RISTIN

EVANKELIUMI
HULLUTUS MAAILMALLE -
PELASTUS NIILLE, JOTKA JEESUKSEEN USKOVAT
Gal.6:14
Mutta pois se minusta,
että minä muusta kerskaisin
kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä,
jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle,
ja minä maailmalle!

0
1
 kirjoittaja - Petri Kuusela

2
SISÄLLYS:

Pyhä Henki todistaa Jeesuksen voitosta sydämillemme................................................ 5

Jeesuksen kanssa - kuolemassa ja ylösnousemuksessa.................................................. 9
Koska se on vain Jumalalle mahdollista - siksi se on ihmiselle mahdotonta.................. 12
Niissä uhreissa on jokavuotinen muistutus synneistä.................................................. 16
Ristin evankeliumissa Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.......................... 20
Jeesus kärsi ristin - ilon sijasta, häpeästä välittämättä................................................. 24
Pelastavan Jumalan armon ehdottomuus - synti tuomittuna Kristuksen yllä............... 28
Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa..................................................... 33
Oksana totisessa viinipuussa - ristin evankeliumi ja elämä Jeesuksessa....................... 38
Jeesus on tie, totuus ja elämä - elävä tie Jumalan kaikkeinpyhimpään......................... 43
Kristuksen ristin voitto pimeydestä ja sen vallasta..................................................... 48
Ristin evankeliumi voittaa maailman vihan ja vainon................................................. 54
Ristin evankeliumi todistaa Jeesuksen täyteydestä - "armoa armon päälle"................. 60
Ristin evankeliumi Jeesuksessa on muuttumaton pelastus, joka kattaa koko
uskon elämämme...................................................................................................... 64
Ristin evankeliumi opettaa meille totisesta anteeksiantamuksesta sekä
anteeksi antamisesta................................................................................................. 69
Ristin evankeliumi vapauttaa ihmisorjuudesta ja pelosta,
Jumalan lapseuteen.................................................................................................. 74
Ristin evankeliumin iankaikkinen voitto Jeesuksessa, ylittää inhimillisen
epävarmuuden ja heikkouden.................................................................................. 79
Ristin evankeliumissa on toivo, kaikkein toivottomimmalle ihmiselle....................... 85
Ristin evankeliumi todistaa Jeesuksen veren omistusoikeudellisesta voimasta........... 91
Jumalani, Jumalani - miksi minut hylkäsit? - ensimmäinen osa................................. 96
Ristin evankeliumi antaa iankaikkisen toivon, maallisen toivon sijasta...................... 104
Ristin evankeliumin voima - ylitse silmäin pyynnön, elämän korskan ja lihan hi-
mon......................................................................................................................... 110
Ristin evankeliumin mukainen kilvoittelu katsoo Jeesuksen taivaalliseen
Kuninkuuteen.......................................................................................................... 115
Ristin evankeliumi kukistaa lihallisen ja väärän uskonnollisuuden ja
sen kerskauksen....................................................................................................... 121
Ristin evankeliumi vie ulkopuolelle leirin, muukalaisuuteen tätä maailmaa kohtaan... 128
Ristin evankeliumi johtaa Kristuksen mielenlaatuun: nöyryyteen ja
kuuliaisuuteen.......................................................................................................... 134
Ristin evankeliumi osoittaa Jumalan vanhurskauden lahjana,
yksin armosta........................................................................................................... 140
Jumalan evankeliumi joka sanoo "jos" - osoittaakseen Jeesukseen Kristukseen............ 146

3
4
Pyhä Henki todistaa Jeesuksen
voitosta sydämillemme
Room.8:16
"Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia."

Ristin evankeliumi on sanoma Jeesuksesta.

Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan, ilmene vain
Jeesuksen sovitustyön kautta.
Jeesuksen veressä syntinen ihminen saa syntinsä anteeksi, ja hä-
net puetaan Kristuksen vanhurskauden osallisuuteen. Tämä ei ole ih-
misen teko, vaan Jumalan teko.

Pyhä Henki on Totuuden Henki.

Pyhä Henki todistaa maailmalle synnin, vanhurskauden ja tuo-
mion. Maailman ja jumalattomien ihmisten tulee kohdata oma synti-
syytensä. He kyllä pakenevat tätä totuutta omasta syntisyydestään,
mutta Pyhä Henki totuuden Henkenä, pystyy aina paljastamaan val-
heessa elävän ihmisen sydämen.
Me kaikki olemme syntiä tehneet, ja olemme Jumalan kirkkautta
vailla. Meihin itseemme kohdistuva todistus siis on, että me kaikki
olemme synnin tuomion ja velan alaisia - ilman Jumalaa, ja ilman to-
tista toivoa ja elämää.
Suloinen Jumalan armo pelastaa syntisen.
Kristuksen vanhurskaus ei voi sopia kenellekään muulle kuin
vain syntiselle ihmiselle. Tämä on hullutus jumalattomalle maail-
malle, kuten myös uskonnolliselle maailmalle. Jeesuksen veren suloi-
nen voima, pestä syntinen ihminen puhtaaksi ja pukea hänet lumen-
valkoiseen lahjavanhurskauteen, on mahdollista vain niille, jotka ovat
itsessään syntisiä. He tarvitsevat pelastajaa. Kristuksen lahja-
vanhurskauden vaate istuu vain jumalattoman ylle.
Pyhä Henki todistaa Jeesuksen vanhurskaudesta syntiselle ihmi-
selle. Jumala astui luoksemme pukeakseen saastaisen ihmisen - Poi-

5
kansa lumenvalkeaan, ja pyhään vanhurskauteen, sen lunastuksen
kautta, joka on Jeesuksen veressä.
Pyhä Henki on siis tässä kaikessa Totuuden Henki.
Pyhä Henki todistaa meidät syntisiksi, Jeesuksen vanhurskaaksi.
Pyhä Henki todistaa evankeliumissa
Jeesuksen vanhurskauden syntiselle uskon kautta luetuksi.

"...ja saavat lahjaksi vanhurskauden

hänen armostaan sen
lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa..."
(Room.3:24)

Näin Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen armon ja lunastuksen

pelastetulle ihmiselle. Siksi Raamattu sanoo:
"Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa".
Yritämmekö me vakuutella itsellemme tai toisillemme,
että me olemme hyviä uskovia?
Yritämmekö me todistaa itsellemme ja toisillemme.
että me olemme Jumalalle kelpaavia?

Muistakaamme, että se mikä on lihasta on syntynyttä, ei koskaan

voi periä Jumalan valtakuntaa. Todistuksemme siis tulee olla Pyhän
Hengen antama todistus Jeesuksesta, ei lihan kerskaus eikä ihmisen
oma todistus - hänestä itsestään tai hänen teoistansa.
Ristin evankeliumissa Pyhän Hengen todistus on aina todistus
Jeesuksesta. Suloinen Jumalan lapseus Jumalan evankeliumissa -ei
perustu meidän itsemme varaan, tai itsemme perustalle tehtyyn todis-
tukseen, vaan Jumalan Hengen todistukseen:

Jeesus on minun vanhurskauteni.

Jeesus on minun syntieni sovitus.
Jeesus on minun Herrani.

6
 Tässä on lepo. Tässä on Jumalan rauha. Pelastetun sydän lepää
silloin Jumalan tekemän teon varassa, ja tässä todistus pelastuksesta
on horjumaton.
Kuka voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?
"...näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka mei-
tä on rakastanut..." (Room.8:37) Jumalan suloinen mielisuosio on
yllämme vain sen armon kautta, missä Jeesus on meidän vanhurskau-
temme. Silloin "Henki itse todistaa" meidän henkemme kanssa,
evankeliumin voiman Jeesuksessa Kristuksessa. Älä pelkää, Jumalan
Karitsa on voittanut!
Lapseuden Henki on aina Jeesusta Kristusta kirkastava Jumalan
Pyhä Henki. Tässä todistuksen sisältö on, että me olemme loppuun
asti syntisiä itsessämme; ja turmeltuneita lihassamme - mutta Jeesuk-
sessa, rakastettuja Jumalan lapsia, ja Hänessä täysin pelastettuja.

"...silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen,

joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin,
häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle."
(Hebr.12:2)

Vain Jeesuksen kautta, ja Hänessä me rohkeasti sanomme:

"me olemme Jumalan lapsia",
ja tämä siksi - koska Pyhä Henki osoittaa meille ristiinnaulittua
ja ylösnoussutta Jeesusta. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja
maan päällä: "Hän istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle".
Hengen ensihedelmä, eli Kristuksen Henki sydämissämme nyt
odottaa Jeesuksen tulemusta, ja siinä - "meidän ruumiimme lunas-
tusta": Joh.14:3 "Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa,
tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä
minä olen."

7
8
Jeesuksen kanssa -
kuolemassa ja ylösnousemuksessa
Room.6:8 "Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me
uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan."

Jeesus oli Jumala joka tuli ihmiseksi. Tämä iankaikkinen Sana,

jossa kaikki oli luotu - niin myös ihminen, Hänen kuvassaan - tyhjensi
itsensä ja otti orjan muodon. Jeesus oli kaikessa Isälleen kuuliainen -
aina hamaan ristinkuolemaan asti.
Jumalan lapsi jakaa kuoleman- ja elämänyhteyden Kristuksen
kanssa. Tämä on monille uskoville vaikeaa ymmärtää. Raamatussa
tämä valottuu sillä, että ihminen luotiin Jumalan kuvassa,
ja nyt - Sana (Jeesus), joka on näkymättömän Jumalan kuva
(Kol.1:15-20), tulee ihmiseksi.

• Ihminen > ihminen Jumalan kuvassa luotuna; ihminen Juma-

lan kuvassa
• Sana, eli Jumala > Jumala ihmiseksi tulleena; Jumala ihmi-
sen kuvassa

Kristus kuolee ristillä syntiemme tähden. Hän kantaa kaiken syn-

nin tuomion ja Jumalan vihan ruumiissaan kuolemaan. Synnin palkka
on vain kuolema. Jeesus ottaa tämän osan omalle itselleen, synnittö-
mänä Jumalan Poikana.

"...lähettämällä Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa,
ja synnin tähden
- tuomitsemalla synnin lihassa..."
(Room.8:3)

Jumalan lapsi jakaa myös ristinkuoleman Jeesuksen kanssa.

9
 Tämä hengellinen totuus on hyvin suuri ja tärkeä. Me olemme
ristiinnaulitut Jeesuksen kanssa (ja Hänessä). Siksi Jumalan lapsi
omistaa myös Kristuksen ylösnousemuksen osallisuuden, eli uuden
elämän ja vaelluksen Jeesuksessa.
Emme saa sulkea kumpaakaan näistä pois elämästämme:
- risti ja ylösnousemus.
- Jeesuksen kanssa - kuolemassa ja elämässä.

Jumalan lapsen sydän muuttuu uskoon tulemisessa. Jumalan rak-

kaus saa sijan ja paikan, turmeltuneessa ihmissydämessä, ja siksi se
Hengen uuden elämän voimasta ojentautuu Jumalan Sanan mukaisuu-
teen. Lihamme kuolema, ja oman itsekkään luontomme kukistuminen,
ovat yhdenmukaisuutta Jeesuksen kuolemasta ja elämästä.

"Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan

haudatut kasteen kautta kuolemaan,
että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista
Isän kirkkauden kautta,
samoin pitää meidänkin
uudessa elämässä vaeltaman."
(Room.6:4)

Elämänyhteys Jumalan evankeliumissa - Jeesuksen kuolemasta ja

ylösnousemuksesta on uusi elämä Jeesuksessa, ja siinä vaeltaminen.

Pyhä Henki "hautaa" meidät uskoon tulemisessa Kristuksen kuo-

leman ja elämän osallisuuteen, ja tämä konkreettisesti toteutuu raama-
tullisessa uskovien vesikasteessa. Me tässä tunnustamme itse omakoh-
taisesti - uskomme Jeesukseen, ja tässä osallisuuden Jeesuksen ristin
kuolemaan ja ylösnousemukseen. Päämäärä on: "samoin pitää mei-
dänkin uudessa elämässä vaeltaman"
Jeesus ei saa olla meille vain uskon ulkonainen ja teoreettinen
objekti (kohde). Jeesuksen tulee olla meille elämä. Meillä tulee olla
elämänyhteys Jeesuksen kanssa.

10
 - risti ja ylösnousemus.
- Jeesuksen kanssa - kuolemassa ja elämässä.

Suloinen Jumalan armo, kutsuu meitä rakastamaan Kristuksen

ristiä omassa elämässämme, ja siinä olevaa Jumalan voimaa yli synnin
ja lihan tahtomme. Kieltämään siinä itsemme ja ottamaan ristimme ja
seuraamaan Jeesusta. Pyhä Henki ohjaa meidät tähän yhteen kasvami-
seen Jeesuksen kanssa.

Room.6:11 "...pitäkää (*) itsenne synnille kuolleina,

mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."
(*) kreikankielessä tässä on λογίζεσθε joka merkitsee "toisen hyväksi jonkin lukemista". Jumala
lukee uskon kautta - meidän hyväksemme Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuden,
niin että meillä olisi Jeesuksessa uusi elämä, ja saisimme näin olla vapaat synnin orjuudesta ja
sen palvelemisesta.

11
Koska se on vain Jumalalle mahdollista -
siksi se on ihmiselle mahdotonta.
Matt.5:20 "Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne
ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te
ette pääse taivasten valtakuntaan."

Jumalan lapseksi tuleminen on ahdas portti.

Jeesus opettaa meitä, niin kuin Hän jolla on kaikki valta.
Jeesuksella on kaikki valta, taivaassa ja maan päällä.

Kirjanoppineet ja fariseukset tekivät toisin. Näemme tätä samaa

tänäänkin. Teologia ja filosofia, sekä muotojumalisuus ovat selvä este
Jumalan valtakuntaan pääsemiselle. Lavea portti on ihmisen tie, joka
vie kadotukseen. Ihmisen opetukset ovat kuoleman tie. Niissä kun ei
ole Jeesuksen voimallisia sanoja - sitä jumalallista valtaa, jossa on
elämä ja pelastus.
Ihmiset mittailevat aina toinen toisiaan. Se kuuluu tähän maail-
maan, ja sen synnilliseen ja ihmiskeskeiseen elämään. Uskonnollisuus
on aivan samanlaista. Se mittaa ihmistä itseään toiseen ihmiseen, mut-
ta se ei tunne Jumalaa. Toisen huonommuus tässä mittailemisessa on
siinä toisen hyve, ja toisen näennäinen, mutta vain ajallinen voitto - ja
tässä, se on hyvin katala itsepetos.
Ihminen pettää kerskumisellaan itsensä.
Jeesuksen aikainen kuulijakunta ei voinut käsittää, miten joilla-
kin voisi olisi suurempi vanhurskaus kuin kirjanoppineilla ja fariseuk-
silla. Hehän olivat juuri esimerkki ja mittanuora siitä, mitä "vanhurs-
kaus" on. Jeesuksen sanat kuitenkin nostavat nyt vanhurskauden niin
korkealle, ja myös niin matalalle - että heidän oli vaikea käsittää mistä
oikeastaan oli siinä kysymys.
Ihmisen oma sydän on kaiken lähtökohta, ja Jumala - joka on
kaikkia ihmisiä korkeammalla. Syvyys huusi tässäkin tilanteessa ää-
rettömän Jumalan edessä, pohjatonta kysymystä:

12
 "Kuka sitten voi pelastua?"
Syntisyytemme on meille pohjaton häpeä, jota emme voi ylittää.
Meitä vaaditaan onnistumaan, ja siten olemaan vahvoja ja täydellisiä.
Uskonnollisuus sanoo tätä samaa:
sinun tulee tehdä itsesi Jumalalle kelpaavaksi.
Lain sormi osoittaa tällöin meitä itseämme kohden
- vaatien meitä täyttämään Jumalan lain ja pelastuksen ehdot.

Kuulemme tällöin vain sanat:

"Sinun tulee, ja sinun täytyy."

Jumalan lapseus kuitenkin kulkee ahtaan portin kautta.

Tällä portilla sanat "sinun tulee, ja sinun täytyy" nousevat abso-
luuttiseksi mahdottomuudeksi, jossa ainoaksi kysymyksesi enää jää:
"Kuka sitten voi pelastua?". Vastaus on - ei kukaan.
Kukaan ihminen ei voi pelastaa itseään. Siksi tämä ahdas portti
on jopa niin äärettömän ahdas, että Jeesuksen opetuslapsetkin itse
myönsivät, ettei kukaan ihminen siitä voisi päästä lävitse.

Jeesus:
"helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi
kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Opetuslapset:
"Kuka sitten voi pelastua?"
Jeesus:
"Ihmisille se on mahdotonta,
mutta Jumalalle on kaikki mahdollista"

Kun me tulemme syntiseksi Jumalan edessä, me vihdoin tunnus-

tamme, että Jumala on kaikkein Korkein. Jumala asettaa mittanuoran,
ja Jumala arvioitsee ihmisen. Tässä me joudumme suunnattoman ah-
taalle. Emme voi tukeutua enää itseemme, emmekä voi vedota enää
toisten ihmisten virheisiin ja synteihin, omaksi eduksemme. Me itse -
olemme silloin Jumalan edessä - ilman puolustajaa. Meidän tekomme,
ajatuksemme ja motivaatiomme todistavat meidät syntisiksi ja syylli-

13
siksi Jumalan edessä. Olemme pohjaan asti riittämättömiä itsessämme
kelpaamaan Jumalalle.

"...sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva

ihmisten salaisuudet..."
(Room.2:16)

Jeesus ei tullut etsimään vanhurskaita, vaan syntisiä: Luuk.5:32

"En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannuk-
seen." Tämäkin totuus monesti ahdistaa meitä.

Eikö Jeesus näe, että minä olen hyvä ihminen?

Eikö Jeesus tunnusta minun vanhurskauttani
- hyviä tekojani?

Ihmisen suurin ongelma tässäkin on hän itse. Hän luulee itses-

tään liikoja, ja tässä pettää ja valehtelee itselleen. Ihminen ei näe to-
tuutta itsestään, eikä Jumalasta. Jeesus ei vaadi sinua ja minua ole-
maan yhtään mitään. Hän tietää mitä me olemme.
Hän tahtoo pelastaa sinut ja minut -
ja tässä Jeesuksen täytyy olla meidän vanhurskautemme.
Totuus tekee meidät vapaaksi.

Risti - julistaa synnin tuomion tapahtuneeksi Jeesuksen yllä.

Risti - todistaa, että Jumala on vanhurskaus Jumala,
joka tuomitsee synnin.
Risti - todistaa, että syyttömän ja synnittömän kuolema,
on syntisen ja syyllisen pelastuminen.
Risti - todistaa, että me kaikki olemme syntisiä,
emmekä voi itse itseämme pelastaa.

Anna siis Jeesuksen veren pestä tänään pois syntisi; ja anna Ju-
malan armon pelastaa sinut iankaikkiselta synnin tuomiolta. Silloin
sinä ole puettu Kristuksen lahjavanhurskauteen, joka on täydellinen
vanhurskaus - ja sinä olet Jumalan lapsi.

14
 Mahdoton tulee veren evankeliumissa, Jeesuksessa Kristuksessa
mahdolliseksi.

Ahdas portti avautuu vain Kristuksen haavoissa.

Tämä ahdas portti painaa meidät tänäänkin takaisin Golgatalle.

Jeesuksen veressä on vain syntien anteeksisaaminen ja tie puhtauteen.
Jumalan antama Jeesuksen lahjavanhurskaus uskon kautta siihen lu-
nastukseen, joka on Jeesuksen veressä. Silloin olet kohdannut Jeesuk-
sen sanat omalla kohdallasi:

"Ihmisille se on mahdotonta,
mutta Jumalalle on kaikki mahdollista"

15
Niissä UHREISSA on jokavuotinen
muistutus synneistä
Hebr.10:3-4 "Mutta niissä (VT:n eläinuhreissa) on jokavuotinen
muistutus synneistä. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauris-
ten veri voi ottaa pois syntejä."

Jeesus on suurempi kuin enkelit.

Jeesus on suurempi kuin Mooses, Joosua -
sekä leeviläinen ja sen mukainen Aaronin ylimmäinen pappeus.
Tämän Raamattu todistaa selvästi heprealaiskirjeessä.

Varjo itsessään ei koskaan ole itse asian olemus, vaan pelkkä

varjokuva. Tiedämme tämän luonnollisesta elämästä. Jos katselen vai-
moni varjoa maassa, tiedän - se ei ole hän itse, vaan varjokuva hä-
nestä. Löytääksemme henkilön itsensä, meidän tulee katsoa - ei varjo-
kuvaan, vaan itse henkilöön.
Tämä tietenkin on itse asian ja varjokuvan todellinen olemus.
Jeesus tuli tekemään Isän tahdon.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja
(10:7) lainaa Psalmia 40:6-8 (H 7-9):
'Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu –
tekemään sinun tahtosi, Jumala'
Samaisessa Psalmissa 40:6 (H 7) Raamattu sanoo:
"Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty;
minun korvani sinä avasit,
polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi."

Israelin kansan kohdalla temppeliuhrien suorittaminen oli muo-

dostunut muotojumaliseksi toiminnaksi, josta Herra itse sanoi:
"Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain
rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mie-
listy." (Jes.1:11)

16
 Toistuva eläinuhrien varaan uskonnollisen asemansa Jumalan
edessä laskeminen, Israelin kohdalla - johti muotojumaliseen tekopy-
hyyteen ja sen alaiseen temppeliuskonnollisuuteen. Ihmissydän ei
muuttunut, vaikka silloinen Jerusalemin temppelipalvelus toimikin,
asetettujen eläinuhrien mukaisuudessa.
Näemme vastaavaa väärässä armo-opetuksessa. Kristuksen uhria
käytetään väärin. Eletään synnissä ja tahallisessa Jumalan tahdon rik-
komisessa, ja silti - käydään kirkollisella sakramentti-uhrilla, jonka
uskotaan pyyhkivän pois synnit. Tämä on julkeaa Jumalan armon
häpäisemistä.
Jos muotojumalinen uskonnollisuus todistaa Jumalan armon
häpäisemisestä, heprealaiskirjeessä myöskin osoitetaan, että jatkuva ja
toistuva uhraaminen todistaa myös näiden uhrien voimattomuudesta.
Jatkuva uhraaminen osoittaa, että:
"niissä on jokavuotinen muistutus synneistä" (Hepr.10:3),
ja edelleen:
"...Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri
voi ottaa pois syntejä."
Jeesus oli Jumalan Poika ja Jumala - ilmestyneenä lihassa. Sana
tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.
Tässä alentumisessaan Jeesus tuli tekemään Isänsä tahdon:
"Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi" (Hepr.10:9)

Raamattu osoittaa, että tämä "Katso, minä tulen tekemään sinun

tahtosi" - oli perusta ensimmäisen VT:n liiton mukaisen
pappeusjärjestyksen ja sen uhrien poistamiselle, ja siten - toisen
pystyttämiselle. (Hepr.10:9)
Tämä "toinen" on uusi liitto Jeesuksen veressä; yhden kertakaik-
kisen Jeesuksen uhrin kautta.
Jeesus teki Isän tahdon, ja oli kuuliainen Isälle kaikessa.
Jeesus täytti Jumalan lain vaatimuksen sekä sen liittopohjaisen
edellytyksen. Vielä - Jeesus oli kuuliainen hamaan ristin kuolemaan
asti, sovittaen omalla verellään koko maailman synnin: "Katso, Ju-
malan Karitsa joka ottaa pois maailman synnin!" Jeesus kantoi
lain kirouksen Golgatan ristin puunpäällä kuolemaan, ja näin suoritti

17
loppuun asti lain kirouksen ja tuomion syntiä kohtaan, ristin kuole-
massaan.
Eläinuhrit sekä väärä "sakramentti-uskonto" ei voi poistaa syn-
tiä, vaan niissä on jokavuotinen muistutus synneistä. Varjokuva ei
ole itse asian olemus. Heprealaiskirjeessä 10:10 Raamattu osoittaa,
että Jumalan armosta pelastettujen asema, Jumalan lapsina, on siinä
että - "me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen uhrilla" - ja tämä on
tapahtunut kertakaikkisesti.
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Täs-
sä on syvällinen Raamatun totuus, johon palaan tulevissa teksteissäni.
Jeesus teki kaikessa Isänsä tahdon, ja tämän Jeesuksen tahdon
perusteella, uskosta vanhurskautettu syntinen ihminen, on yhdellä
Kristuksen uhrilla kertakaikkisesti pyhitetty.
Eläin ei voi tehdä Jumalan tahtoa. Eläinuhri VT:ssa oli vain si-
jaisuhrin merkitys, ja siinä varjokuva, tulevasta Jeesuksen uhrista.
Todellinen uhri täytyi myös täyttää Jumalan tahdon, ei vain olla
sijaiskärsijä ja rangaistuksen kohteeksi osoitettu uhri. Jumalan tah-
don vaatimus Jumalan laissa kohdistui ihmiseen; ihmisen sydämeen,
tekoihin ja niistä nousevaan kuuliaisuuteen. Siksi eläinuhri ei koskaan
voinut täyttää Jumalan tahtoa. Ne olivat vain tulevan Jeesuksen Kris-
tuksen täydellisen uhrin varjokuva.
Kuinka tärkeää onkaan tässä erottaa varjokuva (typologia), ja
itse asian todellinen olemus sekä sen todellisuus - toinen toisistaan!
Kuinka surullista se onkaan, että niin roomalaiskatolisissa (ja
muissa kristillisissä) kirkoissa, kuin tulevassa juutalaisten Jerusalemin
temppelissä, - jokavuotiset (ja muut) uhrit todistavat Raamatun to-
tuutta:
- ne eivät koskaan kykene ottamaan pois syntiä
- ja siksi, niissä on jokavuotinen (toistuva) muistutus synneistä

Jeesus Kristus on lain loppu - Jumalan lain tarkoituksen ja sisäl-

lön lopullinen täyttymys ja päätepiste - ollen nyt vanhurskaudeksi
jokaiselle joka uskoo Häneen. Jeesus päätti kykenemättömät ja toistu-
vat VT:n uhrit, ja teki mahdolliseksi synnin kertakaikkisen pois
ottamisen yhden uhrin kautta; Hänen oman sovintoverensä ja ristin

18
yhden uhrin kautta; Hänen oman sovintoverensä ja ristin kuolemansa
kautta.
Jatkuvat ja toistuvat uhrit todistavat, että uhrien tuojilla on pysy-
västi tuntoa synnistä, eli syyllisyyttä ja rangaistusta omassatunnossaan
synnin tekojen tähden. Siksi ne todistavat, että ne eivät tee syntisen
ihmisen sydäntä puhtaaksi, eivätkä myöskään siksi voi pelastaa ih-
mistä pois synnistä.
Tänään on pelastuksen päivä. Jeesuksen uhri on täydellinen syn-
tiuhri. Mikään muu uhri ei koskaan tule ylittämään tätä Jeesuksen ker-
takaikkista Golgatan ristin uhria, jossa Jumala sovitti maailman it-
sensä kanssa.
Tässä, sydämemme Pyhässä Hengessä kerskaa aina,
ja vain Jeesuksesta.

"Mutta hänestä (Jumalasta) on teidän olemisenne

Kristuksessa Jeesuksessa,
joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta
ja vanhurskaudeksi
ja pyhitykseksi
ja lunastukseksi, että kävisi, niin kuin kirjoitettu on:
"Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
(1Kor.1:30-31)

Pyhän Hengen todistus on, että Jeesus on Herra (1Kor.12:1-3).

Jokainen syntinen ihminen, joka on osallinen Jeesuksen täydellisestä
uhrista, Jeesuksen sovintoverestä uuden liiton asettajana ja omien
syntiensä anteeksiantajana -
ei voi kerskaa kenestäkään muusta, kuin Jeesuksesta.

19
RISTIN EVANKELIUMISSA Jumalan heikkous
on väkevämpi kuin ihmiset
2Kor.13:4 "Sillä vaikka Hänet (Jeesus) ristiinnaulittiin, kun Hän
oli heikko, elää Hän kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan
mekin hänessä heikot, mutta me elämme Hänen kanssaan Juma-
lan voimasta teitä kohtaan."

Jumala valitsee sen, joka mitään ei ole - saattaakseen häpeään

sen joka jotakin on. Ristin evankeliumi on maailmalle ja lihalle hullu-
tus. Ihminen halveksii ristin evankeliumia, koska se asettuu ihmisvoi-
maisuutta vastaan. Ristin evankeliumi on loukkaus, syntiselle ja ylpe-
älle ihmiselle.
Ristin evankeliumi kieltää kokonaan ihmisen omavoimaisuuden
- ja sen sijaan se puhuu Jumalan pelastavasta elämän voimasta ihmi-
sen oman heikkouden ja syntisyyden tähden - Jeesuksessa Kristuk-
sessa. Ristin evankeliumi riisuu ihmisen paljaaksi Jumalan edessä -
osoittaakseen ihmisen heikkouden ja syntisyyden kautta Jeesuksen
armon ja rakkauden.
Yhä edelleen - pelastettuina Jumalan lapsina, me otamme ris-
timme seurataksemme Jeesusta, ja tässä - me löydämme heikkoudessa
Jumalan voiman: "olemmehan mekin Hänessä (Jeesuksessa) hei-
kot, mutta me elämme Hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä
kohtaan" (2Kor.13.4)

Jeesus rukoili Getsemanen puutarhassa, sanoen:

"Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni,
minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi"
(Matt.26.24)

Heprealaiskirjeessä Raamattu ilmoittaa:

"Ja lihansa päivinä hän (Jeesus) väkevällä huudolla ja kyynelillä
uhrasi rukouksia ja anomuksia sille,
20
 joka voi hänet kuolemasta pelastaa;
ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden."
(Hebr.5:7)

Risti puhuu meille aina oman itsemme syvällisestä luovutta-

misesta Jumalalle. Vielä enemmän - risti puhuu jopa koko elämämme
menettämisestä Jeesuksen tähden. Jeesus itse antautui tähän heikkou-
teen - ristin kuolemaan - täysin Jumalan voimaan ja rakkauteen
luottaen.

"... vaikka hänet (Jeesus) ristiinnaulittiin,

kun Hän oli heikko,
elää Hän kuitenkin Jumalan voimasta"

Raamattu kehottaa meitä antamaan itsemme Jumalalle eläväksi

uhriksi - Jumalalle otolliseksi uhriksi. (Room.12:1-2) Tämä merkitsee
että me emme enää mukaudu tämän maailmanajan mukaan, vaan
muutumme mielen uudistuksen kautta, tutkiaksemme - mikä on Juma-
lan tahto, mikä hyvää, otollista ja täydellistä. Jumalan rakkaus Jeesuk-
sessa muuttaa mielemme ja sydämemme. Risti murtaa kovan ja hellit-
tämättömän tahtomme, ja johtaa meidät heikkouteen - jossa on Juma-
lan voima.
Ristin ottaminen on meille vastenmielistä. Siinä on häpeä, avut-
tomuus ja heikkous. Se on kaikkea ihmisen arvokkuutta vastaan. Se
asettuu tahtoamme ja halujamme vastaan.
Sen siunaus kuitenkin kätkeytyy sen kautta meihin osoitettuun
heikkouteen.
Siksi, ristin tuleekin todistaa meille - "armottomasti":
"Me emme kykene.
Me emme pysty tekemään sitä, mitä meidän tulisi tehdä".

Heikkouden hyväksyminen, Kristuksen ristin osallisuudessa tuo

elämän voiman ja siunauksen. Kykenemättömyytemme ja mahdotto-
muutemme kääntyy meistä pois päin nyt Jumalan mahdollisuudeksi.
Armoton risti, joka julisti kuolemaa meille itsellemme ja synnillemme,

21
osoittaakin nyt Kristuksen ylösnousemusvoimaan - jossa Jumalan ar-
mo on kaikki kaikessa. Tässä kohtaamme oman heikkoutemme ja syn-
tisyytemme, sekä suuren Jumalan armon ja Jumalan voiman keskinäi-
sen dynaamisen kohtaamispisteen.
Kun luovutamme kaiken Jeesukselle - murtuen Hänen edessään,
tietoisina omasta syntisyydestämme ja kykenemättömyydestämme -
saamme silloin kuulla Pyhän Hengen siunaavat sanat: "Se on täy-
tetty".
Tässä sydämemme puhdistuu lunta valkeammaksi, ja tässä me
rakastumme Kristuksen ristin kautta osoitettuun Jumalan voimaan.
Siitä tulee meidän voimamme - Jeesuksessa. Yhteen kasvaneina Kris-
tuksen ristin kuoleman ja ylösnousemuksen voimassa, me löydämme
ristin osoittamassa heikkoudessa nyt Jumalan voiman.
Kristuksen risti todistaa, että Jeesus on täyttänyt kaiken. Tämä
siunaus on ainoa lähtökohtamme. Olemme Jeesuksen veressä saaneet
syntimme anteeksi; synnin tuomio ja viha on saatu päätökseen Jee-
suksen ristin kuolemassa; Jeesus on täyttänyt kaikessa Isän tah-
don.

"Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset,

ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset."
(1Kor.1:25)

Heikkouden merkitys ristin evankeliumissa perustuu Jeesuksen

täytettyyn työhön, joka asettuu meidän omaa tahtoamme ja tekemis-
tämme vastaan. Kristuksen risti ei tunnusta mitään siitä, mitä me
olemme tai teemme. Se tunnustaa vain - Jumala on rakkaus; Jumalan
heikkous on väkevämpi kuin ihmiset. Siksi ristin kantaminen tulee pe-
lastuneelle Jumalan lapselle rakkaaksi. Se toki aina murtaa; ja se sat-
tuu, ja kuolettaa meidän omaa synnillistä minäämme - mutta tämän
kaiken keskellä Pyhä Henki aina todistaa Jeesuksesta, sanoen: "Se on
täytetty". Pyhän Hengen aikaansaama Kristuksen ristin osallisuus
aina todistaa Jeesuksen kautta loppuun saatetusta työstä. Siksi me
emme kanna ristiä pelastaaksemme sillä itseämme - vaan siksi koska
Jeesus täytti jo kaiken.

22
 Minä olen keskeneräinen, kykenemätön, heikko ja avuton. Mi-
nun lihassani ei asu mitään hyvää. Vaikka minulla on tahto hyvään, en
sitä kuitenkaan voi täysin toteuttaa. Jumalan edessä olen aina vajaa,
syntinen ja riittämätön.
Tässä heikkoudessa ja totuudessa, Kristuksen rististä tulee mi-
nulle kaikkein rakkainta mitä maailmassa on. Heikkona lepään Jee-
suksen täytetyssä työssä - uskon kautta; ja samalla kuin ihmeen voi-
masta, minä otan oman ristini ja alan ymmärtää sen siunauksen omas-
sa elämässäni.
Jumalan heikkous Jeesuksessa oli väkevämpi kuin ihmiset. Jee-
sus tehtiin synniksi, ja tässä heikkoudessa Jumala oli väkevämpi kuin
kukaan muu. Jeesus voitti synnin, saatanan ja kuoleman. Ristin osoit-
tama heikkous ja häpeä, olikin Jumalan voiman todellisuus.
Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Heikkoutemme ja ahdistuk-
semme, eivätkä voimakkaat ihmiset - jotka meitä alistavat - ole kos-
kaan väkevämpiä kuin Jumalan heikkous Jeesuksessa.
Voimme nähdä tämän suunnattoman voiton juuri Jumalan heik-
koudessa, siellä - missä Jeesus ristillä sanoo:
"Se on täytetty".

"Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos ker-
toisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja
Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta -
kukistivat valtakuntia,
pitivät vanhurskautta voimassa,
saivat kokea lupauksien toteutumista,
tukkivat jalopeurain kidat,
sammuttivat tulen voiman,
pääsivät miekanteriä pakoon,
voimistuivat heikkoudesta,
tulivat väkeviksi sodassa,
ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot."
(Hebr.11:32-34)

23
Jeesus kärsi ristin
- ilon sijasta, häpeästä välittämättä
Hebr.12:1-2 "Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi to-
distajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä mei-
tä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juos-
kaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luo-
tuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tar-
jona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui
Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle."

Jeesus ei katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaikka

Hänellä olikin Jumalan muoto. Jeesus tyhjensi itsensä, ja otti orjan
muodon - tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliai-
nen hamaan ristin kuolemaan asti.
Syntisen ihmisen pelastus ja vanhurskautus, yksin uskosta; yk-
sin armosta - perustuu yksin Jumalan tekemään lunastus tekoon
Jeesuksessa. Tämä lunastus - syntisen ihmisen synnin orjuudesta ja
saatanan vallasta vapaaksi ostaminen - tapahtui Jeesuksen alentumisen
ja ristin häpeän kautta. Jeesus oli kuuliainen taivallista Isää kohtaan
hamaan ristin kuolemaan asti.
Vapautemme hinta on Jeesuksen sovintoveri. Lunastus, eli synti-
sen ihmisen pelastaminen; eli vangitun ja sidotun vapaaksi päästämi-
nen - on ristin evankeliumin voimallinen sanoma. Tämä kaikki tapah-
tui vain siksi, että Jeesus kärsi ristin kuoleman - ilon sijasta, ristin tuo-
masta häpeästä välittämättä. Jeesuksen veressä lunastettu syntinen
ihminen, on vapaa kaikesta synnin tuomiosta ja velasta, sekä sen mu-
kaisesta iankaikkisesta kadotuksesta.
Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa:
"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea,
hän kieltäköön itsensä
ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
(Matt.16:24)

24
 Syntisen lunastus Kristuksen veressä - pois synnin ja saatanan
vallasta - johtaa Jeesuksessa pelastuneen oman ristinsä ottamiseen,
itsensä kieltämiseen ja Jeesuksen seuraamiseen. Kristuksen risti alen-
taa meidätkin Jumalan rakkaudessa uskon kuuliaisuuteen, jossa me
itse, ja omat halumme - eivät enää ole elämämme päätekijöitä.
Synnin sijasta meitä hallitsee Jumalan rakkaus,
Pyhässä Hengessä; halu tehdä Jumalan tahto.
Mekin uskovina kohtaamme häpeää Kristuksen ristin tähden,
monessakin kohden. Me häpeämme jopa itseämme, koska me tah-
toisimme olla suuria ja vahvoja; arvostettuja ja kunnioitettuja ihmis-
ten edessä. Me tahtoisimme olla suuria Jumalan miehiä; tehdä suuria
ihmeitä - jopa suurempia kuin Jeesus. Me tahtoisimme olla rikkaita,
kaikista sairauksista vapaita, kauniita, ikinuoria ja siten ihailtuja - jopa
"palvottuja". Kristuksen risti sen sijaan kääntää meidät pois itses-
tämme Pyhän Hengen voiman osallisuuteen - tehdä Jumalan tahto,
häpeästä välittämättä.
Jumalattoman maailman ja uskonnollisen maailman osoittama
häpeä kääntyy meille voitoksi. Se kääntää meidät Jeesuksen luo, ja
syventää ymmärrystämme Kristuksen ristin ihanuudesta ja sen voi-
masta.

Itsensä kieltäminen syntyy Kristuksen ristin voimasta ja sen

osallisuudesta, jossa Pyhä Henki todistaa meille - että silmäin
pyyntö, elämän korska ja lihan himo, ei ole taivaallisesta Isästä.
Me näemme lihan ja synnin teot kauhistuttavina tekoina, joita
pakenemme Kristuksen ristin luo. Ihmisen itsensä palvonta, ih-
misen kerskaaminen itsestään ja voimastaan, tulee meille syn-
niksi - jota haluamme paeta Pyhän Hengen voiman osallisuu-
teen, Kristuksen ristin osallisuuteen. Narsistinen itsensä palvo-
minen tulee epäjumalanpalvonnaksi, joka näyttäytyy ihmisen ko-
rottamisena - ja jota tahdomme paeta Kristuksen ristin luo. Pyhä
Henki todistaa Jumalan suuruudesta - Jeesuksen herruudesta, ei
ihmisen suuruudesta.

25
 Minä en kanna omaa ristiäni elämässäni siksi, että sen kautta pe-
lastaisin itse itseni. Olen osallinen Kristuksen rististä kaikessa pelas-
tuksessa; pyhityksessä, lunastuksessa ja vanhurskautuksessa. Ilman
Jeesusta en voisi olla Jumalan lapsi, enkä edes seurata Häntä.
Minun tulee olla Hänen,
Jeesuksen ristin osallisuudessa,
ollakseni Hänessä, Jeesuksessa.

"...varmasti luottaen siihen,

että Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn,
on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka."
(Fil.1:6)

Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Jeesus on kantanut syntini -

ja Hänen ylösnousemusvoimansa on uskon kautta Häneen juuri omas-
sa heikkoudessani, Hänen ristinsä kautta. En saata jäädä itsesääliin,
enkä epätoivoon - vaikka kohtaankin sitä usein elämässäni - vaan to-
dellinen Kristuksen risti julistaa minut pieneksi, ja Jumalan suureksi.
Tässä on Pyhän Hengen voima; ei siinä että minusta itsestäni tulisi
jotakin - tai minä itse olisin jotakin. Jeesus on kaikki kaikessa - ja
etenkin Herra ja Vapahtaja, omassa heikkoudessani.

Jumalan voimateot kirkastavat aina Jeesusta, ei ihmistä. Pyhä

Henki kirkastaa aina Jeesusta, itsessään heikkojen, ja tässä
Kristuksen ristin voiman tuntevien kohdalla. Pyhän Hengen
todistuksen voima on Jeesuksen voitossa, yli ihmisen, synnin ja
saatanan.
Murtuminen merkitsee aina totista heikkouden ja mahdottomuu-
den kohtaamista. Me tarvitsemme uskovina tätä. Me luotamme liikaa
lihaan, itseemme tai toisiin ihmisiin, emmekä siksi tunne Kristuksen
ristin ja veren voimaa, emmekä myöskään Pyhän Hengen voimaa. Me
tarvitsemme itsellemme kuolemista, pieneksi tulemista - että sydämis-
sämme Pyhä Henki todistaisi Jeesuksen Herraksi.
Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Hän valitsee sen joka mitään
ei ole, saattaen häpeään sen joka itsessään luulee jotakin olevansa.

26
Valinta perustuu Kristuksen ristin kautta osoitettuun Jumalan voimaan
- Jumala on heikoissa väkevä.
Valita Kristuksen risti on ahdas portti. Me emme itse pääse tästä
lävitse. Tämä on totuus, joka meidän tulisi tunnustaa. Tarvitsemme
Pyhän Hengen todistuksen, Jumalan Sanan totuuden mukaisuudessa:

"En enää minä, vaan Kristus minussa".

Apostoli Paavali todistaa, että hän oli Kristuksen kanssa ristiin-

naulittu (Gal.2:19). Tämän hän johtaa raamatulliselle ja totuudelliselle
ristin evankeliumin perustalle:
"...minä elän Jumalan Pojan uskossa,
Hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni.."
(Gal.2:20)
Emme koskaan voi ottaa ristiämme, ja seurata Jeesusta ellemme
tunne tätä Pyhän Hengen todistusta: "joka on rakastanut minua ja
antanut itsensä minun edestäni." Silloin me myös ymmärrämme
Pyhässä Hengessä sanat: "minä elän Jumalan Pojan uskossa".

Jeesus kärsi ristin kuoleman - ilon sijasta, häpeästä välittä-

mättä - että nyt me, Hänen omansa, totisessa Pyhän Hengen voimassa
- olisimme Hänen voitostaan osallisia, ja siten, Hänen rististään osalli-
sia. Jeesus tänäänkin sanoo:

"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea,

hän kieltäköön itsensä
ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. (Matt.16:24)

27
Pelastavan Jumalan armon ehdottomuus -
synti tuomittuna Kristuksen yllä
Gal.2:21 "En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos van-
hurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan
kuollut."

Apostoli Paavali todisti uskostaan Jeesuksessa. Hän oli ristiin-

naulittu Kristuksen kanssa. "Minä olen lain kautta kuollut pois lais-
ta, elääkseni Jumalalle". Uusi elämä nyt merkitsi elämää Kristuk-
sessa "minä elän, en enää minä vaan Kristus minussa."

Mikä tekee mitättömäksi Jumalan armon?

Eikö se, että ihminen luulee itse kykenevänsä saavuttamaan pe-
lastuksen, omien tekojensa ja sen mukaisesti pystytetyn omavanhurs-
kauden kautta?
Jumalan armon ehdottomuus on ahdas portti. Se ei tunnusta
ihmisen omaa hyvyyttä, eikä ihmisen omia tekoja; eikä se myöskään
jaa pelastuksen aikaansaamista ihmisen kanssa - ihmisen ja Jumalan
yhteistyönä. Jumalan armo todistaa yksin Jeesuksesta, jossa Jumalan
teko syntisen ihmisen pelastamiseksi - on tehty kaikissa määrin täydel-
lisesti valmiiksi.
Raamattu sanoo, että jos me kuvittelemme itse lain tekojen (tai
oman luonnollisen ihmisyytemme hyvyyden) kautta saavuttavamme
Jumalan edessä hyväksytyn vanhurskauden, eli Jumalan lain mukai-
sen hyväksynnän ja Jumalan lapseuden - me teemme mitättömäksi
Jumalan armon. Toiseksi, näin tehdessämme - me hylkäämme Jee-
suksen - sillä meidän omavanhurskautemme ja oma hyvyytemme
osoittaa Kristuksen ristinkuoleman turhaksi ja hyödyttömäksi.
Jumala lähetti Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa, synnin
tähden - tuomitsemalla synnin lihassa (Room.8:3). Raamattu osoittaa
tämän tapahtuneen juuri siksi koska lain vanhurskaus ei voinut täyttyä
meissä, oman itsemme ja tekojemme kautta. Jumalan lain ainoa julis-

28
tus meistä oli, että me kaikki olemme vain Jumalan lain rikkojia ja
syntisiä - ja siksi kadotustuomion alaisia.

"Sillä mikä laille oli mahdotonta,

koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden
ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen."
(Room.8:3-4)

Jumalan lain mahdottomuus meitä kohtaan voitetaan Kristuksen

ristissä; Jeesus kantaa synnin tuomion ruumissaan kuolemaan, ja saa
aikaan sovintoverellään syntien anteeksisaamisen, sekä iankaikkisen
lunastuksen (lue > Hebr.9:11-12).
Kristuksen ristin työ pelastaen meidät, ei ole ainoastaan syn-
tien sovitus, vaan myös synnin tuomion täyttyminen Jeesuksen yllä
ristinpuun päällä. Synnin palkka on kuolema - ja tämän Jeesus otti
osakseen, täyttääkseen kuolemassaan Jumalan lain vaatiman tuomion
synnille.
Jeesuksen yllä loppuun saatettu synnin tuomio merkitsee Hänen
kauttaan pelastetuille, että mitään tuomiota synnille Jumalan edessä ei
enää ole. Siksi Raamattu sanoo: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotus-
tuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat". Kristuksen
risti todistaa jo loppuun saatetusta Jumalan lain tuomiosta synnille.
Jumalan armon ehdottomuus Kristuksen ristissä, on syntisen
vanhurskauttaminen; syntisen ihmisen lunastus sekä pyhitys. Jumalan
laki ei missään mielessä kyennyt tähän - laki oli tullut heikoksi ja
mahdottomaksi synnin tähden. Laki vain osoitti ihmisen riittämättö-
myyttä ja sen mukaista tuomiota. Ihmiskunnan yllä lepäsi näin hirvit-
tävä synnin tuomio, sekä synnin velka - synnin tekojen, eli Jumalan
lain rikkomisen tähden.

29
 Jeesus ristiinnaulittuna todistaa Jumalan lain tuomiosta, ja
Jumalan armosta. Viaton Jumalan Karitsa kantaa koko maailman
synnin, ja Hänen yllään on koko Jumalan lain tuomio syntiä kohtaan.
Jumalan lain tuomion ja sen mukaisen vanhurskauden vaatimuksen
poistuminen pelastuneen ihmisen yltä on juuri Paavalin sanoissa:

"Minä olen lain kautta kuollut pois laista,

elääkseni Jumalalle".

Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Kristuksen uhri on täydelli-

nen uhri, jossa Jumalan lain tuomio sai täyttymyksensä, ja jossa suloi-
nen Jumalan armo tuotiin Jeesuksen veressä, kaikkien syntisten ihmis-
ten osaksi.
Kristuksen ristin ehdottomuus on sen osoittamassa Jumalan lain
tuomiossa. Jos hylkäämme Jeesuksen ja Hänen sovintoverensä, jää
synnin velka ja tuomio meidän itsemme päälle. Ehdoton ja pyhä Juma-
lan armo ei voi pelastaa syntistä synnin iankaikkisesta tuomiosta,
muuten kuin Kristuksen uhrin kautta.

"...(Jeesus) joka on tullut meille

viisaudeksi Jumalalta
ja vanhurskaudeksi
ja pyhitykseksi
ja lunastukseksi,
että kävisi, niin kuin kirjoitettu on:
"Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
(1Kor.1:30-31)

Jumalan laki vaati synnille ehdottoman tuomion (Room.6:23),

ja tämän tuomion Jeesus kantoi ristillä. Siksi syntisen pelastava Juma-
lan armo Kristuksen ristissä, on Jumalan lain mukainen synnin ran-
gaistuksen ja tuomion osa Kristuksen yllä - koko maailman synnin
tähden, jossa tämän kautta - on Jeesuksen veressä pelastava ja synnit
anteeksiantava, ehdoton Jumalan armo. -

30
 "...sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa
ja synnin tähden,
tuomitsemalla synnin lihassa."

Kuinka kevyesti me katsommekin ristiinnaulittua Kristusta?

Kuinka kevyenä me pidämmekään Jumalan armoa, jossa syntinen
vanhurskautetaan vapaaksi synnin velasta, ja sen iankaikkisesta tuo-
miosta?
Uskonnollinen maailma ja kirkko, on tuhonnut evankeliumin
pelkäksi muodolliseksi uskon tunnustukseksi ja kuivaksi teologiaksi.
Jeesuksesta puhutaan kyllä syvällisesti ja tunteikkaasti - mutta missä
on todellinen Kristuksen ristin osoittama Jumalan voima? Jumala ei
hyväksy meitä sellaisenaan kuin me olemme. Jumala osoittaa meitä
syntiemme tähden tuomion alaisiksi. Jumala voi hyväksyä meidät yh-
teyteensä vain ristillä tapahtuneen synnin tuomitsemisen ja synnin
sovituksen kautta, Jeesuksessa Kristuksessa.
Väärä evankeliumi kieltää tämän. Se puhuu vain inhimillisestä
hyväksytyksi tulemisesta "sellaisenaan-kuin-olet" - sielullisesta
armollisuudesta ja väärästä rakkaudesta, ilman todellista uudes-
tisyntymistä Jumalan Hengessä. Väärä evankeliumi ei pelasta synnis-
tä, vaan jättää ihmisen syntiensä valtaan - ja siten myös Jumalan tuo-
mion alaisuuteen.
Toiset katsovat Jeesuksen kuolemaa vain inhimillisen kärsimyk-
sen kautta, näkemättä lainkaan - että heidän omat syntinsä tuomitaan
Jeesuksen yllä. Pyhä Henki ei jätä meitä inhimillisen tunteilun varaan,
eikä inhimillisen säälin osaan - suhteessa ristiinnaulittuun Jeesukseen
ja Hänen kärsimykseensä, vaan todistaa, että meidän omat syntimme
ovat Jeesuksen yllä tuomittuina. Kristuksen ristin tulee ulottua meidän
omaan sydämeemme asti - todelliseen parannuksen tekemiseen asti,
ja tässä murtaa kova sydämemme - ja näin johtaa meidät pelastavan
Jumalan armon osallisuuteen.
Ristin evankeliumissa on Jumalan ehdoton tuomio synnille.
Jeesus kantoi tämän Golgatan ristillä. Siksi uskoon tuleminen ei ole
kevyt asia; sillä Jeesuksen kuolemassa kyseessä olivat meidän syn-

31
tiemme rangaistuksen täyttyminen Jeesuksen yllä. Tässä, ehdotto-
massa Jumalan armossa - Kristuksen veressä vanhurskautetun synti-
sen ihmisen sydän muuttuu ja Jumalan Pyhä Henki tulee asumaan
häneen.
Hänestä tulee
Pyhän Hengen temppeli;
Kristuksen ruumiinjäsen,
yhdessä Kristuksen ruumiissa -
joka on Jumalan seurakunta.

"...että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä,

jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen." (Room.8:4)
"...mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa." (Room.8:9)

Uskonkuuliaisuus syntyy vain Kristuksen ristin kautta, Pyhän Hengen

aikaansaamassa uudessa elämässä; Jumalan ehdottoman - ristillä
synnin tuominneen - armon kautta.

"Sen, joka ei synnistä tiennyt,

hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä (Jeesuksessa)
tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi."
(2Kor.5:21)

32
Jumala kuljettaa meitä
voittosaatossa Kristuksessa
2Kor.2:14 "Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa mei-
tä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka pai-
kassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!"

Jumala on saanut Kristuksessa voiton, synnistä, perkeleestä ja

kuolemasta. Jeesus riisui aseet hallituksilta ja valloilta, asetti heidät
julkisen häpeän alaisiksi; Jumala sai heistä Jeesuksen kautta voiton
riemun.
Kristuksen risti pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen,
joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme.
Sen Hän otti pois meidän tieltämme ja naulitsi sen ristiin. Mei-
dän syntivelkamme ja Jumalan lain mukainen tuomio, niin meitä itse-
ämme kuin synnin tekojamme kohtaan, on täytetty Kristuksen yllä,
ristin puun päällä. Tämä on meidän voittomme Jeesuksessa; ja tässä
on meidän voittosaattomme - Jeesuksessa Kristuksessa.
Älköön kukaan riistäkö tätä voittopalkintoa meiltä!

Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan,

joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen
ja pöyhkeilee näyistään
ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
eikä pitäydy häneen (Jeesukseen),
joka on pää ja josta koko ruumis,
nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen,
kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
(Kol.2:18-19)

Tässä Kristuksen ristillä tehdyssä voitossa me olemme

kuolleet synnille, ja tälle maailmalle, ja meidän elämämme on uskossa
Jeesukseen, kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.
33
 Me turvaamme Kristuksen ristin kautta ainoastaan Jumalan
pelastavaan ja voimalliseen armoon, emme mihinkään muuhun:
"kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa". Kun Jeesus - meidän
elämämme ilmestyy, silloin mekin ilmestymme Hänen kanssaan,
kirkkaudessa.
Kristuksen voittosaatto, on Jeesuksessa täysin loppuun
saatetun pelastuksen omistamista. Tässä se on myös Kristuksen
häpeän osallisuutta, tässä maailmassa. Kristuksen risti, ja sen
osallisuus uskovan elämässä - on aina niin voiton kuin häpeänkin
paikka.

Sen tähden, kun meillä on

näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa, ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä
välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
(Hebr.12:1-2)

Raamattu kehottaa meitä panemaan pois kaiken mikä painaa

meitä, ja synnin - joka helposti kietoo meidät,
ja juoksemaan kestävinä edessämme
olevassa uskon kilvoituksessa.
Silmämme ei tulisi olla luodut itseemme - omaan
mahdottomuuteemme; omaan heikkouteemme tai vajavaisuuteemme.
Ei edes siihen, että kuvittelemme itse olevamme vahvoja, hyviä ja
Jumalalle kelpaavia. Meidän silmämme tulee olla kiinnitettynä vain
Jeesukseen - ja tässä, olla voittosaatossa Kristuksessa. Raskaat
taakat painavat meitä, kun yritämme itse kulkea - omassa
voimassamme - uskon tiellä, ilman Kristuksen ristiä.
Golgatan ristin tulee riisua meidät painolasteista
- "en enää minä, vaan Kristus minussa".

34
 "ja minä elän, en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni."
(Gal.2:20)
Tässä voittosaatossa me näemme Jeesuksen ristin osallisuutena
myös sen, että mekin kärsisimme Hänen nimensä tähden. Jeesus
valitsi ristin häpeän, ilon sijasta. Näemmekö me tämän Jeesuksen
silmiemme edessä - juostessamme kilvoituksessamme?
Jeesus valitsi häpeän Isän tahdon tähden, ja kärsi ristin
kauheuden - ollakseen Isälle kuuliainen. Tällainen Jeesus tulee olla
silmiemme edessä, kilvoituksemme keskellä - ristiinnaulittu ja heikko,
ja häväisty, mutta kuolleista ylösnoussut sekä taivaaseen korotettu
Herra Jeesus.

"... ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle..."

Ei kruunua ilman ristiä. Ei taivallista Jumalan kirkkautta ja

valtaa, ilman maallista häpeää ja jumalattomien pilkkaa. Saatana
vihaa Jumalan lapsia, mutta Jeesus on voittanut perkeleen, synnin ja
kuoleman.
Kieltäessämme itsemme, ottaen ristimme - ja näin seuraten
Jeesusta; meidän tulee nähdä silmiemme edessä ristiinnaulittu Jeesus.
Silloin me seuraamme Häntä - ja Hänen kuuliaisuuttaan sekä
voittoaan, ja olemme Hänen riemuvoitostaan osallisia. Synti, perkele
ja kuolema on voitettu!
Itsemme kieltäminen, ottaen ristimme - merkitsee silmiemme
kiinnittämistä Jeesukseen, ei itseemme, maailmaan tai toisiin ihmisiin.
Ristin evankeliumin tulee olla kaikkein tärkein, mihin katsomme.
Emme voi luottaa lihaan emmekä vereen, omaan tahtoomme ja sen
heikkouteen tai voimaan. Silmämme näkevät Pyhässä Hengessä,
Jumalan Sanassa ja uskon vaelluksessa vain ristiinnaulitun ja
taivaaseen nousseen Jeesuksen.

35
 Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa.

Luovutammeko itsemme tässä heikkoudessa seuraamaan vain

Jeesusta? Riittäkö Jeesus pelastamaan meidät? Kun tiedämme oman
syntisyytemme tähden, että mitään muuta toivoa ei ole, kuin Jeesus -
silmämme lepäävät Hänessä ("Jeesus on tie, totuus ja elämä") ilman
omaa vaivaa, ja omaa ahkeruutta. Herra on Hyvä Paimen, joka johtaa
meitä. Meidän oma syntisyytemme ja heikkoutemme pakottaa sil-
mämme Jeesusta kohti. Tässäkin - me kiellämme itsemme, ja luo-
vumme itsestämme. Synti (joka kiusaa) on liian raskas ja mahdotonta
voittaa, siksi vain Jeesus on se johon silmäni kohdistuvat. Hän on
voittanut synnin!
Omantunnon puhtaus, synti taakkojen poistuminen, Kristuksen
veren voima, Jumalan rauha, sekä Kristuksen kärsimysten osallisuus -
ja silloin, jalkamme ovat jo nopeat.

"... juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa..."

Jeesuksella on kaikki valta, taivaassa ja maan päällä. Hän istuu

Jumalan oikealla puolella. Kestävyytemme perustuu Jeesuksen
voiman ja vallan näkemiseen. Ennen kuin Jeesus lähetti
opetuslapsensa julistamaan evankeliumia koko maailmaan Hän sanoi:

"...Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä..."

(Matt.28:18)

Pyhä Henki todistaa aina Jeesuksesta. Pyhä Henki on

Totuuden Henki, jossa vain Jeesuksen voitto on ainoa syntisen
pelastava, todellinen Jumalan voitto. Me emme voita mitään
itsessämme - vaan päinvastoin; me menetämme kaiken,
luottaessamme lihaan ja vereen. Silmämme (kulkusuuntamme ja
hengellinen näkökykymme Pyhässä Hengessä) ja kaikki mitä
hengelliseen elämään tarvitsemme - tulee olla ainoastaan Jeesuksen
varassa. Jeesuksessa me olemme aina Jumalan voittosaatossa!

36
 Maailma sanoo, että risti oli tappion paikka, mutta meille -
Kristuksen risti on Jumalan voiton paikka. Se tyhjentää ihmisen
itsestään, alentaa korkean, nostaa alhaisen - nöyryyttää
omavanhurskaan, pelastaa syntisen. Se pitää meidät uskossa, koska se
riisuu meidät kaikesta omasta voimastamme, lepäämään yksin Pyhän
Hengen voimassa, Jeesuksessa.

Kristuksen voittosaatto on heikkojen,

epäonnistuneiden ja syntisen ihmisten osa,
sillä heille ei jää mitään muuta kuin Kristuksen ristin voitto,
- jossa Jumala voitti kaiken.

"...kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa

Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tun-
temisensa tuoksun." (2Kor.2:14)

37
Oksana totisessa viinipuussa - ristin
evankeliumi ja elämä Jeesuksessa
Jumalan evankeliumi osoittaa Kristuksen ristin kautta syntisen
ihmisen täydelliseen riippuvuuteen Jeesuksesta. Ristin evankeliumi on
heikkojen ja syntisten pelastaja.
Syntiemme suuruus ja niiden iankaikkisen tuomion mittaamat-
tomuus, painaa meidät Golgatan ristille - Jeesuksen luo, jossa synti-
taakkamme otetaan pois yltämme, ja meidät puetaan saastaisen synnin
lian sijasta puhtaaseen ja lumen valkeaan Jeesuksen vanhurskauteen.
Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä, ja näin
liittää meidät Pyhän Hengen kautta elämänyhteyteen Jeesuksen kans-
sa. Uskon kuuliaisuus Pyhässä Hengessä - saa meidät pitämään Hä-
nen käskynsä, ja rakastamaan tässä Herraa koko sydämestämme. Ku-
ka tähän pystyisi? Ei kukaan meistä itsestämme. Elämän siksi täytyy
tulla Jeesuksesta, Pyhässä Hengessä.
Oksan tulee olla kiinni viinipuussaan.
"Siitä me tiedämme
pysyvämme Hänessä (Jeesuksessa)
ja hänen pysyvän meissä,
että Hän on antanut meille Henkeänsä".
(1Joh.4:13)
Olemmeko me jo puhtaat sen Sanan tähden, jonka Jeesus on
meille puhunut? (Joh.15:3) Usko tulee kuulemista, kuuleminen Kris-
tuksen Sanan kautta. Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Hän on tie, to-
tuus ja elämä. Kristuksen risti on voittomme, synnistä, perkeleestä ja
kuolemasta.
Jeesus kehottaa meitä pysymään Hänessä: "Pysykää minussa,
niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itses-
tään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa."
(Joh.15:4). Kuinka suloinen kehotus tämä onkaan! Jeesus ei vaadi
minua tekemään itsestäni jotakin - ei edes muuttamaan itseäni Juma-

38
lalle kelpaavaksi, vaan vain pysymään Hänessä, uskon kautta Hänen
vereensä.
Kuinka paljon saatana onkaan eksyttänyt ihmistä, etsimään
"jumalaa" itsestänsä. Elämme ajassa, jossa ihmisen henkinen kasvu, ja
sen mukaiset henkiset harjoitukset viettelevät ihmisiä väärään evanke-
liumiin. Näissä opeissa ei ole Kristuksen ristiä - ei syntisen ihmisen
elämänriippuvuutta Jeesuksesta, vaan ihmisen oma henkinen tie, it-
sensä jumalaksi tekemiseen.
Kristuksen risti antaa valoa pimeään maailmaan. Se todistaa
meille, että kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkka-
utta vailla. Jumala vanhurskauttaa syntisen vain sen lunastuksen kaut-
ta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan kirkkauden osallisuus
on Kristuksen ristin osallisuudessa, ja Jeesuksen veren osoittamassa
syntisen lunastuksessa. Teurastetun Karitsan elämän kirjassa on vain
niiden nimet, jotka Jeesuksen veri on saanut pestä lunta valkeam-
maksi.
Viinipuun oksa ei itse tuota hedelmää. Se vain kantaa hedel-
mää. Miten suloinen ristin evankeliumin sanoma tämän onkaan! Ju-
mala puhdistaa meitä, ja rakkaudellaan hoitaa meitä, että me Kristuk-
sessa pysyisimme, ja Jeesuksen voiton kautta - kantaisimme hedelmää
Jumalalle.

Hedelmän kantaminen on elämänyhteyttä, elämän antajaan.

Se katsoo meistä pois päin, Häneen - jossa kaikki elämä on; se
on Jeesukseen.

Vahvat ihmiset eivät tarvitse Jeesusta. He riippuvat kiinni vain

itsessään, ja omassa viisaudessaan ja voimassaan, tuntematta ristin
evankeliumia: "tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan sil-
missä."; "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi"
(1Kor.2:19-2). Ylpeys, korska ja omavanhurskaus kieltää Jeesuksen.
Se korottaa ihmistä ja ihmisen hyvyyttä, eikä siksi tunnusta Jeesusta
syntisen pelastajaksi.

39
 Mikä saa sinut tänään riippumaan kiinni,
uskon kautta - kuin oksa - Jeesuksessa?
Mikä on se todellinen syy ja motiivi, miksi uskot Jeesukseen?

Meidän tulee kohdata itsemme totisessa Jumalan Sanan totuu-

dessa, kiertelemättä lainkaan totuutta omasta itsekkäästä ja syntisestä
luonnostamme.
Me tahdomme olla oikeammassa kuin Jumala!
Me tahdomme olla voimakkaampi ja viisaampia kuin Jumala!

Ristin hullutus nöyryyttää itseviisaan ja omavoimaisen. Se

sanoo: "Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset". Tämä ei voi
avautua luonnolliselle ihmiselle. Pyhä Henki vain kykenee kirkasta-
maan Jeesuksen ja ristin evankeliumin hullutuksen, syntiselle pelas-
tukseksi.
Hengen hedelmä on Kristuksen elämää meissä. Meidän tulisi
olla "vain" oksia Jeesuksessa; ja tässä tunnustaa että me itse emme voi
kantaa hedelmää Jumalalle. Evankeliumi vielä julistaa: "Sinun ei pi-
däkään yrittää kantaa hedelmää itsessäsi!" Ristin evankeliumi kuolet-
taa oman itsemme kuvitelmat, ja tuo siinä totuuden sydämillemme.
Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta, ei ihmistä.
Iankaikkinen Jumalan rakkaus liittää meidät Jeesukseen.
Tätä Jumalan rakkautta Jeesuksessa ei voi suuret vedet sammuttaa,
eikä virrat sitä tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa ta-
varat tämä rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin.
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä,
mutta minulla ei olisi rakkautta,
olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja
ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon,
ja vaikka minulla olisi kaikki usko,
niin että voisin vuoria siirtää,
mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni
köyhäin ravinnoksi,

40
 ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi,
mutta minulla ei olisi rakkautta,
ei se minua mitään hyödyttäisi."
(1Kor.13:1-3)
Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme; mutta
suurin niistä on rakkaus.
Synnin haavoittama ja murtama sydämemme on kuin katkaistu
oksa, joka liitetään totiseen viinipuuhun - Jeesukseen. Myrskyn
raastama ja kuiva oksa alkaa versomaan elämää ja hedelmää, Jumalan
rakkauden ja armon voimasta. Elämänyhteys Kristukseen on Jumalan
Pyhässä Hengessä, ja Jumalan Sanan totuudessa. Oksa lepää
viinipuussa uskon ja toivon kautta, mutta sen elämänvoima on
iankaikkinen Jumalan rakkaus, Jeesuksessa.
Kristuksen risti julistaa meille avointa elämän tietä
Jeesuksessa. Jumala Kristuksessa, pyyhki pois sen kirjoituksen
säädöksineen, joka oli meitä vastaan, ja oli meidän vastustajamme.
Hän otti sen pois meidän tieltämme ja naulitsi sen ristiin.
Pelkoa rakkaudessa ei ole, vaan täydellinen Jumalan rakkaus
karkottaa kaiken pelon. Kristuksen risti on poistanut rangaistuksen
(pelon) yltämme - tuonut osaksemme Jumalan rakkauden ja elämän.
Rangaistuksen pelko ja esteet otettiin pois tieltämme, Kristuksen
ristissä. Näin oksa saa esteettömän yhteyden viinipuuhun, jossa yksin
on elämä.

"... Hän otti sen pois meidän tieltämme

ja naulitsi sen ristiin."
(Kol.2:14)
Oksa lepää puussa, ja on sen elämästä osallinen. Kovat tuuletkin
voivat sitä toisinaan ravistella, kuin myös rankkasateet, talven halla ja
pakkaset, sekä synkät pimeät yöt.
Silti tämä oksa lepää tässä kaikessa vain puussa kiinni, siitä
hellittämättä - ja selviää elossa, tästä kaikesta ahdistuksesta.

Kuinka suuri onkaan Jumalan rakkaus Jeesuksessa

- Kristuksen ristissä, joka ei meitä hylkää eikä jätä!

41
Psalmi 23

Herra on minun paimeneni,

ei minulta mitään puutu.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään;
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
Hän virvoittaa minun sieluni.
Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,
en minä pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani;
sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni
silmien eteen.
Sinä voitelet minun pääni öljyllä;
minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken
elinaikani;
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti.

42
Jeesus on tie, totuus ja elämä
- elävä tie Jumalan kaikkeinpyhimpään
Joh.14:6 "Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä;
ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."

Pyhä Henki osoittaa, että tie Jumalan kaikkeinpyhimpään on vie-

lä ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo edes-
sämme. Mikä on tämä etumainen maja josta Hebr.9:6-10 puhuu?
Se on vanhan liiton mukainen temppelipalvelus, jossa uhrattiin
lahjoja ja uhreja, mutta jotka eivät koskaan kyenneet tekemään täydel-
liseksi omassatunnossaan sitä, joka tätä jumalanpalvelusta suoritti.
Ne olivat lihan sääntöjä - jotka olivat voimassa uuden järjestyksen, eli
uuden liiton aikaan asti (Hebr.9:9-10)
Näemme siis, että voimaton VT:n mukainen temppelipalvelus ei
kyennyt ilmoittamaan tietä kaikkeinpyhimpään. Tämä, koska siinä
suoritetut uhrit olivat mahdottomia poistamaan syntiä, ihmisen ja
Jumalan väliltä.

"Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri

voi ottaa pois syntejä."
(Hebr.10:4)

Ristin evankeliumi on sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnous-

seesta Jeesuksesta. Hän on kertakaikkinen ja ainoa uhri, joka ilmoit-
taa Jeesuksen sovintoveren kautta tapahtuvan syntisen vanhurskautta-
misen - pois synnin tuomiosta ja sen velasta - sekä tässä lunastukses-
sa, uuden elävän tien, joka käy läpi esiriipun Jumalan kaik-
keinpyhimpään asti. Meidän esteenämme voi olla väärä jumalanpal-
velus. Olipa se sitten VT:n mukaista temppeliuhraamista, tai toistuvaa
kirkollista sakramentaalista "kristuksen"-uhraamista messu-uhrissa.
Nämä molemmat ovat meille vakava este, Jumalan kasvojen eteen
pääsemiselle. Ne eivät perustu kertakaikkiseen Kristuksen uhriin,

43
vaan toistavat uhritoimitustaan, ja näin ovat esteenä Jumalan kaik-
keinpyhimpään pääsemiselle.

Me tarvitsemme vain yhden,

jo suoritetun uhrin syntiemme tähden - Jeesuksen Kristuksen.
Me tarvitsemme Jeesuksen, joka yksin on tie, totuus ja elämä.

Jumalan lain osoittama tuomio syntiä kohtaan painaa ihmisen

omaatuntoa. Synnin teot todistavat meidät syntisiksi, ja tässä - me
joko käännymme Jeesuksen puoleen syntiemme kanssa, tai paadu-
tamme itsemme, tai turvaamme itsemme vääriin ja voimattomiin uh-
reihin ja uskonnollisiin jumalanpalveluksiin.
Pyhä Henki osoittaa ihmisen syntiseksi ja syntiensä tähden
tuomionalaiseksi Jumalan edessä. Jumalan armo Kristuksessa poistaa
synnin tuomion ja pesee Kristuksen veressä syntisen puhtaaksi kai-
kesta synnin liasta. Pyhä Henki todistaa Kristuksen veren voiman, yli
synnin ja tuomion.
Syntisen vanhurskauttaminen on yhden kertakaikkisen Kristuk-
sen uhrin voima, pukea jumalaton ja Jumalan lakia rikkonut ihminen
nyt Jeesuksen vanhurskauteen. Tässä ei ole toistuvia uhreja vaan yksi,
täydellinen Jeesuksen uhri.
Tällöin ristin evankeliumi Kristuksen veressä poistaa meidän
tieltämme Jumalan lain osoittaman tuomion ja sen pelon, omia synte-
jämme kohtaan. Ristin evankeliumi Jeesuksessa todistaa meille, että
emme tarvitse enää jatkuvia uhreja syntiemme tähden. Lamaannuttava
ja Jeesus-tielle pääsemisen estävä rangaistuksen pelko poistuu, ja ti-
lalle tulee Pyhän Hengen antama todistus Jeesuksen veressä olevasta
syntien anteeksisaamisesta, sekä Jumalan lain tuomionalaisuudesta
pois pääsemisestä.
Syntitaakkamme ja esteemme otetaan pois edestämme, jotta Ju-
malan armo Kristuksessa avaisi eteemme pyhän ja elävän tien:
Jeesus on tie, totuus ja elämä!

Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne

ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen,

44
 teidät Hän teki eläviksi yhdessä Hänen kanssaan,
antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen,
joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme;
sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta
ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi;
hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
(Kol.2:13-15)

Jumala tekee syntisen ihmisen eläväksi Kristuksessa, antaen

kaikki synnit anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä. Elämä
Kristuksessa on elämää Pyhässä Hengessä, jossa me näemme avoimen
ja esteettömän elämän tien - Jeesuksen yhteydessä. Kristuksen veren
kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään. Tällöin väärät uhrit ja
toistuvat sakramentaaliset kirkkopalvelukset siirtyvät sivuun - sillä ne
ovat vain esteenä Jumalan luo pääsemiselle; kuten myös rangaistuksen
pelko sekä syyllisyys, ja tuomionalaisuus poistuvat Kristuksen veressä
- jotka nekin ovat esteenä Jumalan luo tulemiselle.
Pyhä Henki tuo myös itsessään heikon ja aran ihmisen, väärässä
lainalaisessa pelossa ja väärässä syyllisyydessä vangitun uskovan
ihmisen Jumalan lasten vapauteen, elävään yhteyteen Jumalan kanssa,
Jeesuksen kautta. Oma riittämättömyytemme ja meihin kohdistuva
vaatimuksen alaisuus poistuu, ja näiden sijasta me rohkaistumme
Kristuksen antamassa Hengen vapaudessa oikeaan Jumalan
rakkauden osallisuuteen, sekä uskon vaellukseen.
Pyhä Henki todistaa Jeesuksen voitosta ja elämästä!

"Pelkoa ei rakkaudessa ole,

vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon,
sillä pelossa on rangaistusta;
ja joka pelkää,
se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa."
(1Joh.4:18)

45
 Jumalan rakkaus on annettu meille Kristuksen ristissä.
Valheellista rakkautta myydään uskonnollisessa, sielullisessa ja
jumalattomassa muodossa, ja nämä pettävät monia. Pyhän Henki
todistaa Jeesuksesta tienä, totuutena ja elämänä, ja jossa yksin
Jumalan rakkaus on meille annettu.
Jumalan rakkaus tulee kohdallemme Kristuksen veren kautta.
Muuten emme pääse vapaaksi rangaistuksen pelosta, synnin
syyllisyydestä. Muuten me turvaisimme itsemme vääriin uhreihin ja
väärään itsevalittuun jumalanpalvelukseen, Jeesuksen sijasta. Me
tarvitsemme Pyhän Hengen todistuksen Jumalan voimasta ja
rakkaudesta vain ristiinnaulitussa Jeesuksessa.

"...meillä siis, veljet,

on luja luottamus siihen,
että meillä Jeesuksen veren kautta
on pääsy kaikkeinpyhimpään.."
(Hebr.10:19)

Luja luottamus ei nouse vääristä uhreista, eikä väärästä

jumalanpalveluksesta, vaan Jeesuksen veren voiman tuntemisesta.
Siellä tuomittu saa oikean Jumalan armon. Siellä katseemme kääntyy
pois omista teoistamme Jeesuksen voittoon, sillä Kristuksen risti ei
koskaan voi tunnustaa ihmisen tekoja, Jumalan tekemän teon rinnalla.
Risti riisuu ihmisen pois kaikesta omasta ansiostaan, ja teoistaan,
uskossa lujasti luottamaan Kristuksen veren antamaan voittoon.
Pelkäämmekö me tänään lähestyä pyhää ja kaikkivaltiasta Jumalaa?
Olemmeko me eksyneet väärien uhrien, väärän ja turhan
jumalanpalveluksen osallisuuteen?
Onko edessämme sellaisia esteitä, jotka eivät anna meidän
lähestyä Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa, kaikella rohkeudella?
Jeesus sanoi: "...ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun
kauttani." (Joh.14:6).

Tämä on ristin evankeliumi. Se sulkee pois kaikki muut tiet,

muut väärät uhrit, jumalanpalvelukset sekä opetukset. Se on Pyhän

46
Hengen todistus Jeesuksesta, ainoana syntisen pelastajana. Kukaan ei
voi tulla Isän Jumalan tykö muuten kuin Jeesuksen kautta.
Ristin evankeliumi on ehdoton. Se ei sovittele uskonnollisen
maailman kanssa, eikä se tunne mitään muuta uhria syntisen ihmisen
pelastukseksi kuin Jeesuksen Kristuksen. Langetessamme, saamme
tehdä parannuksen - tunnustaa syntimme Jeesukselle, ja uskoa ne
Hänen yhden ja täydellisen uhrin kautta jo sovitetuiksi. Tässä me
emme tarvitse jatkuvaa uhraamista, vaan uskon - yhteen ja
täydelliseen Jeesuksen uhriin. Tätä on ristin evankeliumi.
Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi;
mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä,
Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. (1Joh.2:1 )
Puolustajamme Jeesus on Isän oikealla puolella. Siksi emme
tarvitse toistuvia uhreja emmekä kirkollisia messu-uhreja. Jeesus
nousi kuolleista ja on Isän oikealla puolella, täydellisenä uhrina
meidän syntiemme tähden. Jeesuksen Kristuksen veri on taivaallisessa
kaikkeinpyhimmässä, meidän hyväksemme.
Tänään saamme antaa Pyhän Hengen todistaa sydämillemme
todellisen elävän tien,
Jumalan Sanan totuuden mukaan:
Jeesus sanoi: "Minä olen tie ja totuus ja elämä".

47
Kristuksen ristin voitto
pimeydestä ja sen vallasta
Joh.1:4-5 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja
valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt."

Jeesus Kristus on totinen Jumalan valkeus. Hän on Sana, joka

oli alussa Jumalan tykönä, ja oli Jumala. Tämä Sana tuli lihaksi, ja
asui keskellämme. Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttansa. Tämä
elämä, joka Jeesuksessa on - on ihmisten valkeus.
Kristuksen kirkkauden evankeliumin kautta loistaa tämä elä-
män valkeus Jeesuksessa - Hänessä joka on näkymättömän Jumalan
kuva. (2Kor.4:4; Hebr.1:3; Kol.1:15)

Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa,

niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
niissä uskottomissa,
joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut,
ettei heille loista valkeus,
joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
Hänen, joka on Jumalan kuva.
(2Kor.4:3-5)
Getsemanen puutarhassa Jeesus antoi itsensä vangittavaksi,
tuomittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Tämä hetki oli pimeyden valta,
joka luuli tilaisuutensa tullessa voittavansa Jumalan valkeuden ja
kirkkauden, ristiinnaulitsemalla Jeesuksen. Kuinka väärässä pimeyden
valta tässä olikaan! Se ei voinut käsittää, eikä ymmärtää että tämä
Jumalan kirkkaus ja valkeus aina voittaisi pimeyden.

"Ja valkeus loistaa pimeydessä,

ja pimeys ei sitä käsittänyt. (*)" (Joh.1:5)
(*) Kreikassa κατέλαβεν, "käsittää" voidaan myös kääntää - "saada omistukseensa; kukistaa - ja
siten ottaa oman valtansa alaisuuteen".

48
 "Minä (Jeesus) olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhä-
kössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on
teidän hetkenne ja pimeyden valta."
(Luuk.22:53)
Jumalan enkelit olivat olleet Jeesuksen maallisen elämän osalli-
suudessa - Häntä auttaen, kuten perkeleen kiusatessa Jeesusta 40 päi-
vän paaston aikana (Matt.4:11). Näin myöskin tapahtui Getsema-
nessa, Jeesuksen rukoillessa (Luuk.22:43). Mutta nyt - pimeyden val-
lan hetkenä, Jumalan enkelit eivät tulleet enää tämän taistelun osaksi,
vahvistaakseen Jeesusta. (Matt.26:52-56)
Jeesus oli Jumalan Karitsa, joka ei suutansa avannut. Jeesus ei
taistellut vangitsemisensa ja ristiinnaulitsemisensa hetkellä tätä pimey-
den valtaa vastaan. Jumalan enkelit jäivät nyt sivuun, katsomaan
pimeyden vallan ilmestymistä Jumalan Karitsan, Jeesuksen yllä.
Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset. Jumalan kirkkaus
ja valkeus Jeesuksessa - loistaa yli pimeyden, vaikka pimeys luulisi-
kin sen kukistavansa. Pimeys ei koskaan kukista Jumalan valkeutta.
Hän (Jeesus) riisui aseet hallituksilta ja valloilta
ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi;
hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
(Kol.2:15)

Ristin evankeliumi julistaa Jeesuksen voittoa pimeyden val-

loista. Tämä voitto ei ollut suoranaista taistelua pimeyttä vastaan,
vaan Kristuksen ristissä tapahtunutta pimeyden vallalle antautumista.
Jeesuksen voitto pimeyden valloista tapahtui ristillä - siinä missä Hän
oli kaikkein heikoimmillaan, pilkattuna ja häväistynä. Tässä Jeesus
jätti itsensä täysin taivaallisen Isän käsiin, kaiken pimeyden keskellä.
Tässä - Jumalan rakkaus ja sen iankaikkinen kirkkaus loisti ristiin-
naulitun Jeesuksen kautta yli pimeyden vallan - ja tässä kukisti perke-
leen, kuoleman ja synnin.

Pimeyden valta käytti oikeudellista ja lakipohjaista valtaansa

Jumalan Poikaa Jeesusta kohtaan. Mutta Jumalan rakkaus voitti tämän

49
pimeyden, ja toi Kristuksen haavoissa esiin armon, pelastuksen ja elä-
män. Jumalan vanhurskaus ilmestyi Kristuksen uhrin kautta pelastuk-
seksi kaikille ihmisille, jotka Jeesukseen uskovat. Jeesuksen veri so-
vitti synnin Jumalan kasvojen edessä, ja tässä - myös koko synnin
tuomio, toteutui Jeesuksen yllä.

Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen

eikä suutansa avannut;
niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijänsä edessä,
niin ei hän suutansa avannut.
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois,
mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli?
Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;
minun kansani rikkomuksen tähden
kohtasi rangaistus häntä.
(Jes.53:7-8)

Pimeydellä ei ole mitään valtaa Jumalan kirkkauden

ja valkeuden edessä.
Valkeus loistaa aina yli pimeyden, ja kukistaa sen.
Totuus aina voittaa valheen.
Jumalan vanhurskaus voittaa synnin.
Jeesus voittaa kuoleman ja saatanan.

Ristin evankeliumin hullutus puhuu Kristuksen rististä

Jumalan voimana. Voima ei ollut taistelussa pimeyttä vastaan,
enkelien eikä miekkojen kanssa.
Voima ei ollut Jeesuksen sanoissa "minä olen", vaikkakin
tämän voimasta Hänen vangitsijansa kaatuivat maahan.
Voima oli siinä -
että Jeesus antoi itsensä vapaaehtoisesti,
rakkaudesta Isään ja koko maailmaan ristiinnaulittavaksi.
Sen tähden Isä minua rakastaa,
koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.

50
 Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se,
ja minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
(Joh.10:17-18)

Pimeyden valta Getsemanessa ja Golgatalla - oli sittenkin

Jumalan vallan osoitus ja sen alaisuudessa tapahtunut Kristuksen
voitto. Saatana ei koskaan ole suurempi kuin Jeesus. Jeesuksella on
kaikki valta, taivaassa ja maan päällä. Jeesus antoi itsensä, koska
tämä valta oli Hänelle annettua, Jumalan Poikana ja Jumalana:
"Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen
käskyn minä olen saanut Isältäni."
Kristuksen risti puhuu meille suloisesta Jumalan Pojan
kuuliaisuudesta, ja siinä iankaikkisen Jumalan rakkauden
ilmestymisestä, meitä kaikkia varten. Ristin hullutus siksi katsoo
Jumalan voimaa ja rakkautta sellaisena Jumalan valtana, joka voittaa
pimeyden sille antautumalla. Se riisuu pimeyden aseistansa ristin
heikkouden ja kuoleman kautta, osoittaen valkeutensa loisteen
pimeyden yli, sille antautuneena.

"Sillä sana rististä on hullutus niille,

jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima."
(1Kor.1:18)

Ateistisessa Neuvostoliitossa toimi järjestö, joka etsi kristittyjä,

vangitakseen heitä ja siten rangaistakseen heitä. Kerrotaan, että eräs
nuorimies, vainotessaan kristittyjä - Jeesuksen omia - kun hän oli
lyömässä väkivaltaisesti uskovaa naista, kuuli hän tämän naisen
rukoilevan: "Isä anna hänelle anteeksi. Avaa hänen silmänsä Jeesus,
että hän näkisi". Tämä nuorimies pysähtyi, ja ihmetteli miksi tämä
nainen rukoili hänen puolesta, ei itsensä puolesta. Hänhän oli juuri

51
kohtaamassa hirvittävän kivun ja tuskan, ja kuoleman - uskonsa
tähden? Jokin tarttui tämän miehen käsivarteen, eikä hän kyennyt
saattamaan loppuun iskuansa. Tämä mies myöhemmin itse löysi
Jeesuksen. (lainaus kirjasta: "The Persecutor" Sergei Kourdakov)
Ristin evankeliumi on voima Jumalan rakkaudessa. Ristin
evankeliumin voima on siinä Jumalan rakkaudessa, joka voittaa
heikkoudellaan pimeyden. Tämä on hullutus maailmalle. Jeesus
ristiinnaulittuna on maailmalle häpeän, pilkan ja heikkouden perikuva.
Vain epäonnistunut ja rikollinen olisi ristiinnaulitun perikuva, ei
kukaan muu.

Mutta meille -
jotka tunnemme ristin evankeliumin voiman,
Jeesuksessa - me tiedämme,
että juuri tässä, pimeyden valta kukistettiin.
Jumalan rakkauden ulkonainen heikkous Kristuksen ristillä
olikin voimakkain Jumalan voiman kirkkauden ilmestys.
Valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt!

Taistelu ei ole lihaa, eikä verta vastaan. Sota-aseemme ei ole

lihalliset, ihmisvoimaiset - eivätkä siksi perustu luonnollisen ihmisen
käsitykseen voimasta ja vallasta. Todellinen Jumalan voima on aina
Kristuksen ristissä, sillä se julistaa Jumalan rakkauden voittoa yli
synnin, perkeleen ja kuoleman. Tässä - Jumalan valkeus loisti, eikä
pimeys sitä käsittänyt, eikä saanut sitä kukistettua oman valtansa
alaisuuteen.

Pimeys ei tunne Jumalaa, eikä Jeesusta.

Pimeys ei tunne totuutta, eikä totista Jumalan rakkautta.
Siksi - pimeys aina, loppujen lopuksi -
tuhoutuu omaan pimeyteensä ja syntiinsä,
totisen Jumalan valkeuden edessä,
Jeesuksen edessä.

"...niin silloin ilmestyy tuo laiton,

52
jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä
ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä...."
(2Tess.2:8)

53
Ristin evankeliumi voittaa
maailman vihan ja vainon
Joh.15:21 "Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni
tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt."

Raamattu kutsuu niitä ihmisiä autuaiksi, joiden rikokset ovat

anteeksi annetut, ja joiden synnit ovat peitetyt. Autuas on se mies,
jolle Herra ei lue syntiä. (Room.4-7-8)
Kuinka monesti me katsommekin Jumalan armoa, kuin epäoi-
keutettua tekoa. Rikollisen ja syntisen pelastuminen Kristuksen veres-
sä, on meille ihmisille suuri loukkaus, jota vastaan nousemme. Juma-
lan armoteko Jeesuksessa on meille loukkaus.
Jumalan armoa vastaan noustaan kaikin tavoin. Se on aina ihmi-
selle loukkaus. Syynä lienee se -
että ihminen ei voi hyväksyä pelastusta pelkkänä lahjana, jonka
Jumala osoittaa Poikansa Jeesuksen uhrin kautta, kaikille syntisille
ihmisille - ilman mitään erotusta.
Jeesus sanoi,
"Autuaita ovat hengellisesti köyhät,
sillä heidän on taivasten valtakunta."

Jeesuksen sanat tuntuvat loukkaavilta. Eikö ihmisen tulisi olla

hengellisesti kykenevä ja täten rikas, että hän saisi oikeuden taivasten
valtakuntaan?
Mutta ei.
Kyse onkin hengellisestä köyhyydestä, johon Jumalan armo voi
vain asettua. Tässäkin me näemme ristin hullutuksen, joka saa
maailman usein aivan raivoihinsa. Ihminen menettääkin nyt omat
ansionsa, ja nyt -
köyhästä tuleekin Jumalan armosta, rikas!

"Sillä te tunnette meidän Herramme

54
 Jeesuksen Kristuksen armon,
että hän,
vaikka oli rikas,
tuli teidän tähtenne köyhäksi,
että te hänen köyhyydestään rikastuisitte."
(2Kor.8:9)

Alentuneen Jumalan Pojan rakkaus, sinua kohtaan - on sinun ai-

noa hengellinen rikkautesi. Tästä emme voi, emmekä saa antaa pe-
riksi senttiäkään. Tässä emme voi enää kerskata itsestämme - emmekä
ajallisen menestyksemme osasta. Voimme vain nähdä sen Jumalan
rakkauden, joka ei etsinyt omaansa - vaan tyhjensi itsensä, ja otti orjan
muodon - tuli ihmisten kaltaiseksi, ja oli siinä kuuliainen hamaan ris-
tin kuolemaan asti. Tämä rakkaus on ainoa ihmisen pelastus.
Jumala on valinnut ne, jotka ovat maailman silmissä köyhiä,
olemaan Kristuksessa rikkaita - Jumalan Pojan uskossa, ja siinä ole-
maan sen kuningaskunnan perillisiä, jonka Jumala on luvannut niille,
jotka Häntä rakastavat. Alentunut Jumalan Poika, Jeesus - ei kelpaa
itsekylläiselle ja itsessään hyvälle ihmiselle. Hän vain halveksii ristin
evankeliumia, ja ennemmin luottaa itseensä ja tekoihinsa, kuin Juma-
lan armoon!
Jumala valitsi sen mikä ei mitään ole, saattaakseen häpeään
sen joka jotakin on. Jumala valitsi hengellisesti köyhät, tehdäkseen
heidät Kristuksessa rikkaiksi, ja samalla näyttääkseen hengellisesti
itsessään rikkaille, että he - olivat ilman mitään taivaallista rikkautta.
Jospa näkisivätkin nyt köyhyytensä!
Jumalan lupaukset koskevat hengellisesti köyhiä, murheelli-
sia, hiljaisia - niitä jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta; laupiaita,
puhdassydämisiä sekä rauhantekijöitä. Vain hengelliseen köyhyyteen
astuvat Jumalan lupaukset, Hänen rakkautensa ja sen lohdutukset.
Se joka itsessään ei mitään tarvitse,
ei voi myöskään mitään saada.
Itsekylläisyytemme on suurin este Jumalan rikkauksille!

55
 Jeesus sanoo:
"Autuaita ovat ne,
joita vanhurskauden tähden vainotaan,
sillä heidän on taivasten valtakunta.",

- joka on muodoltaan aivan vastaava

kuin tätä edeltäneet Jeesuksen sanat:

"Autuaita ovat hengellisesti köyhät,

sillä heidän on taivasten valtakunta."

Hengellisen köyhyytemme olennaisin osa, on kyvyttömyytemme

itsessämme olla Jumalalle kelpaavia. Tämän usein unohdamme.
Ajattelemme enemmän armolahjoja, tai muita tekoja, joissa
haluaisimme olla itsessämme hengellisesti rikkaita - saada huomiota
ja kunniaa itsellemme. Saatana pettääkin monia pelkkään maalliseen
rikkauteen ja menestykseen, ja näin tarkoituksella tuhoaa monien
uskon. Voi niitä jotka käyttävät hengellisyyttään ja sen ulkonaista
voimaa maallisen rikastumisensa välineenä! Kuinka he tällä
pilkkaavatkin ristin evankeliumia!

Mutta ei - rikkautemme Kristuksessa on aina perustaltaan

ristin evankeliumin antamaa rikkautta. Minä itsessäni
köyhänä - mutta Kristuksessa rikkaana.

Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä.

Meidän tehtävämme on seistä kaikkea luopumusta, uskonnollista
sovittelemista ja syntiä vastaan, Jumalan Sanan totuuden kautta. Ristin
evankeliumi ei ole Jumalan Sanan totuuden vähättelemistä, vaan sen
suureen arvoon asettamista. Rakkaus Jumalaan ja Jumalan vanhurs-
kaus Kristuksessa, asettaa meidät tälle paikalle.
Mutta ei silti tässäkään niin, että me olisimme jotakin.
Olemmehan kuulleet meille sanottavan:
"Kuka sinä kuvittelet olevasi, tuomitessasi syntiä ja maailmaa?"

56
 Me tulimme tähän elämään hengellisen köyhyyden kautta, ja yhä
- tuntien itsemme; olemme sitä yhä omassa itsessämme. Vainon pe-
rusolemus ei ole siinä, että meitä vainottaisiin, vaan se on siinä - että
maailma vihaa Jeesusta, ristin evankeliumia ja sen osoittamaa Juma-
lan vanhurskautta. Pimeys vihaa valkeutta, koska valkeus paljastaa
pimeyden. Maailma raivoaa uskovia vastaan, katsoen että he ovat ar-
vottomia asettumaan maailmaa, syntiä ja sen valheita vastaan, siinä
vanhurskaudessa - joka heille uskosta Kristukseen on luettu. Arvotto-
mia he ovatkin tämän maailman silmissä, mutta Jumalan silmien
edessä autuaita!

Periksi antamattomuutemme on todistus uskomme aitoudesta

Se todistaa että uskomme ei ole meistä, vaan Jumalasta.

Mutta Kristuksessa me voitamme tämän pilkan, sillä me olemme

autuaita juuri sen Kristuksen vanhurskauden tähden, jossa me olemme
pelastuneet. Tämä vaino todistaa, että me emme perustu omaan it-
seemme, emmekä omaan vanhurskauteemme, vaan Kristuksen voit-
toon. Me emme julista itseämme! Maailman osoittama vaino ja viha,
on todistus Kristuksen vanhurskaudesta, meidän oman hengellisen
köyhyytemme keskellä. Turvautumisemme Kristuksen ristin voittoon
on meille aina vihan ja vainon kohteeksi tulemista!

"Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan,

sillä heidän on taivasten valtakunta."
Lupaus on: "sillä heidän on taivasten valtakunta". Päämäärä ei
ole ajallinen päämäärä. Siksi se mistä maailma syyttää ja pilkkaa
uskovaa, ei saa loppujen lopuksi mitään otetta Kristuksen omista.
Heillä on taivaallinen päämäärä, johon he ovat taivaallisella kutsulla
kutsutut. Mikä suunnaton voitto! Katoamaton, turmeltumaton ja
saastumaton perintö taivaissa! (1Piet.1:3-5)

Tähän perintöön Jeesuksessa Kristuksessa -

ei syntinen maailma, ei perkele eikä kuolema ulotu!

57
 "Sillä minä päätän,
että tämän nykyisen ajan kärsimykset
eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen,
joka on ilmestyvä meihin."
(Room.8:18)

Kuinka suloinen onkaan Jumalan armoa julistava ristin

evankeliumi!
Se ei vaadi meitä olemaan hengellisesti rikkaita itsessämme eikä
maailman edessä, mutta se tekee silti meistä voittajia Kristuksessa!
Häväisty ja pilkattu on autuas Jeesuksen tähden! Ristin evankeliumi
voittaa maailman pilkan ja häpeän, koska se antaa suuremman toivon,
taivaallisen toivon! Siellä missä on sydämesi, sillä on sinun aarteesi!

Tämä toivo antaa rohkeuden julistaa Jumalan Sanan totuutta,

vaikka meitä siitä kuinka solvattaisiin. Ristin evankeliumi tekee
meistä vanhurskauden palvelijoita. Iankaikkinen päämäärä, kukistaa
maallisen ahdistuksen!

Kun sinua pilkataan Jeesuksen nimen tähden - Jumalan

vanhurskauden tähden - Jumalan kirkkauden Henki lepää sinun ylläsi.
Siinä Pyhä Henki todistaa hengellesi, että sinä olet autuas Jeesuksen
nimen tähden tulevan pilkan vuoksi. Sinulla on taivaallinen toivo.
Sinä et kuulu tähän maailmaan, vaan sinä kuulut Jeesukselle.
Maailma omaansa rakastaisi!
Heikkoutemme ei koskaan tee Jumalasta heikkoa.
Muistakaamme tämä. Jeesus tuli köyhäksi, että me Hänen
köyhyydestään hengellisesti rikastuisimme. Tämä on ristin evanke-
liumia, jossa arvottomasta ihmisestä tulee arvollinen Jumalan lapsi,
syntisestä tulee Kristuksessa vanhurskaus, ja halveksitusta tulee
kunnioitettu ja rakastettu Herran oma; heikosta tulee Kristuksessa
väkevä; pelokkaasta tulee Herrassa rohkea.

Maailman voittava Jumalan rakkaus Jeesuksessa, vapauttaa

meidät maailman taholta meihin kohdistamasta vainosta. Se on läsnä,

58
ja tekee tekojaan, sanoo sanojaan - mutta se menettää voimansa
meissä Jeesuksen voiton tähden. Asemamme Jumalan edessä on
suurempi kuin ihmisten edessä.
Näin uskossa Jeesukseen me säilytämme sen Jumalan vanhurs-
kauden, joka meille on yksin armosta luettu -
sillä päämäärämme on taivaallinen kutsu.
Jumalan armopäätös Kristuksessa voittaa kaiken ajallisen,
ja tässä - saa meidät pysymään Jeesuksessa.
Maallinen ahdistus ei voita iankaikkista päämäärää!

Anna hengellisen köyhyytesi olla sinulle

ainoa todellinen hengellinen rikkaus - Jeesuksessa!

"Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan,

sillä heidän on taivasten valtakunta."

59
Ristin evankeliumi todistaa Jeesuksen
täyteydestä - "armoa armon päälle"
Room.1:17 "Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta
uskoon, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta"."

Kukaan ihminen ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt. Vain aino-

kainen Jumalan Poika, Jeesus on ilmoittanut iankaikkisen Jumalan.
Jeesus on ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain
Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus. Hän joka asuu valkeudessa,
mihin kukaan ihminen ei voi tulla, ja jota kukaan ihminen ei ole näh-
nyt, eikä voi nähdä. (1Tim.6:15-16)
Ristin evankeliumi on ilosanoma Jumalasta, joka tulee ihmis-
ten keskelle. Hän tyhjentää itsensä ja ottaa orjan muodon, ja on tässä
kuuliainen hamaan ristin kuolemaan asti.
Johannes Kastaja todisti Jeesuksesta:
"Tämä on se, josta minä sanoin:
se, joka minun jälkeeni tulee,
on ollut minun edelläni,
sillä hän on ollut ennen kuin minä."
(Joh.1:15)
Jumala oli ilmestynyt Siinain vuorella, antaen siellä lakinsa.
Mooses toimi tässä välimiehenä Jumalan ja Israelin välillä. Jumalan
antama laki oli kykenemätön itsessään pelastamaan ihmistä, ja siksi se
kääntyi tuomion osoittajaksi koko ihmiskunnalle, sen synnin tähden.
Kaikessaan pelastushistoria on ollut Jumalan armon ilmesty-
mistä, kuten Aabrahamin kutsuminen ulos Kaldean-Uurista; Moosek-
sen syntymä ja valinta, sekä kutsu; Joosuan johdolla valloitettu luvattu
maa jne. Ihminen ei koskaan ole voinut ansaita Jumalan ilmestymistä.
Jumala on aina itse tehnyt päätöksen armonsa ilmestymiseksi, kussa-
kin pelastushistorian tilanteessa.

60
 Jeesus on Sana, joka tuli lihaksi. Jumalan ilmestyminen li-
hassa, merkitsee kaikkien Raamatussa annettujen profetioiden täytty-
mystä, koskien niin Israelin kuin koko maailman pelastumista. Jeesus
on Jumalan ilmestyminen ja kirkkauden täyteys!
Johannes evankeliumissaan korostaa Jeesuksen tehtävää il-
moittaa meille Isä. Mistä siis löydämme totisen ilmoituksen Juma-
lasta? Ihmisten perinnäissäännöistä, traditioista, opetuksista ja tulkin-
noista? Ei. Me löydämme sen Jeesuksessa. Tässä taivaallisessa ilmoi-
tuksessa Jeesuksessa näkyi lihaan tulleena Jumalana, taivaallisen Isän
kirkkaus.
"...me katselimme hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta,
kuin ainokaisella Pojalla on Isältä."
(Joh.1:14)

Tämä Jeesuksen kirkkaus sisälsi Hänessä näkyvän elämän, ja

ykseyden Isässä: Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Tämän
Jeesuksessa olevan täyteyden kautta, on meille osoitettu "armoa
armon päälle" - Jumalan pelastushistorian ilmoitus oli tullut nyt
Jeesuksessa huippukohtaansa.
Johanneksen evankeliumi rinnastaa tämän sanoen:
"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme....
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta"
"armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta..."
(Joh.1:14-18)

Ristin evankeliumi tyhjentää ihmisen omasta viisaudestaan,

ja mahdollisuudestaan tuntea Jumalaa. Kukaan ihminen ei ole koskaan
nähnyt Jumalaa. Uskokaamme tämä Raamatun totuus! Jeesus on Hän,
joka vain ilmoittaa Isän Jumalan. Näin ovat täydessä ykseydessä Sa-
nan lihaan tuleminen, sekä tässä - Isän Jumalan meille antama ilmoi-
tus Hänestä itsestään.

Maailmassa on tuhansia erilaisia henkisiä oppeja, ja uskonto-

filosofioita, mystisiä kultteja, ja salaoppeja - jotka väittävät löytäneen-

61
sä Jumalan. Naturalistinen uskonnollisuus väittää näkevänsä Jumalan
puussa, ilmassa, vedessä ja tulessa. Toiset ovat eksyneet syvään pi-
meyteen, ja väittävät että he itse, ihmisinä ovat "jumala". Saatana on
eksyttänyt ihmiskuntaa monenlaisiin labyrintteihin, joista ei ole ulos-
pääsyä - ilman Jumalan armoa.
Teologia on vain järjellistä ihmisajatusta Jumalasta,
mutta siinä ei ole totista Jumalan ilmestymistä!
Tarvitsemme Pyhän Hengen antaman elävän todistuksen Jeesuk-
sesta - Jumalan ilmestymisenä!
Missä me näemme tämän armon ensimmäisen kerran?
Me näemme sen Sanan lihaan tulemisessa.
Me näemme sen Jeesuksessa!
Kuinka lähelle Jumala onkaan meitä tullut! Meidän ei tarvitse
yrittää oman viisautemme tai hurskautemme nojalla, kiivetä korkealle
"monien-uskonnollisuuksien"-vuorelle, jota sieltä voisimme ehkä tä-
hyillä Jumalaa ehkä jollakin tavalla, ja ehkä jostakin suunnasta.
Meidän ei tarvitse etsiä "jumalaa" itsestämme, sielustamme, tun-
teistamme - tai yrittää avata alitajuntaamme vaarallisille näyille ja
ilmestyksille, jota siten - ehkä - voisimme jotenkin saada näyn - josta-
kin - "jumalasta". Pahat henget johtavat ihmistä "kaivelemaan" itse-
ään, ja rikkomaan tajuntaansa vaarallisille näyille ja ilmestyksille. Sai-
raanloinen asketismi alitajunnan murtamisena on varma tie pimeyden
voimien alaisuuteen.
Jeesus on Jumala ilmestyneenä lihassa. Hän on koko Jumalan
täyteys, ja täydellinen ilmoitus siitä, kuka Jumala on. Hän alentui
luoksemme - tulle vierellemme, niin että heikoinkin, syntisinkin ihmi-
nen, kohtaisi Jeesuksessa Jumalan rakkauden ja armon.

Jeesuksessa yhdistyvät armo ja totuus,

iankaikkinen Jumalan kirkkaus -
syntisen ihmisen pelastavaksi Jumalan rakkaudeksi.

Ristin evankeliumi ei tunne muuta Jumalan ilmestyksen

osaa. Suurin ja ainoa, niistä on Sanan lihaan tuleminen.

62
 Mahdoton tulee mahdolliseksi. Me emme voi nähdä Jumalaa,
emmekä astua valkeuteen - mutta Hän, Jeesus halusi tulla meidän pi-
meytemme keskelle, tuodakseen meille Jumalan kirkkauden täytey-
den, Hänessä itsessään.
Ristin evankeliumi sulkee pois kaikki muut pelastustiet sekä
muunlaiset "jumala-tietoisuudet", sillä vaikka tuntisimmekin Jumalan
Luojana, olisi Hän kaukainen, persoonaton, kasvoton ja etäinen, jossa-
kin kaukana meistä. Emme tuntisi Jumalaa sanoissa ja teoissa. Emme
tuntisi totista Jumalan rakkautta. Ristin evankeliumi osoittaa Pyhän
Hengen todistuksen kautta aina Jeesukseen, ja tässä ainoaan totiseen
Jumalan ilmoitukseen:
"Ja Sana tuli lihaksi
ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta,
kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta."
(Joh.1:14)

"Armoa armon päälle" -

Jumala on tullut luoksemme, ja Hänessä
- Jeesuksessa,
jokainen syntinen ihminen löytää
Jumalan armon ja totuuden.

63
Ristin evankeliumi Jeesuksessa on
MUUTTUMATON pelastus, joka kattaa koko
uskon elämämme
Fil.1:6 "varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä
hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saak-
ka."

Raamattu sanoo, että me kaikki olimme kuolleet rikoksiimme ja

synteihimme. Me vaelsimme tämän maailman menon mukaan, sen
hengen hallitsijan mukaan, joka nytkin tekee työtään tottelemattomuu-
den lapsissa.

Me vaelsimme lihan himoissamme, noudattaen lihan

ja ajatusten mielitekoja.
Me olimme luonnostamme vihan lapsia, kuten muutkin ihmiset.
Me olimme synnin orjia;
kykenemättömiä pääsemään pois sen vallasta ja kahleista.

Ristin evankeliumi on Jumalan rakkauden kirkas valkeus,

joka loistaa Jeesuksessa pimeään ja synnin vangitsemaan ihmis-
elämään. Se on Jumalan mahdollisuus, ylitse ihmisen mahdotto-
muuksien. Evankeliumissa on ilmoitettu valkeuden voitto pimeydestä
ja sen vallasta. Se on Jeesus - ristiinnaulittuna meidän tähtemme.
Jeesuksen Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta, Jumala
on tehnyt meidät - jotka uskomme - eläviksi, ja yhdessä herättänyt
meidät Jeesuksen kanssa, ja asettanut meidät jopa taivallisiin Jeesuk-
sessa Kristuksessa. Kaikki nämä risti, ylösnousemus ja taivaaseen
astuminen - ovat jo osamme uskossa Jeesukseen - Jumalan evanke-
liumin antamassa elävässä toivossa. (kts. Efe.2:5-6)

64
 Tästä Raamattu sanoo:
"teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa"
(Kol.3:3)

Ristin evankeliumi ei julista keskeneräistä pelastusta. Se ei

jaa pelastusta ihmisen ja Jumalan väliseksi yhteistyöksi.
Se julistaa loppuun saatettua ja täydellistä pelastusta Jeesuk-
sessa, jokaiselle syntiselle ihmiselle. Tässä se toimii kolmessa muo-
dossa pelastetun ihmisen kohdalla:

• se pelasti meidät pois synnistä, iankaikkisesta tuomiosta ja

saatanan sekä kuoleman vallasta (Gal.1:4)
• se jatkuvasti pelastaa meitä (pyhittäen meitä), pitäen meitä us-
kossa, uudistaen meitä, kasvattaen meitä, ja siunaten meitä
Jumalan tahdossa (Tiit.2:11-12)
• se tulee pelastamaan meidät, pois tämän maailman keskeltä,
kun Herra Jeesus ilmestyy seurakunnalle sen Vapahtajana
(1Tess.1:10)

"Sillä jos me silloin,

kun vielä olimme Jumalan vihollisia,
tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan
hänen Poikansa kuoleman kautta,
paljoa ennemmin me pelastumme
hänen elämänsä kautta - nyt,
kun olemme sovitetut"
(Room.5:10)

Paljoa ennemmin me siis nyt (tänään ja huomenna ja joka päivä),

pelastumme Jeesuksen elämän kautta, kun olemme Hänen veressään
sovitetut. Voi kun uskoisimme tämän: "me pelastumme Hänen elä-
mänsä kautta - nyt".
Tästä ristin evankeliumin antamasta pelastuksesta apostoli Paa-
vali kirjoittaa, sanoen - että me olemme pelastetut Jumalan meille an-

65
tamassa toivossa (Room.8:24) - ja tässä ihmeellisessä elävässä toi-
vossa, me odotamme kärsivällisesti pelastuksemme täyttymystä:
Jeesuksen tulemusta.
Pelastus katsoo aina eteenpäin:
vanha on kadonnut, uusi on sijaan tullut!
Pyhä Henki toimii täydellisen Jeesuksessa tehdyn pelastuksen
kautta meissä - joka päivä, tämän annetun uskon kärsivällisyyden
keskellä, auttaen meidän heikkouttamme, sillä me emme aina tiedä
mitä meidän pitäisi edes rukoileman. Pyhä Henki silloin itse rukoilee
meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. (Room.8:25-26)

"me pelastumme Hänen elämänsä kautta - nyt".

Ristin evankeliumi ottaa pois yltämme väärät taakat. Me

emme yritä pelastaa itseämme, vaan lepäämme uskon kautta loppuun
saatetussa pelastuksessa, tietäen - että Kristuksen ristin voitto on ylitse
kaiken, ja siinä kattaa koko uskon elämämme kaaren - sen alun ja sen
lopun. Mitään ei tässä mielessä enää jää meidän itsemme varaan. Ju-
mala ei vaadi meiltä itseltämme pelastuksen loppuun saattamista, sillä
Hän itse on jo sen täysin loppuun saattanut Pojassaan Jeesuksessa.
Lunastuksen ja sovituksen voima Kristuksessa, on koko ajan
meitä uskovina läsnä, todistaen avoimesta yhteydestä taivaalliseen
Isään, Jeesuksen veren kautta. Tämä on aina voimassa oleva lupaus
Jeesuksessa oleville - rukouksessa lähestyä taivaallista Isää. Olipa
tunteemme tai mielemme millaisessa heikkouden tilassa hyvänsä.
Rohkeus rukoukseen on aina Jeesuksen veren voimassa.
Vanhurskauttaminen uskon kautta Jeesukseen, todistaa ristin
kautta meille, että me olemme vapaat Jumalan lain tuomiosta, synnin
velasta, ja tässä me olemme oikeudellisesti, täysin Jumalan lapsia -
ilman omia tekojamme. Jumala itse julistaa meidät Poikansa ansion
tähden Hänen omiksensa.
Kuinka usein me putoammekaan väsymykseen ja kaikki tuntuu
muuttuvan niin harmaaksi. Pelkäämme toisinaan, miten uskon elä-
mämme käy, kun tummat pilvet liikkuvat elämämme yllä.

66
 Kun ahdistus ja koettelemukset saartavat meitä. Uskonnollinen
maailma vaatii suorittamista ja "hedelmää" - pitäisi olla jotakin! Maa-
ilma pilkkaa meitä Jeesuksen tähden, ja toisin yrittää kietoa meitä val-
heeseen ja syntiin. Lihamme heikkous ja epätoivoisuus tässä helposti
siirtää meidät silloin pois Jeesuksen täydellisen pelastuksen näkemi-
sestä, oman itsemme varaan.
Ristin evankeliumi nostaa kaatuneen, väsyneen ja epätoivoisen
uuteen elävään toivoon Jeesuksen kautta. Se kun ei katso meihin syyt-
tävästi, eikä vaatien - vaan se katsoo meihin lempeästi, ja siinä voi-
makkaasti kehottaen, meitä katsomaan yksin Jeesukseen - pelastuk-
semme päämieheen.

"me pelastumme Hänen elämänsä kautta - nyt".

Jeesus sanoi, "Se on täytetty". Tämä ei enää jätä mitään meidän

itsemme varaan. Tähän minä ja sinä, emme voi sanoa mitään poikki-
naista sanaa: "mutta..." Suumme sulkeutuu. Silti, löydämme liian
usein itsemme paikasta, jossa emme jaksa uskoa näihin Jeesuksen
sanoihin. Tiedän uskovia, jotka monesti avautuessaan ongelmistansa
ja heikkoudestaan ovat sanoneet, että sittenkin - he "vain" eivät joten-
kin uskalla tai kykene uskoa tätä kaikkea Jeesuksen ansiota Golgatan
ristillä omalle kohdalleen todeksi. Vaikka tunnolla ei olekaan syntiä,
on "se" kuitenkin liian usein ihmisen oma osa -
"miten juuri minä voisin olla 'mukamas'
täysin pelastettu Jeesuksessa".
Tässä tarvitsemme Jumalan rakkautta, Jumalan Sanan valoa ja
Pyhän Hengen Jeesusta kirkastavaa voimaa. Evankeliumi on Juma-
lan voima - sinua ja minua varten - ihmisen pelastumiseksi. Siksi,
"evankeliumi" ei ole minun voimani, tekoni, ja suoritukseni - Jumalaa
varten.
Tässä on ristin evankeliumin salaisuus. Kuinka maailma häpeä-
äkään Kristuksen ristiä ja sen ihmeellistä pelastuksen voimaa Jeesuk-
sessa. Siinä pimeys kukistettiin, ja ihminen saatettiin vapaaksi Jeesuk-
sessa kaikesta sietämättömästä ja piinaavasta vaatimuksesta ja siinä
itseensä perustumisesta. Siksi se joka tietää evankeliumissa olevan

67
Jumalan voiman, on nähnyt siinä täydellisen pelastuksen, kaikessa
muodossaan,
- ollen osamme niin eilen, tänään, kuin huomennakin, iankaikki-
sesti
- se pysyy muuttumattomana Jumalan tekona Jeesuksessa - ian-
kaikkisesti, eikä mikään ajallinen tekijä voi sitä muuttaa tai ku-
mota.
Voiko vakaampaa perustaa enää olla, kuin mitä Jeesus on!

Armosta me olemme pelastetut

- emme itsemme kautta;
se on Jumalan lahja.

68
Ristin evankeliumi opettaa meille
totisesta anteeksiantamuksesta
sekä anteeksi antamisesta.
Matt.6:14 "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän
rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa
teille anteeksi."

Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavaksi vietiin kaksi pahantekijää.

Kun saavuttiin paikalle, jota kutsutaan Golgataksi,
nämä pahantekijät ristiinnaulittiin Jeesuksen oikealle ja vasemmalle
puolelle. Luukkaan evankeliumissa Jeesus sanoo, tässä tilanteessa:

"Isä,
anna heille anteeksi,
sillä he eivät tiedä,
mitä he tekevät"

Ristinpuun päälle laskettu Jumalan Poika, saa hirvittävät naulan

iskut, jotka lävistävät Hänen kätensä ja jalkansa kiinni ristin puuhun.
Tässä Jumalan rakkaus Jeesuksessa ei kuitenkaan kuole, eikä häviä -
eikä joudu tappiolle, vaan se rukoilee vihollistensa puolesta. Kuin
lammas joka teuraaksi viedään, ei Hän suutansa avannut.
Jeesusta pilkattiin ristillä. Häntä kehotettiin astumaan alas ris-
tiltä, osoittaaksensa sillä - että Hän olisi Jumalan Poika.
Jumalan rakkaus Kristuksessa kuitenkin voitti tämänkin pilkan, vain
pysymällä ristillä. Vain olemalla Isän Jumalan sylissä - Jumalan rak-
kaudessa, kaiken tämän kauheuden ja tuskankin keskellä.

"Muita hän on auttanut,

itseään ei voi auttaa.
Onhan hän Israelin kuningas;

69
 astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen."
(Matt.27:42)

Jumala on heikoissa väkevä.

Tätä todistaa meille Jumalan voima, ristiinnaulitussa Kris-
tuksessa. Todellinen Pyhän Hengen voima on aina jättäytyä Jumalan
käsiin, ahdistuksen ja koetuksen keskellä. Jumalan armo kestää ja pi-
tää sinut Jeesuksessa - kovankin koetuksen edessä!

Kuinka usein meille huudetaan vastaavanlaisia sanoja:

- "Muita sinä olet auttanut, mutta nyt - ahdistuksessasi - et voi edes
itseäsi auttaa" -
- "Astu alas ristin evankeliumista,
ja näytä meille että olet suuri Jumalan mies;
teet ihmeitä ja parannat sairaat" -
- "Näytä meille menestys, ilo, voima sekä tunnusteot" -
- "Ehkä sitten me uskomme sinua, ja seuraamme sinua" -
- "Näytä meille hyvät tekosi, hurskautesi ja kunniasi."

Kysymys silloin - kohtaa meitä:

"Jos sinä todella olet Jumalan lapsi...."

Ihmiset usein vaativat meitä osoittamaan itsemme Jumalan lap-

siksi, samoin kuin saatana vaati Jeesusta todistamaan itsensä Jumalan
Pojaksi. Voitto tässä ei ole siinä, että me "astumme" alas ristiltä, vaan
ristin evankeliumin voima pysyä Jeesuksessa. Tämä on hengellinen
taistelu, jossa meitä vaaditaan itseämme esittämään omaa hengelli-
syyttämme ylitse ristin evankeliumin, ja näin astumaan pois Jumalan
voimasta Jeesuksessa.
Täten, saatana käskee meitä usein luopumaan ristin evankeliu-
mista, haastaakseen meitä itseämme olemaan jotakin - niin ihmisten
kuin Jumalankin edessä. Tässä me lankeamme usein.
Astumme alas "ristin evankeliumista", ehkä puolustaaksemme
itseämme; näyttääksemme ihmisille; jopa kostaaksemme vihollisil-
lemme.

70
 Mutta toista se on - kun pysymme ristin evankeliumissa. Me
emme puolusta itseämme, sillä meillä on Totinen Puolustaja Isän oike-
alla puolella. Meidän ei itse tarvitse olla "jotakin" - edes Jumalan
edessä - sillä Jeesuksen tulee kasvaa, meidän vähetä. Asemamme on
täysin Jumalan edessä Kristuksen ansion tähden. Me silloin "voimme"
vähetä. Me emme riipu itsessämme, emmekä edes toisissa ihmisissä.
Me emme yritä näyttää itseämme voimakkaina, polkien heikkoja jal-
kojemme alle, ja tällä - sortuen syntiin.
Me katselemme aina Jeesusta - omien syntiemme sovittajana. Ja
näin tehdessämme teemme todellakin oikein. Hänen haavojensa kautta
me olemme parannetut. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä
rauha olisi.
Ristin evankeliumin voima on pysyä Jeesuksessa. Silloin kaikki
muukin, meidän kohdallamme toteutuu. Jumala tekee teot, jotka ovat
Hänen. Me olemme vain astioita Hänen kädessään. Silloin kers-
kaamme vain Herrasta - emmekä yritä saada itsellemme kunniaa.
Jumalan rakkaus osoittaa Jeesuksessa anteeksiantamusta
kaikille ihmisille. Se ei erottele ihmisiä. Tässä on voima ja to-
tuus, joka tuo Pyhässä Hengessä kyvyn antaa vihollisillemme
anteeksi. Muista, Jeesus kuoli hänenkin puolestaan!

Sydämeen silloin nousee rukous -

"Herra, pelasta tämä ihminen!
Anna anteeksi Herra hänelle!"

Kohdattuamme tämän taivaallisen Jumalan armon Jeesuksessa,

saamme osallisuuden tästä Jumalan rakkaudesta, Jeesuksessa Kristuk-
sessa - että mekin "ristiinnaulittuna" Jeesuksessa - maailmalle ja syn-
nille - koemme tämän saman Pyhän Hengen aikaansaaman taivaallisen
rakkauden - vihollisiamme kohtaan. Pilkattuna ja lyötynä, me pys-
tymme silti - Jumalan rakkaudessa antamaan anteeksi pilkkaajil-
lemme.
Elämäntilanteemme ovat toisinaan kuin "ristiinnaulituksi" tule-
mista. Maailma sylkee meitä kasvoille, ja pilkkaa meitä Jeesuksen
tähden. Jeesus tuli omiensa tykö, mutta he eivät ottaneet Häntä vas-

71
taan. Monet uskovat kokevat tulleensa uskovien taholta hylkäämäksi.
Hylkäämisen polttopiste Jeesuksen kohdalla näkyi siinä, kun rooma-
laiset löivät Hänet ristille. Tässä Jeesus kuitenkin sanoi:

"Isä,
anna heille anteeksi,
sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

Tunnemmeko me totisen Jumalan armon?

Tunnemmeko me sen hinnan,
jossa syntimme sovitettiin Golgatan ristillä?

Tunnemmeko Kristuksen veren voiman - yli ihmisten syytök-

sien, kidutusten, pilkan ja vallan, jolla he meitä alistavat ja tahtovat
meidät tuhota? Muista, Jumala ei kaivele sinun menneisyyttäsi! Syn-
tien anteeksisaaminen merkitsee täydellistä menneisyytesi pois pyyh-
kiytymistä Jeesuksen veren tähden! Vaikka ihmiset muistavat ja saat-
tavat sinua syyttää, Jumala ei syytä sinua! Tässä on avain myös an-
teeksiantamukseen, syyttäjiäsi kohtaan! Ristin evankeliumi todistaa
meille täydellisestä Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa,
joka saattaa meidät juuri tähän:
"mekin annamme vihollisillemme anteeksi".
Tätä voimaa ei ole meissä, ja turhaan sitä itsestämme edes et-
sisimmekään. Tämä voima on Jumalan rakkaudessa, olla yhteen kas-
vaneena Kristuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Vain Hä-
nen anteeksiantamuksensa meitä kohtaan, saa meidät antamaan vihol-
lisillemme anteeksi.

"Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä

enkä enää muista heidän syntejänsä."
(Hebr.8:12)

Näin, ristin evankeliumi opettaa meille totisesta anteeksianta-

muksesta Kristuksen veressä - sekä sydämessämme syntyvästä an-

72
teeksi antamisesta. Pyhä Henki kirkastaa meille Jumalan armon ja
rakkauden, Jeesuksessa Kristuksessa.

Näin opettaa meille Matt.6:14-15

Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille
heidän rikkomuksensa,
niin teidän taivaallinen Isänne
myös antaa teille anteeksi;
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi,
niin ei myöskään teidän Isänne
anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Muistakaamme siksi että kieltäessämme anteeksiantamisen voi-

man ristin evankeliumissa toisia ihmisiä kohtaan, me myös
viemme itseämme vaarallisella tavalla pois Jumalan anteeksian-
tamuksen meille osoittamasta osasta. Matt.18:23-35 opettaa
tämän meille selvästi.
Siksi tämä ristin evankeliumin antama Jumalan armo ja rakkaus
tulisi murtaa kovan sydämemme ja muuttaa sen. Viha poistuu. Tilalle
tulee totinen ristin evankeliumin voima ja Jumalan rakkaus, jossa me-
kin;
Jeesuksessa - sanomme:
"Isä,
anna heille anteeksi,
sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

73
Ristin evankeliumi vapauttaa
ihmisorjuudesta ja pelosta,
Jumalan lapseuteen
"Vapauteen Kristus vapautti meidät.
Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne or-
juuden ikeeseen." (Gal.5:1)

Apostoli Paavali taisteli ristin evankeliumin puolesta, Galatian

maakunnassa liikkuneita "juutalaiskäännyttäjiä" vastaan. Nämä kään-
nyttäjät pyrkivät orjuuttamaan kansoista pelastuneita, Jeesuksen omia
- lakiuskonnollisuuden alaisuuteen, pois ristiinnaulitun Jeesuksen
osallisuudesta. He yrittivät tehdä mitättömäksi Jumalan armon - ristin
evankeliumissa, ja siirtää Jumalan lapset lain orjuuden ja raskaan
taakkojen alaisuuteen.

Tätä vastaan Paavali taisteli sanoen:

"En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa,
sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta,
silloinhan Kristus on turhaan kuollut."
(Gal.2:21)

" he tahtovat teitä ympärileikkauttamaan itsenne

saadakseen kerskata teidän lihastanne" (Gal.6:13)

Uskonnollinen käännyttäminen aina perustuu siihen

päämäärään, jossa käännyttäjät itse voisivat kerskata käännytetyistä.
Ihmispelko on tässä eräs olennainen tekijä. Eksyttäjät käännyttävät
ihmisiä, oman uskonnollisen valtansa alaisuuteen, ihmispelon ja
tuomion voimalla. Vaarallisissa kulteissa ja lahkoissa, kulttijohtajaa
pelätään, ja siinäkin ihmispelko sitoo ja orjuuttaa ihmisiä vaarallisen
eksyttäjän alaisuuteen.

74
 Ihmisorjuus perustuu ihmispelkoon,
ja sinä olevaan ihmisvaltaan.
Ihmispelko panee paulan,
mutta Herraan luottavainen on turvattu.

Herraan luottaminen on aina ristin evankeliumiin

pitäytymistä, jossa Jumala vanhurskauttaa syntisen, vain sen
lunastuksen kautta - joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Siinä Jumala
on Hän, joka pelastaa, joka vanhurskauttaa, ja jolla yksin on oikeus
tuomita ihminen kadotukseen.

Oikea ja terve Jumalan kunnioittaminen ja "pelko",

sekä Jumalan armo ja rakkaus Jeesuksessa
- vapauttaa ihmisorjuudesta ja pelosta.

Ristin evankeliumi näin voittaa ihmispelon. Asemamme

Jumalan edessä ei siksi perustu ihmisten sanoihin, traditioihin,
perinnäissääntöihin, eikä heidän katalaan ja väärään, eksyttävään
"käännytystyöhön". Vaikka kirkko tai jokin lahko, tai ihminen sanoisi,
että sinä et ole pelastettu - koska "ihminen" sanoo niin - on ristin
evankeliumissa ihmistä suurempi valta. Pyhä Henki todistaa
pelastetun omassa sydämessä Jumalan antaman todistuksen kautta -
että Jeesuksen uhri on sovittanut kaikki hänen syntinsä, ja tässä - hän
on Jumalan oikeudellisen päätöksen kautta julistettu vanhurskaaksi
Jeesuksessa Kristuksessa.
Anna Jumalan oikeuspäätöksen ristin evankeliumissa
voittaa ihmiset! Jumalan todistus on aina ihmisen sanaa
suurempi!
Ihmispelko sitoo ihmistä vääriin tuomioihin.

Monet ihmiset käyttävät väärää tuomionpelkoa valtansa

välineenä. Ristin evankeliumi vapauttaa tästä, ja osoittaa yksin
Jumalan valtaan, pelastaa ja tuomita. Se osoittaa oikeaan ja
vanhurskaaseen Jumalan tuomioon, ja etenkin Jumalan armotekoon
Golgatan ristillä.

75
 "Te teette Jumalan sanan tyhjäksi
perinnäissäännöllänne,
jonka olette säätäneet.
Ja paljon muuta samankaltaista
te teette."
(Mark.7:13)

Perinnäissäännöt nousevat aina ihmisten kautta luoduista

opetustraditiosta ja historiasta, joka nousee Jumalan Sanaa vastaan, ja
sen ylitse. Ihmispelon ja tuomion kautta tuotu perinnäissääntö ja
traditio, pyrkii riistämään Jumalan lapsen vapauden, sitomalla häntä
ihmispelolla myös vääriin uskonnollisiin siteisiin ja kahleisiin.

"... pysykää siis lujina,

älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen..."

Jumalan lapsen vapauden ydin on aina Jumalan armoteossa,

Jeesuksessa Kristuksessa. Se kääntää katseemme pois itsestämme ja
muista ihmisistä, ja tekee pääasiaksi vain Jumalan armon Jeesuksessa.
Jumalaan turvaaminen on silloin ristin evankeliumiin pitäytymistä, ja
siinä oleva Jumalan voima - voittaa nämä väärät opit, väärät tuomiot,
sekä pimeyden ja saatanan kavalat juonet.
Ei ole kyse niinkään siitä, kuinka paljon me tiedämme sitä ja tätä
- tiedollisesti, vaan siitä - pysymmekö Jumalan evankeliumin osoit-
tamassa pelastuksessa ja sen tunnustuksessa.
Sanan totuus avautuu, Jumalan armon kautta
- Golgatan ristin työn tähden,
vuodatetaan meihin Pyhä Henki
- "voitelu", ja näin -
Pyhä Henki Totuuden Henkenä tulee elämäämme.

Jeesus sanoi:
"Jos te pysytte minun sanassani,
niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
ja te tulette tuntemaan totuuden,

76
 ja totuus on tekevä teidät vapaiksi"
(Joh.8:31)

Pysyä Jeesuksessa - on pysyä Hänen Sanassaan. Jeesuksen

sanat löytyvät Raamatusta. Tämä on todellista ristin evankeliumin
synnyttämää Jeesukseen turvautumista. Hän on tie, totuus ja elämä.
Jeesus saa minut taipumaan kovan sydämeni edessä Hänen
tahtoonsa;
tekemään todellisen parannuksen synnistä,
ja kääntämään siinä selkäni syntiselle maailmalle.
Tämä johtaa vapauteen maailman ihmisistä, ja heidän valheellisista
neuvoistaan. Kristuksen risti erottaa meidät maailmasta, ja tekee
meistä Jumalan lapsia. Se liittää meidät Pyhän Hengen kautta Jumalan
Sanan totuuteen, niin että muut opetukset jäävät sivuun.
Olemme pyhitetyt - Kristuksen veressä - Hänen omikseen;
emme siksi ole maailman, emmekä maailman ihmisten orjia.
Oman ristimme ottaminen - omassa elämässämme,
ja siinä Jeesuksen seuraaminen - ovat Jumalan lapsen
vapauteen astumista.
Hyvin harvoin näemme, miten suloinen on ristin evankeliumin
kantaminen - eli oman ristin ottaminen. Se on suurin Jumalan lapsen
vapaus, omantunnon puhtaus Kristuksen veressä, sekä Jumalan
voima Jeesuksessa.
Se myös erottaa meidät - joissakin tapauksissa - Jumalan tahdon
tähden, vanhemmistamme, lapsistamme sekä jopa puolisostamme.
Tämä vain siksi - koska Jumalan tahto, tulee erottavaksi tekijäksi.
Jumalan tahdossa pysyminen on ristimme ottamista, ja Jeesuksen
seuraamista. (kts. Matt.10:34-39) Me emme jää Jeesuksessa ihmisten
orjiksi!
Kuinka kallis onkaan Jumalan lapsen vapaus! Se maksoi
Jumalan Pojan, Jeesuksen ristin kuoleman, sovintoveren, pilkan ja
häpeän - niin että synti, saatana ja kuolema voitettaisiin. Niin että
kaikki ihmispelko ja sen valta kukistuisi - ja Jumalan Pyhä Henki
tulisi ihmisen Puolustajaksi ja elämänä voimaksi. Arka, heikko ja

77
ahdistettu - saa ristin evankeliumissa Jumalan voiman, yli ihmisten,
maailman, synnin ja saatanan.
Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Hän on meidän
elämämme; Hänessä me olemme vapaat, Jumalan lapseudessa -
seuraamaan Häntä, ja olemaan Hänen turvassaan. Jeesus on Hyvä
Paimen, joka ei hylkää omiaan, eikä Hän hallitse sinua pelolla. Hän
kaitsee armossa ja totuudessa meitä - vieden meitä iankaikkiseen
elämään. Jeesus - on tie, totuus ja elämä.
Kaikki pelot väistyköön pois elämästäsi!
Vahvana olkoon Pyhän Hengen todistus Jeesuksen voitosta!
Muista aina -
Jeesus on aina ihmistä ja saatanaa suurempi!

Jeesus sanoi: -
Älä pelkää!
Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
ja minä elän;
ja minä olin kuollut,
ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti,
ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
(Ilm:1:19)

78
Ristin evankeliumin iankaikkinen voitto
Jeesuksessa, ylittää inhimillisen
epävarmuuden ja heikkouden
1Joh.5:11-12 "Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille
iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla
Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole
elämää."

Uskoon tuleminen merkitsee Hengestä syntymistä Jumalan lap-

seuteen. Jumala antaa voiman tulla Jumalan lapseksi. Nämä ihmiset
ovat niitä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta, ei edes
miehen tahdosta - vaan Jumalasta. Jumalan armo ja totuus ristin
evankeliumissa on nyt tuonut heidät syntisinä ihmisinä Jumalan lap-
seuteen - Jeesuksen Kristuksen kautta.

Ristin evankeliumi todistaa Jumalan Pyhän Hengen pelasta-

vasta voimasta, synnyttää syntinen ihminen uuden luomuksen osaan -
uskossa Jeesukseen Kristukseen. Se ihminen joka ei synny uudesti
ylhäältä - Jumalan Hengestä - ei voi päästä sisälle Jumalan kuningas-
kuntaan. Liha ja veri, ei peri Jumalan kuningaskuntaa.

Jeesus vastasi:
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle:
jos joku ei synny vedestä
ja Hengestä,
ei hän voi päästä sisälle
Jumalan valtakuntaan."
(Joh.3:5)

Toisaalla Jeesus sanoo, ellei meidän vanhurskautemme ole

paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin me emme

79
pääse taivasten kuningaskuntaan. Liha ja veri, ei peri Jumalan
kuningaskuntaa.
Edelleen Jeesus sanoo, ellei joku ota vastaan Jumalan kunin-
gaskuntaa niin kuin lapsi, ei hän voi päästä Jumalan kuningaskun-
taan sisälle.
Ristin evankeliumi puhuu Jumalan teosta, pelastaa syntinen
ihminen - ja synnyttää jumalaton ihminen Henkensä kautta uuden
luomuksen osaan Jeesuksessa. Tätä ei voi saada aikaan ihmisen oman
tahdon voima, luonnollinen syntyminen johonkin jaloon ja korkeaan
ihmissukuun, eikä ulkonainen uskonnollinen elämä, jolla ihminen luu-
lisi olevan itse vanhurskas Jumalansa edessä.

Jumala vanhurskauttaa ihmisen.

Jumala synnyttää Pyhän Henkensä kautta syntiin vangitun
ja hengellisesti kuolleen uuteen elämään Jeesuksessa.
- Jumala tekee sen.

Perusta ja syy evankeliumin osoittamaan pelastukseen on yksin

Jumalan teko Jeesuksessa. Siksi perustamme koko pelastukselle ei
koskaan riipu meistä, vaan Jumalan teosta Jeesuksessa. Usko perus-
tuu aina yksin Jumalan tekoon Jeesuksessa, ja siksi se ei ensisijaisesti
vaadi meiltä yhtään mitään - vain syntisyytemme todellisuuden, joka
painaa meidät luottamaan vain yksistään Kristuksen ansion varaan.
Siten "tämäkin" Jumalan teko - itsessämme syntisyytemme näkeminen
- synnyttää oikeaa elävää uskoa, jossa pelastusvarmuutemme ja ko-
ko hengellinen elämämme luonne, kiinnittyy täysin Jeesuksen va-
raan - ei itsemme varaan. Syntisyyden todellinen luonne itses-
sämme, ei jätä enää muuta mahdollisuutta meille - kuin Jeesuksen
ansion ja voiton.
Jumala on siis uudesti synnyttänyt meidät Jeesuksen ristin työn
ja ylösnousemuksen kautta elävään toivoon, turmeltumattomaan ja
saastumattomaan sekä katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on
säilytettynä meitä varten. Me emme itse yritä rakentaa perintö-
osaamme, tai edes yritä ansaita sitä - vaan meidät on synnytetty Juma-

80
lan Hengen kautta - Jumalan teon kautta Jeesuksessa, tähän elävään
toivoon.
Ylistetty olkoon
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan
on uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon
Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta,
turmeltumattomaan ja
saastumattomaan ja
katoamattomaan perintöön,
joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
(1Piet.1:3-4)

Ihmisyytemme puolesta me Jeesukseen uskovina koemme hyvin

useinkin - epäuskoa, epävarmuutta ja heikkoutta. Reagoimme elämän
tapahtumiin usein luonnollisen ihmisemme taholta, ja tässä helposti
unohdamme iankaikkisen elämän toivon, Pyhän Hengen antamassa
ristin evankeliumin todistuksessa.
Jeesuksen voitto ristillä, on kaikkea ajallista korkeampaa ja
suurempaa - ja siksi mikään ajallinen elämä ei tässä mielessä voi kos-
kaan tehdä tyhjäksi Jumalan tekoa Jeesuksessa. Evankeliumi ylittää
myös oman luonnollisen ihmisemme tunteet, ajatukset, sekä koke-
mukset, ja niissä kokemamme kiusaukset ja taistelut. Uskomme pe-
rusta ei saa siksi levätä omassa itsessämme, teoissamme, eikä koke-
muksissamme - vaan Jeesuksessa.
Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta?
Tuskako, vai ahdistus, vai vaino,
vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niin kuin kirjoitettu on:
"Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää;
meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme
jalon voiton Hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut.
(Room.8:35-37)

81
 Jumalan rakkaus Jeesuksessa meitä kohtaan on aina suu-
rempi, kuin ajalliset tekijät - liittyivät ne sitten meihin omaan it-
semme, ympäristöömme jossa elämme tai siihen, miten toiset ihmiset
meitä kohtelevat. Tässä Jumalan rakkaudessa - Jeesuksessa - on aina
jalo voitto, kaikista ajallisista koetuksista: "me saamme jalon voiton
Hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut".
Heprealaiskirjeessä Jeesus osoitetaan ylimmäisenä pappina
Melkisedekin järjestyksen mukaan. Tässä tehtävässään Hän on
"ihmisistä" otettu, eli ihmiseksi tullut Jumalan Sana.
Hän oli kaikessa kiusattu, kuten mekin - kuitenkin ilman syntiä.
Hän on elänyt koko ihmiselämän kokemuksen ja kärsimyksen
osan - ja siksi, hän on kykenevä myös auttamaan meitä omien taistelu-
jemme keskellä. Jeesus ei ainoastaan auta meitä - myötätunnollaan,
vaan Hän kantaa meitä voitollaan ylitse kaiken tässä elämässä koetta-
van taistelun. On kyse Hänen voitostaan meidän tähtemme, ei vain
pelkästä inhimillisestä myötätunnosta ja säälistä.

Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi,

läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika,
niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi,
joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme,
vaan joka on ollut kaikessa kiusattu
samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Käykäämme sen tähden uskalluksella
armon istuimen eteen,
että saisimme laupeuden
ja löytäisimme armon,
avuksemme oikeaan aikaan.
(Hebr.4:14-16)

Ristin evankeliumi ei jätä pelastettua

oman onnensa varaan. Päinvastoin se irrottaa
uskovan ihmisen omasta voimastaan ja itsestään
täysin Jeesuksen voiton ja elämän varaan.

82
 Jumalan evankeliumissa on Jumalan voima, joka ei perustu ih-
miseen - ei ihmiseen voimaan, eikä ihmisen heikkouteen. Jumalan
evankeliumissa on Jumalan rakkaus, joka kantaa Jeesuksessa pysyvää
uskovaa yli epävarmuuden, epäuskon, heikkouden - yli koetusten ja
kiusausten. Jeesuksen voitto yli synnin, perkeleen ja kuoleman, on
uskovan ainoa voitto tässä maailmassa. Ja siksi - tämä Jeesuksen voit-
to on myös ylitse kaiken tässä ajassa koetun kärsimyksen ja koetuk-
sen. Inhimillinen heikkoutemme ei tee tyhjäksi Jumalan evankeliumin
voimaa Jeesuksessa, pelastaa ihminen kaikkien elämän koetusten ja
kokemusten lävitse iankaikkiseen elämään.
Ristin evankeliumi julistaa: Jumala on voittanut!
Se julistaa meille elämämme osaa Jeesuksessa, ei omassa itses-
sämme. Se kääntää katseemme Jumalan aikaansaamaan voittoon, ja
näyttää meidän elämämme kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.

Maailma näkee ristissä tappion kärsineen Jumalan,

ja epäonnistuneen Messiaan.
Ristin hullutus kätkee siten sisäänsä
Jumalan rakkauden salaisuuden -
jossa Jeesuksen heikkous
ja kuolema ovatkin Jumalan suurin voitto,
- kun taas maailmalle se näyttäytyy
kaikkein suurimpana tappiona.
Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,
älköön siihen, mikä on maan päällä.
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa;
(Kol.3:2-3)

Ristin evankeliumi kätkee meidät Jumalan rakkaudessa siihen

iankaikkiseen elämään joka Jeesuksessa meille on jo annettu. Olemme
Hänen voittonsa kautta täysin pelastettuja, ja olemme siinä Hänen
rakkautensa suojelemia.

83
 Iankaikkinen totuus Jumalan evankeliumissa,
ylittää silloin ajallisen koetuksen ja kärsimyksen,
ja katseemme kääntyy ylöspäin -
"...teidän elämänne on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa..."

Jumalan rakkauden ja Jumalan voiton

maailmalta kätkevä Kristuksen risti, on meille -
Jumalan viisaus, ja Jumalan voima, Jeesuksessa Kristuksessa.
Tätä voittoa mikään ajallinen mahti,
ihmisyys - sen voima tai heikkous -
tai edes pimeyden vallat,
eivät koskaan voi kukistaa.

84
RISTIN evankeliumissa on toivo,
kaikkein toivottomimmalle ihmiselle
Luuk.23:43 "Niin Jeesus sanoi hänelle:
"Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman
minun kanssani paratiisissa."

Golgatalla ristiinnaulittiin Jeesuksen vierelle kaksi pahantekijää, toi-

nen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle. Toinen pahantekijöistä
herjasi Jeesusta sanoen:
"Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."

Mutta toinen heistä sanoi:

"Etkö sinä edes pelkää Jumalaa,
sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
Me tosin kärsimme oikeuden mukaan,
sillä me saamme,
mitä meidän tekomme ansaitsevat;
mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
(Luuk.23:39-40)
Tämä toinen pahantekijä sanoi Jeesukselle: "Jeesus, muista
minua kun tulet kuningaskuntaasi." Tähän Jeesus vastasi:
"Totisesti minä sanon sinulle:
tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

Ymmärrämme, että molemmat ristiinnaulituista ryöväreistä

olivat menettäneet kaiken tässä elämässä. Sillä heidän koko elämänsä
oli täysin tuhoutunut, ja päätynyt täydelliseen epätoivoon. Heidän
elämänsä oli tässä mielessä mennyt täysin pilalle. He roikkuivat
ristillä odottaen kuolemaa, ilman toivoa.
Toinen näistä pahantekijöistä kuitenkin kääntyi Jeesuksen
puoleen. Elämänsä ja toivonsa täysin menettäneenä, hän myöntää että
hänen tuomionsa oli täysin oikeudenmukainen. Hänhän oli tuomittu
rikollinen.
85
 Hänen sydämessään Pyhä Henki alkoi toimia -
ja tässä samassa hän näki ja tiesi - että Jeesus oli täysin syytön
kuolemantuomioonsa.
"me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat.."
"mutta TÄMÄ ei ole mitään pahaa tehnyt..."

Ristin evankeliumi todistaa että me kaikki ihmiset olemme

syntiä tehneet. Olimmepa rikollisia tässä mielessä kuin nämä, tai
emme. Siksi mekin voimme sanoa: "me saamme, mitä meidän
tekomme ansaitsevat." - meidän syntimme tuomitsevat meidät, samoin
kuin nämä pahantekijätkin tuomittiin.. Mutta meidän tuomiomme on
iankaikkinen kadotus, syntiemme tähden - ei vain fyysinen kuolema,
julkinen häpeä ihmisten edessä, sekä koko ajallisen elämämme
menettäminen.

Jumalan evankeliumi on toivo kaikkein

toivottomimmallekin ihmiselle.
Jumalan armo kykenee pelastamaan syntisen ihmisen,
oli hänen elämänsä missä tilanteessa hyvänsä.

Monesti ihminen ajattelee, että koko hänen elämänsä on mennyt

täysin pilalle. Tässä toivottomuudessa ihminen voi päätyä samaan
katkeruuteen kuin toinen näistä pahantekijöistä.
"Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
Monet jumalattomat pilkkaavat Jeesusta, siitä että he eivät saa
Häneltä juuri "sitä" apua, mitä he itse tahtovat. He haluavat siis avun
hätäänsä, ja siinä elämän siunauksen ja sen mukaisen toivon - mutta
he eivät halua pelastua synneistään. He eivät myönnä itseään
tuomittuina omien syntiensä tähden. Sen sijaan, Jeesuksen pitäisi vain
auttaa heidät pois ongelmistaan, jotka he itse ovat saaneet aikaan
omassa elämässään.
Ristin evankeliumissa Pyhän Henki todistaa Jeesuksesta.
Jumalan rakkaus pelastaa ihmisen viimeiselläkin hetkellään.

86
 Koko elämänsä menettänyt rikollinen mies sai nyt syntinsä
anteeksi kuolemantuomionsa keskellä, ja sai mitä kauneimman elämän
osallisuuden ja toivon - kaiken tässä ajassa jo menettäneenä.

"...tänä päivänä pitää sinun oleman

minun kanssani paratiisissa"

Jos sinä ajattelet, että sinun elämäsi on täysin pilalla, etkä enää
näe mitään toivoa - enää missään asiassa. Tuomitset itsesi tässä
elämässä täydelliseksi epäonnistujaksi - koet häpeää ja pilkkaa tämän
tähden itsesi ja muiden ihmisten edessä, ja olet siksi täydessä
pimeydessä oman mahdottomuutesi tähden. Ehkä ongelmasi ovat
täysin mahdottomia selvittää. Muista silloin ristin ryöväriä.
Hänellä ei ollut enää elämässään mitään toivoa.
Hän tiesi tulleensa kuolemaan tuomituksi, aivan oikeuden-
mukaisesti omien rikostensa tähden. Hän jopa tunnusti tämän. Mutta
tässä toivottomuudessaan, Pyhä Henki vaikutti Jumalan antamaa
uskoa hänen sydämessään.
Hän kääntyi Jeesuksen puoleen.
Voisimme ajatella, että Jeesuksen olisi tullut nuhdella tätä miestä
hänen menneisyydestään. Olihan hän rikollinen. Kehottaa paran-
nuksen tekemiseen, sekä katumiseen.
Mutta Jeesus ei tehnyt tätä. Jeesus näki tämän miehen sydämeen.
Vain uskossa lausuttu "heikohko" pyyntö riitti Jeesuksen edessä,
avaamaan elämän tien -
"muista minua..."
Jeesus armahti tätä miestä oman sovintoverensä kautta tapahtu-
vassa lunastuksessa. Jumalan armo Jeesuksessa osoitti jumalattoman
vanhurskauttamisen tämän rikollisen miehen kohdalla, ja antoi hänelle
täydellisen ja katoamattoman tulevaisuuden ja toivon.

"...tänä päivänä
pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa..."

87
 Apostoli Paavali oli seurakunnan vainoaja.
Jeesus kohtasi tämän miehen, ja Paavali pelastui pois
synneistänsä ja vihastansa. Jeesus antoi Paavalille tulevaisuuden ja
toivon. Hän oli erityinen apostoli uuden liiton alkuseurakunnan
keskellä. Jumala teki hänestä uuden luomuksen ja Kristuksen
palvelijan.
Ristinryöväri ei enää saanut toivoa tässä elämässä. Mutta hän
sai suurimman toivon toivottomuutensa keskellä. Hän pääsi Jeesuksen
kanssa paratiisiin - saman päivänä kun hän kuoli.

Kuinka usein ristin evankeliumia julistetaan väärin. Jumalan

meille antama toivo Jeesuksessa on aina iankaikkinen elämä.
Siksi jos koet, että elämäsi - siltikin jo uskovana - ei ole saanut
kaikkea mitä ehkä odotit, tai kuljit tietoisesti tai tietämättä
Jumalan tahdon ohitse elämässäsi, muista aina ristinryöväriä.
Hän astui paratiisiin Jeesuksen kanssa, kaiken tässä elämässä
menettäneenä. Ristin evankeliumi ei koskaan keskity pelkästään
tämän elämän osaan. Jumala toki muuttaa elämäämme tässäkin
ajassa ja haluaa johtaa sitä siunauksen alaisuuteen.
Mutta niiden kohdalla, joilla elämä on jo mennyttä,
- kaikuu heille mitä kaunein
ja syvin lupaus Jeesuksen huulilta:
"...tänä päivänä pitää sinun oleman
minun kanssani paratiisissa"
Jeesus haluaa olla sinun kanssasi paratiisissa.
Tämä jumalallinen lupaus murtaa pettymyksemme tämän
katoavaisen elämän osalta, jonka olemme menettäneet ja tuhonneet
synnin tähden.
Näemme siis että ristin evankeliumi antaa toivon toivottomalle.
Jeesus on syntisen ihmisen syntien sovitus ja jumalattoman
pelastus, riippumatta siitä - mistä elämän tilanteesta hän tuleekin.

Paavali vielä sai elää monta vuotta uskoon tulonsa jälkeen,

ja palvella siinä Herraa -
mutta ristinryöväri, ei enää voinut palvella Herraa,

88
 mutta hän pääsi samana kuolemansa päivänä,
Jeesuksen kanssa paratiisiin.

Näetkö sinäkin Jeesuksen ristiinnaulittuna, joka syyttömänä on

tuomittu kuolemaan? Todistaako Pyhä Henki sinunkin sydämellesi,
että Jeesus on Jumalan Poika - joka ristiinnaulitaan kuolemaan sinun
syntiesi tähden?
Olipa tilanteesi tänään kuinka epätoivoinen hyvänsä, ei se ole
koskaan niin epätoivoinen - tässä elämän ajassa - että Jeesus ei voisi
sinua pelastaa. Ristin evankeliumi ei katso sinun menneisyyteesi,
sillä Kristuksen veri tahtoo pestä pois sinun rikkomuksesi. Tehdä
sinut luntakin valkeammaksi, ja pukea sinut Jumalan vanhurskauteen -
ja viedä sinut Jeesuksen luo paratiisiin.
Ristin evankeliumi katsoo aina Jumalan antamaan
tulevaisuuteen. Siksi se ei jätä ihmistä menneisyytensä, syntiensä ja
epäonnistumistensa vangiksi, vaan pyyhkii pois menneet synnit ja jopa
koko menneisyyden, sekä sen mukaiset rikkomukset, ja pelastaa
syntisen uskossa Jeesukseen.

"...tänä päivänä
pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa..."

Ristinryöväri todistaa meille - että Jumalan armo kykenee

antamaan toivon toivottomimmallekin ihmiselle. Kaikki ihmiset
tiesivät, nähdessään hänet ristillä roikkuvana - että tämä ryöväri oli
hetkensä aikana, ehkä kaikkein halveksituin ihminen. Hän oli täysin
elämänsä menettänyt ja tuhonnut ihminen - keskellä kuolemaa. Tällä
ihmisellä ei ollut mitään toivoa muiden ihmisten silmissä.
Huomamme Jeesuksen sanat "pitää sinun oleman" - jotka
kuvaavat Jumalan ehdotonta lupausta hänen pelastuksestaan. Tätä
sanaa ei helvetti, perkele - eikä ihmiset voineet murtaa!
- "...pitää sinun oleman"
Kristuksen risti avasi tien Jumalan paratiisin.

89
 Tätä parempaa tulevaisuutta ja toivoa, ei hän olisi voinut löytää
mistään. Kuolemaan ja pimeyteen vajoava mies nostettiin ylös
iankaikkiseen elämään.
Jumalan rakkaus otti tämän tuomitun
miehen luoksensa Jeesuksessa,
ja siirsi hänet elämänsä häpeästä,
kuolemaan johtavasta tuomiosta,
nähtävillä olleesta ihmisten häpeästä ja pilkasta,
sekä elämänsä pohjattomasta toivottomuudesta
- uuteen elämään Jeesuksen kanssa.

Ihminen ei näe niin kuin Jumala näkee.

Häväisty ihminen tässä maailmassa, onkin Jeesuksen rakastama.
Elämänsä menettänyt - onkin nyt Jumalan armon, rakkauden ja
anteeksiantamuksen kohde.
Kun vain sanomme, "muista minuakin Jeesus".
Missä ikinä häpeässä ja mahdottomuudessa
me ehkä olemmekin - oman elämämme tähden,
Jeesus haluaa -
ja kykenee pelastamaan meidät iankaikkiseen elämään.

"Niin Jeesus sanoi hänelle:

"Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun
oleman minun kanssani paratiisissa."
(Luuk.23:43)

90
RISTIN EVANKELIUMI TODISTAA
JEESUKSEN VEREN OMISTUSOIKEUDELLISESTA
VOIMASTA
Ilm.5.9 "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen
sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut
Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja
kansanheimoista"

Jeesus on Jumalan Karitsa, joka Ilmestyskirjassa on Hän - jo-

ka yksin on arvollinen ottamaan ja avaamaan Valtaistuimella istuvan
kädessä olevan kirjakäärön. Teksti osoittaa, että perusta tälle oikeu-
delle - ottaa kirja ja avata sen sinetit - on siinä, että Jeesus oli tullut
teurastetuksi, ja oli verellänsä ostanut Jumalalle ihmiset kaikista erilai-
sista sukukunnista, kielistä ja kansoista, sekä kansanheimoista.
Uuden liiton Jumalan seurakunta ovat ne, jotka Jeesus on omalla
verellään itsellensä ansainnut. (Apt.20:28) Jumalan lasten todellinen
Hengen yhteys tulisi perustua Kristuksen veren kautta tehtyyn lunas-
tukseen, jonka perusteella he kaikki, yhtenä Kristuksen ruumiina -
ovat Jeesuksen omaisuutta.
Tämä merkitsee myös Jeesuksen vallan ja voiman osaa nyt avata
seitsemällä sinetillä lukittu kirjakäärö, johtaen sitä seuraavien tapahtu-
mien kautta syntinen maailma tuomionalaisuuteen - Hänen tulemuk-
sensa päivänä, ja seurakunnan pelastumiseen - Jeesuksen toisessa tu-
lemuksessa. Luomakunnan lunastus ja vapautus johtuu Golgatan ristil-
lä tapahtuneen ihmiskunnan sovittamisesta Jeesuksen veressä.

Lunastus Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen veressään - pätee

toki vain niihin, jotka uskovat Jeesukseen kuten Raamattu opet-
taa, ja ovat uskonsa julkisena ja henkilökohtaisena todistuksena
- ottaneet myös vesikasteen Jeesuksen nimessä.

91
 Jumala on lahjoittanut meille - siinä rakastetussa - Jeesuk-
sessa, lunastuksen Hänen verensä kautta, rikkomusten anteek-
sisaamisen, Hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa Jumala on
antanut meille ylenpalttisesti kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärryk-
seksi, tehden meille tiettäväksi tahtonsa salaisuuden - että Jumala oli
päättänyt Jeesuksessa yhdistää kaiken mitä on taivaissa ja mitä on
maan päällä.
Jeesuksen veressä tapahtunut lunastus - uskovien ihmisten
kohdalla - on antanut perintömme vakuutena meille Pyhän Hengen
sinetin. Jumala on painanut meihin Pyhän Hengen sinettinsä omistus-
oikeudellisena merkkinä - Hänen omaisuutensa lunastamiseksi.
(Efe.1:11-14)
Jumalan Pyhä Henki on annettu Kristuksen veressä pelastetuille,
sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
Ristin evankeliumi ei todista ihmisen voimasta eikä hyvyydestä.
Jeesus tuli etsimään syntisiä, ei vanhurskaita.
Jeesuksen veren lunastava voima on osoitettu syntisille ihmisille,
jotka tarvitsevat Kristuksen veren kautta annetun syntien anteek-
sisaamisen, ja vapautuksen synnin vallasta ja orjuudesta.

Kol.1:14
"Hänessä meillä on lunastus,
syntien anteeksisaaminen.."

Jeesus antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen - eli

ostaakseen verellänsä vapaaksi - meidät kaikesta laittomuudesta ja
puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahke-
roitsee. Hyvät teot ovat Jumalan rakkauden tekoja - Kristuksen veres-
sä lunastettujen uskovien elämässä.
Jeesus Kristus on kertakaikkinen uhri meidän syntiemme
tähden, ja siksi emme enää tarvitse mitään muita uhreja Hänen rinnal-
laan. Jeesus meni oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpy-
himpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. (Hebr.9:12)
Jeesuksen Kristuksen veri on puhdistava meidän omantuntomme
kuolleista teoista - eli uskonnollisista lain teoista, tai oman luonnolli-

92
sen hyvyytemme perustalle tehdyistä hyvistä teoista - nyt palvelemaan
Jumalaa Pyhässä Hengessä.
Jeesuksen veren kautta osoitettu omistusoikeudellinen voima
Jumalan omina, on koko pelastuksemme perusta. Me emme ole
Jumalan omia, mistään muusta syystä, kuin Jeesuksen veren ansion
tähden. Siksi ristin ja veren evankeliumi ei tunne muuta Jumalalle
kuulumisen perustaa, kuin Jeesuksen Kristuksen sovintoveri. Tämä
kumoaa kaikki ihmisen omat teot, ja uskonnolliset yritelmät. Jäljelle
jää vain Jumalan teko Kristuksessa - joka pätee vain syntiseen ihmi-
seen, joka ei löydä itsestään mitään sellaista, mikä voisi osoittaa hänet
Jumalalle kelpaavaksi.

1Piet.1:18
"tietäen, ettette ole millään katoavaisella,
ette hopealla
ettekä kullalla,
lunastetut turhasta,
isiltä peritystä vaelluksestanne..."

Kristuksen veri lunastaa pelastetun vapaaksi isiltä peritystä

turhasta vaelluksesta. Uskonnolliset traditiot, jotka tekivät tyhjäksi
Jumalan Sanan ja ristin evankeliumin, jäävät taakse. Jumalan lapsi saa
vapauden Kristuksessa vääristä perinnäissäännöistä ja niiden mukai-
sista lain taakoista. Tämä johtaa oikeaan uskovan ihmisen pyhitykseen
- Jumalan armossa ja totuudessa:

1Piet.1:16
Sillä kirjoitettu on:
"Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".

Gal.3:13
Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta,
kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme
– sillä kirjoitettu on: "
Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" –

93
 Ristin evankeliumi osoittaa Jeesuksen veressä lunastuksen
pois lain kirouksesta. Jumalan lain jatkuva vaatimus ja tuomio, ihmi-
sen yllä - todistaa ihmisen riittämättömyydestä ja syntisyydestä. Ihmi-
nen ei voi lain tekojen kautta koskaan olla itsessään vanhurskas, eikä
siksi Jumalan hyväksymä. Siksi laki kääntyy ihmiselle kiroukseksi ja
tuomioksi, synnin tähden.
Jeesus Kristus ristiinnaulittiin ristin puuhun, lunastaakseen
meidät pois lain kirouksesta ja tuomiosta - ja ostaakseen verellään
meidät itselleen, oman vanhurskautensa osallisuuteen. Tässä Jeesuk-
sen vanhurskaudessa me olemme täysin Jumalan hyväksymiä, ja Ju-
malan rakastamia - Kristuksen ansion tähden.

Mistä me tänään etsimme omaa omistusoikeudellista ase-

maamme Jumalan edessä?
Mikä saa meidät varmaksi siitä, että syyllisyytemme ja rangais-
tuksemme on pois pyyhittyä Jumalan kasvojen edessä?
Ristin evankeliumi ei tunne muuta vastausta, kuin Jeesuksen ve-
ren voima lunastaa ja ostaa syntinen ihminen pois synnistä, Jumalan
omaisuudeksi. Asemamme silloin, ja omistusoikeudellinen perus-
tamme - Jumalan lapsina - on yksin Jeesuksen veressä.
Tämä todistaa paljon meille Pyhässä Hengessä. Kristuksen veri
todistaa että täydellinen rangaistus syntiä kohtaan on loppuun suori-
tettu. Kristuksen veri todistaa meille, että Hän oli viaton ja synnitön,
joka yksin kykeni aikaansaamaan iankaikkisen lunastuksen.
VT:ssa Jumala osoitti rangaistuksen periaatteen: elämä elämästä.
Joka riisti toiselta hengen, tuli hänen tämän tähden menettää oma hen-
kensä. (5Moos.19:13)
Syyttömän kuolema tuotti VT:ssa syyllisen kuolemanrangais-
tuksen. Jeesus kuolee ristillä syyttömänä, tuottaakseen verensä kautta
syylliselle, ja syntiselle - pelastuksen ja elämän.
Ellei meidän puolestamme Jumalan kasvojen edessä Kristuksen
veri todista meidän puolestamme, että olemme saaneet kaikki syn-
timme anteeksi - olemme silloin vain syyllisiä Jumalan kasvojen edes-
sä. Syntejämme ei voida sovittaa muuten kuin kuoleman kautta. Kuo-
lema - iankaikkinen sellainen - joko kohtaa meitä, tai sitten se on koh-

94
dannut Jeesusta Golgatan ristillä, niin että synnin koko rangaistus on
täysin loppuun suoritettua.
Omistusoikeutemme Jumalan edessä - olla Hänen omiaan - on
yksin Jeesuksen veressä.
Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa.

1Joh.5:6
Hän on se,
joka on tullut veden ja veren kautta,
Jeesus Kristus,
ei ainoastaan vedessä,
vaan vedessä ja veressä;
ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.

95
Jumalani, Jumalani - miksi minut hylkäsit?
ensimmäinen osa
Psalmi 22 on Daavidin laulu.
Tässä psalmissa Daavid puhuu Pyhässä Hengessä
Kristuksen tulevasta kärsimyksestä.

Sen ensimmäinen osa (Ps.22:1-21) voidaan jakaa 4. jaksoon.

Ensimmäinen. (Ps.22:1-6)
Kristuksen kärsimys tässä kuvataan Jumalan läsnäolon ja Juma-
lan rakkauden hylkäämäksi tulemisena. Jumala on kaukana - täysin
tavoittamattomissa, ja tässä Jeesus kokee ihmisenä - Ihmisen Poikana
- itsensä täysin avuttomaksi.
Jumala ei kuule; Jumala ei vastaa. Taivas on hiljaa ja vaiti.
Pimeys on vain läsnä.
Jumala on kaikessaan kuitenkin aina Pyhä Jumala, joka asuu Is-
raelin kiitoslaulujen keskellä. Israelin Jumala oli pelastanut Israelin
kantaisät, jotka Häneen luottivat.
He huusivat Herraa avuksi eivätkä jääneet häpeään.
Jeesuksen Kristuksen kärsimys on nyt olla mato, eikä ihminen -
ihmisten pilkka ja kansan hylky. Kansansa hylkäämäksi ja pilkkaa-
maksi tuleminen rinnastuu Jumalan hylkäämäksi tulemiseen.

Jeesus Kristus tehtiin synniksi,

että me tulisimme Hänessä Jumalan vanhurskaudeksi.
Ristiinnaulittuna ja kansansa hylkäämänä, Jeesus kantoi ruumiis-
saan koko synnin tuomion ja sai aikaan sovintoveressään iankaikkisen
lunastuksen.
Voimme elää omalle kohdallemme tämän saman Kristuksen kär-
simyksen osan, myös uskovina ihmisinä. Kun me näemme, että Juma-
la on kaikkia muita hyvin lähellä - mutta meistä silti hyvin kaukana,
elämme todeksi omassa uskon elämässämme nämä Daavidin - Jeesuk-
seen liittyvät - laulun sanat. Ristin evankeliumi vie aina meitä tähän,

96
nähdäksemme että syvimmän antautumisen osana on aina Jumalan
osoittama hiljaisuus, heikkoutemme ja siinä kaiken menettäminen.
Mutta juuri siinä - rakastavan Isän löytäminen.

Toinen. (Ps.22:7-11)
Jeesus on kaikkien pilkkaama. Ihmiset häpeällisesti levittelivät
Hänelle suutaan, ja nyökyttelivät ilkkuen Hänelle päätään.
He sanoivat:
"Jätä asiasi Herran haltuun.
Hän vapahtakoon hänet,
hän pelastakoon hänet,
koska on häneen mielistynyt."

Kristuksen kärsimys on tässä juuri samanlainen, kuin perkeleen

kiusatessa Häntä erämaassa:
"Jos olet Jumalan Poika, niin..."
Jumalan olisi tullut nyt näyttää hyljätyn Kristuksen yllä, Häneen
osoitetun mielisuosionsa ja rakkautensa, mutta ei - tätä ei tapahdu.
Siksi myös ihmiset toteavat, että Jeesuksen täytyy - tässä tilanteessa -
olla Jumalan hylkäämä.

Missä on sinun Jumalasi?

Missä on nyt Hän, joka sinua rakastaa
ja on sinun Isäsi?

Tätä seuraa Kristuksen sanat taivaallista Isää kohtaan.

Hän oli syntynyt Pyhän Hengen voimasta ja sen alentumisen
kautta, jossa Jeesus tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon - ja tuli
ihmisten kaltaiseksi. Jumala oli Häntä läsnä lapsuudessaan - Hänen
oman äitinsä rinnoilla ollessa. Maria, Jeesuksen äiti oli jättänyt
Jeesuksen täysin Jumalan käsiin, sillä olihan heille ilmoitettu - etenkin
Marialle, kuka tämä ihmeellinen Israelin Messias, Jeesus Kristus oli.

Hän oli vapahtava kansansa heidän synneistänsä.

97
 "...sinä olet minun Jumalani
aina hamasta äitini kohdusta asti.."

Tulimme ehkä jo lapsena uskoon. Vanhempamme olivat ehkä

uskovia ihmisiä. Meidät jätettiin jo syntymästä alkaen, rukouksin ja
siunauksin - Jumalan huomaan. Koimme turvaa ja rakkautta uskovilta
vanhemmiltamme - ehkä juuri äidiltämme. Mutta nyt - olemme sy-
vässä hengellisessä pimeydessä, emmekä näe valoa.
Jumala on kaukana meistä.
Meitä pilkataan ja häväistään,
tämän kärsimyksemme tähden.
Meille sanotaan: "Missä on nyt "se" sinun Jumalasi?"
Jumalan rakkaus on peittänyt näennäisesti kasvonsa meiltä, niin
että emme nyt näe Hänen kasvojaan. Tässä voimme elää todeksi myös
nämä Daavidin laulun sanat, jotka puhuvat Jeesuksen kärsimyksestä.

"Jumalani, Jumalani - miksi minut hylkäsit?"

Kolmas. (Ps.22:12-15)
Jeesus on pahojen henkien ahdistama. Baasanin härät ovat tässä
vertauskuva pahoista hengistä. Nämä väkevät voimat ovat Kristuksen
kärsimyksien osana ristinkuolemassa. Kiljuva leijona on kuva per-
keleestä UT:ssa (1Piet.5:8). Saatana luuli voittavansa Jeesuksen
luonnollisen kuoleman kautta. Hän tiesi että Kristus oli kantava maail-
man synnin - sillä juuri siksi hän kiusasi Jeesusta pois ristin tieltä
(Matt.4:1-11). Jopa Pietarin kautta saatana oli puhunut Jeesukselle
(Matt.16:22-23). Saatana myös tiesi, että Isän Jumalan on pakko - py-
hyytensä tähden - hyljätä oma Poikansa, tekemällä Hänet ristillä syn-
niksi (2Kor.5:21). Pyhä Jumala ei voi olla syntisen yhteydessä. Mutta
saatana ei tiennyt mitä Jumalan rakkaus oli - se rakkaus joka voitti
synnin, perkeleen ja kuoleman. Saatana ei tiennyt mikä rakkaus oli
Isän ja Pojan välillä, ja miten tämä rakkaus tuli kukistamaan pimeyden
ja synnin Golgatan ristillä.
Jeesus on ristillä - synnin tähden - Isän hylkäämä.

98
 Mutta tässä toteutuu Raamatun sana:
1Kor.13:13
Niin pysyvät nyt
usko, toivo, rakkaus, nämä kolme;
mutta suurin niistä on rakkaus.

Golgatan ristillä Jeesuksella ei ollut enää uskoa, eikä toivoa -

koska Hänet tehtiin synniksi. Koko synnin tuomio oli Hänen osanaan
ristillä. Mutta tässä - näistä kolmesta suurin voittaa kaiken - se on
rakkaus. Isä ei voinut hyljätä Poikaansa Jeesusta. Tämä oli pimey-
delle ja sen valloille täydellinen järkytys. Rakkaus voittikin synnin,
perkeleen ja kuoleman Jeesuksen yllä ristillä.
Psalmin 22:15 teksti kuvaa voimallisesti Kristuksen fyysisen ja
hengellisen kärsimyksen osaa Golgatan ristillä. Veden maahan vuo-
dattaminen nähdään kuin likaveden pois heittämisenä. Jumalan Poika
katsottiin likaveden arvoiseksi.
Ristiinnaulittu taisteli fyysisen kivun ja lihasvoimiensa välisessä
hirvittävässä tuskassa, hetkittäin nostaakseen ristiinnaulittua kehoansa
aina edes siinä määrin ylöspäin, että hän jotenkin kykeni hengittämään
- edes vähän - ilmaa omiin keuhkoihinsa. Hirvittävät lihaskrampit.
kuume, ja jänteiden sekä luiden vääntyminen ja vääristyminen, olivat
väistämätön osa tätä sanoinkuvaamatonta taistelua, elämän ja kuole-
man välillä. Hidas, häpeällinen ja tuskallinen kuolema.
Sydämen sulaminen, ikään kuin kynttilän vaha, on syvällinen
kuva ihmiselämän kaiken menettämisestä - täydellisestä ihmiselämän
hajoamisesta ja sen murtumisesta, ja silti - tässä - Jeesuksen rakkau-
den osasta kaikkia ihmisiä kohtaan, kaiken ihmisarvonsa ja Jumalan
Pojan kunnian jo menettäneenä. Jeesus rakasti loppuun asti kaikkia
Hänen pilkkaajiaan. Hänen sydämensä suli rakkaudesta, ei tuomiosta
eikä vihasta.

Ehkä heidän pilkkaavat sanansa olivat juuri se tekijä,

joka mursi Jeesuksen sydämen kaikkein syvimmin,
mutta samalla paljasti siinä uudelleen - jumalallisen rakkauden.
"Isä,

99
 anna heille anteeksi,
sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

Neljäs. (Ps.22:16-21)
Voimien kuivettuminen oli kuin saviastian siru, kuin rikotun sa-
viastian palanen joka oli mitätön, ehkä juuri pieni pala - pois heitet-
tynä ja arvottomana. Suulaki kuivuen kiinni, niin että kielikin tarttui
siihen kiinni, vaiensi ristiinnaulitun suun kuin kuivaan maahan tehdyn
"haudan". Kipujen synnyttämä traumaattinen hikoilu, psykoosimainen
vapina, sekä ulkonainen jatkuva verenvuoto, johtivat kauhistuttavaan
nestehukkaan, jossa ristiinnaulittu kuivui olemuksessaan hitaasti ko-
koon, kuin kuiva puunoksa.
- "sinä lasket minut alas kuoleman tomuun".
Jeesus oli valmis jättämään itsensä kuoleman ja Isän käsiin.
Hengellinen todellisuus oli tässä yhtä totta kuin nähtävilläkin
oleva todellisuus. Jeesusta saarsi niin roomalaiset sotilaat, kuin - us-
konnolliset johtajatkin - "pahain parvi".
Läsnä olivat myös pahuuden henkiolennot.
Jeesuksen kädet ja jalat olivat ristiinnaulitut.

" julmain parvi saartaen,

on lävistänyt kuin leijona minun käteni ja jalkani."
(korjattu Biblia käännös)

Jeesuksen ruumiillinen "olemattomuus" ja heikkous oli jo kaik-

kien nähtävillä: "Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat
minua ilkkuen." Kunniansa menettäminen Jeesuksen kohdalla - niin
Ihmisen Poikana kuin Jumalan Poikana - korostuu tässä silläkin, että
Hänen vaatteensa jaetaan, ja niistä heitetään arpaa.
Kallisarvoinen kudottu vaate oli tässä kuitenkin arvokkaampi,
kuin alaston, kärsivä ja kuoleva Jumalan Poika.

Kuinka me saatammekin kokea tätä samaa. Ihmiset haluavat

meiltä vain siunauksia ja kallisarvoisia sanoja tai esineitä. Ehkä rahaa
ja mammonaa. Mutta he katsovat meidät arvottomiksi, ja pilkatuiksi.

100
Moni uskova on saanut kokea tämän. Heidän oma, henkilökohtainen
osansa on mitätön sen rinnalla, mitä heiltä odotetaan. Jeesus koki
kaiken tämän saman. Ihmiset halusivat Häneltä parantumista, ruokaa
ja vaateita, voimaa ja voitelua, itsellensä "kuninkaan", sekä viisautta ja
opetusta - mutta Jeesus itse Jumalan Poikana oli heille silti arvoton.
Kuinka usein me Jeesuksen omina koemme tämän!
Jos vain tekisimme ihmisille mieliksi, olisimme rakastettuja -
että he vain saisivat mitä he itse haluavat!

Tämä jakso päättyy sanoihin:

Ps.22:19-20 (22:20-21)
Mutta sinä, Herra,
älä ole kaukana,
Sinä, minun väkevyyteni,
riennä avukseni.
Vapahda minun sieluni miekasta,
minun ainokaiseni koirain kynsistä.

Mitä alastomalle, ruoskitulle ja ristiinnaulitulle Jeesukselle

- fyysisen kuoleman ja ihmishäpeän edessä
- ja hengellisen pimeyden, ja niiden valtojen edessä Jumalan
Pojan osaksi enää jää? Mitä tai kuka, voisi tähän pimeyteen enää
ilmestyä? Kuka voisi olla tämän hyljätyn kanssa, tässä hetkessä?
Jumalakin on jo Hänet hyljännyt!

Kuka siis olisi Hänen kanssaan?

Tässä palaamme edellä sanottuun.
1Kor.13:13
Niin pysyvät nyt
usko, toivo, rakkaus, nämä kolme;
mutta suurin niistä on rakkaus.

Mitä Jeesukselle jää Golgatan ristillä? Hänelle jää vain ehdo-

ton Jumalan rakkaus. Isä ei voi hyljätä Poikaansa; se on mahdotonta.
Rakkaus ei hylkää, eikä jätä!

101
 "...Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana..."
Jumala rakasti Poikaansa Golgatan ristillä.
Valkeus voitti pimeyden.

Tämä on tavallaan helppo kirjoittaa ja sanoa,

mutta niin vaikeaa hengellisesti nähdä, Pyhän Hengen antamin
hengellisin silmin.
Siksi - toisinaan, me tarvitsemme omakohtaisen kokemuksen
Kristuksen kärsimyksistä, kuten Daavid siitä lauloi Psalmissaan. Hän
edeltäkäsin eli omalta kohdaltaan todeksi Jeesuksen kivut ja tuskat.
Hän eli todeksi sen, mitä oli olla Jumalan "hylkäämä" - juuri ihmisten
edessä.
Tätä mekin tarvitsemme, minkä Daavid näki -
- nähdäksemme Jeesuksen, Golgatan ristillä, oikeassa
- Jumalan rakkauden osoittamassa valossa.

Joh.10:17
"Sentähden
Isä minua rakastaa,
koska minä annan henkeni,
että minä sen jälleen ottaisin."

Elämämme totaalinen hajoaminen, vie meidät aina takaisin

Golgatan ristille. Näemme siellä Jumalan Pojan, Jeesuksen - jolta on
riistetty kaikki inhimillisyys Ihmisen Poikana ja jumalallinen rakkaus
Jumalan Poikana; ja joka on tehty synniksi Jumalan ja pahuuden
henkivaltojen edessä. Jumala on tässä suurimmassa heikkoudessaan
vain yhden langan, mutta silti voimakkaimman totuutensa varassa -
rakkaus voittaa kuoleman, synnin, ja perkeleen.
Kun minä, tai sinä - astumme hengelliseen helvettiin, me usein
vasta sitten näemme, mitä Golgatalla todella tapahtui. Sinä saatat
tänään sanoa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Kaikki on sinua vastaan. Ihmiset, maailman, saatana - ja jopa
Jumala on sinua kaukana.

102
 Tämä on syvää koetuksen aikaa ja pimeyttä.
Tässä meille kaikille, suurin ilmestyksen paikka on juuri Jeesuk-
sessa. Me saamme täysin heittäytyä kaikessa elämämme pimeydessä
juuri tähän toivottomuuteen - heikkouteen, silti tietäen - että Jumala
on rakkaus - Hän ei hylkää eikä jätä.
Putoamisemme kokemus on kyllä hirvittävä - mutta sen takana
on aina Jumalan rakkauden voitto; yli pimeyden, yli synnin ja yli
oman mahdottomuutemme.
Sinä saat tänään sanoa, niin kuin Daavid sanoi:
"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

Tässä, sinäkin löydät sen Jumalan rakkauden,

joka kantaa - vaikka Jumalaa emme edes
hengellisesti näkisi, tai hengellisesti kokisi.
Tunteemme usein sortuu, ja elämämme hajoaa usein sirpaleiksi -
ehkä koko uskomme johon perustuimme, ja toivomme - jonka varaan
kaiken laskimme - yht'äkkiä katoaa; haihtuu kuin savu, mutta tässä
pimeydessä,
suurin aina voittaa;
- Jumalan rakkaus Jeesuksessa.

103
RISTIN EVANKELIUMI ANTAA IANKAIKKISEN TOI-
VON, MAALLISEN TOIVON SIJASTA
1Kor.15:19 "Jos olemme panneet toivomme Kristukseen
ainoastaan tämän elämän ajaksi,
niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat."

Apostoli Paavali selvittää ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä,

sen 15 luvussa - ristin evankeliumin antaman iankaikkisen toivon pe-
rustaa, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa.
Tämä iankaikkinen toivo -
Jeesuksessa pelastettujen kohdalla
ylittää ajallisen ja maallisen toivon.
Mutta jos sanoisimme, että Kristusta ei ole herätetty kuolleista,
olisi uskomme täysin turhaa, ja vielä eläisimme silloin synneissämme
ja synnillisen elämän antaman toivottomuuden varassa. Toivomme
olisi vain ajallisessa elämässä, ja sen turmeltuneessa synnillisessä elä-
mässä. Kuolema olisi silti osamme.
Mutta nyt - Kristus on noussut kuolleista,
ja siksi - Hengestä syntyneinä Jumalan lapsina,
me emme aseta toivoamme tämän katoavaisen elämän aikaan, em-
mekä sen varaan.
"Sillä kaikki, mikä maailmassa on,
lihan himo,
silmäin pyyntö
ja elämän korskeus,
se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
Ja maailma katoaa ja sen himo;
mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.
(1Joh.2:16-17)

Kristukseen toivon asettaminen on ristin evankeliumissa ian-

kaikkiseen elämään toivon asettamista, jonka perustana on Jeesuksen
Kristuksen kuolleista nouseminen.

104
 Tässä sydämemme kääntyy pois maailmasta ja synnistä etsimään
Jumalan tahtoa ja tekemään Jumalan tahdon - Jumalan armon voi-
masta käsin.
"Mutta tämän minä sanon, veljet,
ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa,
eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta."
(1Kor.15:50)
Ristin evankeliumi murtaa luonnollisen ihmisen vallan,
sekä katoavaisen elämän vallan, jopa sanoen - että liha ja veri eivät voi
periä Jumalan valtakuntaa. Tämä on ehdoton totuus. Katoavaisuus on
synnin tähden kuoleman alaista, ja siksi katoavaisuus ei voi periä
katoamattomuutta. Hengestä syntyneet Jumalan lapset tehdään elä-
väksi Kristuksessa, Hänen tulemuksessaan ja näin katoavainen ihmi-
syys uskovan kohdalla muuttuu katoamattomaksi. Synnin ota (pistin),
eli kuolema kukistetaan.

"Sillä tämän katoavaisen

pitää pukeutuman katoamattomuuteen,
ja tämän kuolevaisen
pitää pukeutuman kuolemattomuuteen."
(1Kor.15:53)

Tässä ei ole vaihtoehtoa - "pitää pukeutuman"....

Tässä on iankaikkisen elämän toivo, sillä kun katoavaisuus pu-
keutuu katoamattomuuteen, ja kuolema pukeutuu kuolemattomuuteen
- silloin on suurin ja mahdottomin vihollinen ihmisen kohdalla voitet-
tu: "kuolema on nielty ja voitto saatu." (1Kor.15:54) Tässä ei ole
vaihtoehtoa - "pitää pukeutuman".
Synnin palkka on kuolema; ja siksi kuoleman voittaminen - eli
katoavaisen ja kuolevaisen iankaikkiseen elämään pukeutuminen - on
lopullinen voitto synnistä.
Tämä voitto on yksin Kristuksen ylösnousemuksessa.
Jeesus Kristus on kantanut Golgatan ristillä koko maailman syn-
nin. Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on saanut Jeesuksen veressä
kaikki syntinsä anteeksi. Uudestisyntymisessä Jumalan Pyhä Henki on

105
tullut pelastetun sydämeen, joka on annettu meille sinetiksi lunastuk-
sen päivään saakka.
"Hänessä on teihinkin,
sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti..."
(Ef.1:13)

"Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana,

ja siinä on tämä sinetti:
"Herra tuntee omansa",
ja,
"Luopukoon vääryydestä jokainen,
joka Herran nimeä mainitsee"."
(2Tim.2:19)

Lopun ajassa eräs eksytyksen muoto on johtaa uskovia pois ian-

kaikkisen elämän toivon perustalta, näkyväisen ja katoavaisen maail-
man varaan. Matt.24:48-51 Jeesus puhuu pahasta palvelijasta joka
luopui uskostaan ja rupesi lyömään kanssapalvelijoitaan - sekä alkoi
syömään ja juomaan juopuneiden kanssa.
Hänen lopullinen kohtalonsa oli kauhea:
"Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys".
Ristin evankeliumin kautta - sen lunastuksen kautta Jeesuksessa
Kristuksessa, jossa meidän syntimme on sovitettu, ja Jumala on van-
hurskauttanut meidät (Room.3:21-26) - on Jumala uudesti synnyttä-
nyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nou-
semisen kautta. Tämä elävä toivo on turmeltumaton, katoamaton ja
saastumaton perintö, joka taivaissa on säilytettynä meitä varten.

Muistan hetken elämässäni jolloin kävin omanlaista taistelua,

erinäisten maallisten asioiden kanssa. Kävelin sitten eräänä päivänä
ulkosalla, pää ja katse maahan painuneena, kunnes vastaani tuli van-
hahko mies, ja hän katsoi minuun ja alkoi puhua minulle. En tuntenut

106
koko miestä, enkä koskaan ollut ennen tavannut häntä. Hän sanoi mi-
nulle: "Älä paina katsettasi maahan, vaan nosta pääsi ylöspäin. Nosta
katseesi ylös.", ja hän jatkoi matkaansa.
Sanoma oli Herralta.

"Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,

älköön siihen, mikä on maan päällä."
(Kol.3:2)

Ristin evankeliumin voima on taivaallisessa perinnössä, Jeesuk-

sessa Kristuksessa. Meidän elämämme on kätkettynä Kristuksen kans-
sa Jumalassa, ja kun Jeesus ilmestyy mekin ilmestymme Hänen kans-
saan Jumalan kirkkaudessa. Perintöosamme on taivaallisessa perin-
nössä, joka on talletettuna taivaassa meitä varten. Jeesus sanoi, "minä
menen valmistamaan teille sijaa".
Voimmeko pysähtyä tähän. Jeesus valmistaa sinulle ja minulle
sijaa, paikkaa joka on täydellinen taivaallinen perintöosa Jumalan
kirkkaudessa. Tämä perintöosa on katoamaton, saastumaton ja tur-
meltumaton. Synti, saatana ja ihmiset - eivät voi sitä turmella, eikä
muuttaa tai edes riistää meiltä, kun vain pysymme Jeesuksessa lop-
puun asti.
Jumalan voimasta me varjellumme pelastukseen!
Kuka voisi erottaa meidät Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa!

Kol.3:3 "Sillä te olette kuolleet, ja teidän

elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa..."

Ristin evankeliumi kätkee pelastetun Jeesuksen kanssa Jumalaan.

Elämämme on kätkettynä olemista Jeesuksessa. Jeesuksen ansio ja
voitto, on meidän ansiomme ja voittomme. Uskon elämämme koko
sisältö on kätkettynä juuri tähän - Jeesuksen ansioon ja asemaan mei-
dän puolestamme. Uskon elämämme ei ole siten itsemme varassa;
oman tahdon voimamme varassa, eikä siten edes omien tekojemme
varassa. Pyhän Hengen todistus on että elämämme on jo kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa. Siksi se ei ole katoavaisen elämän va-

107
rassa olevaa uskonnollisuutta (lain tekoja; hyviä tekoja), tai muuta
lihallista elämän menestystä (ulkonainen kauneus, varallisuus, ter-
veys), vaan Jeesuksen ristin kuoleman ja ylösnousemuksen osalli-
suutta Pyhässä Hengessä, niin että meidän elämämme on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa.
Uskon elämämme perustaa vahvistetaan Kristuksen voiton va-
raan, niiden menetysten, ja pimeyden hetkien kautta - joita koemme
tämän katoavaisen ajan keskellä. Ajalliseen toivon menettäminen, on
tie katoamattomaan toivon löytämistä. Jumalan rakkaus vetää meitä
parannukseen, ja siihen elävään uskoon ja luottamukseen - jolla ei ole
enää mitään muuta perustaa, kuin Jeesuksen voitto synnistä, perke-
leestä ja kuolemasta.
Ehkä tänään koemme ajallisen elämän keskellä hirvittävää petty-
mystä, ja toivottomuutta. Pyhä Henki ei kuitenkaan ole toivottomuu-
den Henki, vaan Hän on Totuuden Henki, joka kirkastaa meille Jee-
suksen. Pyhä Henki nostaa sydämen silmämme pois siitä, missä ajalli-
nen elämä on lähestulkoon murskannut koko toivomme - Jeesuksen
voiton osallisuuteen. Toivoton uskova lepää silloin yksin Jeesuksen
ansion ja sen iankaikkisen toivon varassa - ei enää ajallisen elämän,
eikä itsensä varassa. Omat teot, ansiot, elämän kokemukset ja ajalliset
saavutukset silloin poistuvat. Jäljelle jää vain Jumalan rakkaus Jeesuk-
sessa.
Näin toivottomuuteni tähän ajalliseen elämään ja jopa itseeni,
saattaa minut kääntymään ja pysymään iankaikkisessa toivossa - Jee-
suksen rakkaudessa. Jeesus voitti kuoleman ja Hänen ylösnousemuk-
sensa on minun ylösnousemukseni!
Olkoon siis mielemme juuri siihen - mikä ylhäällä on.
Lopun ajan ahdistuksessa ja koetuksissa tarvitsemme näitä Her-
ramme Jeesuksen sanoja:
"Mutta kun nämä alkavat tapahtua,
niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne,
sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
(Luuk.21:28)
Amen! Tule Herra Jeesus!

108
109
Ristin evankeliumin voima - ylitse silmäin
pyynnön, elämän korskan ja lihan himon
1Joh.2:15-17 "Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maa-
ilmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole
hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin
pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja
maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se
pysyy iankaikkisesti."

Lihallinen ja synnillinen haaveileminen vangitsee ajatuksemme

maalliseen turhuuteen. Kuinka moni ns. "kristitty" toivoo voittavansa
miljoonia, pääsevänsä onnensa mukaiselle lomamatkalle, saavansa sitä
ja tätä materiaalisesti - lihan himonsa mukaan.
Näihin lihan haluihin pyydetään myös esirukousta, ja niitä selite-
tään Jumalan tahtona. Niitä myös oikeutetaan ajatuksella -
- että tuleehan elämästä "nauttia",
tai jopa ns. "siunauksina" joita Jumala antaisi.

Muistakaamme Jumalan Sana --

"Sillä kaikki, mikä maailmassa on,
lihan himo,
silmäin pyyntö ja
elämän korskeus,
se ei ole Isästä, vaan maailmasta."
Jumala ei täytä näiden mukaisia pyyntöjä elämässämme,
vaan ohjaa meitä pois näiden kolmen vallan alaisuudesta,
Hänen tahtonsa alaisuuteen.

1Joh. 5:14
"Ja tämä on se uskallus,
joka meillä on häneen,
että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan,
niin hän kuulee meitä."
110
 Jumala vastaa vain rukouksiin, jotka ovat Hänen tahtonsa mukai-
sia. Emme yritä taivutella Jumalaa omien halujemme ja unelmiemme
täyttäjäksi, vaan otamme ristimme myös rukouselämässä: "tapahtu-
koon Isä sinun tahtosi".

Siksi lihan himoa tyydyttävät, ihmisen omaa tahtoa korottavat, ja -

elämän korskaan liittyvät rukouspyynnöt,
eivät voi tulla kuulluksi:

"Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo,

silmäin pyyntö ja elämän korskeus,
se ei ole Isästä, vaan maailmasta." --

Tämän sanoen, rakkaudellista ja raamatullista kritiikkiä antavia

ja Jumalan Sanan totuutta jakavia - on usein tuomittu "kateellisina".
Ikään kuin heidän sanansa nousisi lihasta nousevasta kateudesta.

Tämä on syyttömän syylliseksi tekemistä,

ja syyllisen syyttömäksi tekemistä.

Elävässä uskossa päämäärämme ei saa olla lihan halujen, silmän

pyynnön ja elämän korskan loputon täyttäminen ja siitä muille kers-
kaaminen, vaan Jumalan Hengen voimassa tapahtuva taivaallisen
Isän tahdon mukainen vaellus.

Kateus maallisen himon täyttämisestä on samaa himoa,

kuin sen konkreettinen saavuttaminenkin.
Kateus kuitenkin syntyy -
toisten esittämästä elämän korskasta, ja siksi viette-
lyksen ja kateuden aikaansaava on suuremman tuo-
mionalainen Jumalan edessä.

Lihan kiusaus tarttuu juuri tähän, ja lankeaa siinä pahaan tilaan,

jossa se alkaa omassa lihassaan pyrkimään vastaavanlaiseen lihan on-

111
neen, johon lihasta nouseva kateus muiden onnesta häntä alkaa työn-
tää.

Matt.18:6
"Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä,
jotka uskovat minuun, sen olisi parempi,
että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa
ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen."

Surullista on myös kuulla kuinka Jumalan Sanassa pitäytyviä,

tuomitaan "fariseuksina" sekä "uskonnollisina", kun he eivät juokse
muiden penseiden kanssa synnin rientoihin ja maailman katoavaisen
himon etsintään. Mutta näin sen tulee ollakin!

Jos vaellamme Jeesuksessa jumalisesti,

joudumme Jeesuksen nimen tähden vainottavaksi
- sekä pilkatuksi ja mustamaalatuksi.

Joh.15:19
"Jos te maailmasta olisitte,
niin maailma omaansa rakastaisi;
mutta koska te ette ole maailmasta,
vaan minä olen teidät maailmasta valinnut,
sentähden maailma teitä vihaa."

Pyhällä Hengellä täytetty ihminen on päässyt osaksi

Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa, niin että hänen sydämensä ei
enää janoa maailman himoa, silmäin pyyntöä ja sen mukaista korskaa.
Jumalan lapsi janoaa pyhitystä, puhtautta, vanhurskautta sekä iankaik-
kisen elämän perintöosaa Jeesuksessa.

Kol.3:1-2
"Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä,
mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puo-

112
 lella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen,
mikä on maan päällä."

Nähdessään tämän tällaisen leviävän laajasti kristittyjen keskellä,

hän ei suinkaan kadehdi maallista katoavaisuutta tai ulkonaista heku-
maa esitteleviä ihmisiä, vaan kokee suurta surua kristittyjen maallistu-
neesta ja lihallisesta tilasta. Toisin kiivaus(kin) Jumalan Hengessä
nostaa Jumalan Sanaa esiin, herättääkseen tällä tavalla synnin unessa
nukkuvia.
Uudistuminen uskonelämässä merkitsee - elämänarvojen sekä
ajatuksiemme totaalista muuttumista Jumalan tahdon mukaisiksi.
Enää päämääränä ei ole silmän himojen täyttäminen, eikä ulko-
naisen elämän korskan esittäminen muille - vaan Jumalan rakkauden
osa, niin rukoilla kuin kertoa Jeesuksesta - iankaikkiseen kadotukseen
menevälle kansalle.

1Tim. 6:6 "Ja suuri voitto onkin

jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa."

Tyytyväisyys yhdessä jumalisuuden kanssa on sitä, missä sil-

mäin himo, elämän korska ja lihan himo eivät enää hallitse. Jumali-
suus on elämää Pyhässä Hengessä - Jumalan tahdossa, jossa elämän
täyteys on Jeesuksessa, ei katoavaisessa maailmassa.
Ristin evankeliumi on Jumalan voima yli synnin, perkeleen ja
kuoleman. Se murtaa lihan vallan, sen himoissa ja viettelyksissä, ja
kääntää Jumalan Hengessä pelastuneen katseen iankaikkiseen perin-
töön. Kateus, joka helposti nielee uskovia lankeamukseen - katkeaa
myöskin, kun näemme Jumalan Hengessä miten turhaa ja katoavaista
lihallinen onni ja menestys onkaan. Toiseksi, tiedämme - että se myös
kykenee tuhoamaan elävän uskon ja jopa viemään ihmisen kadotuk-
seen.

Herran pelko on tässäkin viisauden alku.

113
 Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka ristiinnaulittiin meidän
syntiemme tähden, että me saisimme kaikki syntimme anteeksi, ja
jotta ristin voima murtaisi synnin hallintavallan, ja veisi meidät Hen-
gessä vaeltamiseen, Jumalan tahdossa ja totuudessa.
Kristuksen ristin tehtävä on irrottaa meidät pois lihamme pyyn-
nöistä suurempaan, hengelliseen siunaukseen - Jumalan tahdossa.
Elämän kyllyys ja onni, on tässä - Jumalan rakkaudessa ja Hänen yh-
teydessään, ei siksi enää maallisessa ja katoavaisessa onnessa.
Maallinen himokkuus, ja sille antautuminen -
kääntyy lopulta Kristuksen ristin vihollisuudeksi.

Fil.3:18-19
"Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut
ja nyt aivan itkien sanon,
....vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
heidän loppunsa on kadotus,
vatsa on heidän jumalansa,
heidän kunnianaan on heidän häpeänsä,
ja maallisiin on heidän mielensä."

Älkäämme koskaan langetko Kristuksen ristin vihollisiksi, vaik-

ka maailma ja synti, sekä perkele - siihen meitä yrittääkin vietellä! Py-
sykäämme horjumatta tunnustuksessa: Jeesus on Herra!

114
Ristin evankeliumin MUKAINEN KILVOITTELU
KATSOO JEESUKSEN TAIVAALLISEEN KUNINKUU-
TEEN
Luuk.13:24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta,
sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät
voi."

Pelastus on yksin uskosta; yksin armosta. Ihminen ei voi itse

tehdä mitään, ansaitakseen pelastusta synneistänsä. Jeesus Kristus on
Jumalan Poika, ja Jumala ilmestyneenä lihassa - joka ruumiissaan
kantoi synnin kuolemaan ja verellään sai aikaan iankaikkisen
lunastuksen sekä syntien anteeksiantamuksen kaikille, jotka Häneen
uskossa turvaavat.
Jeesus seisoi -
Pontius Pilatuksen edessä kuulusteltavana. (Joh.18:36)
Pilatus sanoi: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" -
Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta;
jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani
olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta
nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä."
Kreikankielessä tässä "olisivat taistelleet" (*) on tismalleen
sama verbi kuin Luuk.13:24 jakeessa oleva imperatiivi
"kilvoitelkaa". Nämä muodostavat näiden kahden jakeen välille
vastakuvallisen ilmoituksen, joka ilmoittaa ristin evankeliumin
totuutta.
(*) = ἀγωνίζομαι > "taistella (kilpailussa; sodassa); vastustajaa vastaan"

Pelastus on ahdas ovi ja ahdas portti. Se johtaa kaidalle tielle.

Tämä kaita tie ottaa osakseen "kilvoittelemisen" eli taistelevan
asenteen ja luonteen, jonka kohteena on Jumalan evankeliumissa
pysyminen Jumalan Sanan totuuden mukaan. Se ei katso maalliseen
valtaan, eikä katoavan maailman muuttumiseen, vaan Jeesuksen

115
taivaalliseen asemaan, valtaan ja kuningaskuntaan, johon se liittyy
uskossa Jeesuksen sovitustyöhön.
Kilvoitteleminen ei siksi ole omien tekojemme kautta
saavutettavaa pelastusta, vaan jo uskon kautta vastaanotetussa,
täydellisesti valmistetussa pelastuksessa pysymistä.
Kaita tie on ristin ottamisen tie, jota viitoittaa Jeesuksen veren
voima ja Jeesuksen ristin voima - yli synnin, perkeleen ja kuoleman -
sekä Pyhän Hengen voima, Jumalan evankeliumissa - syntisen
pelastuksena.
Vastakuvaisuus edellä olevissa jakeissa (Luuk.13:24; Joh.18:36)
on seuraavanlainen. Jumalan evankeliumin voima katsoo taivaalliseen
Jeesuksen kuninkuuteen, ei maalliseen kuninkuuteen.
Väärä evankeliumi osoittaa "kilvoittelemiseen" jossa yritetään
muuttaa maailmaa paremmaksi uskonnollisin teoin ("emmekö me
sinun nimessäsi tehneet..."), ja samalla siinä yritetään muuttaa ihmistä
vapaaksi pahasta syntisestä luonnostaan.
Tällöin "kilvoittelu" on taistelua Jeesuksen maallisen
("näkyvän") kuninkuuden tähden ja sitä puolustaen, eikä uskon
luottamuksessa Jumalan evankeliumissa pysymistä - niin että
"kilvoittelu" on Jeesuksen taivaallisessa kuninkuudessa pysymistä,
ja siihen uskossa turvautumista.

Matt.7:21-23
"Ei jokainen, joka sanoo minulle:
'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan,
vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Moni sanoo minulle sinä päivänä:
'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja
sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta
tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki:
'Minä en ole koskaan teitä tuntenut;
menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

116
 Väärä evankeliumi perustuu ihmisen "kilvoitteluun" yrittää tehdä
suuria tekoja Herran nimessä. Tässä pelastumattomien "kilvoittelu"
kohdistuu ihmisen uskonnollisiin ja "näyttäviinkin" tekoihin, joita on
jopa tehty "Herran nimessä".
Oikeassa evankeliumissa "kilvoitteleminen" kohdistuu Isän
tahdon tekemiseen, jonka pääydin on Raamatun sanoissa:

1Joh.3:23-24
"Ja tämä on hänen käskynsä,
että meidän tulee uskoa
hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen
ja rakastaa toinen toistamme,
niin kuin hän on meille käskyn antanut.
Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hä-
nessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hen-
gestä, jonka hän on meille antanut.

Kuka tekee taivaallisen Isän tahdon, kuin juuri se, joka syntisenä
laskee itsensä täysin Jeesuksen sovitustyön varaan - uskossa luottaen,
että Jeesuksen uhrin kautta hän on vapaa kadotustuomiosta ja synnin
velasta. Hän näkee - Pyhässä Hengessä - silloin Jeesuksen taivaallisen
kuninkuuden. Hänen kotinsa on taivaallinen Jeesuksen valta, ja sen
kuningaskunta - ei maallinen maailma, sekä sen "taivaaksi" muuttami-
nen.
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta"

Matt.28:18 kohdassa Jeesus sanoo opetuslapsilleen:

"Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle
on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä."
Tämä johtaa lähetyskäskyn osoittamiseen. Pelastuksen
evankeliumi on aina sidottu Jeesuksen taivaallisen vallan alaisuuteen,
ja siinä Jeesuksen taivaalliseen kuninkuuteen. Vain tässä Jeesuksen
vallassa ja voimassa, Jumalan teot ovat yksin Jumalan tekoja - Hänen
omiensa kautta, ja heissä.

117
 Siksi tässä - Jeesuksen taivaallisessa vallassa ja auktoriteetissa -
on juuri oikea "kilvoitteleminen", sillä se ei perustu ihmiseen - ei
hänen viisauteensa eikä voimaansa - eikä hänen tekoihinsa, eikä
katoavaisen maailman paremmaksi muuttamiseen "jumalan-
kuningaskunnaksi", sen uskonnollisessa merkityksessä, vaan
pelastavan raamatullisen ristin evankeliumin julistamiseen, kadotetulle
maailmalle.
Pelastettujen toivo on juuri taivaissa säilytetyssä perintöosassa,
sen uudestisyntymisen kautta - jonka perustana on Jeesuksen
ylösnousemus kuolleista. (1Piet.1:3-9)
Tämäkin on mahdollista vain näissä Jeesuksen sanoissa.
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta"

Pietari taisteli Jeesuksen puolesta, maallisessa kuninkuuden

muodossa. Hän otti miekkansa ja sivalsi Getsemanessa sillä sotilaalta
korvan irti. Hän "kilvoitteli", eli taisteli - mutta aivan väärällä tavalla.
Myöhemmin Pietari, Hengen vuodatuksen jälkeen julistaa
ylösnoussutta Kristusta, ja useita ihmisiä kääntyy uskomaan
evankeliumiin ja heidät kastetaan. Nyt hän "kilvoitteli" oikealla
tavalla, Jeesuksen taivaallisen aseman ja vallan kautta.
Yksilökeskeisessä uskovan ihmisen "kilvoituksessa" katseemme
tulee nousta ylös, ei painua alas - maan päälle. Tämä merkitsee
samaa - eli oikeaa raamatullista, evankeliumikeskeistä "kilvoittelua",
pysyä siinä tunnustuksessa, jossa kaikki pelastus on yksin Jumalan
tekoa Jeesuksessa, ja jossa Jeesus omaa kaiken vallan, taivaallisen
kuninkuutensa kautta.

Kol.3:2-3
"Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,
älköön siihen, mikä on maan päällä.
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa;"

118
 Taivaallisen Jeesuksen aseman - ja kuninkuuden - näkeminen
Jumalan Sanassa ja Pyhässä Hengessä, johtaa näkemään - että meidän
uuden luomuksemme osa Jeesuksessa, merkitsee jopa koko uskon
elämämme Jumalassa kätkettynä olemista. Tämä on raamatullista,
elävän uskon mukaista ja evankeliumikeskeistä "kilvoittelua" -
jossa perustavana Jeesuksen sanana on -
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta"

Kilvoitteleminen ahtaasta ovesta ja portista on juuri tätä. Se

ei ole missään mielessä ihmisen varassa olevaa uskonnollista
toimintaa, vaan Jeesuksen asemaan uskomista ja luottamista, koko
pelastuksen merkityksessä, kuten Jumalan evankeliumi todistaa.
Toiset "koettavat" päästä sisälle väärällä tavalla, mutta eivät voi,
koska he laskevat pelastuksensa näkyvän maailman-ajan varaan, sekä
omien tekojensa varaan. Jumala ei jaa kunniaansa, ja siksi - tie
pelastukseen on vain yksin Jumalan tekemänä tekona.
Se julistaa yksivaltaista Jeesuksen asemaa Jumalan oikealla
puolella, ylösnousseena ja taivaaseen astuneena Jumalan Poikana,
joka on saanut kuningaskunnan jolla ei ole loppua.

Dan. 7:13-14
"Minä näin yöllisessä näyssä,
ja katso,
taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen;
ja hän saapui Vanhaikäisen tykö,
ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia
ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä.
Hänen valtansa on iankaikkinen valta,
joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta,
joka ei häviä.

"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta"

119
 Jeesuksen kuninkuus ilmoitettiin juuri siinä, että hänen omansa
eivät taistelleet ("kilvoitelleet") Hänen puolustamiseksi, niin ettei Hän
olisi joutunut juutalaisten käsiin.
Jeesus antoi itsensä ristiinnaulittavaksi -
koska Hänen kuninkuutensa ei ollut tästä maailmasta.

Pyhä Henki avatkoon sydämemme näkemään tämän, ja

laskemaan koko "kilvoittelumme" tämän ristin evankeliumin varaan.
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta"

120
Ristin evankeliumi KUKISTAA LIHALLISEN JA
VÄÄRÄN USKONNOLLISUUDEN JA SEN KERSKA-
UKSEN
Gal. 6:14 "Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin
kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka
kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!"

Veljemme Kristuksessa, apostoli Paavali asettui ankaraan

taisteluun uskonnollista juutalaisuutta vastaan - ristin evankeliumin
tähden, jossa synagogajuutalaiset ja heihin liittyneet diasporajuutalai-
set, vaativat Jumalan seurakunnan kansoista pelastuneita Jeesuksessa
ympärileikkaamaan itsensä lihassa.
Tätä vaatimusta jo tehtiin, itse Jerusalemista käsin. (Apt.15:1)

Syy tilanteeseen oli, että eksyttäjien ryhmä pyrki syntisessä

lihassaan olemaan mieliksi lähettäjillensä. Mielisteleminen johtui
lihan mukaisesti uskonnollisuudesta, jota hyvinkin edes ajoi jopa
määrätty pelko. Olivathan opetuslapsetkin, ennen Hengellä täyttymistä
olleet juutalaisten pelosta lukittujen ovien takana.
Tätä mielistelemistä ajoi eteenpäin vielä sekin, että tällä
eksyttävällä toiminnallaan he pyrkivät pääsemään vapaaksi Kristuksen
ristin tähden tapahtuvasta vainosta. Tämä edelleen osoittaa, että tällä
eksyttäjien joukolla ei ollut Pyhän Hengen voimaa - sillä Hengen
voima nimenomaisesti - kuten UT:n apostoleista näemme - antoi
yliluonnollisen Jumalan voiman Kristuksen ristin ja nimen tähden
kohdistuvan vainon keskelle.

"...ne pakottavat teitä ympärileikkauttamaan itsenne

vain siksi,
ettei heitä Kristuksen ristin tähden vainottaisi."

121
 Syynä ei siis ollut lain noudattaminen, sillä kuten veljemme
Paavali jatkaa, ei heidän tarkoituksensakaan (siten näyttänyt) olevan
Jumalan lain noudattaminen, vaan päämäärä päästä kerskaamaan
lakijuutalaisuuteen käännytetyistä. - "kerskata teidän lihastanne".
Tätä vastaavaa uskonnollista käännyttämistä olemme nähneet
myös kristinuskon keskellä. Miekkalähetyksiä, pakkokastamisia sekä
kirkkovallan kuolemantekoja, joissa uskonnollista valtaa vastustavia
jopa tapettiin ja poltettiin elävältä. Heitä hukutettiin ja kidutettiin,
elleivät he kääntyneet paavin vallan, tai luterilaisen kirkkovallan
alaisuuteen. Nämä kaikki, eivät edes pyrkineet palvelemaan Jeesusta
Kristusta - Jumalan armossa ja totuudessa - vaan mielistelemään
paavin tai Lutherin antikristillistä sekä antisemitististä valtaa, ja
"kerskaamaan" tämän pimeän uskonnollisen vallan voimasta, oman
käännytystyönsä tai tappamisensa kautta.
He valloittivat jopa koko maailmaa, tämän harhaoppisen ja
pimeydestä nousevan väärän evankeliumin voimalla. He saivat aikaan
uskonnollista valtaa ja käännynnäisiä, mutta eivät todellisia Jumalan
lapsia.

Veljemme apostoli Paavali jatkaa -

Gal. 6:14
Mutta pois se minusta,
että minä muusta kerskaisin
kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä,
jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle,
ja minä maailmalle!

Tämä Raamatun sana, veljemme kautta - voidaan soveltaa

Pyhässä Hengessä koko hengellisen elämän perusperiaatteeksi.
Meidän ei tule kerskata itsestämme, teoistamme, vaelluksestamme,
kirkkokunnastamme tai mistään muusta - kuin yksin Jeesuksen
Kristuksen ristin voimasta, jonka kautta me olemme ristiinnaulitut niin
maailmalle, kuin maailma meille.
Tämä on uuden luomuksen mukainen todistus ja kerskaus.

122
 Tämän myös näemme Jeesuksen sanoissa -
Joh.15:19
Jos te maailmasta olisitte,
niin maailma omaansa rakastaisi;
mutta koska te ette ole maailmasta,
vaan minä olen teidät maailmasta valinnut,
sentähden maailma teitä vihaa.

Tätä edellä sanottua todistaa juuri se, että me olemme Jeesuksen

valitsemia, ja siksi Hänen ristinsä kautta maailmasta ja maailmalle
ristiinnaulittuja, eli synnille ja maailmalle kuolleita.
Sisäinen elämämme ei enää ole liitossa maailman, synnin ja
perkeleen kanssa, vaan sydämemme on ympärileikattu Jumalan
Hengessä palvelemaan Jumalaa, armossa ja totuudessa. Lihamme silti
osoittaa vielä oman syntisen halunsa ja kiusauksensa, mutta sen voima
kukistuu juuri Kristuksen ristin kautta.

"maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle".

Veljemme apostoli Paavali kuitenkin liittää tässä nämä sanat

omakohtaiseen uskon todistukseensa. Hän ei kerskaa kääntyneiden
lukumääristä tai syntyneistä seurakunnista, eli totisen
uudestisyntymisen kokeneista Jumalan lapsista - oman apostolisen
palvelutehtävänsä nojalla, vaan tässäkin - hän luopuu kaikesta
kunniasta itseään kohtaan, ja sen sijaan kerskaa vain Jumalan
viisaudesta ja voimasta Jeesuksen Kristuksen ristissä.
Hän on kuollut maailman kunnian etsinnälle, ja sen mukaiselle
kerskaamiselle - sekä itseensä kohdistuvalle huomionkeräämiselle.
Maailman sanat, viettelevät kiitokset tai sen uskonnollinen
mielisteleminen ei vaikuta häneen - "maailma on ristiinnaulittu
minulle, ja minä maailmalle".

Tässä on todellinen Pyhän Hengen voima!

Tässä on Jumalan evankeliumin voima!

123
 "maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle".

Se ei jaa kunniaa Jumalan teoista ihmisen kunniaksi, vaan pitää

sille itsensä kuolleena Kristuksen ristin tähden, juuri sen totuuden
tähden - että syntisen pelastuminen on aina Jumalan teko!
Se palvelee yksin Raamatun Jumalaa, ja Herraa Jeesusta, ei
ihmistä eikä sen mukaisia järjestelmiä ja niiden tarkoitusperiä.

1Kor.1:18
Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima.

Todistaakseen Kristuksen ristin ainutlaatuisen ja ainoan vallan ja

voiman syntisen pelastuksessa veljemme Paavali jatkaa -

Gal. 6:15
Sillä ei ympärileikkaus ole mitään
eikä ympärileikkaamattomuus,
vaan uusi luomus.

Pelastus on yhdenmukainen juutalaiselle, kuin kreikkalaiselle.

Kuin suomalaiselle, kuin muslimille (arabille). Kuin amerikkalaiselle,
kuin venäläiselle. Pelastus on vain ja yksin uskossa ristiinnaulittuun
Jeesukseen. Siksi lihan ympärileikkaus ("olla juutalainen") ei ole tässä
mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ("olla pakana/kansoista"), vaan
uudestisyntyminen Jumalan Hengestä -
eli - uusi luomus Kristuksessa.

2Kor. 5:17
"Siis, jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa, on kadonnut,
katso, uusi on sijaan tullut."

124
 Gal. 3:28
Ei ole tässä juutalaista
eikä kreikkalaista,
ei ole orjaa eikä vapaata,
ei ole miestä eikä naista;
sillä kaikki te olette yksi Kristuksessa Jeesuksessa.

Luopukaamme uskonnollisesta kerskaamisesta!

Luopukaamme kaikesta mikä yrittää kumota ristin evankeliumin
voiman pelastaa syntinen ihminen yksin Jeesuksen ristin -
ja Jeesuksen sovintoveren kautta!

Kaikissa näissä uskonnollisissa teoissa on ihmisen kerskaus,

joka tietoisesti tekee tyhjäksi Jumalan voiman - ja
voimalliset totuuden sanat:
"Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".

Ristin evankeliumi kukistaa ihmiseen perustuvan kerskauksen.

Se paljastaa uskonnollisen petoksen, väärän evankeliumin, sekä
ihmismielistelyyn perustuvan käännyttämisen, ihmiskunnian
mukaisuudessa.

"...pois se minusta, että minä muusta kerskaisin,

kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä...."

Ristin evankeliumi ei erottele ketään ihmistä pelastuksen ulko-

puolelle, sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta
vailla. Jumala pelastaa jokaisen ihmisen, yksin ristiinnaulitun Jeesuk-
sen voiton, ansion ja Hänen veressään aikaansaadun syntien anteeksi-
saamisen kautta.

Emme voi kerskata myöskään

vain omasta pelastuksestamme,
vaan Jumalan armo ja pelastus kuuluu kaikille ihmisille -
erottamatta!

125
 Gal. 6:16
"Ja kaikille,
jotka tämän säännön mukaan vaeltavat,
kaikille heille
rauha ja laupeus,
ja Jumalan Israelille!"

Sääntö tässä on jumalattoman pelastava,

ristin evankeliumi,
Jeesuksessa Kristuksessa -
joka kukistaa kaiken ihmisen oman kerskauksen.
Lihan ympärileikkaus on vain lihallinen ja siten katoavainen
uskonnollinen asema, joka pettää uskonnollisen luottamaan tähän
lihan merkkiin. Samaa näemme kristinuskossa, jossa lapsikaste on
petollinen ulkonainen suorite, joka ei voi pelastaa ihmistä. Ihmisen
täytyy itse tulla henkilökohtaisesti uskoon - ja vasta sen jälkeen
todistuksensa kautta, ottaa kaste Jeesuksen nimessä.

Ensin risti ja pelastus,

sitten vasta uskon vaellus, ja sen mukainen todistus
- eli vesikaste Jeesuksen nimeen.

"...pois se minusta, että minä muusta kerskaisin,

kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä...."

Ihmisen pitää syntyä uudesti Jumalan Hengestä, jolloin Jumalan

Hengessä tapahtuva sydämen ympärileikkaus vie niin juutalaisen kuin
kreikkalaisenkin (pakanan) uuden luomuksen osaan - Jeesuksessa
Kristuksessa. Muuta tietä ei ole syntisen pelastumiseen!

1Kor. 7:19
Ei ympärileikkaus ole mitään,
eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään,
vaan Jumalan käskyjen pitäminen.

126
1Joh. 3:23
Ja tämä on hänen käskynsä,
että meidän tulee uskoa hänen Poikansa
Jeesuksen Kristuksen nimeen
ja rakastaa toinen toistamme,
niin kuin hän on meille käskyn antanut.

127
Ristin evankeliumi VIE ULKOPUOLELLE LEIRIN,
MUUKALAISUUTEEN TÄTÄ MAAILMAA KOHTAAN
1Piet. 1:17-18 "Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka
henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan,
niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika, tietäen,
ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla,
lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,"

Ristin evankeliumi vie syntisen ihmisen Jumalan lapseuteen, sen

lunastuksen kautta - jossa Jeesuksen veri Golgatan ristillä, on antanut
syntiselle ihmiselle kaikki hänen syntinsä anteeksi, ja tässä - Jumala
on vanhurskauttanut jumalattoman ihmisen uskon kautta Jeesukseen -
pois synnin iankaikkisesta tuomiosta - Jumalan armosta, Jeesuksen
sovintouhrin kautta - iankaikkiseen elämään ja Jumalan lapseuteen.
Siksi Jeesuksessa pelastettu tuntee Raamatun Jumalan -
nyt omana Isänään.

Room. 8:15
Sillä te ette ole saaneet
orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa,
vaan te olette saaneet lapseuden hengen,
jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

Orjuuden hengestä pois pääseminen merkitsee niin synnin armo-

ttoman hallintavallan, kuin lain alaisen armottoman vaatimuksen alta
pois pääsemistä Pyhän Hengen kautta tapahtuvaan Jumalan lapseuteen.
Pelastettu ihminen Jeesuksessa on saanut lapseuden hengen - olla
Jumalan lapsi - joka merkitsee sitä, että Pyhä Henki asuu hänessä,
Hengestä uudestisyntymisen ja uskossa Jeesukseen tapahtuneen
vanhurskauttamisen kautta. Tässä toteutuu Jumalan lapsen vapaus,
pois lain vanhurskauden ikeestä ja sen orjuuttavasta hengestä, Pyhässä
Hengessä tapahtuvaan Jumalan lapseuteen.
128
 Uskon vaellusta sävyttää Jumalan pelko, jonka merkitys on
Jumalan Isäksi tunnustaminen ja siinä oleva syvä kunnioitus sekä
Jumalan arvovallan ja auktoriteetin tunnustaminen.
Jumala on tuomari, vanhurskaudessaan - ja Hän tulee henkilöön
katsomatta tuomitsemaan kunkin tekojensa mukaan. Tämän totuuden
tulee synnyttää Hengestä syntyneissä oikeaa Jumalan auktoriteetin alle
osoitettua alamaisuutta - tietäen juuri tässä sen, että pelastuksemme on
täysin Jeesuksen sovintoveren aikaansaaman vanhurskauttavan
Jumalan armon varassa.
Emme siis saa alkaa tuomitsemaan toisia ihmisiä oman silmäm-
me mukaan!
Jumala on vanhurskas tuomari, jonka tuomion perusta on
yhdenmukainen kaikille ihmisille - se ei katso henkilöön. On vain yksi
johon Jumalan tuomio ei kohdistu, ja se on Hänen Poikansa Jeesus.
Olemmeko Hänessä?
Onko elämämme kätketty Jeesuksen kanssa Jumalassa?
Ellemme ole, tulemme tuomituiksi oman itsemme ja omien
tekojemme pohjalta käsin - ja tässä, tuomiopäätös Jumalan edessä
väistämättä on vain iankaikkinen kadotus.
Tämä ristin evankeliumin dynaaminen jännitteisyys - Jumala on
pyhä ja vanhurskas tuomari, sekä Jumala on pyhä ja vanhurskas
syntisen pelastaja - keskittää uskon vaelluksemme näkemään, että me
emme ole tämän maailman orjuudessa, vaan olemme uloskutsutut
seuraamaan Jeesusta ristin kautta, oman ristimme ottaen -
muukalaisina tässä nykyisessä maailmanajassa.
Tämä siksi koska elämämme on kätkettynä Jeesuksessa!
Jeesuksen sovintoveri on lunastanut - eli "ulos-ostanut" meidät
pois tästä maailmasta. Me elämme maailmassa, mutta emme ole
maailmasta.
Maailma vihaa meitä, koska se vihaa Jeesusta. Maailma rakastaa
omaansa, mutta Jeesus rakastaa meitä - koska hän on "pois-valinnut"
meidät verensä lunastuksen kautta,
Hänen omakseen -
pois maailman, synnin ja perkeleen omaisuutena olemisesta.

129
 Ristin evankeliumi vie aina,
Jeesusta seuraavan ihmisen -
maailman ja uskonnollisen leirin ulkopuolelle!

Muukalaisuus merkitsee vieraana olemista. Pelastunut ihminen

Jeesuksessa tietää tämän. Maailma ei anna hänelle mitään. Lihan himo,
silmäin pyyntö ja elämän korska eivät ole Isästä Jumalasta. Jumalan
lapseus Jeesuksessa vie meidät ulos ja pois maailman orjuudesta,
Jumalan lapsen vapauteen!
Muukalaisuus liittyy myös uskonnollisuuteen.
Sanotaanhan tekstissämme:
"lunastetut (pois) turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne."
Veljemme apostoli Pietari kirjoittaa juutalaisille, ja siinä osoittaa
että heidän kokemansa "muukalaisuus" omiensa keskellä, merkitsi
myös juutalaisen suullisen uskonnollisen tradition alta pois
pelastumista. Jeesuksen veri on tuonut heidät ulos juutalaisuuden
perinnäissäännöistä ja traditioista, joista Jeesus sanoi - että ne tekivät
tyhjäksi Jumalan Sanan. Ne veivät tiedon avaimen ristin
evankeliumista ja näin sulkivat oven pelastukselta.
Samaa uskonnollista kirousta on tuottanut roomalaiskatolisuuden
ja luterilaisuuden perinnäissäännöt. Kirkkomessut, lapsikasteet,
liturgiat ja pappien kuolleet puheet ovat kääntyneet samanlaiseksi
"valkeaksi-kalkituksi" haudaksi, mitä uskonnollinen juutalaisuuskin
Jeesuksen aikana oli.

Prameaa uskonnollisuutta, johtaen ihmisiä suoraan

iankaikkiseen kadotukseen!
Väärää armoa synnin hyväksymiseksi ja ankaraa lakioppia,
joka vie syntisen ikuiseen pimeyteen!
Kultaa ja hopeaa - sekä kuolleita luita ja riivaajien oppeja,
samassa kauhistuttavassa eksytyksen muodossa!

Muukalaisuus Jumalan lapseudessa on näistä ulos tulemista.

Tähän tarvitaan Jeesuksen lunastusveren voima, sekä Jumalan armo
totuudessa. Totuus tekee vapaaksi.

130
 Valheen muurit murtuvat, ja sidottu sekä uskonnollisesti rääkätty
ihminen pääsee nyt Jumalan lasten vapauteen, uudestisyntymisen ja
Kristuksen lunastusveren kautta.
Hinta pelastuksestamme on suunnaton!
Emme koskaan tässä ajassa voi sitä täysin käsittää!
Mutta me elämme sen todeksi kohdallamme, kun tulemme
elävään uskoon. Kahleet katkeavat ja orjuuden henki poistuu.

Gal. 4:4-7
Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta
syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että
me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on
Jumala lähettänyt meidän sydämeemme -
Poikansa Hengen,
joka huutaa: "Abba! Isä!"
Niinpä sinä et siis enää ole orja,
vaan lapsi; mutta jos olet lapsi,
olet myös perillinen Jumalan kautta.

Muukalaisuutemme Jumalan lapsina, Jeesuksessa - todistaa

perintöosastamme iankaikkisessa elämässä. Siksi tämän ajan
"ulkopuoleisuutemme" onkin todistus Jumalan kuningaskunnan
"sisällä" olemisesta. Tästä juuri todistaa se iankaikkinen päämääräm-
me, johon uskon lahja ristin evankeliumissa kiinnittyy!

Matt. 10:39
Joka löytää elämänsä,
kadottaa sen;
ja joka kadottaa elämänsä - minun tähteni,
hän löytää sen.

Jeesuksen tähden! Rakastaen Jumalaa enemmän kuin maailman

himoja, synnin rientoja, juoppoutta ja rahan himoa. Rakastaen
Jumalaa enemmän kuin omaa uskonnollista kuolleiden luiden kirousta,

131
joka kiiltää kullassa ja sillä on kuin "karitsan"-sarvet, mutta se puhuu
kuin lohikäärme.
Ottaa nyt siis ristimme - tulla ulkopuolelle leirin, Jeesuksen
nimen pilkkaa ja häpeää kärsien, ja näin - ollen muukalaisia tässä
maailmanajassa - todistaa Jeesuksen veren vapauttavasta voimasta, on
ristin evankeliumissa osoitettu Jumalan voima.
Tämä on Jumalan rakkautta ja armoa!
Syntisen ihmisen pelastuminen ja vapaus Jumalan lapseudessa!
Vangittu, joka näkee sellinsä oven avoinna, ja kuulee äänen
"olette vapaa, voitte lähteä!", tuskin kieltäytyisi vapauden lahjasta,
etenkin kuin toinen - Jeesus - olisi Hän, joka olisi maksanut kaikki
hänen syntirikkomuksensa ja näin antanut hänelle iankaikkisen
elämän vapauden.
Vankiselli voi olla juuri uskonnollinen kirkko!
Se voi olla isiltä peritty turha vaellus, joka ei jätä jälkeensä
muuta kuin tien iankaikkiseen kadotukseen.
Vain Jeesuksen veressä on syntisen lunastus, ja vapautus!
Jumala vanhurskauttaa syntisen vain sen lunastuksen kautta, joka on
Jeesuksen veressä meille armosta osoitettu.
Muukalaisuutemme aika on siis Jeesuksessa siunattua Jumalan
lapsen vapautta, - ja silti taistelevaa kaksoiskansalaisuutta (lihassa
vielä tässä ajassa, mutta Hengessä jo taivaankansalaisia) nyt kulkea
Mestarimme Jeesuksen kanssa, kohti siunattua taivaallista perintöosaa
- joka on katoamaton, turmeltumaton ja saastumaton.

Ristin evankeliumi ei ole kaunis uskonnollinen maalaus tai

seinällä roikkuva krusifiksi.
Ristin evankeliumi on totinen syntisen pelastuminen - pois niin
synnistä kuin maailmasta, sekä perkeleellisen uskonnollisen
petoksen kadotukseen vievältä lavealta tieltä.

Lunastuksen hinta Jeesuksen veressä on ostanut sinun vapautesi.

Ristiinnaulittu Jeesus on murtanut perkeleen vallan yltäsi,
ja tahtoo siten johtaa sinut Jumalan Sanan totuuteen, joka tekee
sinut vapaaksi - vapaaksi Jumalan lapseksi!

132
Siunattu muukalaisuus, ristin evankeliumissa!
Siunattu Jumalan lapseus, Kristuksen veressä!

133
Ristin evankeliumi johtaa Kristuksen mie-
lenlaatuun: nöyryyteen ja kuuliaisuuteen
Fil. 2:5-8 "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuk-
sella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut
saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti
orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin
olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli
kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti."

Jeesus Kristus on iankaikkinen Jumalan Sana ja Jumala. Hän

joka kirkkauden Herrana on aina ollut Isän tykönä - iankaikkisuudesta
asti; ollen Jumalan tykönä, ja ollen Jumala.
Tästä kirkkauden asemastaan Jeesus tyhjensi itsensä, ja tuli
ihmiseksi. Hän jolla oli Jumalan muoto - Hän joka on näkymättömän
Jumalan kuva - ei katsonut saaliiksensa olla - vain - Jumalan kaltainen,
vaan Hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon.
Jeesus tuli palvelemaan ihmistä.
Hän, joka oli luonut ihmisen, ja jonka kuvassa - ihminen oli
luotu, nyt itse alentui syntiin langenneen maailman osallisuuteen,
ihmisheikkouteen ja täydelliseen riippuvuuteen Isästänsä.
Jeesus tuli ihmisten kaltaiseksi.

Joh. 1:14
Ja Sana tuli lihaksi
ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta,
kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

134
 Tässä alentumisessa Jeesus nöyryytti itsensä. Hänen
alentumisensa merkitsi kaikesta taivaallisesta kirkkaudesta
tyhjentymistä, tullen tässä alentumisessaan Jumalana ihmiseksi.
Jeesuksen alentuminen ei ollut vain ulkonaista.
Jeesuksen alentuminen ei ollut kuvitteellista, tai näennäistä.
Ei. Se oli todellista heikkouden, kiusausten sekä perkeleen
vallassa olevan maailman keskelle tulemista.
Se oli todellista ihmisyyttä.
Se oli todellista ihmisyyttä, kun Ihmisen Poika rukoili Isää, ja
Hänen rukouksensa kuultiin Hänen jumalanpelkonsa tähden. Hän
riippui kiinni ihmisyydessään kaikessa taivaallisen Isänsä hyvyydessä.
Tämä salaisuus on suuri, jota tuskin tässä ajassa voimme edes
vähänkään ymmärtää.
Jeesuksen alentuminen oli todellista; Hän todellisesti ja
täydellisesti otti osakseen ihmisyyden osan, menettämättä silti
synnittömyyttään ja ykseyttään Isään Jumalaan.

"Olkoon myös teillä se mieli,

joka Kristuksella Jeesuksella oli"

Apostoli Paavali vaatii sanoissaan mahdottomuuksia, jossa hän

luo ristin evankeliumissa olevan äärettömän ehdonalaisuuden,
katoavaisen ja vajavaisen uskovan ihmisen pyhityselämän edellytyk-
seksi. Tämän tehdessään hän kuitenkin osoittaa meille tietä ristin
kautta tapahtuvaan Jeesuksen seuraamiseen: "Olkoon myös teillä se
mieli.."
Jumala korottaa alentuneen. Jumala korotti itsensä nöyryyt-
täneen Jumalan Pojan, Jeesuksen kaikkein korkeimmaksi, niin että
Hänen iankaikkinen jumaluutensa sai kaikkein korkeimman muodon -
ristin kärsimyksen ja ylösnousemuksen kautta - kaiken luoma-
kunnan edessä.
Kaikkien pitää kumartaman nyt Hänen edessään ja tunnustavan
Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. Hän on se jolla
on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, ja jonka alle enkelit, voimat
ja vallat ovat alistetut.

135
 Tämä on tie - ristin evankeliumin tie - myös meille. Meidän
hengellinen kasvumme sekä Jumalan meissä osoittaman kirkkautensa
ja kunniansa, tapahtuu vain Jeesuksen alentumisen tähden ja sen
yhdenmukaisessa elämässä.

"Olkoon myös teillä se mieli,

joka Kristuksella Jeesuksella oli"

Jeesus ristiinnaulittiin juuri meidän syntiemme tähden, että myös

me näkisimme tässä ristin kuolemassa - ja sen häpeässä ja
nöyrtymisessä, sekä siihen vieneessä Jumalan Pojan alentumisessa -
todellisen kuuliaisuuden tien Jumalaa kohtaan.
Tämä opetus on mitä taivaallisin, ja mitä korkein.
Se ei ole lakimoralistinen oppi, ihmisen itsensä parantelemisesta
eikä ihmisen tuskaisesta kipuamisesta "portaita" pitkin ylös taivaaseen.
Se on täydellinen antautuminen Isän Jumalan rakkauden käsiin,
täydellisessä kuuliaisuudessa. Tässä Jumalan kirkkaus ilmestyy, ja
siinä kuolema, saatana ja synti tuhotaan lopullisesti.
Jeesuksen mielenlaatu on alamaisuus Isälle. Tätä on todellinen
rakkaus. Tätä on todellinen kuuliaisuus, kaikkein korkeimpana
rakkauden muotona ja sen ilmestymänä.
Me emme voi saada Kristuksen mielenlaatua vain oppimalla
Hänestä. Meidän täytyy tulla murretuksi oman itsekkään valtamme ja
tahtomme alaisuudesta tähän samaan Jumalan rakkauteen, jossa
kaikkein korkein elämän onni on kuuliaisuus Jumalaa kohtaan.
Se ei laskelmoi, eikä tee alentumistaan teennäisenä muotome-
nona - ei - vaan rakkaudesta se kieltää itsensä, ja ottaa ristinsä ja tässä
sanoo: "Isä sinun käsiisi, minä annan henkeni".
Uskonelämämme suurimmat mahdottomuudet sekä niissä koetut
ylitsepääsemättömät heikkouden tilat - missäkin tilanteessa - ottaa nyt
itselleen siunaukseksi, ja voimakseen juuri nämä sanat. Niissä ei ole
enää muita käsiä, jotka kantaisivat ihmistä - kuin iankaikkiset
käsivarret, Jumalan kädet.

136
 "Isä sinun käsiisi, minä annan henkeni".

Oikea hengellinen nöyryys on aina merkki siitä, että Jumalan

lapsi on kasvanut uskon vaelluksensa kautta lepäämään Isän Jumalan
käsissä. Hänellä ei ole muuta. Hänellä ei ole ketään muuta johon
turvata, ja johon luottaa, ja jossa kohdata kaikki se mitä elämä tuo
eteemme.
Tämä avaa tien Kristuksen mielenlaatuun - taivaallinen, Pyhän
Hengen aikaansaama luottamus ja lepo, sekä riippuvuus - taivaallisen
Isän käsiin jäämisestä. Armo, tässä muuttuu oikeaksi armoksi - eli
koettavaksi elämäksi, Jumalan rakkauden yhteydessä.
Siksi todellista Jumalan armoa,
ei koskaan voida erottaa Kristuksen rististä.
Rukous ei ole taistelua missään muussa mielessä, kuin siinä -
että me jättäydymme siinä täysin Isän Jumalan rakkauden varaan,
uskoen ja luottaen että -
Hän vastaa; (lopulta)
Hän tietää; (lopulta)
Hän on minun apuni. (lopulta)

Ps. 70:5 (70:6)

Mutta minä olen kurja ja köyhä;
Jumala, riennä minun tyköni.
Sinä olet minun apuni ja vapauttajani;
Herra, älä viivy.

Jeesus nöyryytti itsensä -

antamalla itsensä alttiiksi meidän tähtemme -
... he keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon
... he riisuivat hänet omista vaatteistaan
... he laittoivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan
... he väänsivät orjantappuroista kruunun,
laittaen sen hänen päähänsä
... he laittoivat ruovon hänen käteensä
... he pilkkasivat häntä, "polvistuen" hänen eteensä

137
 ... he sylkivät häntä kasvoihin
... he ottivat ruovon ja löivät sillä häntä päähän
... he riisuivat tulipunaisen vaipan pois hänen päältään
... he pukivat hänet omiin vaatteisiinsa ---
... ja he veivät HÄNET pois, ristiinnaulittavaksi.....

Niin kuin Karitsa joka teuraaksi viedään,

ei Hän suutansa avannut.

Meidän pelastuksemme syntisinä ihmisinä on mahdollista vain

Jeesuksen uhrin kautta. Kukaan ihminen ei voi astua pyhän Jumalan
eteen, ellei hän ole puettu Kristuksen vanhurskauteen.
Siksi Kristuksen mielenlaatu tässä ei aseta uutta "lakia" ihmisen
omien tekojen kautta tapahtuvalle pelastumiselle - ei - vaan se kutsuu
Karitsan seuraamiseen.
Rakkaus vaatii meitä tähän.
Rakkaus, joka ei etsi omaansa.
Ristin evankeliumin hullutus on kahdenlainen.
Se loukkaa omahyväistä ja omavanhurskasta, joka luulee
omilla teoillaan saavuttavansa pelastuksen.
Se myös häpäisee omavoimaista, korskeaa ja ylpeää - sillä se
kutsuu ristin kautta ilmestyneen Jumalan rakkauden kautta
meitä Kristuksen mielenlaadun osaan.
Ristin evankeliumi kaikessa muodossaan - on vastoin juuri
kaikkea sitä, mitä me ihmisenä olemme ja ajattelemme - sillä se on
Jumalan kirkkautta ja rakkautta Jeesuksessa; ei meidän rakkauttamme,
eikä voimaamme tai viisauttamme.
Miksi rakkaus nöyrtyy syvimpään alennukseen?
Voitonko tähden?
Tämä puhuttaa pelastunutta ihmistä. Miksi olen kuuliainen
Jumalalle? Enkö siksi että saan siitä itselleni jotakin?
Tämän sanoen, olemme jo heti pilanneet Jumalan evankeliumin
salaisuuden ja voiman. Rakkaus ei etsi omaansa. Päämäärämme ei ole
lihallinen kunnia ja onni, vaan Jumalan kirkkaus.

138
 Mitä me nyt tiedämme siitä?
Miten se vaikuttaa uskon vaellukseemme,
ja sen päämääriin?
Siksi kysymyksessä on paljon suurempi todellisuus, kuin mihin
me tarpeemme, unelmamme ja lihalliset halumme usein liitämme.
Kyseessä on Jumalan rakkaudessa eläminen, ylitse sen mitä me
olemme. Tässä on Kristuksen mielenlaatu.
Se on siis - Kristuksen mielenlaatu, ei meidän mielenlaatumme.

Jumala lähetti Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa

synnin tähden, tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella
lihan, vaan Hengen mukaan.

Jeesus suostui tähän - Jumala lähetti Hänet.

Kristuksen mielenlaatu on Hengen uusi elämä Jumalan rakkau-
dessa - ja siinä meidän oma näkyväinen asemamme menettää arvonsa,
ja sen sijaan tulee taivaallinen Jumalan lapsen arvo, ja perintöosa,
jonka edessä me luemme kaiken turhaksi tässä ajassa. Tämä
iankaikkisuuden näky, antaa voiman kärsiä ja antautua Jumalan
tahdolle - jopa vihollisenkin vallan alaisuudessa.
Silloin ristin evankeliumi on tuonut meidät iankaikkiseen
Jumalan rakkauteen, jossa meillä on jo (nyt) kaikki, Jeesuksen ansion
ja voiton tähden. Silloin tämä maailma menettää silmiemme edessä
valtansa ja voimansa.
Gal. 6:14
Mutta pois se minusta,
että minä muusta kerskaisin
kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä,
jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle,
ja minä maailmalle!

Siunattu Kristuksen risti, ja sen taivaallinen kirkkaus

- yli tämän maailman valtojen; synnin ja saatanan!

139
Ristin evankeliumi osoittaa Jumalan van-
hurskauden lahjana, yksin armosta
Room. 3:23-24 "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan
kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen
armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuk-
sessa...."

Ihmiskunta on kokonaisuudessaan synnin tuomionalaisuudessa.

Kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet, ja tässä - synnin vankeudessa ja
orjuudessa, he ovat Jumalan kirkkautta vailla. Toisaalla Raamattu
sanoo tämän:

Gal. 3:22 "Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että

se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen
niille, jotka uskovat."

Jumalan lupaukset eivät ole ansaittavissa. Ihminen luonnollisen

viisautensa, ja voimansa kautta tahtoisi itse saavuttaa omilla
ansioillaan Jumalan lupaukset, siunaukset ja iankaikkisen elämän.
Synti, johon ihminen on vangittu - estää tämän. Sillä mitä ihminen
tekeekin - hyvää tai pahaa - on se itsekkyyden ja omavanhurskauden
saastuttamaa, jossa ihminen korottaa omaa itseään ylitse Jumalan.
Synti on kaikin tavoin turmellut ihmismielen, tahdon sekä sen teot
kelpaamattomiksi teoiksi, jotka eivät mitenkään voi saada ihmistä
itseään ansaitsemaan pelastusta itsensä kautta.

Tästä veljemme apostoli Paavali nyt sanoo - monia järkyttäen -

että Jumalan vanhurskaus on nyt ilmoitettu ilman lakia (Room.3:21).
Tämä kysymys on elintärkeä. Sillä ihmismielen ja tahdon luonnollinen
osa on heti ajatella, että ihmisen itsensä tulisi nyt tehdä lainvanhurs-
kautta, sillä ansaitakseen itselleen Jumalan lupaukset ja siunaukset.

140
 Mutta nytpä onkin asia toisin. Ristin evankeliumi kääntyy
luonnolliselle ihmiselle hullutukseksi, ja kieltää kaikki ihmisen hyvät
teot vanhurskauden ansaitsemisena. Ja vielä - jopa ilmoittaa Jumalan
vanhurskauden ilman lakia.

Tämä todellakin on hullutusta,

johon moni ihminen kompastuu,
eikä kaatuessaan enää itse kykene itseään
siitä ylös nostamaan!

Raamattu todistaa yhdenmukaisuudesta. Kaikki ovat syntiä

tehneet - sillä ei ole yhtään erotusta. Ja - kaikki saavat Jumalan
vanhurskauden uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa - tässäkään ei
ole erotusta.
Voi kuinka tämä loukkaakaan ihmisen omaa hyvyyttä!
Että hän nyt olisi samalla viivalla kaikkien syntisten kanssa, ja
vielä - että kaikilla syntisillä olisi sama mahdollisuus pelastua kuin
hänellä; yksin armosta - sen lunastuksen kautta joka on Jeesuksessa!
Erityislaatuisuus saa kuoliniskun. Korkealle itsensä korottanut
putoaa alas; ja maahan painettu ja alistettu uskaltaa jo nostaa päätään!
Jumalan vanhurskaus on lahja.
Ajattele tätä asiaa. Sinä saat lahjan, ehkä puolisosi, lapsesi,
vanhempasi tai jonkun muun ihmisen kautta. Rakkaudellinen hyvyys
on annettu tässä lahjassa sinulle - sinut on huomioitu, ilman sinun
omia vaateitasi tai ansioitasi. Henkilön, eli lahjanantajan oma vapaa-
ehtoinen rakkaus on halunnut antaa sinulle lahjan, jonka hän haluaisi
sinun rakkautensa osoituksena sinun vastaanottaa.
Mitä teet?
Kiirehdit lompakollesi ja rahapussillesi, maksaaksesi tämän
lahjan. Tämä olisi suuri loukkaus sitä rakkautta kohtaan, joka vain
haluaa antaa sinulle, ilman ansiota ja ilman maksua.
Mitä teet? Ehkä kieltäydyt ja sanot, että et voi ottaa lahjaa
vastaan "ihan" noin vain, ilman että olisit ansainnut sen jotenkin, tai
edes ollut sen arvoinen. Tämä olisi suuri loukkaus sitä rakkautta

141
kohtaan, joka ei odota sinulta mitään ansaitsemista, vaan haluaa
rakkaudessa antaa sinulle sen - tämän lahjan.
Kuinka vajavaista onkaan, ihmiskielen kuvaus näin suuressa
asiassa! Vajaaksi jäämme jo sanoissamme, kuinka vielä teoissamme!
Jumalan vanhurskaus on rakkaudenlahja, jota sinä et voi - etkä
saa - mitenkään ansaita. Se tulee ottaa vastaan vain lahjana, ja siinä
nöyrtyä ehdottomaan totuuteen, niin että me emme edes voisikaan
kuvitella sitä mitenkään ansaitsevamme.
Rikkinäinen, korskea ja ylpeä minuutemme vain luulee sellaista.
Usko kohdistuu tähän. Jumalan tekoon Jeesuksessa - jonka tulee
ikään kuin häpeästä, ilosta ja nöyryydestä sulkea suunsa turhilta
sanoilta, ja vain nähdä - mikä on Jumalan rakkaus Jeesuksessa.
Se on: "saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen
lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa."
Hänen armostaan.
Työmies tekee työpäivänsä ja odottaa palkkapäiväänsä. Iloissaan
hän avaa palkkatilinsä ja näkee kaiken sen, minkä hän on työllään
ansainnut. Hänen ilonsa perustuu täysin hänen omaan ansioonsa, joka
on täysin oikeamielistä ja rehellistä.
Nyt kuitenkin Jumala antaa meille kaiken armosta. Työnteke-
minen ei olekaan nyt saadun ansion perustana, vaan armo. Jumala
antaa ilman ansiota, ilman tekoja. Miksi? Koska Hän itse teki sen,
mihin emme koskaan olisi kyenneet; täyttämään pyhän ja vanhurskaan
lain ja siten sovittamaan synnin tekomme Jumalan kasvojen edessä.
Katsommeko tätä epäoikeudenmukaisena!
Sanommeko - tämä on väärin! Ei ihminen voi pelastua vain
Jumalan teon perusteella: ihmisen itsensä pitää tehdä, ainakin osa siitä,
ellei jopa kaikki!
Silloin olemme juuri niitä, jotka hylkäävät lahjan.
Olemme niitä jotka emme ymmärrä ansaitsemattoman hyvyyden
ja rakkauden merkitystä, Jumalan armossa ja hyvyydessä.
Olemme silloin niitä, jotka emme ymmärrä Jeesuksen
Kristuksen ristintyön merkitystä. Haluamme tehdä osamme, vaikka
kunnia kaikesta kuuluisi Jeesukselle ja Jumalalle.

142
 Tämä on loukkaus lahjan antajaa kohtaan.

Tämä on lahjan hylkäämistä, koska se kieltää lahjan

ansaitsemattomana rakkautena, jota lahjan antaja ei voi, eikä saa edes
kuvitella itse ansaitsevansa.
Jumalan lahjavanhurskaus ja armo on sidottu siihen lunastukseen,
joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Hän kukisti synnin, kuoleman ja
perkeleen. Hän teki sen oman sovintoverensä kautta - synnitön
synniksi tehtynä; syytön syylliseksi tehtynä.

2Kor. 5:19
Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

Mitä me tästä luemme? Jeesus Kristus ei vain sovittanut meidän

syntejämme vaan Hän sovitti maailman Jumalan kanssa. Sovituksen
teollinen kohde ei ollut vain me, vaan Jumala. Tämä on monelle
mahdotonta käsittää ja ymmärtää. Me luonnollisesti ajattelemme, että
ihminen tekee hyvää ja Jumala palkitsee ihmisen.
Mutta nyt - ristin evankeliumissa, Jeesus Kristus onkin välimies,
meidän ja Jumalan välillä, niin että Hän sovittaa meidät, sekä Jumalan.
Hänen uhrinsa täyttää kaiken sen, mikä erottaa ihmisen Jumalasta.
Jumalan laki vaatii vanhurskasta tuomiota kaikelle laittomuu-
delle, synnille ja vääryydelle. Tämä vaatimus kohdistuu ihmiseen
itseensä, sillä hän on syntiä tehnyt ja on ilman Jumalan kirkkautta.
Tuomio kohdistuu aina tuomionalaiseen, eli rikkomuksen tekijään, eli
meihin itseemme.
Kuinka me siis nyt voisimme ansaita pelastuksemme!
Tekomme eivät riitä kohottamaan meitä Jumalan luokse,
eikä tekomme ole mahdolliset suorittamaan sitä tuomiota,
joka synnin tähden yllämme on!

143
 Jäämme siis kaikessa vajaaksi -
ansioissa ja vaatimuksissa, sekä tuomiomme suorittamisessa.

Tähän epätoivon totuuteen - synnin tuomiostamme ja riittämättö-

myydestämme - tuo suloista elävää vettä nyt ristin evankeliumi, joka
ojentaa meille yksistään lahjana pelastuksen - Jeesuksessa Kristuk-
sessa - ilman omia tekojamme.
Kuolemaisillaan oleva ei kykene edes itseään nostamaan, että
voisi vettä juoda. Toisen täytyy nostaa hänet ja - ilman hänen omia
voimiaan, antaa kirkasta ja puhdasta vettä, hänen kuiville huulilleen!

Miksi siis huudamme jo kuolemassa olevalle - pelasta itsesi!

Eiköhän tarvitse ennemminkin pelastajaa?

Jeesus on täyttänyt vaaditun lain vanhurskauden ansion.

Jeesus on antanut itsensä syyttömänä, tuomiomme suorittajaksi.

Näin ristin evankeliumin osoittama lunastus Jeesuksessa kertoo

meille, miksi Jumalan vanhurskaus täytyy olla meille lahja.
Se ei voi olla meille mitään muuta, kuin lahja.
Jumalaa ei sovita meidän tekomme
vaan Kristuksen sovintoveri!
Tähän raamatullinen usko ja sen mukainen uskon kuuliaisuus
Jeesusta kohtaan nyt kohdistuu ja tarttuu. Se ottaa sen täysin rinnoin
omaksensa ja elää siitä koko sydämellä. Se ei usko itseensä, eikä
omaan kuuliaisuuteensa, vaan se elää toisen kuuliaisuudesta uuden
luomuksen osaa, Jumalan armosta - Jumalan lahjana.
Elämä Jeesuksessa! Jumalan Pojan usko!

Usko tällöin riippuu kiinni "toisessa, ei "itsessämme" -

Hänessä, joka on vanhurskautemme ja elämämme.

Jeesuksen sovintoveri puhuu meille tätä suloista armoa ja

voimallista pelastusta Jumalan kasvojen edessä. Siksi Jeesus on
meidän armoistuimemme, uskon kautta Hänen vereensä. Liitonarkin

144
kansi on meille nyt armon paikka, Jumalan kasvojen näkemisen
paikka - ei kuoleman eikä tuomion paikka. Se on paikka, jossa
Jumalan kirkkauden osallisuus ja mielisuosio ovat meidän osanamme,
Jeesuksessa Kristuksessa - iankaikkisesti.

Näin Jumalan vanhurskaus tulee -

kaikkiin ja kaikille,
jotka uskovat;
sillä ei ole yhtään erotusta.

Siksi meille sanotaan:

"tehkää parannus
ja uskokaa evankeliumi"

145
JUMALAN evankeliumi JOKA SANOO "JOS" -
osoittaakseen JEESUKSEN KRISTUKSEEN
Kol. 1:23 "...jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja
siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka
olette kuulleet..."

Ristin evankeliumi on Jeesuksen Kristuksen veressä sovittanut

jumalattoman ihmisen, joka ennen uskoon tuloaan, oli mieleltään
pelkkä hirmuinen Jumalan vihollinen, ja täten vaelsi kaikissa synnin ja
pahuuden teoissa, pimeyden ja valheen lapsena.

Kol. 1:21
Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet
ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne,
Hän nyt on sovittanut....

Sovituksen perusta on yksin Jeesuksen lihan ruumiissa tapah-

tuneessa syntien sovituksessa, jossa kaikki synti sai Jumalan sille mää-
räämän tuomionsa; ja että Kristuksen veressä - Jumala sai aikaan
iankaikkisen lunastuksen. Päämääränä tässä jumalattoman ihmisen
sovittamisessa Kristuksen uhrin kautta on - "asettaakseen teidät pyhinä
ja nuhteettomina ja moitteettomina Hänen eteensä".
Jumalan Sana varoittaa meitä sanoen "jos pysytte..." (Kol.1:23),
painaen katseemme pysymään uskossa sen sovituksen varassa, jonka
Jumala oli Kristuksessa tehnyt.

Kuinka usein me näemmekään nämä sanat,

täysin väärässä valossa!

Sydämemme kokee usein ahdistavana nämä sanat "jos", kääntä-

en katseemme itseemme, Kristuksen sijasta. Mutta tästä nyt ei olekaan
kysymys. Lainvanhurskaus, eli ihmisen omatekoinen vanhurskaus
146
kääntyy silloin "jos" sanassa ihmisen itsensä varaan, pakottaen nyt
uskovaa itseään varmistamaan uskossa pysymisensä - omassa itses-
sään. Tämä kaikessa "hurskaudessaan" on kuitenkin vastoin sitä mitä
Jumalan Sana on osoittanut, ja näin johtaa ihmisen petokseen ja tu-
hoon!
Pysyminen uskossa onkin Jeesuksessa pysymistä!
Se on perustumista juuri sen sovituksen voiman osallisuuteen -
uskon kautta Kristukseen - jossa kaikki Jumalan voima yli synnin,
perkeleen ja kuoleman on osoitettu. Mitä siis tähän sanomme?
Huolenaiheemme uskossa pysymisen suhteen tulee olla siis nyt
sovituksen sanassa ja Kristuksen voitossa pysymisessä, muuten tämä
"jos" kääntyy pois Kristuksesta osoittaen meihin itseemme, ja jäämme
siinä Jumalan evankeliumin voiman ulkopuolelle, itsemme varaan.
Kuinka kovaa ja ehdotonta sen onkin -
kun tämä pieni mutta suuri "jos"-sana
alkaakin piinata uskovaa sellaisena vaatimuksena,
joka kääntyy nyt ihmisen itsensä täytettäväksi!
Siunaus kääntyy silloin kiroukseksi!
Meitä kutsutaan pysymään horjahtamattomina siinä Jumalan
evankeliumin toivossa, joka ei katso enää meihin itseemme -
jumalattomina ja syntisinä, heikkoina ja mahdottomina - vaan
Kristukseen Jeesukseen, jossa on kaikki mitä elämään ja jumalisuu-
teen tarvitaan.

Jumalan päämäärä on asettaa meidät Kristuksessa,

pyhinä ja nuhteettomina, sekä moitteettomina eteensä!

Jos tässä pysymme - kun ja "jos" siis - hyljäten tässä kaikki muut
hurskauden tiet, ja niiden valheet sekä petoksen, ja ihmishyvyyden
"jumalallisuuden" ja sen hurskaat omavanhurskauden tiet, Jumalan
evankeliumin kumoajana; niin että täydessä uskon varmuudessa me
laskemme kaiken omakohtaisen vanhurskautuksemme ja pyhityk-
semme nyt yksin ja ainoastaan Jeesuksen Kristuksen varaan; ja
samoin - koko pelastuksemme synnin tuomiosta ja sen velasta - niin

147
silloin tämä vaikea - pieni mutta suuri "jos"-sana, kääntyykin meille
siunaavaksi evankeliumin sanaksi.
Sillä tämä "jos"-sana ei salli enää silloin ketään muuta -
Kristuksen rinnalle!
Ei edes sinua itseäsi!
Se edellyttää vain kunniaa yksin ja ainoastaan Jumalalle,
ja Hänen teolleen Jeesuksessa - ja siinä pysymistä!

"..jos te vain pysytte uskossa,

siihen perustuneina ja siinä lujina..."

Perkele on hyvin lahjakas "saarnaaja". Se saarnaa aina ihmisiä

pois ristin evankeliumista, ja kaikin tavoin kieltää ja vähättelee
Kristuksen tekoa syntisen ihmisen pelastuksena. Se saarnaa
ihmisjärjelle sopivaa "jaettua"-pelastusta - "jos itse nyt yrität kovasti
pysyä uskossa, niin ehkä voit pelastua", ja toisinaan se kokonaan
kieltää Jumalan teon, sanoen - "sinun pitää pelastaa itse itsesi - omin
tekoinesi! Jumala vaatii sinua pelastamaan itsesi!". Tällöin "jos"-sana
on myrkyllinen väärä evankeliumi ja petoksen sana. Se tietoisesti
hylkää sovituksen voiman Kristuksen veressä, ja sen mukaisen
Jumalan armon, jossa Jumala asettaa meidät pyhinä ja nuhteettomina,
sekä moitteettomina Hänen pyhien kasvojensa eteen.
Ihminen kuule nämä perkeleen saarnat paljon helpommin, kuin
hiljaisen mutta voimallisen Pyhän Hengen äänen!

"..jos te vain pysytte uskossa,

siihen perustuneina ja siinä lujina..."

Kol. 1:28
"Ja häntä (Jeesusta) me julistamme,
neuvoen jokaista ihmistä
ja opettaen jokaista ihmistä
kaikella viisaudella,
asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen
täydellisenä Kristuksessa."

148
 Jospa nyt siis sanoisimme - siunattu on tämä "jos"-sana!
Se sulkee ihmisen vain yhden totuuden varaan, ja siksi se on
niin suloinen armon sana, joka kovasti mutta lempeästi varoittaa
kaikesta muusta Kristuksen rinnalla. Se on juuri se sana, jossa nyt
paljastuu kirkkaana Jumalan rakkauden antama pelastuksenlahja,
ihmisen omien ansioiden saavuttamattomissa olevana Jumalan tekona.
Sillä se kieltää ja sulkee pois kaiken muun "jossittelun".
Se vain sanoo: "Tämä on ainoa tärkein,
mitä uskossasi sinun tulee pitää ja siinä pysyä!"

"Hän (Jumala) on nyt sovittanut teidät,

Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta,
asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina
ja moitteettomina Hänen eteensä."

Jumala on sovittanut meidät itsensä kanssa Pojassaan Jeesuk-

sessa (2Kor.5:18-19). 1Joh. 2:2 "Ja hän (Jeesus) on meidän syntiemme
sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien."
Tänään me ehkä ajattelemme!
Voi jos minä olisin - Jumalalle tarpeeksi hyvä!
Voi jos olisin tehnyt kaiken oikein elämässäni!
Voi jospa Jumala rakastaisi minua ja saisin lohdutuksen!
Voi jospa voisin seistä Jumalan
pyhien kasvojen edessä pelkäämättä vihaa ja tuomiota!
Sydämemme voi olla kuin syvä kaivo, jossa kaikuu vain
epätoivoinen, mutta toivoa etsivä "jos". Mutta nytpä ristin
evankeliumi kääntääkin katseen toisaalle. Epätoivo muuttuu toivoksi,
Jumalan evankeliumin tähden! Se kääntää nämä sanat rakkaudessa
Jumalan kirkkautta kohden, ne sanoen:
"Voi jospa sinä ihminen vain uskoisit Jeesukseen
ja näkisit Hänessä kaiken Jumalan rakkauden
ja pelastuksen, sinun tähtesi!"

Tämä on Pyhän Hengen todistus!

149
 Room. 5:10
Sillä jos me silloin,
kun vielä olimme Jumalan vihollisia,
tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan
hänen Poikansa kuoleman kautta,
paljoa ennemmin me pelastumme
hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;

Jumalan sovitusteko Golgatan ristillä Jeesuksessa Kristuksessa

omaa syvän pelastusvarmuuden - "jos kerran tulimme sovitetuiksi" -
"emmekö me paljon ennemmin tule pelastumaan, koska olemme
nyt sovitetut". Tässä "jos"-sana on meille ehdoton uskon vetoomus
tietää se, että Jumalan teko on kaikessa muodossaan kykenevä täysin
pelastamaan meidät nyt, ja tulevaisuudessa.

"..jos te vain pysytte uskossa,

siihen perustuneina ja siinä lujina..."

Tämä suloinen "jos", on nyt siis juuri tässä sitä mitä

Raamatun totuus meille tahtookin osoittaa:
1Joh. 2:24-25
"Minkä te olette alusta asti kuulleet,
se pysyköön teissä.
Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet,
niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.
Ja tämä on se lupaus,
minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä."

Näin Pyhä Henki liittää meitä uskossa Jeesukseen Kristukseen,

pois itsestämme tai muista ihmisistä, luottamaan täysin Jumalan
armon osallisuuteen, joka on ilmestynyt meille täydelliseksi ja aino-
aksi pelastukseksi Jeesuksessa. Elävän uskon omaava sydän, Pyhässä
Hengessä - vastaa nopeasti näihin vaativiin sanoihin "jos vain pysytte",
sanoen: "kyllä - minä haluan pysyä."

150
 Miksi? Koska, se tuntee Hänet johon se uskoo!
Jumalan lupaus on "niin ja aamen" - Herrassa Jeesuksessa,
osoittaen että sen mitä Jumala on luvannut,
sen Hän todellakin tulee täyttämään.

Ja tämä on se lupaus,
minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä

Siksi antakaamme raamatullisen "jos"-kehotuksen sanan, nyt

vahvistaa sydämemme Jeesuksen Kristuksen ristin evankeliumissa
Pyhästä Hengestä nousevalle "kyllä"-tunnustukselle, ja siinä omista-
maan meidät kaiken sen suloisen Jumalan lupauksen Jeesuksen
Kristuksen voitosta, jossa olemme jo nyt uskon kautta pelastetut.
Sillä muuten, me käännämme -
tämän tärkeän raamatullisen "jos"-kehoituksen - ja sen totuuden,
vihollisen saarnaksi,
joka irrottaa meidät pois elävästä uskosta ja Jeesuksesta -
vain itseemme ja epätoivoiseen omavanhurskaaseen yrittämiseen
- jonka loppu on enemmän kuin surkea!

Matt. 5:20
Sillä minä sanon teille:
ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi
kuin kirjanoppineiden ja fariseusten,
niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.

151