This is a Finnish language version of my book

Life on Mars - Visual Investigation and implications to Planetary Protection,

Elämää Mars planeetalla –Visuaalinen tutkimus

ja seuraukset planeettojen suojelulle
Harry Rabb, Ms.C., Kirkkonummi, Finland, 28.12.2018.

Images by: NASA/JPL-Caltech, ISRO/MOM, HST.

Esipuhe
Vuonna 2013 Steven Bennerin teoriaa elämän synnystä Marsissa tuotiin laajalti esille
uutisissa. Mikrobitason elämä olisi siirtynyt Marsista Maapallolle meteoriittien mukana.
Olisiko evoluutio voinut jatkua varhaisen Marsin valtamerissä? Ja olisiko primitiivinen
elämä voinut sopeutua tähän päivään saakka olosuhteiden muuttuessa huonommaksi
Marsissa?

Tässä kirjassa tutkitaan NASAn Mars kulkijoiden Curiosityn ja Opportunityn kuvia

nähdäksemme onko niissä mahdollisia entisen tai nykyisen elämän merkkejä. Curiosity
laskeutui Marsiin vuonna 2012 ja Opportunity 2004.

Kuvissa esitellään noin 270 kohdetta Marsissa joille voi esittää kysymyksen:

Onko tämä elämää vai ei? Joko mennyttä tai nykyistä?

Tämän kirjan materiaali luotiin alun perin vuonna 2013 internet sivustolle:
http://www.saunalahti.fi/~harrrab/mars.html ,jolta löytyvät viimeisimmät päivitykset.

Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Newberries - Rakenteelliset pallukat
3. Stromatoliitit ja mikrobitoiminnan jäljet
4. Mikrobeja Marsissa?
5. Jäkäliä muistuttavat kohteet
6. Sieniä muistuttavat kohteet
- Blueberries – Marsin Sinimarjat
- Pinnacle Island
7. Tiederyhmien julkaisuja
- Perkloraattia pelkistävä bakteeri ja Gale
__kraatterin pinnanalainen biologinen potentiaali
- Rock Varnish - Mangaanipintaiset kivet
- Methanogen mikrobien testaus Marsin oloissa
- Jäkälien testaus Marsin oloissa
- Biosignatuurit
- Orgaaniset aineet ja fosfaatit
- Marsin erityisalueet
- Elämän käsitteet Marsin yhteydessä
- Kivien liukenemisonkalot
- Mars meteoriitit
8. Fossiileja Marsissa?
9. Esperance - Opportunity Sol-3230
10. Muita kohteita Marsissa
11. Mars kulkijoiden kuvien tulkintaa
12. Curiosity, Darwin, Vikingit ja Planeettojen
suojelu
- Curiosity ja Charles Darwin ... ja rivien väliin
__kirjoittaminen
- Vikingit 1976 - Todisteet mikrobitason
__elämästä Marsissa
- Klorofylli ja rasvahappo havainnot
- Visuaaliset todisteet Marsin elämästä
- Planeettojen suojelu ja etiikka
13. Lisää havaintoja
- Kuvia Marsin kiertoradalta
- Vesi, jää ja kosteus
- Curiosityn renkaat ja kansi ja bio-korroosio
14.Astropaleontologia
15. Marsin värit
16. Epilogi: Mars – Elävä planeetta
17. Liite A: Lähdeluettelo
Liite B: Kuvien käsittelystä
Liite C: Ohjeita visuaaliselle etsinnälle
Liite D: Fermi paradoksi
Liite E: SoCIA 2018 astrobiologiakonferenssi
Johdanto
Aurinkokuntamme syntyi noin 4.6 miljardia vuotta sitten. Alla on linkki Tähdet ja Avaruus
lehden nettiuutisiin ja Universe Today uutissivuston artikkeliin elokuun lopulta 2013.
Artikkelissa kemisti Steven Benner kertoo että aurinkokunnan synnyn jälkeisenä aikana,
Mars-planeetalla oli paremmat olosuhteet elämän synnylle kuin Maassa. DNA-molekyylin
edeltäjä RNA-molekyyli olisi syntynyt parhaiten Marsissa. RNA:ta on meidän jokaisessa
solussa tekemässä töitä DNA:n kanssa. Mikrobit, joissa on RNAta ja DNAta, olisivat
siirtyneet maapallolle asteroidien törmäyksissä Marsiin. Törmäys lennättäisi Marsin kiviä
avaruuteen ja mikrobeja niiden mukana. Osa kivistä osuu myöhemmin Maapallolle
meteoriitteina tuoden mikrobeja, elämän siemeniä, Marsista. Neljän miljardin vuoden aikana
Maapallolle on osunut arviolta 5 miljardia meteoriittia, jotka ovat lähtöisin Mars planeetalta.
Aurinkokunnan synnyn jälkeen Mars myös jäähtyi nopeammin kuin Maa ja siten hyvät
olosuhteet elämälle oli Marsissa kauan ennen Maata.

Elämän synty Marsissa:

Tähdet ja Avaruus: Steven Benner - saatamme olla marsilaista alkuperää
Universe Today: Are We Martians? Chemist’s New Claim Sparks Debate

Elämän siirtyminen Maapallolle:

Tähdet ja Avaruus: Tutkijat simuloivat elämän saapumista Maahan avaruudesta
European Planetary Science: Could life have survived a fall to Earth?

Mielenkiintoinen artikkeli on myös Universe Today 29.7.2013:

Is Life On Mars Related To Life On Earth?

Kuva 1.1. Mars nyt ja ennen.

Maa ja Mars planeetat ovat laskennallisesti aurinkokunnan elämänvyöhykkeellä. Maapallolla
keskilämpötila on +15 astetta C, vaihteluväli -80 ja +50 asteen välillä. Elämän kehityksen
alkutaipaleella syanobakteerit ja kasvit muuttivat maapallon hiilidioksidi kaasukehän
happipitoiseksi, joka mahdollisti eläinkunnan kehityksen ja vedestä maanpinnalle
siirtymisen.

Mars oli aurinkokunnan synnyn jälkeen 1-3 miljardia vuotta lämmin planeetta jossa oli
valtameriä ja kaasukehä huomattavasti paksumpi kuin nykyään. Jos RNA ja elämä syntyi
siellä, niin evoluutio olisi voinut jatkua Mars planeetallakin.

Mars planeetalla on nykyisin ohut hiilidioksidista koostuva kaasukehä, paine 0.8% maan
ilmakehän paineesta. Keskilämpötila on nyt -63 astetta Celsiusta. Päiväntasaajalla ilman
päivälämpötila voi nousta +20 C asteeseen ja yöllä laskea -80 asteeseen. Päiväntasaajalla
pintamaan lämpötila voi olla päiväaikaan useita tunteja +36 Celsius asteen tienoilla [63].
Navoilla lämpötila -120 C paikkeilla. Marsilla on nykyäänkin suuret vesivarannot. Marsin
kemia ja alhainen ilmanpaine pitävät Marsin suolaisen veden nestemäisenä lämpötila-
alueella -70..+10 astetta Celsiusta [132,133]. Eli Marsin päiväntasaajan maaperässä on
nestemäistä vettä lähes ympäri vuorokauden.

Painovoima pinnalla on 38% maan painovoimasta. Marsin vuorokausi on 24 tuntia ja 40

minuuttia. Mars kiertää auringon 686 päivässä. Pyörimisakseli on 25 astetta vinossa, eli
Marsissa on vuodenaikojen vaihtelut.

Keväällä Marsin napajäätikkö sulaa ja kaasukehään nousee vesihöyrypilviä joka kulkeutuvat

kohti päiväntasaajaa. Tämän jälkeen tummanvihreät alueet leviävät Marsin pinnalla. Tämä
säännöllinen ilmiö on havaittu jo 1800 luvulta lähtien [ref.63, MARS – The Living Planet].
Mars ei ole pelkästään punainen planeetta kuten näkee Hubblen kuvasta yllä. Kuvassa on
nuolilla merkitty Schiaparelli kraatteri Sinus Meridiani alueen vierellä, jotta muutosten
hahmottaminen olisi helpompaa. On nähtävissä Hubblen kuvasta että kun eteläinen naapajää
on pienimmillään vuonna 2005, niin tummanvihertävät alueet ovat laajimmillaan eteläisellä
puoliskolla. Voi olla että värivaihteluiden syy ei ole pelkästään hiekkamyrskyt.

Tässä artikkelissa tutkitaan kolmen NASA:n Mars kulkijan Curiosityn, Opportunityn ja

Spiritin ottamia kuvia ja mahdollisia entisen ja nykyisen elämän merkkejä niistä. Curiosity
laskeutui Mars-planeetalle elokuussa 2012 ja Opportunity ja Spirit tammikuussa 2004.
Tutustumme myös tiederyhmien tutkimuksiin, joissa on testattu maapallon mikrobeja ja
jäkäliä Mars planeetan olosuhteissa. Vuonna 1976 Marsiin laskeutui kaksi NASA:n Viking
alusta, joihin Gilbert V. Levin ja Patricia Ann Straat kehittivät Labeled Release(LR) kokeen,
jolla oli mahdollista havaita mikrobitason elämä. Tutustumme LR-kokeen tuloksiin.
Tutustumme myös planeettojen suojelu (planetary protection) aiheeseen, jota Carl Sagan ,
Barry E.DiGregorio ja John D. Rummel ovat tuoneet esille. Steven Bennerin teoria elämän
synnystä Marsissa ja siirtymisestä Maapallolle meteoriittien mukana on sukua Panspermia
teorioille, joiden moderneja versioita kehittivät Sir Fred Hoyle ja Chandra Wickramasinghe
Kuva 1.2. Curiosity, Opportunity ja Spirit

Sol on Mars planeetan vuorokausi joka on 24 tuntia ja 40 minuuttia. Tällä sivulla mainitaan
Mars-kulkijoiden kuvien ottopäivinä Marsin vuorokausi, jonka kyseinen kulkija on
laskeutumisensa jälkeen ollut Marsin pinnalla (Sol-x). Tällä tiedolla pääset käsiksi
alkuperäiskuviin kulkijoiden kuva-arkistoissa ( Curiosity , Opportunity , Spirit arkisto),
joissa kuvia on yhteensä yli 800000. Jos kuvia on tiettynä päivänä otettu satoja, niin
löytämisen helpottamiseksi olen maininnut myös kellonajan UTC. Kerron kuville myös
täsmällisen arkistotunnuksen, joka Curiosityllä on muotoa 0304MH0265000016R0_DXXX,
jossa 4 ensimmäistä digittiä on Sol numero. Tästä on mahdollista luoda suora linkki arkiston
kuvaan näin:

http://mars.jpl.nasa.gov/msl-raw-images/msss/00304/mhli/0304MH0265000016R0_DXXX.jpg (MAHLI)
http://mars.jpl.nasa.gov/msl-raw-images/msss/00186/mcam/0186MR0927120000E1_DXXX.jpg (Mast Camera)

Opportunity ja Spirit kuville tarvitaan sekä Sol numero että kuvaidentiteetti. Esimerkkinä
web-linkin muoto Opportunity Sol 88 Mast camera kuvalle
1P135994587ESF1409P2542L4M1:

https://mars.jpl.nasa.gov/mer/gallery/all/1/p/088/1P135994587ESF1409P2542L4M1.JPG

Aloitin Mars kulkijoiden kuvien systemaattisen läpikäymisen, kuva kuvalta, vuonna 2013.
Työ on vienyt vuoteen 2018 mennessä noin 2500 tuntia. Tuloksena tällä sivulla esitellään
noin 270 kohdetta, joille voi esittää kysymykset: Onko tämä elämää vai ei? Joko mennyttä
tai nykyistä? Osan kohteista NASA on esitellyt aiemmin lehdistötiedotteissaan.

Tässä esittämäni tutkimus parani huomattavasti kun aloitin yhteistyön Dr. Lyall Winston
Small:n kanssa lokakuussa 2015. Vuonna 2017 sain kutsun esittää tämän tutkimuksen
SoCIA 2018 Astrobiologia kokouksessa Nevadan Yliopistossa huhtikuussa 2018. Katso
NASAn tapahtumakuvaus: Social and Conceptual Issues in Astrobiology (SOCIA 2018).

Tämän dokumentin kuvissa on iso resoluutio, joten voit zoomata kuvien yksityiskohtia.
Kuvassa 1.3 on Opportunityn näkymä Meridiani Planum alueelta vuonna 2004, Sol 17 ja
Curiosityn näkymä Gale-kraatterista vuonna 2012, Sol 538.

Kuva 1.3. Näkymät: Meridiani Planum ja Gale kraatteri.

Alla on kartta Marsiin laskeutuneista aluksista. Siniset alueet ovat Marsin muinaisen
valtameren pohjaa. Vihreät rannikkoa ja punaiset ylänköjä. Curiosity ja Opportunity ovat
vielä toiminnassa.

Kuva 1.4. Mars laskeutujat kartalla.

Näkymä Phoenix-laskeutujan alta keskeltä entistä valtamerta vuodelta 2008. Laskeutujan
rakettimoottorit puhalsivat kymmensenttisen hiekkakerroksen pois. Alta paljastui jääkerros.
Viimeisimpien tutkimusten mukaan Marsin jääkerrokset voivat olla satoja metrejä paksut:
H.Kurokawa 2014: Thickness of Martian ground ice: Implication from multi-water-reservoir
model.

Curiosityn tulokset näyttävät että päiväntasaajalla on nykyäänkin nestemäistä vettä

pintamaassa (lähde: Morten Bo Madsen, April 2015: Mars might have liquid water ).

Kuva 1.5. Phoenix laskeutuja 2008.

Newberries - Rakenteelliset pallukat
Kuvassa alla on mielenkiintoisia näkymiä Marsista: rakenteellisia pallukoita Opportunity
Mars-kulkijan kuvaamana 6.9.2012 (Sol 3064), paikassa joka on muinainen joenpenkka.
Tämä Endeavour kraatterissa sijaitseva paikka on nimetty Kirkwoodiksi. Haljenneiden
pallukoiden sisällä näkyy rakennetta. Linkki Nasan uutiseen pallukoista: Puzzling Little
Martian Spheres That Don't Taste Like 'Blueberries'. Opportunityn Sol 3247 sisältää myös
näitä samoja pallukoita. Huomaa että nämä rakenteelliset pallukat poikkeavat täysin pienistä
Blueberry pallukoista, joita on laajalti Marsin pinnalla.

Kuva 2.1. Newberries.

Samanlaiset hienorakenteet pallukoiden sisällä ja ulkopinnalla toistuvat kahdessa paikassa.

Pallukoiden sisärakenteesta voi panna erityisesti merkille kaksisäikeiset ulokkeet joiden
päässä on pieni pallukka (kuvassa 2.2: A, B ja C). Kuvissa 2.1: C, D ja J näemme
pallukoilla selkeän kuorikerroksen ja keskuksen. Pallukoilla E ja F näemme varren joka
liittää pallukat johonkin. Eli näillä pallukoilla on varsin mutkikas, mutta toistuva ja
säännöllinen rakenne. Voivatko nämä hienorakenteet kahdessa paikassa, jotka ovat kaukana
toisistaan, olla sattumalta luonnonprosessin synnyttämiä? Vai onko kyseessä fossiloitunutta
entistä elämää? Nämä pallukat on nimetty Newberries - Uusimarja nimellä ja voit lukea
niistä lisää Opportunityn tiederyhmän artikkelista: A.G. Fairén 2014: Hollowed spherules
identified with the MER Opportunity near and at Cape York, western rim of Endeavour
crater, Mars

Kuva 2.2. Newberries, yksityiskohtia.

Jos päättelemme Newberries-pallukoiden olevan Marsin muinaista fossiloitunutta elämää,

niin sillä on evoluution myötä seuraukset Marsin muinaiselle ja nykyiselle elämälle. Jos
elämä syntyi Marsissa, sen on täytynyt olla aluksi primitiivistä mikrobitason elämää.
Mikrobit selviytyvät jopa avaruuden tyhjiön äärimmäisissä olosuhteissa[54]. Ja jos Marsilla
oli mikrobitason elämää alkuhistoriassaan, niin sitä täytyy olla nykyäänkin, koska tietyllä
syvyydellä Marsin maaperässä on aina ollut sopivat olosuhteet tietyntyyppisille mikrobeille,
kuten esimerkiksi kemolitoautotrofeille (chemolithoautotrophs). Ja nykyään Marsin
päiväntasaajan maaperässä on hyvät olosuhteet mikrobeille [12,18]. Maaperässä on kosteutta
ja vettä 2-6 prosenttia [41] ja päiväaikaan maaperän lämpötila voi olla useita tunteja +36
Celsius asteen tienoilla [63]. Ja Marsin maaperässä on kaikki elämän tarvitsemat ainekset
[17]. Eli jos Newberries-pallukat ovat Marsin muinaista elämää, niin on hyvin todennäköistä
että Marsissa on nykyäänkin mikrobitason elämää.

Jos pidämme Newberries-pallukoita muinaisena fossiloituneena elämänä, niin on ilmeistä

että ne ovat monisoluista elämää ja tulosta pidemmästä evoluutioketjusta. Se myös tarkoittaa
että voimme odottaa löytävämme muitakin lajeja Mars kulkijoiden kuvista. Kun luet
pidemmälle tätä artikkelia, huomaat että tämä pitää paikkansa.

On merkillepantavaa että NASA ehdottaa tällaisten fossiilin kaltaisten kohteiden etsimistä

Marsista heinäkuussa 2014 julkaistussa artikkelissa: D.J. Des Marais,NASA Ames Research
Center 2014: Concepts Of Life In The Contexts Of Mars. Suora lainaus ja suomennos: On
etsittävä biogeenisia fyysisiä rakenteita, mikroskooppisista (mikrometri mittakaavasta)
makroskooppisiin(metrin mittakaavassa), yhdistäen morfologiaa, mineralogiaa ja
kemiallista informaatiota kun mahdollista. Biogeeninen rakenne on elämän prosessin
tuottama rakenne.
Toinen kiintoisa artikkeli on Astrobiology Magazine webissä, 8.12.2014: Elizabeth Howell:
How Did Life Become Complex, And Could It Happen Beyond Earth? Tässä artikkelissa
Frank Rosenzweig, Montanan Yliopiston evoluutio geneetikko, pitää mahdollisena
monisoluisen elämän kehittymistä Marsissa, Jupiterin kuussa Europalla ja Saturnuksen
kuussa Titanissa.

Muinaisessa merenpohjassa Antoniadi-kraatterissa on myös mielenkiintoisia koralliriuttaa

muistuttavia muodostelmia.

Kuva 2.3. Muinainen riutta Antoniadi karaatterin pohjalla?

Stromatoliitit ja mikrobitoiminnan jäljet

Stromatoliitit ovat bakteerien muodostamia yhdyskuntia ja ne ovat usein tunnistettavissa

muodostelmissa. Maapallolla stromatoliitteja on ollut jo 3.5 miljardia vuotta. Voit lukea
niistä lisää artikkeleista Wikipedia: Stromatolite and J. William Schopf 2007: Evidence of
Archean life: Stromatolites and microfossils. Kannattaa panna merkille artikkelien kuvista
stromatoliittien muodot ja verrata niitä alla oleviin kuviin.

Seuraavat Rizzon, Bianciardin, Fariaksen ja Cantasanon artikkelit ovat myös tutustumisen

arvoisia:

- Vincenzo Rizzo, Nicola Cantasano, International Journal of Astrobiology, September 2016:

Structural parallels between terrestrial microbialites and Martian sediments: are all cases of
‘Pareidolia’?
- Vincenzo Rizzo,Maria Eugenia Farias, Nicola Cantasano, Daniela Billi, Manuel
Contreras, Francesca Pontenani, Giorgio Bianciardi, Cell Biology 2015:Structures/textures
of living/fossil microbialites and their implications in biogenicity. An astrobiological point of
view
- Giorgio Bianciardi, Vincenzo Rizzo, Maria Eugenia Farias and Nicola Cantasano,
Astrobiology Outreach 2015: Microbialites at Gusev Crater, Mars.
- Vincenzo Rizzo and Nicola Cantasano 2009, International Journal of Astrobiology
8(4), Possible organosedimentary structures on Mars
-V.Rizzo and N.Cantasano 2011, Mem. S.A.It.Vol.82, 2011, Textures on Mars: evidences of a
biogenic environment.

Rizzo, Cantasano ja Bianciardi ovatte tehneet matemaattisen analyysin Maapallon

microbialities ja Marsin vastaaville kandidaateille. Tulos on että Marsin microbialities
kandidaatit ovat biologisia 99.6% todennäköisyydellä. Tässä on suora lainaus vuoden 2011
artikkelin yhteenvedosta:

The inorganic sedimentary processes follow simple rules, whereas the structures we
described denote complex products, congruent to the terrestrial biogenic environment: life
has existed and is still alive on Mars.

Suomennos: Epäorgaaniset kerrostumaprosessit noudattavat yksinkertaisia sääntöjä, kun

taas rakenteet joita me käsittelimme ovat mutkikkaita tuotteita, vastaten maapallolla olevia
biologisia ympäristöjä: elämää on ollut ja on vieläkin Marsissa.
Lyall Winston Small on esittänyt kiintoisan ajatuksen Opportunity Sol-251 kohteelle
Wopmay[136]: Voisiko Marsissa olla nykyäänkin elossa olevia stromatoliitteja? Huomaa
että kohteen pinnalla on Blueberryjä. Nimi Wopmay liittyy maapallon
stromatoliittitutkimusten historiaan.

Kuva 3.1.Stromatoliitti kandidaatti Wopmay, Mars

Hieno esitys muinaisista maapallon mikrobitason fossiileista on Ph.D. Ian Westin tekemä:
Fossil Forest, Lulworth Cove; Part 1: The Ledge and Strata, Geology of the Wessex Coast of
Southern England. Olen käynyt keskusteluja Dr.Westin kanssa. Dr.West tukee näkemystä
että tässä artikkelissa esitetyt kandidaatti kohteet ovat Mars planeetan muinaisia
stromatoliitteja ja thromboliitteja.

Dr. Ian West on pannut merkille että sekä Sol 528 kandidaatti tromboliitilla että vastaavalla
maapallon fossiililla on keskelle suuntautuvia halkeamia, joka voi olla tulos hautautumisesta
maakerrosten alle. Ja jos näin on Marsin thromboliitti kandidaatit ovat voineet hautautua ja
sitten myöhemmin paljastua eroosion vaikutuksesta. Maapallon thromboliittikuvan
(Englannista) oikeudet omistaa Dr.Ian West.

Kuva.3.2.Thromboliitti kandidaatti Marsissa versus thromboliitti maapallolla.

Kuva.3.3. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Curiosity Sol 632 kuvassa on toistuvia kuusikulmio kuvioita. Samanlaisia kuvioita on myös
Pilbara alueella Australiassa, mikrobitoiminnan tuloksena. NASA on aloittanut
yhteistyöprojektin Australian Macquarie yliopiston kanssa vertaillakseen Pilbara alueen
mikrobi fossiili muodostelmia vastaaviin Marsin kohteisiin. Katso web-sivusto, Simon
George ja Carol Oliver: NASA Macquarie University Pilbara Education Project. Pilbara
alueella on 3.4 miljardia vuotta vanha mikrobi fossiili riutta. Sol 632 havainnon teki Dr.
Lyall Winston Small. Lue myös Dr.Small:n kirja Marsin stromatoliiteista: The Living Rocks
of Mars (2015).

Kuva 3.4. Stromatoliitti kandidaatti Marsissa, havainto: Dr. Lyall Winston Small. Kuva
oikealla on suurennos vasemmanpuoleisesta kuvasta.

Kuva.3.5. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Kuva 3.6. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Kuva.3.7. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Kuva.3.8. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Sol 890 kuvissa on mielenkiitoinen kohde. Curiosityn laser on puhaltanut pölyn pois kohteen
pinnalta. Yleensä Curiosityn laser tekee siistin reiän kiveen tai hiekkaan. Mutta onko tässä
tapauksessa kohteen materiaali laajentunut lämmöstä? Nykyään elossa olevia Marsin jäkäliä?

Kuva.3.9. Stromatoliitti kandidaatteja Marsissa

Kuva.3.10.Mikrobialities kandidaatteja Marsissa.

Kuva.3.11. Mikrobialities kandidaatteja Marsissa.

Kuva.3.12. Mikrobialities kandidaatteja Marsissa.. Opportunity Sol 719.

Mikrobialities ovat mikrobitoiminnan jättämiä jälkiä sedimentteihin ja geologisiin

muodostelmiin. Hyvä tutkimus aiheesta on myös Nora Noffke, Astrobiology Volume 15,
Number 2, 2015: Ancient Sedimentary Structures in the < 3.7 Ga Gillespie Lake Member,
Mars, That Resemble Macroscopic Morphology, Spatial Associations, and Temporal
Succession in Terrestrial Microbialites. Samanlaiset havainnot esitetään artikkelissa Giorgio
Bianciardi, Vincenzo Rizzo, Nicola Cantasano, 2014: Opportunity Rover’s image analysis:
Microbialites on Mars?
Curiosity saapui 9.3.2016 (Sol 1276) paikkaan jossa on paljon stromatoliitteja muistuttavia
kohteita. Curiosity pysähtyi tutkimaan niitä ja otti satoja kuvia MAHLI ja ChemCam
kameroilla. Curiosity Sol 1433 kuvassa on samanlainen kohde.

Kuva 3.13. Stromatoliitit, Sol 1276.

Alla on Opportunityn mikroskooppikameran kuvia. Tässä voi pohtia stromatoliitteja ja
bakteerikasvustoja. Näistä on hienoja pohdintoja Kanadalaisen Michael Davidsonin web-
sivustolla: Mars Fossils, Pseudofossils, and Problematica. Hän teki nämä analyysit vuonna
2004 kun Spirit ja Opportunity olivat olleet vasta muutaman kuukauden Marsissa. Kuvissa
A, B, C ja D mahdollisten stromatoliittien lisäksi, tyhjät alueet muodostavat mielenkiintoisia
säännöllisiä kuvioita. Kuvan E kierteinen "Rotini" kohde herätti keskustelua mahdollisista
fossiileista Marsissa.

Kuva 3.14. Stromatoliitit, Opportunity.

Katso myös Maan stromatoliiteista esitys, Richard Thieltges: Evolutionary research -

Stromatolite Identification Site. Thieltgesillä on Pohjois-Amerikan laajin stromatoliitti
fossiilikokoelma. NASA on lainannut kokoelmaa kouluttaakseen Mars kulkijoiden
tiedetiimejä. Ja lue: S. Leuko, L. J. Rothschild, B. P. Burns, Halophilic Archaea and the
Search for Extinct and Extant Life on Mars ja Mark Strauss October 17, 2016: NASA’s Bold
Plan to Hunt for Fossils on Mars.

Mikrobeja Marsissa?
Jos Marsissa on ollut elämää, niin voisi olla mahdollista että sitä olisi mikrobitasoisena
vieläkin Marsin maaperässä. Tätä on spekuloitu yhtenä lähteenä Marsin kaasukehään
ajoittain tulevalle ylimääräiselle metaanille, jota on havaittu maanpäällisillä kaukoputkilla.
Myös Curiosity on havainnut metaanin määrän ilmassa ajoittain kymmenkertaistuvan
normaalitasoon verrattuna (lähde: Christopher R. Webster, 16.12.2014: Mars Methane
Detection and Variability at Gale Crater). Maassa vain tietyt mikrobilajit tuottavat metaania,
eivät kaikki. Marsin maaperästä Curiosity havaitsi metaania LähdeS.Djordjevic 2014:
Simulating Martian conditions: Methanogen survivability during freeze-thaw cycles.
Artikkelin methanogeenit ovat organismeja jotka voisivat hyvin Mars planeetalla. Ne eivät
tarvitse ilmaa tai orgaanisia ravinteita, eivätkä ne yhteytä. Tutkimuksessa testattiin neljää eri
methanogen lajia laboratoriossa jonne luotiin Mars planeetan olosuhteet, alhainen
ilmanpaine, korkeampi säteilytaso ja Marsin suuret lämpötilavaihtelut +20..-80 C. Kaksi
methanogen lajia selvisivät hengissä testeistä ja jopa lisääntyivät.

Toinen mikrobilaji jota on ehdotettu selviävän hyvin Marsin olosuhteissa on

kemolitoautotrofit (chemolithoautotrophs). Maapallolla näitä kiviä ja mineraaleja syöviä
mikrobeja on hyvin laajasti maan alla ja kivien ja kallioiden sisällä, jopa kilometrien
syvyydessä. Kemolitoautotrofi mikrobeista hyvä artikkeli on myös Tiede lehden artikkeli
L.Purkamo M.Nuppunen-Puputti 2012: Ne syövät kiveä. Maan sisällä asustavat mikrobit
voivat muodostaa jopa 80 prosenttia maapallon biomassasta. On myös bakteereja jotka
käyttävät ravintonaan sulfaatteja. Rikkiyhdisteiden kanssa (kuten sulfaatit) vuorovaikuttavat
bakteerit voivat olla syy Marsin pinnan kausittaisiin värisävyn vaihteluihin [63].

Alla vasemmalla, Curiosity Sol 304 (14.6.2013), kivenkolossa on jotain valkoista. Curiosity
pysähtyi ottamaan lähikuvia tästä Sol 303:ssa Mars Hand Lens Imager (MAHLI) kameralla.
Oikealla Opportunity Sol 3392, mikroskooppikameran kuvassa on reikiä ja putkiloita kivessä
ja jotain niiden päällä. Näemmekö tässä Marsilaisia organismeja jotka pohjautuvat kiviä ja
mineraaleja syöviin kemolitoautotrofi mikrobeihin?

Kuva 4.1. Curiosity Sol 304 ja Opportunity Sol 3392

Curiosity Sol-304 alkuperäisen kuvan saat tästä ja Opportunity Sol-3392 alkuperäisen kuvan
saat tästä. Alla on vertailukuvat Sol-303 ja Sol-304 ajalta kivenkolon valkoisista kohteista,
erotus 26 tuntia.

Kuva 4.2. Curiosity Sol 304 suurennos.

Kun katsot Sol-303 ja Sol-304 kuvia, niin huomaat valkoisen kasvuston alta paljastuvat
hienojakoiset hiekanjyvät. Voisi kuvitella niiden puhaltuvan pois tuulen mukana Marsin
hiekkamyrskyjen aikana. Mast Camera kuvista Sol-305 ja 306 ajalta huomaa että Curiosity
on täsmälleen samalla paikalla tämän kohteen vieressä mutta tältä ajalta ei ole MAHLI
kameran kuvia arkistossa tästä kohteesta. Myös maapallolla mikrobikasvustot ovat usein
helposti nähtävissä paljain silmin. Esimerkkinä voi mainita homekasvuston vanhentuneen
leivän pinnalla.
Alla on Sol-304 ja 306 kuvat samasta kiviseinämästä. Tässä voi pohtia mahdollista kehitystä,
siten että vasemmalla olisi alkutilanne, jossa valkoista ainesta on pinnassa. Oikealla olisi
tilanne myöhemmin. Oikean puolen kuvan A-nuoli osoittaa samaa kohdetta kuin yllä oleva
Sol-304 kohde.

Kuva 4.3. Seinämä. Sol 305, Sol 306

Kuva 4.4A: Halkeama kivessä johon zoomaamme kuvassa 3.4B.

Alla toinen isompi esiintymä valkoisesta aineksesta kallion halkeamassa, Curiosity Sol-158.
Huomaa Sol-158 kohteen samankaltaisuus Sol-304 kohteen kanssa.

Kuva 4.4B. Sol 158

Kuva 4.5. Kuva Opportunity Sol 3392 kivestä.

Curiosityn tiede-ryhmät julkaisivat 6 merkittävää artikkelia Science lehdessä 9.12.2013.
Pääset käsiksi kaikkiin alkuperäisiin julkaisuihin linkistä
http://mars.nasa.gov/msl/mission/science/researchpapers/ (valitse Reprint). Niiden joukossa
on Curiosityn päätutkijan John Grotzingerin ja 60 muun tutkijan 18 sivuinen artikkeli ''A
Habitable Fluvio-Lacustrine Environment at Yellowknife Bay, Gale Crater, Mars'.
Artikkelisarjan päätoteamus on että Mars planeetalla on ollut elämälle sopivat olosuhteet.
Alla on muutamia poimintoja siitä.

 Curiosity on todennut Marsin maaperän Gale kraatterin alueella sisältävän elämälle

tarpeellisia alkuaineita ja yhdisteitä: vesi, hiili, vety, happi, rikki, typpi ja fosfori.

 Gale kraatterissa on aikoinaan ollut järvi, jossa on ollut elämälle sopivat olosuhteet.
Alueella ollut vesi on ollut pH:ltaan neutraalia. Vesi oli juomakelpoista.

 Alueella on runsaasti savea (clay) ja mutakiveä (mudstone). Kovuudeltaan ne ovat

pehmeitä ja keskikovia.

 Kemiallisessa analyysissä SAM laitteistolla kuumennettaessa näytteitä vapautui

hiilidioksidia ja vettä muiden aineiden lisäksi. Analyysien johtopäätös on että alueella
on huomattavia määriä orgaanisia aineita.

 Mutkittelevat vaaleat rihmastot (kuvat alla) joita on runsaasti Marsin maaperässä

sisältävät kalsiumsulfaattia. Näistä valkoisista rihmastoista NASA ensimmäisen kerran
antaa mahdolliseksi selitysvaihtoehdoksi elollisen kohteen. Tässä suora lainaus
kyseisestä artikkelista:

"A final possibility considers the potential role of microbes, if life had ever evolved on
Mars. Terrestrial sediments are pervaded by microbes, which produce a variety of
gases that become trapped as bubbles where lithification is early and rapid (43).
However, it should be clear enough that this mechanism can only be invoked as a
serious possibility after all other abiotic hypotheses have been discounted. This is not
the case for our current data set and we include this only for the sake of
completeness."

Käsittelen syitä varovaiseen lausahdukseen "..we include this only for the sake of
completeness." tämän artikkelin lopussa.

 Alueen olosuhteet olisivat sopivat kiviä ja mineraaleja syöville mikrobeille, joita

kutsutaan nimeltä Kemolitoautotrofit. Lähde: Mineralogy of a Mudstone at
Yellowknife Bay, Gale Crater, Mars by D. T. Vaniman. Suora lainaus: "...The possible
formation of H2 gas as part of this process could be another component of
habitability, providing a potential energy source for chemolithoautotrophs."
Curiosityn tiederyhmän artikkelissa Science lehdessä 9.12.2013 kerrotaan että John Klein
alueella on ollut säteilyltä suojaava kerros päällä vielä 60-100 miljoonaa vuotta sitten, eli
äskettäin. Suojaava kerros on säilyttänyt orgaaniset ainekset niin että ne ovat löydettävissä
Curiosityn kemiallisissa analyyseissä. Artikkeli: NASA Curiosity: First Mars Age
Measurement and Human Exploration Help.

Monissa Curiosityn kuvissa on maassa näkyvissä valkeita rihmastoja, joissa on paikoin

täpliä, kuten alla Sol-192 ja Sol-181 kuvassa John Klein alueella. Sol-181 kuvassa on
harjattu pölyä pois valkoisen rihmaston päältä. Porauskuvassa Sol-270 (reikä porattu John
Klein alueella Sol-182) on valkoista rihmastoa porausreiän seinämillä. Lue tämä kiintoisa
NASA uutinen kemiallisen analyysin tuloksista tästä porausreiästä: NASA Rover Finds
Conditions Once Suited for Ancient Life on Mars Porauskuvasta käy ilmi että punaisen
pintapölyn alla on harmaata savimaata. Maaperään on sitoutuneena 2-3 prosenttia vettä,
paikoin jopa 6 prosenttia. Eli maa on kosteaa, minkä huomaa myös visuaalisesti alla olevasta
porauskuvasta. Mainio kasvualusta mikrobeille.

Kuva 4.6. Rihmastot, Sol 192.

Kuvassa voit nähdä uudet valkeat rihmastot ja täplät. Ja voit nähdä myös jäänteitä vanhoista
rihmastoista ja täplistä. Näistä valkoisista rihmastoista NASA ensimmäisen kerran antaa
mahdolliseksi selitysvaihtoehdoksi mikrobikasvuston 9.12.2013 Science lehdessä
julkaistussa artikkelissa "A Habitable Fluvio-Lacustrine Environment at Yellowknife Bay,
Gale Crater, Mars".

Hyvä vapaasti luettava tutkimus mikrobitason elämästä Marsissa on Dr. Lyall Winston
Small, Syyskuu 2015: On Debris Flows and Mineral Veins - Where surface life resides on
Mars. Dr.Small muistuttaa kirjassaan kappaleessa 4.6 että Maapallolla mineraalijuonteet ovat
useimmiten mikrobien kansoittamia.
Alla on vertailu John Klein alueen rihmastoista ja täplistä. Eroa 78 päivää. Nähtävissä on
muutoksia. Curiosity tutki John Klein aluetta 3 viikkoa ja tuli kahden kuukauden päästä
tutkimaan aluetta uudestaan.

Kuva 4.7. Rihmastot, Sol 192-270.

Valkoisia rihmastoja ja niissä esiintyviä täpliä on hyvin laajasti Curiosityn ja Opportunityn

kuvissa. Kuvissa on tuoreempia rihmastoja ja myös vanhoja rihmastoja ja täplien jäänteitä,
joissa ei enää ole valkoista ainesta. Rihmastoja on maassa, maan alla, kivissä ja kumpareissa.
Kuva-arkistoissa on kuvia joista voi nähdä että kivenpalasia on lohjennut irti isommasta
kivestä paikassa jossa rihmastoja on kiven sisällä (esimerkiksi arkiston Sol-303 kuvissa).
Alla on kaksi kuvaa lisää, joista voi tutkia muutoksia 78 päivän aikana.

Kuva 4.8. Rihmastot, Sol 192-270.

John Klein alueella Curiosity porasi ensin testireiän ja sitten näytteenottoreiän. Molempien
reikien seinämillä näemme valkoisia rihmastoja, joista NASA antaa yhdeksi vaihtoehdoksi
mikrobikasvuston. Myös Cumberland reiän seinämillä on rihmastoja. Windjana reiässä niitä
ei näy. Kemiallinen analyysi SAM laitteistolla indikoi orgaanisia yhdisteitä John Klein ja
Cumberland näytteistä. Reikien leveys on 1.6 senttimetriä. Se että kolmessa porausreiässä
neljästä on rihmastoja seinämillä, kertoo siitä että rihmastoja on Marsissa runsaasti. John
Klein alueen reiät porattiin 182 tienoilla. Curiosity tuli uudestaan tutkimaan aluetta Sol-270
aikoihin. Näemmekö muutoksia rihmastoissa 78 päivän aikana? Kuvat D ja E ovat samasta
John Klein näytteenottoreiästä kuin kuva C, mutta eri suunnista.

Kuva 4.9. Maanalaiset rihmastot.

Alla on lisää kandidaatteja mikrobikasvustoiksi. Curiosity käytti Chemistry kameraa Sol 608
ja 609 kohteisiin analysoidakseen niiden kemiaa. Nämä ovat vain noin 50 sentin etäisyydellä
Windjana porausreiästä. Opportunityn Sol 3502 kuvassa on myös kiintoisa reikä alaoikealla.
Pienestä Sol 3949 kuvasta voi nähdä että Sol 3502 jäkäliä muistuttavat kohteet ovat väriltään
valkoisia. Sol 880 ja 869: Tuoretta maa-ainesta epäonnistuneen porauksen jäljiltä. 11 päivän
aikana on nähtävissä muutoksia. Huomaa erityisesti tumman vihertävät läiskät tai jyväset
jotka ovat ilmestyneet Sol 880 kuvaan (nuolet B ja C). Tavalliset Marsin hiekanjyväset ovat
punertavia sävyltään.

Kuva 4.10. Kandidaatteja mikrobikasvustoiksi

Kuvassa S-2 Sol 305 on kuin valkoinen aines olisi 'kasvanut ulos' kivestä. Kivellä on
kiintoisa tummanvihertävä (sininen?) pinta, kuten myös sol 580 kivellä. Syanobakteereja ?
Levää ? Sol 580 ja 305 kuviin olen tehnyt osan kuvasta valkotasapainotettuna ja se tuo esiin
mielenkiintoisen sinisen värin. Sol-304 kohde on samassa kiviseinämässä kuin tämän web-
sivun yläpäässä esitelty Sol-304 'kemolithoautotrofi' kohde. Sol 584 keltasävyiset
muodostelmat ovat kiintoisia. Curiosityn tiederyhmä on tutkinut tarkasti Sol 1411 kohdetta,
joka muistuttaa Sol-305 S-2 kohdetta.

Kuva4.11. Kandidaatteja mikrobikasvustoiksi.

Erinomainen, vapaasti luettava, tutkimus mahdollisesta mikrobitason elämästä Marsissa on

myös Dr. Lyall Winston Small, Syyskuu 2015: On Debris Flows and Mineral Veins - Where
surface life resides on Mars. Lue myös Dr.Small:n kirja vuodelta 2012 In search of life on
Mars. Hänen Mars kuvakokoelma SmugMug palvelussa on myös tarkistamisen arvoinen.
Lyall on myös Mars Rover Blog sivuston perustaja. Katso esimerkiksi keskusteluryhmät
Yellowknife Bay ja Mount Sharp - Extended Mission 1. Heinäkuussa 2016 Dr. Small teki
uuden web sivuston The Cosmos, Mars and Life, jossa hän käsittelee päivittäisiä Mars
löydöksiä, ja myös löytöjen filosofisia aspekteja.

Sol 2160 kohteen esittelee Dr.Small kirjassaan In search of life on Mars[137]. Tällä alueella
on kivipinnoilla jäkäliä muistuttavia sinisiä kohteita. Alueella on myös Blueberryjä. Sol 925
alueen juonteet ovat kiinnostavia. Sol 1090 juonne näyttää hyvin tuoreelta. Se on pölytön ja
kulkee geologisten kerrostumien päällä. Sol 1063 kuvan tuoreelta näyttävä vihreaä materiaali
peittää vanhat geologiset kerrostumat.

Kuva 4.12. Kandidaatteja mikrobikasvustoiksi

Jäkäliä muistuttavat kohteet

Jäkälät ovat symbioottisia organismeja jotka koostuvat sienestä yhdistettynä levän tai
syanobakteerien kanssa. Jäkälät ovat extremofiilejä. Ne voivat elää äärimmäisissä
olosuhteissa. Lichen Buellia Frigida on laji joka elää kivipinnoilla Etelänapamantereella.
Jäkälälajeja on maapallolla lähes 20 000.

Kuvissa alla on lisää jäkäliä muistuttavia sinisiä kohteita Dr.Smallin havainnoista.

Opportunity Sol 2144, 2145, 2147. Curiosity Sol 1433 kuvassa saatta olla samankaltainen
kohde.

Kuva.5.1.Marsin jäkäliä?
Curiosity Sol 1433 alue on kokonaisuudessaan kiinnostava, katso tätä
1433MR0070800070702657E01_DXXX kuvaa alla:

Kuva.5.2.Marsin jäkäliä?

Sol 1345 kuvissa (19.5.2016) Curiosity on ajanut kivien päältä rikkoen ne. Rikkoontuneella
pinnalla on kiintoisia valkoisen aineen muodostelmia. Rikkoontumattoman pinnan päällä on
jäkäliä muistuttavia kohteita.

Kuva.5.3.Jäkäliä?
Kuva.5.4. Sol 890 kuvissa on mielenkiitoinen kohde. Curiosityn laser on puhaltanut pölyn
pois kohteen pinnalta. Yleensä Curiosityn laser tekee siistin reiän kiveen tai hiekkaan. Mutta
onko tässä tapauksessa kohteen materiaali laajentunut lämmöstä? Nykyään elossa olevia
Marsin jäkäliä? Opportunity sol 3502 kuvassa on myös jäkäliä muistuttava kohde

Kuva 5.5. Jäkäliä Kirkkonummella.

Lue myös perusteellinen esitys Marsin elämästä: Robert Walker, 2015: Places on Mars to
Look for Microbes, Lichens, ... . Robert tuo esille sen että on pitkään pidetty -20 astetta
Celciusta rajana elämän selviytymiselle maapallolla. Uudet tutkimukset osoittavat että tietyt
bakteerit maapallolla elävät jäätiköiden sisällä -40 celcius asteen lämpötilassa. Ja on
tutkimus jossa Colwellia psychrerythraea bakteerien 34H laji osoittaa aktiviteettia jopa -196
celcius asteen lämpötilassa.
Miinus 20 Celsius asteen rajalle elämän selviytymiselle, täytyy Suomalaisena esittää yksi
erittäin yksinkertainen havainto. Suomessa meillä on pitkät talvet, jolloin lämpötilat voivat
olla kuukausia välillä -30..-10 Celsius astetta. Sekä mikrobitason elämä ja makroskooppinen
elämä on kehittänyt menetelmät selvitä helposti näistä pitkistä pakkasjaksoista. Esimerkkinä
alla on kuva takapihaltani talvipakkasella ja kesän lämmössä.

Kuva 5.6. Elämä selviytyy helposti pitkistä kylmistä talvista.

Mielenkiintoinen äärimmäisiä olosuhteita kestävä laji ovat Karhukaiset ( Tardigrade). Ne

kestävät lämpötila-aluetta -272 C..+150C. Ne kestävät avaruuden tyhjiöstä 6000 ilmakehän
paineeseen. Ne kestävät 5700 grayn säteilyannosta, kun 5 graytä on tappava ihmiselle. Ne
pystyvät pysäyttämään aineenvaihduntansa ja siirtymään kryptobioosiin. Täydellisiä
avaruusmatkailijoita.
Sieniä muistuttavat kohteet

Alla Curiosityn kuva Sol 173, alueella joka on nimetty John Klein. Kivessä keskellä on
jotain valkoista. Oikealla kuva samasta kivestä 13 Marsin päivää myöhemmin, Sol 186.
Valkoinen aines peittää huomattavasti isomman alueen. Tällä alueella on näitä kohteita
neljässä paikassa, joista yksi on tämän kuva oikeassa alakulmassa kiven alla. Kaikki ovat
varjopaikoissa suojassa auringon ultraviolettisäteilyltä. Ja koska ne ovat kivipintojen
alapinnoilla, ovat ne osin suojassa myös kosmiselta säteilyltä. Olisiko näillä valkoisilla
muotoaan muuttavilla kohteilla yhteys valkoisiin rihmastoihin? Pienistä kuvista on
nähtävissä että kohde on olemassa 96 Marsin päivää myöhemmin, Sol-269 aikana, kun
Curiosity tuli takaisin tutkimaan aluetta.

Kuva 6.1. Sieniä? Sol 173-269. Alla osasuurennos kuvasta 0173MR0926139000E1_DXXX.

Alla on toinen samanlainen tapaus, noin puoli metriä oikealle yllä olevasta tapauksesta.
Curiosityn lämpötilamittaukset osoittivat yleensä päivällä +10..20 C ja yöllä -80 C. Mutta
kahdesti yölämpötila oli jostain syystä vain -5 C (Lähde: S.Djordjevic 2014: Simulating
Martian conditions: Methanogen survivability during freeze-thaw cycles ). Toinen näistä
lämpimistä öistä osuu juuri Sol-190 tienoille joissa näemme näiden valkoisten kohteiden
koon kasvua. Päiväntasaajalla pintamaan lämpötila voi olla päiväaikaan useita tunteja +36
Celsius asteen tienoilla [63]. Ja Marsin suolainen vesi on nestemäisenä lämpötila-alueella -
70..+10 astetta Celsiusta [132,133].

Kuva 6.2. Sieniä?

Alla vertailukohde maapallolla kasvavaan samankaltaiseen kohteeseen. Vasemmalla ja

keskellä: Sienikasvustoa omalla takapihallani. Kasvua 15 päivän aikana puupölkyn kyljessä.
Pienessä kuvassa on samat sienet 5 kuukautta myöhemmin Suomen talven jäljiltä. Oikealla:
Sienikasvustoa puun pinnassa Massachusetissa, USAssa. Vertaa tätä myöhemmin tulevaan
Sol 1103 kohteeseen.

Maapallolla on noin 5 miljoonaa sienilajia ja sieniä on ollut maapallolla vähintään

prekambrikaudelta lähtien, 600 miljoonaa vuotta sitten. Maapallon vanhimmat löydetyt sieni
fossiilit ovat 2.4 miljardia vuotta vanhoja. Löydön teki geologi Birger Rasmussen, Curtin
University, Australia: Peter Dockrill, April 2017, The World's Oldest Fungus Might Have
Just Been Found Buried Under South Africa

Kuva 6.3. Sieniä maapallolla.

Blueberries - Marsin Sinimarjat
Alla on pyöreitä pallukoita, jotka on nimetty Sinimarjoiksi, Blueberries (Sinimarja,
Mustikka), Opportunityn kuvaamana.

Sol 17 kuvasta näemme että Sinimarjat antavat tumman sinertävän värisävyn maisemaan.
Voivatko Sinimarjat olla yksi syy Marsin isoihin tummiin alueisiin, kuten Sinus Meridiani?
Huomaa myös että taivas on sininen. Marsin värejä käsittelen tämän artikkelin lopussa. Onko
Sol 122ssa sinimarja-alueella näkyvissä hiljattain tapahtunut nestevirtaus? Onko virtaus
syntynyt kun Opportunity ajoi kohdan yli?

Katso myös Dr. Lyall Winston Small mielenkiintoiset havainnot Sinimarjoista hänen vuoden
2012 kirjassa In search of life on Mars. Kuvissa alla on Dr.Small:n esittämä kiinnostavia
havaintoja.

Kuva 6.4 Sinimarjat värjäävät maiseman.

Kolmessa päivässä Sol 1145stä Sol 1148aan sinimarjojen koko on kasvanut ja niitä on tullut
lisää. Huomaa myös että sinimarja C:n viereen hiekkaan on syntynyt aukko(ala vasemmalle).
Onko sinimarja C ensin kasvanut ja sitten pienentynyt? Yleinen kysymys: Mikä on
todennäköisyys sille että elottomat kivet kasvavat kokoa juuri kun Opportunity saapuu
paikalle ja ottaa mikroskooppikamerallaan kuvasarjan niistä?

Kuva 6.5. Sinimarjat kasvavat kokoa. Alla zoomaus sol 1148 kuvaan.
Sol 88 kuvassa näemme osalla sinimarjoista varren. Sol 221 kuvasta huomaa sinimarjojen
pintarakenne. Maapallolla sienet voivat kasvaa yhteen kuten Sol 182 kuvassa. Sol 1103
hajonneella sinimarjalla on sisäinen rakenne, joka sopii huonosti hematiitti pallukka
selitykseen. Huomaa vasemman alakulman hiontakuvassa sininen täplä. Jatkuuko sininen
kanava kiven sisällä?

Kuva 6.6. Sinimarjan varret ja rakenne

Sol 1232 Opportunity on ajanut blueberryjen päältä ja keltainen nuoli osoittaa sinisiä tahroja
yliajettujen sinimarjojen kohdalla. Sol 1289 kuvassa uusissa Mars kulkijoiden
renkaanjäljissä ei ole ehjiä sinimarjoja pinnalla. Mutta saman Sol 1289 kuvan vanhoihin
renkaanjälkiin (ajettu Sol 952ssa) on ilmestynyt sinimarjoja uudestaan!

Kuva 6.7 Sinimarjojen yliajo.Tuleeko sininen väri sinisestä pigmentistä? Syy voimakas UV?

Vertaile Sol 143 ja 150 kuvien sinimarjoja. Sol 150 kuvassa on uusia sinimarjoja ja joidenkin
koko on kasvanut. Sol 210 and 715: rikkoontuneita vanhoja sinimarjoja? Sol 546 kuvassa
Opportunity on hionut maaperää jossa on ollut sinimarjoja. 3 päivää myöhemmin Sol 549
kuvassa paikkassa on huomattavia muutoksia. Curiosity kuvissa Sol 746, 1185, 1292 ja 1355
saattaa olla sinimarjojen kaltaisia kohteita.

Kuva 6.8.
Standardi NASAn selitys on tähän asti ollut että sinimarjat ovat miljardeja vuosia vanhoja
merenpohjan elottomia hematiitti pallukoita. Mutta yllä olevat kuvat pakottavat esittämään
toisen vaihtoehdon. Muista että Marsin maaperään on sekoittunut 2-6 prosenttia nestemäistä
suolaista vettä ja ilmasta tulee päivittäin kosteutta. Maapallolla sienet käyttäytyvät kuten
sinimarjat näissä kuvissa. Sienet kasvavat maasta. Sienet voivat kasvaa yhteen kuten Sol 182
kuvassa.

Sinimarjojen biologista luonnetta tuetaan myös tiedejulkaisuissa:

- Vincenzo Rizzo and Nicola Cantasano 2009, International Journal of Astrobiology 8 (4),
Possible organosedimentary structures on Mars
-V.Rizzo and N.Cantasano 2011, Mem. S.A.It.Vol.82, 2011, Textures on Mars: evidences of a
biogenic environment.

Kuva 6.9. Huomaa aukot hiekassa kahden blueberryn ympärillä. Blueberryt kutistuvat
kylmässä?
Pinnacle Island - Opportunity Sol 3540
Alla Opportunity (Sol 3540 - 7.1.2014) kohde , joka 'ilmestyi tyhjästä'. Sitä ei ollut kuvassa
joka otettiin Sol 3528:ssa. Voit lukea lisää Universe Todayn artikkelista: The Rock that
Appeared Out of Nowhere on Mars.

Eräs vaihtoehto on että kun Opportunity kulki paikan ohi Sol 3528 aikana niin sen rengas
olisi voinut irrottaa ja tönäistä tämän kohteen nykyiselle paikalleen. Tämä olisi hyvä teoria
jos kyseessä olisi tavallinen Marsin kivi. Mutta seuraava mutkistaa asiaa: Opportunity teki
kohteelle kemiallisen analyysin. Kohteessa on hyvin paljon rikkiä, magnesiumia ja
mangaania. Kemiallisesti se poikkeaa kaikesta mitä Opportunity on 10 vuoteen analysoinut.
Myös ulkoisesti ja väriltään kohde eroaa tavallisista Marsin kivistä. Kohteen nimeksi on
annettu Pinnacle Island.

Sol 3528 kuva vasemmassa alakulmassa on tarkin saatavilla oleva "ennen" kuva. Ongelma
"kivi vierähti paikalleen" teorioissa on että kohteen lähellä ei ole mahdollisen vierimisen
jälkiä, pölyä tai siirtyneitä pikkukiviä.

Kuva 6.10. Pinnacle Island.

Mustavalkokuvat alla ovat mikroskooppikameralla otettuja kohteen pinnasta. Ylärivin
kuvissa pinnassa näkyy muutoksia 10 päivän aikana (Sol 3541 - 3551). Toisen rivin
mustavalkokuvissa Sol 3541 ja 3562 näkyy mahdollisesti kohteen keskustassa (siniset
ympyrät) kolmiulotteisen muodon muutoksia 21 päivän aikana.

Kuva 6.11. Pinnacle Island, yksityiskohtia.

Opportunity tutki tätä kohdetta tarkasti 4 viikkoa. Tästä huolimatta mikroskooppikameran
kuvia tästä kohteesta on laitettu kuva-arkistoon hyvin vähän. Ja mikroskooppikameran kuvat
väliltä Sol 3552-3559 puuttuvat kokonaan.5.2.2014 Sol 3560 arkistoon lisättiin jälkikäteen
alla olevat erittäin tarkat kuvat kohteen pinnasta. Ilmiselvää mikrobikasvustoa pinnassa?
Myös pintarakenne on mielenkiintoinen. Näemmekö osaotoksessa A inteferenssikuvion?
Olisiko osaotoksen B rakenne säilynyt ehjänä jos Opportunityn rengas olisi potkaissut
Pinnacle Islandin maan sisältä?

Kuva 6.12. Pinnacle Island, yksityiskohtia.

Eräs ehdotus tästä kohteesta on ollut Apothecia tyyppinen yhdistelmä organismi, eräänlainen
sienen ja syanobakteerien yhdistelmä ( Rhawn Joseph 2014: Apothecia on Mars? Life
Discovered on the Red Planet). Ehdotuksen mukaan se olisi kasvanut tähän. Silloin kuva-
arkistoista pitäisi löytyä lisää tämän kaltaisia kohteita. John Klein alueen Sol-173 muotoaan
muuttavat kohteet ja Blueberryt kuuluvat tähän kategoriaan. Ja lisää kandidaatteja voisi olla
Curiosityn Sol 538 (10.2.2014) ja Sol 533 kuvissa alla. Kuvissa on kaksi kohdetta joista on
kuvat eri kuvakulmista. Kohteet ovat noin metrin päässä toisistaan.

Kuva 6.13. Lisää sieniä?

Myös alueen Sol-395 kuvia kannattaa tutkia. Neljän viikon tarkan tutkimuksen jälkeen
NASA antoi lyhyen virallisen lehdistötiedotteen että "Olemme ratkaisseet tapauksen,
Pinnacle Island on vain kivi". Olen pahoillani, mutta mielestäni tämä NASA:n virallinen
lehdistötiedote ei pidä paikkaansa. Syyn pitäisi olla ilmeinen kun tutkii
mikroskooppikameran kuvia Pinnacle Islandista. Ja lisää syitä käsittelen tämän artikkelin
lopussa.
Kuvassa 6.14 alla on lisää kandidaatteja sienille ja jäkälille. Sol 617 K1..K5 kuvissa on
kelta-sävyisiä pieniä kohteita lähellä toisiaan. Eli nämä eivät ole merkittävästi punaisen
pölyn peittämiä. K-4 kuvassa kohteita on kaksi. Sol 617 X-5 punaisen pölyn peittämä kohde
muistuttaa muodoltaan Pinnacle islandia ja kuvan K4 ylempää keltaista kohdetta. Curiosity
Sol-647 kuvassa on kiintoisa vihertävä kohde keskellä punaisen pölyn peittämää aluetta.

Sol 173 kuvassa on pieniä kellertäviä pyöreitä kohteita kivessä. Niillä on samankaltaisuutta
Spirit Sol 822 valkoisten kohteiden kanssa.

Kuva 6.14. Sieniä? Jäkäliä?

Joukko biologeja ja geologeja on analysoinut Marsin sienenkaltaisia kohteita ja tuloksia

esitellään artikkelissa: 2016-5-15 R. Gabriel Joseph: A Low to High Probability of Life on
Mars: The Experts' Top Five Candidates. Osallistuneet 40 biologia ja 30 geologia puoltavat
sitä että tutkimuksen Mars kuvissa olevat kohteet ovat elollisia.
Katoavat valkeat kohteet

Alla vasemmalla Curiosityn kuva Sol 173, John Klein alueella. 'Kiven' alla on jotain
valkoista. Oikealla kuva saman kiven alta 19 Marsin päivää myöhemmin, Sol 192: valkoinen
aines on poissa.

Kuva 6.15. Katoavat valkeat kohteet.Sol 173-192

Kohteesta on 2 Mast Camera kuvaa Sol-173ssa, ero 46 sekuntia. Mielenkiintoinen kysymys

on että miksi Sol-192 kuvassa ei näy minkäänlaista jälkeä näistä kohteista? Kohteille A ja B
on mahdollista asettaa symmetriataso. Ja on hyvä tietää että noin 2 metriä oikealle tästä
paikasta on maassa aukko, joka esitellään myöhemmin tässä artikkelissa kuvassa 13.5.
Navigaatiokameran mustavalkokuvista voi mahdollisesti todeta: kohteet eivät ole tässä 9
tuntia aiemmin Sol 172:ssa. Ja ne ovat poissa 8 minuuttia myöhemmin, Sol 173 01:19:02
UTC.

Kuva 6.16. Katoavat valkeat kohteet.Sol 173-192.

Kohteet ovat todennäköisesti poissa myös Sol 177 23:40:21 UTC kuvassa, joka on tosin
otettu kaukaa:

Kuva 6.17. Katoavat valkeat kohteet. Sol 177 (0177MH0226000043E1_DXXX).

Mielessä voi olla kysymys että voiko jotkin Sol-173 kohteista olla veden jäätymisen tai
hiilidioksijään aiheuttamia ? Marsin päiväntasaaja-alueella, jossa Curiosity ja Opportunity
kulkevat on lämpötila on päivällä +10..20 ja yöllä -80 astetta celsiusta. Hiilidioksidijään
jäätymispiste on maan ilmakehän paineessa noin -79 astetta. Marsin alhaisemmassa
ilmanpaineessa hiilidioksidijään jäätymispiste on vielä alhaisempi, eli kyseessä ei voi olla
hiilidioksidijää. Vesi voisi olla jäänä yöaikaan Marsin päiväntasaajalla. Ja vettä Curiosity
havaitsi jo 2-6 prosenttia Marsin maaperässä. Jos kyse olisi vedestä, niin silloin näitä
sienimäisiä kohteita pitäisi olla näkyvissä hyvin paljon Marsissa, kaikissa varjoisissa
paikoissa päiväntasaaja-alueella, mutta näin ei ole. Myös Sol-173 kohteiden muodot ovat
sellaiset että niitä on vaikeaa mieltää jääksi tai lumeksi.

Eräs mielenkiintoinen kohde on alla olevassa kuvassa, jossa valkoinen kohde on näkyvissä
Sol-528 kuvassa ja poissa Sol-530 kuvassa. Tässä voi olla kyse jään sulamisesta. Kun katsot
tarkemmin Sol-530 kuvaa huomaat hiekassa tummia valumisjälkiä. Mutta mistä tämä neste
on peräisin, jos ajatellaan tämän kertymis ja sulamisprosessin jatkuneen tässä tuhansia
vuosia ? Sulaa vettä hyvin lähellä Marsin pinnan alla Sol-530 alueella ?

Kuva 6.18. Katoavat valkeat kohteet. Sol 528-530.

Tiederyhmien julkaisuja
45th Lunar and Planetary Science Conference (LPSC) kokoukseen (17-21.3.2014, Texas)
osallistuvat planeettatutkimuksen, geologian ja tähtitieteen tutkijat. 45s LPSC kokous oli
varsin Mars painotteinen. Siellä julkaistiin yli 300 Mars planeettaa koskevaa tutkimusta mm.
Curiosityn ja Opportunityn tutkimusryhmiltä ja myös ryhmiltä jotka ovat testanneet
mikrobeja laboratoriossa Mars planeetan olosuhteita simuloiden. Katso tätä agendaa jossa on
linkit kaikkiin abstrakteihin.

46th Lunar and Planetary Science Conference kokous oli Texasissa 16–20.3.2015. Katso
abstraktit sessioista 253: Exobiology: Prebiotic chemistry to extremophile biology.

47th Lunar and Planetary Science Conference kokous oli Texasissa 21–25.3.2016. Katso
abstraktit sessioista 451: (Is there) Life On Mars? Martian exobiology tools, analogs, and
environments, Exobiology session 702 ja Exobiology session 603.
Alla on linkit muutaman LPSC 45 ja 47 aiheen abstracteihin ja lyhyt kertomus sisällöistä

Perkloraattia pelkistävä bakteeri ja Gale kraatterin pinnanalainen biologinen

potentiaali

LPSC 47 kokouksesta:
K. F. Bywaters and R. C. Quinn, 2016: Perchlorate reducing bacteria: Evaluating the
potential for growth utilizing nutrient sources identified on Mars.
Suora lainaus ja suomennos: Tuloksemme osoittavat että perkloraattia pelkistävä bakteeri,
joka voi olla hyvä analogia Marsin mahdolliselle elämälle, on kyvykäs käyttämään Marsin
pinnan nykyisiä saatavilla olevia ravinteita.

Aiheeseen liittyvä erinomainen artikeli on maaliskuulta 2016:

Joop M. Houtkooper, Dirk Schulze-Makuch, The Possible Role of Perchlorates for Martian
Life
Tässä esitetään biokemiallinen malli Marsin elämälle nykyolosuhteissa. Mallissa Marsin
ilmakehän kosteudesta saadaan tarpeeksi nestemäistä vettä nykyiselle pinnan
mikrobielämälle, miinus 70 Celsius asteen lämpötilaan asti ja riittävällä vesiaktiviteetilla.
Marsin elämä on saattanut adaptoida H2O-H2O2 nesteen solunesteeksi. Tämä estää
jäätymisen hyvin alhaisiin lämpötiloihin. On hyvä lukea koko artikkeli, mutta tässä on
muutama suora lainaus ja suomennos perusideoista:

Mielenkiintoinen ominaisuus jonka perkloraatti suolat jakavat vetyperoxidin kanssa on

niiden vaikutus jäätymisen estona. Kun H2O-H2O2 seoksen sulamispiste[eutectic] on -56 C,
niin vesi-magnesium perkloraatin sulamispiste on niin alhainen kuin -70 C.

Miksi organismit olisivat kehittyneet käyttämään vetyperoxidia solunesteessään? H2O-H2O2

seoksen fysikkaliset ja kemialliset ominaisuudet ovat eduksi elämän selviytymiselle Marsin
lähi-pinnan vaativissa olosuhteissa. Mikä tahansa organismi Marsissa on ollut
evoluutiopaineiden kohteena, kun Marsin pinta tuli kylmemmäksi, kuivemmaksi, ja
korkeampien säteilytasojen kohteeksi, ja organismit ovat joutuneet kehittämään adaptaation
H2O2:lle, samoin kuin Maapallon elämä adaptoitui 2.5 miljardia vuotta sitten vapaaseen
happeen.

Marsin olosuhteita pidetään usein haitallisina elämän olomassaololle. Marsia pidetään liian
kylmänä ja liian kuivana, maaperää liian oxidoivana, ilmakehää liian ohuena, auringon UV
säteilyä on liikaa ja on liikaa kovaa säteilyä auringosta ja kosmisista lähteistä, koska
magneettikenttä puuttuu. Kumminkin, jotkin maapallon organismit osoittavat huomattavaa
UV säteilyn kestoa ja eri tyyppisten säteilyjen kestoa, ja mikro-organismien adaptaatiot
oxidoiviin olosuhteisiin ja säteilyihin sisältävät useita samanlaisia vastustuskyky vasteita.

B. J. Rodriguez-Colon and E. G. Rivera-Valentín: Investigating the biological potential of

Gale crater’s subsurface..
Suora lainaus ja suomennos: Meidän määritelmä [Marsin] erikoisille ja epävarmoille
alueille voi muuttua uusien biologisten löytöjen myötä. Todellakin, on vahvoja todisteita
tietyistä metabolisista prosesseista alle 255 Kelvin asteen lämpötilassa, mutta DNA
monistusta ei ole vielä dokumentoitu. Elämää sellaisena kuin sen tunnemme ei ehkä ole Gale
kraatterissa alhaisen lämpötilan vuoksi, mutta meidän simulaatiomme osoittavat että
nestemäinen vesi, riittävällä vesiaktiviteetilla, on mahdollista koska [Marsin maaperällä] on
kyky imeä kosteutta [deliquescence]. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia Marsin elämälle.
(Alkuperäinen teksti: Our definitions for Special and Uncertain Regions may change with
new biological discoveries. Indeed, there exists strong evidence for certain metabolic
processes below 255 K, but propagation by DNA replication has not yet been documented.
Life as we currently know it may not persist at Gale crater due to the low temperature
conditions, but our simulations suggest that liquid water, via deliquescence, with tolerable
water activity is possible. This opens new possibilities for martian life.)

Z.R. Harrold, E.M. Hausrath, C.L. Bartlett, A.H. Garcia, O. Tschauner: Bioavailability of
mineral-bound iron to a Snow Algae community and implications for life in extreme
environments.
Suora lainaus ja suomennos: Laboratoriotestit näyttävät että C. brevispina [lumilevällä] ja
siihen liittyvälllä bakteeriyhdyskunnalla on kyky saada rautaa nontroniitista [nontronite].
Kenttähavainnot edelleen osoittavat että rautaa sisältävät mineraalit ovat tärkeä
mikroravinteiden lähde lumilevä-bakteeri yhdyskunnille. Tuleva tutkimustyö selvittää raudan
saantia bakteeri-levä vuorovaikutuksessa.

H. Yano, A. Yamagishi, H. Hashimoto: The first year operation and initial sample analysis
and curation preparation of Tanpopo, the Japanese astrobiology experiment onboard the ISS-
JEM-EF.
Kansainvälisellä avaruusasemalla on menossa Japanilaisten astrobiologia koe jossa testataan
panspermia teoriaa. Tanpopo nimisessä kokeessa aero-geeliin kerätään avaruuden
partikkeleita ja mikrometeoreja. Myöhemmin niitä tutkitaan ja katsotaan että löytyykö
joukosta myös mikrobeja.

Katso myös panspermiaan liittyvä 46th LPSC 2015 artikkeli: Wright S. P: Microbial
Diversity Analyses of Terrestrial Shocked Basalt and Shocked Basaltic Soil: Implications for
Panspermia and Future Exobiology Measurements.
Rock Varnish - Tummapintaiset kivet

N. L. Lanza 2014, Manganese trends with depth on rock surfaces in Gale crater, Mars
Suora lainaus ja käännös artikkelista: Koska Mn mineraaleilla ja mikrobi toiminnalla on
läheinen yhteys maapallolla, on Mn-oksideita ehdotettu biologisen toiminnan
indikaattoreiksi Mars tutkimusmatkoilla [5, 13-14], tosin Mn-pinnoitteita voi syntyä myös ei-
biologisesti [15-17].

Astrobiologi Barry E.DiGregorio havaitsi vuonna 1976 Marsiin laskeutuneiden Viking

alusten kuvista että monilla Marsin kivillä on tummasävyinen pinta. Samankaltainen
kivilakaksi (rock varnish) kutsuttu pinnoite on maapallon kivillä ja kallioilla, joita Barry
alkoi tutkia tarkemmin. Barry pystyi osoittamaan että tämä mangaanipitoinen pinnoite
syntyy mikro-organismien kuoltua kiven pintaan. Katso tarkempi uutisartikkeli aiheesta:
Rock varnish may hold clues to life on Mars. Ja Barryn alkuperäinen vuoden 2001 julkaisu
aiheesta: B.E.DiGregorio 2001, Rock Varnish As A Habitat For Extant Life On Mars (Extant
life = Jäljelle jäänyt elämä). Kuvassa alla vasemmalla on tummapintaisia kiviä Marsissa
Spiritin kuvaamana vuonna 2006. Oikealla on Caribou kohde jota Curiosity tutki.

Kuva 7.1. Rock Varnish - Kivilakka.

Curiosity on tutkinut tarkemmin Marsin tummien kivien pintaa. Tuloksista käy ilmi että
Marsin tummapintaisilla kivillä on mangaanipitoinen pinnoitus jonka ominaisuudet ovat sitä
mitä Barry on ehdottanut. Huomaa että tämä Curiosityn tiedetiimin Manganese Trends
dokumentti antaa referenssin [14] yllä linkattuun Barryn tutkimukseen. Katso myös uutinen
aiheesta 19.3.2014: Bare Earth Elements: Mars rocks wear manganese coats. Ja lue David H.
Krinsley, Barry DiGregorio, Ronald I. Dorn, Josh Razink & Robert Fisher, March 2017: Mn-
Fe-Enhancing Budding Bacteria in Century-Old Rock Varnish, Erie Barge Canal, New York.

Methanogen mikrobien testaus Marsin oloissa

R.L.Mickol and T.A.Kral 2014: Approaching Martian conditions: Methanogen survival at

low pressure ja
S.Djordjevic 2014: Simulating Martian conditions: Methanogen survivability during freeze-
thaw cycles
Methanogeenit ovat organismeja jotka voisivat hyvin Mars planeetalla. Ne eivät tarvitse
ilmaa tai orgaanisia ravinteita, eivätkä ne yhteytä. On tutkittu neljää eri methanogen lajia
laboratoriossa jonne luotiin Mars planeetan olosuhteet, alhainen ilmanpaine, korkeampi
säteilytaso ja Marsin suuret lämpötilavaihtelut +20..-80 C. Kokeessa olleet mikrobit olivat:
Methanothermobacter wolfeii, Methanosarcina barkeri, Methanobacterium formicicum,
Methanococcus maripaludis jotka kuuluvat Archaea haaraan.

Kaikki testatut methanogen lajit selvisivät alhaisesta ilmanpaineesta, joka ei haitannut näiden
mikrobien kasvua.

Methanothermobacter wolfeii ja Methanobacterium formicicum mikrobit selvisivät hengissä

myös lämpötilatesteistä ja myös lisääntyivät. Curiosity havaitsi Marsin maaperästä metaania.
Jälkimmäinen artikkeli esittää Curiosityn lämpötilamittaukset 500 päivän ajalta. Yleensä
yölämpötila on -80 C paikkeilla. Mutta kahdesti noin Sol 190 ja Sol 210 aikana yölämpötila
oli jostain syystä vain -5 asteen paikkeilla.

Katso myös 46th LPSC 2015 artikkeli: Sinha N., Kral T. A: Growth of Methanogens on
Different Mars Regolith Analogues and Stable Carbon Isotope Fractionation During
Methanogenesis.

Varsin kiinnostava tutkimus on: Dr. Vladimir S. Cheptsov, Lomonosov Moscow State
University: 100 kGy gamma-affected microbial communities within the ancient Arctic
permafrost under simulated Martian conditions . Ja katso aiheesta uutinen, Universe Today,
Matt Williams , Marraskuu 2017 : Life on Mars can Survive for Millions of Years Even
Right Near the Surface . Marsin pinnan olosuhteiden simuloinnissa mikrobit selviytyivät
hyvin korkeista säteilyannoksista.

Jäkälien testaus Marsin oloissa

J.Jänchen 2014: Impact of UVC exposure on the water retention of the Lichen Buellia
Frigida
Curiosityn tulosten mukaan olosuhteet Marsissa, alueella jolla Curiosity kulki, ovat sellaiset
että tietyntyyppinen elämä on mahdollista. Tutkimuksessa laitettiin Maapallon organismi
nimeltä Lichen Buellia Frigida Mars planeetan olosuhteita vastaavaan ympäristöön. Lichen
on suomeksi jäkälä. Havaittiin että jäkälät selvisivät Mars-planeettaa simuloivissa
olosuhteissa ja yllätykseksi havaittiin että UVC säteily paransi jäkälien kykyä käyttää vettä.

Jäkälät ovat symbioottisia organismeja jotka koostuvat sienestä yhdistettynä levän tai
syanobakteerien kanssa. Jäkälät ovat extremofiilejä. Ne voivat elää äärimmäisissä
olosuhteissa. Lichen Buellia Frigida on laji joka elää kivipinnoilla Etelänapamantereella.
Jäkälälajeja on maapallolla lähes 20 000.

Katso myös artikkeli: Chelsea Gohd, 12.2.2017: NASA Discovers an Organism That Can
Survive 16 Months in Outer Space. Suora lainaus: "Scientists aboard the International Space
Station (ISS) recently ran an experiment where they let algae loose into the vacuum of space
for a full 16 months. And, surprisingly enough, the simple plants survived the harrowing
journey. Despite extreme temperature variations, UV radiation, cosmic radiation, and
incredible length of time, the algae were brought back aboard still alive.".
Tämä tarkoittaa että levän tyyppinen elämä selviytyy helposti Marsin nykyoloissa.

Biosignatuurit Marsissa
Perusteelinen artikkeli aiheesta on Biosignatures on Mars: What, Where, and How?
Implications for the Search for Martian Life , PhD. Frances Westall et all, Astrobiology
Vol.15. CNRS-OSUC-Centre de Biophysique Moleculaire, Orleans, France.

Lue myös Biogenic iron mineralization at Iron mountain, CA, with implications for detection
with the Mars Curiosity rover.
Tässä on tutkittu mikrobien vuorovaikutusta mineraalien kanssa ja näistä jäävien biologisten
tunnisteiden (biomarkereiden) syntyä ja niiden löytämistä Mars planeetalta. Todetaan että
Curiosityn MAHLI kameran kuvissa on kivien pinnoilla nähtävissä kuvioita jotka sopivat
artikkelissä tutkittuihin mikrobien aiheuttamiin biomarkereihin.

Orgaaniset aineet ja fosfaatit

A.Buch 2014: Impact of the sample preparation on the organic compounds detected on Mars
at JK and CB.
SAM laitteiston analyysit indikoivat useita aromaattisia hiilivetyjä (aromatic, chlorinated
hydrocarbons) ja vettä porausnäytteistä John Klein(JK) ja Cumberland(CB) alueilla. On
esitettävä kysymys, ovatko nämä hiilivedyt eloperäisiä vai ei (endogenous = eloperäinen,
lähtöisin organismeista tai soluista). Lue myös: Universe Today, Tim Reyes on December
17, 2014: NASA’s Curiosity Rover detects Methane, Organics on Mars.

S.M.Som 2014: Reactive transport modeling of Phosphate mineral dissolution in high-P

Martian rock
Fosfaatit (phosphate) ovat välttämättömiä kaikille tuntemillemme elämänmuodoille. Ne ovat
komponentteja ATPssa, DNAssa, RNAssa , solukalvoissa (phospholipid cell membranes) ja
fosfaatteja tarvitaan useissa biokemiallisissa reaktioissa. Fosfori joko fosfaatin tai fosfiitin
muodossa pidetään tärkeänä esi-bioottisissa reaktioissa jotka ovat voineet johtaa elämän
syntyyn Maapallolla. Määräävä tekijä Mars planeetan elämän kehitykselle ja säilymiselle on
fosforin saanti. Mars planeetan maaperän fosfaattipitoisuus 5-10 kertainen Maapalloon
verrattuna. ... Mars planeetan asuttavissa ympäristöissä fosfaatin saatavuus esi-bioottisiin ja
bioottisiin reaktioihin on suhteessa suurempi Maapalloon verrattuna. Sillä on positiiviset
seuraukset mahdolliseen Marsin entiseen ja nykyiseen elämään.

Marsin erityisalueet

D.W.Beaty, J.D.Rummel 2014: Introduction to an updated analysis of planetary protection

“Special regions” on Mars.
Avaruustutkimuksen alkuajoista lähtien on tiedostettu ongelmat joita voi syntyä kun
siirretään elämää planeetalta toiselle. Seuraukset voivat olla arvaamattomat kun kaksi
vierasta elämänmuotoa kohtaavat. Tarvitaan varovaisuutta kun tutkitaan uutta
elämänmuotoa. Näistä asioista on sovittu Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimuksessa
1967 ja International Council for Science’s Committee on Space Research (COSPAR)
Planeettojen Suojelu Ohjeissa (Planetary Protection Policy). Tällä pyritään estämään
haitallinen biologinen kontaminaatio, elämänmuotojen hallitsematon sekoittuminen. Osa
COSPARin ohjeita ovat Mars planeetan erityisalueet. Nämä alueet ovat sellaisia joissa maan
organismit voisivat lisääntyä ja alueita joissa on suuri mahdollisuus olla Mars planeetan
omaa elämää. Viimeaikaisten Mars löytöjen vuoksi, kuten Curiosityn löytöjen ja
laboratorioissa tehtyjen kokeiden, YK:n ja COSPARin Mars planeettaa koskevia ohjeistuksia
pitää päivittää.

Elämän käsitteet Marsin yhteydessä

Mielenkiintoinen kokous oli myös The Eighth International Conference on Mars, July 2014
Pasadena California. Hyvä yhteenveto siitä on Valerie Fox, 8th Mars Report: Martian
habitability. Kokouksesta voi erityisesti mainita abstractit alueilta Biosignatures,
Habitability, and Preservation ja Rover-Scale Geology and Organics. Ja näistä artikkelit:

D.J. Des Marais, NASA Ames Research Center 2014: Concepts Of Life In The Contexts Of
Mars. .
Tässä on suora lainaus ja suomennos artikkelista: Lopulta, todisteita muinaisesta elämästä
pitäisi etsiä niistä ympäristöistä, joilla on todettu suuri mahdollisuus hyviin elinolosuhteisiin
ja biologisten jälkien säilymiseen. Biologinen jälki (biosignature) on aine tai rakenne joka
vaatii biologisen lähteen. Biologisia jälkiä voisi löytyä seuraavilla tavoilla [9]: "... (2) Etsien
todisteita mahdollisista biologisista fyysisistä rakenteista, lähtien mikroskooppisista
(mikrometri mittakaavasta) aina makroskooppisiin (metrin mittakaavassa), yhdistäen
morfologista, mineralogista ja kemiallista informaatiota, missä mahdollista,..."

Tämä voidaan sanoa selkokielellä siten että meillä on lupa etsiä Mars kulkijoiden kuvista
mahdollisia Marsin muinaisen elämän fossiileja.

Kivien liukenemisonkalot

Marsin kivien liukenemisonkaloista on uraa uurtava tutkimus: Barry E. DiGregorio 2002,

Cardiff Centre for Astrobiology, Dissolution cavities in Upper Ordovician sandstones from
Lake Ontario: Analogs to vesiculated rocks on Mars?

Liukenemisonkalot (dissolution cavities) tarkoittaa tässä seuraavaa: Organismi kuolee ja

hautautuu maahan ja ajan myötä fossiloituu. Myöhemmin hapokas vesi voi liuottaa fossiilin
pois jättäen kiveen onkalon, eräänlaisen negatiivisen fossiilin. Barry osoittaa tässä
artikkelissa että Marsin kivien onkalot ovat voineet muodostua näin kuten vastaavat
maapallon kivien onkalot. Kuvassa alla on Viking 2 aluksen kuva Marsista, jossa on
mahdollisia liukenemisonkaloita kivessä. Curiosity Sol-514 kuvasta voi pohtia miltä kivi
näyttäisi ilman valkoisia osia.
Kuva 7.3. Kivien liukenemisonkalot

Mars meteoriitit

Marsista lähtöisin olevien meteoriittien tutkimus on antanut viitteitä elämästä Marsissa. Lue
Astrobiology Magazine 19.8.2014 artikkeli vuonna 1911 Egyptiin Nakhlaan pudonneesta
Mars-meteoriitista: Life on Mars? Implications of a newly discovered mineral-rich structure.
ja alkuperäinen tiedejulkaisu Elias Chatzitheodoridis 2014: A Conspicuous Clay Ovoid in
Nakhla: Evidence for Subsurface Hydrothermal Alteration on Mars with Implications for
Astrobiology. Eliaksen ryhmä on tutkinut soikion muotoista rakenteellista kohdetta (kuva
alla), jonka he löysivät tämän Mars-meteoriitin sisältä. Se voi olla muinainen primitiivinen
Marsin elämänmuoto, jota käsitellään yllä linkatun Eliaksen artikkelin kappaleessa 4.4.

Toinen mielenkiintoinen artikkeli on Universe Todayn Matt Williamson 2014: Meteorite

May Contain Proof of Life on Mars, Researchers Say. Artikkelissa Philippe Gillet, kertoo
tutkimustuloksista Tissint meteoriitista joka putosi Maroccoon vuonna 2011. Tämä
meteoriitti on lähtöisin Marsista 700000 vuotta sitten. Analyysit osoittavat sen sisältävän
orgaanista hiiltä, joka on hyvin todennäköisesti lähtöisin biologisesta toiminnasta Marsissa.

Kuva 7.4. Mars meteoriitit

Yksi tunnetuimpia Mars meteoriitteja on ALH84001, jonka NASA:n tutkimusryhmä vuonna

1996 sanoi sisältävän mahdollisesti mikroskooppisia fossiileja.

Merkittävä tutkimus meteoriittien sisältämistä bakteereista on NASA:n astrobiologi Dr.

Richard Hoover, 2011: Fossils of Cyanobacteria in CI1 Carbonaceous Meteorites.
Muita julkaisuja
Kiinnostavia artikkeleita ovat myös:
Lindsay Hays et al.: NASA Astrobiology Strategy 2015
D. Glavin 2014: Origin of Chlorobenzene detected by the Curiosity rover in Yellowknife bay: Evidence for
Martian organics in the Sheepbed mudstone?
J. Ronholm 2014: Mineralogical characterization of calcium carbonate polymorphs biologically precipitated
during heterotrophic bacterial growth
M. Nachon 2014: Calcium sulfate characterized by chemcam/Curiosity at Gale crater, Mars
R.V.Morris 2014: Chemical composition of crystalline, smectite, and amorphous components for Rocknest
soil and John Klein and Cumberland mudstone drill fines using APXS, CHEMIN, and SAM datasets from
Gale crater, Mars
Onyilagha,J.C 2014: Further Investigation into the Biosynthetic Pathways of the 20 Standard Amino Acids
of the Genetic Code
S.M.Som 2014: An integrative approach to assessing habitability of H2 metabolisms in hydrothermal
springs
J. Audouard 2014: Water-equivalent hydrogen content of the Martian surface
J.E. Brandenburg 2014, Meteorite NWA 7533, the Confirmation of the CI-Mars Hypothesis, and The Mars
Age Paradox
J.P.Grotzinger, and the MSL Science Team 2014: Habitability, Organic Taphonomy, And The Sedimentary
Record Of Mars. .
P. G. Conrad 2014: The Present Habitability Potential of Gale Crater: What We Have Learned So Far From
Mars Science Laboratory. .
N.L.Lanza 2014: High Manganese Observations With Chemcam in Gale Crater, Mars.
Jie Wei, Alian Wang 2014: Detecting Biosignatures on Mars: Lessons Learned from Mars Analog Site
Studies.
R. Bhartia 2014: Combining Chemistry and Morphology to Assess Biosignature.
R. L. Mickol 2014: Methanogens as Models for Life on Mars.
Scott M. Perl 2014: Experimental Constraints on Martian Aqueous Environments and Biosignature
Preservation: Simulating Fluid Flow Profiles and Microbial Development in the Shallow Subsurface.
Fossiileja Marsissa?
Oletetaan että Marsin nykyisten mikrobien edeltäjät syntyivät Mars planeetalla yli 4
miljardia vuotta sitten kuten Steven Benner ehdottaa. Ja oletetaan että olosuhteet elämälle
Mars planeetalla olivat hyvät Marsin alkuhistoriassa kuten Curiosityn tiede-ryhmä John
Grotzingerin johdolla kertoo Science-lehden 9 joulukuuta 2013 numerossa. Mikä olisi
pysäyttänyt evoluution mikrobitasolle? Olisiko evoluutio voinut edetä pidemmälle Mars
planeetalla?

Curiosity kulkee Mars-planeetan muinaisen järven pohjalla. Erittäin mielenkiintoisia kuvia

löytyy Curiosity kulkijan kuva-arkistossa: http://mars.jpl.nasa.gov/msl/multimedia/raw/ .
Valitse Mast Camera ja sieltä etsi kuvat (avaa Full resolution kuvat):

Sol 186
Mastcam: Right 2013-02-13 07:39:13 UTC (Suora linkki)
Mastcam: Right 2013-02-13 07:38:27 UTC (Suora linkki)

Sol 109
Mastcam: Right 2012-11-25 23:09:11 UTC (Suora linkki)
Mastcam: Right 2012-11-25 23:09:56 UTC (Suora linkki)

Suosittelen että käyt hakemassa alkuperäiset kuvat Curiosityn arkistosta ja siten voit itse
todeta kuvien aitouden. Kannattaa tallentaa kuvat tietokoneeseen ja sitten zoomailla niitä.

Tässä yhdistelmäkuvat edellä mainituista Curiosityn alkuperäisistä kuvista, Sol 186, John
Klein alueella:

Kuva 8.1. John Klein alue, Sol 186.

Sol 109:

Kuva 8.2. Sol 109. Kuvat 0109MR0684022000E1_DXXX ja 0109MR0684021000E1_DXXX.

Kun tarkastelee kuvia Curiosityn Sol-186 ja Sol-109 kohteista, niin hyvin nopeasti tulee
mieleen että'Tässä näen muinaisen eläimen fossiloituneita luita'.

Kuvat ovat niin selkeitä ja tarkkoja, että on erittäin vaikeaa kieltää näkemänsä ja sanoa:
'Elottoman luonnon prosessit voivat tuottaa kiviin sattumanvaraisesti tällaiset muodot'.

Ja sitten kun hyväksyy sen että tässä on eläinfossiileja Mars planeetalla, niin seuraukset ovat
merkittävät. Se tarkoittaa että Marsissa on täytynyt olla erittäin pitkän ajan hyvät olosuhteet
elämälle, niin että evoluutioprosessi on voinut edetä RNAsta DNAhan, siitä mikrobeihin ja
aina monisoluiseen elämään, kasveihin ja eläimiin.

Ymmärrän että tämä väittämä on uskalias. Mutta se on toisaalta evoluution myötä

luonnollinen seuraus mikrobeista ja yksisoluisesta elämästä, jos Mars planeetalla on ollut
elämälle hyvät olosuhteet pitkän ajan.

Arvio ajankohdasta koska Mars menetti kaasukehäänsä ja olosuhteet muuttuivat huonoksi

elämälle on vielä epämääräinen. Marsin geologisten jaksojen tarkempi ajoitus on vielä avoin,
kuten seuraavista Emily Lakdawalla:n blogeista Planetary Society:ssa käy ilmi:

5-12-2013 Mars' chemical history: Phyllosian, Theiikian, Siderikian, oh my

25-10-2013 Noachian, Hesperian, and Amazonian, oh my! - Mars' Geologic Time Scale

On arvioita joissa Mars olisi ollut elinkelpoinen ehkä vain 300 miljoonaa vuotta. On myös
tutkimus joissa käy ilmi että pinnalla virtaavaa vettä on ollut Marsissa vielä 500 000 vuotta
sitten: T.de Haas 2015, Earth-like aqueous debris-flow activity on Mars at high orbital
obliquity in the last million years. Mielenkiintoinen kysymys on myös että miten nopeasti
evoluutio voi edetä lähtien mikrobeista ja päättyen eläimiin? Maapallolla kesti pari miljardia
vuotta ennen kuin monisoluinen elämä alkoi kehittyä ja siitä eteenpäin tahti oli nopea. Jos
planeetalla on sopivat olosuhteet voiko monisoluinen elämä alkaa kehittyä huomattavasti
aiemmin? Voiko Marsin 5-10 kertainen fosforipitoisuus Maapalloon verrattuna olla yksi
avaintekijä? Tuore tutkimus osoittaa että Marsilla oli valtameriä vähintään 1.5 miljardia
vuotta [222], joka on tarpeeksi pitkä aika elämän kehitykselle: Universe today: Bob King,
March 2015, Mars Loses an Ocean But Gains the Potential for Life.
Bennerin teorian sijasta panspermia teoria voisi selittää paremmin havainnot Marsista. Sillä
säästäisi ehkä miljardi vuotta tai enemmän elämän kehityksen alkutaipaleelta. Samaan
DNA:han perustuva mikrobitason elämä olisi heti saatavilla kaikkialla aurinkokunnassa
planetaaristen kappaleiden jäähdyttyä tarpeeksi.

Alla yhdistelmäkuva Sol-173 Mast-Camera kuvista joka on vasemmalle Sol-186 kuvista.

Tässä kuvassa näkyvät ylempänä esitellyt valkoiset kohteet (valkoiset nuolet) ja lisää
mahdollisia fossiilin kappaleita (keltaiset nuolet).

Kuva 8.3. John Klein alue, Sol 173. Kuvat 0173MR0926138000E1_DXXX, 0173MR0926139000E1_DXXX,
0173MR0926139000E1_DXXX, 0173MR0926100000E1_DXXX, 0186MR0927120000E1_DXXX.

Alla maisemakuva paikasta josta Sol-186 ja Sol-173 kuvat (keltaiset nuolet) on otettu.
Curiosity vietti noin 3 viikkoa tutkimassa tätä paikkaa, jonka nimeksi on annettu John Klein.
Tästä kuvasta on mahdollista päätellä Sol-186 ja 173 fossiilikappaleiden mittakaava,
vertaamalla niitä Curiosityn renkaan kokoon. Kappaleet voivat olla noin 5-10 senttimetrin
kokoisia. Tämä kuva on osa kuuluisaa Curiosityn omaa kuvaa (PIA16763). Olen upottanut
kuvaan kaksi alkuperäistä otosta arkistosta (0177MH0226000019E1_DXXX ja
0177MH0226000043E1_DXXX) ja muuttanut niiden värit luonnolliseksi Gimp ohjelmiston
automaattisella valkotasapainon asetuksella. Taivas on sininen.

Kuva 8.4. John Klein alue.

Näitä samankaltaisia kohteita löytyy lisää varsinkin Curiosityn Sol-107 ja Sol-109 Mast
camera kuvista. Alla muutama. Sol 173 ja 109 kuvat ovat toiseen kertaan vertailun
helpottamiseksi.

Kuva 8.5. Fossiileja? Sol 107, 109, 173.

Kuva 8.6. Fossiileja? Sol 107, 64. Kuvat 0107MR0682050000E1_DXXX ja

0064MR0285069000E1_DXXX
Kuva 8.7. Fossiileja? Sol 107, 109. Kuvat 0107MR0682042000E1_DXXX,
0109MR0684015000E1_DXXX, 0109MR0684013000E1_DXXX.

Kuva 8.8. Fossiileja? Sol 186

Kohteessa Sol 303 alla voi pohtia negatiivisia fossiileita. Sol 514 kohde on nimetty
Harrisoniksi.

Kuva 8.9. Fossiileja?

Curiosity Sol-1922 kuvassa voi pohtia trace fossiileja, joita käsitellään artikkelissa Leonard
David, Barry DiGregorio, Tammikuu 2018: Curiosity Mars Rover Investigates Eye-catching,
Odd Features.

Kuva.8.10.Trace fossiileja?
Esperance
Opportunity Sol-3230 ja Sol-3262 (28.3.2013) kohteesta nimeltä Esperance ovat tutkimisen
arvoisia. Esperance sijaitsee Endeavour kraatterissa, paikassa joka on nimetty Matijevic Hill.
Opportunity vietti kaksi kuukautta tutkimassa Esperancea.

Katso NASAn artikkeli kohteesta: Guy Webster, toukokuu 2013, Mars Rover Opportunity
Examines Clay Clues in Rock. Esperancessa on poikkeavat alkuainekoostumukset siihen
verrattuna mitä Opportunity oli edellisen 9 vuoden aikana löytänyt. Tässä kohteessa on
enemmän alumiinia ja piidioksidia ja vähemmän kalsiumia ja rautaa aiempaan verrattuna.

Kuva 9.1A. Esperance, Sol 3230, PIA17074

Kuva.9.1B .Esperance.Sol 3262, PIA16930

Esperance kohde on hieman hämmentävä. Kohteessa on mielenkiintoisia symmetrisiä ja

geometrisiä muotoja. Kannatta tutkia huolella Esperancen ison resoluution kuvaa. Siinä on
löydettävissä useita hämmästyttäviä yksityiskohtia.

Lue myöstämä Opportunityn tiederyhmän tarkka analyysi Esperancen kemiasta: B. C. Clark

2014: Espérance: Extreme aqueous alteration in fracture fills and coatings at Matijevic Hill,
Mars Artikkelin kappaleessa Astrobiological Significance esiintyvä litho-bionts ovat
organismeja jotka kasvavat kivipinnoilla, kuten sienet(Fungi) ja jäkälät(Lichens).

Esperancea tutkittiin ennätyksellisen pitkään, 60 päivää. Opportunityn päätutkija Steve

Squyres sanoi: Esperance was so important, we committed several weeks to getting this one
measurement of it, even though we knew the clock was ticking.
Alla kaksi ensimmäistä kuvaa ovat Opportunityn mikroskooppikameran kuvia yllä oikealla
olevan kuvan keskeltä. Vasemmanpuoleinen kuva muistuttaa fossiloitunutta kasvin tai levän
lehteä. Harmaassa kuvassa keskellä Opportunity on hionut tätä kohdetta. Hionnan jälkeen on
näkyvissä aivan kuin poikkileikkauksia kasvinvarsista.

Kuva 9.2. Esperance, yksityiskohtia

Alla on kuvakooste mikroskooppikameran kuvista Esperancesta 60 päivän aikana, Soleilta
3239, 3262, 3264, 3267 ja 3298.

Kuva 9.3. Esperance, yksityiskohtia.

Muita kohteita Marsissa
Kuoret
Alla lisää mielenkiintoisia kohteita Curiosityn, Opportunityn ja Spiritin kuvista. Eräs
kohteiden luokka ovat pallomaiset kuoret ja niiden palaset, mitä ne sitten ikinä ovatkin
(Kuvat A-1..A-12). A-8 ja A-12 stromatoliitteja ? A-1 ja A-3 ovat tyhjiä, A-2 ja A-5
näyttäisivät sisältävän jotain. A-9 ohut kuori näyttäisi rikkoontuneen kasaan. On
merkillepantavaa että nämä samankaltaiset kohteet sijoittuvat aika pienelle alueelle Sol-
395..401, eli tietylle paljastuneelle geologiselle ajanjaksolle.

Kuva 10.1. Kuoret. Sol-395 alue kokonaisuudessaan on mielenkiintoinen. Tutki myös kuvia
0395MR1626009000E1_DXXX, 0395MR1626016000E1_DXXX, 0395MR1626018000E1_DXXX,
0395MR1626020000E1_DXXX ja 0395MR1626023000E1_DXXX.
Fossiloituneet puut?
Luokittelen kohteet T-1..T12 samaan luokkaan: samankaltaisuutta maapallon
fossiloituneiden puiden kanssa? Kokeile internetin kuvahakua 'fossil tree' nähdäksesi
merkittävän samankaltaisuuden maapallon puufossiilien ja T1..T12 kohteiden välillä. Katso
myös geologi Ian Westin puufossiili sivua: The Purbeck Fossil Forest - 2: The Trees .
Kuvat T2A ja T2B ovat samoista kohteista eri kulmista. T2 kuvissa on kaksi kohdetta
vierekkäin. Kohteilla T2, T3,T4 ja T5 on samankaltainen pintakuviointi. Kohteilla T1 ja T2B
on samankaltainen limittäinen sisärakenne.

Kuva 10.2A. Fossiloituneet puut?

Jos T6 olisi fossiloitunut puu, niin sillä olisi noin 17 vuosirengasta, eli se olisi saavuttanut 17
Marsin vuoden iän, eli 32 maan vuotta. T7 Sol 396 kohteen pintakuviointia kannattaa tutkia
tarkemmin isomman resoluution kuvasta.

Kuva 10.2B. Fossiloituneet puut?

Suomalainen S.Blomqvist on tuonut esille keskustelussa kanssani että Maapallon
päiväntasaajalla sademetsissä puut eivät tuota vuosirenkaita. Vuosirenkaat ovat tulosta
vuodenaikojen vaihtelusta korkeammilla leveysasteilla: kasvukausi ja lepokausi. Marsin
pyörimisakseli on nykyään 25 astetta vinossa. Marsin eteläisen pallonpuoliskon talvet ovat
kylmiä, koska silloin Mars on 19% kauempana auringosta kuin kesällä. Spirit Mars kulkija
on leveysasteella 15 astetta etelään. Curiosity 5 astetta etelään ja Opportunity 2 astetta
etelään. Spirit kulkijan Gusev kraatterissa on voimakkaammat vuodenaikojen vaihtelut kuin
Curiosityn Gale kraatterissa. Aiemmin Marsin historiassa, pyörimisakseli on voinut olla
enemmän vinossa kuin 25 astetta ( Universe today 2008, Fraser Cain Mars Tilt). Tämä lisäisi
vuodenaikaefektiä. Blomqvist on kehittänyt tilastollisia analyysimenetelmiä puunäytteiden
iänmääritykseen vuosirenkaiden variaatioiden perusteella.

Kuva 10.2C. Fossiloituneet puut? Vaihtoehto T10 kohteelle on thromboliitti.

T-12 kohdetta, Opportunity Sol 4416, tutkittiin läheltä Soleissa 4429 ja 4430, heinäkuussa 2016.

Kuva 10.2D. Fossiloituneet puut? Kuvat: Ylimpänä 1P520223741EFFCQNQP2381L2M1,

1P520223992EFFCQNQP2381L2M1. Alla vasemmalla: 1P521445179ESFCQWRP2533L5M1, Alla oikealla:
1P521366440EFFCQWRP2390L2M1
Fossiloituneet simpukat?

Sol 132, 302, 551, 3, 692, 1032, 1280 kohteet muistuttavat simpukan kuoria.

Kuva 10.3. Simpukat?

Fossiloituneet hyönteiset
Eräs kohteiden luokka on kuvat B-1..B-4 (Sol 387, 72, 173): samankaltaisuutta maapallon
hyönteisten kanssa?

Kuva 10.4. Hyönteiset?

Halkeamia ja kosteutta seinämissä

Sol 1104 kuvassa voi olla menossa aktiivinen prosessi. Näemme syvän pystysuuntaisen
halkeaman seinämässä. Halkeamassa on myös valkoinen juonne. Keskellä juonnetta on iso
reikä. Juonteen kummallakin puolella on vaaleat alueet. Sol 1429 kuvassa on samanlainen
tapaus. Sen lisäksi näkyy virtausjälkiä halkeamien alla (keltaiset nuolet, mini RSL?) ja
näemme että (uusi?) vaalea materiaali peittää vanhat geologiset kerrostumat.
Sol 747: näemmekö märkää hiekkaa kuvan keskellä ? Miksi tämän alueen kuvissa valkoiset
juonteet jakavat värialueet? Tuottavatko eri mikrobilajit tämän alueen juonteiden jakamille
alueille eri värit? Geologiset kerrostumat ovat tässä vaakasuunnassa. Märkä alue, juonteet ja
värialueet ovat pystysuunnassa. Samankaltainen tapaus on Sol 1048 kuvassa: Märkä
kivi/hiekkaa(A)? Onko kuvassa juuri menossa oleva jonkin aineksen virtaus (B)?

Sol 710, 528 ja 529 kohteissa on samankaltaisuuksia: ne ovat varjossa luolamaisessa

halkeamassa. Onko Sol 710 kuvassa jälkiä hiekassa? Sol 1167 kuvassa Curiosity on ajanut
kiven päältä niin että maan alla olleet osat ovat paljastuneet. Kosteutta? Huomaa maan alla
olleen osan värit ja valkoiset kohteet.

Kuva 10.5. Halkeamia ja kosteutta seinämissä

Curiosity Sol 1495 kuvissa on seinämien varjopuolella valkoista materiaalia joka peittää
vanhat geologiset muodostelmat. Sol 1489 kuvissa näemme samanlaisia muodostelmia
Curiosityn vieressä.

Fig.10.5B. Valkoista materiaalia seinämillä.

Maanalaiset ötökät?

On esitetty ajatuksia että maan alla Marsissa on sopivat olosuhteet pikkuötököiden ja

matojen kaltaisille elämänmuodoille. Sol 765 A-kuvassa on maa-ainesta näyteporauksen
jäljiltä. Tässä näemme kaksi kiiltävää ja läpikuultavaa kohdetta. Isompi niistä on selkeästi
symmetrinen. Kuvassa D Sol 765 Curiosity on tehnyt kasan Marsin maanalaisesta
aineksesta. Kuvat B,C,E ja F ovat tämän kasan keskeltä kahden päivän aikana. Sol 767
kuvissa B ja E on näkyvissä pieniä keltaisia kohteita joita ei näy kaksi päivää aiemmin
otetuissa kuvissa C ja F, Sol 765. Kuvassa G, Sol 69 on samankaltainen maan alta
paljastunut kohde.

Sol 794 kuvassa on reikä seinämässä. Reiän alapuolella on kasa hienojakoista hiekkaa. Sol
826 kuvassa on sama kohde kuukautta myöhemmin. Mielenkiintoinen kysymys on: Kumpi
oli ensin: reikä vai valkoinen juonne? Eräs päätelmä voisi olla että juonne oli ensin, koska se
jatkuu reiän alapuolella. Eli reikä olisi syntynyt tavalla tai toisella myöhemmin. Sol 796
kuvissa on samantapaiset asetelmat. Sol 842 kuvissa on kaksi mielenkiintoista reikää
hiekassa lähellä toisiaan. Voit verrata sitä Curiosityn laserin tuottamaan reikään Sol-271
pikkukuvassa.
Kuva 10.6. Ötököitä?

Villiä spekulaatiota: Oletetaan hetkeksi että Sol-765 kohde olisi Marsilainen ötökkä. Mitä se
söisi? Jos vaaleat juonteet ovat kemolitoautotrofi mikrobirihmastoja, niin se voisi olla yksi
mahdollinen ravinteiden lähde. Ja se olisi syy miksi näemme tällä alueella reikiä valkoisissa
juonteissa. Ötökät pysyisivät maanpinnan alla koska siellä säteilytaso on alhaisempi ja
lämpötila yöllä on korkeampi kuin ilman lämpötila. Kuvan Sol-765 ötökkä voi olla kuollut
Curiosityn poranterän vahingoittaessa sitä tai maanpinnan säteilytason tappaessa sen. Sol-
765 MAHLI kamera arkistossa on kuvia tästä kohteesta kymmenen minuutin ajalta. Sinä
aikana tämä kohde ei ole liikkunut. Eräs kiintoisa asia on että tämän alueen kivien ympärillä
on saman väristä hiekkaa kuin itse kivi, kuten esimerkiksi Sol 842 kuvassa
0842MR0037460100500901E01_DXXX. Tämä voisi merkitä että hiekka on syntynyt näistä
kivistä hiljattain. Villi spekulaatio loppui tähän.
Alla on lisää mielenkiintoisia muutoksia kuvan D hiekkakasassa 10 päivän aikana.
Muutoksiin vaikuttavat ehkä seuraavat fysikaaliset prosessit: Hiekkakasan kuivuminen ja
kasaan painuminen ja tuuli. Suurin osa kivistä on pysynyt täsmälleen samalla paikalla. Osa
kivistä on toisessa paikassa 10 päivän jälkeen. Keskimääräinen tuulen nopeus Gale
kraatterissa on noin 7 metriä sekunnissa [107]. Ongelma: Miten tuuli voi saada riittävän
voiman kivien liikuttamiseen, kun ilmakehän paine on niin alhainen?

Kuva 10.7. Hiekkakasat.

Sol 853 kuvissa, joulukuun 30s 2014, on mielenkiintoinen (nopea?) muutos 7 minuutin
aikana. Sol 853 kuvasarjassa saattaa olla liikkuva kohde. Toisen rivin sol 869 (16.1.2015)
ensimmäinen kuva on otettu päivällä. Toinen kuva on yöllä Curiosityn LED valossa. Kuvan
kiiltävä kohde on muuttanut muotoaan 5ssä tunnissa. Yökuvassa kohde peittää isomman
alueen.

Kuva 10.8. Ötököitä?

Eräs mielenkiintoinen, mahdollisesti aiheeseen liittyvä ilmiö, on näkyvissä Curiosityn
kannella Sol-765 ja Sol-1061 (2015-8-1) kuvissa. Alla näemme hiekkaa ja pölyä Curiosityn
kannella. Pölyn seassa on pölystä vapaita valkoisia juovia. Joidenkin juovien toisessa päässä
on pieni kohde.

Voivatko pienet kannella olevat kivet saada aikaan nämä juovat? Jos tärinä liikuttaa
pikkukiviä, niin miksi tärinä ei saa pölyä liikkeelle niin että juovat peittyisivät? Kivet
ilmeisesti liukuvat pyörimisen sijasta. Sol 1065 MAHLI kuvassa on samankaltainen ilmiö
Marsin pinnalla.

Sol 1121 kuvassa nuoli osittaa juovan kohtaa jossa saattaa näkyä päivittäinen liike. Voiko
olla että yöaikaan ilman kosteus tiivistyy kannelle ja aamulla lämpötilan noustessa kansi
muuttuu liukkaaksi ja kivet liukuvat pienen matkan? Sol 1425 kuvaparissa näemme kohteen
liikkuvan 3 minuutin ja 39 sekunnin aikana. Muut kivet pysyvät paikoillaan. Mutta tämä
kohde liukuu paksun pölykerroksen läpi. Huomaa että Sol 1425 kuvassa varjot ovat lyhyet,
eli aurinko on korkealla ja kannella ei pitäisi olla enää jäätä.

Sol 765, 1061 ja 1425 kohteiden jäljet ovat jännittävän tasaisia. Sol 1121 epäsäännöllisen
kohteen jälki on enemmän satunnainen.

Kuva 10.9. Liukuvia kohteita Curiosityn kannella.

Samanlaisia havaintoja on myös Dr. Lyall Winston Small:n SmugMug Mars kuva arkistossa
[143] Phoenix landerin ympäriltä vuonna 2008. Kuvat alla on otettu Winstonin arkistosta
hänen luvallaan. Sol 40 ja 28 kuvissa alla on mielenkiintoiset liikkuvat kohteet jotka jättävät
jälkeensä jäljen.

Tutki Sol 40 ja 28 kohteita ja niiden jälkiä läheltä. Ja Sol 19 kohdetta jota ei ennen ollut
siinä. ..ja mieti.. ja tutki tässä arkistossa Sol 137: mitä tapahtuu Marsin maaperänäytteessä
Phoenixin mikroskooppikameran alla tässä kuvassa ja muissa vastaavissa arkiston kuvissa.

Kuva 10.10. Phoenix 2008.

Useantyyppisiä kohteita

Sol 812 ja 809 kuvissa on kiinnostavia kuvioita pinnassa. Saman alueen Sol 886 porausreiän
seinämillä näemme että kyseessä on kolmiulotteinen rakenne joka jatkuu syvemmälle. Sol
1489 kuvassa näemme läheltä kiinnostavia ohuita pintoja kiven päällä. Näitä on ollut
muutamassa paikassa seinämillä aiemminkin.

Kuva 10.11. Useantyyppisiä kohteita.

Kuvissa Z-1 ja Z-2 on jotain poikkeuksellista verrattuna kaikkiin muihin Mars kulkijoiden
kuviin. Sol 181 kuvassa on valkoisten rihmastojen lisäksi mielenkiintoisia samankokoisia
pyöreitä painaumia muinaisessa merenpohjassa.

Sol 65 kohteen on ehdotettu olevan lähtöisin Curiositystä itsestään. Sol 1095 on yhdistemä
MAHLI kuvista ja Sol 1094 on sama kohde. Sol 1087 kohde on samankaltainen muodoltaan
ja väreiltään ja on lähellä Sol 1095 kohdetta

Kuva 10.12. Useantyyppisiä kohteita.

Kuvien tulkintaa
Tulkintani tähän asti esitellyistä kuvista: Marsissa on ollut elämää ja on vieläkin.

Nämä löydökset ovat sopusoinnussa Steven Bennerin teorian kanssa että RNA, DNA ja
mikrobit syntyivät alun perin Marsissa ja siirtyivät myös Maahan aurinkokunnan synnyn
jälkeisessä runsaassa asteroidi ja meteori pommituksissa. Näin Marsin ja Maan elämällä
voisi olla yhteinen samaan DNA molekyyliin pohjautuva alku ja se myös selittäisi miksi
Marsin muinainen elämä muistuttaa sitä mitä oli Maapallon merissä ennen dinosaurusten
aikaa. Myös mukaan linkatut tiederyhmien tutkimukset tukevat ajatusta että Mars on ollut
asuttava ja siellä on mahdollisesti ollut elämää ja voi olla vieläkin.

Bennerin teorian sijasta Fred Hoylen ja Chandra Wickramasinghen panspermia teoria voisi
selittää paremmin havainnot Marsista. Sillä säästäisi ehkä miljardi vuotta tai enemän elämän
kehityksen alkutaipaleelta. Samaan DNA:han perustuva mikrobitason elämä olisi heti
saatavilla kaikkialla aurinkokunnassa planetaaristen kappaleiden jäähdyttyä tarpeeksi.
Bennerin teoria on itse asiassa suppea versio panspermiasta.

Opportunityn löytämät rakenteelliset pallukat (Sol 3064) muodostelmissa näyttäisivät

edustavan muinaisen Mars-elämän kasvimaailman fossiileita. Se miten pitkälle evoluutio
eteni Marsissa näkyisi eläinmaailman fossiileissa (Sol-186, 107, 109). Marsin nykyisissä
olosuhteissa mikrobi-tason elämän pitäisi voida hyvin (Sol 304). Mikrobit voivat olla
tyypiltään kiviä ja mineraaleja syöviä Kemolitoautotrofeja. Valkoiset kohteet (Sol-173)
joiden koko kasvaa ja Blueberryt voivat olla jotain sienten tapaista.

Tämän sivun kuvista voi laskea noin 20 lajia Marsin mennyttä elämää ja noin 16 lajia
nykyistä primitiivistä elämää.
Alla on yhteenvetokuva kandidaateiksi Marsin nykyisin elossa oleviksi lajeiksi (
muistuttavat mikrobikasvustoja, jäkäliä ja sieniä ..ja mahdollisesti pieniä ötököitä!).

Kuva 11.1. Kandidaatteja Marsin nykylajeiksi.

Alla on yhteenvetokuva kandidaateiksi Marsin muinaisiksi lajeiksi ( stromatoliitteja,
monisoluista korkeamman tason elämää, kasveja ja eläimiä).

Kuva 11.2. Kandidaatteja Marsin muinaisiksi lajeiksi.

Oletetaan että tämä tulkinta olisi oikein: Mars planeetalla on ollut korkeamman tason elämää
ja valtameriä ja paksumpi kaasukehä. Jos näin olisi, niin onko Marsilla ollut historiassaan
happipitoinen kaasukehä? Maapallolla meren planktonit, syanobakteerit ja kasvit muuttivat
kaasukehän happipitoiseksi. Tämä mahdollisti happea hengittävien eläinten kehityksen. Kun
katsoo kuvia Marsin kasvi ja eläinfossiileista niin voisi olettaa että sama tapahtui Marsissa.
Nykyään Marsilla on jäljellä enää ohut kaasukehä, josta 95% on hiilidioksidia ja vain 0.13 %
happea.
Agnès Cousin (Research Institute in Astrophysics and Planetology, Toulouse, France) tuo
esille että Curiosityn Mars kivien analyysit indikoivat suuria mangaani oksidi pitoisuuksia,
joka on merkki siitä että Marsin ilmakehässä on ollut menneisyydessä paljon happea. Katso
artikkeli: New Scientist, 22-4-2016, Andy Coghlan, First direct evidence of ancient Mars’s
oxygen-rich atmosphere.

Curiosity, Darwin, Vikingit ja Planeettojen suojelu

Curiosity ja Charles Darwin ... ja rivien väliin kirjoittaminen

Kun Curiosity oli ollut muutama kuukauden Marsissa Curiosityn päätutkija John
Grotzingerin ilmoitti että he pitävät tiedotustilaisuuden Curiosityn löydöksistä ja
ennakkotietona oli että löydöt ovat "Maata järisyttäviä (Earth shaking) ja menevät
historiankirjoihin (for the History books)" ( Universe Today 20.11.2012: Has Curiosity
Made an ‘Earth-Shaking’ Discovery?). Kului viikko ja tiedotustilaisuudessa oltiin vaitonaisia
mutta rivien välistä pystyi lukemaan asioita. Ilmeisesti NASA painoi viime hetkellä jarrua
tiedotuksessa. Tilaisuudessa puhuttiin Curiosityn sen hetken tutkimuksista ja myös vihjattiin
miten Marsin olosuhteet ovat sellaiset että mahdolliset elämän jäänteet säilyvät hyvin. Nyt
asioita on prosessoitu pidemmälle. Meillä on Steven Bennerin ja muidenkin
tutkimusryhmien teoriat selittämään löydöksiä, silloin ei ollut. Meillä on tutkimustietoa siitä
miten mikrobit selviävät avaruusmatkasta Marsista Maahan. Meillä on nyt selitys sille miksi
Marsin elämä muistuttaa Maan elämää.

NASA on edennyt oudon varovaisesti tiedotuksessa mahdollisesta elämän löytymisestä

Marsista. Pelkästään tämän sivun kuva-aineiston perusteella voisi olla helppoa sanoa että
Mars on ollut ja on vieläkin planeetta jolla on elämää. Ja että Mars on käynyt läpi pitkän
evoluutio prosessin tuottaen korkeamman tason elämää, ei pelkkiä mikrobeja. NASAn
julkistuspolitiikasta kertoo valaisevasti tämä John Grotzingerin haastattelu marraskuussa
2012: Big News From Mars? Rover Scientists Mum For Now. Eli NASAn tutkijat eivät saa
puhua löydöistä ennen kuin ne on julkaistu tiedelehdissä, kuten Science tai alan kokouksissa
kuten Lunar and Planetary Science Conference (LPSC). He eivät saa puhua asiasta edes
perheenjäsenilleen kotona. Hieman outoja sääntöjä NASA:lla. Tieteeseen pitäisi kuulua
avoin ja vapaa keskustelu.

NASA antaa melkein kaikki Mars-kulkijoiden kuvat julkisesti nähtäväksi kuva-arkistoihin.

Curiosityltä tähän mennessä 481000 kuvaa, Opportunity 2226000 ja Spirit 128000. Eli
pelkästään valokuvien määrä on yli puoli miljoonaa. Curiosityn ja Opportunityn
tiedelaitteistot tuovat valtaisan lisän näiden kuvien päälle. Näiden laitteiden tulosten
työstäminen tieteellisiksi julkaisuille vie aikansa.

Joulukuun 9s päivä 2013 Curiosityn tiede tiimit julkaisivat 6 merkittävää artikkelia Science
lehdessä. Julkaisujen päätulos on se että Mars planeetalla on ollut elämälle sopivat
olosuhteet. Artikkeleissa kerrotaan myös orgaanisten yhdisteiden löytymisestä Curiosityn
kemiallisilla analysaattoreilla ja annetaan yhdeksi selitysvaihtoehdoksi elollisen kohteen
valkoisille rihmastoille ja täplille. Katso Science lehden Curiosity nettisivu:
http://www.sciencemag.org/site/extra/curiosity/ ja siellä artikkeli New Results Send Mars
Rover on a Quest for Ancient Life.

Joulukuun 30s päivä 2013 Curiosityn päätutkija John Grotzinger kirjoitti hienon blogin:
Habitability, Taphonomy, and Curiosity’s Hunt for Organic Carbon. Artikkelissa puhutaan
ensi kerran Marsiin liittyen fossiileista, Charles Darwinin evoluutioteoriasta ja käydään läpi
historiaa siitä mitä vaikeuksia oli osoittaa Darwinin evoluutioteoria oikeaksi Maapallolla.
Taphonomy on termi jota paleontologit käyttävät kuvaamaan miten organismit muuttuvat
fossiileiksi. Charles Darwin julkaisi evoluutio teorian vuonna 1859 kirjassaan Lajien Synty
(On the Origin of Species). Vei noin 100 vuotta että teoria tuli laajasti hyväksytyksi
tiedeyhteisössä.

John Grotzinger myös selittää tässä Science lehden verkkosivun artikkelissaan 24.1.2014
Habitability, Taphonomy, and the Search for Organic Carbon on Mars että heillä on tietty
lähestymistapa elämän etsintään Marsissa. Curiosity on täynnä tiedelaitteistoja ja kemiallisia
analysaattoreita. Curiosityn analyysien pitää osoittaa että Mars planeetan kemia ja olosuhteet
ovat olleet elämälle hyvät. Jos tilanne olisi se että analyysien tulos on että olosuhteet olisivat
mahdottomat elämälle Mars planeetalla ja silti näkisimme fossiileja kuvissa, niin kyseessä
olisi iso ristiriita. Nyt kumminkin 9.12.2013 Science lehdessä julkaistujen analyysien
tulosten mukaan Mars planeetalla on ollut hyvät olosuhteet elämälle.

Merkittävä Marsia koskeva kokous on 17-21.3.2014, Texasissa pidetty 45th Lunar and
Planetary Science Conference. Tässä kokouksessa julkaistiin yli 300 Mars planeetta
koskevaa tutkimusta. Esiteltiin Curiosityn ja Opportunityn tiedeinstrumenttien tuloksia ja
kemiallisia analyysejä. Ja esiteltiin testituloksia siitä miten mikro-organismit selviävät Mars
planeettaa simuloivissa olosuhteissa. Tästä linkistä pääset käsiksi kokouksen kaikkiin
abstrakteihin. Katso myös kansainväliseltä avaruusasemalta testitulokset, joissa havaittiin
mikrobien selviytyvän 1.5 vuotta avaruuden äärimmäisissä olosuhteissa: Space Station
Research Shows That Hardy Little Space Travelers Could Colonize Mars.

Syyskuun 28 päivä 2015 NASA piti lehdistötilaisuuden jossa kerrottiin nestemäisen veden
löytämisestä nykypäivän Marsissa. Avauspuheessaan astronautti John Grunsfeld sanoo:

”Me yritämme vastata peruskysymyksiin..olemmeko yksin.. ..me lähetämme astrobiologeja ja

planeettatutkijoita Marsiin.. tutkimaan kysymystä onko Marsissa nykyistä elämää.. ”

Merkittävä asia on että Marsin kemia ja alhainen ilmanpaine pitävät veden nestemäisenä
lämpötila-alueella -70..+10 astetta Celsiusta. Eli Marsin päiväntasaajan maaperässä on
nestemäistä vettä ympäri vuorokauden. Ja Marsin ilmakehässä on kosteutta. Tämä antaa
hyvät edellytykset elämän olemassaoloon nykypäivän Marsissa. Eli nyt entinen NASAn
virallinen näkemys että Mars on kuiva ja eloton planeetta on pyyhitty pois. Tämän vaikutusta
elämän todennäköisyyteen Marsissa ja planeettojen suojelu (planetary protection) aihetta
käsiteltiin tilaisuudessa useaan otteeseen. Nestemäinen vesi todennettiin tutkimalla toistuvia
virtausjälkiä ( Recurring Slope Lineae,RSL). Myös Gale kraatterista, lähellä Curiosityä, on
havaittu RSL virtauksia: Icarus 2015, Colin M. Dundas, Alfred S. McEwen, Slope activity in
Gale crater, Mars.
Katso artikkelit Universe Today 28.9.2015: NASA Discovers Salty Liquid Water Flows
Intermittently on Mars Today, Bolstering Chance for Life ja NASA, 28.9.2015, NASA
Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars. Ja katso blogi kirjoitus
7.10.2015 Patrick Rowan's Skywatch: Mars has liquid water, could it have life?.

Vikingit Marsissa 1976 - Todisteet mikrobitason elämästä Marsissa

Vuonna 1976 kaksi NASAn Viking alusta laskeutui Mars planeetalle. Ne olivat ensimmäiset
alukset joilla oli laitteistoa mahdollisen mikrobitason elämän etsimiseen Marsissa: Labeled
Release (LR) experiment. Laitteiston pääsuunnittelija oli Gilbert V.Levin. LR kokeen
periaate on että näytteelle annetaan radioaktiivista ravinnetta. Jos näytteessä on mikro-
organismeja, niin siitä vapautuu radioaktiivista kaasua joka voidaan havaita. Molemmat
Viking laitteistot 7000 kilometrin päässä toisistaan antoivat positiivisen tuloksen elämälle
Marsissa. Siitä lähtien nämä tulokset ja koejärjestely ovat olleet jatkuva keskustelun aihe. Ja
jostain syystä NASA on vuosikausia yrittänyt selittää LR kokeen tuloksen pois ja julistaa
Marsin kuolleeksi planeetaksi.

Nyt kun meillä on Curiosityn ja Opportunityn uudet tulokset, niin on varsin todennäköistä
että Gilbert V.Levin ja Patricia Ann Straat havaitsivat LR-kokeen datasta mikrobitason
elämän Marsissa vuonna 1976. Barry DiGregorio, Gilbert Levin ja Patricia Ann Straat
kirjoittivat vuonna 1997 astrobiologian klassikon MARS The Living Planet ja siihen vuonna
2011 päivityksen The Microbes of Mars. Lue myös: Gilbert V. Levin: Chapter Nine - Life
After Viking: The Evidence Mounts ja Barry E. DiGregorio: The Viking Labeled Release
experiment controversey: Why does it exist and when will it end? ja Gilbert V. Levin 2016,
Extant Life on Mars: Resolving the Issues.

Kuva 12.1. Viikingit.

Vikingeillä oli 4 pääkoetta elämän havaitsemiseen: LR koe, Gex, PR koe ja

kaasukromatografi GCMS. Näitä kaikkia testattiin näytteillä jotka olivat peräisin
Antarktikselta, Death Valleyn autiomaasta ja Kuusta. LR koe oli herkin. Se kykeni
havaitsemaan 10 mikrobia näytteessä. GCMS olisi tarvinnut miljoona mikrobia näytteessä
havaitakseen mikrobit. Ja LR oli ainoa joka havaitsi elämän Antarktiksen jäänäytteistä.

GCMS laitteella oli ongelmia jo testeissä maapallolla ja Marsissa se pääosin oli toimimatta.
Varmuutta ei ollut edes siitä menikö näyte GCMS:n sisälle. Siitä huolimatta NASA on
perustanut väitteen että "Viking ei löytänyt elämää Marsista", sille että GMSC ei havainnut
orgaanisia aineita. Sen sijaan Curiosity on löytänyt runsaasti orgaanisia aineita Marsista[32,
108]. Phoenix laskeutujan 2009 tulokset indikoivat että myös Vikingin GMSC:n tuloksissa
näkyy orgaaniset aineet[109].

Lue myös artikkeli Universe Today, Paul Patton, tammikuu 2015: Defining Life II:
Metabolism and Evolution as clues to Extraterrestrial Life. Lainaus ja suomennos artikkelista
koskien Vikingien kokeita: ..Kaikki kolme koetta näyttivät tuottavan positiivisen tuloksen
[elämälle]. Kumminkin useimmat tutkijat hylkäsivät tämän tulkinnan koska monet tulokset
voitiin selittää olettamalla kemiallisten hapettavien aineiden olevan Marsin maaperässä
elämän sijasta, ja koska Viking[GCMS] ei havainnut orgaanisia aineita Marsin maaperässä.
Tämä tulkinta, erityisesti Labeled Release koe, on kiistanalainen vielä nykyäänkin ja se pitää
ottaa uudelleentarkasteluun viimeaikaisten löytöjen vuoksi.

LR teki Marsissa 9 koetta. Ne kaikki antoivat selkeän positiivisen tuloksen mikrobitason

elämälle. LRssä oli myös menetelmä varmentaa ettei kyse ole kemiallisesta reaktiosta.
Vertailunäyte kuumennettiin 160 asteeseen. Tämän pitäisi tappaa mikrobit mutta jättää
kemialliset yhdisteet ehjäksi. Kuumennuksen jälkeen tulos oli negatiivinen indikoiden
Marsin mikrobien kuolleen.

Mielenkiintoinen tulos tuli testeistä jossa näytteet kuumennettiin vain 46 ja 51 asteeseen. 51

asteen kuumennuksen jälkeen näyte antoi 10 prosentin positiivisen tuloksen verrattuna
kuumentamattomaan näytteeseen. Ja 46 asteen kuumennus antoi 30 prosentin positiivisen
tuloksen. Tämä viittaa siihen että Mars näytteen mikrobit alkavat kuolla noin 50 celsius
asteen lämpötilassa. Samankaltainen tulos saadaan maapallon E.Coli bakteereilla. Eräs
aliarvioitu GEx tulos on se että näyte sitoi hiilidioksidia ja vapautti happea. Marsin
ilmakehän 0.13 prosentin happipitoisuus vaatii uusiutuvan lähteen sillä Marsin happi vuotaa
hiljalleen avaruuteen. Tarkemmat kuvaukset kokeista ja tuloksista löytyy kirjasta MARS The
Living Planet [63]. Carl Sagan aikoi kirjoittaa arvion kirjasta, mutta hän kuoli ennen kuin
ehti kirjoittaa sen.

Yksittäisten huomattavien tiedemiesten näkemyksen LR kokeesta voi lukea artikkelista:

Gilbert V. Levin, Astrobiology 2015: The Curiousness of Curiosity. Lue myös Gilbertin
analyysi alustavasta Curiosityn datasta: 8 July 2013, SPIE Newsroom: Evidence for
microbial life on Mars?. Ja Universe Today artikkeli 22.7.2015 Mars, jossa Matt Williams,
referoi Gilbertin analyysiin: "The results of the biological experiments on board the Viking
landers were inconclusive, but a reanalysis of the Viking data published in 2012 suggested
signs of microbial life on Mars.". Ja artikkelin lopussa Matt toteaa Mars kulkijoiden ja
kiertolaisten ottamista kuvista: "..They have also shown that organic life can and most likely
did live on Mars at one time."
Katso myös Gilbert V.Levinin ja Barry DiGregorion YouTube videot:
28.8.2015 Dr. Gil Levin - 18th Annual International Mars Society Convention (30 minutes)
3.8.2014 But Wait! We've already Found Life on Mars! (24 minutes)
21.6.2010 Life on Mars Interview with Barry DiGregorio and Dr. Gilbert Levin (9 minutes)
3.9.2010 Gilbert V. Levin commentary on the book MARS: THE LIVING PLANET (8
minutes)

Ja lue Patrick Rowanin (USA) artikkelit jotka perustuvat Gilbert V.Levinin haastatteluun, 5s
heinäkuuta 2016: Patrick Rowan's Skywatch: 40 years after Viking landing questions remain
about life on Mars ja elokuu 2016: Patrick Rowan's Skywatch: Is NASA running away from
life on Mars?

Lokakuussa 2016 Gilbert V. Levin and Patricia Ann Straat julkaisivat artikkelin
Astrobiology:ssä: The Case for Extant Life on Mars and Its Possible Detection by the Viking
Labeled Release Experiment. Dr.Levin ja Dr.Ann Straat, saavat tukea Dr. Chris McKay:ltä
(Senior Editor of Astrobiology ja astrobiologi NASA Ames Research Centerissä)
artikkelissa: Mary Ann Liebert, lokakuu 2016: Microbial life on Mars: The possibility must
be considered conclude researchers in Astrobiology . Gilbert ja Patricia tekevät
loppupäätelmissä suosituksen tulevalle Mars tutkimukselle: We strongly recommend that
life-seeking experiments be considered for future missions. These should include the
continued search for organic molecules of biological importance (e.g., amino acids, simple
carbohydrates, lipids, DNA, protein); the conduct of further metabolic experiments,
including a search for chiral preference in metabolism; the close examination of any
tantalizing surface features; and perhaps even microscopic examination of martian soil with
and without the addition of water or water vapor, reminiscent of the experiments of Antony
van Leeuwenhock, who discovered the phenomenon of cryptobiosis approximately 300 years
ago (Clegg, 2001).

Pidän erityisesti maininnasta "the close examination of any tantalizing surface features",
joka on tämän visuaalisen tutkimukseni pääsisältö ja sisältönä myös Dr. Lyall Winston
Small:n tutkimuksissa.

Curiosityn pidennetty tutkimusohjelma 2015-2019

Curiosityn pidennetty tutkimusohjelma alkoi lokakuussa 2015 ja jatkuu vuoteen 2019 asti.
Britannian avaruusjärjestö ( UK Space Agency) tuki uutta Dr. DiGregorion ja Dr.Levinin
ehdottamaa elämän havainnointi ohjelmaa Curiosityn jatkotutkimuksille: “A search for
extant endolithic and hypolithic microbial communities”. Jatko-ohjelma käyttää Curiosityn
instrumentteja ja kameroita mikro-organismi tason elämän löytämiseen ja tutkimiseen. Lue
alkuperäinen tiedote:
July 23 2015 University of Buckingham Astrobiologists Endorsed by UK Space Agency to
Look for Life on Mars
Jatko-ohjelmaan tuli 89 tutkimusehdotusta. Kuusi valittiin. DiGregorion ja Levinin ehdotusta
ei valittu. Siitä huolimatta Curiosity tiimi käytti ehdotusta Toukokuussa 2016: Barry E.
DiGregorio: 1st of June 2016: New NASA close-up images of freshly broken open rocks by
the Curiosity rover wheels could incidentally verify that the 1976 Viking Mission found
microbial life.
Klorofylli ja rasvahappo havainnot

Vuonna 2002 Dr.Carol Stoker (NASA Ames Research Center) havaitsi Mars Pathfinder
1997 datasta että kahdessa paikassa Pathfinderin lähellä spetrianalyysi indikoi klorofylli
molekyylejä. Lue: David Whitehouse, BBC News 2002: Life on Mars hopes raised.
Klorofylli eli lehtivihreä on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.
Klorofylliä on myös syanobakteerien pigmenteissä.

Näitä tuloksia ei valitettavasti julkaistu, syystä jota käsittelen myöhemmin

kappaleessa Marsin värit. Samankaltainen julkaisun peruminen tapahtui Dr.Daniel
Glavinille, joka havaitsi rasvahappomolekyylejä Curiosityn tuloksissa 2015. Lue: Paul
Rincon , BBC News 2015: Possible fatty acid detected on Mars.

Sekä lehtivihreä että solujen rasvahapot ovat vahvoja bioindikaattoreita ja niiden

havaitseminen Marsista on sopusoinnussa Vikingin LR kokeen positiivisten tulosten kanssa.

Visuaaliset todisteet Marsin elämästä

Tässä artikkelissa esittelen Mars kulkijoiden kuvia jotka mielestäni selvästi ovat visuaalisia
todisteita nykyiselle ja menneelle elämälle Marsissa. Kuvissa näemme kohteita jotka ajan
myötä muuttuvat, kasvavat, ovat pinnaltaan pölyttömiä ja selkeästi näyttävät elämältä. Ja jos
ajattelemme Steven Bennerin teoriaa elämän synnystä Marsissa tai Panspermia teoriaa niin
nämä kuvat vain varmentavat näitä teorioita.

Kuva 12.2. Visuaaliset todisteet.

Mielestäni eläinfossiilien (Curiosity Sol-109,Sol-186) ja rakenteellisten pallukoiden

(Opportunity Sol 3064,Sol 3247) tulkinta elämäksi on suoraviivaista. Pallukoiden sisäinen ja
ulkoinen hienorakenne toistuu kuvissa jotka on otettu kaukana toisistaan. On
mielenkiintoista nähdä Marsin eläinfossiileista (Sol-107 ja Sol-109) että eläimille on
kehittynyt kaksi silmää niin kuin Maassa. Kaksi silmää tarvitaan stereonäköön ja siitä on
selvä etu kolmiulotteisessa maailmassa selviytymiseen. Pysyikö elämä Marsissa meressä, vai
oliko jo siirtymistä maalle? Sol 109 fossiili tällä sivulla muistuttaa meren elävää. Sol 186
fossiilissa saattaa olla yksi veden yläpuolisen elämän piirre.
Valkoiset kohteet jotka muuttavat muotoaan(Sol-173) ja Sinimarjat (Blueberry) voivat olla
jotain sienten tapaista. Sol 304 kohde voi olla kiveä ja mineraaleja syöviä mikrobeja
luokitukseltaan kemolitoautotrofit. Rihmastot ja niihin liittyvät valkoiset täplät (Sol-192,
Sol-270) voivat olla oma lajinsa. Curiosityn porauskuvassa (Sol 270) näyttäisi pinnalla
näkyvien rihmastojen jatkuvan syvemmälle. Näistä valkoisista rihmastoista ja täplistä NASA
ensimmäisen kerran antaa mahdolliseksi selitysvaihtoehdoksi mikrobit 9.12.2013 Science
lehdessä julkaistussa artikkelissa 'A Habitable Fluvio-Lacustrine Environment at Yellowknife
Bay, Gale Crater, Mars'. Tuoreet Curiosityn tulokset ja laboratoriotutkimukset antavat
viitteitä myös Methanogen tyyppisistä mikrobeista Marsin maaperässä. Mitä tahansa Marsin
nykylajit ovatkin, niillä on ollut pitkä aika sopeutua ja muuttua Marsin nykyolosuhteisiin.

NASA on yrittänyt painottaa että Curiosityä ei ole varustettu löytämään elämää. Ja myös että
valokuvat eivät todista mitään Marsissa (..tosin muilla planeetoilla ne ovat erittäin tärkeitä:
Pluto,..). Nyt kun Marsin pinnalla näyttäisi olevan makroskooppista helposti havaittavaa
elämää, niin mielestäni Curiosity ja Opportunity ovat hyvin varustettuja elämän löytämiseen
ja tutkimiseen. Niillä on erinomaiset kamerat. Ja niiden lisäksi on monipuoliset instrumentit.
Kuten Dr. Levin sanoi 18sta vuotuisessa Mars Society tapaamisessa, elokuussa 2015: If You
want find life, then look for life! - Jos haluat löytää elämää, niin etsi sitä!.

Marsin luonnonvaroista: Mielenkiintoinen asia on että jos ja kun Marsissa on pitkä elämän
historia, niin onko syvällä Marsin pinnan alla fossiilisia polttoaineita? Öljyä ja maakaasua
(=metaania)? Vettä maaperässä on jo 2-6 prosenttia, eli sitä ei tarvitse viedä maasta Marsiin
tulevilla miehitetyillä lennoilla. Mielenkiintoinen artikkeli nestemäisestä vedestä Marsin
päiväntasaajalla on tämä Universe Todayssä 11.12.2013 julkaistu: Is There Martian Salty
Water At The Red Planet’s Equator? These Lines May Be The Smoking Gun.

Opportunity Sol 17 kuvassa alla näemme että Sinimarjat värjäävät maiseman tumman
sinertäväksi. Marsin kiertoradalta näemme että laajoja tummia alueita, kuten Sinus
Meridiani. Opportunity on tällaisella tummalla alueella. Voiko olla että nämä Marsin isot
tummat alueet ovat Sinimarjojen, mahdollisesti elollisten kohteiden, aiheuttamia? Jos näin
olisi, niin silloin tummat alueet kertoisivat suoraan missä on Marsin suurimmat nestemäisen
veden varannot. Tummissa alueissa on vuodenajasta riippuvia muutoksia. Ne ovat
laajimmillaan keväällä ja kesällä kun Marsin napajää on sulanut ja luovuttanut suuret määrät
kosteutta ilmaan. Seuraavan kerran, kun otat kaukoputkesi ja suuntaat sen Mars planeettaan
ja näet Marsin tummat alueet, voit mielessäsi pohtia: "Näenkö nyt omin silmin Marsin
Sinimarjamaat, maan ulkopuolisen elämän?"
Kuva 12.3. Blueberry fields - Sinimarjamaat.

Hyvät vapaasti luettavat kirjat ovat myös Dr. Lyall Winston Small:n Syyskuu 2015: On
Debris Flows and Mineral Veins - Where surface life resides on Mars ja 2012 In search of
life on Mars. Ja vuoden 2015 kirja The Living Rocks of Mars.

Planeettojen suojelu ja etiikka

Curiosityn ja Opportunityn löydösten myötä pitää miettiä onko järkevää tuoda Marsista
näytteitä maapallolle? Tai ihmisten tehdä edestakaista matkaa Marsiin ? Marsin mikrobit ja
bakteerit ovat olleet eristyksistä Maan elämästä. Voiko niillä olla haitallisia seurauksia Maan
elämälle jos ne pääsevät vapaaksi laboratoriosta? Maapallon elämänmuodoilla, me ihmiset
mukaanlukien, ei ole vastustuskykyä Marsin mikrobeille, viruksille ja bakteereille. Ne voivat
olla täysin tappavia meille. Voiko mukanamme viemät mikrobit maasta vahingoittaa Marsin
nykyistä elämää? Nämä kysymykset ovat peruskysymyksiä planeettojen suojelu ( planetary
protection) aiheessa, joita toi esille Carl Sagan jo vuonna 1973. Onko steriloinnista
huolimatta nykyiset avaruusalukset jo vieneet Marsiin Maan mikrobeja, jotka voivat
vahingoittaa Marsin nykyelämää? Vuonna 1971 Venäjän (silloinen Neuvostoliitto) Mars2
törmäsi ja Mars3 laskeutui Marsin pinnalle. Neuvostoliitto ei silloin välittänyt COSPARin
kansainvälisestä avaruusalusten sterilointi sopimuksesta. Kun Kolumbus löysi Amerikan,
niin sotia suurempi tappaja (90%) Amerikan intiaaneille olivat taudit joita Eurooppalaiset
veivät mukanaan. Voit lukea lisää tästä aiheesta sivulta International Committee Against
Mars Sample Return, jota johtaa astrobiologi Barry E.DiGregorio.

Kuva 12.4. Planeettojen suojelu.

Marsin nykyiset elämänmuodot voisivat muuttaa maapallon biologiaa radikaalisti. Ne
voisivat jopa aiheuttaa lajien joukkotuhoja, mukaan lukien me ihmiset. Nyt järkevintä olisi
siirtää eteenpäin suunniteltuja miehitettyjä Mars lentoja. Sen sijaan ensin pitäisi tutkia
tarkasti Marsin nykyisten elämänmuotojen ominaisuuksia. Tämän voisi tehdä esimerkiksi
Marsin kiertoradalle tai Kuuhun sijoitetussa laboratoriossa, jossa sekä maapallon että Marsin
elämänmuotoja voitaisiin laittaa kontaktiin. Näin estettäisiin kummankin planeetan
kontaminaatio. Tuoreiden Mars löytöjen vuoksi maaliskuussa 2014 on ehdotettu päivityksiä
kansainvälisiin sääntöihin koskien Mars planeetan erityisalueita: Introduction to an updated
analysis of planetary protection “Special regions” on Mars. Huolimatta valtaisasta riskistä,
NASA valmistelee näytteiden tuontia Marsista Maapallolle Mars 2020 aluksellaan, jonka
tarkoitus on kerätä näytteitä myöhempää maapallolle tuontia varten. NASAn täytyy olla
täysin tietoinen riskeistä, vaikka tällä hetkellä NASA vähättelee riskiä. NASAn virallinen
näkökanta on edelleen "Ei ole varmoja todisteita Marsin elämästä, joten riskiä ei ole”.

Olisi mahdollista väittää että Marsin mikrobien aiheuttama riski on pieni, koska
mikrobivaihto Maan ja Marsin välillä meteoriittien mukana on ollut käynnissä kaiken aikaa.
Mutta koska oli viimeksi merkittävä mikrobivaihto? Silloin kun dinosaurukset kuolivat
maapallolla? Meidän pitäisi edetä varovaisesti. Ajattele miten virukset, kuten Ebola, voi
muuttua muutamassa vuosikymmenessä. Ja ajattele millainen riski voi olla tuoda Marsista
miljoona mikrobia jotka jakaantuisivat vaikkapa tuhanteen uudentyyppiseen virus ja
bakteerilajiin, joiden ominaisuuksia emme tunne. Epäonnistumisen riski mikrobien
tuomisessa turvallisesti laboratorioon maahan voi olla jopa 30 prosenttia. Sen sijaan voimme
vahingossa levittää Marsin mikrobit ilmakehäämme, mereen tai maaperään, missä ne voivat
aloittaa lisääntymisen. Meidän teknologiamme ei ole vielä riittävän varmatoimista.

Permi ja Trias kausien välillä 250 miljoonaa vuotta sitten maapallon elämä koki joukkotuhon
jossa 70 prosenttia maanpäällisestä ja 96 prosenttia merissä olevasta elämästä tuhoutui. Vei
10 miljoonaa vuotta että maapallon elämä toipui. Viimeaikaisien tutkimusten mukaan on
mahdollista että uudentyyppiset methanogen bakteerit ja rikkiyhdisteiden kanssa
vuorovaikuttavat bakteerit ovat voineet olla pääosassa tässä joukkotuhossa. Ne olisivat
muuttaneet maapallon biosfäärin kemian tehokkaasti (Katso wikipedia: Permian–Triassic
extinction event). Voimmeko sallia NASAn ottavan riskin ja tuoda Marsista suoraan
Maapallolle mikrobeja joiden ominaisuuksia emme tunne?

NASA, SpaceX ja MarsOne yhtiöt aikovat lähettää ihmisiä Mars planeetalle 2020-2030
luvulla. Ensimmäiset ihmiset Marsissa eivät voi välttyä kontaktista Marsin virusten ja
bakteerien kanssa. Tämä voi lyhentää heidän odotettua elinikää Marsissa dramaattisesti.
Ihmisten tuottama biologinen jäte sisältää maapallon mikrobeja, jotka alkavat levitä ja
lisääntyä Marsissa, muuttaen Marsin nykyistä ekosysteemiä. On aihetta esittää kysymys
SpaceX yhtiön ja NASA:n toiminnan eettisyydestä. Onko meillä oikeus viedä maapallon
elämää Marsiin, jos siellä on jo elämää? Elon Musk, herää! NASAn johto ja SpaceX voivat
pitää suunnitelmansa Marsin valloituksesta ilman eettisiä ongelmia vain väittämällä edelleen
että Marsissa ei ole elämää.

Kansainvälisen lain mukaan, YK:n avaruussopimuksen ( United Nations Treaties and

Principles on Outer Space (2002 Update)) ja COSPAR:n Planeettojen suojelu ohjeiden(
COSPAR Planetary Protection Policy (2011 Update)) nojalla, NASA ja Mars One eivät saa
itse tehdä päätöstä näytteen palauttamisesta Marsista tai ihmisen lähettämisestä toiselle
planeetalle, jossa on jo elämää. Näistä asioista pitää sopia YK:ssa. On tietenkin harmi että
NASA ja Mars One ovat jo käyttäneet miljardeja dollareita tuleviin Mars ohjelmiin, joita
pitäisi nyt muokata uusiksi. Myös USA:n poliittinen johto on hyväksynyt NASA:n
suunnitelmat miehitetyistä Mars lennoista [111]. Tällä hetkellä NASA:n johto toimii vastoin
YK:n avaruussopimuksen osaa yksi, kappaletta E, artiklaa 5, lausetta 3:

 In carrying out activities under this Agreement, States Parties shall promptly inform
the Secretary-General, as well as the public and the international scientific
community, of any phenomena they discover in outer space, including the Moon,
which could endanger human life or health, as well as of any indication of organic
life. Suomennos: Toimiessaan tämän sopimuksen mukaisesti, osallistuvat valtiot
ilmoittavat välittömästi YK:n pääsihteerille, julkisuudelle ja kansainväliselle
tieteelliselle yhteisölle, ulkoavaruudesta tai kuusta löytämänsä minkä tahansa ilmiön,
joka voisi vaarantaa ihmisten elämän tai terveyden, kuten myös minkä tahansa viitteen
orgaanisesta elämästä.

Mielenkiintoinen ja perusteellinen artikkeli vuodelta 2016 on linkattuna alla. Kirjoittajista:

Dr. John D. Rummel oli NASA:n Planetary Protection Officer vuoteen 2006 saakka. Hän on
ollut vuodesta 1999 lähtien COSPAR:n Planetary Protection ryhmän vetäjä. Dr. Catharine A.
Conley on ollut NASA:n Planetary Protection Officer vuodesta 2006 lähtien. Dr. Margaret S.
Race työskentelee SETI instituutissa, erikoisalueena planetary protection.
Mission to Mars: The Integration of Planetary Protection Requirements and Medical
Support, 2016
John D. Rummel, Ph.D, Institute for Coastal Science and Policy, East Carolina University
Margaret S. Race, Ph.D, SETI Institute
Catharine A. Conley, Ph.D, Science Mission Directorate, NASA
David R. Liskowsky, Ph.D, Office of the Chief Health and Medical Officer, NASA

Kertooko tämä artikkeli muuttuneesta tiukemmasta suhtautumisesta planeettojen suojelussa?

Toivottavasti. Planeettojen suojelu asioita Euroopan avaruusjärjestössä(ESA) hoitaa
Planetary Protection officer Gerhard Kminek. Lue artikkeli: Scientific American, November
30, 2016: NASA Outlines Planetary Protection Priorities. Ja lue workshop raportti: M.Race,
J.Johnson, J.Spry, B.Siegel ja C.Conley: Planetary Protection Knowledge Gaps for Human
Extraterrestrial Missions . Myös J.D. Rummel osallistui tähän workshoppiin. Toivottavasti
NASA:n ja ESA:n planeettojen suojelu-upseerit Conley ja Kminek tekevät hyvää työtä. Lue
myös perusteellinen artikkeli, Robert Walker, 2016: Can We Risk Microbes From Human
Crashes - On Mars? If Not, What Happens To Dreams To Colonize The Planet?. Ja lue Dr.
Kelly Smith, Toukokuu 2016: Do no harm to life on Mars? Ethical limits of Prime Directive.
Dr. Kelly Smith on filosofian ja biotieteiden professori Clemsonin yliopistossa. Hän
organisoi kokoussarjaa Social and Conceptual Issues in Astrobiology.

Euroopan komission rahoittama EURO-CARES projekti , suunnittelee bioloaboratoriota

jonne tuodaan astromateriaaleja, jotka voivat sisältää maapallon ulkopuolista elämää.
Näytteet Marsista on tarkoitus tuoda sinne. On huolestuttavaa nähdä tällaisia suunnitelmia.
Katso asiaan liittyvä artikkeli: Neel V. Patel November 17, 2016 Inverse: Alien Lifeforms
Will Have an Apartment in Europe.

Mars planeetan muuttamista ihmiskunnalle sopivaksi Maan kaltaiseksi planeetaksi

(Terraforming = Maankaltaistaminen) on tutkittu jo pitkään. Aiheesta hyvä yhteenveto on
Christopher P. McKay 2007 artikkeli: Planetary Ecosynthesis on Mars: Restoration Ecology
and Environmental Ethics. Raportin mukaan Mars voidaan lämmittää
superkasvihuonekaasuilla sadassa vuodessa. Hengitettävä happikaasukehä saadaan aikaan
mikrobeilla ja kasveilla muutaman tuhannen tai sadantuhannen vuoden aikana. McKay:llä on
myös hienoja ajatuksia etiikasta ja siitä mitä tehdä jos löydämme elämää Mars-planeetalta.
McKay työskentelee Curiosityn tiedetiimissä.

Kuva 12.5. Terraforming - Maankaltaistaminen.

Eräs mahdollisuus on että elämä ei syntynyt Mars planeetalla, vaan Mars sai elämän
siemenet meteoriiteista, jotka ovat lähtöisin jonkun toisen tähden planeetalla, jolla on
elämää. Tämän teorian nimi on panspermia. Ajatus ei ole uusi. Ensimmäisen kerran tämän
kaltaisen ajatuksen esitti kreikkalainen filosofi Anaksagoras 500 eKr. Panspermian
nykyversioita ovat kehittäneet Svante Arrhenius, Sir Fred Hoyle ja Chandra
Wickramasinghe. Chandra on Buckinghamin yliopiston Astrobiologia keskuksen vetäjä.
Kiinnostavia artikkeleita panspermiasta ovat W.M.Napier and N.C.Wickramasinghe 2010:
Mechanisms for Panspermia ja Rhawn Joseph and Rudolf Schild 2010: Origins, Evolution,
and Distribution of Life in the Cosmos: Panspermia, Genetics, Microbes, and Viral Visitors
From the Stars. Mielenkiintoinen artikkeli on myös Rhawn Joseph 2014: Life on Mars?
Evidence for Moisture, Algae, Fungi, and Lichens on the Red Planet? Lue myös Chandra
Wickramasinghe, 7.5.2016: Evidence of life outside the Earth. Tässä artikkelissa
Wickramasinghe antaa hyvän kuvan maan ulkopuolisen elämän tutkimuksen nykytilasta.

Syyskuussa 2015 julkaistiin seuraava varhaisen Maapallon elämää koskeva tulos:

Elizabeth A. Bella, 2015: Potentially biogenic carbon preserved in a 4.1 billion-year-old
zircon ja UCLA Newsroom October 19 2015: Life on Earth likely started at least 4.1 billion
years ago — much earlier than scientists had thought. Tutkimuksen mukaan elämä
Maapallolla alkoi hyvin pian aurinkokunnan synnyn jälkeen. Ja Maapallo ei ollut aluksi
kuuma tulivuoriplaneetta kuten on tähän asti ajateltu. Tämä tutkimus ja havainnot Mars
planeetalta viittaavat panspermia teorian suuntaan. Elämän siemenet, mikrobit, olivat heti
saatavilla aurinkokunnan synnyn jälkeen. Ajatellaan hetki seurauksia jos panspermia pitää
paikkansa. Se tarkoittaa että mekanismi on vieläkin olemassa ja maapallon ilmakehään
pitäisi vieläkin saapua tähtienvälisessä avaruudessa kulkevia mikrobeja, muun muassa
meteoriittien mukana. Tämä on asia jota voisi yrittää havaita. BCAB:n tutkijat ovat
keränneet näytteitä yläilmakehästä ja tuloksen näyttäisivät olevan positiivisia: Milton
Wainwright, N Chandra Wickramasinghe, Christopher E Rose, Alexander J Baker
2014, Recovery of Cometary Microorganisms from the Stratosphere. Kansainvälisellä
avaruusasemalla on myös menossa Japanilaisten Tanpopo astrobiologia koe, jolla yritetään
havaita mahdollisia planeettojen välisiä mikrobeja.

Curiosityn ja Opportunityn löydöt ovat maailmankuvaa muuttavia, verrattavissa 'Maa onkin

pyöreä', 'Maa kiertääkin aurinkoa' sarjaan. Löydöt antavat mahdollisuuden pohtia vastausta
kysymykseen ”Olemmeko yksin?”. Galaksissamme on arviolta 100 miljardia planeettaa
elämän vyöhykkeellä. Meidän aurinkokunnassa on laskennallisesti kaksi planeettaa (Maa ja
Mars) elämän vyöhykkeellä. Jupiterin kuun Europan valtameri on myös mielenkiintoinen
paikka elämän kannalta, kuten myös Saturnuksen kuut Enceladus ja Titan.

Kuva 12.6. Europa, Enceladus ja Titan.

Aikoinaan elämän syntyä arvioitiin niin epätodennäköiseksi tapahtumaksi että luultiin että
maapallon elämä on ainoa maailmankaikkeudessa. 1960 luvulla Draken yhtälön avulla
arvioitiin että galaksissamme linnunradassa on noin 10 sivilisaatiota jotka olisivat tasolla
jossa kehitetään teknologiaa. Vuosi sitten arvio oli Claudio Macconelta 4590 sivilisaatiota ,
jolloin lähin niistä voisi olla 2700 valovuoden päässä meistä. Jos on niin että elämän
siemenet ovat sitkeitä ja siirtyvät helposti elinkelpoiselta planeetalta toisille meteoriittien
mukana, niin mikä onkaan uusi arvio sivilisaatioiden määrälle näiden löydösten myötä?

Luettuasi tämän artikkelin huolenaiheesi voi olla että voiko maapallo menettää ison osan
ilmakehästään niin kuin Mars-planeetalle on käynyt ? Voiko ilmastonmuutos aiheuttaa sen?
Vastaus on: Ei. Mars planeetan halkaisija on puolet maapallon halkaisijasta ja sen
painovoima on paljon pienempi (pinnalla 38% Maan painovoimasta). ' Se ja magneettikentän
puuttuminen Mars planeetalta on todennäköisin syy siihen että Mars hiljalleen menetti
kaasukehänsä avaruuteen. Maapallon isompi painovoima pitää ilmakehämme paremmin
paikallaan ja Maan magneettikenttä suojaa ilmakehäämme aurinkotuulen vaikutukselta.
Toinen asia on sitten se mitä tapahtuu noin miljardin vuoden päästä kun aurinkomme siirtyy
seuraavaan kehitysvaiheeseen.
NASAn MAVEN avaruusluotain saapui Marsin kiertoradalle syyskuussa 2014 selvittämään
tarkemmin mitä Marsin kaasukehälle tapahtui. Alla on MAVEnin kuva hiilen, hapen ja
vedyn jakautumisesta Marsin kaasukehässä.

Kuva 12.7. MAVEN. Atomaarisen hiilen, hapen ja vedyn jakaumat Marsin ympärillä. Ja
Marsin pilviä ultraviolettivalossa kuvattuna
Lisää havaintoja
Kuvia Marsin kiertoradalta

NASA:n Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) luotain on kiertänyt Mars planeettaa vuodesta
2006 lähtien. Se toimii myös radiolinkkinä Curiositylle. MRO:lla on suuren erotuskyvyn
kamera ( HiRISE = High Resolution Imaging Science Experiment), jolla se voi kuvata
Marsin pintaa jopa 30 senttimetrin erotuskyvyllä. Kuviin merkittyjen ESP ja PSP
arkistotunnusten avulla saat alkuperäiset ison resoluution kuvat tekemällä internet haun,
esim. ” hirise PSP_010854_1325”. Newton kraatterissa näemme aktiivisia suolaisen veden
virtauksia. Ne on nimetty Recurring Slope Lineae (RSL), eli toistuvat virtausjäljet. Tämä
kuva on uudelleenprojektio HiRISE kuvasta joka on otettu 30s toukokuuta 2011. Toisessa
RSL kuvassa keskellä vasemmalla tummat alueet ilmestyvät ensin mustana ja sitten niiden
sävy vaalenee ajan myötä.

Marsin pinnan alla on jotain mustaa ainesta. Korkeammilla leveysasteilla hiilidioksidijään

sulaminen keväällä nostattaa mustaa ainesta pinnan alta esille. Gusev kraatteri on lähempänä
päiväntasaajaa. Maapallolla bakteerit jotka vuorovaikuttavat sulfaattien kanssa tuottavat
mustan värisiä metalli sulfideja. Eräs mielenkiintoinen elämänmuoto jota voi pohtia Marsin
olosuhteisiin on Lumilevä (Snow Algae), joka maapallolla viihtyy kylmissä olosuhteissa.

Kuva 13.1. Kuvia kiertoradalta.

Alla on Hubble Avaruuskaukoputken kuvat vuodelta 2005 ja 2016 ja Intian Mars Orbiter
Mission (MOM) luotaimen kuvat vuosilta 2014 ja 2015. MOM:n kuvassa tumma alue
keskikohdan alapuolella on Sinus Meridiani ja tumma alue keskeltä oikealle on Syrtis Major.
Kuvassa "P" kirjaimella merkitty pyöreä pilvimuodostelma on kiinnostava.

Oikean puolen kuvan keltaiset sävyt ovat myös kiintoisia.Kyseisessä kuvassa on myös
Marsin pieni kuu Phobos. Vikingin kiertorata-aluksen Elysium kuva on esimerkki tummista
alueista jotka voivat ilmestyä Marsin pinnalle, ilman että hiekkamyrskyt olisivat
vaikuttamassa niiden syntyyn [63]. Elysiumin tumma alue on päiväntasaajalla ( latitudi 0..30
astetta, longitudi -180.. -135 astetta). Copyright for the MOM 2014 image is by
ISRO/MOM/India.

Kuva 13.2. Kuvia kiertoradalta.

Jää, vesi ja kosteus

Curiosity mittasi Marsin maaperässä olevan 2-6 prosenttia vettä ja Marsin oloissa vesi on
nestemäisenä lämpötila-alueella -70..+10 astetta Celsiusta [132,133]. Silloin tällöin Curiosity
tulee alueille joissa näkyy aivan kuin tuoreita veden virtausjälkiä, kuten alla olevassa Sol 389
ja 661 kuvakoosteessa. Vai onko kyseessä vuoroin jäätyvä ja vuoroin sulava maa (=
routiminen) ja siitä jäävät jäljet? Tai molempia - virtausta ja routimista ? Sol 387 kuvassa
näyttäisi maassa olevan aukko, josta jotain on virrannut ulos. Nestettä vai kaasua?
Kuva 13.3. Routimisjälkiä?

Sol 529 kuvassa alla on hiekka tarttuneena Curiosityn renkaisiin. Syynä kosteus hiekassa?
Yleisvaikutelma on että Marsin maaperä on kosteaa. Tämän voi huomata visuaalisesti myös
John Klein alueen porausreikäkuvista. Sol 1168 kuvassa Curiosity on ajanut kivien päältä.
Maa-aines käyttäytyy kuin muta kun kivet painavat sitä. Jotkut kivet ovat rikkoontuneet
heikoista kohdista, joissa valkoinen juonne on ollut kiven sisällä paljastaen valkoisen pinnan.

Kuva 13.4. Märkää maata? Virtausjälkiä?

Alla on kaksi kuvaa John Klein alueen reiästä maassa. Ensimmäinen Sol-183 ja toinen 88
Marsin päivän myöhemmin, Sol-271. Keltainen nuoli oikean puoleisessa kuvassa osoittaa
rihmastoa ja täplää, jota ei näy Sol-183 kuvassa. Sol 271 kuvassa reiän yläpuolelta lähtevä
sarja pikkureikiä on Curiosityn laserilla ammuttuja. Laserin höyrystämälle ainekselle
ChemCamilla tehtiin kemiallinen analyysi.

Sol 589 vasemman puolen navigaatiokameran pikkukuvassa näkyy kirkas välähdys. Eräs
ehdotus tälle on ollut kosmisen säteen osuminen kameran kennolle koska välähdystä ei ole
oikean puolen navigaatiokameran kuvassa. Mutta laukaistaanko oikean ja vasemman puolen
kamerat täsmälleen samaan aikaan? Toinen ehdotus tälle on ollut maan alta tullut
metaanipurkaus ja sytytysmekanismi ja hapen lähde on kuvattuna lähteessä [142].

Kuva 13.5. Reikä maassa John Klein alueella.

Curiosityn renkaat ja kansi

Curiosityn alumiinista valmistetut renkaat ovat kärsineet aika paljon vaurioita. Voit lukea
siitä Universe Today artikkelista: Ken Kremer, December 26, 2013: Rough Red Planet
Rocks Rip Rover Curiosity Wheels . Onko kuvissa alla tämän oikean puolen keskirenkaan
renkaan sisäpinnalla näkyvissä valkoisia läiskiä? Onko kyseessä valon heijastumista renkaan
sisäpinnasta? Jäätä? Sienikasvustoa? Kuvasta Sol 591, jossa aurinko valaisee hyvin renkaan
sisäpinnan, voisi päätellä että kyse on vain valon heijastumisesta. Tosin muut kuvat laittavat
miettimään.

Sol 521 kuvassa renkaan sisäpinnassa on myös punaista hiekkaa. Sol 177 kuvassa rengas on
vielä hyvin puhdas. Ylärivin kuvia on parannettu säätämällä tummien alueiden kirkkautta
isommaksi. Alarivin kuvat ovat ilman kuvanparannusta. Voiko olla että kosteus tiivistyy
jääksi renkaan sisäpinnalle? Ja Sol-591 kuvassa auringon valo joka osuu renkaan sisäpinnalle
höyrystää jään pois?

Kuva 13.6. Curiosityn renkaat.

Eräs pohdittava asia tuleville miehitetyille Mars lennoille on seuraava: Jos Marsissa on
laajalti levinneitä kemolitoautotrofi mikrobeja, niin millaisia rakennusmateriaaleja olisi
valittava ihmisasutuksia varten ? Materiaalien on oltava sellaisia että Marsin mikrobit eivät
pidä niistä. Savimineraalien sisältämä kevyt alumiini, jota käytetään Curiosityn renkaissa, ei
välttämättä ole paras valinta. Mahdollista bio-korroosiota Mars kulkijoissa käsitellään
artikkelissa: Rhawn Joseph (assisted by H.Rabb), December 2016: Contamination and
Damage to the Mars Rovers by Martian Fungi and Bacteria. Mikrobiologisia ongelmia ja
biokorroosiota avaruudessa käsitellään myös artikkelissa: Institute of Biomedical Problems
of the Russian Academy of Sciences, Natalia D. Novikova, Elena A. Deshevaya and Svetlana
V. Poddubko, April 2016: Long-term spaceflight and microbiological safety issues.

Kuvasarjassa alla saatamme nähdä mikrobikasvustoja Curiosityn kannella. Ja jos näin on, on
kaksi vaihtoehtoa. Ne ovat joko Marsin tai Maan mikrobeja. Jälkimmäinen vaihtoehto on
huonompi sillä se tarkoittaisi että tällä hetkellä Curiosity levittää Maan mikrobeja Marsiin.
Jos nämä ovat mikrobikasvustoja niin näemme että päivittäinen UV ja kosminen
säteilyannos ja lämpötilavaihtelut Marsin pinnalla eivät haittaa niiden kasvua. Pinnoille
tiivistyvä ilta ja aamukosteus antaisivat näille tarvittavan veden. Oma arvaukseni on että
nämä olisivat Marsin mikrobeja. Kuvan ylärivissä on robottikäden pään CHIMRA
instrumentin 150-mikrometrin suodin, jolla suodatetaan maaperänäytteitä.

Kuva 13.9. Mikrobikasvustoja Curiosityn kannella?

Samanlaisia havaintoja kun kuvassa yllä on Dr. Small:lla Opportunityn ja Spiritin kannelta
[143]. Esimerkki sellaisesta on Sol 2718 kuva yllä Opportunityn kannelta: Tummansinisiä
tahroja.
Kuvassa alla näemme muutoksia Opportunityn kannella 12 vuoden aikana. Sol 3 ja 13
kuvissa kansi on hyvin puhdas ja värit kirkkaat ja aurinkopaneelit mustat. 12 vuotta
myöhemmin joulukuussa 2016 näemme että kannella on sinertävä värisävy, sama sininen
kuin maastossa blueberryalueilla. Oikean puolen instrumentin valkoinen alusrinkula on
kohonnut irralleen. Eri lämpölaajenemiskerroin kuin ympärivällä materiaalilla?

Eräs kiinnostava todennäköisimmin fysikaalinen ilmiö on nähtävissä Sol 720 MAHLI

arkiston mustavalkokuvissa. En ole varma onko ilmiö todellinen. Luulisin että kyse ei ole
kosmisten säteiden osumisesta kameran kennolle. Aamuaurinko on alhaalla ja valaisee
mahdolliset ilmassa olevat hiukkaset, maasto toimii tummana taustana. Kuvissa on 1-6
pikselin kirkkaita pisteitä. Kun katselet kuvasarjoja peräkkäin näyttää kuin Marsin ohuessa
ilmassa leijuisi jotain. Pölyhiukkasia? Esimerkkisarja on
0720ML0030640000304930D01_DXXX, 0720ML0030640010304931D01_DXXX,
0720ML0030640020304932D01_DXXX. Ongelma tässä on se että ilmoitettu ilmakehän
paine on niin alhainen, että miten tämä olisi mahdollista?
Astropaleontologia
Eräs määritelmä Astropaleontologialle (tai Astropaleobiologialle) on artikkelissa: Sherry L.
Cady (Portland State University, USA), Malcolm R. Walter (Macquarie University,
Australia) ja David J. Des Marais (NASA Ames Research Center, USA): Astropaleobiology
in the 21st Century.

John Klein alueen Fossiilit

Eläinfossiilin kaltaisten kohteiden löytyminen Marsista on vaikea asia. Löytö on täysin

uskomaton, odottamaton ja jopa mieltä järkyttävä. Useimmat tiedemiehet eivät halua
keskustella näistä julkisesti ja myös NASA on ollut tästä hiljaa tai kieltänyt asian kokonaan.
Tosin yksityisesti Mars fossiileista on keskusteltu ja niitä ei ole poissuljettu. Eräs hyvä
'melkein yksityinen haastattelu' on NBC uutisten John Grotzinger ja Cristopher McKay
haastattelu, jossa McKay pohtii mahdollista nopeampaa evoluutiorataa monisoluiselle
elämälle Marsissa: James Oberg 2004: Avoiding the 'F Word' on Mars. . Tämä on vuodelta
2004 kun Opportunity ja Spirit olivat olleet Marsissa vasta kaksi kuukautta. Ja tässä NASAn
heinäkuun 2014 julkaisussa on nähtävissä asennemuutos tässä asiassa: D.J. Des
Marais,NASA Ames Research Center 2014: Concepts Of Life In The Contexts Of Mars.

Mielestäni on virhe olla välittämättä mahdollisista fossiileista Curiosityn kuvissa. Ne voivat

olla voimakkain todiste menneestä elämästä Mars-planeetalla. Ja niitä on äärimmäisen
mielenkiintoista tarkastella ja pohtia. On myös hämmästyttävää nähdä että jos Maan ja
Marsin elämä pohjautuu samaan DNA molekyyliin, niin evoluutio on kulkenut samoja
polkuja tuottaen samankaltaista elämää kummallakin planeetalla. Tällä on myös filosofisia
seurauksia kun mietitään millaista elämä saattaa olla muilla eksoplaneetoilla, varsinkin jos
oletamme DNA-molekyylin olevan elämän perusmolekyylin kaikkialla
maailmankaikkeudessa.

Fossiilien kieltämisen ja piilottelun sijasta teen nyt päinvastoin. Yritän kuvailla John Klein
alueen fossiileja(Sol-173, 186) tarkemmin. Sol-109 alueen fossiili (kuvaus alempana) on
yhtenäinen ehjä eläimen luuranko. Mutta John Klein alueen luut ovat hajallaan noin metrin
alueella ja ne eivät näytä sopivan suoraan yhteen.

Kuva 13.10. Fossiileja John Klein alueella?

Alla on kuvat John Klein alueen luista, kuvat A-L. Kahden ensimmäisen rivin luut A-G ovat
mielestäni selkeästi luita. Viimeisen rivin H-L kohteet ovat epäselvempiä ja L kaikkein
epäselvin. Voi olla että nämä luut eivät ole vain yhden eläimen luita, vaan lähtöisin useasta
eri yksilöstä tai lajista. Jos voisimme kaivaa maata tässä, niin ehkä löytäisimme lisää
kappaleita. Kohteilla A-K on harmaa värisävy joka erottaa ne tavallisista Marsin kivistä.

Kuvan A luu on hyvin mutkikas ja minulle se on vakuuttavin kohde tulkita luuksi. On vaikea
kuvitella miten ei-biologinen prosessi tuottaisi kivelle tällaisen rakenteen. Kohteesta A on
kaksi kuvaa A-1 ja A-2 joissa Auringon valo tulee eri suunnista.

Kuva 13.11. Fossiilien yksityiskohtia, A-B.

Kuvan B kohde (B-1, B-2 ja B-3) voisi olla pään kappale. Onko kappaleen yläosassa kaksi
silmänreikää ? Huomaa että kuvan B-1 ja B-2 vasemmassa laidassa on kierteinen kappale
joka on mahdollisesti irronnut pää-kappaleen laidalta. Sarvi? Mihin merieläin tarvitsee
kierteistä sarvea? Maapallolla joillakin maan päällisillä eläimillä on kierteiset sarvet.
Huomaa myös että pää-kappaleen pinnassa on samansuuntaisia uurteita ylhäältä alas. Tämä
on useista tuhansista näkemistäni Mars kuvien kohteista ainoa, jolla on tällainen uurteinen
pinta. Tulee vaikutelma että tässä ei ole pelkkä fossiloitunut kallonpala, vaan myös
pintanahka on fossiloitunut. Koko kappale on hyvin symmetrinen.
Kuvan C luulla on ontto keskus. Luuydinkanava kuten maapallon eläimillä ? Kappale on
myös hyvin symmetrinen. Se näyttää selkänikamalta. Onko luun pinnassa kaksi
samansuuntaista naarmua ? Maapallon fossiileilla naarmut luun pinnassa voidaan tulkita
siten että saalistaja on tappanut kyseisen eläimen. Ja tällaisessa tapauksessa syödyn eläimen
luut voivat olla hajallaan tietyllä alueella (Katso Scientific American, Summer 2014 Special
Issue: Dinosaurs!, artikkeli Raymond R.Rogers, David D.Crause: A 70-milloin Year-old
Murder Mystery). Kuvan D-1 ja D-2 luu on myös hyvin symmetrinen. Ja sen keskellä on
rakennetta. Kuvan E luu on symmetrinen, mutta kappale on kärsinyt eroosiosta. Kuvan F luu
on symmetrinen ja sen oikealla puolella on mielenkiintoinen iso tasopinta.

Kuva 13.12. Fossiilien yksityiskohtia, C-G.

Kuvan G kohde on sellainen että jos näkee tämän yksistään, niin sitä ei tunnista luuksi.
Mutta kun näkee ympärillä olevat selkeät luut ja havaitsee että värisävy on sama, niin on
selvää että tämä on luu. Huomaa että tämän luun yläosassa varjopaikassa on valkoiset
puolikaaret. Samaa sienimäistä kasvustoa (kasvun alkuvaiheessa), kuin tämän sivun alussa
esitelty Sol-173 valkoinen kohde ?
Kuvan H kohteella on symmetria akseli, mutta se ei ole niin selvä. Kuvien I, J ja K kohteet
ovat selkeiden kohteiden vieressä ja värisävy on sama. Kuvan L kohteella on symmetria-
akseli, mutta mielestäni tämä kohde on epäselvin.

Kuva 13.13. Fossiilien yksityiskohtia, H-L.

Mainitsin tämän kappaleen alussa että fossiilien löytyminen Marsista on jopa mieltä
järkyttävä asia. Syy on tämä: Näemme että Mars, kerran kukoistava ja elämää täynnä ollut
planeetta on menettänyt kaiken. Esille tulee kysymys: Voiko näin käydä maapallolle?
Käsittelen tätä asiaa enemmän kappaleessa Appendix D: Fermi paradox.
Kuvaus Sol-109 ja Sol-107 alueen fossiileista

Kuvaus fossiilista A Sol-109 kuvissa. A1 on pää. Sillä on selvä symmetriataso.

Silmänreikien pohjalla on pienet reiät. Näköhermokanavat silmänpohjalta aivokoppaan,
kuten maapallon eläimilläkin on? Kappaleet A2-A7 ovat niskanikamia. Ne ovat peräkkäin ja
niilläkin on symmetriataso, joka on erityisen selvä A2 ja A3 luun kohdalla. A5 nikama on
kääntynyt sivuttain paikaltaan. Kappaleet A8 ja A9 voivat liittyä tähän kohteeseen ja jos niin
on ne voivat liittyä ruuan keruuseen. Kappaleet A10 ja A11 ovat tämän otuksen vartalo, jossa
on myös näkyvissä symmetria taso, joka on erityisen selvä A10 kohdassa. Jos kohde A12 on
osa tätä otusta, niin se voisi olla raaja. Kohde C1 on epäselvempi. Se on lähellä kohdetta A.
C1 voisi olla samaa lajia kuin A, mutta takaapäin nähtynä.

Kohteesta D on pääosin kallonpala jäljellä. Tämä otus on eri lajia kuin kohde A. D1 ja D2
ovat silmänreiät. D3 ja D4 reiät ovat paikassa, jossa maapallon eläimillä on reiät jotka
liittyvät hengitykseen. D5 on mielenkiintoinen kaari joka jatkuu otsa-alueelle. D7 ja D8 ovat
kaarenmuotoiset luut lähellä kallonpalaa.

Kohde E voi olla samaa lajia kuin kohde D. E on kallonpala joka on vahvasti eroosion
kuluttama. Kohteen E silmänreikien sisällä voi olla valkoista ainesta, jota on esitelty tämän
sivun alkupäässä. Vai näemmekö tässä reikien läpi taustan maaperää?

Kuva 13.14. Sol 107 ja 109 fossiilit.

Kun Sol-109 kuvat tulivat arkistoon alkoi netissä kiertää villejä huhuja otuksesta A. Tämän
havaittuaan NASA poisti nämä kuvat arkistosta. Mutta koska kuvat olivat jo
nettilevityksessä, NASA päätti laittaa Sol 109 kuvat takaisin arkistoon. Menevätkö kaikki
Curiosityn ja Opportunityn kuvat tällä hetkellä arkistoon ilman ennakkosensuuria?
Toinen Sol-186 alueen fossiili

Kuva tästä kohteesta on varsin tarkka ja yksityiskohtainen. Olisi hyvä saada

ammattipaleontologi tutkimaan tätä. A1 on pää. Vertaa tätä maan eläin fossiilien
pääkalloihin. A2 ja A3 kaula. A4 keho. Kappaleeseen A4 on helppo asettaa symmetriataso,
jonka kautta puoliskot peilaantuvat. Kuvassa on toinen pienempi kohde B. B1 pää ja B2
keho. Nämä fossiilit ovat vain muutaman metrin päässä ylempänä esitellystä sol 186
fossiilista.

Marsin värit
Meillä ihmisillä on värinäkö. Sen avulla voimme tunnistaa helpommin luonnosta elävät
kohteet, kasvit ja eläimet. Jos meillä olisi harmaasävyjen näkö, niin elollisten kohteiden
tunnistaminen olisi huomattavasti vaikeampaa. Opportunityn ja Spiritin kuva-arkistoissa on
kuvasarjoja punaisen, vihreän ja sinisen suotimen läpi otettuina. Näistä kuka tahansa voi
tuottaa todellisen värin kuvia esimerkiksi ilmaisen, netistä ladattavan ImageJ ohjelmiston
avulla. Curiosityn arkistossa on vain NASAn kuvatiimin tuottamia ’tasaisen pölyisiä’
värikuvaversioita. Curiosityn arkiston värikuvat voi muuttaa luonnolliseen sävyyn Gimp
ohjelmiston automaattisella valkotasapainon säädöllä.

Kun katsoit kuvia Pinnacle Islandista huomasit että toisessa kuvassa keskus oli vihreä (Sol-
3540) ja toisessa keskus oli punainen (Sol-3567). Kuvassa jonka keskus oli vihreä Marsin
pinta on tasaisen punasävyinen ja toisessa kuvassa pinnassa on enemmän värisävyjä ja sitä
myötä enemmän yksityiskohtia. Kummassa kuvassa on oikeat värit ? Tähän liittyy surullinen
tarina jonka voi lukea kokonaisuudessaan kirjasta MARS The Living Planet [63], alkaen
sivulta 140.
Kuva 14.1. Marsin värit.

Vuonna 1976 Viking alukset laskeutuivat Marsiin. Ensimmäinen värikuva näytti Marsissa
kauniin sinisen taivaan ja laajan väriskaalan Marsin pintamuodostelmissa. Vikingin kamerat
oli hyvin kalibroitu ennen Marsiin laskeutumista. Fysikaalisen ilmiön Rayleigh sironnan
vuoksi, Marsin taivas on oikeasti sininen kuten Maapallon taivas. Kaksi tuntia ensimmäisen
värikuvan saapumisesta Vikingin kuvateknikko sai puhelun NASAn pääjohtajalta James C.
Fletcheriltä (The NASA Administrator) ja käskyn tuhota kuva ja muokata värisävyt siten että
taivaasta tulee punainen ja pinnan värisävyt ovat tasaisen punertavia. Vikingin tiederyhmissä
tämä herätti tyrmistystä. Tätä väärää värikarttaa on käytetty systemaattisesti vuoteen 1996
asti ja vielä tänä päivänäkin. Pinnacle Island tapauksessa (vuosi 2014!) NASAn tiedemiehet
sanoivat keskustan olevan tumman punainen mutta erehdyksessä julkaistiin kuva jossa
keskus on vihreä ja sävyt vanhaan malliin väärät.

Kuvissa oikealla on Opportunity Sol 17, arkistotunnus PIA05588, vuodelta 2004.

Ylemmässä kuvassa Blueberry (=Sinimarja, Mustikka) pallukat värjäävät maiseman siniseksi
ja myös taivas on sininen kuten pitää. Kumminkin NASA sanoo ylemmän kuvan olevan
väärävärikuva (false color image). Ja alemman kuvan jossa maisema, sinimarjat ja taivas
ovat tasaisen punertavia, NASA sanoo olevan 'lähes oikean värin' kuva (approximate true
color image). Curiosity Sol 538 kuvassa NASA sanoo ylemmän kuvan valkotasapainon
olevat maapallon valaistusolosuhteita vastaavan ja alemman kuvan Marsin
valaistusolosuhteita vastaavan. Curiosityn kameran kalibrointikohteella on kirkkaat ja selvät
värit maapallolla. Mutta Sol 3 kuvassa värit ovat jotain muuta. Kaikki Curiosityn arkiston
kuvat ovat alemman rivin mukaisia. Miksi?

Opportunity tutki Pinnacle Islandia 4 viikkoa ja sitten NASA antoi lehdistötiedotteen että se
on vain kivi. Kuten huomaat tämän artikkelin Pinnacle Island kappaleesta, niin NASAn
tiedote oli täysin paikkansapitämätön. Nähdäkseni NASA osti aikaa tiedotteellaan jotta he
voivat jatkaa tutkimuksia ja joskus myöhemmin julkistaa elämän löytymisen Marsista.
Toivottavasti he tekevät sen ennemmin aiemmin kuin myöhemmin. NASAlta on useita muita
paikkansa pitämättömiä lehdistötiedotteita Marsin kohteista, kuten esimerkiksi Curiosity Sol-
304 kohteesta. Lehdistötiedotteissa NASA välttää viimeiseen saakka antamasta elollista
kohdetta vaihtoehdoksi.
Kuva 14.2. Marsin värit, Curiosity 2016. Huomaa myös että MRO HiRISE kuvassa, joka on
kohdistettu Curiosityyn, värit ovat yhteneväiset ylemmän rivin kuviin.

Toinen valitettava asia on että kunnioitetun Science lehden artikkeleiden tarkastajat

(reviewers) ovat 1960 luvun puolivälistä lähtien hylkineet artikkeleita jotka tukevat ajatusta
että Marsissa on elämää. Eli tässä aihepiirissä puhdas tiede ei ole etusijalla vaan
uskonnolliset näkemykset, politiikka ja likaiset pelit jylläävät. Tässä on lainaus kirjasta
MARS The Living Planet[63], sivu 97. Kokouksessa vuonna 1961 koskien avaruus biologiaa,
johon myös Dr. Gilbert V.Levin osallistui, Science lehden editori Phil Abelson sanoo:

“Let’s get out of here, this is talking about looking for life on the other planets! The Bible
tells us there cannot be any life on other planets -this is a waste of time!”
Suomennos:
”Lähdetään pois täältä, tämä puhuu elämän etsimisestä toisilta planeetoilta ! Raamattu
sanoo meille että muilla planeetoilla ei voi olla elämää - tämä on ajanhukkaa !”

Myöhemmin Abelson hylkää kaksi Dr.Levinin tiedejulkaisua koskien mahdollista elämän

löytymistä Mars planeetalta. Mikä on muuttunut vuoteen 2014 mennessä? Jotta saisi
julkaisun läpi Science lehdessä, pitää asettaa kaikki ei-biologiset hypoteesit väkisin
ensisijalle ja selkeästä biologisesta vaihtoehdosta sanoa "..we include this only for the sake of
completeness." (=”..otamme tämän mukaan ainoastaan täydellisyyden vuoksi.”)?

Tieteen ja uskonnon ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään kuten voit lukea Paavi
Franciscuksen lausunnosta lokakuussa 2014: Paavi Franciscus: Alkuräjähdys ja evoluutio
ovat totta.
Vuosina 2014, 2015 ja 2016 tiedemiehet, jotka ovat tutkineet Elämää Marsissa aihetta, ovat
olleet verkkohyökkäysten kohteena. Läppäreihin on murtauduttu ja verkkosivustoja kaadettu
ja häiriköity. Myös tiedemiesten (tappo)uhkailu ja uhkausten toteutukset ovat keinoina
(tapaukset Rhawn Joseph 2014 ja Richard Hoover 2011). Samaan aikaan NASAn
turvallisuuspäällikkö tekee uhkaavia puheluita (esim.16.5.2016) tiedemiehille, jotka esittävät
todisteita Marsin elämästä. Miksi NASAn johto haluaa tappaa vapaan keskustelun aiheesta?
Dr. Hoover on arvostettu NASA:n astrobiologi. Hän teki merkittävän löydön ja julkaisi sen
artikkelissa: Journal of Cosmology, 2011: Fossils of Cyanobacteria in CI1 Carbonaceous
Meteorites.

Lue myös Patrick Rowanin artikkeli joka perustuu Gilbert V.Levinin haastatteluun, elokuu
2016: Patrick Rowan's Skywatch: Is NASA running away from life on Mars?. Tässä
erinomaisessa artikkelissa käy ilmi että NASAn tiedemiehiltä on kielletty julkaisut koskien
elämää Marsissa. Ja on useita tuoreita tapauksia joissa NASA on pakottanut tiedemiehensä
peruuttamaan aiotun tiedejulkaisun. Ensimmäinen perusuhkaus NASAn sisällä on lopettaa
tiederyhmän rahoitus, jos he tekevät julkaisun. Se on tiedeuran loppu. Dr. John Grotzingerin
piti perua "Maata järisyttävät" uutiset 2012. Dr. Carol Stokerin piti perua klorofylli
tuloksensa 2002. Dr. Daniel Glavin joutui perumaan aikomansa julkistuksen
solukalvomolekyyleistä Curiosityn tuloksissa 2015. Curiosityn orgaanisen analyysin
tuloksiin on rajattu pääsy jopa Curiosityn tiederyhmien sisällä! Nora Noffken(2015) ja
Giorgio Bianciardin(2014) microbialities tuloksista ei lopulta välitetty. Nykypäivän
inkvisitio!

Tällaiset toimet tiedemiehiä kohtaan eivät voi olla peräisin NASAn organisaation alatasoilta.
Käsky ja hyväksyntä tällaiselle täytyy tulla NASAn johdolta. Onko niin että herra Bolden,
entinen USA armeijan kenraali ilman tiedetaustaa, määrittelee mitä tiedemiehet saavat sanoa
ja julkaista? Seuraukset planeettojen suojelulle, Marsin ja Maapallon elämälle, ovat vakavat.
Tiedemiehien ja tiedetoimittajien, joilla on vielä moraalia ja rohkeutta jäljellä, olisi hyvä
miettiä kannattaako hiljaisuutta jatkaa. Pitäisikö jatkaa julkista Elottoman Marsin
paradigman puolustamista, kuten NASAn johto haluaa? Vai käytänkö omia silmiäni ja
aivojani uusien todisteiden edessä?

Hyvä poikkeama Suomessa on professori Heikki Ojan Tiede-lehden 1/2017 artikkeli: Miksi
Mars kiehtoo meitä? Artikkelin kohta 5 on hyvä kannanotto Marsin elämän puolesta juuri
oikeilla perusteilla. Turun yliopiston astrobiologia ryhmän Kirsi Lehto ja Harry Lehto
kirjoittavat Elämän keitaita blogia tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan nettisivuilla. Myös he
ovat todenneet ristiriidan miehitettyjen Mars lentojen ja planeettojen suojelun välillä.
Helsingin yliopiston Dogmatiikan lehtori Olli-Pekka Vainio on ollut syyskuusta 2016 alkaen
NASAn pyynnöstä Princetonin yliopiston tutkimusryhmässä pohtimassa astrobiologian
vaikutusta maailmankuvaamme.

Kun Galileo Galilei suuntasi kaukoputken ensi kertaa taivaalle, hän teki joukon
maailmankuvaa muuttavia löytöjä. Kirkon inkvisitio halusi hänen kieltävän löydöt. Nyt
meillä on ollut ja on Marsissa joukko laskeutujia ja kulkijoita, joilla on erinomaiset kamerat
ja instrumentit. Ne ovat tehneet odottamattomia löytöjä: Elämää Mars planeetalla, nykyistä
ja mennyttä, näkyvissä kuvissa jopa pinnalla. Ja tälläkin kertaa meillä on inkvisitio joka
haluaa kieltää löydöt hinnalla millä hyvänsä. Nykytilannetta Marsin suhteen voi hyvin
verrata Hans Christian Andersenin satuun Keisarin uudet vaatteet. Totuus on helposti
nähtävissä, mutta juuri kukaan ei uskalla sanoa sitä, koska Keisari NASA on hiljaa.
Muistatko mitä Keisarille tapahtui sadun lopussa? Hyviä ajatuksia aihepiiristä kirjoittaa
Patrick Rowan Skywatch blogissaan, lokakuussa 2016: Searching for life, whether its
microbes or megastructures.

Kirjoittamalla vuoden 2016 artikkelin Mission to Mars: The Integration of Planetary

Protection Requirements and Medical Support näen että tohtorit John D. Rummel( ex
COSPAR PP, ex NASA PPO), Margaret S. Race(SETI, PP), Catharine A. Conley(NASA
PPO) ja David Liskowsky (NASA Medical Officer) tekevät samalla kannanoton tieteen
vapauden puolesta ja myös perustavan ihmisoikeuden, sananvapauden puolesta. Heidän
artikkelinsa sanoo asiat kuten ne ovat. Se antaa oikean kuvan, joka on täysin erilainen kuin
NASAn julkinen Hollywood tyylin elottoman Marsin valloitus. Kiitos John, Margaret,
Catharine ja David. Artikkeli kuuluu sarjaan "If Life is Discovered on
Mars" Cosmology.com:ssa. Sarjan muut artikkelit ovat:

Gilbert V. Levin: Extant Life on Mars: Resolving the Issues

Robert J.C. McLean: Planetary Protection and Missions Between Earth and Mars
Mihai G. Netea, Frank L. van de Veerdonk, Marc Strous, Jos W.M. van der Meer: Infection
Risk of a Human Mission to Mars
S. Leuko, L. J. Rothschild, B. P. Burns : Halophilic Archaea and the Search for Extinct and
Extant Life on Mars
Rhawn Joseph: A Low to High Probability of Life on Mars: Biologists' Top Five Candidates
For Martian Life.
Rhawn Joseph, (assisted by H.Rabb): Contamination and Damage to the Mars Rovers by
Martian Fungi and Bacteria.

Toukokuussa 2017 Dr. Kelly Smith kutsui Harry Rabb:n, tämän artikkelin kirjoittajan,
SoCIA 2018 konferenssiin: Social and Conceptual Issues in Astrobiology Nevadan
yliopistoon( Reno, USA) huhtikuussa 2018. Näen tämän kutsun tunnustuksena henkilöille
jotka ovat osallistuneet tähän työhömme viime vuosina ja vuosikymmeninä. Dr. Smith on
filosofian ja biotieteiden professori Clemsonin yliopistossa. Lue myös Smith, Toukokuu
2016: Do no harm to life on Mars? Ethical limits of Prime Directive. Edelliseen kokoukseen
SoCIA 2016 osallistui henkilöitä NASAsta, SETI instituutista ja useista yliopistoista. Katso
myös NASAn tiedoite: Social and Conceptual Issues in Astrobiology (SOCIA 2018).

Uumajan Yliopiston Professorit Natuschka Lee ja Asta Pellinen-Wannberg organisoivat

lokakuussa 2017 astrobiologia kokouksen Life on Earth and in the Universe Current State &
Future Visions. Kokouksen sisältö oli varsin mielenkiintoinen.

Vuonna 2015 muutoin loistava elokuva The Martian, antoi väärän kuvan elottoman Marsin
valloituksesta miehitetyillä lennoilla. Vuoden 2017 elokuva LIFE Sony Pictures
Entertainmentiltä on hieman realistisempi. Siinä aiheena on Planetary Protection. Marsista
tuodaan näyte joka sisältää Marsin elämää ja homma ei suju kuten on suunniteltu. Tämän
uuden elokuvan kautta Planeettojen Suojelu aihe tulee konkreettisesti esille suurelle
yleisölle.
Epilogi: Mars – Elävä planeetta
NASA on ylläpitänyt paradigmaa kuivasta ja elottomasta Marsista 40 vuotta syyskuun 28
päivä 2015 asti. Syyskuussa 2015 NASA esitti uuden paradigman: Nestemäistä vettä ja ehkä
mikrobitason elämää. Mutta ei muuta. Kauanko kestää että Marsin mennyt ja nykyinen
makroskooppinen elämä, joka näkyy sadoissa kuvissa myönnetään? Onko viimeisen
paradigmamuutoksen ”Mars – The Living Planet” aika vasta 2030 kun ensimmäinen
ihminen on jo kävellyt Marsissa ja planetary protection ’vahinko’ tehty? "Anteeksi, emme
tienneet...".

Mielestäni ihmiskunnan pitää jatkaa avaruusmatkailun kehittämistä ja ehkä lopulta tehdä

myös siirtokuntia Marsiin. Meidän pitää opetella planeettojen välinen ja tähtien välinen
matkailu. Mutta ennen kuin menemme jo valmiiksi asutulle planeetalle pitää tehdä varovaisia
välivaiheita. Miehitettyjen Mars lentojen sijasta meidän pitäisi jatkaa Mars tutkimusta
robotti-aluksilla, kunnes olemme varmoja että Maan ja Marsin elämänmuotojen
sekoittumisesta ei ole haittaa. Välisteppinä miehitetty Marsin biologian tutkimuslaboratorio
Marsin kiertoradalle? Planeettojen suojelu (Planetary Protection) on nyt ykkösasia!

Robert Walker kirjoittaa hyvin siitä miten nykyisiä suunnitelmia Marsin suhteen on
muokattava, Lokakuu 2016: President Obama, Why Humans On Mars Right Now Are Bad
For Science . Robert Walker, filosofi ja keksijä Britanniasta, esittää oikean tiekartan tulevalle
Mars tutkimukselle, lyhyesti: Miehitetyt lennot Marsin kiertoradalle, hyvin steriloidut robotti
avatarit suorittamaan Marsin biologian tutkimusta pinnalla.

Alla on yksityiskohtia Esperance alueelta, Opportunity Sol 3230. On luonnollista esittää

seuraava kysymys: Opportunity käytti 60 päivää tutkiessaan tarkasti tätä äärimmäisen
kiintoisaa kohdetta. Miksi kuva-arkistossa ei ole yhtäkään tarkkaa kuvaa näistä
kiinnostavimmista kohteista vaikka ne kaikki ovat mikroskooppikameran ulottuvilla?

Saman kysymyksen voi esittää monesta muusta kohteesta, joita on tällä web-sivulla esitelty.
Onko Mars kulkijoiden tiederyhmien oletus ollut että Marsissa voi olla korkeintaan
mikrobitason elämää? Ja jos he näkivät kulkijoiden kuvissa kohteita, jotka viittasivat
kehittyneempään elämään, niin he vain jatkoivat matkaa tutkimatta kohteita, koska niiden ei
pitäisi olla mahdollisia? Vai onko kohteita tutkittu, mutta kuvat ja data pidetään toistaiseksi
salassa? Vai ei ole tutkittu koska elämän löytäminen Marsista ei ole nykyisellä tavoite listalla
(Mission objectives)? Näistä asenneongelmista saa käsityksen lukemalla artikkelit: NASA
2014-8-21, Bone up on Mars Rock Shapes ja Universe Today, Elizabeth Howell 2014-9-4,
NASA Curiosity Rover Missing ‘Scientific Focus And Detail’ In Mars Mission: Review .
Kuva 15.1. Esperance, yksityiskohtia.

Taustastani: Takana on yli 40 vuotta tähtitieteen harrastusta ja tiedekirjallisuuden lukemista.

Koulutukseltani olen diplomi-insinööri (Teknillinen korkeakoulu, nykyinen Aalto yliopisto).
Tällä nettisivulla esitetyt kohteet löytyivät pääosin käymällä kolmen vuoden ajan
systemaattisesti Curiosityn ja Opportunityn kuva-arkistoja läpi. NASA on tuonut esille vain
pienen osan tällä sivulla esitellyistä kohteista.

Motivaatio kuva-arkistojen systemaattiselle läpikäymiselle tuli tästä: Vuonna 2013 Steven

Bennerin teoriaa elämän synnystä Marsissa tuotiin laajalti esille uutisissa. Samaan aikaan
löysin netistä kuvia ja kirjoituksia Sol-109 kohteesta. Ensimmäinen reaktioni oli että "Tämä
ei ole mahdollista; täytyy olla pilaa tai väärinymmärrys. NASA sanoo Marsin olevan
eloton.". Halusin tarkistaa kuvien aitouden ja etsin alkuperäiset kuvat Curiosityn arkistosta.
Sitten tarkistin kuvat lähi Soleilta. Ja sen jälkeen aloitin systemaattisen läpikäynnin
Curiosityn arkistoissa. Prosessin aikana minulla on ollut onni keskustella sähköpostitse
Marsista, astrobiologiasta ja planeettojen suojelusta usean eturivin tiedemiehen kanssa.
Ensimmäinen ihminen joka teki systemaattisen visuaalisen tarkistuksen Mars kuville oli Dr.
Gilbert V. Levin. Hän kävi läpi kaikki Viking laskeutujien kuvat ja löysi joistakin paikoista
vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vihertäviä kohtia [63].

Olen siinä suhteessa hyvässä asemassa että tähtitiede on vain harrastukseni. Voin vapaasti ja
rehellisesti sanoa mitä on nähtävissä Mars-kulkijoiden kuvissa. Curiosityn ja Opportunityn
tiederyhmien artikkeleissa jotka on linkattu mukaan tällä web-sivulla on sekä otsikoissa että
sisällössä ilmaisuja sille että nyt he tutkivat Mars planeetan elämää. Mutta silti puuttuu
NASAn virallinen ilmoitus, että "Kyllä, olemme löytäneet elämää Marsista". Ja koska tämä
puuttuu on voimassa NASAn entinen virallinen näkökanta "Ei ole varmoja todisteita Mars
planeetan elämästä"(?). Tämä väärä virallinen näkemys johtaa vaarallisiin seurauksiin kun
Marsista tuodaan vieraan elämän mikrobinäytteitä Maapallolle 2020 luvulla. Meidän on
oltava varovaisia avatessamme Pandoran lippaan Marsista.
Kuva.15.2. Artikkelin kirjoittaja kesäharjoittelijana Genevessä CERNssä 1989. Kuvassa LEP-kiihdyttimen
Delphi detektori, 100 metriä maan alla. 27 kilometriä pitkässä ympyrän muotoisessa tunnelissa kiihdytettiin
elektronit ja positronit (materiaa ja antimateriaa) lähelle valon nopeutta. Hiukkasten törmäytykset tehtiin
neljässä pisteessä, joista yksi oli tämä Delphi detektori, johon myös Suomalaiset tekivät laitteistoja.
Törmäyksessä olosuhteet ovat lähellä sitä mitkä olivat maailmankaikkeuden alkuräjähdyksen ensimmäisen
sekunnin aikana. LEP-kiihdyttimellä tuotettiin heikon ydinvoiman Z ja W bosoneita ja määritettiin niiden
massa. Kuva oikealla: Ensimmäinen Delphin havaitsema Z-nolla hiukkanen. Löydön teki suomalainen
fyysikko P.Eerola ja tulosteen allekirjoitti pyynnöstäni CERNin johtaja Carlo Rubbia. Suomalaisten
tiederyhmää veti R.Orava.

Kiitokset: filosofian tohtorit Lyall Winston Small, Ian West, Barry E. DiGregorio, Gilbert V.
Levin ja Rhawn Joseph. Kiitokset ystävälle, joka asuu Massachusettsissa
USAssa,perusteellisista keskusteluista ja avusta. Samoin kahdeksalle muulle tunnetulle
tiedemiehelle/naiselle USAssa, Britanniassa, Venäjällä, Australiassa, Ruotsissa ja Suomessa
keskusteluista. Kiitos Kelly Smith:lle joka järjesti tutkimukseni SoCIA 2018 agendalle. Ja
kiitokset SETI instituutin Margaret Racelle unohtumattomasta kahdenkeskisestä
keskustelusta Nevadan yliopistossa SoCIA2018 astrobiologia konferenssin esitykseni
jälkeen. Kiitokset vaimolleni keskusteluista biologian peruskysymyksistä. Hänen
tutkimuksensa ja väitöskirjansa koski ympäristön kemikaalien vuorovaikutusta DNA:n
kanssa. Kiitos sedälleni ja hänen vaimolleen, jotka opettivat minut havaitsemaan
suppilovahverot syksyisestä metsästä. Ilman sitä tietyt havainnot Marsista olisi jäänyt
tekemättä. Ja kiitokset siskolleni avusta tässä työssä.

Otan täyden vastuun tässä artikkelissa olevista mahdollisista virheistä. Olen kirjoittanut
tämän yksityishenkilönä ja en edusta yhtäkään yliopistoa, yhteisöä tai yritystä.

Kirkkonummella 2013-2018, Harry Rabb, M.Sc.

Lähdeluettelo
(1) Wikipedia: RNA
(2) Wikipedia: DNA
(3) Universe Today, Ken Kremer, 30.8.2013: Are We Martians? Chemist’s New Claim Sparks Debate
(4) European Planetary Science, Dina Pasini, 13.8.2013: Could life have survived a fall to Earth?
(5) Universe Today, Fraser Cain, 29.7.2013: Is Life On Mars Related To Life On Earth?
(6) Wikipedia: Evolution
(7) Curiosity image archive,
(8) Opportunity image archive
(9) H.Kurokawa 2014: Thickness of Martian ground ice: Implication from multi-water-reservoir model.
(10) NASA 2012: Puzzling Little Martian Spheres That Don't Taste Like 'Blueberries'
(11) A.G. Fairén 2014: Hollowed spherules identified with the MER Opportunity near and at Cape York, western rim of
Endeavour crater, Mars
(12) S.Djordjevic 2014: Simulating Martian conditions: Methanogen survivability during freeze-thaw cycles
(13) Wikipedia: Microbial metabolism
(14) Wikipedia: Sulfate reducing bacteria
(15) Science magazine: Special Collection - Curiosity
(16) NASA: New Curiosity Research Papers

(17) John Grotzinger, 2013: A Habitable Fluvio-Lacustrine Environment at Yellowknife Bay, Gale Crater, Mars'
(18) D.T. Vaniman, 2013: Mineralogy of a Mudstone at Yellowknife Bay, Gale Crater, Mars .
(19) Guy Webster, JPL: NASA Curiosity: First Mars Age Measurement and Human Exploration Help
(20) NASA: NASA Rover Finds Conditions Once Suited for Ancient Life on Mars.
(21) Wikipedia: Fungus
(22) Universe Today, Nancy Atkinson, January 17, 2014: The Rock that Appeared Out of Nowhere on Mars
(23) 45th Lunar and Planetary Science Conference 17-21.3.2014, Texas
(24) N.L.Lanza 2014, Manganese trends with depth on rock surfaces in Gale crater, Mars.
(25) The University of Buckingham: Barry E.DiGregorio
(26) Phys.org, Aug 06, 2012 by Lisa Zyga: Rock varnish may hold clues to life on Mars.
(27) Barry E. DiGregorio 2001: Rock Varnish As A Habitat For Extant Life On Mars.
(28) Earthmagazine.org,Timothy Oleson March 19, 2014, Bare Earth Elements: Mars rocks wear manganese coats
(29) R.L.Mickol and T.A.Kral 2014: Approaching Martian conditions: Methanogen survival at low pressure
(30) J.Jänchen 2014: Impact of UVC exposure on the water retention of the Lichen Buellia Frigida
(31) A.J.Williams 2014: Biogenic iron mineralization at Iron mountain, CA, with implications for detection with the Mars
Curiosity rover.
(32) A.Buch 2014: Impact of the sample preparation on the organic compounds detected on mars at JK and CB.
(33) S.M.Som 2014: Reactive transport modeling of Phosphate mineral dissolution in high-P Martian rock
(34) D.W.Beaty 2014: Introduction to an updated analysis of planetary protection “Special regions” on Mars.
(35) D. Glavin 2014: Origin of Chlorobenzene detected by the Curiosity rover in Yellowknife bay: Evidence for Martian organics
in the Sheepbed mudstone?
(36) J. Ronholm 2014: Mineralogical characterization of calcium carbonate polymorphs biologically precipitated during
heterotrophic bacterial growth
(37) M. Nachon 2014: Calcium sulfate characterized by chemcam/Curiosity at Gale crater, Mars
(38) R.V.Morris 2014: Chemical composition of crystalline, smectite, and amorphous components for Rocknest soil and John
Klein and Cumberland mudstone drill fines using APXS, CHEMIN, and SAM datasets from Gale crater, Mars
(39) Onyilagha,J.C 2014: Further Investigation into the Biosynthetic Pathways of the 20 Standard Amino Acids of the Genetic
Code
(40) S.M.Som 2014: An integrative approach to assessing habitability of H2 metabolisms in hydrothermal springs
(41) J. Audouard 2014: Water-equivalent hydrogen content of the Martian surface
(42) J.E. Brandenburg 2014, Meteorite NWA 7533, the Confirmation of the CI-Mars Hypothesis, and The Mars Age Paradox
(43) Planetary Society, Emily Lakdawalla 5-12-2013 Mars' chemical history: Phyllosian, Theiikian, Siderikian, oh my
(44) Planetary Society, Emily Lakdawalla 25-10-2013 Noachian, Hesperian, and Amazonian, oh my! - Mars' Geologic Time Scale
(45) D.Burr 2002, Recent extreme floods on Mars.
(46) NASA May 17, 2013: Mars Rover Opportunity Examines Clay Clues in Rock
(47) B. C. Clark 2014: Espérance: Extreme aqueous alteration in fracture fills and coatings at Matijevic Hill, Mars.
(48) Universe Today, Nancy Atkinson, November 20, 2012: Has Curiosity Made an ‘Earth-Shaking’ Discovery?
(49) npr.org, Joe Palca, November 20, 2012: Big News From Mars? Rover Scientists Mum For Now
(50) Science magazine, Richard A. Kerr, December 9, 2013, New Results Send Mars Rover on a Quest for Ancient Life

(51) John Grotzinger, December 30 2013: Habitability, Taphonomy, and Curiosity’s Hunt for Organic Carbon
(52) Wikipedia: Charles Darwin
(53) John Grotzinger , 24th of January 2014: Habitability, Taphonomy, and the Search for Organic Carbon on Mars
(54) NASA May 2, 2014: Space Station Research Shows That Hardy Little Space Travelers Could Colonize Mars
(55) NASA Viking mission web-site
(56) Gilbert V. Levin - web site
(57) Universe Today, Elizabeth Howell, December 11, 2013: Is There Martian Salty Water At The Red Planet’s Equator? These
Lines May Be The Smoking Gun
(58) Wikipedia: Carl Sagan.
(59) International Committee Against Mars Sample Return

(60) Christopher P. McKay, NASA Ames Research Center, 2007 : Planetary Ecosynthesis on Mars: Restoration Ecology and
Environmental Ethics
(61) Michael Davidson, 2004: Mars Fossils, Pseudofossils, and Problematica
(62) Joseph Rhawn 2014: Life on Mars? Evidence for Moisture, Algae, Fungi, and Lichens on the Red Planet?

(63) Barry DiGregorio, Gil Levin and Patricia Ann Straat 1997: MARS The Living Planet
(64) Gilbert V. Levin: Chapter Nine - Life After Viking: The Evidence Mounts
(65) Barry E. DiGregorio: The Viking Labeled Release experiment controversey: Why does it exist and when will it end?
(66) Wikipedia: Panspermia.
(67) Wikipedia: Sir Fred Hoyle.
(68) Chandra Wickramasinghe.
(69) Buckingham Centre for Astrobiology.
(70) Wikipedia: Drake equation
(71) Bruno Martini,Nov 30, 2012 , Astrobiology magazine: At last, How many alien civilizations are there ?
(72) NASA: MAVEN spacecraft web-site
(73) Mars Reconnaissance Orbiter (MRO)
(74) High Resolution Imaging Science Experiment
(75) Universe Today, Ken Kremer, December 26, 2013: Rough Red Planet Rocks Rip Rover Curiosity Wheels
(76) The Eighth International Conference on Mars, July 2014 Pasadena California
(77) Jie Wei, Alian Wang 2014: Detecting Biosignatures on Mars: Lessons Learned from Mars Analog Site Studies
(78) R. Bhartia 2014: Combining Chemistry and Morphology to Assess Biosignature
(79) R. L. Mickol 2014: Methanogens as Models for Life on Mars
(80) Scott M. Perl 2014: Experimental Constraints on Martian Aqueous Environments and Biosignature Preservation: Simulating
Fluid Flow Profiles and Microbial Development in the Shallow Subsurface
(81) Valerie Fox, 8th Mars Report: Martian habitability.

(82) D.J. Des Marais 2014: Concepts Of Life In The Contexts Of Mars. .
(83) J.P.Grotzinger, and the MSL Science Team 2014: Habitability, Organic Taphonomy, And The Sedimentary Record Of Mars.
.
(84) P. G. Conrad 2014: The Present Habitability Potential of Gale Crater: What We Have Learned So Far From Mars Science
Laboratory. .
(85) N.L.Lanza 2014: High Manganese Observations With Chemcam in Gale Crater, Mars.
(86)Astrobiology Magazine 19 August 2014: Life on Mars? Implications of a newly discovered mineral-rich structure.
(87)Elias Chatzitheodoridis 2014: A Conspicuous Clay Ovoid in Nakhla: Evidence for Subsurface Hydrothermal Alteration on
Mars with Implications for Astrobiology.
(88) NASA 2014-8-21, Bone up on Mars Rock Shapes
(89) Universe Today, Elizabeth Howell 2014-9-4, NASA Curiosity Rover Missing ‘Scientific Focus And Detail’ In Mars Mission:
Review .
(90) Barry E. DiGregorio 2002, Cardiff Centre for Astrobiology, Dissolution cavities in Upper Ordovician sandstones from Lake
Ontario: Analogs to vesiculated rocks on Mars?
(91) Vincenzo Rizzo and Nicola Cantasano 2009, International Journal of Astrobiology 8 (4), Possible organosedimentary
structures on Mars
(92) V.Rizzo and N.Cantasano 2011, Mem. S.A.It.Vol.82, 2011, Textures on Mars: evidences of a biogenic environment.
(93) wikipedia: Permian–Triassic extinction event
(94) Scientific American, Summer 2014 Special Issue Dinosaurs!, article Raymond R.Rogers, David D.Crause: A 70-milloin
Year-old Murder Mystery.
(95) Rhawn Joseph 2014: Apothecia on Mars? Life Discovered on the Red Planet
(96) Wikipedia: Stromatolite
(97) J. William Schopf 2007: Evidence of Archean life: Stromatolites and microfossils

(98) UNITED NATIONS TREATIES AND PRINCIPLES ON OUTER SPACE (2002 Update)
(99) COSPAR Planetary Protection Policy (2011 Update)

(100) NBC News, James Oberg 2004: Avoiding the 'F Word' on Mars.

(101) Universe Today, Matt Williamson, Philippe Gillet 2014: Meteorite May Contain Proof of Life on Mars, Researchers Say
(102) Wikipedia: AHL84001
(103) Wikipedia: Planetary protection
(104) Astrobiology Magazine 2014, Elizabeth Howell: How Did Life Become Complex, And Could It Happen Beyond Earth?
(105) W.M.Napier and N.C.Wickramasinghe 2010: Mechanisms for Panspermia
(106) Rhawn Joseph and Rudolf Schild 2010: Origins, Evolution, and Distribution of Life in the Cosmos: Panspermia, Genetics,
Microbes, and Viral Visitors From the Stars
(107) Christopher R. Webster, 16.12.2014: Mars Methane Detection and Variability at Gale Crater
(108) Universe Today, Tim Reyes on December 17, 2014: NASA’s Curiosity Rover detects Methane, Organics on Mars
(109)J.Geophys. Res.,doi:10.1029/2010JE003599, in press (2010): Navarro-Gonzalez, R., E. Vargas, J. de la Rosa, A. C. Raga,
and C. P. McKay, Reanalysis of the Viking results suggests perchlorate and organics at mid-latitudes on Mars
(110) ASTROBIOLOGY Volume 15, Number 2, 2015, Nora Noffke, Ancient Sedimentary Structures in the < 3.7 Ga Gillespie
Lake Member, Mars, That Resemble Macroscopic Morphology, Spatial Associations, and Temporal Succession in Terrestrial
Microbialites.
(111) Universe Today, Ken Kremer,January 21, 2015: President Obama Salutes NASA, Astronaut Kelly, and 1 Year ISS Mission
at State of the Union Address
(112) Universe Today, Paul Patton, January 6, 2015, Defining Life II: Metabolism and Evolution as clues to Extraterrestrial Life
(113) Ian West: Fossil Forest, Lulworth Cove; Part 1: The Ledge and Strata, Geology of the Wessex Coast of Southern England.
(114) Ian West: The Purbeck Fossil Forest - 2: The Trees
(115) Universe today: Bob King,March 2015, Mars Loses an Ocean But Gains the Potential for Life

(116) in Finnish language: Tähdet ja Avaruus, 29.08.2013 S.Nummila, H.Lehto : Steven Benner - saatamme olla marsilaista
alkuperää
(117) in Finnish language: Tähdet ja Avaruus, 17.09.2013 S.Nummila : Tutkijat simuloivat elämän saapumista Maahan
avaruudesta
(118) in Finnish language: Tiede-lehti, L.Purkamo M.Nuppunen-Puputti 2012: Ne syövät kiveä
(119) in Finnish language: Tähdet ja Avaruus, 2015 S.Nummila : Marsista löytyi elämälle sopivaa typpeä ja mahdollisesti
rasvahappoja

(120) Astrobiology Magazine 2015: Curiosity Rover Finds Biologically Useful Nitrogen on Mars
(121) Astrobiology Magazine 2015: How Would The World Change If We Found Extraterrestrial Life?
(122) Gilbert V. Levin, Astrobiology 2015: The Curiousness of Curiosity.
(123) Morten Bo Madsen, April 2015: Mars might have liquid water
(124) Charles Darwin, 1859: On the Origin of Species
(125) T.de Haas 2015, Earth-like aqueous debris-flow activity on Mars at high orbital obliquity in the last million years.
(126) Gilbert Levin, 8 July 2013, SPIE Newsroom: Evidence for microbial life on Mars?
(127) Matt Williams, Universe Today July 2015, Mars
(128) July 23 2015 University of Buckingham Astrobiologists Endorsed by UK Space Agency to Look for Life on Mars
(129) YouTube 3.8.2014 Dr. Gilbert Levin: But Wait! We've already Found Life on Mars! (24 minutes)
(130) YouTube 21.6.2010 Life on Mars Interview with Barry DiGregorio and Dr. Gilbert Levin (9 minutes)
(131) YouTube 3.9.2010 Gilbert V. Levin commentary on the book MARS: THE LIVING PLANET (8 minutes)
(132) NASA, 28.9.2015, NASA Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars
(133) Universe Today, by Ken Kremer on September 28, 2015: NASA Discovers Salty Liquid Water Flows Intermittently on
Mars Today, Bolstering Chance for Life
(134) 7.10.2015 Patrick Rowan's Skywatch: Mars has liquid water, could it have life?
(135) Icarus 2015, Colin M. Dundas, Alfred S. McEwen, Slope activity in Gale crater, Mars.
(136) Lyall Winston Small, September 2015: On Debris Flows and Mineral Veins - Where surface life resides on Mars
(137) Lyall Winston Small, 2012: In search of life on Mars
(138) Mars Rover Blog
(139) Richard Thieltges, Evolutionary research - Stromatolite Identification Site
(140) Elizabeth A. Bella, 2015: Potentially biogenic carbon preserved in a 4.1 billion-year-old zircon
(141) UCLA Newsroom October 19 2015: Life on Earth likely started at least 4.1 billion years ago — much earlier than scientists
had thought
(142) YouTube 28.8.2015 Dr. Gil Levin - 18th Annual International Mars Society Convention (30 minutes)
(143) Lyall Winston Small: Mars rover images in SmugMug
(144) Barry DiGregorio, Gilbert V.Levin, Patricia Ann Straat, Chandra Wickramasinghe, Joseph Miller, 2011: The Microbes of
Mars
(145) Lyall Winston Small, 2015: The Living Rocks of Mars.
(146) Simon George and Carol Oliver: NASA Macquarie University Pilbara Education Project
(147) Robert Walker, 2015: Places on Mars to Look for Microbes, Lichens, ...
(148) John D. Rummel, Margaret S. Race, Catharine A. Conley, David R. Liskowsky:
Mission to Mars: The Integration of Planetary Protection Requirements and Medical Support
(149) The 47th Lunar and Planetary Science Conference, Texas March 21–25, 2016: (Is there) Life On Mars? Martian exobiology
tools, analogs, and environments

(150) K. F. Bywaters and R. C. Quinn: Perchlorate reducing bacteria: Evaluating the potential for growth utilizing nutrient sources
identified on Mars.

(151) B. J. Rodriguez-Colon and E. G. Rivera-Valentín: Investigating the biological potential of Gale crater’s subsurface

(152) Z.R. Harrold, E.M. Hausrath, C.L. Bartlett, A.H. Garcia, O. Tschauner: Bioavailability of mineral-bound iron to a Snow
Algae community and implications for life in extreme environments

(153) H. Yano, A. Yamagishi, H. Hashimoto: The first year operation and initial sample analysis and curation preparation of
Tanpopo, the Japanese astrobiology experiment onboard the ISS-JEM-EF

(154) Gilbert V. Levin 2016, Extant Life on Mars: Resolving the Issues

(155) Robert J.C. McLean, Planetary Protection and Missions Between Earth and Mars

(156) Mihai G. Netea, Frank L. van de Veerdonk, Marc Strous, Jos W.M. van der Meer, Infection Risk of a Human Mission to
Mars

(157) S. Leuko, L. J. Rothschild, B. P. Burns, Halophilic Archaea and the Search for Extinct and Extant Life on Mars

(158) Joop M. Houtkooper, Dirk Schulze-Makuch, The Possible Role of Perchlorates for Martian Life

(159) Wright S. P 2015: Microbial Diversity Analyses of Terrestrial Shocked Basalt and Shocked Basaltic Soil: Implications for
Panspermia and Future Exobiology Measurements

(160) Sinha N., Kral T. A 2015: Growth of Methanogens on Different Mars Regolith Analogues and Stable Carbon Isotope
Fractionation During Methanogenesis

(161) New Scientist, 22-4-2016, Andy Coghlan, Agnès Cousin: First direct evidence of ancient Mars’s oxygen-rich atmosphere.

(162) Sherry L. Cady, Malcolm R. Walter, David J. Des Marais: Astropaleobiology in the 21st Century.

(163) R. Gabriel Joseph, 2016-5-15 : A Low to High Probability of Life on Mars: The Experts' Top Five Candidates.

(164) Chandra Wickramasinghe, May 7, 2016 : Evidence of life outside the Earth.

(165) Robert Walker, March 2016: Can We Risk Microbes From Human Crashes - On Mars? If Not, What Happens To Dreams
To Colonize The Planet?

(166) Patrick Rowan's Skywatch, July 2016: 40 years after Viking landing questions remain about life on Mars

(167) Patrick Rowan's Skywatch, August 2016: Is NASA running away from life on Mars?

(168) Lyall Winston Small's web site: The Cosmos, Mars and Life

(169) Kelly Smith, May 2016: Do no harm to life on Mars? Ethical limits of Prime Directive

(170) Frances Westall et all, CNRS-OSUC-Centre de Biophysique Moleculaire, Orleans, France, Astrobiology Vol.15:
Biosignatures on Mars: What, Where, and How? Implications for the Search for Martian Life

(171) Lindsay Hays et al.: NASA Astrobiology Strategy 2015

(172) Giorgio Bianciardi, Vincenzo Rizzo, Nicola Cantasano, 2014: Opportunity Rover’s image analysis: Microbialites on Mars?

(173) Rhawn Joseph, September 7, 2016: CV 16 5142, NASA Lawsuit: Life on Mars

(174) Lyall Winston Small 2015, Some More Microbialite Images From Mars

(175) Lyall Winston Small 2015, A Visual Case for Contemporary Formation of some Rocks on Mars. For interest see also In
search of the sacred silk cotton tree
(176) Wikipedia: Chlorophyll

(177) David Whitehouse, BBC News 2002: Life on Mars hopes raised

(178) Paul Rincon , BBC News 2015:Possible fatty acid detected on Mars

(179) Milton Wainwright, N Chandra Wickramasinghe, Christopher E Rose, Alexander J Baker 2014, Recovery of Cometary
Microorganisms from the Stratosphere

(180) Mark Strauss, National Geographic, October 17, 2016: NASA’s Bold Plan to Hunt for Fossils on Mars

(181) ESA, July 2016: Planetary Protection for EXOMARS: An interview with Gerhard Kminek

(182) Gilbert V. Levin and Patricia Ann Straat,Astrobiology October 1st 2016, The Case for Extant Life on Mars and Its Possible
Detection by the Viking Labeled Release Experiment

(183) Mary Ann Liebert, Oct 18 2016: Microbial life on Mars: The possibility must be considered conclude researchers in
Astrobiology .

(184) Patrick Rowan's Skywatch, October 31st 2016: Searching for life, whether its microbes or megastructures.

(185) EURO-CARES project. European Curation of Astromaterials Returned from Exploration of Space

(186) Neel V. Patel, November 17, 2016 Inverse: Alien Lifeforms Will Have an Apartment in Europe.

(187) Charles Q. Choi , Scientific American, November 30, 2016: NASA Outlines Planetary Protection Priorities

(188) M.Race, J.Johnson, J.Spry, B.Siegel and C.Conley 2015: Planetary Protection Knowledge Gaps for Human Extraterrestrial
Missions.

(189) Richard Hoover, Journal of Cosmology, 2011: Fossils of Cyanobacteria in CI1 Carbonaceous Meteorites.

(190) Irene Klotz, Seeker, MSN News, December 2016: Curiosity Finds Mars May Be Covered in Organic Materials .

(191) Rhawn Joseph, Harry Rabb, December 2016: Contamination and Damage to the Mars Rovers by Martian Fungi and
Bacteria

(192) Robert Walker, October 2016: President Obama, Why Humans On Mars Right Now Are Bad For Science

(193) Institute of Biomedical Problems of the Russian Academy of Sciences, Natalia D. Novikova, Elena A. Deshevaya and
Svetlana V. Poddubko, April 2016: Long-term spaceflight and microbiological safety issues

(194) Patrick Rowan, January 2017 Skywatch: Can narcissism explain the Fermi paradox?

(195) Nick Bostrom , 2008: WHERE ARE THEY?

(196) Chelsea Gohd, February 12 2017: NASA Discovers an Organism That Can Survive 16 Months in Outer Space

(197) David H. Krinsley, Barry DiGregorio, Ronald I. Dorn, Josh Razink & Robert Fisher, March 2017: Mn-Fe-Enhancing
Budding Bacteria in Century-Old Rock Varnish, Erie Barge Canal, New York

(198) Wikipedia: Tardigrade

(199) Peter Dockrill, April 2017, The World's Oldest Fungus Might Have Just Been Found Buried Under South Africa

(200) SoCIA 2016, Social and Conceptual Issues in Astrobiology

(201) Science Alert 2017, Peter Dockrill, Mars Probe Data Shows The Red Planet Is Hiding Water Where There Shouldn't Be
Any

(202) Icarus 2017-07-028, Jack T.Wilson, Equatorial locations of water on Mars: Improved resolution maps based on Mars
Odyssey Neutron Spectrometer data
(203) Science Alert Oct 2017, Fiona MacDonald, One of The Biggest Evolution Experiments Ever Has Followed 68,000
Generations of Bacteria

(204) Vladimir S. Cheptsov et al, 2017: 100 kGy gamma-affected microbial communities within the ancient Arctic permafrost
under simulated Martian conditions

(205) Universe Today, Matt Williams , November 2017 : Life on Mars can Survive for Millions of Years Even Right Near the
Surface

(206) Science alert, Peter Dockrill , November 2017 : Living Bacteria "From Outer Space" Have Been Found on The Outside of
The ISS

(207) Universe Today, Matt Williams , November 2017 : Galactic Panspermia: Interstellar Dust Could Transport Life from Star to
Star

(208) Universe Today, Matt Williams, J. William Schopf , December 2017 : Just a Billion Years After the Earth Formed, Life had
Already Figured out Plenty of Tricks

(209) UNSW, Deborah Smith , December 2017 : Living on thin air: microbe mystery solved

(210) Science alert, Michelle Starr, december 2017: Mushrooms Played a Truly Surprising Role in Forming Our Planet's
Atmosphere

(211) Leonard David, Barry DiGregorio, January 2018: Curiosity Mars Rover Investigates Eye-catching, Odd Features

(212) Rosita Suenson(ESA), Dwayne C.Brown(NASA), Joanna R.Wendel(NASA) 2018: ESA and NASA to investigate bringing
Martian soil to Earth

(213) H. Jay Melosh and Alina Alexeenko, May 2018: Opinion: Tesla’s space-cruising Roadster is carrying a huge load of Earth’s
germs

(214) Jennifer L. Eigenbrode, et all , Science June 2018: Organic matter preserved in 3-billion-year-old mudstones at Gale crater,
Mars

(215) Christopher R. Webster et all, Science June 2018: Background levels of methane in Mars’ atmosphere show strong seasonal
variations

(216) Pietro Cambi, March 2017: There was life on Mars and not only on Saturday night ...

(217) Giorgio Bianciardi, Vincenzo Rizzo, Maria Eugenia Farias and Nicola Cantasano, Astrobiology Outreach 2015:
Microbialites at Gusev Crater, Mars.

(218) Vincenzo Rizzo,Maria Eugenia Farias, Nicola Cantasano, Daniela Billi, Manuel Contreras, Francesca Pontenani, Giorgio
Bianciardi, Cell Biology 2015: Structures/textures of living/fossil microbialites and their implications in biogenicity. An
astrobiological point of view

(219) Barry DiGregorio, Contact in Context 2012, Mars – No longer the Red planet but rather, the Golden Brown planet

(220) Fraser Cain, Universe today June 6, 2008, Mars Tilt

(221) Vincenzo Rizzo, Nicola Cantasano, International Journal of Astrobiology, September 2016: Structural parallels between
terrestrial microbialites and Martian sediments: are all cases of ‘Pareidolia’?

(222) G. L. Villanueva, M. J. Mumma, et all, Science 05 Mar 2015, Strong water isotopic anomalies in the martian atmosphere:
Probing current and ancient reservoirs

(X-1) Harry Rabb, 2015 book on Scribd: Life on Mars - Visual Investigation.
(X-2) Harry Rabb, Web site: Astrophotography - A Tour to the Night Sky
(X-3) Harry Rabb, YouTube channel
(X-4) Mars Images - H. Rabb, Google Photo site
(X-5) Mars Today - H. Rabb, Google Photo site
(X-6) Life on Mars Presentation - Rabb2018
Alla lisäksi kokoelma kuvia joita en ole käsitellyt pääartikkelissa.

Kuva 16.1. MOC 2012 kuva: kiinnostava neliö, koko 2x2 kilometriä..

Kuva 16.2.
Kuva 16.3. Sol 1065: Tuore meteori isku? Opportunity 2005-10-18 kuvassa samanlainen.

Kuva 16.4. Sol 640: Kiinnostava vihertävä pinta rautameteorissa.

Liite B: Kuvien käsittelystä

Tässä kerron ohjeet Curiosityn ja Opportunityn kuvien käsittelystä niin että niihin saadaan
luonnolliset värisävyt.

Curiosityn kuvat

Gimp kuvankäsittely ohjelmisto on ilmainen : https://www.gimp.org/

Curiosityn kuviin tulee parannus automaattisen valkotasapainon säädöllä: Gimpissä "Color"

ja "Automatic" -> White balance. Tämä tuottaa saman väriavaruuden kuin Opportunityn ja
Spiritin kuvien R G B yhdistäminen ja saman väriavaruuden kuin useissa NASAn
lehdistötiedotteiden Mars kuvissa.
Opportunityn ja Spiritin kuvat

Opportunityn ja Spiritin kuviin ilmainen "ImageJ" on erinomainen: http://imagej.net/

Arkistossa on mustavalkoisia kuvia jotka on otettu sinisen, vihreän ja punaisen suotimen

läpi. Ne voi yhdistää värikuviksi ImageJ:llä. Alkuperäisten R G B tiedostojen nimissä on L2,
L5, L7( vasen kamera) tai R2, R5, R7(oikea kamera). Avaa imageJssä ensin 3 originaalia.
Valikossa "Image" valitse "Color" ja sitten "Merge channels". Tämä avaa valikon jossa
valitset punaisen, vihreän ja sinisen originaalitiedoston. Sitten "OK" ja syntyy värikuva.
Seuraavaksi "File"-> save as jpeg. Kuvien kirkkauden jälkisäätöä voi tehdä esimerkiksi
Microsoftin valokuvaeditoreilla.
Liite C: Ohjeita visuaaliseen etsintään Marsissa

Menneen ja nykyisen elämän etsintää Mars kulkijoiden kuvista voi yhteenvetona vuosien
2013-2018 perusteella esittää:

 Katso lähelle. Marsin elämän mittakaava on pientä. Tarkista kuvat joissa Mars
kulkijoiden kamerat on suunnattu alaspäin ja lähelle.

 Tarkista varjoisat paikat ja kivipintojen alapuolet. Sinne tulee vähemmän UV säteilyä

ja yläpuolen kivi suodattaa hiukkassäteilyä.

 Tarkista renkaiden murskaamat kivet ja sekoittama maaperä, sekä porausten tuottamat

hiekkakasat. Tuore maanalainen aines voi tuottaa yllätyksiä.

 Kaikki Curiosity MAHLI ja ChemCam kuvat, ja Opportunityn mikroskooppikameran

kuvat on hyvä tarkistaa. Ne on suunnattu kiinnostaviin kohteisiin.

 Aikasarjat. Jos alueelta on otettu useita kuvia pidemmän ajan kuluessa, etsi muutoksia.

 Värit. Etsi kohteita joiden väri poikkeaa taustastaan. Fossiilikandidaateilla on ollut

tietty harmaa värisävy. Nykyelämän kandidaateilla on sinisiä, vihertäviä, valkoisia ja
keltaisia värisävyjä.

 Tutki toistuvat kuviot ja fraktaalien kaltaiset tekstuurit.

 Symmetria: Elävillä kohteilla on usein symmetriataso, jonka kautta voi peilata kaksi
puoliskoa.

Yhden kiinnostavan kohteen löytäminen on hyvä alku. Useamman samankaltaisen kohteen

löytäminen mahdollistaa kohteiden luokittelun.

Pohdi vastaavuuksia maapallolta. Jos elämä maapalolla ja Marsissa perustuu samaan DNA
pohjaan, niin elämä on voinut seurata samankaltaisia polkuja ja löydökset Marsista voivat
muistuttaa maan mennyttä tai nykyistä elämää.

Liite D:Fermi Paradoksi – Missä kaikki ovat?

Fermi paradoksi on: “Jos galaksissamme on useita avaruusmatkailuun kykeneviä

sivilisaatioita, miksi Maapallolla ei käy usein vierailijoita muualta?”

Viimeisin Drake yhtälön arvio on että galaksissamme voi olla juuri nyt noin 5000
sivilisaatiota kehittämässä teknologiaa ( Claudio Maccone.).

Pohditaan seuraavaa syytä Fermi paradoksille:

Aikuisen ihmisen kehossa on noin 1 kilogramma mikrobeita, bakteereja joita tarvitsemme.
Elämme niiden kanssa symbioosissa . Samanlainen symbioosi voi olla vierailla
sivilisaatioilla mikrobiensa kanssa, erityisesti jos ne perustuvat samaan DNA molekyyliin
kuin me.

Väite 1: Makroskooppinen elämä maapallolla on symbioosissa mikrobiensa kanssa.

Väite 2: Vieraan planeetan makroskooppinen elämä on symbioosissa oman planeettansa
mikrobien kanssa.

Jos vieras laji kävisi maapallolla ja tekisi fyysisen kontaktin, niin heidän mikrobitason
elämänsä sekoittuisi maapallon biosfääriin. Samoin vierailijat infektoituvat maapallon
mikrobeista. Lopputulos mikrobivaihdosta voi olla:

Tulos 1: Ihmiset ja vierailijat kuolevat vaihdetuista mikrobeista.

Tulos 2: Vain toinen osapuoli kuolee.
Tulos 3: Ei vaaraa, molemmat selviävät. Panspermia mekanismin [105,106] vuoksi
mikrobivaihto galaksimme asutettavien planeettojen välillä on menossa kaiken aikaa.
Eräänlainen planeettojen välinen rokotus.

Eli kyseessä voisi olla planeettojen suojeluun liittyvä asia. Jos ensimmäinen lopputulos on
todennäköinen, älykäs vieras rotu välttäisi suoraa kontaktia kanssamme. Tai vähintäänkin
suorittaisi kunnolliset biologiset testit ennen kontaktia.

Breakthrough initiatives suunnittelee Starshot projektissaan pienten nanoalusten lähetystä

Alpha Centaurille, tutkimaan Proxima b:tä, joka on maankaltainen planeetta. Nanoalukset
kannattaisi varmuuden vuoksi steriloida erittäin hyvin.

Yksi mahdollisuus on että Fermi paradoksin perusta on täysin väärä ja meillä on vierailtu.
Noin 3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, noin 10 miljardia vuotta sitten, massiiviset
tähdet olivat kylväneet tarpeeksi raskaita alkuaineita supernovaräjähdyksissä tähtienvälisiin
pilviin, jotta DNA:n muodostuminen olisi mahdollista. Sivilisaatiot, jotka kykenevät tähtien
väliseen matkailuun, ovat saattaneet tehdä sitä kauan ennen kuin aurinkokuntamme syntyi
4.6 miljardia vuotta sitten. Jos näin on, voimme kysyä: Onko Linnunratamme kaikki
asuttavat planeetat jo asutettu? Me maapallon asukkaat saatamme olla myöhään tulleita.
Tähän liittyvä kiinnostava aihe on Zoo hypoteesi ja evoluutio biologi William D.
Hamiltonin ajatukset siitä: New York Times, Robert Wright , 2016: Can Evolution Have a
‘Higher Purpose’?
Kuva.17.1. Malli elämän synnylle ja leviämiselle galaksissamme.

Toinen ratkaisu Fermi paradoksille on “Suuri suodatin” ( The Great Filter). Sitä käsittelee
Patrick Rowan tammikuussa 2017, Skywatch: Can narcissism explain the Fermi paradox?
Toinen kirjoitus aiheesta on Tim Urban 2014: The Fermi Paradox. Ajatus on että jossain
vaiheessa sivilisaatiot kehittävät teknologiaa niin pitkälle että saavutetaan itsetuhon tuottava
tilanne. Esimerkkinä ydinaseet.

Lue myös miten professori Nick Bostrom Oxfordin yliopistosta kytkee yhteen Fermi
paradoksin ja elämän löytämisen Marsista 2008: WHERE ARE THEY?. Bostrom kirjoittaa
hyvin, mutta nähdäkseni hän aliarvioi elämän synnyn ja leviämisen todennäköisyyksiä.
Panspermia mekanismi nostaa elämän esiintymisen todennäköisyyttä galaksissamme.
Elämän ei tarvitse syntyä uudelleen jokaisella asuttavalla planeetalla. Sen sijaan
mikrobitason elämä leviää galaksissamme suhteellisen nopeasti kun se on kerran jossain
syntynyt.

Alcubierre drive on kiinnostava väline nopeaan avaruusmatkailuun sivilisaatioille, jotka

ovat läpäisseet suuren suodattimen.

Liite E: SoCIA 2018 Astrobiologia konferenssi, Nevadan yliopisto, Reno USA

Toukokuussa 2017 by Dr. Kelly Smith kutsui minut osallistumaan astrobiologia

konferenssiin : Social and Conceptual Issues in Astrobiology joka pidettiin Nevadan
yliopistossa, Reno:ssa USA:ssa, 13-15 huhtikuuta 2018. Smith on biotieteiden professori
Clemsonin yliopistossa. Eräs Smithin artikkeli vuodelta 2016 on: Do no harm to life on
Mars? Ethical limits of Prime Directive.

25s lokakuut 2017 abstractini hyväksyttiin kokoukseen. Alla on esitykseni otsikko slide.
Koko esitys on tässä: https://photos.app.goo.gl/s9E8EcVGMrRbFmtj2.
Kaikki abstractit ovat saatavilla linkistä: SoCIA 2018 valitse sieltä "PDF version of the
program" . Seuraavassa kuvassa on minun ja SETI Instituutin/NASA Margaret Racen
abstractit. Margaret kirjoittaa:

As SoCia researchers analyze Astrobiology from varied theoretical perspectives and non-
science disciplines, they can come face to face with extreme situations and concerns that are
no longer the realm of science fiction.

Myös hänen loppupään kirjoitus pitää paikkansa:

The specific examples will include global catastrophic hazards and existential risks; long
duration human missions beyond Earth orbit; and analysis of risks and potential biohazards
posed by round trip missions to Mars.

Lue myös seuraavat abstraktit, jotka käsittelevät planeettojen suojelu aihetta:

Erik Persson(Lund University), sivu 18,
Linda Billings(NASA Planetary Defense coordination office) sivu 6,
Barry E.DiGregorio (University of Buckingham) sivu 8,
Brian Green (Santa Clara University ) sivu 9,
Jacob Haqq-Misra (Blue Marble Space Institute) sivu 9
Michael Waltemathe (Ruhr University) sivu 21.
NASA:n tiedote SoCIA kokouksesta: Social and Conceptual Issues in Astrobiology (SOCIA
2018). Suora lainaus tiedotteesta: ..we are on the brink of one of the most important
discoveries in human history. Should this come to pass, we will immediately confront a
series of extremely complex challenges that cannot be resolved without strong input from
disciplines other than the sciences.

Alla osa ohjelmasta. Samaan aikaan oli aina menossa kaksi esitystä.

Esitykseni meni mukavasti. SETI Intituutin/NASAn Dr. Margaret Race oli yleisön joukossa.
Keskustelin esitykseni jälkeen kahdestaan hänen kanssaan Marsista ja planeettojen
suojelusta, joka on Racen vastuualueena SETI instituutissa.

Muissa esityksisä tulivat esille myös ekologiset asiat. Näkemys oli että meidän ei pidä
lähettää ihmisiä Marsiin, ennen kuin opimme huolehtimaan Maapallon ekologiasta. Tämä
tuli hienosti esille Lori Marinon ja Brian Greenin esityksissä.

Vuoden 2020 Socia kokous on Mississipissä ja vuoden 2022 kokous mahdollisesti

Suomessa.
Keskusteluissa tuotiin esille että NASA ottaa planeettojen suojelun vakavasti. Ongelma on se
että COSPARIN ohjeistus ei ole laillisesti jäsenmaita sitova. Yrityksiä kuten SpaceX on
vaikea kontrolloida ja saada noudattamaan COSPARin planeettojen suojelu ohjeita. Tämä
johtaa vaaralliseen tilanteeseen tulevaisuudessa.

Marraskuun 12sta päivä 2018 esittelin tutkimukseni Helsingin observatoriolla, Observatorion

ystävien syyskokouksessa. Kiitos M.Voipio ja M. Af Heurlin kutsusta.
Suomenkielinen slideset. Otsikkona "Astrobiologiaa Marsista ja seuraukset planeettojen
suojelulle".
Liite F: ..ja lopuksi hiukan huumoria..

Miltä maistuisi Marsin Sinimarjakeitto?

Resepti:
Keitä Sinimarjat hyvin Marsin suolaisessa vedessä jotta myrkyt poistuvat ja
mikrobit kuolevat. Ylimääräisiä mausteita ei tarvita.
Älä maista ennen tarjoilua.
Tarjoilu:

Kohteliaisuuden vuoksi tarjoa keitto ensin Mars tukikohdan komentajalle.

Jos 5 minuutin jälkeen kaikki on hyvin,
anna muidenkin nauttia keitosta!