Runokirje

Rakastettu, armastettu
ijankaikkisesti!
Kuinka kuolis lempeni,
mi nyt jo kaikki kesti?
Saat sa olla armoton
ja saat sa olla paha!
Jlleen kun ma muistan Sun,
ma sulan niinkuin vaha.
Saat sa olla uskoton,
ja ett ootkin, tiedn!
Kuolla olin kerran tuosta,
hymysuin nyt siedn.
Tll, thtitarhassani,
hiljaisuus on pyh.
Tnne kuulut Sin vain,
Sa ainut, armas yh.
Tule tnne, thti-yhn,
tnne, miss olit,
ennen kuin Sa menit pois
ja toisen omaks tulit!
Tll on taikalinna tehty
Sulle surun puista,
ollehesta onnestain
ja uuden haaveiluista.
Tule! Etk n jo, kuinka
sydmeni riutuu,
koko maailma ymprill
himmenee ja hiutuu.

Sammuu sanat, sveleet

ja kaikki kaunis hajoo.
Tule, tumma, armas lapsi!
Ylevinkin vajoo.
Mik vaipuu, vaipukoon!
Mun rakkauteni kest.
Suuri suru, suuri tieto
meilt eron est.
Eino Leino