TAK-85

Schmidt&Bender 4x36
Zeiss 1,5-6x42
Kohdistaminen ja aseen käyttöönotto, käyttäminen

TA-pankki/Tarkka-ampujakoulutus
Jari Puranen/JPu
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 1(15)
TAK-85, tähtäimen kohdistaminen ja aseen käyttöönotto
Tämä puolustusvoimien 7.62 kivääri 85:n lisäohje, pätee suurelta osaltaan myös muihin malleihin, kuten
esimerkiksi TAK-28-76. Tämä ohje on tehty 1989 painetun käsikirjan tueksi, lisättynä muutamilla selventävillä
kuvilla ja yksityiskohdilla, sekä etäisyydenmittaamisen osalla. Kaikkea käsikirjassa käsiteltyä ei käydä läpi tässä
lisäohjeessa, koska käsikirja seuraa jokaisen luovutettavan aseen mukana. Käsikirja on ehdottomasti luettava,
jos aseen vastuulleen saa.

Alkuvalmistelut
• Tarkistetaan tukin kunto: Onko halkeamia ? tms. Tarkistetaan ja tarvittaessa kiristetään
tukin kiinnitys lukkorungon petausholkkiin. 6 mm kuusiokoloavain.

• Tarkistetaan, ettei piipun päällä oleva puinen väreilynsuojain kosketa piippuun ja, että
piipun vapaa värähtely on mahdollista.
• Tarkistetaan tukin sovituspalojen sopivuus omaan ampuma-asentoon ja tarvittaessa
säädetään vähentämällä paloja tai muuttamalla muuten säätöjä. (siis toimivuus eri
ampuma-asennoissa. Tämä säätö on kompromissi, joka on syytä tehdä painottaen
pääasiallista ampuma-asentoa.)

Ase lukko irrotettuna, sekä linssiensuoja Väreilynsuojain, bipodin - ja hihnan kiinnitysurat

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 2(15)
/JPu-03
• Puhdistetaan aseen mukana tullut asepussi sisältä hiekasta yms. mahdollisesta
haittaavasta aineksesta, sekä tarkistetaan, että pussin hihnat ja läpät ovat ehjät.
• Tarkistetaan, että aseen mukana on aseen käyttöohjekirja, sekä kaikki tarvittavat tarvikkeet.
mm. Kiikarin hoitovälineet ja työkalut. Lista liitteenä lopussa.
• Puhdistetaan aseen piippu, lukonkehys ja lukko säilytysrasvasta.
• Varmistetaan lukon toimivuus ja säätö (iskupiikin pituus, kärjen kunto).
• Tarkistetaan aseen laukaisu ja säädetään mikäli on tarvetta.
• Tarkistetaan bipodin kiinnitysmekanismi ja kunto.

Tarkista välykset, ruuvin kunto ja bipodin liike Etuvedon pituuden säätö Laukaisuvastuksen säätö
Loppuvedon pituus säädetään liipaisimen sisältä,
eikä siihen ole syytä koskea itse.

HUOM!
Kaikki toimenpiteet, joita aseelle tehdään, on tehtävä tarkoitukseen toimitetuilla työkaluilla. Jokainen ruuvi jota
käännetään, edellyttää sellaista ruuvimeisseliä, joka juuri mahtuu kyseisen ruuvin hahloon kokonaan pohjaan
asti, eikä väljää jää ollenkaan tai ainakaan mainittavasti. Liian pienillä tai isoilla meisseleillä väännettäessä
ruuvien kannat vaurioituvat. Ei käytetä voimaa, vaan älyä. Jos jokin ruuvi on poikkeuksellisen tiukka, pyydä
kouluttaja paikalle ja hän vastaa, ettei vahinkoa aseelle tehdä, sekä näyttää kuinka toimitaan.

Kolikkoura (vaikuttaa osumapisteeseen) ja lukitusruuvit

Kuvassa oikean mitoituksen mukainen ruuvimeisseli, mutta kielletty. Kääntöveitsien meisselit ovat tarkoitukseen
kelpaamattomia, koska ne voivat nuljahtaa ja aiheuttaa vahinkoa yhtä helposti kuin väärän kokoinen meisseli.
Siis ei näin!

Raakakohdistus
Kiikari kiinnitetään aseessa olevaan kiikarin pikajalan kiilaan takaa päin asettamalla ja eteenpäin työntämällä.
Irrotinvipu asetetaan auki asentoon, jotta etureunassa oleva kolo asettuu omaan hahloonsa kiikarin pikajalassa.
Kiristysruuvi kiinnitetään ”sormikireyteen” käsin, eikä tässä kohdassa saa käyttää työkaluja.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 3(15)

Jalan sivusäätö Kiila ja kiilaura Hahlontappi Jalan sivusäätö Kiristysruuvi Irrotinvipu ja hahlo

TAK-85 kiväärin tähtäimissä on tehtaalla asetettu kiikarinjalka koron suunnassa oikeaan asetukseen. Jos säädöt
eivät syystä tai toisesta riitä, on ase toimitettava korjattavaksi, mutta ensin on syytä tarkistaa, onko kiikari
kiinnitetty jalkaan oikein, pyydä kouluttajan apua.
Koron kohdistus tehdään säätämällä kororumpua, kunnes osumat ovat ristikon keskipisteessä. Lopuksi rumpu
nollataan kohdistusmatkalle, jolloin koko rummun säätövara saadaan käyttöön (150m – 800m).

Sivusuuntaiseen raakakohdistamiseen on mahdollisuus vaikuttaa omin toimin. Kiikarin etujalassa on saranointi

ja takajalassa sivuttainen säätö kts. kuvaa yllä.

Toiminta raakakohdistukseen:
• Säädetään etäisyyden asetus matkarummusta kohtaan 300m
• Avataan sivusäätörummun pienet ruuvit (löysätään tai jopa irrotetaan, mikäli on epäselvää
kuinka löysäksi ne on saatava) kts. yllä olevia kuvia rummun ruuveista.
• Käännetään varovasti rummun sivusäätö aivan toiseen reunaan saakka isolla
ruuvimeisselillä keskihahlosta. Sitten kierretään rumpu keskiasentoon, joka on 1, 25
kierrosta (koko säätö on 2,5 kierrosta).
• Kiristetään järkeä käyttäen pikkuruuvit rumpuun. Tarvittaessa kouluttaja apuun.
• Irrotetaan aseesta lukko
• Asetetaan ase hyvälle tuelle ja kohdistetaan johonkin kiintopisteiseen noin 300m päässä.
• Tähdätään piipun sisältä katsoen ase täsmälleen keskelle kiintopistettä.
• Jos/kun tähtäinristikko osoittaa eri paikkaan kun piippu, säädetään takimmaista
kiikarinjalkaa. (katso alempaa kohta: Mihin suuntaan kiikarinjalkaa säädetään?).
• Löysätään kiikarinjalan vastapuolen ruuvia (kummassakin kiikarijalan sivusäätöruuvissa on
oikeakätinen kierre.)
• Kiristetään toista ruuvia, jolloin saatetaan kiikarin ristikko osoittamaan samaan
kiintopisteeseen, johon piippu osoittaa. Tarvittaessa löysätään vastapuolen ruuvia lisää.
• Kun ristikko ja piippu osoittaa mahdollisimman täsmälleen samaan pisteeseen kiristetään
kiikarinjalan vastapuolen ruuvi kiinni ja tarkistetaan, että toinenkin suuntaukseen käytetty
ruuvi on kireä.
• Tarkistetaan osoittako kiikari ja piippu samaan pisteeseen, mikäli näin ei ole löysätään
tarvittaessa toista ruuvia aavistus ja kiristetään toista. Tämä toistetaan kunnes kiikari ja
piippu osoittaa samaan pisteeseen ja kiikarinjalan sivusäädön ruuvit ovat asiallisessa
kireydessä.
• Säädetään matkarummusta ristikko koron osalta samaan pisteeseen johon piippu osoittaa.
Kohdistus, ampuminen
• Ammutaan 2 laukausta maaliin penkkaan tms.. Nämä laukaukset ovat ns. rasvalaukauksia,
eikä niitä huomioida.
• Ammutaan tauluun kolme kohdistuslaukausta. Jatkossakin kohdistusammunnassa
ammutaan aina vain kolmea laukausta sarjaa kohden.
• Jos osumakeskipiste on sivusuunnassa yli 30 cm päässä tähtäyspisteestä säädetään kiikarin
jalkaa, eikä napsuja. Jos ammuttaessa osumat/osuma menevät vasemmalle, löysätään
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 4(15)
/JPu-03
oikean puoleista kiikarinjalan ruuvia ja vastaavasti kiristetään vasemman puoleista.
Napsuilla tehdään vain aivan viimeinen hienosäätö.
• Säädetään napsuilla koro kohdalleen ja ”nollataan” koro-rumpu vastaamaan
ampumamatkaa.
• Ammutaan uusi 3 laukauksen sarja.
• Kun osumakeskeispiste on alle 30 cm päässä tähtäyspisteestä, säädetään ase käymään
täsmälleen maaliin napsuja kääntämällä. Jos osumat ovat vasemmalla kierretään rumpua
myötäpäivään (osumakeskeispiste siirtyy oikealle).
• Löysätään pienet ruuvit rummusta. Pidetään isolla ruuvimeisselillä vastaan ja käännetään
sormin rumpu keskikohdalle, kohtaan 0 ja Kiristetään pienet ruuvit kiinni.
• Ammutaan 3 laukauksen sarja maalin keskelle, jos näin ei tapahdu jatketaan hienosäätöä,
kunnes osumat ovat keskellä.
• Jos homma ei onnistu yhteensä enintään 14 laukauksella, on syytä etsiä parempi ampuja
ko. tarkka-ampujan tehtävään.
• Kohdistaminen edellyttää tyyntä ampumakeliä. Jos sivutuulta on, on tämä huomioitava ja
korjattava hienosäätönä (napsuilla säätö ja sivusäätörummun nollaus), heti kun keli on
tyyni, ampumalla ase kohdalleen.
Ampumatekniikkaa
Tarkka-ampujakiväärillä pyritään aina ampumaan tuelta mahdollisimman tarkasti. Aseen mukana toimitetaan
etutuki (Bipodi), josta saa usein hyvän tuen ammunnalle. Perän alle kannattaa asettaa tueksi hiekkapussi, vaate,
maata tms., että ase on mahdollisimman stabiili laukaisun aikana. Toisinaan nopein tai yksinkertaisin tapa tukea
ase on käyttää reppua. Jos mahdollista, niin parhaan tuen saa asettamalla repun aseen painopisteen kohdalla.

Repputuelta harjoittelua talvella 2003 Ammuntaa etutuelta, TA-parin levätessä.

Parempi tuki aseelle löytyy viemällä ase
pidemmälle repun päälle, painopisteeseen.

Korkeutta on haettu lisää käyttämällä Ampuma-asento mahdollisimman alas, ”nyrkin päältä”

istuvaa ampuma-asentoa Molemmat tukevia asentoja, mutta vaativat harjoittelua.

Tällaisen istuma-asennon käyttämisen tarve on harvinaista, mutta mahdollista. Käyttö esim. tilanteet jossa
tulenavaukseen mennään asemassa tai marssilla paikassa, mistä ei näe polven korkuisen heinän takia ampua
muuten, eikä aikaa tuen rakentamiseen ole ollut. Asento on paljon vakaampi kuin perinteinen polviasento.
Nyrkinpäältä asento sen sijaan laskee ampuma-asentoa matalammaksi (parempi suoja) ja on myös nopea ottaa,
esim. etenemisen aikana, kun kuitenkin joudutaan ampumaan tarkasti.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 5(15)

Mihin suuntaan kiikarinjalkaa säädetään?

Esimerkki:
Kun piippu on suunnattu kohdistuspisteeseen ja kiikarin ristikko osoittaa vasemmalle.
Löysätään aseen takaapäin katsottaessa vasemmanpuoleista ruuvia ja kiristetään oikean puoleista.

Takajalan raakakohdistusruuvien yksi kierros vastaa noin

1,6 m sivuttaissiirtymää kiintopisteessä, joka on 150m
etäisyydellä (300m etäisyydellä 3,2m/kierros).
Kiikarinjalkaan stanssatut pisteet (8 kpl) vastaavat noin
20 cm siirtymää kohdistuspisteessä 150m etäisyydellä
(300m etäisyydellä 40 cm/pisteiden väli).

Kuvassa vasemmalla näkyy kiikarinjalan

oikeanpuoleinen jalan sivusäätöruuvi.

Zeiss tähtäin kiväärissä 85 takaa päin kuvattuna.

Kiikarinjalan sivusäätö osoitettuna nuolella. Oikean
puoleinen ruuvi näkyy kuvassa, vasemman puoleisen
jäädessä jalan toiselle puolella.

Kun rauhan aikana, ollaan saatu ase reservin

harjoituksiin ja havaitaan, että säätöruuvit ovat niin
tiukalla, ettei niitä saada auki vaurioittamatta ruuveja.
Säädetään aseen raakakohdistus harjoituksen ajaksi
muutamatta takajalan kohdistusta väkisin. Aseen
palautuksen yhteydessä aseeseen kiinnitetään lappu,
josta ilmenee korjauksen tarve. Aseen vika korjataan
Pv:n varikolla. Sota-aikana tilanne voi vaatia korjausta
kentällä, tällöin on oltava erityisen varovainen, että ase
saadaan toimimaan asianmukaisesti. Tällöinkin on ase
tilanteen salliessa lähetettävä korjattavaksi.

Paljonko tähtäinkiikarin S&B 4x36 sivusäädön 1 napsu vaikuttaa?

1 Napsu rummun sivusäädössä vaikuttaa 300m päässä taulussa 6 cm ja vastaavasti 150m päässä vaikutus on 3
cm. Kuvassa alla tähtäin on säädetty 600m ampuma-arvolle, sivusuunta on 0.
Kiertämällä säätörumpua myötäpäivään siirtyvät osumat taulussa
tähtäyspisteeseen nähden oikealle. Vastapäivään kääntäminen
siirtää osumia vasemmalle. Sivusuunnan maksimisäätö on yhteensä
16 napsua, eli +/- 8 napsua (reunasta reunaan 300m päässä vain 16
x 6 cm = 96 cm). Tämän erittäin pienen säätövaran takia on
olennaisen tärkeää, että sivusäätö on kohdistettu tyynessä aivan
keskelle. Rumpuun on kaiverrettu tekstit OIK ja VAS, joilla
tarkoitetaan kummalle puolelle on säätö tehty, ei kiertosuuntaa
mihin suuntaan säädettäisiin, kuten usein on tapana
siviilikiikareissa merkitä.

Muistisääntöjä rummunsäädölle
Koska tähtäintä pitää pystyä säätämään myös pimeässä, ilman, että nähdään asteikkoa, pelkkien napsujen
perusteella, on monesti viisasta opetella joitakin muistisääntöjä, joiden avulla tulee säätö tehtyä oikeaan
suuntaa. Näitä muistisääntöjä on yhtä monta kuin miehiä ja jokaisen kannattaa opetella ainakin yksi
henkilökohtainen korolle ja yksi sivusäädölle. Esim. Pullonkorkkia kiinni kiertämällä ”pullo nousee”. Osutaan
”oikein”, eli oikealle kun pulloa suljetaan.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 6(15)

Toinen yleisesti käytössä oleva TAK-85 tähtäin Zeiss 1,5-6x42

Puolustusvoimilla on yleisesti käytössä kahta erilaista tähtäinkiikaria. Jo mainittu ja yleisempi on
Schmidt&Bender 4x36 ja toinen on Zeiss Diavari ZA 1,5-6x42. Olennaisesti tähtäimien säätömenetelmät eivät
poikkea toisistaan. Napsut ovat erilaiset, samoin ristikko, rummun nollaus hienosäädön jälkeen on hiukan
erilainen, mutta kiikarinjalan osalta toiminta on vastaava.

Zeiss tähtäimessä on lisäksi etäisyydenarviointimittari, jolla voidaan suoraan mitata etäisyys kohteista, joiden
korkeus on 1,7m ja lukea mitattu arvo kiikarista satoina metreinä. Mittausalueena 200 – 600 m, sadan metrin
harppauksin. Tähtäimessä on hiukan laajemmat sivusäädöt +/-33 napsua. 1 napsu sivusäätöä vastaa 1cm/100m.

Zeiss tähtäin on rakenteellisesti vesitiivis, kun S&B tähtäin on suojattu vain roiskevedeltä.

Kummallakaan kiikaritähtäimellä ei vaativat mittaamiset onnistu, eikä tähtäimen suurennos riitä pitkien
matkojen tähystämiseen. Tarkkaan pistetähystämiseen tarvitaan käytännössä kaukoputki ja yleistähystämiseen,
eli maaston haravointiin laajemman näkökentän omaavat vähemmän silmiä rasittavat katselukiikarit.

Kolikkoura joka vaikuttaa osumiin. Lukitusruuvi (keskellä). TAK-85 ja Zeiss 1,5-6x42 tähtäin.

Tähtäimen rummun nollaus tehdään avaamalla pienempi lukitusruuvi ja isompi ruuvi (kolikkoura) vaikuttaa
osumapisteeseen. Toiminta muuten kuten S&B tähtäimelläkin.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 7(15)
Lukon huoltaminen ja purkaminen

Lukon rakenne Lukko irti aseesta, Lukko laukaistuna,

Lukon purkaminen iskuri takana iskuri edessä.
(kuin vireessä)
• Otetaan lukko oikeaan käteen ja tartutaan iskukappaleeseen
vasemmalla kädellä. Irrotetaan yhdyssäle ja sulkukappale
lukkorungosta kääntämällä iskukappaletta noin 90° vasempaan
ja työntämällä yhdyssäle sulkukappaleineen eteenpäin
lukkorungosta. Varotaan ettei käden nahka jää iskukappaleen ja
lukkorungon väliin käännettäessä iskukappaleesta.
• Irrotetaan sulkukappale yhdyssäleestä kääntämällä
sulkukappaletta vastapäivään noin 120° astetta ja vetämällä se
pois yhdyssäleestä.
• Irrotetaan iskukappale, iskuri ja iskurinjousi lukkorungosta
painamalla lukkotapista lukkorunkoa alaspäin iskurin piikki Sulkukappale irrotettuna
puualustaa vasten oikealla kädellä ja kiertämällä samanaikaisesti yhdyssäleestä
iskukappaletta vastapäivään vasemmalla kädellä. Iskuri on
tällöin tuettava tukevasti pystysuorasti puualustaa vasten. Ote lukkorungosta on oltava tiukka ja lukon
nurjahtamista on varottava. Varotaan samalla, ettei iskujousi ja iskuri pääse lentämään omille teilleen,
kun iskukappale on ruuvattu iskurin päästä pois.

Lukkorunko ja yhdyssäle purettuna Iskuri, iskurinjousi, iskukappale Iskurin

(hahlo) ja lukkorunko purettuna. ulkonema

Kasaaminen tehdään päinvastaisessa järjestyksessä, huomioiden että yhdyssäleen hahlo menee iskukappaleessa
olevaan väliinsä. Iskuria voi joutua pyrittämään hieman, että osat asettuvat omiin paikkoihinsa oikein. Lisäksi
huomioidaan, että iskurinkärjen ulkonema on oltava välillä 1,9-2,4 mm lukon ollessa laukaistuna (sulkukappale
käännettynä 90°, kuten purkamisen alussa, mutta lukko kasassa. kts. sivun ylin kuva oikealla).
Huolto:
Puretaan lukko osiin. Puhdistetaan kaikki osat ruutijäämistä ja mahd. muusta roskasta, sekä öljytään osat
kevyesti. Tarkistetaan iskurin ulkonema ja tarve ammuttuja hylsyjen nalleja tarkastelemalla. Puhdistetaan myös
lukonkehys roskasta ja ruutijäämistä, sekä öljytään kevyesti, ennen kuin lukko työnnetään aseeseen takaisin.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 8(15)
Etäisyyden mittaaminen aseen kiikaritähtäimellä
Tarkka-ampujan on tunnettava käyttämänsä kiikaritähtäimen ristikko ja sen antamat mahdollisuudet etäisyyden
passiiviseen mittaamiseen. Etäisyyden määrittämiseen tähtäimen ristikon avulla tarvitaan hiukan matematiikan,
geometrian ja käytettävän kulmayksikön tuntemusta. Varta vasten etäisyyden mittaamiseen kehitettyjä tähtäimiä
on ainakin kahdenlaisia, sellaisia joiden asteikot perustuvat joko tykistöpiiruihin tai milliradiaaneihin. Lisäksi on
vielä tähtäimiä joita ei ole alun perin ollenkaan tarkoitettu mittaamiseen, kuten TAK-85:n S&B tähtäin. Muita
syitä kulmamittaamisen hallitsemiseen on myös se, että tähystäjän on kyettävä osoittamaan laukauksien iskemät
ja ohjaamaan korjaukset iskemien perusteella maaliin. Ampujan on osattava siirtää tähtäimen asetuksia osuman
ja aiotun osumapaikan välisen kulman perusteella (yleensä tosin siirretään vain tähtäyspistettä
paikkolaukaukselle).

Kulmien hyödyntäminen käytännössä:

Kulmat mitataan tähtäimellä joko milliradiaaneina tai tykistöpiiruina. Tähystetään kooltaan tunnetun kohteen
korkeutta, pituutta tai leveyttä.

Esimerkki.

1. Suunnataan tähtäin kohteeseen ja tuetaan ase huolellisesti.

2. Luetaan asteikolta kulman suuruus (piirua/mrad).
3. Merkitään ylös lukema esim. 2.3 mrad
4. Katsotaan ”tunnetun” kohteen koko luettelosta, jota pidetään aina mukana.
5. Lopuksi lasketaan etäisyys: maalin koko[m] / piirulukema x 955 = etäisyys[m] tai milliradiaaneina
maalin koko[mm] / mrad-lukema = etäisyys[m]

laskentakaavat:

1. milliradiaanikaava
maalin koko [mm]
= Etäisyys [m]
maalin mitta [mrad]
2. piirukaava

maalin koko [mm]

x 0,955 = Etäisyys [m]
maalin mitta [piirua]

Esim. 1. Mitataan kärkikolmio liikennemerkkiä tähtäimellä, saadaan arvoksi 1.3 mrad, paljonko on etäisyys
liikennemerkille on?

Lasketaan: 745 [mm] / 1,3 [mrad] ≈ 573 [m]

Vastaus: Etäisyys liikennemerkille on noin 573 m.

v
Esim. 2. Mitataan kärkikolmio liikennemerkkiä tähtäimellä, saadaan arvoksi 1.3 (piiruja), paljonko on etäisyys
liikennemerkille on?

Lasketaan: 745 [mm] / 1,3v x 0,955 ≈ 547 [m]

tai
Lasketaan: 0,745 [m] / 1,3v x 955 ≈ 547 [m]

Vastaus: Etäisyys liikennemerkille on noin 547 m.

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 9(15)
Schmidt&Bender 4 x 36 tähtäimen mitat piiruina

TAK-85 ja Schmidt&Bender 4x36 tähtäin.

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 10(15)
Schmidt&Bender 4 x 36 tähtäimen näkymiä tunnettuihin kohteisiin eri etäisyyksiltä

TAK-85 Zeiss Diavari ZA 1,5 – 6 x 42 tähtäimellä.

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 11(15)
Zeiss Diavari ZA 1,5-6 x 42 tähtäimen mitat piiruina

Hiusristikon paksuus 0,1 piirua (KIV-85 käsikirjan mukaan), mutta arvo ei ole tarkka.

Näkymiä Zeiss tähtäimen läpi

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 12(15)

Patruunan (JVA 0221) 7,62 KIV D166 suorituskyky

Kesällä tarkkuuspatruunan 7.62x53R D166 suorituskyky yltää maksimissaan 800m asti.

Talvella lähtönopeuden laskiessa ja ballististen olosuhteiden huonontuessa maksimaalinen etäisyys on noin
700m. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää nopeuden pysymistä yli 350 m/s. Lähellä äänennopeutta lento muuttuu
epävakaaksi ja tarkkuus menetetään.

Aliääninopeuksiin kehitetyillä patruunoilla päästään kohtuulliseen tarkkuuteen vielä 250m etäisyydelle, mutta
TAK-85 kiväärin tähtäinkiikarista loppuu korkeussäätö noin 125m etäisyydelle. Tuolloin on matka-arvona koro
säädetty noin 800m asetukseen. Tämä tähtäimen arvo on aseyksilöstä riippuen vaihtelevaa ja käytettäessä
aliäänipatruunoita on ne aina tarkkuutettava asekohtaisesti TA-tehtävän oletetuille etäisyyksille.

Taulukko on laadittu kevät-kesä-syksy ajanjaksolle, yli +/- 0°C lämpötiloihin.

Taulukko on laadittu syksy-talvi-kevät ajanjaksolle, alle +/- 0°C lämpötiloihin.

Lopussa on liitteenä vastaavat taulukot, jossa on lisänä myös S&B-tähtäimen säätöarvot sivutuulelle.
Leikkaa lopussa olevat taulukot mukana kuljetettavaksi. Tarvittaessa tulosta kartongille ja laminoi, jotta säilyvät
kenttäoloissa paremmin.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 13(15)
LIITE 1.

Aseen mukana toimitettavat varusteet:

1. Asepussi, vihreä 100% puuvillakangasta nahkavahvistein. Sisältää olalla kantoremmin, käsikahvat sekä
taskut työkaluille, bipodille ja hoitovälineille.
2. Asekirja ja käyttöohje. Sijainti: Iso tasku.
3. Puhdistusvälineet
a. 3-osainen puhdistuspuikko.
b. pesuri
c. öljyharja
d. öljypullo
4. Tähtäimen (optiikan) puhdistusvälineet.
a. suti hiekan ja kiinteän aineen varovaiseen sivelyyn linsseistä.
b. Säämiskä kostutettuna optiikan loppupuhdistukseen. pakattuna muovipussiin.
5. Työkalut
a. Ruuvimeisseli, kärjen leveys: 3,5 mm
b. Ruuvimeisseli, kärjen leveys: 5,0 mm
c. Ruuvimeisseli, kärjen leveys: 8,0 mm
d. kuusiokoloavain 6 mm
e. kuusiokoloavain 2,5 mm
f. kangaspussi kuusiokoloavaimille

Aseen huolto ammunnan jälkeen

Kun Ase puhdistetaan, tapahtuma ei ole ”jynssäys”, vaan huolellinen ja hellävarainen tarkkuusvälinettä varova,
mutta silti perusteellinen huolto. Erityisesti kiikaria on varottava asetta puhdistettaessa, sillä öljy tuhoaa kiikarin
kumiset tiivisteet.

1. Ensi toimena melkein heti ammunnan jälkeen vedetään öljyharjan avulla piippuun öljy.
2. Öljyn annetaan vaikuttaa jonkin aikaa, vähintään 10 minuuttia, 5 tuntiakaan ei ole pahasta.
3. Työnnetään piipun läpi puhtaita puhdistuslappuja.
4. Kun laput ovat lähes puhtaita, uusitaan öljyharjaus piipussa.
5. Työnnetään jälleen puhdistuslappuja piipun läpi, kunnes laput ovat puhtaan näköisiä.
6. Katsomalla piippuun sisälle näkee onko se puhdistunut, jos ei homma uusitaan.
7. Lukko puretaan ja osat puhdistetaan ruutijäämistä ja epäpuhtauksista.
8. Ennen lukon kasausta se öljytään kevyesti. Kaikkein kovimmilla pakaasilla lukon osiin ei laiteta öljyä,
ettei se jäädy toiminta kyvyttömäksi. Päältä lukon voi silti öljytä kevyesti.
9. Jos aseella ei ole aivan lähitulevaisuudessa aikomus ampua, vedetään piippuun suojaöljyksi ohut uusi
öljy kerros. Myös aseen päälliset metalliosat öljytään pyyhkimällä asetta päältä öljyisellä rätillä.
10. Tarvittaessa tukkiin sivellään tukinhoitoöljyä (ainakin puolivuosittain).
11. Öljy on poistettava piipusta ennen kuin aseella ammutaan, jos tilanne sen suinkin sallii.
12. Sadekelissä aseen pinnalle pyyhittyä öljykerrosta on tarvittaessa lisättävä.
13. Kun ase on kastunut merivedestä, suola on pestävä siitä huuhtelemalla asetta runsaalla vedellä.
Tarvittaessa aseesta irrotetaan tukki jo tässä vaiheessa. Huuhtelun jälkeen ase joka tapauksessa puretaan
kokonaan osiin ja jokainen osa puhdistetaan ja öljytään huolellisesti.
14. Aseen purkaminen kokonaan ja huoltaminen perusteellisesti auttaa myös silloin kun ase on kastunut
makeassa vedessä.

Mikäli puhdistuslappuja ei ole saatavilla ja puhdistaminen tehdään sillalla, varotaan, ettei pesuri tule kokonaan
ulos piipun päästä puhdistettaessa, ettei piipunsuu vaurioidu. Sillatuppo vaihdetaan vähintään kolmesti.
Edestakainen liike on sillatupolla toimittaessa sallittua, mutta liike on oltava rauhallista, ettei puhdistuspuikolla
vaurioiteta aseen piippua. Liian tiukka tai väljä tuppo asetetaan uudestaan.

Hätätilanteessa puhdistuslaput voi korvata esim. kenttäpaidasta leikatuilla sopivan kokoisilla paloilla (3-4 cm
kanttiinsa nelikulmainen pala), paidan on luonnollisesti oltava puhdas. Jos pala on liian tiukka piippuun leikkaa
sen reunoja hiukan pienemmiksi ½ cm kerrallaan toiselta reunalta ensin, sitten toiselta jne..
Sillaa ei kannattaisi käyttää ollenkaan, koska edestakainen hankaus piipussa ei ole suositeltavaa.
Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 14(15)
LIITE 2.

Taulukko on laadittu kevät-kesä-syksy ajanjaksolle, yli +/- 0°C lämpötiloihin. Kesätaulukko!

Tak-85 rev.2.07.doc Talletettu: 5.3.2003 19:02 Tulostettu: 9.3.2003 20:00 /JPu-03 15(15)
LIITE 3.

Taulukko on laadittu syksy-talvi-kevät ajanjaksolle, alle +/- 0°C lämpötiloihin. Pakkastaulukko!