehiä ja ratkaista porausten
paikat x-y –koordinaatistossa. Osaa laskea soveltaen annettuja kaavoja.
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 2 2006 - 2007

1 Prosenttilasku

Prosentti tarkoittaa yhtä sadasosaa eli 1 % on sama kuin 1/100 tai 0,01.

p*a
a = perusarvo b=
b = prosenttiarvo 100%
p = prosenttiluku

Esim. 1.
Tee 10 litran astiaan 5 % -seos valmista leikkuunestettä. Paljonko astiaan menee molempia aineita?

p*a 5% * 10l
b= = = 0,5l = 5dl (leikkuunestettä)
100% 100%
10l − 0,5l = 9,5l (vettä)
tai toisella tavalla laskettuna
b = 0,05 * 10l = 0,5l = 5dl (leikkuunestettä) ja 10l - 0,5l = 9,5l (vettä)

Esim. 2.
Laitat 15 litran astiaan 0,8 litraa öljyä ja 14,2 litraa bensiiniä. Monenko % seos syntyy?

p*a p * 15l 0,8l * 100%

b= ⇔ 0,8l = ⇔ = p ⇔ p = 5,333% (seos)
100% 100% 15l

2 Arvonlisäveron käyttö hinnoissa

Muutokset ilmoitetaan usein prosentteina ja niiden laskemiseen käytetään samoja kaavayhtälöitä kuin
tavallisissa prosenttilaskuissa. Tunnetuin muutos on arvonlisävero (ALV).

Verottomaan hintaan lisätään 22 % ja Verollisesta hinnasta otetaan 18,0328 %.

Esim. 3.
Auton veroton hinta on 5000€. Mikä on auton hinta verollisena?

alkuperäinen hinta + alkuperäinen hinta * 22% = tulos

5000€ + 5000€ * 0,22 = tulos
5000€ + 1100€ = 6100€
kaava voidaan muuttaan yksinkertaisemmaksi seuraavasti
5000€ + 5000€ * 0,22 = tulos
5000€ * (1 + 1* 0,22) = tulos
5000€ *1,22 = 6100€
Esim. 4.
Auton verollinen hinta on 6100€. Mikä on auton hinta ilman ALV:tä?
verollinen hinta − verollinen hinta *18,0328% = tulos
6100€ − 6100€ * 0,18,0328 = tulos
6100€ − 1100€ = 5000 €
kaava voidaan muuttaan yksinkertaisemmaksi seuraavasti
6100€ − 6100€ * 0,18,0328 = tulos
6100€ * (1 - 1* 0,180328) = tulos
6100€ * 0,819672% = 4999,99€ ≈ 5000€
6100€
kaava voidaan muuttaa myös helpommin muistettavaksi = 5000€
1,22
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 3 2006 - 2007

Muistisääntö:

Veroton hinta kerrotaan aina 1,22 ja saat tulokseksi verollisen hinnan.

Verollinen hinta jaetaan aina 1,22 ja saat tulokseksi verottoman hinnan.

Muita ALV % on 8 % ja 17 %, jolloin 1,08 on verollisen hinnan kerroin ja 1,08 jaettuna verottoman hinnan
Vastaavasti 1,17 kerrotaan veroton hinta ja jaetaan 1,17 verollinen hinta.

3 Promille

Promille tarkoittaa tuhannesosaa. 1 ‰ = 1/1000 = 0,001

Esim. 5.

Paljonko 45 % on ‰? Vastaus: 450 ‰

Paljonko 45 ‰ on %? Vastaus: 4,5 %

Esim. 6.
Aikuisella ihmisellä on noin 5l verta. Paljonko veressä on puhdasta alkoholia, kun verinäytteen mukaan
sitä on 0,5 ‰?

p*a 0,5 * 5l
b= = = 0,0025l = 0,025dl = 0,25cl = 2,5ml
1000 ‰ 1000 ‰

Esim. 7.
Öljylämmityksen säiliöön mahtuu 2800l polttoöljyä. Palamisen parantamiseksi säiliöön kaadetaan 0,75l
palamista edistävää ainetta. Montako ‰ seos tulee?
p*a
b= ⇔
1000 ‰

p * 2800l
0,75l = ⇔
1000 ‰

0,75l *1000‰
=p⇔
2800l

p = 0,26‰

Esim. 8.
Muinaisina aikoina kallista suolaa valmistettiin haihduttamalla merivettä auringossa. Suola oli arvokasta,
koska liha ja kala säilyivät vain kuivaamalla tai suolaamalla. Esimerkiksi Turun linnan rakennustyömiehil-
le oli annettava päivässä 6l hapanta olutta (munuaiset eivät olisi muutoin kestäneet liian suolaista ruo-
kaa).

Turun saaristossa suolapitoisuus on noin 1,5 ‰. Paljonko saisit suolaa, jos haihdutat 10l merivettä?

p*a 1,5 * 10l

b= = = 0,015l = 0,15dl = 1,5cl (vastaa noin 2 ruokalusikallista)
1000 ‰ 1000 ‰
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 4 2006 - 2007

4 Jakopään laskut (murtolukulaskenta)

Palautetaan mieliin murtolukujen laskusääntöjä.

Tunnista seuraavista nimittäjä (jaettava), osoittaja (jakaja) ja kokonaisluku.

1 8 9 1
= 0,25 =2 = 2 = 2,25
4 4 4 4
1 on nimittäjä ja 4 on osoittaja

Seuraavaksi muistellaan murtolukujen laventamista ja supistamista

5)
1 1 5 6 6 (2 3
= 0,25 = = 0,25 = 0,75 = = 0,75
4 4 20 8 8 4
Muistisääntö: Lavennus tapahtuu murtoluvun etupuolelta ja supistus takapuolelta!

4.1 Suora jako

Käytämme työsalissa jyrsinässä apuna laitetta, jonka nimi on jakolaite. Yleinen jakosuhde on 1:40, joka
tarkoittaa sitä, että kammen 40 pyörähdyksen aikana jyrsittävä akseli pyörähtää yhden kerran.

Esim. 9.
Jyrsit 4 ja 6 -kantaisen avainvälin. Laske jakokammen kierrokset, kun välityssuhde i=40

Reikäpiirit ovat seuraavat:

LEVY 1: 38, 42, 47, 49, 53, 59, 77, 87, 93, 111, 119
LEVY 2: 30, 41, 43, 48, 51, 57, 69, 81, 91, 99, 117

n = jakokammen kierrokset i
l = haluttu jakomäärä n=
i = jakolaitteen välityssuhde l
i 40 i 40 4 (2 10)
2 20
n= = = 10 (täyttä kierrosta) n= = =6 =6 =6
l 4 l 6 6 3 30

Kuusiokantaisen avain välin yhtä jyrsintää kohden jakokampea käännetään 6 täyttä kierrosta ja 20 reikää
päälle 30 reiän piiristä.
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 5 2006 - 2007

Esim. 10.
Jyrsit 22-hampaisen hammaspyörän. Laske jakokammen kierrokset, kun välityssuhde i = 40.

Reikäpiirit ovat seuraavat:

LEVY 1: 38, 42, 47, 49, 53, 59, 77, 87, 93, 111, 119
LEVY 2: 30, 41, 43, 48, 51, 57, 69, 81, 91, 99, 117

i 40 18 (2 7)
9 63
n= = =1 =1 =1
l 22 22 11 77

Jokaista jyrsittävää hammasta kohden jakokampea käännetään 1 täysi kierros ja 63 reikää 77 reiän pii-
ristä.

Voit tarkistaa laskun oikeellisuuden laskemalla murtoluvuista desimaalit. Vaikka supistat tai lavennat, niin
jakolaskun tuloksen on säilyttävä koko ajan samana!

40/22 = 1,81818181 ja 1 + 63/77 = 1+0,818181 = 1,818181.

Esim. 11.
Laske vastaavat arvot 8, 12 ja 80 kulmaiselle kappaleelle.
(2 12 )
i 40 6 3 36 Jakokampea kierretään 3 kokonaista kierrosta ja 36 reikää 48 reiän
n= = =3 =3 =3
l 8 8 4 48 piiristä

(2 10 )
i 40 4 2 20 Jakokampea kierretään 3 kokonaista kierrosta ja 20 reikää 30 reiän
n= = =3 =3 =3 piiristä
l 12 6 3 30

15 )
i 40 1 15 Jakokampea ei kierretä yhtään kokonaista kierrosta, vaan 15 rei-
n= = =0 =0
l 80 2 30 kää 30 reiän piiristä

4.2 Kulmajako

Kulmajakoa käytetään, kun halutaan jako kahden tasopinnan

välillä tai kun halutaan porata reiät tiettyyn kulmaan.

ϕ*i n = jakokammen kierrosten määrä

n= ϕ = haluttu jakokulma asteina
360° i = jakolaitteen sisäinen välitys
360º = täyden ympyrän asteluku

Esim. 12. Jyrsi oheisen kuvan mukaiset tasopinnat 34 º kulmaan. Laske jakokammen kierrokset, kun
käytössä on seuraavat reikäpiirit:

LEVY 1: 38, 42, 47, 49, 53, 59, 77, 87, 93, 111, 119
LEVY 2: 30, 41, 43, 48, 51, 57, 69, 81, 91, 99, 117

9)
ϕ * i 34 * 40° 34 * 1 34 7 63
n= = = = =3 =3
360° 360° 9 9 9 81

Jakokampea käännetään 3 täyttä kierrosta ja 63 reikää 81 reiän piiristä

Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 6 2006 - 2007

Esim. 13. Laske jakokammen kierrokset, jos kulma on 40 º.

9)
ϕ * i 40 * 40° 40 * 1 40 4 36
n= = = = =4 =4
360° 360° 9 9 9 81

Jakokampea käännetään 4 täyttä kierrosta ja 36 reikää 81 reiän piiristä.

Esim. 14. Laske jakokammen kierrokset, jos kulma on 60 º.

(2 10 )
ϕ * i 60° * 40 1 * 40 40 4 2 20
n= = = = =6 =6 =6
360° 360° 6 6 6 3 30

5 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän valmistamisen tarvittavat laskut

Löydät seuraavat asiat koneenasennuksen kirjasta sivulta

p = hammasjako

d = jakohalkaisija

da = päähalkaisija (sorvaushalkaisija)

h = hampaan korkeus (jyrsinnän kokonaissyvyys)

df = tyvihalkaisija

ha = hampaan pään korkeus

hf = hampaan tyvikorkeus

c = tyvivälys (ilman tätä toisen hammaspyörän hammas koskettaisi toisen hammaspyörän pohjaa).

Esim. 15
Laske suorahampaisen lieriöhammaspyörän arvot, kun m = 3 ja z = 42

p = m* π = 3*3,14 = 9,42mm

d = m * z = 3*42 = 126mm

da = m (z+2) = 3*(42+2) = 3* 44 =132mm (tämä on aihion sorvaushalkaisija)

h = 2,25*m =2,25*3 = 6,75mm (tämä on yhden jyrsinnän kokonaisjyrsintäsyvyys)

df = da -2*h =132mm - 2*6,75mm=118,5mm

ha = 1*m = 1*3 = 3mm

hf = 1,25*m =1,25*3 = 3,75mm

c = 0,25 *m = 0,25*3 = 0,75mm

Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 7 2006 - 2007

Tässä muutamia suorahampaisen hammaspyörän laskuja taulukoituna valmiiksi.

Taulukko 1. Suorahampaisen hammaspyörän esimerkkilaskuja.

z m p d da h df ha hf c
52 3 9,424778 156 162 6,75 148,5 3 3,75 0,75
38 5 15,707963 190 200 11,25 177,5 5 6,25 1,25
40 4 12,566371 160 168 9 150 4 5 1
36 1,5 4,712389 54 57 3,375 50,25 1,5 1,875 0,375
78 6 18,849556 468 480 13,5 453 6 7,5 1,5
60 2,5 7,853982 150 155 5,625 143,75 2,5 3,125 0,625
25 0,8 2,513274 20 21,6 1,8 18 0,8 1 0,2
35 2 6,283185 70 74 4,5 65 2 2,5 0,5
56 6 18,849556 336 348 13,5 321 6 7,5 1,5
78 2 6,283185 156 160 4,5 151 2 2,5 0,5
120 10 31,415927 1200 1220 22,5 1175 10 12,5 2,5
111 12 37,699112 1332 1356 27 1302 12 15 3
83 6 18,849556 498 510 13,5 483 6 7,5 1,5
32 5 15,707963 160 170 11,25 147,5 5 6,25 1,25
28 4 12,566371 112 120 9 102 4 5 1
16 0,5 1,570796 8 9 1,125 6,75 0,5 0,625 0,125
48 4 12,566371 192 200 9 182 4 5 1
66 8 25,132741 528 544 18 508 8 10 2
29 3 9,424778 87 93 6,75 79,5 3 3,75 0,75
31 1 3,141593 31 33 2,25 28,5 1 1,25 0,25
68 5 15,707963 340 350 11,25 327,5 5 6,25 1,25
92 12 37,699112 1104 1128 27 1074 12 15 3
200 40 125,663706 8000 8080 90 7900 40 50 10
105 20 62,831853 2100 2140 45 2050 20 25 5
55 3 9,424778 165 171 6,75 157,5 3 3,75 0,75
88 2 6,283185 176 180 4,5 171 2 2,5 0,5
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 8 2006 - 2007

6 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän tarkastaminen hammaspyörämikrometrillä.

Koneistettu hammaspyörä voidaan tarkistaa hammaspyörämikrometrillä. Mittaus suoritetaan taulukon

antaman hampaiden välinen matka Wk.

Wk = Hammasvälimitta
m = moduli
C8 = taulukkoarvo Wk = m * C8

Esim. 16.
Laske esimerkin 11 mukaisen hammaspyörän tarkistusmitat.
moduli on 3 ja hammasluku on 42.

Etsi viereisestä taulukosta z = 42 ja katso samasta

kohtaa k:n ja C8 :n arvot.

Wk = m * C8 = 3* 13,8728 = 41,6184mm

Mittaus suoritetaan 5 hampaan välistä (k=5).

Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 9 2006 - 2007

7 Suorahampaisen lieriöhammaspyörän tarkistus hammaspyörätyöntömitalla.

ha = m
x = s * C6
m*π
s=
2
d = z*m
s
d
y = ha + C 7 * s

Esim. 17.
Laske esimerkki 11 mukaisen hammaspyörän yksittäisen hampaan
tarkistusmitat.

Ensin lasketaan pystyluistin A:n asetusmitta y, kun m = 3 ja z = 42.

ha = m = 3mm
m * π 3 * 3,14
s= = = 4,71mm
2 2
d = z * m = 42 * 3 = 126mm
s 4,71
= = 0,0373809 ≈ 0,0350
d 126
s
hae taulukosta C 7 arvo perusteell a
d
y = ha + C 7 * s = 3 + 0,00875 * 4,71 = 3,0412

Lasketaan seuraavaksi yhden hampaan laskennallinen paksuus.

x = s * C 6 = 4,71 * 0,99980 = 4,709058 ≈ 4,71

Verrataan vaakaluistin B:n x-arvoa laskettuun arvoon. Jos mitta on toleranssin rajoissa, niin mitattu
hammas on valmistettu oikein.
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 10 2006 - 2007

8 Ketjupyörän valmistusmittojen laskeminen

Nämä tiedot löytyvät koneenasennuksen kirjasta sivulta:

p = hammasjako (mitta otetaan taulukosta ketjun tyypin mukaan)

β = yhden hampaan astemäärä kokonaisesta ympyrästä.

d = jakohalkaisija

da = päähalkaisija (sorvaushalkaisija, laskenta vaihtelee hammasluvun mukaan)

df = tyvihalkaisija

h = hampaan korkeus (jyrsinnän kokonaissyvyys)

d1 = ketjun rullan halkaisija (mitta otetaan taulukosta ketjun tyypin mukaan)

Esim. 18.
Laske ketjupyörän sorvaushalkaisija ja jyrsintäsyvyys, kun z=60 ja ketjun malli on 16B

360 360
β= = =6
z 60
p 25,400 25,400 25,400
d= = = = = 485,32599mm
sin(0,5 * β) sin(0,5 * 6) sin(3) 0,052335956

da = d + 0,9 * d1 = 485,32599 + 0,9 * 15,88 = 499,61799mm

da = d + 0,8 * d1 ei voida käyttää, koska hampaita on enemmän kuin 19 kpl

d f = d − d1 = 485,32599 − 15,88 = 469,44599mm

d a − d f 499,61799 − 469,44599
h= = = 15,086mm
2 2
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 11 2006 - 2007

9 Levyjen ja putkien taivuttaminen

Lasketaan aina taivutetun levyn tai putken ns. normaalisuora, jossa levy ei puristu tai veny.
Normaalisuoran säde muodostuu työkalun säteestä + putken säteestä tai levyn paksuuden puolikkaasta.

b = kaaren normaalisuora (lasketaan taivutuksen oikaistu pituus)

R = taivutustyökalun säde
α
r = putken säde tai levyn paksuuden puolikas b = π * 2 * (R + r ) *
360°
α = taivutuksen asteluku

Esim. 19.
Laske viereisen kappaleen suora pituus (eli leikattava pituus).

Lasketaan ensin taivutuksen normaalisuora

α
b = π * 2 * (R + r ) *
360°
3 90°
b = 3,14 * 2 * (15 + ) *
2 360°
90°
b = 3,14 * 2 * 16,5 *
360°
b = 3,14 * 2 * 16,5 * 0,25
b = 25,90mm
Levyn koko pituus suorana (eli leikkurilla tehtävä katkaisupituus)
30mm + 25,90mm + 40mm + 25,90mm + 35mm = 156,80mm
Esim. 20.
Laske viereisen levyn katkaisupituus.

Lasketaan ensin R40 mukainen taivutus

α
b = π * 2 * (R + r ) *
360°
12 90°
b = 3,14 * 2 * (40 + ) *
2 360°
b = 3,14 * 2 * 46 * 0,25 = 95,39mm

Lasketaan sitten R30 mukainen taivutus

r α
b = π * 2 * (R + ) *
2 360°
12 90°
b = 3,14 * 2 * (30 + ) *
2 360°
b = 3,14 * 2 * 36 * 0,25 = 56,52mm

Levyn koko pituus suorana (eli leikkurilla tehtävä katkaisupituus)

98mm + 95,39mm + 38mm + 56,52mm + 90mm = 377,91mm

Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 12 2006 - 2007

10 Pythagoran lause ja trigonometria

Metallimiehen yksi tärkeimmistä laskuista on suorakulmaisen kolmion hypotenuusan eli ns. ristimistan
laskenta. Laskuihin voidaan käyttää tapauksen mukaan joko Pythagoraan lausetta tai trigonometria funk-
tioita.

Pythagoraan lause Trigonometrian kaavat

a ⎛a⎞
c2 = a 2 + b2 sinα = ⇔ α = sin −1 ⎜ ⎟
c ⎝c⎠
c = 2 a 2 + b2 b ⎛b⎞
cosα = ⇔ α = cos −1 ⎜ ⎟
c ⎝c⎠
a ⎛a⎞
Esim. 21. tanα = ⇔ α = tan −1 ⎜ ⎟
b ⎝b⎠
Laske viereisen kolmion toinen terävä kulma ja molempien kateettien pituudet

Toinen kulma = 90º – 22º = 68º

Pystyviivan (a) pituus Vaakaviivan (b) pituus

a b
sinα = cosα =
c c
sinα * c = a cosα * c = b
sin 22° * 600 = 224,763 cos 22° * 600 = 556,310

Suoritetaan tarkistus laskemalla hypotenuusa eli ristimitta Pythagoraan lauseella

c2 = a2 + b2
c = 2 a2 + b2
c = 2 224,7632 + 556,3102 = 599,999 ≈ 600,0

Esim. 22.

Laske viereisen kolmion toinen terävä kulma, kateetti ja hypotenuusa.

Toinen kulma = 90º – 68º = 22º

Pystyviivan (a) pituus Hypotenuusamn(c) pituus

a b
tanα = cosα =
b c
tanα * b = a b 300
c= = = 323,560
tan 22° * 300 = 121,207 cosα cos 22°

Tarkistetaan hypotenuusa eli ristimitta

c = 2 a 2 + b2
c = 2 121,207 2 + 300 2 = 323,560
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 13 2006 - 2007

Esim. 23. Mies mittasi peltoansa auringon ja mittavaijerin avulla. Kello 12.00 vaijeria meni etelään 87m.
Kello 14.30 vaijeria meni 112m. Laske tulosten perusteella hypotenuusa (ristimitta) ja pellon pinta-ala.

Ensin on jaettava kellonajat astemittoihin. Koko ympyrä on 360 º ja kellotaulussa puolia tunteja on
2*12kpl=24kpl. Klo 12.00 ja klo 14.30 väliin mahtuu 5kpl puolituntisia.

360°
= 15° / puolessatunnissa
24 puolituntista
a
sin α =
c
sin α * c = a = sin 15° *112m = 28,987734m (pystyosa alhaalla)
87 m − 28,987734m = 58,012266m (pystyosa ylhäällä)
lasketaan alaviivan pituus
b
cos α =
c
cos α * c = b = cos15° * 112m = 108,183m
Lasketaan pinta-ala ensin laatikkona, jonka korkeus
on 87m ja leveys 108,183m.

Tästä pinta-alasta vähennetään yläkolmion osuus ja

sitten alakolmion osuus.

ANELIÖ = a * b = 87m *108,183m = 9411,921m 2

a * h 58,012266m *108,18369m
AALAKOLMIO = = = 3137,9905m 2
2 2
a * h 28,987734m *108,18369m
AYLÄKOLMIO = = = 1568m 2
2 2
APELTO = 9411,921m − 3137,9905m 2 − 1568m 2 = 4705,9305m 2 ≈ 4706m 2
2

Esim. 24. Laske kartion sorvausta varten kääntökelkan kääntämiseen tarvittava asteluku.

Kolmion alaviivan pituus = 100 – 50 = 50

Kolmion yläviivan pituus on φ 70 − φ 30

= 20
2
a
tan α =
b
⎛a⎞ ⎛ 20 ⎞
α = tan −1 ⎜ ⎟ = tan −1 ⎜ ⎟ = 21,80°
⎝b⎠ ⎝ 50 ⎠

Esim. 25. Laske kartion sorvausta varten kääntökelkan kääntämiseen tarvittava asteluku.

Kolmion alaviivan pituus = 110 – 42 = 68

Kolmion yläviivan pituus on φ 96 − φ 40

= 28
a 2
tan α =
b
⎛a⎞ ⎛ 28 ⎞
α = tan −1 ⎜ ⎟ = tan −1 ⎜ ⎟ = 22,38°
⎝b⎠ ⎝ 68 ⎠
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 14 2006 - 2007

11 Välityssuhde

i = välityssuhde
n1 = käyttävän akselin pyörintänopeus
n2 = käytettävän akselin pyörintänopeus n1 d 2 z 2
d1 = käyttävän akselin jakohalkaisija i= = =
d2 = käytettävän akselin jakohalkaisija n2 d1 z1
z1 = käyttävän akselin hammasluku
z2 = käytettävän akselin hammasluku

Esim. 26. Olet rakentanut kiilahihnavälityksen sähkömoottorin ja vesipumpun välille. Sähkömoottorin

pyörimisnopeus on 1440 1/min ja pumpun pyörimisnopeus on 360 1/min. Sähkömoottorin kiilahihnapyö-
rän jakohalkaisija on 160mm.

a) Kuinka suuri on välityssuhde i ?

n1 1440
Välityssuhde = i = = =4
n2 360
b) Minkä kokoinen kiilahihnapyörä on tehtävä pumpun päähän? Laske kahdella eri tavalla!
n1 d 2
d =
i= 2 n2 d1
d1
n1 * d1 1440 min
1
*160mm
d 2 = i * d1 = 4 * 160mm = 640mm = d2 = = 640mm
n2 360 min1

Esim. 27. ikä on hammaspyöräkäytön z1: n hammasluku, jos i=5 ja z2=85?

z2 z 2 85
Välityssuhde = i = → z1 = = = 17
z1 i 5

Esim. 28. Mopon eturattaassa on 13 hammasta ja takarattaassa 36 hammasta. Mikä on välityssuhde?

z 2 36
Välityssuhde = i = = = 2,7692 ≈ 2,8
z1 13

Esim. 29. Hammaspyörässä z1 on 18 hammasta ja sen halkaisija on 14 cm. Välityssuhteeksi halutaan

3,5.

a) Mikä on hammaspyörän z2 hampaiden lukumäärä

z2
Välityssuhde = i = → z 2 = z1 * i = 18 * 3,5 = 63hammasta
z1

b) Mikä on hammaspyörän z2 halkaisija?

Välityssuhde = i =
d2
→ d2 = d1 * i = 14cm * 3,5 = 49cm
d1
c) Laske hammaspyörien halkaisijoiden avulla, säilyikö välityssuhde oikein.

d 2 49cm
Välityssuhde = i = = = 3,5
d 1 14cm
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 15 2006 - 2007

12 Pinta-alan ja tilavuuden laskut

12.1 Kaavat

A PALLO = 4 * π * r 2 4 * π * r3
Palloon liittyvät kaavat VPALLO =
3

Lieriöön liittyvät kaavat A vaippa = 2 * π * r * h A pääty = π * r 2 VLIERIÖ = A pääty * h

Ympyrään liittyvät kaavat p PIIRI = π * d = π * 2 * r A YMPYRÄ = π * r 2

Kolmioon liittyvät kaavat a*h a*h

A KOLMIO = VKOLMIO = *l
2 2
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 16 2006 - 2007

13 Katkaistun kartion laskut

Esim. 29. Laske katkaistun kartion valmistamiseen tarvittavat mitat, kun tiedetään seuraavat mitat karti-
osta: r = 200mm, r1 = 90mm ja h = 400mm.
Laske kartion mitat e, L, kartiokulma β, piirit, R ja vaippakulma α

e = r − r1 = 200 mm − 90mm = 110 mm

L = 2 e 2 + h 2 = 2 110 2 + 400 2 = 414,849 mm
kartionkul ma β saadaan trigonometri an kautta
⎛a⎞ ⎛e⎞
tan β = ⎜ ⎟ = ⎜ ⎟
⎝b⎠ ⎝h⎠
⎛e⎞ ⎛ 110 ⎞
β = tan −1 ⎜ ⎟ = tan −1 ⎜ ⎟ = 15,376°
⎝h⎠ ⎝ 400 ⎠
b yläosanpiiri = 2 * r1 * π = 2 * 90mm * π = 565,486 mm
b alaosanpiiri = 2 * r * π = 2 * 200 * π = 1256,637 mm

L R L * r 414,849 mm * 200 mm
= ⇒R= = = 754,270 mm
e r e 110 mm

r 200 mm
α= * 360° = * 360° = 95,4565°
R 754,270 mm

Laske katkaistun kartion vaipan pinta-ala

A v = π * (r + r1 ) * L = π * (200mm + 90mm) * 414,849mm = 377953mm 2

= 3779 ,53cm 2 = 37 ,7953 dm 2

Laske katkaistun kartion tilavuus
π * 400 mm
V=
π*h
3
(
* r 2 + r * r1 + r12 =
3
)* ( 200 2 mm 2 + 200 mm * 90 mm + 90 2 mm 2 )

= 27687903 mm = 27687 ,903 cm = 27 ,687903 dm 3

3 3
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 17 2006 - 2007

14 Avainvälin valmistaminen pyöreästä akselista

Esim. 30. Joudut valmistamaan pyöreästä akselista kuusiotangon näköisen pään. Mikä on pienin mah-
dollinen akselin halkaisija, jolla saadaan tehtyä AV42?

Likiarvokaava on 1,17*AV = akselin halkaisija = 1,17*42mm=49,14mm

Tehtävä ratkeaa siten, että avainväliakseli jaetaan ensin kuuteen

yhtäsuureen osaan, josta yksi osa jaetaan kahteen pieneen kolmioon.

Syntyvän kolmion pystyakseli on puolet avainvälistä eli 42/2=21mm.

Yhden kolmion keskikulma on 360 º / 6 = 60 º

Jaetun kolmion alakulmaksi tulee puolet eli 60 º/2 = 30 º

Nyt tunnemme kateetin b (pystyssä) ja kulman α =30 º

Hypotenuusa eli kolmion sivu saadaan trigonometriasta:

b
cos α =
c
b 21mm
c= = = 24,2487 mm
cos α cos 30°
Kun tämä pituus lasketaan 2:lla, niin saadaan avainvälin lävistäjä
eli akselin halkaisija = 2*24,2487mm = 48,4974mm

Esim. 30. Laske akselihalkaisija, jos valmistat avainväli AV30.

Kateetti b on puolet avainvälistä = 30/2=15mm

b
cos α =
c
b 15mm
c= = = 17,3205 mm
cos α cos 30°
Lävistäjä = 2*17,3205mm=34,641mm
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 18 2006 - 2007

15 Porauskehän laskenta

α
χ

α
KUVA 1. Porauskehän 6kpl porauksen välisten mitan laskeminen.

Usein joudutaan tekemään porauskehä esim. sorvattuun laippaan. Reikien paikkojen hakeminen kokei-
lemalla työntömitalla on vaikeaa, vaikka sorvilla olisi tehty porareikien keskipisteiden kautta kulkeva ym-
pyrä.

Opettelemme laskemaan kahden kehällä olevan pisteen välisen suoran mitan (nyt porauskehä) laske-
mista. Kun tunnetaan mitta, niin voimme löytää pisteet kehältä seuraavasti:
• lyödään kehälle ensimmäisen pisteen paikka
• asetetaan piirtoharpin säteeksi laskemalla saatu välimatka
• piirretään harpilla ympyrä
• siirretään harppi porauskehäympyrän ja piirretyn harppiympyrän leikkauspisteeseen
• toistetaan työ niin monta kertaa, että kaikki pisteet on löydetty.

Esim. 31. Lasketaan kuvan 1 mukainen tapaus

1. Lasketaan kulman α suuruus. 2. Lasketaan kulman α puolikaan arvo eli kulma β.

360° 360° α 60°

α= = = 60° β= = = 30°
porausten määrä 6kpl 2 2
3. Lasketaan mitta a trigonometrian kautta. 4. Lasketaan porausten keskipisteiden mitta

a Mitta = 2 * a = 2 * 75 = 150mm
sin α = ⇔
c
a = sin α * c = sin 30° * 150 = 0,5 * 150 = 75mm

Kun porauksia on 6kpl, niin kahden porauksen keskipisteiden välinen mitta on suoraan porauskehän
säteen suuruus.
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 19 2006 - 2007

Esim. 32. Lasketaan 5 kpl porauskehän tilanne.

β=
36
°

α=7
2°
1.. Lasketaan kulman α suuruus. 2. Lasketaan kulman α puolikaan arvo eli kulma β.

360° 360° α 72°

α= = = 72° β= = = 36°
porausten määrä 5 kpl 2 2
3. Lasketaan mitta a trigonometrian kautta.

a
sin α = ⇔
c
a = sin α * c = sin 36° * 150 = 0,0,587785 * 150 = 88,16778mm

4. Lasketaan porausten keskipisteiden mitta

Mitta = 2 * a = 2 * 88,16778 = 176,33557mm

Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 20 2006 - 2007

16 Lasketaan ympyräkehän poraukset x – y -koordinaatistossa

Joskus kappaleeseen joudutaan poraamaan laipan kiinnitysreiät hitsattuun runkoon. Työstökoneena

voidaan käyttää säteisporakonetta, jyrsintä tai aarporaa. Nyt teemme edelliset tehtävät siten, että po-
rauskehän keskipiste on pöydän syötöllä x=0 ja y=0. Jos olet jyrsinkoneella, niin viet terän keskipistee-
seen ja nollaan digitaalinäytön. Tämän jälkeen sinun on helppo hakea porauspisteet x:n ja y:n arvoina.

Esim. 33. Laske ja mitoita porausten paikat x,y -koordinaatistoon (poraukset tehdään keskipisteen suh-
teen jyrsinkoneella)

PORAUS 2

PORAUS 1

PORAUS 3
Matematiikan materiaali / kurssi 2 / Mika Kuuisisto sivu 21 2006 - 2007

17 Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet

Tavoitteet

Opiskelijan on osattava ratkaista kone- ja metallialalla esiintyviä ammatin hallinnan kannalta

keskeisiä matemaattisia tehtäviä käyttäen hyväksi peruslaskutoimituksia, matemaattisia mal-
leja ja kaavoja, geometriaa ja trigonometriaa. sekä graafisia esityksiä. Hänen on osattava ar-
vioida tuloksen oikeellisuutta sekä tehdä ja tulkita tilastoja ja taulukoita sekä osattava laskea
talousmatemaattisia perustehtäviä.

Arviointi

Opiskelija osaa laskea omatoimisesti ja sujuvasti ammatissa tarvittavia yhteen-, vähennys-,

kerto- ja jakolaskut oikein ja oikealla tarkkuudella. Opiskelija osaa laskea prosentti-, promille
ja korkolaskuja omatoimisesti.

Opiskelija osaa käyttää yksiköitä ja suorittaa laskutoimituksia myös yksiköillä omatoimisesti

ja sujuvasti.

Opiskelijan on osattava ratkaista tavallisimpia kone- ja metallialalla esiintyviä matemaattisia

ongelmia itsenäisesti joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöiden avulla.

Opiskelija osaa käyttää itsenäisesti laskinta ja tietokonetta apuna kone- ja metallialan kes-
keisten matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja arvioida kriittisesti saamiaan tulok-
sia.

Opiskelijan on osattava lukea ja tulkita sekä laatia kone- ja metallialaa koskevia tilastoja,
taulukoita ja graafisia esityksiä.

Opiskelijan on osattava laskea itsenäisesti käyttämiensä yleisempien kappaleiden pinta-aloja

ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa ja trigonometriaa kone- ja metallialan vaatimas-
sa laajuudessa.

Opiskelijan on osattava laskea ja vertailla sekä tehdä johtopäätöksiä materiaali- ja valmis-

tuskustannuksista tekemilleen töille. Opiskelijalla on matematiikan taidot, jolla on mah-
dollista päästä jatko-opiskelupaikkaan.