05 Suomen Kielen Tikapuut Kielioppi - Ja Harjoituskirja Jatkotaso 1

SUOMEN KIELEN
TIKAPUUT
Kielioppi- ja harjoituskirja
ISBN 978-951-44-7063-9(pdf)
Copyright ©2007 Tampere University Press ja tekijä
Myynti
Tiedekirjakauppa TAJU
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
puhelin (03) 3551 6055
fax (03) 3551 7685
taju@uta.fi
www.uta.fi/taju
http://granum.uta.fi
Kansi ja taitto
Iris Puusti
ISBN 978-951-44-6910-7
Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print

Tampere 2007
Heikki Kangasniemi
SUOMEN KIELEN
TIKAPUUT
Kielioppi- ja harjoituskirja
Jatkotaso 1
SISÄLLYS
SUOMEN KIELEN NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT 7
SUOMEN KIELEN VERBITYYPIT 10
NOMINIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) 12
VERBIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) 14
LOPPUKAHDENNUS 16
PASSIIVIMUODOT 18
KAPPALE 1 – 3. INFINITIIVIN SISÄLOKAALISIJAT 19

Tulipalo 22
HARJOITUKSET 23
KAPPALE 2 – AKTIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 30

Tappara ja Ilves 33
HARJOITUKSET 34
KAPPALE 3 – PASSIIVI (Indikatiivin preesens) 43

Kuinka Suomea hallitaan? 45
HARJOITUKSET 46
KAPPALE 4 – PASSIIVIN IMPERFEKTI 52

Kun televisio tuli Suomeen 54
HARJOITUKSET 55
KAPPALE 5 – AGENTTIPARTISIIPPI 64
Elias Lönnrot ja Kalevala 67
HARJOITUKSET 68
KAPPALE 6 – ESSIIVI 75
Kerro jotakin itsestäsi! 77
HARJOITUKSET 78
KAPPALE 7 – PERUSNUMEROIDEN TAIVUTUS 83

Opiskelua ja ansiotöitä 86
HARJOITUKSET 87
KAPPALE 8 – TRANSLATIIVI 89
Jussi kertoo itsestänsä 91
HARJOITUKSET 92
KAPPALE 9 – 1. INFINITIIVIN TRANSLATIIVI 95

WC ja metsäkirkko 96
HARJOITUKSET 97
KAPPALE 10 – JÄRJESTYSNUMEROT 100
Tsaarit Suomen-vierailuilla 102
HARJOITUKSET 103
KAPPALE 11 – PASSIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 106

Olympiatien alku 110
HARJOITUKSET 111
KAPPALE 12 – NESESSIIVIRAKENNE 121

Työpaikkahaastattelu 123
HARJOITUKSET 124
KAPPALE 13 – PASSIIVIN PERFEKTI JA PLUSKVAMPERFEKTI 128

Kuinnka kauan Suomessa on asuttu? 130
HARJOITUKSET 131
KAPPALE 14 – PASSIIVIN KONDITIONAALI 138

Ratkaisu 141
HARJOITUKSET 142
KAPPALE 15 – KAKSIKKOPRONOMINIT 147

Vieraita tulossa 149
HARJOITUKSET 150
NOMINISANASTO 153
VERBISANASTO 176
PARTIKKELISANASTO 184
Heikki Kangasniemi SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Jatkotaso 1
Suomen kielen nominien

taivutustyypit
–Partitiivi- ja genetiivimuotojen perusteella suomen kielen nominit
jakautuvat erilaisiin taivutustyyppeihin.
1.1. Vokaaliloppuiset nominit
1) maa-tyyppi; ei äänteenmuutoksia
maa : maa/ta : maa/n : ma/i/ta

pää : pää/tä : pää/n : pä/i/tä
voi : voi/ta : voi/n : vo/i/ta
vapaa : vapaa/ta : vapaa/n : vapa/i/ta
2) talo-tyyppi; ei äänteenmuutoksia
talo : talo/a : talo/n : talo/j/a

kuva : kuva/a : kuva/n : kuv/i/a
kynä : kynä/ä : kynä/n : kyn/i/ä
setä : setä/ä : sedä/n : set/i/ä
3) bussi-tyyppi; ei äänteenmuutoksia
bussi : bussi/a : bussi/n : busse/j/a

hotelli : hotelli/a : hotelli/n : hotelle/j/a
tuoli : tuoli/a : tuoli/n : tuole/j/a
laki : laki/a : lai/n : lake/j/a
4) ovi-tyyppi; -i > -e- partitiivissa ja genetiivissä
ovi : ove/a : ove/n : ov/i/a

talvi : talve/a : talve/n : talv/i/a
sormi : sorme/a : sorme/n : sorm/i/a
joki : joke/a : joe/n : jok/i/a
5) kieli-tyyppi; -i > Ø partitiivissa, -i > -e- genetiivissä
kieli : kiel/tä : kiele/n : kiel/i/ä

uni : un/ta : une/n : un/i/a
hiiri : hiir/tä : hiire/n : hiir/i/ä
kuusi (puu) : kuus/ta : kuuse/n : kuus/i/a
lohi : loh/ta : lohe/n : loh/i/a
7
6) käsi-tyyppi; -si > -t- partitiivissa, -si > -de- genetiivissä
käsi : kät/tä : käde/n : käs/i/ä

vesi : vet/tä : vede/n : ves/i/ä
kuusi (6) : kuut/ta : kuude/n : kuus/i/a
1.2. -e- ja konsonanttiloppuiset nominit
7) huone-tyyppi; -e > -ee- genetiivissä
huone : huone/tta : huonee/n : huone/i/ta

vene : vene/ttä : venee/n : vene/i/tä
pyyhe : pyyhe/ttä : pyyhkee/n : pyyhke/i/tä
8) nainen-tyyppi; -nen > -s- partitiivissa, -nen > -se- genetiivissä
nainen : nais/ta : naise/n : nais/i/a

ihminen : ihmis/tä : ihmise/n : ihmis/i/ä
hevonen : hevos/ta : hevose/n : hevos/i/a
9) sairas-tyyppi; -s > -a- genetiivissä
sairas : sairas/ta : sairaa/n : saira/i/ta

taivas : taivas/ta : taivaa/n : taiva/i/ta
rikas : rikas/ta : rikkaa/n : rikka/i/ta
10) salaisuus-tyyppi; -s > -t- partitiivissa, -s > -de- genetiivissä
salaisuus : salaisuut/ta : salaisuude/n : salaisuuks/i/a

nuoruus : nuoruut/ta : nuoruude/n : nuoruuks/i/a
11) vastaus-tyyppi; -s > -kse- genetiivissä
vastaus : vastaus/ta : vastaukse/n : vastauks/i/a

kysymys : kysymys/tä : kysymykse/n : kysymyks/i/ä
laitos : laitos/ta : laitokse/n : laitoks/i/a
12) avain-tyyppi; -n > -me- genetiivissä
avain : avain/ta : avaime/n : avaim/i/a

eläin : eläin/tä : eläime/n : eläim/i/ä
keitin : keitin/tä : keittime/n : keittim/i/ä
8
–Lisäksi nomineilla on eräitä poikkeuksellisia ja harvinaisia taivutustyyppejä.
kallis : kallis/ta : kallii/n : kalli/i/ta

kaunis : kaunis/ta : kaunii/n : kauni/i/ta
askel : askel/ta : askele/n : askel/i/a
: askelee/n : askele/i/ta
keittiö : keittiö/tä : keittiö/n : keittiö/i/tä
vaikea : vaikea/a : vaikea/n : vaike/i/ta
vaikea/ta
lumi : lun/ta : lume/n : lum/i/a
meri : mer/ta : mere/n : mer/i/ä
veri : ver/ta : vere/n : ver/i/ä
lapsi : las/ta : lapse/n : laps/i/a
nukke : nukke/a : nuke/n : nukke/j/a
itse : itse/ä : itse/n : itse/j/ä
kolme : kolme/a : kolme/n : kolm/i/a
mies : mies/tä : miehe/n : mieh/i/ä
veli : velje/ä : velje/n : velj/i/ä
olut : olut/ta : olue/n : olu/i/ta
kevät : kevät/tä : kevää/n : kevä/i/tä
9
Suomen kielen verbityypit

–Suomen kielen verbit jakautuvat taivutuksensa perusteella
neljään päätyyppiin (yhteensä seitsemään alatyyppiin).
²9HUELQW\\SSLQlN\\VHQLQÀQLWLLYLQSllWWHHVWl
TYYPPI 1 : inf:n pääte -da (-dä): saa/da

TYYPPI 2 : inf:n pääte -a (-ä): puhu/a
TYYPPI 3a: inf:n pääte -la (-lä): tul/la
-ra (-rä): sur/ra
-na (-nä): pan/na
TYYPPI 3b: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -s-: nous/ta
TYYPPI 4a: inf:n pääte -ta (-täHGHOOlYRNDDOLe, i): halu/ta
TYYPPI 4b: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -i-: tarvi/ta
TYYPPI 4c: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -e-: vanhe/ta
–Eri tyyppien verbit taipuvat eri tavoin.
²9HUELW\\SHLVVlMDLQÀQLWLLYLQYDUWDORRQP\|VYHUELQWDLYXWXVYDUWDOR
Verbityyppien 3a ja 3b sekä 4a, 4b ja 4c taivutusvartalo eroaa niiden
LQÀQLWLLYLYDUWDORVWD
1) saa/da : saa- + -n = saa/n
2) puhu/a : puhu- + -n = puhu/n
3a) tul/la : tul- + e > tule- + -n = tule/n
3b) nous/ta : nous- + e > nouse- + -n = nouse/n
4a) halu/ta : halu- + a > halua- + -n = halua/n
4b) tarvi/ta : tarvi- + tse > tarvitse- + -n = tarvitse/n
4c) vanhe/ta : vanhe- + ne > vanhene- + -n = vanhene/n
–Vastoin yllä esitettyjä sääntöjä eräät verbit taipuvat tyypin 4a mukaisesti,

YDLNNDLQÀQLWLLYLQSllWWHHQHGHOOlRQe- (kiive/tä : kiipeä/n, katke/ta
: katkea/n, tode/ta : totea/n) tai -i- (levi/tä : leviä/n). Adjektiivista
MRKGHWXWYHUELWWDLSXYDW\OHHQVlW\\SLQFPXNDLVHVWLYDLNNDLQÀQLWLLYLQ
päätteen edellä olisikin jokin muu vokaali kuin -e- (huono/ta :
huonone/n, para/ta : parane/n).
–Verbit olla, juosta, nähdä ja tehdä taipuvat osittain epäsäännöllisesti.
ol/la : ole/n ole/mme juos/ta : juokse/n juokse/mme

ole/t ole/tte juokse/t juokse/tte
on ovat juokse/e juokse/vat
10
näh/dä : näe/n näe/mme teh/dä : tee/n tee/mme

näe/t näe/tte tee/t tee/tte
näke/e näke/vät teke/e teke/vät
–Verbin käydä imperfekti- (kävi/n) ja konditionaalimuodot (kävisi/n) ovat

epäsäännölliset.
11
Nominien kpt-vaihtelut
(=Astevaihtelu)
–Yleisimmät nominien kpt-vaihtelutyypit näkyvät alla olevista taulukoista.
a) Vokaaliloppuiset nominit
kk : k takki : taki/n
pp : p nappi : napi/n
tt : t matto : mato/n
k : - laki : lai/n
QN>ŅN@ QJ>ŅŅ@ NHnkl>NHŅNl@ NHnglQ>NHŅŅlQ@
p : v tupa : tuva/n
mp : mm kampa : kamma/n
t : d katu : kadu/n
lt : ll ilta : illa/n
rt : rr virta : virra/n
nt : nn ranta : ranna/n
–Vokaaliloppuisilla nomineilla on vahva aste yksikön nominatiivissa

(perusmuodossa) (takki), yksikön ja monikon partitiivissa (takki/a,
takke/j/a), yksikön ja monikon illatiivissa (takki/in, takke/i/hin),
yksikön ja monikon essiivissä (takki/na, takke/i/na), monikon
genetiivissä (takk/i/en) sekä komitatiivissa (takke/i/ne/en). Muissa
sijamuodoissa on heikko aste. Myös komparatiivissa (helpo/mpi) ja
superlatiivissa (helpo/in) on heikko aste.
12
b) -e- ja konsonanttiloppuiset nominit
k : kk rakas : rakkaa/n
p : pp opas : oppaa/n
t : tt jäte : jättee/n
- : k aie : aikee/n
QJ>ŅŅ@ QN>ŅN@ UHngDV>UHŅŅDV@ UHnkDDQ>UHŅNDDQ@
v : p varvas : varpaa/n
mm : mp lammas : lampaa/n
d : t sade : satee/n
ll : lt allas : altaa/n
rr : rt porras : portaa/n
nn : nt ranne : rantee/n
–-e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla on heikko aste vain yksikön

nominatiivissa (perusmuodossa) (lääke, opas) ja yksikön partitiivissa
(lääke/ttä, opas/ta). Muissa sijamuodoissa on vahva aste. Myös
YlOLWW|PlVWLHQQHQSRVVHVVLLYLVXIÀNVLDRQYDKYDDVWHlääkkee/ni,
oppaa/ni) samoin kuin komparatiivissa (rikkaa/mpi) ja superlatiivissa
(rikka/in). salaisuus-tyypin nominien kpt-vaihtelut tapahtuvat kuitenkin
samalla tavoin kuin vokaaliloppuisten nominien.
13
Verbien kpt-vaihtelut
(=Astevaihtelu)
–Yleisimmät verbien kpt-vaihtelutyypit näkyvät alla olevista taulukoista.
a) Verbityyppi 2
kk : k nukku/a : nuku/n
pp : p tappa/a : tapa/n
tt : t otta/a : ota/n
k : - luke/a : lue/n
QN>ŅN@ QJ>ŅŅ@ RnkLD>RŅNLD@ RngLQ>RŅŅLQ@
p : v leipo/a : leivo/n
mp : mm ampu/a : ammu/n
t : d huuta/a : huuda/n
lt : ll viheltä/ä : vihellä/n
rt : rr kerto/a : kerro/n
nt : nn anta/a : anna/n
–Verbityypin 2 verbeillä on heikko aste aktiivin indikatiivin positiivisen

preesensin ja imperfektin 1. ja 2. persoonassa niin yksikössä kuin
monikossakin (nuku/n, nuku/t, nuku/mme, nuku/tte, nuku/i/n,
nuku/i/t, nuku/i/mme, nuku/i/tte), negatiivisessa verbimuodossa ja
yksikön 2. persoonan positiivisessa ja negatiivisessa imperatiivissa ((en)
nuku, nuku, (älä) nuku) sekä kaikissa passiivin muodoissa (nuku/ta/an,
nuku/tti/in, nuku/tta/isi/in, nuku/tta/koon, nuku/tta/ne/en,
nuku/tta/va, nuku/ttu). Muissa muodoissa on vahva aste.
14
b) Verbityypit 3a, 4a ja 4c
k : kk paka/ta : pakkaa/n
p : pp siepa/ta : sieppaa/n
t : tt mita/ta : mittaa/n
- : k maa/ta : makaa/n
QJ>ŅŅ@ QN>ŅN@ KDngDWD>KDŅŅDWD@ KDnkDDQ>KDŅNDDQ@
v : p tava/ta : tapaa/n
mm : mp kamma/ta : kampaa/n
d : t kado/ta : katoa/n
ll : lt valla/ta : valtaa/n
rr : rt verra/ta : vertaa/n
nn : nt rynnä/tä : ryntää/n
²9HUELW\\SHLVVlDDMDFRQKHLNNRDVWHLQÀQLWLLYLVVl
(perusmuodossa) (paka/taLQÀQLWLLYLVVlpaka/te/ssa), monikon
2. persoonan positiivisessa ja negatiivisessa imperatiivissa (paka/tkaa,
(älkää) paka/tko), aktiivin 2. partisiipissa (paka/nnut), potentiaalissa
(paka/nne/n) sekä kaikissa passiivin muodoissa (paka/ta/an,
paka/tti/in, paka/tta/isi/in, paka/tta/koon, paka/tta/ne/en,
paka/tta/va, paka/ttu). Muissa muodoissa on vahva aste.
–Verbityypissä 3a ei ole kpt-vaihteluita diftongin edellä.

rukoil/la : rukoile/n
15
Loppukahdennus
–Suomen kielen ääntämyksessä esiintyy eräissä muodoissa ns.
loppukahdennus, jota ei merkitä näkyviin kirjoituksessa.
–Loppukahdennus (eli jäännöslopuke) tarkoittaa sitä, että seuraavan sanan

alkukonsonantti äännetään myös edellisen sanan lopussa.
7XOHVLVllQ>7XOHVVLVllQ@
0LQlHQ\PPlUUlPLWllQ>0LQlHQ\PPlUUlPPLWllQ@
3HNNDDQWRL0DUMDOOHODKMDQ>3HNNDDQWRL0DUMDOOHOODKMDQ@
–Jos seuraavan sanan alussa on vokaali, esiintyy edellisen sanan lopussa

loppukahdennuksen asemesta glottaaliklusiili eli ääntämyksessä on
tällöin pieni katko. Glottaaliklusiilin foneettisena merkkinä on .
0HQHXORV>0HQHXORV@
0LQlHQ\PPlUUlLWDOLDD>0LQlHQ\PPlUUlLWDOLDD@
3HNNDDQWRL0DUMDOOHDQWHHNVL>3HNNDDQWRL0DUMDOOHDQWHHNVL@
–Tärkeimpiä tapauksia, joiden yhteydessä loppukahdennus tai

glottaaliklusiili esiintyy, ovat
1) -e-loppuisten substantiivien perusmuoto,
9LHGllQNLUMHSRVWLLQQ\WKHWL>9LHGllQNLUMHSSRVWLLQQ\WKHWL@
-XVVLQKXRQHRQWXROOD>-XVVLQKXRQHRQWXROOD@
2) verbien yksikön 2. persoonan imperatiivi,

3\V\SDLNRLOODVL>3\V\SSDLNRLOODVL@
,VWXDODV>,VWXDODV@
bOlPHQHVLQQH>bOlPHQHVVLQQH@
bOlQRXVH\O|VYLHOl>bOlQRXVH\O|VYLHOl@
3) verbien indikatiivin negatiivinen preesens,

0LQlHQUDNDVWDVLQXDHQll>0LQlHQUDNDVWDVVLQXDHQll@
+HHLYlWWXOHXORV>+HHLYlWWXOHXORV@
6LHOOlHLSXKXWDVXRPHD>6LHOOlHLSXKXWDVVXRPHD@
0HLOOlHLQXNXWDDDPXLVLQSLWNllQ>0HLOOlHLQXNXWDDDPXLVLQSLWNllQ@
YHUELHQLQÀQLWLLYLQSHUXVPXRWR
0LQXQWl\W\\OlKWHlNRWLLQ>0LQXQWl\W\\OlKWHlNNRWLLQ@
0HHPPHKDOXDDMDWHOODDVLDD>0HHPPHKDOXDDMDWHOODDVLDD@
16
5) allatiivi,
0LQlNHUURLQKlQHOOHNRNRMXWXQ>0LQlNHUURLQKlQHOOHNNRNRMXWXQ@
0HQHWN|VLQl7DPSHUHHOOHDVWL">0HQHWN|VLQl7DPSHUHHOOHDVWL"@
6) -sti-adverbit
+HMXRNVLYDWQRSHDVWLNRWLLQ>+HMXRNVLYDWQRSHDVWLNNRWLLQ@
+lQQXNNXLVLNHlVWLDDPXXQVDDNND>+lQQXNNXLVLNHlVWLDDPXXQVDDNND@
7) ja jotkin partikkelit.
0HWXOLPPHWlQQHMXQDOOD>0HWXOLPPHWlQQHMMXQDOOD@
0LQlMlLQ0DUMDQOXR\|NVL>0LQlMlLQ0DUMDQOXR\|NVL@
/lPS|WLODRQDOOHQROODQ>/lPS|WLODRQDOOHQQROODQ@
–Joidenkin muotojen yhteydessä loppukahdennus tai glottaaliklusiili voi

yhtä hyvin ääntyä tai jäädä pois.
VXXULQHNlVLQHHQ>VXXULQHNNlVLQHHQ@WDL>VXXULQHNlVLQHHQ@
KlQHQWDORQVDSLKDOOD>KlQHQWDORQVDSSLKDOOD@WDL>KlQHQWDORQVDSLKDOOD@
–h:n edellä loppukahdennus jää usein pois sellaisissakin muodoissa, joissa

se muuten esiintyy.
2WDKDWWXSRLV>2WDKKDWWXSRLV@WDL>2WDKDWWXSRLV@
+lQNHUWRLPHLOOHKDXVNDQYLWVLQ>+lQNHUWRLPHLOOHKKDXVNDQYLWVLQ@
WDL>+lQNHUWRLPHLOOHKDXVNDQYLWVLQ@
–Loppukahdennus tai glottaaliklusiili esiintyy myös yhdyssanoissa ja

liitepartikkeleiden edellä.
VDGHWDNNL>VDGHWWDNNL@
WDLGHWHRV>WDLGHWWHRV@
KXRQHNLQ>KXRQHNNLQ@
0LQlHQWXOHNDDQVLQQH>0LQlHQWXOHNNDDQVLQQH@
–Samanlainen kirjoitusasu voi siis ääntyä eri tavoin sen mukaan, mikä
muoto on kysymyksessä.
3HNNDRVWDDWDNLQ>3HNNDRVWDDWDNLQ@
3HNDQWl\W\\RVWDDWDNNL>3HNDQWl\W\\RVWDDWWDNNL@
-Syynä loppukahdennukseen on se, että alun perin kyseisissä tapauksissa

on sen paikalla ollut -k tai -h.
17
Passiivimuodot
INDIKATIIVI KONDITIONAALI
18
PREESENS IMPERFEKTI PERFEKTI PLUSKVAM- PREESENS PERFEKTI
PERFEKTI
1) saada : saadaan saatiin on saatu oli saatu saataisiin olisi saatu
ei saada ei saatu ei ole saatu ei ollut saatu ei saataisi ei olisi saatu
Heikki Kangasniemi
2) puhua : puhutaan puhuttiin on puhuttu oli puhuttu puhuttaisiin olisi puhuttu

ei puhuta ei puhuttu ei ole puhuttu ei ollut puhuttu ei puhuttaisi ei olisi puhuttu
ottaa : otetaan otettiin on otettu oli otettu otettaisiin olisi otettu
ei oteta ei otettu ei ole otettu ei ollut otettu ei otettaisi ei olisi otettu
3a)tulla : tullaan tultiin on tultu oli tultu tultaisiin olisi tultu
ei tulla ei tultu ei ole tultu ei ollut tultu ei tultaisi ei olisi tultu
ajatella : ajatellaan ajateltiin on ajateltu oli ajateltu ajateltaisiin olisi ajateltu
ei ajatella ei ajateltu ei ole ajateltu ei ollut ajateltu ei ajateltaisi ei olisi ajateltu
3b) nousta : noustaan noustiin on noustu oli noustu noustaisiin olisi noustu
ei nousta ei noustu ei ole noustu ei ollut noustu ei noustaisi ei olisi noustu
4a)haluta : halutaan haluttiin on haluttu oli haluttu haluttaisiin olisi haluttu
ei haluta ei haluttu ei ole haluttu ei ollut haluttu ei haluttaisi ei olisi haluttu
pakata : pakataan pakattiin on pakattu oli pakattu pakattaisiin olisi pakattu
ei pakata ei pakattu ei ole pakattu ei ollut pakattu ei pakattaisi ei olisi pakattu
4b) tarvita : tarvitaan tarvittiin on tarvittu oli tarvittu tarvittaisiin olisi tarvittu
ei tarvita ei tarvittu ei ole tarvittu ei ollut tarvittu ei tarvittaisi ei olisi tarvittu
4c)vanheta : vanhetaan vanhettiin on vanhettu oli vanhettu vanhettaisiin olisi vanhettu
SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Jatkotaso 1
ei vanheta ei vanhettu ei ole vanhettu ei ollut vanhettu ei vanhettaisi ei olisi vanhettu

vaieta : vaietaan vaiettiin on vaiettu oli vaiettu vaiettaisiin olisi vaiettu
ei vaieta ei vaiettu ei ole vaiettu ei ollut vaiettu ei vaiettaisi ei olisi vaiettu
KAPPALE 1
3. INFINITIIVIN SISÄLOKAALISIJAT
Pekka on hiihtä/mä/ssä.
Jussi tulee ui/ma/sta.
Matti menee luistele/ma/an.
²LQÀQLWLLYLQSllWHRQma- (-mä-), joka lisätään taivutusvartaloon.
²LQÀQLWLLYLQSllWWHHQMlONHHQYRLWXOODVLVlORNDDOLVLMDQSllWH
eli inessiivi (-ssa/-ssä), elatiivi (-sta/-stä) tai illatiivi (-Vn).
–kptYDLKWHOXWLQÀQLWLLYLVVlRQDLQDYDKYDDVWH
LQÀQLWLLYLQLQHVVLLYL
²LQÀQLWLLYLQLQHVVLLYLLOPDLVHH\OHHQVlWHNHPLVWlMRNDMDWNXX
²LQÀQLWLLYLQLQHVVLLYLHVLLQW\\\OHHQVlYHUELQolla kanssa, mutta se voi

liittyä myös muihin verbeihin.
1) saa/da : saa/ma/ssa
2) puhu/a : puhu/ma/ssa
otta/a : otta/ma/ssa
3a) tul/la : tule/ma/ssa
ajatel/la : ajattele/ma/ssa
3b) nous/ta : nouse/ma/ssa
4a) halu/ta : halua/ma/ssa
paka/ta : pakkaa/ma/ssa
4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/ssa
4c) vanhe/ta : vanhene/ma/ssa
vaie/ta : vaikene/ma/ssa
ESIMERKKEJÄ
Matti on pelaamassa jääkiekkoa.

Kun isä lähtee työhön, lapset ovat vielä nukkumassa.
Veljeni on opiskelemassa Oulussa.
Ville on istunut odottamassa jo tunnin.
Liisa käy usein katsomassa sairasta isoäitiään.
19
²-RVNXVLQÀQLWLLYLQLQHVVLLYLYRLLOPDLVWDP\|VWHNHPLVWlMRNDDONDDWDL
tapahtuu pian, tai sitä, mitä aiotaan tehdä.
Hallitus on löytämässä yksimielisyyden.

Suomi on saamassa budjettikomissaarin paikan.
Meidän naapurimme ovat muuttamassa.
Pekka ja Leena ovat eroamassa.
Mitä sinä olit sanomassa?
LQÀQLWLLYLQHODWLLYL
²LQÀQLWLLYLQHODWLLYLLOPDLVHHWHNHPLVWlMRNDORSSXXWDLMRWDHLWDSDKGX
²<OHLVLPPLQLQÀQLWLLYLQHODWLLYLHVLLQW\\YHUELHQtulla ja palata kanssa,

mutta se voi liittyä myös mm. verbeihin lakata, kieltää, varoittaa ja estää.
1) saa/da : saa/ma/sta 4a) halu/ta : halua/ma/sta
2) puhu/a : puhu/ma/sta paka/ta : pakkaa/ma/sta
otta/a : otta/ma/sta 4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/sta
3a) tul/la : tule/ma/sta 4c) vanhe/ta : vanhene/ma/sta
ajatel/la : ajattele/ma/sta vaie/ta : vaikene/ma/sta
3b) nous/ta : nouse/ma/sta
ESIMERKKEJÄ
Matti tulee pelaamasta jääkiekkoa.

Liisa palaa katsomasta sairasta isoäitiään.
Naapurin rouva kielsi lapsia leikkimästä pihallansa.
Lakkaisitko viheltämästä!
Älä estä minua näkemästä!
Hän pelasti minut kerran hukkumasta.
LQÀQLWLLYLQLOODWLLYL
²LQÀQLWLLYLQLOODWLLYLDNl\WHWllQ
a) monien liikettä ilmaisevien verbien kanssa ilmaisemassa tekemisen

alkamista,
Pekka meni hiihtä/mä/än.

Tytöt lähtivät tanssi/ma/an.
20
b) useimpien sellaisten verbien kanssa, joiden perusmuodon lopussa on

-u/a tai -y/ä,
Minä onnistuin saa/ma/an vuokra-asunnon.

Toivottavasti hän pystyy autta/ma/an meitä.
c) verbien oppia, opettaa, jäädä, jättää, pyytää ja käskeä kanssa (sekä

muiden pyytämistä ja käskemistä ilmaisevien verbien kanssa),
Lapsi oppi luke/ma/an.

Pyytäkää häntä tule/ma/an sisään!
Hän käski oppilaita nouse/ma/an ylös.
d) olla-verbiä seuraavan adjektiivin jälkeen.
Ville on hyvä luistele/ma/an.

Hän on innokas oppi/ma/an kaikkea uutta.
Minä olen väsynyt toista/ma/an aina samoja asioita.
1) saa/da : saa/ma/an
2) puhu/a : puhu/ma/an
otta/a : otta/ma/an
3a) tul/la : tule/ma/an
ajatel/la : ajattele/ma/an
3b) nous/ta : nouse/ma/an
4a) halu/ta : halua/ma/an
paka/ta : pakkaa/ma/an
4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/an
4c) vanhe/ta : vanhene/ma/an
vaie/ta : vaikene/ma/an
ESIMERKKEJÄ
Menisimmekö ulos syömään?

Tanssimaanko te menette?
Tule meille illalla saunomaan!
Minä kyllästyin odottamaan.
Miksi minä joudun aina tekemään kaikki ikävät työt?
Hän kehotti meitä poistumaan.
Kuka on halukas vastaamaan?
21
ERIKOISTAPAUKSIA
Sinä tulet katumaan tätä vielä.

Ratkaisu tulee olemaan vaikea.
Minä en tule antamaan tätä koskaan anteeksi.
Hänen onnensa tuli kääntymään pian.
Mikä saa sinut ajattelemaan tuollaista?
Hän sai minut nauramaan jutuillaan.
Minä pääsen tänään lähtemään työstä vähän aikaisemmin.
²3XKHNLHOHVVlLQÀQLWLLYLQSllWHma- (-mä-) jätetään usein pois ja

illatiivin pääte -Vn lisätään suoraan taivutusvartaloon.
”Mä rupean nyt nukkuun.”

”Tuu meille illalla saunoon!”
”Pekka meni hiihtään.”
”Tytöt lähti tanssiin.”
Tulipalo
Kaksi hölmöläisukkoa oli käynyt noutamassa kuivia heiniä järven takaa. Heillä
oli veneen perässä melko suuri heinäkuorma. Toinen ukoista souti, toinen istui
heinien päällä.
Matkalla hölmöläiset polttivat tupakkaa koko ajan. Keskellä järveä kipinä
sattui sitten lentämään heiniin ja ne syttyivät palamaan. Kun toinen ukoista sen
huomasi, hän hyppäsi veneen pohjalle ja huusi: ”Souda, ystäväni, souda, jotta
pääsemme sammuttamaan tulen! Rannassa on lähde, josta saamme vettä.”
Toinen hölmöläisistä rupesi soutamaan niin että hiki virtasi, ja pian vene oli-
kin rannassa. Silloin toinen ukoista sieppasi veneen pohjalta äyskärin ja riensi
lähteelle vettä hakemaan. Aikansa hän juoksi edestakaisin sammutuspuuhissa, ja
kun hän väsyi, jatkoi toinen juoksemista. Tuli ei kuitenkaan lakannut palamasta,
vaan heinät paloivat loppuun, ja veneestäkin oli kohta jäljellä vain keula.
Kansansatu
(Muokannut HK)
22
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin inessiivillä.

MALLI: Liisa on jo ____________________ (nukkua).
> Liisa on jo nukkumassa .
1. Oletko sinä täällä _________________________________ (opiskella)?

2. Hän on _________________________________________ (pestä) autoa.
3. Minun täytyy käydä ________________________________________
(juoda) vettä.
4. Käyttekö te usein ______________________________________ (pelata)
tennistä?
5. Ketä sinä seisot siinä ________________________________________
(odottaa)?
6. Mitä sinä istut __________________________________________ (tehdä)
täällä?
7. Hän on yläkerrassa ___________________________________ (levätä).
8. Lapset ovat ___________________________________ (hiihtää).
HARJOITUS 2
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin elatiivilla.

MALLI: Milloin hän tulee ______________ (syödä)?
> Milloin hän tulee syömästä ?
1. Liisa tulee discosta _______________________________ (tanssia).

2. Hän palaa ____________________________ (uida) kello 14.00.
3. Marja tulee ______________________________ (tavata) Liisaa.
4. Lakkaa _______________________________ (huutaa)!
5. Pojat tulevat _________________________________ (luistella).
6. Mene pois __________________________________ (häiritä) minua!
7. Milloin professori Tanner tulee ___________________________________
(opettaa)?
8. He kieltäytyvät _____________________________________ (tehdä) työtä.
23
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin illatiivilla.

MALLI: Kaisa menee _______________________ (lukea) kirjastoon.
> Kaisa menee lukemaan kirjastoon.
1. Mihin aikaan sinä menet ______________________________ (syödä)?

2. Me menemme ______________________________ (katsoa) sitä uutta
amerikkalaista filmiä.
3. Mene _________________________________ (avata) ovi!
4. Minä menen ___________________________________ (pestä) astiat.
5. Miehet menevät __________________________________ (lämmittää)
saunaa ja naiset jäävät __________________________________ (laittaa)
iltapalaa.
6. Mene ____________________________________ (sulkea) ikkuna!
7. Mitä sinä menet _______________________________ (tehdä) Pariisiin?
8. Minä menen pankkiin ____________________________ (keskustella)
lainasta.
HARJOITUS 4
Muuta lauseet mallin mukaan.

MALLI: Liisa on Oulussa. Hän opiskelee. > Liisa on Oulussa opiskelemassa.
1. Me olemme baarissa. Me syömme.

2. Me olemme keittiössä. Me juomme kahvia.
3. He ovat ulkona. He kävelevät.
4. Minä olen kirjastossa. Minä luen lehteä.
5. Hän on lomalla. Hän rentoutuu.
6. Hän on kaupassa. Hän ostaa maitoa.
7. Lapset ovat yläkerrassa. He leikkivät.
8. Tytöt ovat ulkona. He pitävät hauskaa.
HARJOITUS 5
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin oikealla muodolla.
1. Minä olen aina ____________________________ (opettaa) yhdestä viiteen.

2. Me olemme valmiit _____________________________________ (yrittää).
3. He ovat rannalla _________________________________ (ottaa) aurinkoa.
4. Sinä voit tulla _______________________________ (asua) minun luokseni.
5. Älä estä minua ___________________________________ (keskittyä)!
6. Me joudumme ____________________________________ (muuttaa).
24
7. Käy ____________________________________ (hakea) Jussi tänne!

8. Minä erehdyin ___________________________________ (uskoa) häntä.
9. Nyt me lakkaamme _____________________________ (miettiä) sitä asiaa.
10. Hän ei pysty ______________________________________ (liikkua).
HARJOITUS 6

MALLI: Liisa hiihtää hyvin. > Liisa on hyvä hiihtämään.
1. Lasse luistelee huonosti.

2. Kalle syö nopeasti.
3. Matti vastaa kysymyksiin innokkaasti.
4. Jussi oppii uusia asioita hitaasti.
5. Minä harjoittelen ahkerasti.
6. Marja kirjoittaa koneella jo tottuneesti.
7. Reijo soittaa kitaraa taitavasti.
8. Väinö tekee työtä kovasti.
HARJOITUS 7
Muuta lauseet puhekielelle.

MALLI: Hän jäi kotiin nukkumaan. > ”Hän jäi kotiin nukkuun.”
1. Minä haluan oppia puhumaan suomea.

2. Minä olen väsynyt kertomaan aina kotimaastani.
3. Nouse seisomaan!
4. Hän ei saanut tätä kameraa toimimaan.
5. Minä menen ostamaan tupakkaa.
6. Tule auttamaan minua!
7. Nyt minä rupean ymmärtämään tämän asian.
8. Minä satuin näkemään heidät kaupungilla.
9. Minä tulin tänne opiskelemaan.
10. Me menemme kirjastoon kuuntelemaan levyjä.
11. Tulitko sinä tänne istumaan vai tekemään työtä?
12. Ulkona rupesi satamaan vettä!
25
HARJOITUS 8
Täydennä lauseet sopivien verbien 3. infinitiivin oikealla muodolla.
1. Liisa on uimahallissa ____________________________________.

2. Rouva Lahti menee teatteriin ______________________________
Shakespearen Kesäyön unelmaa.
3. Herra Kivelä istuu olohuoneessa __________________________________
televisiota.
4. Äiti on keittiössä _______________________________________ ruokaa.
5. Isä on ulkona ___________________________________ ruohoa.
6. Minä varoitan sinua _________________________________ sinne.
7. Susanna on innokas _____________________________________ kirjeitä.
8. Taina pyysi Kallea ____________________________________ anteeksi.
9. Hän kielsi minua ___________________________________ asiaa.
10. Matti haluaa oppia ____________________________________ ranskaa.
11. Harri on _____________________________________ erästä ystäväänsä.
12. Riitta menee ___________________________________ joka ilta kello
yhdeksän.
HARJOITUS 9

MALLI: Minä alan opiskella suomea. > Minä rupean opiskelemaan suomea.
1. Minä alan pelata tennistä. 9. Hän alkoi leipoa.

2. Minä alan syödä vähemmän. 10. Minä aloin väsyä.
3. Minä alan harrastaa jotakin. 11. Me aloimme kuunnella musiikkia.
4. Hän alkaa kirjoittaa kirjettä. 12. He alkoivat itkeä.
5. Hän alkaa lukea kirjaa. 13. Hän alkoi hymyillä.
6. Hän alkaa katsella televisiota. 14. Me aloimme piirtää.
7. Minä alan imuroida. 15. Hän alkoi taas hengittää.
8. Pian alkaa sataa. 16. Alkoi tuulla.
HARJOITUS 10

MALLI: Minä en voi lähteä. > Minä en pääse lähtemään.
1. Minä en voi tulla. 4. Hän ei voi matkustaa mihinkään.

2. Minä en voi liikkua. 5. Hän ei voi käydä kaupassa.
3. Minä en voi nousta ylös. 6. Minä en voi hakea pakettia postista.
26
HARJOITUS 11

MALLI: Minä en voi auttaa sinua. > Minä en pysty auttamaan sinua.
1. Minä en voi tulla.

2. Minä en voi lainata sinulle rahaa.
3. Minä en voi lähteä teidän mukaanne.
4. Hän ei voi maksaa velkaansa.
5. Hän ei voi puhua.
6. Me emme voi keskittyä tässä metelissä.
HARJOITUS 12

MALLI: Minun täytyy lähteä kotiin. > Minä joudun lähtemään kotiin.
1. Minun täytyy harjoitella paljon.

2. Minun täytyy seisoa paljon työssäni.
3. Hänen täytyy matkustaa paljon.
4. Hänen täytyy jäädä eläkkeelle.
5. Meidän täytyy aina odottaa teitä.
6. Opettajan täytyy puhua paljon.
7. Meidän täytyy särkeä ikkuna.
8. Minun täytyy ottaa laina pankista.
9. Hänen täytyi herätä aikaisin.
10. Minun täytyi aina auttaa häntä.
HARJOITUS 13
MALLI: Sinä kadut tätä vielä. > Sinä tulet katumaan tätä vielä.
1. Hän palaa vielä takaisin.

2. Sateet ovat ensi viikolla vähäisiä.
3. Hän pääsee vielä pitkälle elämässään.
4. Kilpailu on varmasti hyvin jännittävä.
5. Me autamme häntä kaikilla mahdollisilla keinoilla.
6. Niin ei tapahdu.
7. Tämä ei lopu koskaan.
8. Ilmeisesti presidentti ei allekirjoita tätä lakia.
27
HARJOITUS 14
Jatka lauseita mallin mukaan.

MALLI: Minä rakastan häntä - > - ja tulen aina rakastamaan.
1. Minä vihaan häntä -

2. Minä vastustan väkivaltaa -
3. Sellaisia ihmiset ovat -
4. Me olemme suomalaisia -
5. Minä tarvitsen sinua -
6. Hän ei ymmärrä minua -
7. Minä en hyväksy tätä -
8. Kukaan ei usko meitä -
HARJOITUS 15

MALLI: Miksi sinä teit sen? > Mikä sai sinut tekemään sen?
1. Miksi sinä lähdit?

2. Miksi sinä ajattelit niin?
3. Miksi sinä tulit?
4. Miksi sinä valehtelit?
5. Miksi sinä itkit?
6. Miksi sinä pelkäsit minua?
7. Miksi sinä vihasit häntä?
8. Miksi sinä rakastuit häneen?
28
SANASTO
budjetti budget ruveta to start, begin

eläke pension sammuttaa to put out
hallitus government sattua to happen; to
hiki sweat hurt
hölmöläinen a person from soutaa to row
Hölmölä syttyä to light, catch
(hölmö ’fool, fire
stupid’) varoittaa to warn
ilta/pala cold supper, vastustaa to resist, oppose
evening meal virrata to stream, flow
keula bow
kipinä spark ilmeisesti obviously
komissaari commissioner jotta so that, in order
kuorma load that
lähde spring edes/takaisin to and fro
perä rear, back kohta soon
pohja bottom, basis, sole
puuha bustle, work
sammutus putting out
taitava skilful
tennis tennis
tottunut be used to
tuli/palo fire
vähäinen small, slight, minor
väki/valta violence
yksi/mielisyys unanimity
äyskäri baler, scoop
alle/kirjoittaa to sign
erehtyä to make a mistake
erota to differ; to
separate, divorce
estää to stop, prevent
hukkua to drown; to be lost
hyväksyä to accept
joutua to get, fall; to have to
kehottaa to urge, tell, advise
keskittyä to concentrate
kieltäytyä to refuse
kulkea to go, travel, pass
lakata to cease, stop
rentoutua to relax
29
KAPPALE 2
AKTIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI
–Aktiivin 1. ja 2. partisiippia voidaan käyttää lauseessa samalla tavalla kuin
adjektiivia. Partisiipit myös taipuvat eri sijamuodoissa.
punainen talo : punaise/ssa talo/ssa

pala/va talo : pala/va/ssa talo/ssa
pala/nut talo : pala/nee/ssa talo/ssa
1) Aktiivin 1. partisiippi
Pihalla seiso/va auto on Matti-sedän.
Kuka tuo itke/vä tyttö on?
Helsingistä saapu/va juna on myöhässä 15 minuuttia.
Sano joku elä/vä tamperelainen kirjailija!
Onko tämä sopi/va aika?
Kuka tuo Liisan kanssa tanssi/va poika on?
–Aktiivin 1. partisiipin pääte on -va (-vä), joka lisätään taivutusvartaloon.
–kpt-vaihtelut: aktiivin 1. partisiipissa on vahva aste kaikissa

verbityypeissä.
1) saa/da : saa/va
2) puhu/a : puhu/va
otta/a : otta/va
3a) tul/la : tule/va
ajatel/la : ajattele/va
3b) nous/ta : nouse/va
4a) halu/ta : halua/va
paka/ta : pakkaa/va
4b) tarvi/ta : tarvitse/va
4c) vanhe/ta : vanhene/va
vaie/ta : vaikene/va
TEEMAMUODOT: puhu/va, puhu/va/a, puhu/va/n, puhu/v/i/a
ESIMERKKEJÄ
Kuka tuo palloa potkiva poika on?

Varokaa liikkuvia työkoneita!
30
Tunnetko sinä tuon hymyilevän tytön?

Onko mahdollista kehittää ajatteleva tietokone?
Tässä kuvassa me katselemme nousevaa aurinkoa.
Hän katsoo minua aina murhaavalla katseella.
Seinän takaa kuuluu häiritsevää melua.
Rikollisuus on paheneva ongelma.
Poliisi ajaa takaa pakenevaa rikollista.
Odottavan aika on pitkä.
Haukkuva koira ei pure.
Vierivä kivi ei sammaloidu.
2) Aktiivin 2. partisiippi
Hän on paljon maailmaa näh/nyt mies.
Kuka tuo sinulle hymyil/lyt tyttö oli?
Väsy/nyt lapsi tarvitsee lepoa.
Tämä on paljon radiossa soi/nut laulu.
Meidän edellämme aja/nut auto jarrutti äkkiä.
Liisan kanssa tanssi/nut poika oli nimeltään Ville.
–Aktiivin 2. partisiipin pääte on -nut (-nyt) (verbityypissä 3a myös -lut

(-lyt) tai -rut (-ryt), verbityypissä 3b -sut (-syt) ja verbityypeissä 4a, 4b ja
4c -nnut (-nnytMRNDOLVlWllQLQÀQLWLLYLYDUWDORRQ
–kpt-vaihtelut: aktiivin 2. partisiipissa on sama aste kuin perusmuodossa.
1) saa/da : saa/nut
2) puhu/a : puhu/nut
otta/a : otta/nut
3a) tul/la : tul/lut
pan/na : pan/nut
pur/ra : pur/rut
ajatel/la : ajatel/lut
3b) nous/ta : nous/sut
4a) halu/ta : halu/nnut
paka/ta : paka/nnut
4b) tarvi/ta : tarvi/nnut
4c) vanhe/ta : vanhe/nnut
vaie/ta : vaie/nnut
TEEMAMUODOT: puhu/nut, puhu/nut/ta, puhu/nee/n,

puhu/ne/i/ta
31
ESIMERKKEJÄ
Syönyt lapsi nukkuu hyvin.

Voittanut juoksija sai tuhannen euron stipendin.
Mies suri kuollutta koiraansa.
Puiden takaa noussut aurinko alkoi lämmittää telttaamme.
Mennyt maailma ei palaa koskaan.
Syksyisin maassa on runsaasti puista pudonneita lehtiä.
Häirinnyt meteli lähti pesukoneesta.
Hän katsoi peilistä vanhenneita kasvojaan.
Tämän sävellyksen nimi on Vaiennut viulu.
–Partisiipin kanssa voi esiintyä objekti.
Näetkö tuon pizzaa syövän tytön?

Kuka tuo salapoliisiromaania lukeva mies on?
Kukaan ei tuntenut Markkasten ikkunan rikkonutta poikaa.
–Kaikki partisiipin määritteet ovat aina sen edellä.
Tänä iltana televisiosta tuleva elokuva kertoo Aleksis Kiven elämästä.

Tuo on se meidän taloomme äsken muuttanut mies.
–Partisiippi voidaan usein korvata joka-lauseella.
Tänä iltana televisiosta tuleva elokuva kertoo Aleksis Kiven elämästä.

> Elokuva, joka tulee tänä iltana televisiosta, kertoo Aleksis Kiven elämästä.
Tuo on se meidän taloomme äsken muuttanut mies.

> Tuo on se mies, joka muutti äsken meidän taloomme.
–1. partisiippia kutsutaan myös partisiipin preesensiksi ja 2. partisiippia

partisiipin perfektiksi.
ESIMERKKEJÄ
Pihalla juoksee rosvoa ja poliisia leikkiviä lapsia.

Minulla ei ole häihin sopivia vaatteita.
Sinun pitää varoa oikealta tulevaa autoa.
Nämä ovat taitoa vaativia tehtäviä.
Palo oli alkanut päälle jääneestä kahvinkeittimestä.
Poliisi etsii paikalta pois juossutta miestä.
Sano joku 1800-luvulla elänyt suomalainen kirjailija!
Maanantaina alkaneelle kurssille tuli paljon opiskelijoita.
32
Tappara ja Ilves
Suomessa suosituin joukkueurheilulaji on jääkiekko. Jääkiekon Suomen mes-
taruus -liigan peleissä käy vuosittain yli kaksi miljoonaa katsojaa. Vanhimpien
liigassa pelaavien seurojen joukossa ovat tamperelaiset Tappara ja Ilves. Muista
Suomen kaupungeista vain Helsingillä on kaksi SM-liigassa pelaavaa joukkuetta.
Tappara syntyi vuonna 1955, kun ruotsinkielisessä Tammerfors Bollklub
-urheiluseurassa jääkiekkoa pelanneet ja sen nimissä kolme peräkkäistä Suomen
mestaruuttakin voittaneet urheilijat päättivät perustaa aivan uuden jääkiekkoseu-
ran. Oikeastaan tuolloin kyllä vaihtui vain joukkueen nimi, sillä Tappara jatkoi
pelaamista jääkiekon mestaruussarjassa TBK:n paikalla.
Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Tappara voitti kuusi vuotta perustami-
sensa jälkeen eli vuonna 1961. Joukkueen tähän asti menestyksekkäintä aikaa oli
1980-luku, jolloin se voitti mestaruuden peräti viisi kertaa. Seuraava vuosikym-
men Tapparalta meni selvästi heikommin, mutta 2000-luvulla se on ollut jälleen
SM-liigan vahvimpia joukkueita.
Sana tappara tarkoittaa eräänlaista taistelukirvestä, jollainen on tietenkin myös
Tapparan merkissä. Pelipaidassaan näkyvän merkin takia Tappara onkin saanut
lempinimen ”Kirvesrinnat”. Tapparan merkin on suunnitellut taiteilija Kimmo
Kaivanto.
Tampereen Ilves on puolestaan voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden
yhteensä kuusitoista kertaa eli useammin kuin mikään muu mestaruussarjassa
mukana oleva tai ollut joukkue. Ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1931 toi-
mintansa aloittanut Ilves voitti vuonna 1936, ja se sai sarjan päätteeksi kultaiset
mitalit heti kahtena seuraavanakin vuonna. Kolme peräkkäistä mestaruutta Ilves
voitti myös vuosina 1945–1947 sekä vuosina 1950–1952.
Ilveksen viimeisin Suomen mestaruus on vuodelta 1985. Sen jälkeen se on
kuulunut yleensä SM-sarjan keskitason joukkueisiin. Ilves on kuitenkin ollut aina
myös tärkeä kasvattajaseura. Monet Ilveksen nuortenjoukkueissa pelaamisensa
aloittaneet jääkiekkoilijat ovat aikuisina saavuttaneet menestystä muissa joukku-
eissa paitsi Suomessa myös Suomen ulkopuolella.
Sen lisäksi, että Tampereelta on läpi vuosikymmenten pelannut jääkiekon
mestaruussarjassa kaksi joukkuetta, kaupunki on ollut keskeisessä asemassa suo-
malaisessa jääkiekkoilussa myös muulla tavoin. Mahdollisesti Tampere oli jopa
Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa urheilijat alkoivat 1920-luvulla pelata
jääkiekkoa. Vuonna 1956 Tampereelle tuli Suomen ensimmäinen tekojäärata ja
vuonna 1965 maan ensimmäinen jäähalli. Luontevaa onkin, että myös Suomen
jääkiekkomuseo on Tampereella.
Lähteet:
Raevuori, Antero - Honkavaara, Aarne (toim.): Pelimiehiä, tulisieluja. Tampereen Ilves 50 vuotta. Ilves
ry. Tampere, 1981.
Wacklin, Matti: Kirvesrinnat. Tapparan tarina. Tamhockey Oy. Tampere, 2005.
33
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Käytä aktiivin 1. partisiippia mallin mukaan.

MALLI: Tyttö, joka laulaa, on laulava tyttö .
1. Tyttö, joka piirtää, on __________________________________________.

2. Poika, joka nauraa, on __________________________________________.
3. Lapsi, joka leikkii, on __________________________________________.
4. Mies, joka tupakoi, on __________________________________________.
5. Lintu, joka lentää, on __________________________________________.
6. Kukka, joka kukkii, on _________________________________________.
7. Sää, joka vaihtelee, on __________________________________________.
8. Aurinko, joka laskee, on ________________________________________.
9. Aviopari, joka riitelee, on _______________________________________.
10. Auto, joka kääntyy, on _________________________________________.
HARJOITUS 2
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 1. partisiipilla.

MALLI: Talviunilta __________________ (herätä) karhu on nälkäinen.
> Talviunilta heräävä karhu on nälkäinen.
1. Tuo autoa ____________________________ (pestä) mies on meidän

naapurimme.
2. Huilua ______________________________ (soittaa) tyttö asuu heidän
yläpuolellaan.
3. Juhliin ____________________________ (saapua) ministeri puhuu
asuntopolitiikasta.
4. Seuraavaksi _________________________________ (esiintyä) laulaja on
unkarilainen.
5. Tuo ikkunan vieressä ____________________________ (istua) mies
katselee meitä.
6. Tämä on paljon aikaa ______________________________ (viedä) työ.
7. Hänellä on huonekaluja Englannista Suomeen _______________________
(tuoda) yritys.
8. Missä on lähin kortilla _______________________________ (toimia)
puhelin?
34
HARJOITUS 3

MALLI: Minä harrastan musiikkia. > Olen musiikkia harrastava ihminen.
1. Minä luen dekkareita. 5. Minä kirjoitan runoja.

2. Minä tunnen kirjallisuutta. 6. Minä ajattelen itsenäisesti.
3. Minä matkustelen paljon. 7. Minä innostun helposti.
4. Minä rakastun helposti. 8. Minä rakastan rauhaa.
HARJOITUS 4

MALLI: Poika, joka pelaa palloa, on palloa pelaava poika .
1. Tyttö, joka soittaa viulua, on _____________________________________.

2. Lapsi, joka pelkää pimeää, on ____________________________________.
3. Nainen, joka asuu yksin, on _____________________________________.
4. Poika, joka käyttäytyy kohteliaasti, on ______________________________.
5. Asiakas, joka valittaa joka asiasta, on _______________________________.
6. Opiskelija, joka nukkuu istuallaan, on ______________________________.
7. Vitsi, joka naurattaa kaikkia, on __________________________________.
8. Eduskunta, joka kokoontuu perjantaina, on _________________________.
9. Pankki, joka maksaa korkeaa korkoa, on ____________________________.
10. Maanviljelijä, joka kasvattaa ruista, on _____________________________.
11. Sotilas, joka tekee velvollisuutensa, on ____________________________.
12. Mies, joka pettää vaimoaan sihteerinsä kanssa, on ____________________
_________________________________________________________.
HARJOITUS 5
Tee lauseita mallin mukaan.

MALLI: Tämä papukaija puhuu. > Tämä on puhuva papukaija.
1. Tämä kaupunki kasvaa.

2. Tuo selitys riittää.
3. Se väri sopii sinulle.
4. Tämä asia kiinnostaa kaikkia.
5. Tämä matkalaukku painaa.
6. Se paikka kuuluu Matille.
7. Tämä harjoitus väsyttää.
8. Tuo opiskelija opiskelee filosofiaa.
35
HARJOITUS 6
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 1. partisiipin oikealla

muodolla.
MALLI: Älä herätä _____________ (nukkua) tiikeriä!
> Älä herätä nukkuvaa tiikeriä!
1. Lapsi sai lahjaksi ______________________ (itkeä) nuken.

2. Minä annan nämä postimerkit postimerkkejä _______________________
(kerätä) ystävälleni.
3. He ovat rauhaa ______________________________ (rakastaa) ihmisiä.
4. Hän kaatoi _____________________________ (kiehua) vettä kädelleen.
5. Narulla riippuu _________________________________ (kuivua) vaatteita.
6. Meidän täytyy ottaa huomioon kaikki asiaan _________________________
(liittyä) seikat.
7. Onko täällä ketään tähän työhön ________________________________
(kyetä) miestä?
8. Minä en pidä _________________________________ (sinutella) myyjistä.
9. Hyvin __________________________________ (ansaita) ihmisillä on
myös korkeammat verot.
10. Hän katsoi minua ______________________________ (hyväksyä)
katseella.
11. Jäällä on ___________________ (luistella) ja _______________________
(pelata) lapsia.
12. Yhdysvalloissa _____________________________ (vierailla)
presidentillämme on tänään tapaaminen Yhdysvaltain presidentin kanssa.
HARJOITUS 7
Korvaa joka-lauseet aktiivin 1. partisiipin oikealla muodolla.

MALLI: Tuolla on kaksi naista, jotka puhuvat ranskaa.
> Tuolla on kaksi ranskaa puhuvaa naista.
1. Minä menen kielikurssille, joka alkaa syyskuussa.

2. Me elämme maailmassa, joka muuttuu nopeasti.
3. Minä haluaisin asua talossa, joka sijaitsee aivan meren rannalla.
4. Pihalla on lapsia, jotka huutavat ja kiljuvat.
5. Liput ovat tuolla miehellä, joka tulee viimeisenä.
6. Tällä alueella asuu paljon ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä.
7. Autot, jotka kääntyvät vasemmalle, rikkovat liikennesääntöjä.
8. Junassa, joka lähtee seuraavaksi, ei ole enää vapaita paikkoja.
9. Miehestä, joka menee sinun kanssasi naimisiin, täytyy tulla todella onnellinen.
10. Hän ei pidä ihmisistä, jotka laiskottelevat!
36
HARJOITUS 8

MALLI: Talo, joka paloi, on palanut talo .
1. Ikkuna, joka särkyi, on _________________________________________.

2. Puu, joka kaatui, on ___________________________________________.
3. Lumi, joka suli, on ____________________________________________.
4. Lompakko, joka katosi, on ______________________________________.
5. Kirje, joka saapui, on __________________________________________.
6. Auto, joka pysähtyi, on _________________________________________.
7. Unelma, joka toteutui, on _______________________________________.
8. Hallitus, joka erosi, on _________________________________________.
9. Vauva, joka heräsi, on __________________________________________.
10. Avain, joka putosi, on _________________________________________.
11. Vanki, joka karkasi, on ________________________________________.
12. Maa, joka jäätyi, on ___________________________________________.
13. Kukka, joka kukki, on _________________________________________.
14. Juna, joka lähti, on ___________________________________________.
15. Aurinko, joka laski, on ________________________________________.
HARJOITUS 9
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 2. partisiipilla.
1. Juhliin ___________________________________ (saapua) ministeri puhui

asuntopolitiikasta.
2. Ruotsin rannikolla __________________________ (tapahtua)
öljyonnettomuus oli suuri katastrofi.
3. Minua ____________________________________ (kosia) mies oli hyvin
rikas.
4. Juliaa _____________________________________ (näytellä) tyttö oli
hyvin kaunis.
5. Syksyllä ____________________________________ (alkaa) kurssi päättyi
joulukuussa.
6. Kadulla __________________________________ (kaatua) mies oli
humalassa.
7. Asiaa viisi vuotta ________________________________ (tutkia) professori
keksi viimein ratkaisun.
8. Talon _______________________________________ (suunnitella)
arkkitehti oli oululainen.
37
HARJOITUS 10
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 2. partisiipin oikealla

muodolla.
MALLI: Tunsitko sinä tuota sinulle ____________________ (hymyillä) tyttöä?
> Tunsitko sinä tuota sinulle hymyillyttä tyttöä?
1. Mies etsi __________________________ (kadota) käsineitään joka paikasta.

2. Rannassa oli paljon ____________________________ (kuolla) kaloja.
3. _________________________ (Hävitä) joukkue poistui kentältä
murheellisena.
4. Opettaja yritti piristää __________________________ (väsyä) opiskelijoita.
5. Poliisi pysäytti ylinopeutta __________________________ (ajaa) autoilijan.
6. Näittekö te äsken _________________________________ (tapahtua)
onnettomuuden?
7. Maa oli valkoinen yöllä ________________________________ (sataa)
lumesta.
8. Hallitus käsittelee asiasta ___________________________ (syntyä)
ongelmaa tänään.
HARJOITUS 11

MALLI: Tyttö, joka soitti minulle, on minulle soittanut tyttö .
1. Mies, joka puhui minun kanssani, on _______________________________

___________________________________________________________.
2. Auto, joka törmäsi puuhun, on ___________________________________
___________________________________________________________.
3. Matkustaja, joka myöhästyi junasta, on _____________________________
___________________________________________________________.
4. Nainen, joka hukkasi pankkikorttinsa, on ___________________________
___________________________________________________________.
5. Asiakas, joka valitti asiasta, on ____________________________________
___________________________________________________________.
6. Pankki, joka antoi hänelle lainan, on _______________________________
___________________________________________________________.
7. Maanviljelijä, joka myi peltonsa, on ________________________________
___________________________________________________________.
8. Vanhus, joka testamenttasi omaisuutensa kissoillensa, on _______________
___________________________________________________________.
38
HARJOITUS 12
Korvaa joka-lauseet aktiivin 2. partisiippilla.

MALLI: Kuvassa on puu, joka on kaatunut. > Kuvassa on kaatunut puu.
1. Kuvassa on mies, joka on saanut suudelman.

2. Kuvassa on omena, joka on pudonnut maahan.
3. Kuvassa on puhuja, joka on lopettanut puheensa.
4. Kuvassa on poika, joka on kaatunut pyörällänsä.
5. Kuvassa on poliitikko, joka on aiheuttanut paljon keskustelua.
6. Kuvassa on mies, joka on vaikuttanut suuresti Suomen poliittiseen elämään.
7. Kuvassa on tyttö, joka on voittanut monia kilpailuja.
8. Kuvassa on juoksija, joka on juuri tullut maaliin.
HARJOITUS 13
Korvaa joka-lauseet aktiivin 2. partisiipin oikealla muodolla.

MALLI: Oliko siinä kirjeessä, joka tuli eilen, mitään tärkeää?
> Oliko siinä eilen tulleessa kirjeessä mitään tärkeää?
1. Tytöllä, joka hymyili sinulle, on rikkaat vanhemmat.

2. Elokuvassa, joka tuli eilen televisiosta, oli onnellinen loppu.
3. Kurssilla, joka oli viime kesänä, oli 25 opiskelijaa.
4. Talossa, joka paloi, ei asunut ketään.
5. Matkalaukussa, joka katosi, ei ollut mitään arvokasta.
6. Miehellä, joka kosi minua, on iso asunto.
7. Oletko sinä nähnyt aikaisemmin sitä miestä, joka seisoi äsken tässä?
8. Kukahan omistaa tuon koiran, joka juoksi meidän kukkamaamme poikki?
HARJOITUS 14
Korvaa joka-lauseet aktiivin 1. tai 2. partisiipin oikealla muodolla.
1. Toimittajat, jotka haastattelivat presidenttiä, olivat hyvin epäkohteliaita.

2. Hän on mies, joka hermostuu hyvin vähästä.
3. Naapurimme, joka lainasi meidän ruohonleikkuriamme, ei tuonut sitä
koskaan takaisin.
4. Minä en pidä ihmisistä, jotka myöhästyvät aina ja joka paikasta.
5. Meidän alapuolellamme asuu aviopari, joka riitelee yöt ja päivät.
6. Ihmiset, jotka luottivat häneen, tekivät suuren virheen.
7. Opiskelijat, jotka opiskelevat minun kurssillani, ovat hyvin aktiivisia.
8. Auto, joka ohitti meidät, ajoi ylinopeutta.
39
SANASTO
aikuinen adult, grown-up

alue area, district
arkkitehti architect
arvokas valuable
edus/kunta parlament
halli hall, lounge
heikko weak
huilu flute
häät wedding
jollainen such as, the like of which
joukkue team, troop
juoksija runner
jää/kiekkoilija ice-hockey player
jää/kiekkoilu ice-hockey
kasvattaja grower, breeder, educationist
katastrofi catastrophe
katse look, glance
katsoja spectator, viewer, onlooker, watcher
kenttä field
keskeinen central, essential
keski/taso average, middle stage
keskustelu conversation, discussion, talk
kirves axe
korko interest; heel
kultainen golden; sweet
käsine glove
laji kind, sort, species, event
lempi/nimi pet name, nickname
lepo rest
liiga league
luku number, figure, chapter
luonteva natural
matkustaja traveller
melu noise
menestyksekäs successfull
menestys success
mestaruus mastery, championship
mitali medal
murheellinen sad
naru string, cord
omaisuus property
palo fire
40
pelto field
peräkkäinen consecutive, successive
poliittinen politica
politiikka politics, policy
rannikko coast
ratkaisu solution
rikollinen criminal
rikollisuus criminality
rinta breast, chest
rosvo robber
ruohon/leikkuri lawn-mower
ruotsin/kielinen Swedish, Swedish-speaking
sala/poliisi detective
sarja series, set
seikka thing, matter, aspect
selitys explanation
seura company; society, club
seuraava next, following
stipendi scholarship
suudelma kiss
taistelu fight, struggle, battle
taiteilija artist
taso level
teko/jää/rata artificial ice-skating rink
toiminta action
urheilu sport
vanhus old man/woman
velvollisuus duty
viimeinen last
viimeisin latest
vuosi/kymmen decade
yli/nopeus speeding
yritys attempt, try; firm
esiintyä to appear, present oneself

haukkua to bark; to abuse
hermostua to get nervous
hävitä to loose; to vanish
innostua to get enthusiastic
jarruttaa to brake, put on the brake
kasvattaa to grow, raise, bring up
kehittää to develop
kiehua to boil
kiinnostua to get interested
41
kiljua to scream
kokoontua to assemble, come together
kosia to propose
kuivua to become dry
käsitellä to handle, treat, deal with
laiskotella to be lazy, idle
liittyä to join
matkustella to travel (frequently)
murhata to murder
muuttua to change, be changed
myöhästyä to be late, come late
naurattaa to make laugh, amuse
näkyä to be seen, appear
ohittaa to pass, overtake
paheta to become worse
perustaa to found, establish
pettää to deceive, betray
piristää to refresh
poistua to go away, leave
pysäyttää to stop
saavuttaa to reach, achieve
sammaloitua to become mossy
sinutella to be on Christian-name term
suunnitella to plan
särkyä to break, go to pieces
testamentata to bequeath, leave
toteutua to come true
törmätä to run into, crash into
vaihdella to change, alternate
vaihtua to be changed
vierailla to visit
vieriä to roll
väsyttää to tire, wear out
väsyä to get tired
eli in other words

humalassa (to be) drunk
istualla/an sitting
jolloin when, at which time
peräti even, very
puolestaan for one, on the other hand
päätteeksi in the end, in conclusion, as a finishing touch
vuosittain annually, yearly
vähästä little, over such a trifling matter
äkkiä suddenly, quickly
42
KAPPALE 3
PASSIIVI (Indikatiivin preesens)

Suomessa syö/dä/än paljon perunaa.
Tällä viikolla saa/da/an sateita.
Meillä men/nä/än aikaisin nukkumaan.
Minna Canthia ei lue/ta enää paljon.
Minua ei tunne/ta täällä.
–Passiivia käytetään ilmaisemaan tekemistä, jonka tekijä jää epämääräiseksi

HOLLQGHÀQLLWWLVHNVL
–Suomen passiivilauseessa ei ole agenttia, mutta tekijäksi ajatellaan yleensä

joku ihminen tai ihmisryhmä.
–Passiivilauseen alussa on yleensä objekti tai adverbiaali.
²3DVVLLYLVDDGDDQOLVllPlOOlLQÀQLWLLYLLQQVSDVVLLYLQSHUVRRQDSllWHan
(-än). Negatiivisessa passiivissa päätettä ei lisätä. Kieltosana on ei.
–Verbityypissä 2 tapahtuu lisäksi muutos -a > -ta- (-ä > -tä-),

ja jos vartalon lopussa on -a- (-ä-), siitä tulee -e-.
sano/a : sano/ta/an aja/a : aje/ta/an

kysy/ä : kysy/tä/än elä/ä : ele/tä/än
–kpt-vaihtelut: passiivissa on aina heikko aste.

1) saa/da : saa/da/an
2) puhu/a : puhu/ta/an
aja/a : aje/ta/an
otta/a : ote/ta/an
3a) tul/la : tul/la/an
pan/na : pan/na/an
sur/ra : sur/ra/an
ajatel/la : ajatel/la/an
3b) nous/ta : nous/ta/an
4a) halu/ta : halu/ta/an
paka/ta : paka/ta/an
4b) tarvi/ta : tarvi/ta/an
4c) vanhe/ta : vanhe/ta/an
vaie/ta : vaie/ta/an
43
ESIMERKKEJÄ
Suomessa juodaan paljon kahvia.

Englannissa ajetaan tien vasenta puolta.
Tänne tullaan töihin eikä lepäämään.
Tätä asiaa surraan täysin turhaan.
Mihin aikaan teillä mennään nukkumaan?
Maalaistaloissa noustaan aina aikaisin.
Leipomisessa tarvitaan munia, jauhoja, sokeria, hiivaa ja vettä.
Täällä ei puhuta venäjää kovin yleisesti.
Tänne ei tulla laiskottelemaan.
Sinua ei tarvita täällä.
–Objekti, jonka sijana vastaavassa aktiivilauseessa olisi n-akkusatiivi, on

passiivilauseessa nominatiivissa.
Vaaleissa me valitsemme maalle Vaaleissa maalle valitaan

uuden presidentin. uusi presidentti.
Me valitsemme hänet Hänet valitaan kahden vuoden kuluttua.

kahden vuoden kuluttua.
Pohjoisessa ihmiset kannattavat Pohjoisessa kannatetaan

Keskustan ehdokasta. Keskustan ehdokasta.
Virkailijat laskevat äänet ensin Äänet lasketaan ensin käsin ja

käsin ja sitten tietokoneella. sitten tietokoneella.
–Passiivia käytetään myös ehdotuksissa.
Puhutaan suomea!
Mennään kaljalle!
Lähdetään kotiin!
Tehdään vielä nämä tehtävät!
Ei puhuta siitä!
Ei riidellä enää!
–Puhekielessä passiivia käytetään yleisesti myös monikon 1. persoonan

muodon asemesta.
”Me ainakin mennään kaljalle.”

”Me lähdetään kotiin.”
”Me ei sanota tästä kenellekään.”
44
Kuinka Suomea hallitaan?

Suomi on tasavalta. Maan ylimmästä hallinnosta vastaavat eduskunta, hallitus ja
presidentti. Vuodesta 1995 asti Suomi on kuulunut Euroopan unioniin.
Korkein valta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Eduskunnan tärkein tehtävä
on säätää lakeja. Eduskunta päättää vuosittain myös maan budjetista eli talous-
arviosta. Eduskunnassa on kaksisataa kansanedustajaa. Heidät valitaan vaaleilla,
jotka järjestetään joka neljäs vuosi.
Toimeenpanovaltaa käyttää Suomessa hallitus. Hallitus antaa määräyksiä ja
tekee erilaisia päätöksiä niiden lakien pohjalta, jotka eduskunta on hyväksynyt.
Hallitus myös tekee eduskunnalle esityksiä uusiksi laeiksi. Hallituksen tulee naut-
tia eduskunnan enemmistön luottamusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos eduskunta
antaa hallitukselle epäluottamuslauseen, hallituksen täytyy erota.
Suomessa on monia poliittisia puolueita. Suurimpia puolueita ovat sosiaali-
demokraattinen puolue, keskusta ja kokoomus. Seuraavaksi suurimmat puolueet
ovat vasemmistoliitto sekä vihreä liitto. Pienimpiä puolueita ovat ruotsalainen
kansanpuolue, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Lisäksi on monia pikku-
puolueita, jotka yrittävät aina eduskuntavaaleissa saada omaa edustajaansa edus-
kuntaan. Aina joskus eduskuntaan nouseekin yhdeksi tai kahdeksi vaalikaudeksi
jonkin uuden puolueen kansanedustaja tai joku puolueiden ulkopuolelta tuleva
ehdokas.
Suomen presidentin tärkeimpänä tehtävänä on johtaa ulkopolitiikkaa yhdes-
sä hallituksen kanssa. Presidentti myös vahvistaa lait, jotka eduskunta on säätänyt.
Lisäksi presidentillä on hyvin monia muita tehtäviä. Jos presidentti ei vahvista
jotakin lakia, se tulee kuitenkin voimaan, jos eduskunta tekee siitä uuden pää-
töksen. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Presidentinvaalit järjestetään
joka kuudes vuosi. Sama henkilö voidaan nykyisen perustuslain mukaan valita
korkeintaan kahdeksi kaudeksi.
45
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien positiivisella passiivilla.
MALLI: Sinua ______________________ (tarvita) täällä.
> Sinua tarvitaan täällä.
1. Tästä asiasta __________________________________ (keskustella) paljon.
2. Suomessa ______________________________ (opiskella) paljon englantia.
3. Hänet ___________________________________ (huomata) joka paikassa.
4. Missä täällä ___________________________________ (vuokrata) autoja?
5. Häntä _____________________________________ (haastatella) usein
lehdissä ja televisiossa.
6. Jokaisessa perheessä _______________________________ (riidellä) joskus.
7. Suomesta ___________________________ (viedä) paperia moniin maihin.
8. Minä en ymmärrä, miksi häntä _____________________________ (ihailla)
niin suuresti.
9. Miksi minua __________________________ (verrata) aina minun veljeeni?
10. Tätä asiaa __________________________________ (käsitellä) seuraavassa
kokouksessa.
11. Missä täällä ____________________________ (myydä) postimerkkejä?
12. ____________________________ (Voida) tämä asia sanoa toisella tavalla?
HARJOITUS 2
Muuta lauseet passiiviin.
Malli: Suomalaiset juovat paljon kahvia. > Suomessa juodaan paljon kahvia.
1. Suomalaiset lukevat paljon lehtiä.
2. Ranskalaiset seuraavat tarkasti muotia.
3. Englantilaiset ovat kohteliaita.
4. Saksalaiset ajavat lujaa.
5. Yhdysvaltalaiset puhuvat englantia.
6. Mitä ruotsalaiset tekevät?
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien positiivisella passiivilla.

MALLI: Suomessa __________________________ (katsoa) paljon televisiota.
> Suomessa katsotaan paljon televisiota.
1. Minulta __________________________________ (kysyä) usein tätä asiaa.
2. Maalla _______________________________ (asua) paljon omakotitaloissa.
46
3. Nykyisin _________________________________ (leikkiä) erilaisia leikkejä

kuin ennen.
4. Tätä asiaa ________________________________ (tutkia) nykyisin monissa
yliopistoissa.
5. Kuinka sinun nimesi __________________________________ (kirjoittaa)?
6. Nykyisin Suomessa ___________________________________ (polttaa)
vähemmän kuin ennen.
7. Muista, että sinua _________________________________ (rakastaa) täällä.
8. Roska-astia _______________________________ (tyhjentää) maanantaisin.
9. Tämä asia ____________________________________ (unohtaa) helposti.
10. Missä täällä ___________________________________ (vaihtaa) rahaa?
11. Mitä Suomessa _______________________________ (harrastaa) talvella?
12. Hallitus ___________________________________ (nimittää) perjantaina.
HARJOITUS 4

MALLI: Illalla miehet lämmittävät saunan.
> Illalla lämmitetään sauna. Sen tekevät miehet.
1. Keväällä naiset siivoavat talon aina lattiasta kattoon.

2. Isä maksaa laskut aina kuukauden viimeisenä päivänä.
3. Presidentti nimittää hallituksen perjantaina.
4. Kesällä isä ja Jussi rakentavat meidän rantaamme laiturin.
5. Äiti pesee meidän pyykkimme aina perjantaisin.
6. Rehtori avaa tilaisuuden kello 12.00.
HARJOITUS 5
Täydennä lauseet käyttämällä suluissa annetun verbin negatiivista passiivin

preesensiä.
MALLI: Suomessa ____ _______________ (puhua) paljon venäjää.
> Suomessa ei puhuta paljon venäjää.
1. Suomessa _____ ______________ (osata) saksaa yhtä paljon kuin englantia.
2. Siellä _____ ________________________ (tietää) tästä asiasta mitään.
3. Minua _____ ___________________________ (uskoa) koskaan.
4. Tätä asiaa _____ _____________________ (ymmärtää) Suomessa lainkaan.
5. Ruotsissa _____ ______________________ (ajaa) enää tien vasenta puolta.
6. Täällä _____ _____________________________ (nukkua)!
7. Häntä _____ ____________________________ (ottaa) enää sinne työhön.
8. Tuossa talossa _____ ____________________________ (asua) enää.
47
HARJOITUS 6
Käytä negatiivista passiivia.
MALLI: Suomalaiset eivät juo paljon teetä. > Suomessa ei juoda paljon teetä.
1. Suomalaiset eivät harrasta paljon amerikkalaista jalkapalloa.

2. Ruotsalaiset eivät ymmärrä suomea.
3. Yhdysvaltalaiset eivät tunne Suomea.
4. Englantilaiset eivät pelaa paljon jääkiekkoa.
5. Italialaiset eivät syö perunaa niin paljon kuin suomalaiset.
6. Ahvenanmaalaiset eivät katso paljon Suomen televisiota.
HARJOITUS 7
Kerro, mitä tehdään

a) saksilla, b) lusikalla, c) kameralla, d) kynällä, e) mitalla, f) hammasharjalla.
HARJOITUS 8
Kerro, mitä tehdään

a) saunassa, b) keittiössä, c) kylpyhuoneessa, d) yliopistossa, e) kirkossa,
f) navetassa.
HARJOITUS 9
Ehdota käyttämällä passiivia, että me
1) lähtisimme kävelylle, 5) panisimme jonkin levyn soimaan,

2) keittäisimme kahvia, 6) tekisimme lisää harjoituksia,
3) laulaisimme Maamme-laulun, 7) siirtyisimme seuraavaan asiaan,
4) hakisimme Liisan mukaan, 8) nauraisimme koko jutulle.
HARJOITUS 10
Ehdota käyttämällä passiivia, että me
1) emme lähtisi vielä,

2) emme välittäisi siitä, mitä muut sanovat,
3) emme itkisi,
4) emme puhuisi tästä asiasta Liisalle,
5) emme nousisi vielä,
48
6) emme jäisi tänne,

7) emme juoksisi,
8) emme kävisi niin usein ravintolassa.
HARJOITUS 11
Muuta lauseet puhekieliseen muotoon.

MALLI: Me menemme kotiin. > ”Me mennään kotiin.”
1. Me tiedämme jo kaiken.
2. Me vihaamme jazzia.
3. Me haluamme oppia suomea.
4. Me kuuntelemme vain Rolling Stonesia.
5. Me emme pidä sinusta.
6. Me emme halua kuulla siitä.
7. Me emme tiedä siitä mitään.
8. Me emme tunne häntä.
7. Me istumme tähän.
8. Me emme avaa enää uutta pulloa.
9. Me pesemme astiat vasta huomenna.
10. Me emme tee sitä.
11. Me emme häiritse heitä.
12. Me toivomme parasta.
HARJOITUS 12
Muuta lauseet ehdotuksiksi.

MALLI: Me puhumme suomea. > Puhutaan suomea!
1. Me tanssimme.
2. Me emme auta heitä.
3. Me kirjoitamme hänelle.
4. Me harkitsemme asiaa.
5. Me siivoamme vasta ensi viikolla.
6. Me emme ajattele sitä.
7. Me istumme tähän.
8. Me emme avaa enää uutta pulloa.
9. Me pesemme astiat vasta huomenna.
10. Me emme tee sitä.
11. Me emme häiritse heitä.
12. Me toivomme parasta.
49
SANASTO
arvio appraisal, estimation, valuation

edustaja representative
ehdokas candidate
enemmistö majority
hallinto administration, management
harja brush
hiiva yeast
jauho meal, flour
kansan/edustajaja member of the parliament
kausi period, age, season
kokoomus coalition, composi tion
kristillis/demokraatti Christian Democrat
liitto alliance, union
luottamus confidence, trust
maalais/talo farm-house
mitta measure, measurement
muoti fashion
määräys order, prescription, regulation
nykyinen present
perus basic, base, ground
perustus/laki conctitution, basic law
puolue party
rehtori headmaster, rector
sosiaali/demo-
kraattinen Social Democratic
suora straight, direct
talous economy, household
tasa/valta republic
tilaisuus occasion, opportunity
toimeen/pano carrying out, execution
vaalit election
valta power, domination
vasemmisto the Left
virkailija employee, official
voima power, strenght, force
yleinen general, usual
ylin uppermost, top, supreme, highest
johtaa to lead, direct, manage

nauttia to enjoy, take
nimittää to name, nominate
säätää to prescribe, enact
50
siirtyä to move, transfer, be transferred

vahvistaa to strenghten; to confirm, attest
korkeintaan at most
kuluttua after
lujaa firmly, loud, fast
turhaanin vain, to no purpose
ulko- outer, exterior, external
51
KAPPALE 4
PASSIIVIN IMPERFEKTI
Häntä etsi/tti/in joka paikasta.
Millaisia leikkejä ennen leiki/tti/in?
Työt aloite/tti/in heti.
Asialle ei voi/tu tehdä mitään.
Miksi minua ei usko/ttu?
Ketään ei pelä/tty.
–Positiivisen passiivin imperfektin pääte on -ti/in tai -tti/in, joka lisätään

LQÀQLWLLYLYDUWDORRQ
–Verbityypissä 2 vartalon lopussa tapahtuu muutos -a- (-ä-) > -e-.
–kpt-vaihtelut: passiivin positiivisessa imperfektissä on aina heikko aste.
1) saa/da : saa/ti/in
2) puhu/a : puhu/tti/in
aja/a : aje/tti/in
otta/a : ote/tti/in
3a) tul/la : tul/ti/in
ajatel/la : ajatel/ti/in
3b) nous/ta : nous/ti/in
4a) halu/ta : halu/tti/in
paka/ta : paka/tti/in
4b) tarvi/ta : tarvi/tti/in
4c) vanhe/ta : vanhe/tti/in
vaie/ta : vaie/tti/in
ESIMERKKEJÄ
Viime kesänä saatiin Suomessa nauttia todella aurinkoisista säistä.

Tästä asiasta puhuttiin eilen hallituksen kokouksessa.
Otettiinko Teiltä verikoe?
Miten ennen tultiin toimeen, kun ei ollut autoja?
Ennen mentiin paljon aikaisemmin nukkumaan.
1800-luvun katovuosina Suomessa purtiin pettuleipää.
Ennen maalla noustiin ylös yhtä aikaa auringon kanssa.
Tämä asia haluttiin pitää salassa.
Ennen tämänkin talon peltotöihin tarvittiin kymmeniä työmiehiä.
Miksi asiasta vaiettiin?
52
–Negatiivisessa passiivin imperfektissä on kieltosana ei ja passiivin

2. partisiippi.
–Passiivin 2. partisiipin pääte on -tu (-ty) tai -ttu (-tty), joka lisätään
–kpt-vaihtelut: passiivin 2. partisiipissa on aina heikko aste.
1) saa/da : saa/tu
2) puhu/a : puhu/ttu
aja/a : aje/ttu
otta/a : ote/ttu
3a) tul/la : tul/tu
ajatel/la : ajatel/tu
3b) nous/ta : nous/tu
4a) halu/ta : halu/ttu
paka/ta : paka/ttu
4b) tarvi/ta : tarvi/ttu
4c) vanhe/ta : vanhe/ttu
vaie/ta : vaie/ttu
ESIMERKKEJÄ
Ennen ruokaa ei saatu supermarketista.

Uutisissa ei puhuttu asiasta mitään.
Miksi minua ei otettu mukaan?
Ennen ei tultu toimeen ilman hevosia.
Juhlat jatkuivat läpi yön ja nukkumaan ei menty lainkaan.
Asiaa ei surtu pitkään.
Juhlien jälkeisenä aamuna ei noustu ylös lainkaan.
Presidenttiä ei haluttu häiritä näin pienellä asialla.
Uudistusten jälkeen tehtaassa ei tarvittu enää niin paljon työmiehiä.
Onneksi asiasta ei vaiettu.
–Myös passiivin imperfektiä käytetään puhekielessä monikon

1. persoonan muodon asemesta.
”Me mentiin kaljalle.”

”Me katsottiin telkkaria.”
”Me ei tehty mitään.”
”Me ei uskottu sua.”
53
Kun televisio tuli Suomeen

Maaliskuussa 1957 suomalaisille alettiin tarjota säännöllistä televisio-ohjelmaa
kahdesti viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Ensimmäisenä lähetysiltana 14. maalis-
kuuta ohjelmassa oli tennistä, ITV:n uutisia Lontoosta englanniksi sekä yksi ruot-
sinkielinen ja yksi ranskankielinen ohjelma. Kotimaista ohjelmaa ei suomalaisille
tuolloin vielä voitu tarjota.
Jo ennen säännöllisen televisiotoiminnan aloittamista nähtiin kuitenkin koe-
lähetyksiä. Helmikuun lopulla näytettiin esimerkiksi Helsingin Olympiastadionil-
ta jääpallon Suomi–Ruotsi-maaottelu. Peli kuvattiin kirkkaassa pakkasilmassa, ja
kuvan laatu oli siksi erinomainen. Lähetystä katsottiinkin Lahdessa saakka. Ilman
ongelmiakaan ei kylmässä säässä tosin selvitty, sillä ottelua voitiin kuvata vain
kymmenen minuuttia kerrallaan, koska kuvaajan silmäripset jäätyivät aina siinä
ajassa kiinni kameraan. Kaikki pelin maalit onnistuttiin kuitenkin näyttämään.
Suomi voitti ottelun 4–3.
Televisio tuli Suomeen melko myöhään. Esimerkiksi Britanniassa säännöl-
liset televisiolähetykset aloitettiin jo vuonna 1936. Suomi oli kuitenkin lähellä
päästä television kautta eurooppalaisiin koteihin jo niinkin aikaisin kuin vuonna
1940, sillä Helsinkiin tuolloin tulossa olleista olympiakisoista aiottiin välittää tv-
kuvaa muihin Euroopan maihin. Aikeista ei kuitenkaan tullut totta, kun toinen
maailmansota ehti ensin ja kisoja ei pidetty lainkaan.
Lähde: ’Televisiokuvaa ripset jäässä’. – Aamulehti 14.3.1997.
54
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Muuta lauseet passiivin imperfektiin.

MALLI: Hänet tunnetaan hyvin. > Hänet tunnettiin hyvin.
1. Tässä kaupungissa puhutaan ruotsia.

2. Asiasta kerrotaan Aamulehdessä.
3. Aamiainen syödään terassilla.
4. Siihen tarvitaan paljon miehiä.
5. Tämä asia osataan jo hyvin.
6. Meitä häiritään koko ajan.
7. Kaupat avataan kello 9.00.
8. Juhlassa tarjotaan samppanjaa.
9. Tapahtuma järjestetään keskustorilla.
10. Mitä täällä tehdään?
HARJOITUS 2
Muuta lauseet passiivin imperfektiin mallin mukaan.

MALLI: He kertoivat asiasta meille vasta eilen.
> Meille kerrottiin asiasta vasta eilen.
1. He etsivät meitä joka paikasta.

2. He huomasivat meidät.
3. He huusivat ja nauroivat meille.
4. He häiritsivät meitä.
5. He kielsivät meitä menemästä sinne.
6. He näyttivät meille valokuvia.
7. He odottivat meitä jo.
8. He olivat ilkeitä meille.
9. He pelkäsivät meitä.
10. He tarjosivat meille kahvia ja pullaa.
11. He tottuivat meihin nopeasti.
12. He valehtelivat meille.
13. He valitsivat meidät moniin tehtäviin.
14. He vihasivat meitä.
15. He yrittivät auttaa meitä kaikilla keinoilla.
55
HARJOITUS 3
Vastaa mallin mukaan.

MALLI: Kirje täytyy viedä postiin. > Se vietiin jo.
1. Lasku täytyy maksaa.

2. Auto täytyy pestä.
3. Talo täytyy siivota.
4. Pekka täytyy kutsua tänne.
5. Liisalle täytyy soittaa.
6. Kaikki harjoitukset täytyy tehdä.
7. Ratkaisu tähän ongelmaan täytyy löytää.
8. Sopimus täytyy allekirjoittaa.
9. Hänen palkkaansa täytyy korottaa.
10. Tilanne täytyy selittää myös johtajalle.
11. Hänelle täytyy vastata.
12. Vika täytyy korjata.
13. Kukat täytyy kastella.
14. Kaikki todisteet täytyy tuhota.
15. Tämä asia täytyy oppia.
HARJOITUS 4
Vastaa kysymyksiin.
MALLI: Mitä tapahtui kirjalle? > Kirja luettiin.
1. Mitä tapahtui kahville?

2. Mitä tapahtui laskulle?
3. Mitä tapahtui pyykille?
4. Mitä tapahtui likaisille astioille?
5. Mitä tapahtui rikkinäiselle autolle?
6. Mitä tapahtui pitkälle ruoholle puutarhassa?
HARJOITUS 5
Vastaa negatiivisesti.
MALLI: Soitettiinko minulle eilen? > Ei soitettu.
1. Puhuttiinko asiasta mitään? 5. Uskottiinko sinua?

2. Luettiinko tämä teksti jo? 6. Tunnettiinko hänet hyvin?
3. Tiedettiinkö siellä asiasta? 7. Häirittiinkö teitä?
4. Kuultiinko asiasta jotakin uutta? 8. Päätettiinkö tästä asiasta kokouksessa?
56
HARJOITUS 6
Muuta lauseet passiivin negatiiviseen imperfektiin mallin mukaan.

MALLI: He eivät kertoneet asiasta meille. > Meille ei kerrottu asiasta.
1. He eivät arvostaneet meitä.

2. He eivät esitelleet meitä kenellekään.
3. He eivät estäneet meitä lähtemästä.
4. He eivät jättäneet meitä yksin.
5. He eivät kuunnelleet meitä.
6. He eivät kyllästyneet meihin.
7. He eivät lähettäneet meille kutsua.
8. He eivät löytäneet meitä.
9. He eivät opettaneet meille mitään.
10. He eivät ottaneet meitä kyytiin.
11. He eivät pyytäneet meiltä anteeksi.
12. He eivät varoittaneet meitä.
13. He eivät vastanneet meille.
14. He eivät voineet auttaa meitä.
15. He eivät ymmärtäneet meitä.
HARJOITUS 7
Vastaa negatiivisesti.
MALLI: Kysyttiinkö tästä tentissä? > Ei kysytty.
1. Käsiteltiinkö asia eilen loppuun?

2. Pyydettiinkö sinua auttamaan?
3. Kutsuttiinko minua mukaan?
4. Tarvittiinko sinun apuasi?
5. Sanottiinko asiasta mitään?
6. Tarjottiinko teille kahvia?
7. Katsottiinko 1800-luvulla televisiota?
8. Erotettiinko hänet työstään?
9. Keskusteltiinko asiasta kokouksessa?
10. Vaiettiinko asiasta?
11. Valitettiinko asiasta?
12. Valittiinko häntä kapteeniksi?
13. Lainattiinko heille rahaa?
14. Kiellettiinkö sinua lähtemästä?
15. Myytiinkö teille mitään?
57
HARJOITUS 8
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin positiivisella imperfektillä.
1. Ensimmäinen ns. ristiretki Suomeen _______________________________

(tehdä) vuonna 1155.
2. Jo keskiajalla ______________________________ (kirjoittaa)
suomenkielisiä tekstejä.
3. Ensimmäinen suomenkielinen kirja ______________________________
(painaa) 1500-luvulla.
4. Raamattu _______________________________ (kääntää) kokonaan
suomeksi vuonna 1642.
5. Ennen tieteen kielenä _______________________________ (käyttää)
Suomessakin latinaa.
6. Suomi _____________________________ (liittää) Venäjään vuonna 1809.
7. Suomen pääkaupunki _____________________________ (siirtää)
Helsinkiin vuonna 1812.
8. Maamme-laulu __________________________________ (esittää)
ensimmäisen kerran 13. toukokuuta vuonna 1848.
9. Suomen markka __________________________________ (sitoa)
hopeakantaan vuonna 1865.
10. Suomessa ____________________________________ (ylittää) kolmen
miljoonan asukkaan väkiluku vuonna 1912.
11. Kahdeksan tunnin työaikalaki ____________________________ (säätää)
Suomessa vuonna 1917.
12. Vuonna 1918 Suomessa _______________________ (käydä) kansalais- eli
sisällissota.
13. Kyösti Kallio ____________________________ (valita) presidentiksi
vuonna 1937.
14. Vuoden 1952 kesäolympialaiset ________________________ (järjestää)
Helsingissä.
15. Suomi __________________________ (hyväksyä) Yhdistyneiden
Kansakuntien jäseneksi vuonna 1955.
HARJOITUS 9
Muuta lauseet negatiivisiksi.

MALLI: Lasku maksettiin ajoissa. > Laskua ei maksettu ajoissa.
1. Aamiainen syötiin hyvällä mielellä. 5. Hänet herätettiin.

2. Tapaus muistettiin kauan aikaa. 6. Koira päästettiin ulos.
3. Virhe huomattiin heti. 7. Ikkuna särjettiin ulkoapäin.
4. Asia ymmärrettiin helposti. 8. Sinut nähtiin siellä.
58
HARJOITUS 10
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin positiivisella imperfektillä.
1. Ensimmäiset olympialaiset _______________________________ (pitää)

vuonna 776 eKr.
2. Sokrates _________________________________ (tuomita) kuolemaan
vuonna 399 eKr.
3. Ruuti ja kirjapainotaito ______________________________ (keksiä)
ensimmäiseksi Kiinassa.
4. Napoleon ________________________ (voittaa) Waterloossa vuonna 1815.
5. Suezin kanava ________________________________ (avata) 1860-luvulla.
6. Ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu ___________________________
(pelata) Kanadan Montrealissa vuonna 1875.
7. Elokuva-alan Oscar-palkinnot ___________________________ (jakaa)
ensimmäisen kerran vuonna 1929 Hollywoodin Roosevelt-hotellissa.
8. Yhdistyneet Kansakunnat _____________________________ (perustaa)
vuonna 1945.
9. Vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuspalkinto ___________________________
(antaa) englantilaiselle filosofille Bertrand Russellille.
10. Ensimmäinen tekokuu Sputnik ______________________________
(laukaista) avaruuteen vuonna 1957.
11. Muhammed Ali __________________________________ (tuntea)
aikaisemmin nimellä Cassius Clay.
12. Vuoteen 1967 asti Ruotsissakin _________________________________
(ajaa) tien vasenta puolta.
13. Indus-kielen arvoitus ________________________________ (ratkaista)
vuonna 1969.
14. Pian Watergate-skandaalin jälkeen presidentti Richard Nixonia
_____________________________________ (vaatia) eroamaan.
15. John Lennon ______________________________ (ampua) vuonna 1980.
HARJOITUS 11
Käytä passiivimuotoa monikon 1. persoonan muodon asemesta.

MALLI: Me kävimme eilen kaljalla. > ”Me käytiin eilen kaljalla.”
1. Me tanssimme Jussin kanssa koko illan.

2. Me katsoimme eilen televisiota keskiyöhön saakka.
3. Me matkustimme häämatkalle Marokkoon.
4. Me nukuimme eilen pommiin.
5. Me suljimme oven heidän nenänsä edestä.
6. Me saunoimme monta tuntia.
7. Me suostuimme hänen ehdotukseensa.
59
8. Me inhosimme häntä.
9. Me juhlimme aamuyöhön saakka.
10. Me soitimme vain Beatlesia ja Rolling Stonesia.
11. Me emme yrittäneetkään nousta ylös.
12. Me emme antaneet hänen häiritä itseämme.
13. Me emme ajatelleet asiaa siltä kannalta.
14. Me emme ottaneet asiaa niin vakavasti.
15. Me emme kaivanneet teitä.
HARJOITUS 12
Vastaa kysymyksiin mallin mukaan passiivin negatiivisella preesensillä ja

positiivisella imperfektillä.
MALLI: Puhutaanko Helsingissä vielä paljon ruotsia?
> Ei puhuta, mutta ennen puhuttiin.
1. Arvostetaanko Suomessa vielä ahkeria ihmisiä?

2. Asutaanko Suomessa vielä yhdessä isovanhempien kanssa?
3. Käydäänkö Suomessa vielä paljon kylässä ystävien luona?
4. Myydäänkö Suomessa vielä irtomaitoa?
5. Ollaanko Suomessa vielä isänmaallisia?
6. Opiskellaanko Suomessa vielä kaikissa lukioissa latinaa?
7. Syödäänkö Suomessa vielä paljon naurista?
8. Tanssitaanko Suomessa vielä paljon polkkaa ja jenkkaa?
9. Tehdäänkö Suomessa vielä peltotyöt hevosilla?
10. Teititelläänkö Suomessa vielä omia vanhempiakin?
HARJOITUS 13
Vastaa kysymyksiin mallin mukaan passiivin positiivisella preesensillä ja

negatiivisella imperfektillä.
MALLI: Harjoitellaanko tätä asiaa nyt?
> Harjoitellaan vain, sitä ei harjoiteltukaan vielä.
1. Katsotaanko tätä videota nyt?

2. Kerrataanko tämä asia nyt?
3. Suunnitellaanko juhlien ohjelma nyt?
4. Maistetaanko tuota ruokaa nyt?
5. Keskustellaanko tästä asiasta nyt?
6. Kuunnellaanko tätä levyä nyt?
7. Sovitaanko tenttipäivästä nyt?
8. Leikitäänkö tätä leikkiä nyt?
9. Käännetäänkö tämä teksti nyt?
60
10. Mietitäänkö tätä ongelmaa nyt?

11. Katsellaanko näitä kuvia nyt?
12. Juodaanko tuota viiniä nyt?
13. Koitetaanko tätä keinoa nyt?
14. Lauletaanko tämä laulu nyt?
15. Pelataanko tätä peliä nyt?
HARJOITUS 14
Täydennä lauseet valitsemalla sopiva verbi vaihtoehdoista a - h ja käyttämällä sitä

passiivin positiivisessa imperfektissä. Käytä jokaista verbiä vain kerran.
a) alkaa, b) aloittaa, c) avata, d) julkaista, e) lähettää, f) ottaa, g) siirtyä, h) tuoda
1. Suomessa _____________________________________ viisipäiväiseen

työviikkoon vuonna 1970.
2. Eurot ja sentit ___________________________________ käyttöön
Suomessa ja yhdessätoista muussa Euroopan unionin maassa vuoden 2002
alussa.
3. Ensimmäinen Suomen Yleisradion radiolähetys ______________________
9. syyskuuta vuonna 1926.
4. Taksiliikenne ______________________________ Suomessa vuonna 1906.
5. Coca-Colaa ___________________________________ Suomeen
ensimmäisen kerran olympiavuonna 1952.
6. Suomen ensimmäinen lasten liikennepuisto __________________________
Tampereella vuonna 1956.
7. Ensimmäiset suomalaiset postimerkit ______________________________
vuonna 1856.
8. Lotto-rahapeliä ________________________________ pelata Suomessa
vuonna 1971.
61
SANASTO
arvoitus riddle, puzzle

aurinkoinen sunny
avaruus space
irto/maito milk by the litre
isän/maallinen patriotic
jenkka schottische
jälkeinen subsequent, following
jäsen member; limb
kanava chanel
kansalais/sota civil war
kanta attitude, stand; base, heel
kato failure of crops
kirja/paino printing office
kirkas bright
kisat games
koe test, experiment
kuvaaja camera-man; portrayer
kyyti ride, lift
käyttö use, utilization
laatu quality
latina Latin
lukio senior high school
lähetys transmission, dispatch
maali goal
nauris turnip
olympialaiset Olympic games
ottelu match, fight
pakkanen cold, frost
pettu pith of a pine
polkka polka
pommi bomb
puu/tarha garden
raamattu the Bible
rikkinäinen broken
ripsi lash
ruuti gunpowder
samppanja champagne
sisällis/sota civil war
skandaali scandal
sopimus agreement, contract
stadion stadium
supermarket supermarket
62
tapahtuma happening, event

teko/kuu satellite
terassi teracce
tiede science
tilanne situation
todiste evidence
uudistus renewal, reform
uutinen news item
vakava serious
veri/koe blood test
virallinen official
väki people
väki/luku population
aiheuttaa to cause
arvostaa to value, appreciate
kastella to water, wet
kerrata to repeat
koittaa to try; to break
korottaa to raise, increase
kyllästyä to get sick of
laukaista to fire, discharge
liittää to join, enclose
mainostaa to advertise
maistaa to taste
päästää to let go, release
siirtää to move, transfer
sitoa to bind, tie, fasten
suostua to consent, agree
teititellä to address formally
tottua to get used to
tuomita to sentence, judge
kerrallaan at a time
keski- middle
kokonaan wholly, entirely
(käydä) kylässä to pay a visit, call upon
salassa secretly
(tulla) toimeen to manage, get along
tosin it is true
tuolloin in that time
ulkoa/päin from outside
yhtä aikaa in the same time
63
KAPPALE 5
AGENTTIPARTISIIPPI
Tämä kurssi on kielikeskuksen järjestä/mä.
Kaupunginkirjasto on Reima ja Raili Pietilän suunnittele/ma.
Helsinki on Kustaa Vaasan perusta/ma.
Kenen maalaa/ma tuo taulu on?
Tämä on Liisan kuto/ma liina.

Hän oli kaikkien rakasta/ma ihminen.
Äidin valmista/ma ruoka on aina hyvää.
Opiskelijan teke/mä kysymys oli todella vaikea.
–Se, kuka jonkin tai jotakin on tehnyt, voidaan ilmaista ns.

agenttipartisiipilla.
Tämän puseron on tehnyt Kati. > Tämä pusero on Katin teke/mä.
Tämän runon on kirjoittanut Eino Leino.

> Tämä runo on Eino Leinon kirjoitta/ma.
Seuraavan laulun on säveltänyt Reino Helismaa.

> Seuraava laulu on Reino Helismaan säveltä/mä.
–Agenttipartisiippi voi korvata joka-lauseen.
Seinällä on kuva, jonka on piirtänyt Jussi.

> Seinällä on Jussin piirtä/mä kuva.
Lelu, jonka Kalle oli hukannut, löytyi roskalaatikosta.

> Kallen hukkaa/ma lelu löytyi roskalaatikosta.
Keitto, jota äiti valmisti, oli koko perheen lempiruokaa.

> Äidin valmista/ma keitto oli koko perheen lempiruokaa.
–Agenttipartisiippia käytetään lauseessa samalla tavalla kuin adjektiivia.

Se myös taipuu eri sijamuodoissa.
Matin kerto/ma/t vitsit ovat aina tosi tyhmiä.

Opettaja ei osannut vastata opiskelijan teke/mä/än kysymykseen.
Minä olen professori Tannerin pitä/mä/llä kurssilla.
Kirstilän kirjoitta/m/i/ssa dekkareissa on aina yllättävä loppu.
64
–Agenttipartisiipin pääte on -ma (-mä), joka lisätään taivutusvartaloon.
–kpt-vaihtelut: agenttipartisiipissa on aina vahva aste.
1) saa/da : saa/ma
2) puhu/a : puhu/ma
otta/a : otta/ma
3a) tul/la : tule/ma
ajatel/la : ajattele/ma
3b) nous/ta : nouse/ma
4a) halu/ta : halua/ma
paka/ta : pakkaa/ma
4b) tarvi/ta : tarvitse/ma
4c) vanhe/ta : vanhene/ma
vaie/ta : vaikene/ma
TEEMAMUODOT: puhu/ma, puhu/ma/a, puhu/ma/n, puhu/m/i/a
–Tekijä (agentti) on agenttipartisiipin yhteydessä genetiivissä.
Tämä kurssi on kielikeskukse/n järjestä/mä.

Minä olen professori Tanneri/n pitä/mä/llä kurssilla.
–Jos tekijä ilmaistaan persoonapronominilla, lisätään agenttipartisiippiin

SRVVHVVLLYLVXIÀNVL
Tämä kuva on minun otta/ma/ni.

Tässä on heidän lähettä/mä/nsä kirje.
Hänen maalaa/m/i/ssa/an tauluissa on aina kirkkaat värit.
Tämä moniste on minun itse teke/mä/ni.
TAI: Tämä moniste on minun itse/ni teke/mä.
–Kun agenttipartisiippi on pääsanan edellä, painoton ensimmäisen tai

toisen persoonan persoonapronomini voi jäädä pois niin yksikössä kuin
monikossakin.
Tässä on (sinun) pyytä/mä/si levy.

Siinä on (teidän) tilaa/ma/nne kirja.
²$JHQWWLLOPDLVWDDQNDLNLVVDSHUVRRQLVVDYDLQSRVVHVVLLYLVXIÀNVLOODMRV
tekijä on sama kuin lauseen subjekti.
Minä muistin erään teke/mä/ni erehdyksen.

Sinun täytyy löytää hukkaa/ma/si hansikas.
Hän sai viimein odotta/ma/nsa kirjan.
Liisa pyysi heiltä anteeksi teke/m/i/ä/än virheitä.
65
–Adverbiaali on tekijän ja partisiipin välissä.
Kallen aamulla hukkaa/ma lelu löytyi roskalaatikosta.

Pekan minulle kaksi viikkoa sitten lähettä/mä kirje tuli vasta tänään.
–Futuurista preesensiä ei voida korvata agenttipartisiipilla.
Tyttö, jonka Matti tapaa huomenna, on amerikkalainen.

EI: > *Matin huomenna tapaa/ma tyttö on amerikkalainen.
–Negatiivista joka-lausetta ei voida korvata agenttipartisiipilla.
ESIMERKKEJÄ
Tämä leipä on Pekan leipomaa.

Puuro on Villen keittämää.
Sinun esittämäsi ajatus ei ollut lainkaan huono.
Me kiersimme saarta vuokraamallamme autolla.
Meidän näkemällämme miehellä oli punainen tukka.
Tämä ei ole meidän tilaamaamme ruokaa.
Teidän valitsemanne viini on valitettavasti loppunut.
Minun kirjastosta eilen lainaamani kirja on todella jännittävä.
Hänen varastamansa auto oli melkein uusi.
Myrkky oli heidän juomassaan viinissä.
Minulla ei ollut heidän vaatimaansa todistusta.
Jokainen voi tehdä tämän työn haluamallaan tavalla.
66
Elias Lönnrot ja Kalevala

Elias Lönnrot (1802–1884) muistetaan siitä, että hän kokosi Kalevalan, Suomen
kansalliseepoksen. Lönnrot oli kuitenkin myös monipuolinen suomen kielen ke-
hittäjä ja uudistaja. Ilman häntä nykyisten suomen puhujien käyttämä suomi ei
olisi sellaista kuin se on.
Kalevala perustuu kansanrunoille, joita Lönnrot keräsi Itä-Suomeen ja Kar-
jalaan tekemillään matkoilla. Lönnrotin keräämät kansanrunot eivät kuitenkaan
muodostaneet mitään valmista eeposta, vaan Kalevala syntyi vasta sitten, kun
Lönnrot muokkasi kansanrunoista yhtenäisen kokonaisuuden. Kalevala on siis
Lönnrotin kansanrunojen pohjalta luoma taideteos.
Kalevalan jälkeen Lönnrot julkaisi keräämiään kansanrunoja myös muissa
teoksissa. Tärkein niistä on Kanteletar, joka on tavallaan Kalevalan sisarteos.
Suomen kielen kehittymiseen vaikutti merkittävästi myös Lönnrotin kirjoit-
tama Suomalais–Ruotsalainen Sanakirja, jossa oli yli 200 000 sanaa. Lisäksi Lönnrot
toimitti muitakin sanakirjoja, kuten tulkkisanakirjan turistien käyttöön. Hän myös
kehitti suomen kieleen paljon uusia sanoja. Hänen eri aloja varten kehittämiään
sanoja ovat esimerkiksi kirjallisuus, kuume, potilas, tasavalta, lause, osoite ja suudelma.
Paitsi kansanrunojen kerääjä ja suomen kielen kehittäjä Elias Lönnrot oli
kuitenkin myös runoilija, tietokirjailija, sanomalehtimies, lääkäri, kasvitieteilijä,
yliopiston professori ja perheenisä.
Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Internet-sivut osoitteessa ZZZÀQOLWÀWLHWRSDOYHOXHOLDV,

2005.
67
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1

MALLI: Tämän kirjan on kirjoittanut Kalle Päätalo.
> Tämä kirja on Kalle Päätalon kirjoittama.
1. Tämän kuvan on ottanut Pekka. 5. Tuon kukan on kasvattanut Jussi.

2. Sen kortin on lähettänyt Matti. 6. Kakun on leiponut Ulla.
3. Pöytäliinan on ommellut Liisa. 7. Elokuvan on ohjannut Aki Kaurismäki.
4. Kinkun on paistanut isä. 8. Tämän virheen on tehnyt tietokone.
HARJOITUS 2

MALLI: Mona Lisan on maalannut Leonardo da Vinci.
> Mona Lisa on Leonardo da Vincin maalaama.
1. Puhelimen on keksinyt Alexander Graham Bell.

2. Tuntemattoman sotilaan on kirjoittanut Väinö Linna.
3. Tämän talon on rakentanut Rakennusvoima Oy.
4. Kansallismuseon on piirtänyt Eliel Saarinen.
5. Suhteellisuusteorian on esittänyt Albert Einstein.
6. Finlandian on säveltänyt Jean Sibelius.
7. Tampereen on perustanut Kustaa III.
8. Kuka on suunnitellut Mäntyniemen?
HARJOITUS 3

MALLI: Onko Jussi kirjoittanut tämän kirjeen?
> Onko tämä kirje Jussin kirjoittama?
1. Onko äiti silittänyt tämän paidan?

2. Onko Ville särkenyt tämän maljakon?
3. Onko Liisa avannut tämän pullon?
4. Onko isä tuonut tämän kukan?
5. Onko Tiina siivonnut tämän huoneen?
6. Onko Pekka tyhjentänyt tämän kattilan?
7. Onko tuuli kaatanut tämän puun?
8. Onko johtaja hyväksynyt tämän sopimuksen?
68
HARJOITUS 4
Muuta joka-lauseet agenttipartisiipeiksi.

MALLI: Bussi, jota Pekka odotti, oli myöhässä.
> Pekan odottama bussi oli myöhässä.
1. Talo, jonka Jussi osti, oli melko vanha.

2. Kirje, jota Matti kirjoitti, oli Leilalle.
3. Tarina, jonka isä kertoi, oli liian jännittävä.
4. Kysymys, jonka opiskelija teki, oli hyvin vaikea.
5. Vastaus, jonka opettaja antoi, oli epäselvä.
6. Mies, jota Liisa rakasti, oli jo naimisissa.
7. Auto, jota Tiina ajoi, meni ojaan.
8. Kieli, jota vieras puhui, oli hyvin kaunista. Se oli suomea.
HARJOITUS 5
MALLI: Hän luki kirjaa, jonka oli kirjoittanut Hannu Salama.
> Hän luki Hannu Salaman kirjoittamaa kirjaa.
1. Lehdessä oli juttu lapsesta, jonka äiti ja isä olivat unohtaneet junaan.
2. Kaikki suostuivat ehdotukseen, jonka Pentti teki.
3. Minä kiinnostuin heti kurssista, jota opettaja suositteli.
4. Sanat, jotka Aleksis Kivi sanoi viimeiseksi, olivat ”Minä elän”.
5. Lehdessä oli artikkeli, jonka eräs opiskelija oli kääntänyt unkarin kielestä.
6. Kuva, jonka Jussi otti, julkaistiin eräässä sanomalehdessä.
7. Mökissä, jonka Virtaset vuokrasivat, ei ollut sähköjä.
8. Liisa ei koskaan vastannut kirjeisiin, joita Matti lähetti hänelle.
9. Pojilla, joita tytöt seurasivat, oli punaiset housut.
10. Vitseille, joita Ville kertoo, ei naura kukaan.
HARJOITUS 6

MALLI: Minä luin heille runon, jonka minä olin juuri kirjoittanut.
> Minä luin heille juuri kirjoittamani runon.
1. Oletko sinä jo saanut kirjat, jotka sinä tilasit?

2. Me peruimme matkan, jonka me olimme varanneet.
3. Hän kertoi vitsin, jonka hän oli kuullut minulta.
4. He saivat takaisin matkatavarat, jotka he olivat kadottaneet lentoasemalla.
5. Oletko sinä jo palauttanut levyn, jonka sinä lainasit häneltä?
69
6. He eivät antaneet minulle lainaa, jonka he olivat luvanneet.

7. Löysittekö te kaupan, jota te etsitte?
8. Hän on jo hukannut lelun, jonka hän sai joulupukilta.
9. He joutuivat korvaamaan vahingot, jotka he olivat aiheuttaneet.
10. Me kerroimme heille tapauksesta, jonka me olimme nähneet Turussa.
HARJOITUS 7
Täydennä lauseet käyttämällä suluissa annettua verbiä agenttipartisiippina

oikeassa muodossa.
MALLI: Pekan ___________________________ (vuokrata) asunnossa on
kolme huonetta ja keittiö.
> Pekan vuokraamassa asunnossa on kolme huonetta ja keittiö.
1. Professori Virtasen ______________________________ (järjestää) juhliin
tuli yllättävän vähän väkeä.
2. Liisan __________________________________ (kasvattaa) kukat ovat aina
niin kauniita.
3. Kimmo Kaivannon ______________________________ (maalata)
tauluissa on aina jotakin omaperäistä.
4. Narulla riippui äidin _______________________________ (pestä) vaatteita.
5. Tiinan maanantaina ____________________________ (lähettää) kirje tuli
perille vasta perjantaina.
6. Jussin _________________________________ (pyöräillä) matkan pituus
oli melkein viisikymmentä kilometriä.
7. Opettaja ei osannut vastata opiskelijan ______________________________
(tehdä) kysymyksiin.
8. Villen ______________________________________ (lämmittää) saunassa
on aina hyvät löylyt.
9. Opiskelijan ___________________________________ (kääntää) tekstissä
oli paljon vaikeita sanoja.
10. Pekalla oli kaulassaan Leenan _______________________________
(valita) solmio.
11. Kukaan ei tiennyt mitään Kallen __________________________ (tarvita)
tavaroista.
12. Isän ja äidin ____________________________ (antaa) neuvoista on ollut
minulle paljon apua.
13. Pääministeri esitteli ylpeänä hallituksen jo __________________________
(ratkaista) ongelmia.
14. Toimittajan _________________________________ (haastatella)
poliitikolla oli outoja mielipiteitä.
15. Presidentin _____________________________________ (mainita)
ongelmat ovat yhä ajankohtaisia.
70
HARJOITUS 8
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin agenttipartisiipin oikealla muodolla.

MALLI: Mikä oli ensimmäinen _______________ (oppia) suomen kielen sana?
> Mikä oli ensimmäinen oppimasi suomen kielen sana?
1. Kuka oli ensimmäinen tänään ______________________ (tavata) ihminen?

2. Mikä on hauskin ________________________________ (muistaa) tapaus
Suomessa?
3. Millainen oli ensimmäinen ______________________________ (nähdä)
suomalainen elokuva?
4. Mikä on pisin ___________________________________ (juosta) matka?
5. Mikä oli ensimmäinen ______________________________ (ajatella) ajatus,
kun saavuit Suomeen?
6. Mikä on pisin ___________________________________ (valvoa) aika?
7. Kuka oli ensimmäinen __________________________________ (tuntea)
suomalainen?
8. Oletko saanut aina kaiken ________________________________ (toivoa)?
9. Mitkä ovat kolme kauneinta _______________________________ (tietää)
suomen kielen sanaa?
10. Nauratko aina __________________________________ (kuulla) vitseille?
11. Oletko aina tyytyväinen _________________________________ (tehdä)
ratkaisuihin?
12. Vastaatko aina heti ______________________________ (saada) kirjeisiin?
HARJOITUS 9
Yhdistä lauseet agenttipartisiippia käyttämällä mallin mukaan.

MALLI: Minä sain lahjan. Minä pidin lahjasta todella paljon.
> Minä pidin saamastani lahjasta todella paljon.
1. Hän löysi kellon. Hän vei kellon löytötavaratoimistoon.

2. Me ostimme asunnon. Me muutimme asuntoon heti.
3. Asiakas valitsi kirjan. Asiakas maksoi kirjan kassalle.
4. Liisa tilasi puseron. Liisa sai puseron postissa.
5. Matti tarvitsi rahaa. Matti sai rahan lainaksi isältänsä.
6. Mies rakasti naista. Mies lähetti naiselle kukkia.
7. Tiina kirjoitti kirjeen. Tiina ei koskaan lähettänyt kirjettä.
8. He lukitsivat oven. He eivät saaneet ovea enää auki.
71
HARJOITUS 10
Muodosta agenttipartisiippi mallin mukaan.

MALLI: Matti osti eilen kengät. _______________________ olivat italialaiset.
> Matin eilen ostamat kengät olivat italialaiset.
1. Nainen pesi viime viikolla ikkunat.

___________________________________________________________
ikkunat ovat taas aivan likaiset.
2. Asiakas kirjoitti kirjeen kauppiaalle.
___________________________________________________________
kirjettä ei lukenut kukaan.
3. Tiina korjasi maljakon liimalla.
___________________________________________________________
maljakosta tuli kuin uusi.
4. Pojat löysivät kadulta lompakon.
___________________________________________________________
lompakossa oli vain viisikymmentä senttiä.
5. Harri ja Salli katsoivat illalla televisiosta elokuvan.
___________________________________________________________
elokuvassa oli onnellinen loppu.
6. Presidentti piti radiossa puheen.
___________________________________________________________
puheessa ei ollut mitään yllättävää.
7. Opiskelija luki bussissa kirjaa.
___________________________________________________________
kirjassa oli ainakin viisisataa sivua.
8. Opettaja teki opiskelijoille harjoituksia.
___________________________________________________________
harjoitukset olivat liian helppoja.
HARJOITUS 11

MALLI: Liisa ei ole kutonut tuota liinaa. > Tuo liina ei ole Liisan kutoma.
1. Johtaja ei ole hyväksynyt tuota suunnitelmaa.

2. Opettaja ei ole suositellut sitä kirjaa.
3. Minun vaimoni ei ole kirjoittanut tätä kirjettä.
4. Esa ja Vesa eivät ole aukaisseet sitä pakettia.
5. Me emme ole toivoneet tätä laulua.
6. He eivät ole aloittaneet tätä riitaa.
7. Kukaan ei ole kannattanut sitä ehdotusta.
8. Minä en ole kutsunut noita vieraita.
72
HARJOITUS 12
Muuta lauseet malllin mukaan.

Malli: Sitä kuvaa ei ole ottanuut Jussi. > Se kuva ei ole Jussin ottama.
1. Sitä kakkua ei ole leiponut isä.

2. Tuota levyä ei ole tuonut Jussi.
3. Tätä maljakkoa ei ole rikkonut Veeti.
4. Sitä takkia ei ole myynyt tuo uusi myyjä.
5. Tuota lausetta ei ole sanonut Julius Caesar.
6. Tätä ideaa ei ole keksinyt Albert Einstein.
7. Sitä onnettomuutta ei ole aiheuttanut kukaan.
8. Tätä virhettä en ole tehnyt minä.
SANASTO
ajan/kohtainen of current interest

artikkeli article
eepos epic
ehdotus proposal, suggestion
erehdys mistake
hansikas glove
juhlat party, feast
kansallis/eepos national epic
kassa cash, pay-desk
kasvi/tieteilijä botanist
kauppias tradesman, dealer
kehittäjä developer
kerääjä gatherer, collector
kinkku ham
kokonaisuus entirety, totality, whole
lempi/ruoka favourite food
liima glue
liina scarf, table-cloth
löyly steam and heat in sauna
löytö/tavara lost property
maljakko vase, bowl
matka/tavara luggage
merkittävä noteworthy, remarkable
moni/puolinen many-sided, diversified
moniste handout, duplicate
oja ditch
73
oma/peräinen original
puhe speech
runoilija poet
solmio tie
suhteellisuus proportion
suomen/kielinen Finnish, Finnish-speaking
teoria theory
todistus certificate, evidence
tulkki interpreter
uudistaja reformer, innovator
yhtenäinen uniform, consistent, homogeneous
yllättävä surprising
aukaista to open
hukata to loose, waste
julkaista to publish
kehittyä to develop
kiertää to circle
kiinnostua to become interested in
koota to gather, collect
korvata to compensate
loppua to end, cease, stop
luoda to create
löytyä to be found
mainita to mention
muodostaa to form, shape
muokata to work up, prepare, edit
ohjata to steer, direct, guide
ommella to sew
palauttaa to return, send back
perustua to be based on
perua to cancel, withdraw
pyöräillä to cycle
säveltää to compose
toimittaa to do, perform, deliver; to edit
varata to reserve
vaikuttaa to influence, have effect; to seem
(tulla) perille (to come) to the destination
74
KAPPALE 6
ESSIIVI
Pekka on pizzeriassa tarjoilija/na.
Mikko on sairaa/na.
Minä tulin kotiin iloise/na.
Juotko sinä kahvisi musta/na?
Me tapasimme viime kesä/nä.
–Essiivin pääte on -na (-nä), joka lisätään yksikössä genetiivivartaloon ja

monikossa monikkovartaloon.
–kpt-vaihtelut: essiivissä on aina vahva aste.
pappi : papi/n : pappi/na : pappe/j/a : pappe/i/na

lääke : lääkkee/n : lääkkee/nä : lääkke/i/tä : lääkke/i/nä
rikas : rikkaa/n : rikkaa/na : rikka/i/ta : rikka/i/na
–Essiivi ilmaisee asemaa, tehtävää tai tilaa, joka on tilapäinen.

Liisa on oppaa/na Kreikassa. (Vrt. Liisa on matkaopas.)
Jussi on lääkäri/nä Jyväskylässä. (Vrt. Jussi on lääkäri.)
Pekka on filosofian tohtori ja hän on opettaja/na yliopistossa.
(Vrt. Pekka on yliopiston opettaja.)
Hän esiintyy näytelmässä rosvo/na. (Vrt. Hän on rosvo!)
Voitko sinä toimia tulkki/na? (Vrt. Hän on tulkki.)
Hän käyttää olutpulloa maljakko/na.
Matti oli kolme viikkoa sairaa/na.

Hän lähti iloise/na mutta palasi surullise/na.
He elivät onnellis/i/na elämänsä loppuun asti.
Tämä viini on parempaa lämpimä/nä.
–Essiiviä käytetään myös tietyissä ajanilmauksissa (vuodenajat, juhlat,

viikonpäivät).
Viime talve/na satoi paljon lunta. (Vrt. Viime tammikuu/ssa satoi...)

Ensi kesä/nä minä matkustan Afrikkaan. (Vrt. Kesä/llä minä matkustan...)
Ensi joulu/na me emme osta yhtään lahjaa.
Minä näin hänet kadulla erää/nä päivä/nä.
Tä/nä vuon/na on tapahtunut paljon.
Mitä sinä ostat minulle minun syntymäpäivä/nä/ni?
Kurssi alkoi maanantai/na.
75
Hän on ollut pahantuulinen viime viikko/i/na.

(MUTTA: Viime viiko/lla hän ei ollut pahantuulinen.)
Mi/nä päivä/nä hän tulee?
Si/nä talve/na oli paljon lunta.
–Essiivi voi korvata sivulauseen.
Lapse/na minä olin kovin ujo. (Vrt. Kun minä olin lapsi...)
Mikä sinusta tulee iso/na? (Vrt. ...kun sinä olet iso?)
Sinu/na minä en tekisi sitä noin. (Vrt. Jos minä olisin sinä...)
Diktaattori/na minä voisin päättää kaikesta yksin.
(Vrt. Jos minä olisin diktaattori...)
Opettaja/na/si minun pitää rangaista sinua.
(Vrt. Koska minä olen opettajasi...)
Vanhempa/na sinun pitää näyttää esimerkkiä pikkuveljellesi.
(Vrt. Koska sinä olet vanhempi...)
–Jos pääsana on essiivissä, myös mahdollinen adjektiivi, pronomini tai

numeraali sen edellä on essiivissä.
Hän kuoli rikkaa/na miehe/nä.

Keke Rosberg voitti formulakilpailujen maailmanmestaruuden ensimmäise/nä
pohjoismaalaise/na.
Näin tuulise/na päivä/nä ei voi lähteä merelle.
Kuum/i/na kes/i/nä on paljon kärpäsiä.
ERIKOISTAPAUKSIA
Onko Matti kotona?

Minulla on tapana juosta joka aamu.
Minä olen hulluna sinuun.
Hän oli niin humalassa, että hän näki kaiken kahtena.
Liisa on raskaana.
Hän pitää Jussia ihanteellisena aviomiehenä.
Älä pidä minua tyhmänä!
Minä sinä minua pidät?
–Essiivi esiintyy myös muutamissa postpositioissa.
Jänis on tuon puun taka/na.

Pekka on Maijan luo/na.
Se tapahtui joskus sodan aika/na.
76
Kerro jotakin itsestäsi!

Henkilöt: Jussi, Marja
Jussi ja Marja ovat syömässä eräässä ravintolassa.
JUSSI: Marja, kerro minulle jotakin itsestäsi!

MARJA: Minäkö? Mitä minusta voisi kertoa? Minä olen ihan tavallinen
suomalainen tyttö.
JUSSI: Kerro koko elämäntarinasi! Aloita alusta!
MARJA: No, minä synnyin joulukuun kuudentena päivänä pian
neljännesvuosisata sitten. Minulla on siis syntymäpäivä
itsenäisyyspäivänä.
JUSSI: Olitko sinä vanhin lapsi teidän perheessä?
MARJA: Ei, minä synnyin perheen kolmantena lapsena, mutta minulla on
vielä yksi pikkuveli.
JUSSI: Millainen sinä olit lapsena?
MARJA: Äiti on sanonut, että minä olin hyvin vilkas. Kaikki pitivät minua
perheen villikissana. Mutta lapsuus on jäänyt minun mieleeni
hyvin onnellisena aikana.
JUSSI: Kuinka vanhana sinä menit kouluun?
MARJA: Seitsemänvuotiaana.
JUSSI: Olitko sinä hyvä oppilas?
MARJA: Opettajat pitivät kai minua hyvin kilttinä ja ahkerana.
JUSSI: No mitä sinä teit koulun kesälomien aikana?
MARJA: Aivan lapsena minä vietin kesät villinä ja vapaana. Mutta 15-
vuotiaana minä menin ensimmäisen kerran kesätyöhön. Sen
jälkeen minä olen ollut kesätyössä joka ikisenä kesänä.
JUSSI: Millaista työtä sinä olet tehnyt?
MARJA: Aluksi minä olin myyjänä yhdessä jäätelökioskissa. Sitten minä
olin turistioppaana. Ja yhtenä kesänä minä olin sihteerinäkin eräässä
toimistossa. Sen jälkeen minä olen ollut kesätoimittajana yhdessä
pienessä lehdessä.
JUSSI: Mikä sinusta sitten tulee isona?
MARJA: Enpä tiedä. Minähän opiskelen Suomen historiaa. Unissani minä
näen itseni tutkijana yliopistossa. Mutta kai minusta tulee historian
opettaja johonkin kouluun.
JUSSI: Sinuna minä en ajattelisi tuolla tavalla. Kaikki on mahdollista.
MARJA: Niin kai sitten. Mutta puhutaan jostakin muusta. Puhutaan sinusta!
77
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen essiivillä.

MALLI: Matti on __________________ (poliisi) Kemissä.
> Matti on poliisina Kemissä.
1. Lea on ________________________________ (myyjä) eräässä

kirjakaupassa.
2. Reijo on ________________________________ (bussinkuljettaja)
Kuopiossa.
3. Risto on ________________________________ (kapteeni) Ruotsin-laivalla.
4. Heidi on ________________________________ (näyttelijä)
kaupunginteatterissa.
5. Hanna on ________________________________ (sairaanhoitaja)
keskussairaalassa.
6. Mervi työskentelee ________________________________ (kampaaja)
Espoossa.
7. Jyrki toimii __________________________________ (vaatekauppias)
Kokkolassa.
8. Onkohan Paavo Väyrynen taas ___________________________________
(ehdokas) seuraavissa presidentinvaaleissa?
HARJOITUS 2
Täydennä lauseet mallin mukaan.

MALLI: Liisa on sairas. Hän makaa sängyssä sairaana .
1. Teija on onnellinen. Hän hymyilee ________________________________.

2. Laila on vihainen. Hän soittaa Pekalle ______________________________.
3. Leila on surullinen. Hän istuu huoneessaan _________________________.
4. Tuija on mustasukkainen. Hän odottaa miestään _____________________.
5. Seija on yksinäinen. Hän istuu kotona ______________________________.
6. Tiina on utelias. Hän lukee ______________________________________
Tainan päiväkirjaa.
7. Silja on hermostunut. Hän puree kynsiään __________________________.
8. Liisa on väsynyt. Hän tuli kotiin __________________________________.
78
HARJOITUS 3

MALLI: Minä tulin kotiin. Minä olin surullinen. > Minä tulin kotiin surullisena.
1. Minä seisoin bussipysäkillä. Minä olin nälkäinen.

2. Lapsi leikki pihalla. Hän oli iloinen.
3. Taiteilija katseli työtään. Hän oli hyvin kriittinen.
4. Pekka katsoi Liisaa. Hän oli rakastunut.
5. Me kuuntelimme häntä. Me olimme hämmästyneitä.
6. He astuivat sisään. He olivat hyvin tyylikkäitä.
7. Yleisö kuunteli hänen lauluaan. Se oli ihastunut.
8. Hän makasi sängyllä. Hän oli masentunut.
9. Hän esitti mielipiteensä. Hän oli erittäin päättäväinen.
10. Hän itki. Hän oli pettynyt.
HARJOITUS 4
Vastaa kysymyksiin.
MALLI: Milloin joulupukki käy? > Joulupukki käy jouluna.
1. Milloin viikko alkaa?

2. Milloin suomalaiset polttavat kokkoa?
3. Milloin suomalaiset syövät mämmiä?
4. Milloin presidentinlinnassa on suuret juhlat?
5. Milloin on opiskelijoiden ja työläisten juhla?
6. Milloin äiti saa kahvin sänkyyn?
7. Milloin suomalaiset valavat tinaa?
8. Milloin Suomessa saa ajokortin?
HARJOITUS 5
Korvaa sivulause essiivillä.

MALLI: Kun minä olin lapsi, minä olin ujo. > Lapsena minä olin ujo.
1. Kun minä olen iso, minusta tulee sairaanhoitaja.

2. Jos minä olisin hän, minä en ottaisi asiaa niin vakavasti.
3. Koska sinä olet hänen vaimonsa, sinun täytyy tukea häntä.
4. Koska sinä olet mies, sinä et ymmärrä tätä.
5. Jos minä olisin presidentti, minä en hyväksyisi tätä lakia.
6. Sinulla on kyllä aikaa sitten, kun sinä olet eläkeläinen.
7. Tupakkaa voi ostaa vasta, kun on 18-vuotias.
8. Pekka itki usein, kun hän oli vauva.
79
HARJOITUS 6
Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen essiivillä.
1. Hän syntyi __________________________ (köyhä) mutta kuoli

_______________________ _____________________(varakas kauppias).
2. Pysy aina _____________________________________________ (iloinen)!
3. Lintu makasi maassa ____________________________________ (kuollut).
4. Hän meni työhön jo _________________________________ (14-vuotias).
5. Martta lähti kotoansa jo ______________________ __________________
(nuori tyttö).
6. Me olemme tottuneet näkemään hänet aina niin _____________________
(reipas) ja ________________________________ (vilkas).
7. Hän haluaa elää ____________________________________ (vapaa).
8. Kaikki pysyivät _____________________________________ (rauhallinen).
9. Älä tule ruokapöytään kädet _____________________________ (likainen)!
10. Pekka istui ______________________________ (tyytyväinen) paikallaan.
HARJOITUS 7

MALLI: Minun mielestäni hän on kaunis. > Minä pidän häntä kauniina.
1. Minun mielestäni tämä on mukava pikkukaupunki.

2. Minun mielestäni hän on liian äkkipikainen.
3. Minun mielestäni tämä asia on hyvin tärkeä.
4. Meidän mielestämme he ovat parhaat suomalaiset näyttelijät.
5. Meidän mielestämme sinä olet syyllinen.
6. Minun mielestäni hän ei ole aivan viisas.
7. Meidän mielestämme te ette ole päteviä tähän työhön.
8. Heidän mielestänsä minä olen tosikko.
9. Minun mielestäni sinä olet vähän laiska.
10. Meidän mielestämme tämä tehtävä on mahdoton.
11. Heidän mielestänsä minä olen vähän erikoinen.
12. Hänen mielestänsä se on liian kallis.
13. Onko tämä kaupunki sinun mielestäsi turvallinen?
14. Meidän mielestämme me olemme syyttömiä asiaan.
15. Olenko minä sinun mielestäsi älykäs?
80
HARJOITUS 8
Täydennä lauseet suluissa annetun sanan perusmuodolla (esim. poliisi) tai essii-
villä (esim. poliisina).
1. Hän toimii täällä _______________________________ (tutkija).

2. Minä olen ammatiltani _______________________________ (autonmyyjä).
3. Olenko minä sinusta ____________________________ (kaunis)?
4. Miksi sinä et voi rakastaa minua _______________________________
(sellainen) kuin minä olen?
5. Liisan aviomies on suuren firman __________________________ (johtaja).
6. Hän kuunteli minua hyvin ___________________________ (kiinnostunut).
7. Mitä sinä tekisit nyt, jos sinä olisit ___________________________ (minä)?
8. ___________________________ (Sinä) minä unohtaisin koko jutun.
81
SANASTO
diktaattori dictator
eläkeläinen pensioner
ihanteellinen ideal
joka ikinen every single
NRNNR ERQÀUH
kriittinen critical
kuljettaja driver
kynsi nail
NlUSlQHQ Á\
masentunut depressed
musta/sukkainen jealoys
näyttelijä actor, actress
pahan/tuulinen bad-tempered
pettynyt disappointed
pizzeria pizzeria
päivä/kirja diary
pätevä competent
päättäväinen resolute, determined
reipas brisk, active
syyllinen guilty
syytön innocent, not guilty
tina tin
tosikko sober-sides
turvallinen safe, secure
tuulinen windy
W\\W\YlLQHQ VDWLVÀHG
työläinen worker
varakas wealthy, rich
vilkas lively
villi/kissa wild-cat
yksinäinen lonely
yleisö audience, public
äkki/pikainen short-tempered
älykäs clever, intelligent
rangaista to punish
tukea to support
valaa to cast, mould
erittäin very, exceedingly
82
KAPPALE 7
PERUSNUMEROIDEN TAIVUTUS
Kolme poikaa leikkii pihalla.
Hänellä on kaksi lasta.
Me joimme viisi olutta.
Minulla on vain yhde/t silmälasit.
Kuinka sinä voit lukea kah/ta kirjaa yhtä aikaa?
Me opimme asian viide/ssä minuutissa.
He tulivat kolme/lla autolla.
Minä sovitin kaks/i/a housuja.
².XQSHUXVQXPHURRQQRPLQDWLLYLVVDVXEMHNWLQDREMHNWLQDWDL
predikatiivina, substantiivi sen jäljessä on yksikön partitiivissa.
Kuvassa on kuusi poika/a.

Pekalla on kaksi poika/a ja kolme tytär/tä.
Kuusi kilpailija/a keskeytti ja vain neljä juoksija/a pääsi maaliin.
Kaksi tyttö/ä istuu pöydässä ja juo viiniä.
Lainaa minulle sata euro/a!
Tusina on kaksitoista kappale/tta.
Kappa on viisi litra/a.
–Objektina oleva perusnumero on nominatiivissa myös silloin, kun

substantiivi olisi vastaavassa lauseessa akkusatiivissa.
Hän antoi minulle vain viisi euro/a. (Vrt. ...vain euro/n.)

Minä ostin hänelle kaksi kirja/a. (Vrt. ...hänelle kirja/n.)
–Myös partitiivisubjektina, -objektina tai -predikatiivina olevan

perusnumeron jälkeen substantiivi on partitiivissa.
Hän rakastaa kah/ta nais/ta.

Hän ei lainannut minulle edes sata/a euro/a.
Minä etsin kolme/a poika/a.
Pekalla ei ole neljä/ä tytär/tä.
Taulussa on vain kah/ta väriä.
Matka ei ole edes viit/tä kilometri/ä.
83
–Muissa funktioissa perusnumerot taipuvat kaikissa sijoissa ja ne ovat aina

samassa muodossa kuin pääsana.
Äiti tuli kauppaan kahde/n lapse/n kanssa.

Hän rakensi talonsa kolme/ssa kuukaude/ssa.
Oireita oli viide/llä potilaa/lla.
Ovi ei auennut, vaikka hän veti sitä kahde/lla käde/llä.
Minä olen asunut jo seitsemä/ssä kaupungi/ssa.
–Yhdysnumeroissa kaikki osat taipuvat (paitsi -toista ei taivu).
Tässä teatterissa on paikka seitsemä/lle/sada/lle katsoja/lle.

Hän sai kahde/n/kymmene/n/viide/n vuode/n vankeustuomion.
Kyselyn mukaan kahde/lla/kymmene/llä/kuude/lla perhee/llä sadasta on
liian pieni asunto.
Minä en ole tavannut häntä viite/en/toista vuote/en.
TEEMAMUODOT:
+yksi : yh/tä : yhde/n : yks/i/ä

+kaksi : kah/ta : kahde/n : kaks/i/a
kolme : kolme/a : kolme/n : kolm/i/a
neljä : neljä/ä : neljä/n : nelj/i/ä
+viisi : viit/tä : viide/n : viis/i/ä
+kuusi : kuut/ta : kuude/n : kuus/i/a
seitsemän : seitsemä/ä : seitsemä/n : seitsem/i/ä
kahdeksan : kahdeksa/a : kahdeksa/n : kahdeks/i/a
yhdeksän : yhdeksä/ä : yhdeksä/n : yhdeks/i/ä
kymmenen : kymmen/tä : kymmene/n : kymmen/i/ä
+sata : sata/a : sada/n : sato/j/a
+tuhat : tuhat/ta : tuhanne/n : tuhans/i/a
miljoona : miljoona/a : miljoona/n : miljoon/i/a
(+ = sanassa tapahtuu kpt-vaihtelut)
–Subjektina olevan perusnumeron jälkeen verbi on tavallisesti

yksikön 3. persoonassa.
Kaksi miestä keskusteli venäjäksi.

Vain kaksitoista opiskelijaa pääsi läpi tentistä.
Kolme ihmistä on kysynyt minulta samaa asiaa.
Kaksi poikaa oli meillä yötä.
84
²-RVVXEMHNWLRQNXLWHQNLQPllUlLQHQHOLGHÀQLLWWLQHQYHUELRQPRQLNRQ
3. persoonassa.
Nuo kaksi miestä keskustelivat venäjäksi.

Vain nämä kaksitoista opiskelijaa pääsivät läpi tentistä.
Kaikki kolme ihmistä ovat kysyneet minulta samaa asiaa.
Markkasten kaksi poikaa olivat meillä yötä.
–Kirjoituksessa numeroon täytyy merkitä oikea sijapääte, jos numeroa ei

seuraa samassa muodossa oleva pääsana. Yhdysnumeroihin merkitään
viimeisen taipuvan osan pääte. Pitkä vokaali merkitään kokonaan.
Toimisto on avoinna 9:stä 16:een.

Luettele numerot 1:stä 10:een.
–Jos numeroa seuraa samassa muodossa oleva pääsana, numeroon ei

yleensä merkitä päätettä. Kun lause luetaan ääneen, pääte kuitenkin
lausutaan. Partitiivi täytyy kuitenkin merkitä myös kirjoituksessa.
Sama kysymys esitettiin 537 suomalaise/lle.

Vuonna 1956 Kekkonen voitti presidentinvaalin 151 ääne/llä Fagerholmin
149:ää ään/tä vastaan.
85
Opiskelua ja ansiotöitä
Henkilöt: Paula, Pirjo
PAULA: Hei, Pirjo. Mitäs sinulle kuuluu? Sinua ei olekaan viime aikoina
näkynyt.
PIRJO: Hei vain. Minä olen ollut melko paljon työssä. Muualla minä en
sitten ole juurikaan ehtinyt näkyä.
PAULA: Niissä marketeissako sinä olet ollut?
PIRJO: Niissäpä niissä. Viime viikolla minulla oli töitä viitenä iltana. Tällä
viikolla minä olen työssä vain kolmena iltana, mutta lauantaina minä
menen vielä neljäksi tunniksi heti aamusta.
PAULA: Oletko sinä joka päivä samassa paikassa?
PIRJO: En aivan. Viime viikolla minä olin kahdessa eri marketissa. Ensin
kolmena iltana toisessa ja sitten kahtena iltana toisessa. Tällä viikolla
minä olen kyllä joka kerta yhdessä ja samassa paikassa.
PAULA: Kuinka monta tuntia illassa ne työt kestävät?
PIRJO: Yleensä viisi tuntia. Tavallisesti minä olen työssä kello neljästä kello
yhdeksään. Tai siis kuudestatoista kahteenkymmeneenyhteen.
PAULA: Oletko sinä jaksanut opiskella lainkaan, kun sinä olet ollut niin paljon
työssä?
PIRJO: Olin minä eilen kolmella kurssilla ja tänäänkin minä olen ollut jo
yhdellä kurssilla. Iltapäivällä minä menen vielä yhdelle kielikurssille,
ennen kuin minun täytyy lähteä työhön.
PAULA: Eikö se ole raskasta käydä ensin kursseilla ja sen jälkeen työssä?
PIRJO: Onhan se. Ensi viikonloppuna minun pitäisi lukea vielä kahteen
tenttiinkin, mutta en tiedä, tuleeko siitä mitään.
PAULA: Niin, kai sinun pitäisi välillä vähän rentoutuakin.
PIRJO: Kyllä kai. Mutta minä olen muuten hakenut yhtä vakituistakin
työpaikkaa.
PAULA: Ihan tosi? Mistä?
PIRJO: Eräästä matkatoimistosta vain.
PAULA: Ai matkatoimistosta. Se ei kyllä minusta ole aivan sitä, mitä sinä
opiskelet.
PIRJO: Eipä kyllä, mutta en minä tosissani kuvittelekaan, että minä voisin
saada sitä paikkaa. Hainpahan kuitenkin, kun satuin huomaamaan
siitä ilmoituksen lehdessä.
86
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet suluissa annetun perusnumeron oikealla muodolla. Kirjoita

numerot kirjaimilla.
MALLI: Minä olen käynyt __________________________ (9) maassa.
> Minä olen käynyt yhdeksässä maassa.
1. Voitteko te antaa takaisin ____________________________ (100) eurosta?

2. Paljonko mansikoita saa ________________________________ (4) eurolla?
3. Laiva kulkee Euroopasta Amerikkaan ____________________ (5) päivässä.
4. Ruoka on valmista ___________________________ (15) minuutin kuluttua.
5. Hän tulee ______________________________________ (10) minuutissa.
6. Ei Roomaakaan rakennettu ____________________________ (1) päivässä.
7. Matkaa tehtiin _______________________________________ (2) bussilla.
8. Yliopistossamme on opiskelijoita yli ___________________ (20) eri maasta.
9. Kauppa on auki ________________________________________ (8)
_______________________________________________ (20).
10. Manner-Suomi jakautuu _______________________________ (5) lääniin.
11. Hän sai ______________________________ (6) vuoden vankeustuomion.
12. Minä kysyin asiaa _________________________________ (13) henkilöltä.
13. Tässä on liikaa työtä _________________________________ (1) miehelle.
14. Me saimme kaiken valmiiksi ____________________________________
(45) minuutissa.
15. Minä olen sovittanut jo _______________________________ (10) kenkiä.
16. Minä en tarvitse ____________________________________ (2) housuja.
17. Hän teki työn _____________________________________ (4) viikossa.
18. Äiti tuli kauppaan _____________________________ (5) lapsensa kanssa.
19. He tapasivat seuraavan kerran ___________________________________
(21) vuoden jälkeen.
20. _______________ (2) silmillä näkee paremmin kuin ______________ (1).
21. Prinssi tuli noutamaan prinsessaa _______________________________
(3) vaunuilla.
22. Kuningas jakoi valtakuntansa ________________________ (3) tyttärelleen.
23. Minä olen auttanut sinua _____________________________ (10) tavoilla.
24. Maljakko putosi lattialle ja hajosi _______________________ (1000) osiin.
25. Minä olen ollut tänään pappina jo _____________________________ (3)
häissä, ________________________________ (2) hautajaisissa ja
______________________________ (1) ristiäisissä.
87
HARJOITUS 2
Muodosta lauseita annetuista sanoista. Huomaa verbin yksikkö- tai

monikkomuoto.
1. Peltonen, kaikki, kolme, poika, harrastaa, urheilu

2. Juhlat, olla, ainakin, viisikymmentä, ihminen
3. Tuo, kaksi, poika, kiusata, me
4. Kaikki, tehdas, satakaksikymmentä, työntekijä, mennä, lakko
5. Suomi, kymmenen, ensimmäinen, presidentti, olla, kaikki, mies
6. Tämä, neljä, perhe, olla, me, naapuri
7. Kolme, poika, auttaa, minä
8. He, kolme, koira, haukkua, yö, ja, päivä
SANASTO
hautajaiset funeral
kappa gallon
kilpailija competitor, rival
kysely inquiry
lääni province
mansikka strawberry
marketti supermarket
oire symptom
potilas patient
ristiäiset christening
tuomio verdict, sentence
vakituinen permanent
valta/kunta realm
vankeus imprisonment
vaunut carriage, waggon
aueta to open
hajota to break up, dissolve
jakaa to divide, share, deliver, dispense, distribute
jakautua to be divided
keskeyttää to interrupt, discontinue
kiusata to tease
luetella to enumerate
sovittaa to suit, adapt, try
vetää to draw, pull
välillä in between
88
KAPPALE 8
TRANSLATIIVI
Pekka pääsi tarjoilija/ksi pizzeriaan.
Kaija valmistui lääkäri/ksi.
Hänet nimitettiin professori/ksi vuonna 1968.
Mikko tuli sairaa/ksi.
Virtaset maalasivat talonsa punaise/ksi.
Kaikki muuttuu vielä paremma/ksi.
Tuletko vaimo/kse/ni?
–Translatiivin pääte on -ksiHQQHQSRVVHVVLLYLVXIÀNVLDkse-), joka lisätään

yksikössä genetiivivartaloon ja monikossa monikkovartaloon.
–kpt-vaihtelut: vokaaliloppuisilla nomineilla on translatiivissa heikko aste

sekä yksikössä että monikossa, -e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla
on translatiivissa vahva aste sekä yksikössä että monikossa.
pappi : papi/n : papi/ksi : pappe/j/a : pape/i/ksi

lääke : lääkkee/n : lääkkee/ksi : lääkke/i/tä : lääkke/i/ksi
rikas : rikkaa/n : rikkaa/ksi : rikka/i/ta : rikka/i/ksi
–Translatiivi ilmaisee yleensä asemaa, tehtävää tai tilaa, johon joku siirtyy,
tai muutoksen tai liikkeen päätepistettä.
Pekka tuli isä/ksi viime yönä.

Meidän Kaisa aikoo insinööri/ksi.
He luulivat minua islantilaise/ksi.
Ville haluaa sotilaa/ksi.
Hänen nimensä on Matti, mutta häntä sanotaan “Masa/ksi”.
Mi/ksi sinä sanoit minua?
Lauri tuli surullise/ksi.

Olot muuttuivat jälleen normaale/i/ksi.
Hän tuli aivan punaise/ksi.
Kun seisoo kauan, jalat käyvät kanke/i/ksi.
Juo lasisi tyhjä/ksi!
Sinun tukkasi on kasvanut pitkä/ksi.
Minä kirjoitan siellä kirjani valmii/ksi.
89
–Translatiivia käytetään myös ajanilmauksissa.
Tämä tehtävä on maanantai/ksi.

Minun täytyy mennä sairaalaan kello kolme/ksi.
Tule kotiin joulu/ksi!
Perhe muutti Ranskaan vuode/ksi.
Linnut muuttavat talve/ksi etelään.
Tule meille ensi yö/ksi!
Me menemme maalle viikonlopu/ksi.
Onko meillä mitään tekemistä illa/ksi?
Kilpailu siirretään huomise/ksi.
–Translatiivi voi ilmaista myös tarkoitusta.
Minä teen tämän sinun parhaa/kse/si.

Hän tarkoitti sen kohteliaisuude/ksi.
Mieheni antoi tämän kaulakorun minulle häälahja/ksi.
–Jos pääsana on translatiivissa, myös mahdollinen adjektiivi, pronomini

tai numeraali sen edellä on translatiivissa.
Häntä kutsuttiin ”lentävä/ksi suomalaise/ksi”.

Anteeksi, minä luulin sinua erää/ksi toise/ksi ihmise/ksi.
On vaikea kuvitella häntä enää si/ksi sama/ksi miehe/ksi.
Minä poistuin vain kahde/ksi tunni/ksi.
Mitkä harjoitukset olivat tä/ksi päivä/ksi?
ERIKOISTAPAUKSIA
Sano se suomeksi!
Mitä ”minä olen” on englanniksi?
Nyt me juomme maljan Mannerheimin kunniaksi.
Onneksi hän tuli!
Ilokseni minä voin kertoa, että hän on parantanut tapansa.
Minä tein sen huvikseni.
Hän jäi viimeiseksi.
Oulu on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki.
Aluksi me voimme kaikki esitellä itsemme.
Lopuksi minä haluaisin kiittää teitä kaikesta.
Liisa tuli raskaaksi.
Hänestä ei ole johtajaksi.
Pekasta ei ole opettajaksi.
90
–Translatiivia käytetään myös muutamissa postpositioissa.
Jänis juoksi puun taa/kse.

Tule minun luo/kse/ni!
Hän tulee joulun aja/ksi kotiin.
Minkä vuo/ksi sinä itket?
Jussi kertoo itsestänsä

Henkilöt: Jussi, Marja
Jussi ja Marja ovat syömässä eräässä ravintolassa. Marja on kertonut Jussille elä-
mästään. Sitten hän ehdotti, että he keskustelisivat Jussista.
JUSSI: Mitä? Minusta?

MARJA: Niin, sinusta. Kerro sinä jotakin itsestäsi.
JUSSI: Mitä näin tavallisesta kaverista voisi kertoa?
MARJA: Kerro nyt jotakin!
JUSSI: No, minä synnyin voittajaksi ja...
MARJA: Ole nyt tosissasi!
JUSSI: Mitäs minä sitten kertoisin?
MARJA: Millainen lapsuus sinulla oli?
JUSSI: Ihan tavallinen.
MARJA: Tuo ei riitä vastaukseksi. Millaisia leikkejä sinä leikit?
JUSSI: Minä leikin autoilla ja hevosilla. Ja kerran minä löysin varastosta
maalipurkin ja maalasin kasvoni vihreiksi. Kun äiti näki minut, hän
pelästyi melkein kuoliaaksi.
MARJA: Miksi sinä halusit tulla, kun kasvaisit isoksi?
JUSSI: Aluksi minä halusin tulla maanviljelijäksi. Minun isoisäni oli nimittäin
maanviljelijä. Sitten minä kai halusin tulla salaiseksi agentiksi.
MARJA: Agentiksi? Jonkinlaiseksi James Bondiksiko?
JUSSI: Esimerkiksi. Ja kyllä minä joskus kuvittelin itseni myös
avaruuslentäjäksi.
MARJA: No, olitko sinä hyvä koulussa?
JUSSI: Keskinkertainen. Voi kai sanoa, että hyvä pojaksi.
MARJA: Mitä sinä teit koulun kesälomien aikana?
JUSSI: Lapsena minä menin joka kesä maalle muutamaksi viikoksi tai ehkä
jopa kuukaudeksi. Siis isoisän ja isoäidin luokse. Siellä minä opin
tuntemaan kaikki tavalliset kotieläimet. Kauan aikaa minä todella
luulin hevosta lehmän aviomieheksi.
MARJA: Hah hah. Mutta oletko sinä sitten koskaan ollut oikeissa kesätöissä?
91
JUSSI: Kesätöihin minä menin vasta 17-vuotiaana. Silloin minä pääsin

maalariksi rakennustyömaalle. Sen jälkeen minä olenkin ollut kaikki
kesät rakennuksilla.
MARJA: Ja sinä opiskelet filosofiaa. Miksi sinä nyt aiot? Ei kai filosofian
opiskelijasta voi tulla maalaria tai agenttia?
JUSSI: Minä opiskelenkin ilokseni enkä mitään ammattia varten. Ja ei kai
ajatteleminen ole haitaksi agentille tai maalarillekaan.
MARJA: Nyt sinä aloit filosofiseksi! Mutta kuinka monta vuotta sinun täytyy
vielä opiskella? Vai joko sinä valmistut ensi kevääksi?
JUSSI: Älä naurata! Oppi on pitkä, elämä lyhyt. Minulla riittää kyllä kursseja
vielä moneksi vuodeksi.
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1

MALLI: Liisasta tuli lääkäri. > Liisa valmistui lääkäriksi.
1. Matista tuli opettaja.

2. Kallesta tuli sairaanhoitaja.
3. Villestä tuli kokki.
4. Tiinasta tuli poliisi.
5. Pirkosta tuli pappi.
6. Pekasta tuli sihteeri.
7. Leilasta tuli insinööri.
8. Eskosta tuli kampaaja.
HARJOITUS 2

MALLI: Syksyllä lehdet ovat keltaisia. > Syksyllä lehdet muuttuvat keltaisiksi.
1. Talvella tiet ovat jäisiä.

2. Kesällä suomalaiset ovat aivan toisia ihmisiä.
3. Loppusyksyllä päivät ovat lyhyitä.
4. Keväällä päivät ovat taas pitempiä.
5. Pimeässä tututkin paikat ovat pelottavia.
6. Miksi kaikki ongelmat ovat aina vain vaikeampia ja vaikeampia?
7. Monet miehet ovat häiden jälkeen aivan erilaisia.
8. Eläkkeellä kaikki päivät ovat hyvin samanlaisia.
92
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen translatiivilla.
1. Taikuri muutti liinan ____________________________________ (lintu).

2. Penttiä sanotaan aina vain ________________________________ (“Pena”).
3. Kenet valitaan tänä vuonna Miss ___________________________ (Suomi)?
4. Milloin hän pääsi ___________________________________ (vapaa)?
5. Sinä sovit hyvin ____________________________________ (joulupukki).
6. _______________________________ (Minkävärinen) te maalaatte talonne?
7. Me saamme työn pian ___________________________________ (valmis).
8. Kenethän me voisimme saada _________________________ (lapsenvahti)?
9. He luulivat minua ___________________________________ (professori).
10. Tuleeko sinulla aika ___________________________________ (pitkä)?
11. Mitä sinä söit ______________________________________ (aamiainen)?
12. Noita muutti kerran prinssin __________________________ (sammakko).
13. Kun prinsessa suuteli sammakkoa, se muuttui jälleen _________________
(prinssi).
14. Hyvä haltijatar muutti kurpitsan ___________________________ (vaunut)
ja hiiret ________________________________ (hevoset).
15. Hän kuvittelee itsensä __________________________________ (johtaja).
HARJOITUS 4
Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen essiivillä (esim. poliisina) tai

translatiivilla (esim. poliisiksi).
1. Ville opiskelee ___________________________ (lakimies).

2. Kuinka kauan sinä olet ollut _____________________________ (tarjoilija)?
3. Hän on ollut ennekin tämän sairaalan _______________________ (potilas).
4. Kuka teillä oli ___________________________ (opas)?
5. Susanna aikoo _________________________ (kirjailija).
6. Kenethän me saisimme tänä vuonna ____________________ (joulupukki)?
7. Kallesta ei ole näin ison talon ______________________________ (isäntä).
8. Oliko Pirkko _____________________________ (pappi) teidän häissänne?
9. Hänet valittiin ___________________________ (presidentti) vuonna 1956.
10. Sakari pääsi ________________________________________ (näyttelijä)
kaupunginteatteriin.
11. Pidätkö sinä häntä _____________________________________ (laiska)?
12. Luuletko sinä minua ___________________________________ (tyhmä)?
13. Onpa hän muttunut ____________________________________ (itsekäs).
14. Maija tuli hyvin _____________________________________ (vuíhainen).
15. Heidän talonsa oli _____________________________________ (pimeä).
93
HARJOITUS 5

MALLI: Pekka on kotona jouluna. > Pekka tulee kotiin jouluksi.
1. Jussi on kotona juhannuksena.

2. Hän on meillä ensi yönä.
3. Hän on täällä viideltä.
4. Hän on täällä vain tänä iltana.
5. Hän on täällä viikonloppuna.
6. Paketti on siellä huomenna.
SANASTO
agentti agent
ÀORVRÀQHQ SKLORVRSKLFDO
haitta disadvantage, harm
haltijatar fairy
jäinen icy
kankea stiff, rigid
keskin/kertainen medium, moderate
kohteliaisuus politeness, compliment
kokki cook
kurpitsa gourd
OHQWlMl Á\HUSLORW
maalari painter
maali paint
malja bowl
noita magician, sorcerer, witch
olo existence, state of things
pelottava frightening
salainen secret
taikuri magician, wizard
varasto store(house)
voittaja winner
kiittää to thank
pelästyä to get frightened
YDOPLVWXD WREHFRPHTXDOLÀHGWDNHRQH·VGHJUHH
hah hah hahah

kuoliaaksi to death
nimittäin namely
(olla) tosissa/an (to be) serious
94
KAPPALE 9
1. INFINITIIVIN TRANSLATIIVI
Minä olen täällä oppia/kse/ni suomea.
Minä soitin vain sanoa/kse/ni, että minä rakastan sinua.
Me tulimme luoksesi pyytää/kse/mme anteeksi.
Hän meni työhön ansaita/kse/en rahaa.
²LQÀQLWLLYLQWUDQVODWLLYLDYRLGDDQNl\WWllNXQLOPDLVWDDQWDUNRLWXVWD
mitä varten jotakin tehdään.
²LQÀQLWLLYLQWUDQVODWLLYLQMlOMHVVlRQDLQDSRVVHVVLLYLVXIÀNVLMRWHQ
translatiivin pääte on -kse-.
–kptYDLKWHOXWLQÀQLWLLYLQWUDQVODWLLYLVVDRQDLQDVDPDDVWHNXLQ
perusmuodossa eli vahva aste verbityypissä 2 ja heikko aste
verbityypeissä 3a, 4a ja 4c.
1) saa/da : saa/da/kse/n 4a) halu/ta : halu/ta/kse/ni

2) puhu/a : puhu/a/kse/ni paka/ta : paka/ta/kse/ni
otta/a : otta/a/kse/ni 4b) tarvi/ta : tarvi/ta/kse/ni
3a) tul/la : tul/la/kse/ni 4c) vanhe/ta : vanhe/ta/kse/ni
ajatel/la : ajatel/la/kse/ni vaie/ta : vaie/ta/kse/ni
3b nous/ta : nous/ta/kse/ni
ESIMERKKEJÄ
Minä avasin radion kuunnellakseni uutiset.

Minä osallistun kilpailuun voittaakseni.
Hän tuli tänne vain kiusatakseen minua.
Me syömme elääksemme emmekä elä syödäksemme.
He lähtivät matkalle saadakseen olla rauhassa.
²LQÀQLWLLYLQWUDQVODWLLYLDNl\WHWllQP\|VVHOODLVWHQYHUELHQNXLQtietää ja
muistaa kanssa korvaamassa sivulausetta.
Tietääkseni hän on englantilainen. (Vrt. Sikäli kuin minä tiedän...)

Muistaakseni se tapahtui maanantaina. (Vrt. Jos muistan oikein...)
Käsittääkseni hän on oikeassa. (Vrt. Sikäli kuin minä käsitän...)
Ymmärtääkseni tässä on jokin virhe. (Vrt. Jos minä ymmärrän oikein...)
95
WC ja metsäkirkko
Kerran vanhoina aikoina muuan englantilainen nainen, joka aikoi viettää kesälo-
mansa Suomessa, kirjoitti kirjeen erään pienen itäsuomalaisen kylän kansakoulun
opettajalle ja pyysi tätä järjestämään hänelle asunnon. Nainen kirjoitti: ”Tulen
lomalle maahanne levätäkseni ja rentoutuakseni ja voidakseni tutustua kaunii-
seen luontoonne, ja toivon siis, että asuntoni olisi rauhallisella paikalla ja että sen
ympäristö olisi viihtyisä. Asunnon ei tarvitse olla suuri.” Pian posti toikin sitten
vastauskirjeen, jossa opettaja kertoi, että hän oli löytänyt juuri naiselle sopivan
mökin. Nainen ilahtui kovasti tiedosta, mutta myöhemmin hän alkoi miettiä, oli-
kohan mökissä WC:tä, ja hän kirjoitti opettajalle uuden kirjeen tiedustellakseen
asiaa. Opettaja, jonka englannin kielen taidossa oli pieniä puutteita, ei ollut kos-
kaan kuullut tai nähnyt lyhennettä WC, ja niinpä hän näytti kirjeen kylän papille.
Pappi luki kirjeen yhä uudestaan ja uudestaan mutta ei keksinyt lyhenteen merki-
tystä. Kun opettaja tiesi kuitenkin kertoa, että nainen oli yli viisikymmentä vuotta
vanha, pappi ajatteli, että tämä oli varmasti uskovainen ihminen, joka haluaisi
kuulla, missä Wood Church eli Metsäkirkko sijaitsee. Ja koska kylässä todellakin
oli tuollainen metsän ympäröimä pieni kirkko, pappi kirjoitti ylpeänä vastauksen
englantilaisnaiselle:
Arvoisa Neiti!
Kysymänne WC on noin viiden kilometrin päässä mökistä, jossa Te tu-
lette asumaan. Se sijaitsee havumetsässä ja se pidetään auki joka tiistai ja
perjantai. Tämä on Teille ehkä pieni pettymys, jos Te olette suunnitellut
päivittäisiä käyntejä, mutta ilokseni voin kertoa Teille, että monet ottavat
sinne eväskorin mukaansa ja viettävät siellä koko päivän saadakseen naut-
tia kauniista näköalasta. Vaikka paikalle tulee varsinkin keskikesällä aina
paljon ihmisiä, tilaa riittää uskoakseni kaikille, sillä siellä on kuusikym-
mentä istumapaikkaa, ja jos ne ovat varattuja, Te voitte varmasti löytää
vielä seisomapaikan. WC:n avaamisen merkiksi soitetaan kelloa kymme-
nen minuuttia ennen kuin ovet aukaistaan. Perjantaisin siellä voi kuulla
urkumusiikkia. Akustiikka on hyvä ja pienikin ääni kuuluu joka nurkkaan.
Ollakseni rehellinen minun täytyy vielä tunnustaa, että vaimollani ja mi-
nulla ei ole ollut mahdollisuutta käydä siellä kahteen viikkoon, mikä tuot-
taa meille suurta tuskaa.
Matkatoimiston julkaisusta
(Muokannut HK)
96
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Käytä 1. infinitiivin translatiivia mallin mukaan.

MALLI: Minä tulin tänne, jotta minä oppisin suomea.
> Minä tulin tänne oppiakseni suomea.
1. Minä tulin tänne, jotta minä tutustuisin uusiin ihmisiin.

2. Hän osti auton, jotta hän voisi käydä sillä työssä.
3. Pekka juo, jotta hän unohtaisi surunsa.
4. Minä teen tätä, jotta minä ansaitsisin rahaa.
5. Minä en opiskele ahkerasti, jotta minä menestyisin tentissä vaan jotta minä
osaisin tätä kieltä.
6. Me menemme lähemmäksi, jotta me kuulisimme paremmin.
7. Minä lähden tapaamaan häntä, jotta minä saisin keskustella hänen kanssaan
tästä asiasta.
8. He vaihtoivat paikkaa, jotta he näkisivät paremmin.
9. Meidän täytyy mennä aikaisin nukkumaan, jotta me jaksaisimme nousta
aikaisin ylös.
10. Mitä minun pitäisi tehdä, jotta minä häiritsisin sinua mahdollisimman vähän?
HARJOITUS 2

MALLI: Minä tulin tänne oppimaan suomea.
> Minä tulin tänne oppiakseni suomea.
1. Minä tulin tänne juomaan pullon olutta.

2. Me menimme Ouluun tapaamaan ystäviämme.
3. Minä jäin kotiin lukemaan tenttiä varten.
4. Me tulimme tänne auttamaan sinua.
5. Minä menin kirjastoon kuuntelemaan levyjä.
6. He lähtivät ulos saamaan raikasta ilmaa.
7. Jussi matkusti USA:han oppimaan englantia.
8. Tulitteko te tänne kiusaamaan minua?
9. Hän meni pöydän luokse kaatamaan lisää kahvia vieraille.
10. Me menimme pankkiin vaihtamaan rahaa.
11. He tulivat tänne vain neuvomaan meitä.
12. Minä tulin tänne tekemään työtä.
97
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet käyttämällä suluissa annetun verbin 3. infinitiiviä (esim.

puhumassa, puhumasta, puhumaan) tai 1. infinitiivin translatiivia (esim.
puhuakseni). Joissakin lauseissa molemmat ovat mahdollisia.
1. Mihin Kaisa meni? ______________________________________

(Hiihtää)
2. Hän on hiihtokoulussa ____________________________________
(oppia) laskettelemaan.
3. Missä Matti on? ____________________________________ (Levätä)
4. Hän meni yläkertaan ______________________________________
(levätä) vähän.
5. Mistä sinä tulet? ____________________________________ (Uida)
6a. Miksi sinä käyt __________________________________ (uida)?
6b. _____________________________________ (Hoitaa) terveyttäni.
7. _____________________________________ (Tietää) uiminen on
tehokasta liikuntaa.
8. _____________________________________ (Käsittää) kaikista
tehokkainta ja monipuolisinta liikuntaa on hiihtäminen.
98
SANASTO
akustiikka acoustics
arvoisa honoured
eväs box lunch
havu needle (of conifer)
istuma/paikka seat
julkaisu publication
käynti visit
liikunta physical exercise
lyhenne abbreviation
merkitys meaning
nurkka corner
näkö/ala view
pettymys disappointment
SXXWH ODFNGHÀFLHQF\
päivittäinen daily
raikas fresh
seisoma/paikka standing-place
tehokas efective
tila room, space
tuska pain
urut organ
uskovainen religious, believer
varattu taken, reserved
viihtyisä cosy
ilahtua to be delighted
käsittää to comprehend, comprise
lasketella to ski downhill
menestyä to succeed
osallistua to participate
tiedustella to inquire, ask
tunnustaa to confess, profess
ympäröidä to surround
muuan a, one, a certain

päässä at a distance of
sikäli in that
uudestaan anew, again
varsinkin especially
yhä still
99
KAPPALE 10
JÄRJESTYSNUMEROT
Suomen itsenäisyyspäivä on kuude/s joulukuuta.
Hän on tavattavissa vasta tämän kuun viide/nne/n/toista päivän jälkeen.
Vuokra täytyy maksaa ennen kuukauden viide/t/tä päivää.
Minä olen lomalla kesäkuun viide/nne/stä/toista päivästä heinäkuun
kymmene/nte/en päivään.
Johtaja palaa ensi kuun kahdeksa/nte/na päivänä (TAI: kahdeksa/s päivä).
Hän todella pelkää kuukausien kolma/ns/i/a/toista päiviä.
–Järjestysnumerot taipuvat eri sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
–Järjestysnumeron pääte, joka lisätään perusnumeron vartaloon, on
a) perusmuodossa -s kuude/s,
b) yksikön partitiivissa -t- kuude/t/ta,
c) muissa yksikön sijoissa
ja monikon nominatiivissa -nte- : -nne- kuude/nte/na,
kuude/nne/n,
kuude/nne/t,
d) muissa monikon sijoissa -ns/i- kuude/ns/i/a.
TEEMAMUODOT: kuude/s, kuude/t/ta, kuude/nne/n, kuude/ns/i/a
–Kirjoituksessa perusmuodossa oleva järjestysnumero voidaan merkitä

pisteellä.
Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta. (TAI: ...6:s joulukuuta.)

Hän on syntynyt tammikuun 17. päivä. (TAI: ...tammikuun 17:s päivä.)
–Yhdysnumeroissa kaikki osat taipuvat (paitsi -toista ei taivu).
Hän tuli kilpailussa

kahde/nne/ksi/kymmene/nne/ksi/seitsemä/nne/ksi.
Minä pääsin vasta kolma/nne/lle/kymmene/nne/lle/viide/nne/lle
varasijalle.
Veikko Kankkonen hyppäsi viide/nne/ksi/toista.
100
–Kun kirjoituksessa käytetään numeroa muussa kuin perusmuodossa,

merkitään sen jälkeen järjestysnumeron pääte ja sijapääte.
Hän tuli kilpailussa 27:nne/ksi.

Veikko Kankkonen hyppäsi 15:nne/ksi.
–Jos järjestysnumeroa seuraa substantiivi, ei numerolla merkittyyn

järjestysnumeroon lisätä päätettä vaan ainoastaan piste. Kun lause
luetaan ääneen, pääte kuitenkin lausutaan.
Minä pääsin vasta 35. varasija/lle.

Kokous siirrettiin ensi kuun 7. päivä/ksi.
Kurssi alkaa helmikuun 8. päivä/nä.
–Päiväys voidaan merkitä eri tavoin.
Tampere(ella) 12.2.2008
Tampereella 12. helmikuuta (vuonna) 2008
Tampereella helmikuun 12. päivä (vuonna) 2008
–Järjestysnumerot ensimmäinen, toinen ja kolmas ovat epäsäännölliset.
Minä olen täällä ensimmäis/tä kertaa.

Suomi tuli kilpailussa toise/ksi.
Sinä kysyt samaa asiaa jo kolma/t/ta kertaa.
–Roomalaiset numerot tarkoittavat yleensä järjestysnumeroita.
Kustaa III
XIV talviolympialaiset
VI luku
–Järjestysnumeroita käytetään myös murtoluvuissa.
1/3 = (yksi) kolmasosa

2/3 = kaksi kolmasosaa (TAI: kaksi kolmatta osaa)
3/4 = kolme neljäsosaa (TAI: kolme neljättä osaa)
2/27 = kaksi kahdeskymmenesseitsemäsosaa
(TAI: kaksi kahdettakymmenettäseitsemättä osaa)
101
Tsaarit Suomen-vierailuilla
Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjän valtakunnan autonomiseksi osaksi vuonna
1809, Venäjän tsaarista tuli Suomen suuriruhtinas. Seuraavien reilun sadan vuo-
den aikana Suomen uuden emämaan hallitsijat vierailivat monia kertoja uudessa
suuriruhtinaskunnassaan. Yhteensä tsaarit tekivät niinkin monta kuin 81 vierailua
Suomeen. Vajaa puolet niistä oli virallisia käyntejä ja hieman yli puolet epäviralli-
sia lomamatkoja.
Aleksanteri I saapui Suomeen heti vuoden 1809 maaliskuussa avaamaan
Porvoon valtiopäivät. Samalla matkalla hän kävi myös mm. Hämeenlinnassa ja
Mäntsälässä. Toisen Suomen-matkansa Aleksanteri I teki jo saman vuoden hei-
näkuussa, jolloin hän kävi Loviisassa, Porvoossa ja Helsingissä sekä jälleen Mänt-
sälässä. Kolmannella Suomen-matkallaan vuonna 1812 Aleksanteri I kävi mm.
Turussa. Vuonna 1819 hän teki yli kolmiviikkoisen kiertomatkan eri puolille Suo-
mea. Tuolla neljännellä ja samalla viimeisellä Suomen-vierailullaan hän kävi myös
maan pohjoisosissa aina Oulussa ja Torniossa saakka.
Nikolai I kävi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1820, kun hän oli vielä
kruununperijä. Hallitsijana hän teki kolme Suomen-vierailua. Hänen matkojensa
kohteina olivat etupäässä Porvoo, Helsinki ja Hamina.
Aleksanteri II vieraili Suomessa neljästi kruununperijänä ja kahdeksan kertaa
hallitsijana. Hän pyrki tutustumaan suuriruhtinaskuntaansa laajemmin kuin edel-
täjänsä, ja hän kävikin matkoillaan myös mm. Tampereella ja Lappeenrannassa.
Neljännellä ja viidennellä hallitsijana tekemällään Suomen-matkalla Aleksanteri II
kävi maassa kuitenkin ainoastaan karhujahdissa.
Aleksanteri III teki ensin kruununperijänä ja sen jälkeen hallitsijana Suomeen
kymmenen virallista vierailua ja kaksikymmentäyksi lomamatkaa. Vierailupäiviä
matkoista tuli yhteensä 260. Lomamatkoista useat suuntautuivat Suomenlahden
sekä Turun ja Ahvenanmaan saaristoon.
Nikolai II kävi kruununperijänä ja hallitsijana Suomessa seitsemän kertaa vi-
rallisella vierailulla ja peräti kaksikymmentäkolme kertaa lomalla. Matkoillaan hän
vietti Suomessa yhteensä 366 päivää eli siis yli vuoden. Hän ei tehnyt isänsä Alek-
santeri III:n tavoin pitkiä saaristoristeilyjä, vaan tavallisesti hänelle riitti lyhyt mat-
ka Virolahden suojaisaan saaristoon, jonne pääsi Pietarista muutamassa tunnissa.
Virolahti ei ollut Nikolai II:lle kuitenkaan pelkkä lomapaikka, sillä hän otti siellä
vastaan myös ministereitään. Lisäksi Virolahti oli valtiovierailujen näyttämönä,
kun Nikolai II tapasi siellä Saksan keisarin Wilhelm II:n vuonna 1909 ja Ruotsin
kuninkaan Kustaa V:n vuonna 1912.
Viimeiseksi Venäjän tsaarin Suomen-vierailuksi jäi Nikolai II:n käynti Hel-
singissä vuoden 1915 maaliskuussa. Matka kesti enää vain yhden päivän. Kahta
vuotta myöhemmin Nikolai II allekirjoitti manifestin, jolla hän luopui kruunus-
taan.
Lähde: Tuomi-Nikula, Jorma ja Päivi. Keisarit kesälomalla Suomessa. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä,
2002.
102
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Lue lauseet ääneen.
Tehdyssä mielipidetutkimuksessa eli gallupissa

a) vain joka 5. henkilö vastasi kysymyksiin.
b) joka 3. vastaajan koti oli Etelä-Suomessa.
c) politiikka kiinnosti joka 7. vastaajaa.
d) joka 4. vastaajalla oli ikää yli 40 vuotta.
e) vihreitä kannatti joka 12. vastaaja.
f) sosiaalidemokraatit saivat kannatusta joka 4. vastaajalta.
g) joka 5. vastaajan mielestä presidentiksi pitäisi valita nainen.
HARJOITUS 2
Lue ääneen alla olevat lauseet.
1. Hän asuu 13. kerroksessa.

2. Hän muutti 17. kerrokseen.
3. Hän putosi 27. kerroksesta.
4. Hän on 33. kerroksen asukas.
5. Hänen syntymäpäivänsä on 12. päivä.
6. Hän saapui todella 11. hetkellä.
7. Hän tuli kilpailuissa 115:nneksi.
8. Hän juoksi Helsingin-maratonilla 146:nneksi.
9. Hän oli vasta 174. sijalla.
10. Hän onnistui vasta 3. yrityksellänsä.
11. Hän on minun 5. aviomieheni.
12. Hän kuoli joulukuun 18. päivä.
HARJOITUS 3
Lue päiväykset ääneen.

ESIM: Viides yhdettätoista tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäkaksi.
a) 1.1.1947 d) 14.12.2008 g) 31.3.1743 j) 29.2.1996

b) 2.2.1948 e) 11.11.1919 h) 21.11.1891 k) 29.2.2100
c) 15.6.2010 f) 28.9.1985 i) 7.7.1900 l) 5.4.1901
103
HARJOITUS 4
Sinä olet hiihtokilpailussa ja ohitat toisena hiihtäneen kilpailijan. Kuinka

monentena sinä hiihdät nyt?
HARJOITUS 5
Täydennä teksti järjestysnumeroiden 1. – 10. oikeilla muodoilla.
KYMMENEN PRESIDENTTIÄ
Vuonna 1919 Suomi sai _______________________________ presidenttinsä,

kun maan päämieheksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919–25). Nuoren tasavallan
___________________________ presidentiksi nousi Lauri Kristian Relander
(1925 – 31), jota kutsuttiin myös “aurinkopresidentiksi” ja “Reissu-Lasseksi”.
___________________________ presidentistä P. E. Svinhufvudista (1931–37)
käytettiin puolestaan nimeä “Ukko-Pekka”, jonka jotkut muuttivat sitten kyllä
myös “Akka-Pekaksi”. ________________________ presidentin Kyösti Kallion
(1937–40) kausi jäi vain alle neljän vuoden pituiseksi, kun hän joutui huonon ter-
veytensä takia jättämään tehtävänsä. ______________________________ pre-
sidentistä Risto Rytistä (1940–44) sanottiin, että hänellä oli paitsi terävä äly myös
lähes rajaton tietomäärä. _____________________________ presidentiksi tuli
itse C. G. E. Mannerheim (1944–46). ________________________ president-
ti oli J. K. Paasikivi (1946–56). Sitten alkoikin __________________________
presidentin Urho Kekkosen (1956–81) yli 25 vuotta jatkunut aika.
________________________ presidenttinä oli Mauno Koivisto (1982–94).
_________________________________ presidentikseen suomalaiset valitsivat
Martti Ahtisaaren (1994–2000).
HARJOITUS 6
Vastaa kysymyksiin.
1. Ketä Ranskan kuningasta kutsuttiin ”Aurinkokuninkaaksi”?

2. Kenellä Englannin kuninkaalla oli kuusi vaimoa?
3. Kenen tsaarin patsas on Helsingin Senaatintorilla?
4. Monesko presidentti Suomella on nyt?
5. Kuinka mones itsenäisyyspäivä Suomella on tänä vuonna?
6. Monennetko olympialaiset Helsingin kisat olivat?
104
SANASTO
autonominen autonomous pyrkiä to strive, try,

edeltäjä predecessor endeavour
gallup Gallup poll suuntautua to be directed,
hallitsija ruler, sovereign turn
hiihto skiing
jahti hunting HWXSllVVl PDLQO\FKLHÁ\
kannatus support hieman a little, a bit
keisari emperor tavattavissa in, available
kierto/matka round trip
kohde target, goal
kolmi/viikkoinen lasting three weeks
laaja extensive, large
lähistö vicinity, neighbourhood
manifesti manifesto
maraton Marathon
(kuinka) mones which (in order)
niminen by the name of, called
näyttämö stage, scene
onki rod and line
patsas statue
pelkkä mere, nothing but
perijä inheritot, inheritrix, heir
pituinen in lenght
rajaton unlimited
reissu trip
risteily cruise
saaristo archipelago, skerries
sija case, place, room
suojaisa sheltered
suuri/ryhtinas Grand Duke
tsaari Tsar
tutkimus study, research
vajaa short, not full
valtio/päivät parliament, parliamentary session
vara/sija reserve, place in a reserve list
vastaaja respondent
vierailu visit, stay
äly wit, intelligence
ainoastaan only, merely, solely, just

kannattaa to support
luopua to give up, abandon; to desist
105
KAPPALE 11
PASSIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI
Se on hyvin kunnioite/tta/va yritys.
Se olisi hyvin toivo/tta/va ratkaisu.
Talossa on vain yksi lämmite/ttä/vä huone.
Tämä on todella valite/tta/va virhe.
Esite/tty ajatus ei ollut lainkaan huono.
Ele/tty elämä ei palaa koskaan.
Hänelle lähete/tty kirje katosi matkalla.
Kurssilla jae/ttu materiaali oli hyvin monipuolista.
–Myös passiivin 1. ja 2. partisiippia voidaan käyttää lauseessa samalla

tavalla kuin adjektiivia. Partisiipit myös taipuvat eri sijamuodoissa.
punainen talo : punaise/ssa talo/ssa

pure/tta/va talo : pure/tta/va/ssa talo/ssa
pure/ttu talo : pure/tu/ssa talo/ssa
1) Passiivin 1. partisiippi
Onko tämä syö/tä/vä sieni?
Onko sinulla tarvi/tta/va määrä rahaa?
Tässä on maanantaiksi teh/tä/vä harjoitus.
Ohjelmassa haastatel/ta/va henkilö on hyvin kuuluisa.
Seuraavaksi käsitel/tä/vä asia ei ole vaikea.
–Passiivin 1. partisiippi saa eri yhteyksissä erilaisia merkityksiä.

Esimerkiksi ilmauksen luettava kirja merkitys voi olla
a) kirja, joka täytyy (tai täytyi) lukea,

b) kirja, joka voidaan lukea (nautinnolla),
c) kirja, joka (tai jota) luetaan, tai
d) kirja, joka (tai jota) tullaan lukemaan.
Tämä on tenttiin lue/tta/va kirja.

Tämä on aivan lue/tta/va kirja.
Onko tämä se kurssilla lue/tta/va kirja?
Seuraavaksi lue/tta/va kirja on Viisi pientä palosotilasta.
106
–Passiivin 1. partisiippi voidaan yleensä korvata preesensissä olevalla joka-

lauseella.
Onko tämä syö/tä/vä sieni?

> Onko tämä sieni, joka voidaan syödä?
Tässä on maanantaiksi teh/tä/vä harjoitus.
> Tässä on harjoitus, joka täytyy tehdä maanantaiksi.
–Passiivin 1. partisiipin pääte on -ta/va (-tä/vä) tai -tta/va (-ttä/vä), joka

OLVlWllQLQÀQLWLLYLYDUWDORRQ
1) saa/da : saa/ta/va
2) puhu/a : puhu/tta/va
aja/a : aje/tta/va
otta/a : ote/tta/va
3a) tul/la : tul/ta/va
ajatel/la : ajatel/ta/va
3b) nous/ta : nous/ta/va
4a) halu/ta : halu/tta/va
paka/ta : paka/tta/va
4b) tarvi/ta : tarvi/tta/va
4c) vanhe/ta : vanhe/tta/va
vaie/ta : vaie/tta/va
TEEMAMUODOT: puhu/tta/va, puhu/tta/va/a, puhu/tta/va/n,

puhu/tta/v/i/a
ESIMERKKEJÄ
Elokuva oli ihan katsottava.

Lainattavat kirjat ovat oikealla.
Käännettävässä tekstissä on noin sata sanaa.
Pöydällä on paljon maksettavia laskuja.
Nämä kirjat ovat kaikki luettavia.
107
IDIOMAATTISIA ILMAUKSIA
Haluaisitko sinä juotavaa?

Meillä ei ole mitään syötävää.
Minulla ei ole muuta sanottavaa.
Onko sinulla jotakin kysyttävää?
Meillä ei ole mitään menetettävää.
Huoneita vuokrattavana.
Virkoja haettavana.
2) Passiivin 2. partisiippi
Hyväksy/tty ehdotus sai 137 ääntä.
Pöydällä oli puoleksi syö/ty omena.
Eilen televisiossa esite/tty elokuva oli tosi huono.
Juuri vali/ttu puheenjohtaja joutui kovan arvostelun kohteeksi.
Hänellä on Pariisista oste/ttu turkki.
–Passiivin 2. partisiippi ilmaisee päättynyttä tekemistä, jonka on tehnyt

MRNXHSlPllUlLQHQHOLLQGHÀQLLWWLQHQWHNLMl
–Passiivin 2. partisiippi voidaan yleensä korvata imperfektissä olevalla

joka-lauseella.
Hyväksy/tty ehdotus sai 137 ääntä.

> Ehdotus, joka hyväksyttiin, sai 137 ääntä.
Eilen televisiossa esite/tty elokuva oli tosi huono.
> Elokuva, joka esitettiin eilen televisiossa, oli tosi huono.
–Passiivin 2. partisiipin pääte on -tu (-ty) tai -ttu (-tty), joka lisätään
108
1) saa/da : saa/tu
aja/a : aje/ttu
otta/a : ote/ttu
3a) tul/la : tul/tu
paka/ta : paka/ttu
vaie/ta : vaie/ttu
TEEMAMUODOT: puhu/ttu, puhu/ttu/a, puhu/tu/n, puhu/ttu/j/a
ESIMERKKEJÄ
Varastetut tavarat löytyivät läheisestä metsästä.

Viime kesänä televisiossa esitetyt elokuvat olivat tosi huonoja.
Puolueesta erotetut jäsenet perustivat uuden puolueen.
Irtisanotut työntekijät aloittivat lakon.
Kokouksessa käsitellyistä asioista vallitsi suuri erimielisyys.
He istuivat meille varatuille paikoille.
Rikotut pullot haittaavat pyöräilijöitä.
109
Olympiatien alku
Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa.
Vuoden 1900 kisat olivat Pariisissa ja seuraavat St. Lousissa Yhdysvalloissa. Suo-
malaisia urheilijoita oli mukana olympialaisissa ensimmäistä kertaa vuonna 1906
pidetyissä Ateenan välikisoissa. Kisat pidettiin olympialiikkeen kymmenvuotis-
juhlan kunniaksi, ja niitä ei aina lasketa virallisiksi olympialaisiksi.
Ateenan väliolympialaisiin osallistui Suomesta neljä urheilijaa. Heistä Verner
Weckman voitti painissa Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Verner Jär-
vinen puolestaan voitti viimeisenä kilpailupäivänä käydyn ns. antiikkisen kiekon-
heittokilpailun, jossa kiekkoa piti heittää ilman vauhtia.
Suomi hyväksyttiin vuonna 1896 perustetun Kansainvälisen Olympiakomite-
an (KOK) jäseneksi vuonna 1907, vaikka se ei ollut vielä itsenäinen valtio. Vuon-
na 1908 Lontoossa järjestettyihin kisoihin Suomesta lähti 73 urheilijaa. Mitaleita
niistä tuli kuitenkin vain viisi. Ainoan kultamitalin toi painija Verner Weckman,
joka voitti siis jo toisen olympiakultansa.
Vuoden 1912 olympialaiset pidettiin Tukholmassa. Lontoon heikkoon tulok-
seen pettyneinä Suomessa päätettiin valmistautua maan länsinaapurissa järjestet-
täviin kisoihin huolella. Tukholman olympialaisista tulikin Suomelle suuri menes-
tys, sillä se sai kisoista yhteensä 27 mitalia. Yleisurheilun mitalitilastossa Suomi oli
toisena heti Yhdysvaltain jälkeen ja kaikkien lajien mitalitilastossakin neljäntenä.
Suurin suomalaistähti oli Hannes Kolehmainen, joka voitti kultaa 10 000 ja 5000
metrin juoksussa sekä vielä maastojuoksussa. Samalla kertaa juostussa maasto-
juoksun joukkuekilpailussa Suomi ja Kolehmainen voittivat hopeaa.
Berliinille myönnettyjä vuoden 1916 olympiakisoja ei lopulta pidetty lainkaan.
Vuonna 1920 Belgian Antwerpenissa käydyt olympialaiset olivat ensimmäiset ki-
sat, joissa Suomi oli mukana itsenäisenä valtiona. Menestys oli jälleen komea.
Mitaleita tuli yhteensä 35, joista viisitoista oli kultaista. Maa oli jälleen kaikkien
lajien mitalitilastossa neljäntenä ja yleisurheilussa toisena. Hannes Kolehmainen
sai kisojen maratonjuoksussa neljännen olympiakultansa. Suomen uudeksi juok-
sukuninkaaksi nousemassa ollut Paavo Nurmi voitti Antwerpenissa kolme kulta-
mitalia ja yhden hopean.
Lähde: Arponen, Antti A.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. Werner Söderström Osakeyhtiö.
Helsinki, 1996.
110
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet passiivin 1. partisiipilla mallin mukaan.

MALLI: Työ, joka tehdään nyt, on nyt tehtävä työ .
1. Kieli, jota puhutaan nyt, on _____________________________________.

2. Ateria, joka syödään nyt, on _____________________________________.
3. Puhe, joka kuullaan nyt, on ______________________________________.
4. Laulu, joka lauletaan nyt, on _____________________________________.
5. Kokous, joka pidetään nyt, on ___________________________________.
6. Ikkuna, joka pestään nyt, on _____________________________________.
7. Lahja, joka ostetaan nyt, on _____________________________________.
8. Laina, joka otetaan nyt, on ______________________________________.
9. Viini, jota juodaan nyt, on _______________________________________.
10. Levy, jota kuunnellaan nyt, on ___________________________________.
11. Ongelma, joka ratkaistaan nyt, on ________________________________.
12. Peli, joka pelataan nyt, on ______________________________________.
HARJOITUS 2
Muuta lauseet käyttämällä passiivin 1. partisiippia mallin mukaan.

MALLI: Kuinka pitkä matka hiihdetään? > Kuinka pitkä hiihdettävä matka on?
1. Kuinka pitkä matka juostaan?

2. Kuinka pitkä matka kävellään?
3. Kuinka pitkä matka kuljetaan?
4. Kuinka pitkä matka ajetaan?
5. Kuinka paksu kirja tenttiin luetaan?
6. Kuinka vaikea asia opetellaan maanantaina?
7. Kuinka monimutkainen asia käsitellään seuraavaksi?
8. Kuinka suuri summa tarvitaan?
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin 1. partisiipilla.
1. __________________________________ (Kääntää) teksti oli hyvin vaikea.

2. Hän on hyvin _________________________________ (rakastaa) ihminen.
3. Sinä olet todella __________________________________ (luottaa) ystävä.
111
4. Seuraavaksi _____________________________ (opettaa) asia ei ole vaikea.

5. Tuo on hyvin _________________________________ (kannattaa) ehdotus.
6. Huoneistosta ______________________________ (maksaa) vuokra on aika
korkea.
7. Koko talossa on vain yksi ____________________________ (avata) ikkuna.
8. Huoneessa on vain yksi _____________________________ (lukita) kaappi.
HARJOITUS 4
Muuta lauseet käyttämällä passiivin 1. partisiipin partitiivia mallin mukaan.

MALLI: Minulla ei ole mitään, mitä kertoa. > Minulla ei ole mitään kerrottavaa.
1. Täällä ei ole mitään, mitä tehdä.

2. Tässä ei ole mitään, mitä pelätä.
3. Meillä ei ole mitään, mitä tarjota.
4. Minulla ei ole mitään, mitä hävetä.
5. Meillä kahdella ei ole mitään, mitä puhua.
6. Täällä ei ole mitään, mitä nähdä.
7. Meillä ei ole mitään, mitä salata.
8. Minulla ei ole enää mitään, mitä oppia.
9. Eikö sinulla ole mitään, mitä sanoa?
10. Tässä lehdessä ei ole mitään, mitä lukea.
11. Meillä ei ole mitään, mitä pyytää anteeksi.
12. Minulla ei ole mitään, mitä panna päälle.
HARJOITUS 5
Korvaa joka-lauseet passiivin 1. partisiipilla.

MALLI: Taulu, joka myydään seuraavaksi, on impressionistinen.
> Seuraavaksi myytävä taulu on impressionistinen.
1. Talo, joka tähän rakennetaan, tulee olemaan viisikerroksinen.

2. Talo, joka puretaan, on 1800-luvulta.
3. Palkinto, joka hänelle ojennetaan, on puhdasta kultaa.
4. Rangaistus, joka nyt annetaan, tulee Suomen joukkueelle.
5. Oleskelulupa, joka Teille myönnetään, on väliaikainen.
6. Laki, joka säädetään huomenna, tulee aiheuttamaan paljon oikeusjuttuja.
7. Eläin, joka tuodaan maahan, joutuu kolmen kuukauden karanteeniin.
8. Hallitus, joka nimitetään perjantaina, on puhdas vasemmistohallitus
112
HARJOITUS 6
Korvaa joka-lauseet passiivin 1. partisiipin oikealla muodolla.

MALLI: Mitalissa, joka hänelle annetaan, lukee ”Suurin ja kaunein”.
> Hänelle annettavassa mitalissa lukee ”Suurin ja kaunein”.
1. Esitelmässä, joka pidetään seuraavaksi, on paljon uutta tietoa.

2. Pelissä, joka pelataan tänään, ovat vastakkain Suomi ja Kanada.
3. Juhliin, jotka asian kunniaksi järjestetään, tulee monia kuuluisia ihmisiä.
4. Taloon, joka tähän rakennetaan, tulee enintään viisi kerrosta.
5. Seinät, jotka maalataan, täytyy ensin pestä.
6. Elokuva, joka tänään nähdään, kertoo Gandhista.
7. Ministerillä, joka tehtävään nimitetään, on edessään vaikeita ratkaisuja.
8. Sinfonia, joka soitetaan seuraavaksi, on suomalainen.
9. Yhdistys, joka tilaisuudessa perustetaan, aiotaan merkitä myös
yhdistysrekisteriin.
10. Kokouksesta, joka nyt lopetetaan, tuli hyvin raskas.
11. Tavaroita, joita tehtaassa valmistetaan, viedään moniin maihin.
12. Asiat, jotka kurssin lopuksi kerrataan, ovat hyvin tärkeitä.
13. Alueella, joka suojellaan, asuu paljon eläimiä.
14. Viinit, joita nyt nautitaan, ovat todella vanhoja.
15. Toivottavasti rauhasta, joka tänään solmitaan, tulee pitkä.
HARJOITUS 7
Täydennä lauseet passiivin 2. partisiipilla mallin mukaan.

MALLI: Työ, joka tehtiin silloin, on silloin tehty työ .
1. Kieli, jota puhuttiin silloin, on ___________________________________.

2. Ateria, joka syötiin silloin, on ____________________________________.
3. Puhe, joka kuultiin silloin, on ____________________________________.
4. Laulu, joka laulettiin silloin, on ___________________________________.
5. Kokous, joka pidettiin silloin, on _________________________________.
6. Ikkuna, joka pestiin silloin, on ___________________________________.
7. Lahja, joka ostettiin silloin, on ___________________________________.
8. Laina, joka otettiin silloin, on ____________________________________.
9. Viini, jota juotiin silloin, on ______________________________________.
10. Levy, jota kuunneltiin silloin, on _________________________________.
11. Ongelma, joka ratkaistiin silloin, on ______________________________.
12. Peli, joka pelattiin silloin, on ____________________________________.
113
HARJOITUS 8
Muuta lauseet käyttämällä passiivin 2. partisiippia mallin mukaan.

MALLI: Kuinka pitkä matka hiihdettiin? > Kuinka pitkä hiihdetty matka oli?
1. Kuinka pitkä matka juostiin?

2. Kuinka pitkä matka käveltiin?
3. Kuinka pitkä matka kuljettiin?
4. Kuinka pitkä matka ajettiin?
5. Kuinka paksu kirja tenttiin luettiin?
6. Kuinka vaikea asia opeteltiin maanantaina?
7. Kuinka monimutkainen asia käsiteltiin eilen?
8. Kuinka suuri summa tarvittiin?
HARJOITUS 9
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin 2. partisiipilla.
1. Meille _______________________________ (esittää) filmi oli unkarilainen.

2. Silloin tapahtui eniten ________________________________ (pelätä) asia.
3. Paikalle ________________________________ (hakea) tulkki puhui väärää
kieltä.
4. Hänellä oli ____________________________________ (vaatia) todistus.
5. Tämä on paljon _________________________________ (tutkia) ongelma.
6. Tämä on usein radiossa ______________________________ (soittaa) laulu.
7. Sinä olet aina _________________________________ (toivoa) vieras.
8. Tämä on usein _________________________________ (toistaa) fraasi.
HARJOITUS 10
Korvaa joka-lauseet passiivin 2. partisiipilla.
MALLI: Taulu, joka juuri myytiin, oli impressionistinen.
> Juuri myyty taulu oli impressionistinen.
1. Talo, joka paikalle rakennettiin, oli viisikerroksinen.

2. Talo, joka purettiin, oli 1800-luvulta.
3. Palkinto, joka hänelle ojennettiin, oli puhdasta kultaa.
4. Rangaistus, joka viimeksi annettiin, tuli Suomen joukkueelle.
5. Oleskelulupa, joka hänelle myönnettiin, oli väliaikainen.
6. Laki, joka säädettiin eilen, tulee aiheuttamaan paljon oikeusjuttuja.
7. Sota, joka silloin aloitettiin, kesti kolme vuosikymmentä.
8. Taudin toi mukanaan eläin, joka salakuljetettiin Suomeen.
9. Paperi, jota etsittiin, oli koko ajan pöydällä.
10. Virhe, joka löydettiin, ei ollut pieni.
114
HARJOITUS 11
Korvaa joka-lauseet passiivin 2. partisiipin oikealla muodolla.

MALLI: Mitalissa, joka hänelle annettiin, luki ”Suurin ja kaunein”.
> Hänelle annetussa mitalissa luki ”Suurin ja kaunein”.
1. Laukussa, joka häneltä varastettiin, ei onneksi ollut mitään arvokasta.

2. Miehellä, joka paikalla nähtiin, oli punainen tukka.
3. Viisumia, joka hänelle myönnettiin, ei tulla jatkamaan.
4. Taulussa, joka hänelle esiteltiin, ei ollut taiteilijan signeerausta.
5. Johtajasta, joka erotettiin virastaan, ei pidetty lainkaan.
6. Pelissä, joka pelattiin eilen, olivat vastakkain Suomi ja Kanada.
7. Selitystä, joka meille annettiin, ei ymmärtänyt kukaan.
8. Ministerillä, joka tehtävään nimitettiin, oli takanaan jo pitkä ura.
HARJOITUS 12
Korvaa joka-lauseet passiivin 1. tai 2. partisiipin oikealla muodolla.
1. Paperia, jota etsittiin, ei löydetty mistään.

2. Kirja, jota kurssilla käytetään, on hyvin mielenkiintoinen.
3. Asiasta, josta kokouksessa keskusteltiin, ei päästy yksimielisyyteen.
4. Ruoka, jota meille tarjottiin, oli hyvin erikoisen makuista.
5. Sillalla, joka pian ylitetään, on mielenkiintoinen historia.
6. Lompakossa, joka minulta vietiin, ei onneksi ollut paljon rahaa.
7. Yöt, jotka nukuttiin teltassa, olivat hyvin lämpimiä.
8. Neuvot, jotka minulle annettiin, eivät olleet hyviä.
HARJOITUS 13
Muuta passiivin 1. partisiippi passiivin 2. partisiipiksi mallin mukaan. Vaihda

myös verbin aikamuoto.
MALLI: Hänelle esitettävät kysymykset ovat vaikeita.
> Hänelle esitetyt kysymykset olivat vaikeita.
1. Pöydällä on paljon maksettavia laskuja.

2. Korjattavassa tekstissä on noin sata sanaa.
3. Pestävässä pyykissä on paljon värillisiä vaatteita.
4. Harjoiteltavissa lauluissa on iloinen melodia.
5. Juhliin kutsuttavat vieraat ovat hyvin kuuluisia.
6. Käsiteltävästä asiasta vallitsee suuri erimielisyys.
7. Silitettävät paidat ovat tuolilla.
8. Seuraavaksi opiskeltava asia on vaikea.
115
HARJOITUS 14
Korvaa joka-lauseet passiivin 1. tai 2. partisiipin oikealla muodolla.
1. Taulu, joka myydään seuraavaksi, on todellinen mestariteos.

2. Kokouksesta, joka huomenna järjestetään, tulee varmasti pitkä.
3. Tämä taulu esittää taloa, joka purettiin vuonna 1812.
4. Tytöllä, joka valitaan Miss Suomeksi, täytyy olla kielitaitoa.
5. Työntekijät, jotka erotettiin, saivat vielä kolmen kuukauden palkan.
6. Vastaukset, jotka meille annettiin, olivat huonoja.
7. Asiat, jotka kurssilla opiskeltiin, eivät olleet vaikeita.
8. Kirjeen, joka hänelle lähetetään, täytyy olla hyvin kohtelias.
9. Laulut, jotka lauletaan, ovat hyvin erilaisia.
10. Juhlat, jotka asian kunniaksi vietettiin, olivat hyvin iloiset.
11. Laskussa, joka minulle tuotiin, oli virhe.
12. Kirjettä, jota toivottiin ja odotettiin, ei tullut koskaan.
HARJOITUS 15
Korvaa joka-lauseet aktiivin 1. tai 2. partisiipilla (puhuva, puhunut),

passiivin 1. tai 2. partisiipilla (puhuttava, puhuttu) tai agenttipartisiipilla
(puhuma).
1. Tyttö, joka näytteli prinsessaa, oli loistava.

2. Asiakas, joka valitti asiasta, sai rahansa takaisin.
3. Taulu, joka hänen seinällään riippuu, on hieman erikoinen.
4. Matka, jonka Pekka hiihti, oli liian pitkä hänelle.
5. Ottelu, joka pelattiin Lontoossa, päättyi tasapeliin.
6. Juna, joka saapuu raiteelle kaksi, jatkaa matkaansa Turkuun.
7. Rikollinen, joka karkasi perjantaina vankilasta, saatiin kiinni tänä aamuna.
8. Laulu, jota hän lauloi, soi vieläkin korvissani.
9. Toimittaja, joka arvosteli presidenttiä, erotettiin työstään.
10. Neuvo, jota noudatettiin, ei ollut huono.
11. Kirja, jota hän luki, kertoi Suomen historiasta.
12. Viini, jota nyt nautitaan, on vuodelta 1898.
13. Palokunta, joka ehti paikalle viidessä minuutissa, ei voinut tehdä enää mitään
talon pelastamiseksi.
14. Yhtiö, jota hän edustaa, on hyvässä maineessa.
15. Vika, jota haettiin, löytyi lopulta termostaatista.
16. Mies, joka ampui hänet, tuomittiin kuolemaan.
116
HARJOITUS 16

(puhuma). Huomaa oikea sijamuoto.
1. Hän joutui korvaamaan vahingot, jotka hän aiheutti.

2. Paketissa, jonka minä avasin ensimmäisenä, oli villasukat.
3. Suomen joukkue, joka epäonnistui täydellisesti, jäi kisojen viimeiseksi.
4. Johtaja, joka erotettiin työstään, sai vielä kuuden kuukauden palkan.
5. Pääministeri kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin, jotka hänelle esitettiin.
6. Me luulimme heitä rikollisiksi, joita etsittiin ympäri maata.
7. Kurssille, joka alkaa ensi viikolla, tulee yli viisikymmentä opiskelijaa.
8. Kysymyksiin, jotka hänelle tehtiin, ei ole oikeita vastauksia.
9. Me asumme kaupungissa, joka on syntynyt kahden järven väliin.
10. Miehet, joita he auttoivat, olivat ulkomaalaisia.
11. He olivat vieraita, joita odotettiin kaikkiin juhliin.
12. Nämä ovat ne korvakorut, jotka Seppo antoi minulle.
13. Opiskelijat, jotka myöhästyivät tentistä, tulivat hylätyiksi.
14. Seuraavaksi minä esitän runon, jonka minä olen kirjoittanut itse.
15. Hän kertoi asiasta kirjeessä, jonka hän oli jättänyt keittiön pöydälle.
16. Nämä ovat asioita, jotka päätetään vasta seuraavassa kokouksessa.
17. Minä luen kirjaa, jonka Pekka lainasi minulle.
18. Uutiset, jotka minä kuulin, olivat todella yllättäviä.
19. Kirjeet, jotka hän lähetti sinulle, olivat lyhyitä.
20. Pojat, jotka isuivat minun vieressäni, olivat minun veljiäni.
HARJOITUS 17
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 1. tai 2. partisiipilla (puhuva,

puhunut), passiivin 1. tai 2. partisiipilla (puhuttava, puhuttu) tai agenttipartisiipilla
1. Tunsitko sinä sen kimppuusi ________________________________

(hyökätä) miehen?
2. Kylän kaunistus on paljon muiden talojen yläpuolelle __________________
_____________________ (kohota) kirkontorni.
3. Yhä ______________________________________ (kasvaa) työttömyys on
tämän hetken pahin ongelma Suomessa.
4. Poliisi pitää tapausta ___________________________________ (selvittää).
5. Jokainen voi istua hänelle ___________________________ (varata) paikalle.
6. Kun sinä näet ___________________________________ (pudota) tähden,
sinun pitää toivoa jotakin.
117
7. Ilmaus on hyvin _______________________________________ (kuvata).

8. Minun edessäni _______________________________________ (seisoa)
vanhus kaatui yhtäkkiä kuolleena maahan.
9. Hän ei löytänyt ________________________________ (kadottaa) käsineitä.
10. Mikä tuon radiossa __________________________________ (soida)
laulun nimi on?
11. Kirjastossa ei ollut minun ____________________________ (etsiä) kirjaa.
12. Me emme saaneet _________________________________ (tilata) ruokaa.
13. Huutokaupassa tavara myydään eniten ______________________ (tarjota).
14. Maija on hyvin _________________________________ (osata) käsistään.
15. Jörn Donner sai Oscarin ________________________ (tuottaa) elokuvasta
Fanny ja Alexander.
16. Asia ei ole hänen _________________________________ (luulla) tavalla.
17. Villen ____________________________ (kertoa) jokainen vitsi on hauska.
18. Muutos on ilmeisesti ____________________________________ (pysyä).
19. Karin rikkaaksi _______________________ (luulla) tyttö olikin rutiköyhä.
20. Muistatko sinä sen Maamme-laulun _______________________________
(säveltää) saksalaisen nimeä?
HARJOITUS 18

1. Tunnetko sinä tuota poikaa, joka juo olutta?

2. Piditkö sinä ateriasta, jonka sinä söit?
3. Pöydässä istuu viisi miestä, jotka puhuvat politiikkaa.
4. Oletko sinä nähnyt sitä miestä, joka asuu meidän alapuolellamme?
5. Mikä olikaan asia, jota sinä kysyit?
6. Aleksis Kivi on eräs suomalainen kirjailija, joka eli 1800-luvulla.
7. Hän asuu eräällä paikkakunnalla, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
8. Tuo on mies, jota minä tarkoitin.
9. Toimittaja, joka haastatteli meitä, oli vähän omituinen.
10. Pojalla, joka löi minua, oli punainen tukka.
11. Muistatko sinä sen venäläisen nimeä, joka lensi ensimmäisenä avaruudessa?
12. Minä en tiennyt asiaa, jota minulta kysyttiin.
13. Kaikki innostuivat ratkaisusta, jota hän ehdotti.
14. Eräs tuttavani, joka asuu Raumalla, tulee meille tänään kylään.
15. Korut, jotka isoäiti lahjoitti minulle, olivat hyvin arvokkaita.
118
SANASTO
antiikkinen antique
arvostelu critique
eri/mielisyys disagreement
esitelmä lecture, speech
fraasi phrase
huuto/kauppa auction
ilmaus expression
impressionistinen impressionistic
kaakkoinen southeasterly
karanteeni quarantine
kaunistus embellishment
kiekko disk, discus, puck
kiekon/heitto discus-thrown
kuuluisa famous, well-known
kymmen/vuotis/juhla tenth anniversary
loistava bright, brilliant
läheinen close
lämmitys heating
maasto terrain, ground
maine reputation
makuinen tasting
melodia melody
mestari master, expert
moni/mutkainen complicated
muutos change
määrä quantity
oikeus right, justice, court
oleskelu/lupa sojourn permit
olympia Olympic
omituinen strange, queer
paikka/kunta locality, region
paini wrestling
paksu thick
SDORNXQWD ÀUHEULJDGH
puheen/johtaja chairperson
pyöräilijä cyclist
rangaistus punishment, penalty
rekisteri register
signeeraus signature
sinfonia symphony
summa sum, amount
tasa/peli draw
tauti disease
119
teos piece of work ruti- absolutely,

termostaatti thermostat extremely
tilasto statistics tosi real, true
turkki fur väli intermediate
tuttava acquaintance yhtäkkiä suddenly
työttömyys unemployment
vauhti speed, velocity
YLLVLNHUURNVLQHQ ÀYHVWRUH\HG
viisumi visa
YLUND RIÀFHSRVW
vuosi/sata century
väli/aikainen temporary
värillinen coloured
\OHLVXUKHLOX DWKOHWLFVWUDFNDQGÀHOGVSRUWV
yhdistys society, association
arvostella to criticize
edustaa to represent, stand for
ehdottaa to propose, suggest
haitata to give trouble, make harm
harjoitella to practice
hylätä to reject
hyökätä to attact
hävetä to be ashamed
irti/sanoa to cancel a contract, dismiss
kohota to rise, go up
kunnioittaa to respect
kuvata to describe
lahjoittaa to give, bestow, donate
menettää to loose
myöntää to admit
ojentaa to extend, hold out
opetella to learn, practice
pettyä to be disappointed
purkaa to undo, unload, pull down
sala/kuljettaa to smuggle
salata to conceal
selvittää to clear up, clarify
tuottaa to produce; to yield
vallita to dominate, reign, prevail
valmistautua to get ready, prepare (oneself)
viettää to spend
enintään at most
(hyökätä) kimppuun to attact
120
KAPPALE 12
NESESSIIVIRAKENNE
Minun on saa/ta/va jostakin rahaa.
Ihmisen on myös syö/tä/vä ja levä/ttä/vä.
Nyt meidän on lähde/ttä/vä.
On/ko sinun jo men/tä/vä?
Meidän oli aute/tta/va heitä.
–Ns. nesessiivirakenne ilmaisee välttämättömyyttä ja pakkoa. Se on siis

samamerkityksinen verbien täytyä ja pitää sekä rakenteen on pakko
kanssa.
–Nesessiivirakenteessa käytetään verbin olla yksikön 3. persoonan muotoa

ja pääverbin passiivin 1. partisiippia.
1) saa/da : saa/ta/va
2) puhu/a : puhu/tta/va
aja/a : aje/tta/va
otta/a : ote/tta/va
3a) tul/la : tul/ta/va
ajatel/la : ajatel/ta/va
3b) nous/ta : nous/ta/va
4a) halu/ta : halu/tta/va
paka/ta : paka/tta/va
4b) tarvi/ta : tarvi/tta/va
4c) vanhe/ta : vanhe/tta/va
vaie/ta : vaie/tta/va
–Nesessiivirakenteen subjekti on genetiivissä.
–Impersonaalisissa (geneerisissä) lauseissa ei ole subjektia.
Auto on pestävä.
Talo on maalattava.
–Objekti on samassa muodossa kuin vastaavassa täytyä-lauseessa eli

nominatiivissa tai partitiivissa (persoonapronominit ja kysymyssana kuka
akkusatiivissa tai partitiivissa).
Minun on otettava laina pankista.

Teidän on tehtävä nämä tehtävät.
121
Sinun on ymmärrettävä minua.

Meidän on tavattava hänet.
–Nesessiivirakenne voi olla myös menneessä aikamuodossa.
Meidän oli tilattava taksi.

Hänen oli huudettava tuskasta.
Poikien oli ollut jäätävä ylityöhön.
–Negatiivisessa lauseessa kielto kohdistuu tekemiseen, ei

välttämättömyyteen.
Sinun on keskityttävä työhösi eikä ajateltava muita asioita.

= Sinun pitää keskittyä työhösi eikä ajatella muita asioita.
= Sinun pitää keskittyä työhösi. Sinä et saa ajatella muita asioita.
122
Työpaikkahaastattelu
Henkilöt: Pirjo Tuomaala, Matkatoimiston johtaja Auli Viitanen
Pirjo Tuomaala on hakenut eräässä matkatoimistossa avoinna ollutta työpaikkaa.

Nyt hän on työpaikkahaastattelussa. Matkatoimiston johtajalla Auli Viitasella on
Pirjon hakupaperit edessään.
AV: Niin, sinä olet siis kiinnostunut tästä meidän avoimesta työpaikastamme.
PT: Kyllä. Kun minä näin teidän ilmoituksenne lehdessä, minä ajattelin heti,
että tuota paikkaa minun on haettava.
AV: Miksi sinä sitten olet kiinnostunut juuri tästä paikasta?
PT: Minua kiinnostaisi työ, jossa saisi olla tekemisissä ihmisten kanssa. Ja
matkailu on aina kiinnostanut minua.
AV: Sinä olet kuitenkin opiskellut sosiaalityötä.
PT: Kyllä. Minusta on vain alkanut tuntua, että se ei ole aivan minun
ominta alaani. Minä olen ajatellut monta kertaa, että ehkä minun olisi
vaihdettava pääainetta ja alettava opiskella jotakin muuta. Toisaalta minä
olisin kyllä halukas siirtymään jo työelämäänkin.
AV: Aika paljonhan sinä olet ehtinyt olla työssä opiskelun ohessakin.
PT: Niin, vaikka se on sitten vähän häirinnyt opiskelemista. Mutta
jostakinhan sitä on ollut rahaa saatava.
AV: Viime kesänä sinä olet ollut kaupungin matkaoppaana.
PT: Kyllä. Se oli todella jännittävää työtä. Siinä ainakin sai tavata monenlaisia
ihmisiä. Ja aina oli oltava vastaus valmiina, kun ihmiset kysyivät
kaikenlaista. Minun olikin opeteltava sitä työtä varten paljon uutta tietoa
tästä kaupungista.
AV: Tänä syksynä sinä olet työskennellyt myös kaupan kassalla.
PT: Kyllä. Ne ovat olleet sellaisia keikkatöitä. Ihan mukavaa sekin on ollut.
AV: Aikaisemmin sinä olet tehnyt paljon töitä lapsenvahtina.
PT: Kyllä vain. Niitä minä tein jo lukioaikanakin.
AV: Millainen sinä omasta mielestäsi olet luonteeltasi? Tässä
matkatoimistotyössä ei saa koskaan hermostua. Aina on pysyttävä
rauhallisena, vaikka tulisi vaikeitakin asiakkaita.
PT: No rauhallisuutta minä olen oppinut juuri niissä lapsenvahdin töissä.
Niissä on joutunut laskemaan kymmeneen monet kerrat.
AV: Ja kielitaitoa tässä tietenkin vaaditaan. Varsinkin englannilla on pärjättävä
ilman ongelmia.
PT: Se kyllä onnistuu. Minä olen aina ollut innostunut vieraista kielistä.
Lukion jälkeen minä olin yhden kuukauden kielikurssillakin Englannissa.
Myös ruotsia minä osaan ihan hyvin, ja minä luin koulussa myös saksaa.
AV: Entä nämä työajat? Meillä on oltava työssä usein myös lauantaina.
PT: Se ei ole mikään ongelma. Niissä aikaisemmissakin työpaikoissa on
täytynyt monesti olla työssä lauantaisin ja joskus sunnuntaisinkin.
123
AV: Hyvä. Minä luulen, että tämä riittää tällä kertaa. Meidän on vielä
haastateltava muutamia muitakin hakijoita, ennen kuin me teemme
päätöksemme. Me ilmoitamme sitten ratkaisustamme joskus ensi viikon
lopulla.
PT: Selvä juttu. Ja kiitoksia vain, että sain tulla ainakin haastatteluun asti. Ja
jos minua ei valita tällä kertaa, minun on sitten yritettävä toisella kertaa
uudelleen. Tämä työ kiinnostaisi minua todella paljon.
Motto: Koulussa on käytävä – ja katto
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Korvaa täytyä-verbi nesessiivirakenteella.

MALLI: Sinun täytyy tulla mukaan. > Sinun on tultava mukaan.
1. Minun täytyy laittaa ruokaa.

2. Hänen täytyy lukea tenttiin.
3. Sinun täytyy harjoitella vielä.
4. Seuraavan hallituksen täytyy tehdä vaikeita päätöksiä.
5. Presidentin täytyy olla realisti.
6. Vahvempien täytyy auttaa heikompiaan.
7. Sinun täytyy selittää tämä hänelle.
8. Meidän täytyy harkita asiaa.
9. Minun täytyy siivota tänään.
10. Sinun täytyy muistaa tämä.
HARJOITUS 2
Korvaa täytyä-verbi nesessiivirakenteella.

MALLI: Sinun täytyy tulla mukaan. > Sinun on tultava mukaan.
1. Minun täytyy mennä kotiin.

2. Sinun täytyy kiittää häntä.
3. Seuraavan hallituksen täytyy ratkaista monia tärkeitä asioita.
4. Presidentin täytyy sietää voimakastakin kritiikkiä.
5. Marjat täytyy perata ennen myymistä.
6. Hedelmät täytyy pestä ennen syömistä.
7. Miesten täytyy kunnioittaa naisia.
8. Palkan eteen täytyy tehdä työtä.
9. Kaikki kotitehtävät täytyy tehdä.
10. Kaikkien täytyy tehdä nämä kotitehtävät.
124
HARJOITUS 3
Korvaa pitää-verbi nesessiivirakenteella.

MALLI: Sinun pitää mennä kotiin. > Sinun on mentävä kotiin.
1. Meidän pitää antaa heille anteeksi.

2. Teidän pitää vaieta tästä asiasta.
3. Eduskunnalle pitää siirtää lisää valtaa.
4. Ympäristöä pitää suojella.
5. Meidän pitää muuttaa pienempään asuntoon.
6. Jussin pitää viedä roskat ulos.
7. Sinun pitää selviytyä nyt ilman apua.
8. Meidän pitää tavata uudelleen.
9. Tähän pitää lisätä suolaa.
10. Minun pitää käydä suihkussa.
11. Kaikki asiaan vaikuttavat seikat pitää ottaa huomioon.
12. Pitääkö meidän tulla mukaan?
13. Pitääkö sinun välttämättä kertoa noita tyhmiä vitsejäsi?
14. Sinun pitää ajatella muitakin ihmisiä eikä vain itseäsi.
15. Sinun pitää yrittää itse eikä odottaa vain muiden apua.
HARJOITUS 4
Vastaa kysymyksiin. Käytä nesessiivirakennetta.
1. Mitä on tehtävä, kun ikkuna on likainen?

2. Mitä on tehtävä, kun ruoho on pitkää?
3. Mitä on tehtävä, kun jääkaapissa ei ole ruokaa?
4. Mitä on tehtävä, kun on loukannut toista ihmistä?
5. Mitä on tehtävä, kun nappi on irti?
6. Mitä on tehtävä, kun sukka on rikki?
7. Mitä on tehtävä, kun ystävä tarvitsee apua?
8. Mitä on tehtävä, kun ei muista jonkin sanan merkitystä?
9. Mitä on tehtävä, kun on jano?
10. Mitä on tehtävä, kun on kylmä?
11. Mitä on tehtävä, kun on kuumetta?
12. Mitä on tehtävä, kun hammas on kipeä?
13. Mitä on tehtävä, kun on väsynyt?
14. Mitä on tehtävä, kun lähtee huoneesta viimeisenä ja valot ovat päällä?
15. Mitä on tehtävä, kun on suomen kielen tentti tulossa?
125
HARJOITUS 5

MALLI: Sinä jäät kotiin. > Sinun on jäätävä kotiin.
1. Sinä ehdotat minua puheenjohtajaksi.

2. Me lähdemme nyt kotiin.
3. Minä muutan vähän tämän tekstin tyyliä.
4. Hän palaa pian takaisin.
5. Minä päätän tämän asian itse.
6. Täällä me riisumme kengät aina jalasta.
7. Te lupaatte unohtaa koko jutun.
8. Minä kuiskaan sen sinulle hiljaa.
9. Me kunnioitamme perinteitämme.
10. Minä hankin uuden passin.
11. Sinä luotat minuun.
12. Hän pyytää sinulta anteeksi.
13. Me unohdamme heidät.
14. Kai minä kerron tämän myös Liisalle.
15. Jokaisella meistä on haaveita.
126
SANASTO
aikainen early; of the time of

avoin open
haave dream, fantasy, illusion
haku fetching, search, seek, application
huomio attention
keikka gig
kritiikki critique, criticism
käytävä corridor, passage
marja berry
monen/lainen of many kinds
motto motto
passi passport
perinne tradition
realisti realistic
rauhallisuus peacefulness, calmness
sosiaali/työ social work
teksti text
tyyli style
kuiskata to whisper
perata to weed, pick over
pärjätä to do well, get on, manage
riisua to undress
selviytyä to cope with, come off
sietää to stand, tolerate
ohessa (close) by, with

välttämättä necessarily, inevitably
127
KAPPALE 13
PASSIIVIN PERFEKTI JA
PLUSKVAMPERFEKTI
Tästä asiasta on keskustel/tu paljon.
Sinua on odote/ttu.
Hänet on näh/ty täällä.
Peliä ei ole vielä pela/ttu.
Töitä ei ole vielä edes aloite/ttu.
Kaikki tavarat oli riko/ttu.
Rikos oli suunnitel/tu huolella.
Asiaa ei ol/lut pääte/tty vielä.
1) Passiivin perfekti
–Passiivin positiivisessa perfektissä on apuverbi on ja pääverbin passiivin
2. partisiippi.
1) saa/da : saa/tu
aja/a : aje/ttu
otta/a : ote/ttu
3a) tul/la : tul/tu
paka/ta : paka/ttu
vaie/ta : vaie/ttu
ESIMERKKEJÄ
Työ on tehty.
Meidän automme on varastettu.
Hänet on murhattu.
On sanottu, että Suomi on tuhansien järvien maa.
On oltu myös sitä mieltä, että koko projekti pitäisi unohtaa.
Peli on menetetty.
128
–Passiivin negatiivisessa perfektissä on apuverbin olla

negatiivinen muoto ei ole ja pääverbin passiivin 2. partisiippi.
Työtä ei ole tehty vieläkään.

Onneksi meidän autoomme ei ole murtauduttu.
Hänen apuansa ei ole tarvittu koskaan.
Sitä konetta ei ole vielä keksitty, joka ei kuluttaisi energiaa.
Koskaan ennen palkkoja ei ole alennettu.
–Passiivin perfektiä käytetään puhekielessä myös monikon 1. persoonan

asemesta (usein myös apuverbi on passiivissa).
”Me on tehty jo kaikki harjoitukset.”

(”Me ollaan tehty jo kaikki harjoitukset.”)
”Me ei ole käyty missään.”
(”Me ei olla käyty missään.”)
2) Passiivin pluskvamperfekti
–Passiivin positiivisessa pluskvamperfektissä on apuverbi oli ja
pääverbin passiivin 2. partisiippi.
Työ oli jo tehty.

Yön aikana meidän automme oli varastettu.
Kun me olimme lomalla, asuntoomme oli murtauduttu.
Hänet oli myrkytetty.
Myrkky oli pantu hänen juomaansa.
–Passiivin negatiivisessa pluskvamperfektissä on kieltosana ei ja apuverbin

olla aktiivin 2. partisiippi ol/lut ja pääverbin passiivin 2. partisiippi.
Työtä ei ollut tehty vieläkään.

Häntä ei ollut löydetty.
Siellä ei ollut kuultu mitään asiasta.
–Myös passiivin pluskvamperfektiä käytetään puhekielessä

monikon 1. persoonan asemesta (usein myös apuverbi on passiivissa).
”Me oli jo syöty, kun hän tuli kotiin.”

(”Me oltiin jo syöty, kun hän tuli kotiin.”)
”Me ei ollut kutsuttu häntä, mutta hän tuli kuitenkin.”
(”Me ei oltu kutsuttu häntä, mutta hän tuli kuitenkin.”)
129
Kuinka kauan Suomessa

on asuttu?
Pitkään vallalla olleen teorian mukaan ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen noin
kymmenentuhatta vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jälkeen. Nyt näyttää kui-
tenkin siltä, että Suomessa onkin ehkä asuttu jo huomattavan paljon kauemmin.
Tätä käsitystä tukevat ainakin löydöt, jotka on tehty Karijoella Etelä-Pohjanmaal-
la tutkitusta luolasta. Löytöpaikka on nimeltään Susiluola. Sieltä on tutkimuksissa
löydetty kiviesineitä, joita on käytetty ehkä jo 100 000 vuotta sitten.
Susiluola on kolmekymmentä metriä syvä ja 25 metriä leveä. Sen pinta-ala
voi olla jopa tuhat neliötä. Luolaa alettiin tyhjentää sorasta ja kivistä 1990-luvun
puolivälissä. Sen lattiasta on pystytty erottamaan seitsemän kerrosta. Kun näitä
eri kerroksia on tutkittu, niissä on voitu todeta merkkejä siitä, että luolaa olisivat
käyttäneet ihmiset. Tähän viittaa mm. se, että luolassa on ilmeisesti pidetty tulta.
Kiviesineet, joita Susiluolasta on kaivettu esiin, ovat olleet alkeellisia työka-
luja ja niiden valmistuksessa syntyviä kivenpalasia. Aikaisemmin ei samanlaisia
kiviesineitä ole Suomesta eikä muistakaan Pohjoismaista löydetty. Lähimmät yhtä
vanhan elämän merkit ovat löytyneet Keski-Euroopasta. Luita ei Susiluolasta ole
löydetty, mutta sen maaperä onkin sellaista, että ainostaan palanut luu olisi voinut
säilyä siinä vuosituhansia.
Nykyihmisen esi-isät ovat tulleet Eurooppaan kuitenkin vasta noin 40 000
vuotta sitten. Susiluolan asukkaat eivät ole siten voineet kuulua heihin. Siksi on
arveltu, että Susiluolassa on asunut Neandertalin ihminen, homo sapiens neandertha-
lensis. Neandertalilainen oli nykyihmisen sukulainen, joka asui aikanaan Euroo-
passa mutta kuoli sitten sukupuuttoon.
Kaikki tutkijat eivät Susiluolan löytöjen pohjalta esitettyihin oletuksiin kui-
tenkaan usko. Näiden epäilijöiden mielestä löytöjen tutkimuksessa on annettu
mielikuvitukselle liian suuri valta.
Lähteet:
’Karijoen esineet saattavat olla yli 70 000 vuotta vanhoja.’ –Selkouutiset (nro 22), 28.10.1997.
’Suomessa asuttiin jo yli 100 000 vuotta sitten.’ –Aamulehti, 8.7.1999.
Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä, 2002.
Wiik, Kalevi: Suomalaisten juuret. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä, 2004.
130
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1

MALLI: Auto pitää pestä. > Se on pesty jo.
1. Tämä työ pitää tehdä.

2. Sähkölasku pitää maksaa.
3. Kirjeet pitää viedä postiin.
4. Tätä asiaa pitää harjoitella.
5. Kaikki ovet pitää avata.
6. Häntä pitää muistuttaa asiasta.
7. Kaikki ruoat pitää syödä.
8. Hänelle pitää soittaa.
9. Astiat pitää tiskata.
10. Asiasta pitää puhua.
11. Tenttipäivästä pitää sopia.
12. Syyllisiä pitää rangaista.
HARJOITUS 2

MALLI: Joku on rikkonut ikkunan. > Ikkuna on rikottu.
1. Joku on päästänyt Mustin irti.

2. Joku on siirtänyt tämän kirjan eri paikkaan.
3. Joku on aukaissut Liisan kirjeen.
4. Joku on kastellut yöllä Niemisten kukkapenkin.
5. Joku on potkaissut meidän automme lampun rikki.
6. Joku on pannut ikkunan kiinni.
7. Joku on jo selittänyt asian hänelle.
8. Joku on sanonut tuon jo aikaisemmin.
9. Joku on lukinnut oven.
10. Joku on herättänyt hänet.
11. Joku on rikkonut peilin.
12. Joku on tyhjentänyt meidän postilaatikkomme.
131
HARJOITUS 3

MALLI: Mitä ikkunalle on tapahtunut, jos se on rikki? > Se on rikottu.
1. Mitä radiolle on tapahtunut, jos se on auki?

2. Mitä kokoukselle on tapahtunut, jos se ei jatku enää?
3. Mitä ruoalle on tapahtunut, jos sitä ei ole enää?
4. Mitä talolle on tapahtunut, jos sitä ei ole enää?
5. Mitä puulle on tapahtunut, jos se ei ole pystyssä enää?
6. Mitä luonnolle on tapahtunut, jos se on tuhoutunut?
7. Mitä passiiville on tapahtunut, jos sitä ei muisteta enää?
8. Mitä kirjalle on tapahtunut, jos se on tullut myyntiin?
9. Mitä ruoholle on tapahtunut, jos se ei ole pitkää enää?
10. Mitä paperille on tapahtunut, jos se on pienissä osissa?
11. Mitä roskille on tapahtunut, jos niistä on vain tuhkat jäljellä?
12. Mitä vaatteille on tapahtunut, jos ne ovat puhtaita jälleen?
13. Mitä työntekijöille on tapahtunut, jos he ovat menettäneet työpaikkansa?
14. Mitä tielle on tapahtunut, jos se ei ole enää lumen peitossa?
15. Mitä näille harjoituksille on tapahtunut, jos ne kaikki ovat saaneet
vastauksensa?
HARJOITUS 4
Vastaa kysymyksiin passiivin negatiivisella perfektillä mallin mukaan.

MALLI: Ovatko he jo pesseet auton? > Ei, sitä ei ole pesty vielä.
1. Ovatko he jo ratkaisseet ongelman?

2. Ovatko he jo kattaneet pöydän?
3. Ovatko he jo julkaisseet kirjan?
4. Ovatko he jo tehneet työt?
5. Ovatko he jo löytäneet hänet?
6. Ovatko he jo vastanneet sinulle?
7. Ovatko he jo valinneet puheenjohtajan?
8. Ovatko he jo solmineet rauhan?
9. Ovatko he jo pidättäneet ryöstäjän?
10. Ovatko he jo hyväksyneet ehdotuksen?
11. Ovatko he jo suostuneet pyyntöön?
12. Ovatko he jo erottaneet hänet?
13. Ovatko he jo puhuneet asiasta?
14. Ovatko he jo kertoneet oikean vastauksen?
15. Ovatko he jo aloittaneet kokouksen?
132
HARJOITUS 5
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin negatiivisella perfektillä.
1. Postia ______ __________________ _________________________

(hakea) vielä.
2. Kauppoja ______ __________________ _________________________
(sulkea) vielä.
3. Ottelua ______ __________________ _________________________
(hävitä) vielä.
4. Tenttipäivästä ______ __________________ _______________________
(sopia) vielä.
5. Asiasta ______ __________________ _________________________
(keskustella) vielä.
6. Häntä ______ __________________ _________________________
(kuulla) vielä.
7. Taksia ______ __________________ _________________________
(tilata) vielä.
8. Palkasta ______ __________________ _________________________
(neuvotella) vielä.
9. Asiaa ______ __________________ _________________________
(unohtaa) vielä.
10. Autoa ______ __________________ _________________________
(korjata) vielä.
HARJOITUS 6
Käytä passiivin perfektiä mallin mukaan.

MALLI: Me olemme muuttaneet uuteen asuntoon.
> ”Me on muutettu uuteen asuntoon.”
1. Me olemme etsineet häntä joka paikasta.

2. Me olemme tuhlanneet hirveästi rahaa.
3. Me olemme kaivanneet sinua.
4. Me olemme tehneet jo kaikki tehtävät.
5. Me olemme valvoneet jo kaksi yötä.
6. Me olemme nukkuneet vasta yhdeksän tuntia.
7. Me olemme aloittaneet tupakkalakon.
8. Me olemme ostaneet uuden auton.
9. Me olemme kutsuneet vieraita viikonlopuksi.
10. Me olemme jo kuulleet siitä.
133
HARJOITUS 7
Käytä passiivin negatiivista perfektiä mallin mukaan.

MALLI: Me emme ole kutsuneet häntä.
> ”Me ei ole kutsuttu häntä.”
1. Me emme ole löytäneet sitä vielä.

2. Me emme ole tehneet mitään pahaa.
3. Me emme ole nukkuneet lainkaan.
4. Me emme ole nähneet häntä.
5. Me emme ole kysyneet sinulta mitään.
6. Me emme ole päättäneet asiaa vielä.
7. Me emme ole koskaan uskoneet häntä.
8. Me emme ole kaivanneet häntä.
9. Me emme ole käyneet koskaan Pariisissa.
10. Me emme ole välittäneet siitä.
11. Me emme ole koskaan ymmärtäneet häntä.
12. Me emme ole koskaan pitäneet jazzista.
HARJOITUS 8
Muuta lauseet pluskvamperfektiin.

MALLI: Automme varastettiin yön aikana.
> Automme oli varastettu yön aikana.
1. Asiasta puhuttiin kokouksessa. 5. Hänet murhattiin paperiveitsellä.

2. Työ tehtiin valmiiksi. 6. Pekka valittiin puheenjohtajaksi.
3. Asia valmisteltiin huolella. 7. Presidentille kerrottiin asiasta.
4. Kirje kirjoitettiin mustekynällä. 8. Asiaa käsiteltiin eduskunnan istunnossa.
HARJOITUS 9
Muuta lauseet passiivin pluskvamperfektiin mallin mukaan.

MALLI: He olivat ilmoittaneet asiasta. > Asiasta oli ilmoitettu.
1. He olivat rikkoneet ikkunan.

2. He olivat löytäneet sen.
3. He olivat jo vuokranneet huoneiston.
4. He olivat valinneet hänet työhön.
5. He olivat jo kuulleet kaikki minun vitsini.
6. He olivat uskoneet häntä.
7. He olivat päästäneet hänet vapaaksi.
8. Olivatko he jo päättäneet asian?
134
HARJOITUS 10
Muuta lauseet passiivin pluskvamperfektiin.

MALLI: Varas oli käynyt asunnossa. > Asunnossa oli käyty.
1. Varas oli rikkonut takaoven lukon.

2. Varas oli avannut kaikki laatikot ja komerot.
3. Varas oli tutkinut kaikki paikat.
4. Varas oli heittänyt kaikki tavarat lattialle.
5. Varas oli kaatanut kaikki suuret kukat.
6. Varas oli käynyt myös jääkaapilla.
7. Varas oli särkenyt myös television.
8. Varas oli vienyt kaiken arvokkaan.
HARJOITUS 11
Muuta lauseet passiivin negatiiviseen pluskvamperfektiin.

MALLI: He eivät olleet kertoneet asiasta presidentille.
> Asiasta ei ollut kerrottu presidentille.
1. He eivät olleet puhuneet asiasta kokouksessa.

2. He eivät olleet valinneet häntä puheenjohtajaksi.
3. He eivät olleet valmistelleet asiaa lainkaan.
4. He eivät olleet tietäneet asiasta mitään.
5. He eivät olleet hyväksyneet minun anomustani.
6. He eivät olleet korjanneet minun autoani vielä.
7. He eivät olleet koskeneet mihinkään.
8. He eivät olleet totelleet häntä.
HARJOITUS 12

MALLI: Kukaan ei ollut nähnyt häntä. > Häntä ei ollut nähty.
1. Kukaan ei ollut kuunnellut häntä.

2. Kukaan ei ollut haastatellut minua aikaisemmin.
3. Kukaan ei ollut luvannut auttaa heitä.
4. Kukaan ei ollut keskeyttänyt johtajan puhetta.
5. Kukaan ei ollut kyennyt korjaamaan vikaa.
6. Kukaan ei ollut edes kiittänyt häntä hänen avustaan.
7. Kukaan ei ollut karannut koskaan ennen siitä vankilasta.
8. Kukaan ei ollut ennen häntä kiivennyt yksin sen vuoren huipulle.
135
SANASTO
alkeellinen primitive
anomus application, request
energia energy
epäilijä doubter, sceptic
esine object, thing
huippu top, peak
huomattava remarkable
istunto session
komero wardrobe, closet
käsitys comprehension, view, opinion, idea
luola cave
löytö find, discovery
maa/perä soil, ground, earth
mieli/kuvitus imagination
muste ink
myynti sale, selling
neandertalilainen Neanderthal man
neliö square, square metre
nyky/ihminen modern man
oletus supposition, presumtion, hypothesis
palanen bit, piece
pinta-ala area
puoli/väli middle, half-way
pyyntö request
ryöstäjä robber
sora gravel, grit
suku/puutto extinction
tuhka ashes
työ/kalu tool
valmistus preparation, manufacture
varas thief
alentaa to lower, reduce

arvella to think, suppose
esittää to present, put forward
kaivaa to dig
kattaa to lay, cover
koskea to touch
kuluttaa to spend
muistuttaa to remind, resemble
murtautua to break into
myrkyttää to poison
136
neuvotella to negotiate
pidättää to hold back, arrest
potkaista to kick (once)
solmia to tie, bind, set up
säilyä to be preserved, keep, be maintained
totella to obey
tuhoutua to be destroyed
valmistella to prepare
jäljellä left
peitossa covered
pystyssä upright
137
KAPPALE 14
PASSIIVIN KONDITIONAALI
1) Preesens
Energian kulutusta voi/ta/isi/in vähentää huomattavasti,
jos vain halu/tta/isi/in.
Jos lähde/ttä/isi/in aikaisemmin, tul/ta/isi/in aikaisemmin perille.
Jos asiaa harki/tta/isi/in tarpeeksi, löyde/ttä/isi/in varmasti
jokin ratkaisu.
Ongelmia ei ratkais/ta/isi sillä, että niistä ei puhu/tta/isi.
Jos ei teh/tä/isi mitään, ei teh/tä/isi myöskään virheitä.
Ilman tietokoneita tuloksia ei saa/ta/isi näin nopeasti.
–Passiivin konditionaalin preesensissä konditionaalin pääte -isi- tulee

passiivin päätteen (-ta-/-tä- tai -tta-/-ttä-) jälkeen, ja sen jälkeen
tulee positiivisessa muodossa vielä passiivin persoonapääte (-Vn).
Negatiivisessa passiivin konditionaalissa on kieltosana ei.
–Verbityypissä 2 tapahtuu vartalon lopussa muutos -a- (-ä-) > -e-.
–kpt-vaihtelu: passiivin konditionaalissa on heikko aste.
1) saa/da : saa/ta/isi/in 4a) halu/ta : halu/tta/isi/in

2) puhu/a : puhu/tta/isi/in paka/ta : paka/tta/isi/in
aja/a : aje/tta/isi/in 4b tarvi/ta : tarvi/tta/isi/in
otta/a : ote/tta/isi/in 4c) vanhe/ta : vanhe/tta/isi/in
3a) tul/la : tul/ta/isi/in vaie/ta : vaie/tta/isi/in
ajatel/la : ajatel/ta/isi/in
3b) nous/ta : nous/ta/isi/in
ESIMERKKEJÄ
Paremmilla välineillä saataisiin parempia tuloksia.

Jos tupakan vaaroista puhuttaisiin koulussa enemmän, harvemmat nuoret
alkaisivat polttaa.
Jos autoilla ajettaisiin vähemmän, saastutettaisiin myös vähemmän luontoa.
Jos noustaisiin aikaisemmin, päästäisiin aikaisemmin liikkeelle.
Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvittaisiin vain hyvää tahtoa.
Sinun apuasi ei pyydettäisi, jos sitä ei tarvittaisi.
Ongelmia ei voitettaisi sillä, että niistä vaiettaisiin.
138
–Passiivin konditionaalia käytetään myös ehdotuksissa.
Mentäisiin ulos syömään!

Tilattaisiin vielä yhdet!
Lähdettäisiinkö elokuviin!
Ei puhuttaisi siitä!
Ei oltaisi enää vihaisia toisillemme!
–Puhekielessä passiivin konditionaalia käytetään yleisesti monikon

1. persoonan muodon asemesta.
”Me ostettaisiin oma talo, jos me oltaisiin rikkaita.”

”Me autettaisiin sua, jos me voitaisiin.”
”Jos me noustaisiin aikaisemmin, me päästäisiin aikaisemmin liikkeelle.”
”Jos me tarvittaisiin sinun neuvojasi, me pyydettäisiin niitä.”
”Jos me otettaisiin taksi, me ehdittäisiin sinne ajoissa.”
”Me ei osattaisi tehdä mitään, jos me ei kysyttäisi sulta.”
2) Perfekti
Paremmilla välineillä ol/isi saa/tu parempia tuloksia.
Jos asiasta ol/isi puhu/ttu ajoissa, jotakin ol/isi voi/tu vielä tehdä.
Onnettomuus ol/isi voi/tu välttää, jos ol/isi ol/tu huolellisempia.
Jos ol/isi lähde/tty aikaisemmin, ol/isi tul/tu aikaisemmin perille.
–Passiivin konditionaalin perfektissä on apuverbin olla

konditionaalimuoto olisi ja pääverbin passiivin 2. partisiippi.
Negatiivisessa passiivin konditionaalin perfektissä on kieltosana ei.
1) saa/da : saa/tu
aja/a : aje/ttu
otta/a : ote/ttu
3a) tul/la : tul/tu
paka/ta : paka/ttu
vaie/ta : vaie/ttu
139
ESIMERKKEJÄ
Jos olisi noustu aikaisemmin, olisi päästy aikaisemmin liikkeelle.

Asian ratkaisemiseen olisi tarvittu vain hyvää tahtoa.
Ilman tietokoneita tuloksia ei olisi saatu näin nopeasti.
Ongelmaa ei olisi ratkaistu sillä, että siitä olisi vaiettu.
Jos ei olisi noustu niin aikaisin, ei olisi päästy niin aikaisin liikkeelle.
Kunpa minulle olisi kerrottu asiasta aikaisemmin!
–Puhekielessä myös passiivin konditionaalin perfektiä käytetään yleisesti

monikon 1. persoonan muodon asemesta (usein myös olla-verbi on
passiivissa).
”Me olisi autettu sua, jos me olisi voitu.”

(”Me oltaisiin autettu sua, jos me oltaisiin voitu.”)
”Jos me olisi noustu aikaisemmin, me olisi päästy aikaisemmin liikkeelle.”
(Jos me oltaisiin noustu aikaisemmin, me oltaisiin päästy aikaisemmin
liikkeelle.”)
”Jos me olisi otettu taksi, me olisi ehditty sinne ajoissa.”
(”Jos me oltaisiin otettu taksi, me oltaisiin ehditty sinne ajoissa.”)
”Me ei olisi osattu tehdä mitään, jos me ei olisi kysytty sulta.”
(”Me ei oltaisi osattu tehdä mitään, jos me ei oltaisi kysytty sulta.”)
140
Ratkaisu
Henkilöt: Pirjo, Paula
Pirjo soittaa puhelimella. Paula vastaa.
PAULA: Paula.
PIRJO: Hei, Paula. Pirjo tässä. Kuule, onko sinulla kiireitä?
PAULA: Ei minulla mitään erikoista.
PIRJO: Lähdettäisiinkö käymään jossakin?
PAULA: Miksikäs ei. Esimerkiksi missä?
PIRJO: Jos käytäisiin vaikka Galaksissa. Ihan nopeasti vain.
PAULA: Kyllä se sopii. Nähtäisiinkö siellä vaikka tunnin päästä?
PIRJO: Joo, sovitaan niin.
Myöhemmin ravintola Galaksissa.
PAULA: Muuten, oletko sinä jo kuullut siitä matkatoimiston paikasta, jota sinä
hait?
PIRJO: Olenhan minä. Sieltä soitettiin tänään. En saanut paikkaa.
PAULA: Etkö? Minä olin ihan varma, että sinut valittaisiin.
PIRJO: En minä itse oikeastaan uskonut siihen paljonkaan. Se haastattelu
meni vain jotenkin niin hyvin, että minä aloin toivoa pientä ihmettä.
Mutta tuskinpa minä olin edes kovin vahva hakija.
PAULA: Älä nyt, ei kai sinua aivan huvin vuoksi olisi sinne haastatteluun
kutsuttu.
PIRJO: En tiedä, ehkä he kutsuivat kaikki hakijat. Mutta eipä sillä enää ole
väliä. Täytyy nyt vain jatkaa opiskelua.
PAULA: Olisitko sinä sitten lopettanut opiskelun kokonaan, jos sinut olisi
valittu?
PIRJO: Luultavasti, ainakin tämän alan opiskelun. Tai en minä osaa sanoa.
Minä en taida itsekään oikein tietää, mitä minä haluan.
PAULA: Voithan sinä yrittää vaihtaa pääainetta ja alkaa opiskella jotakin
muuta.
PIRJO: Ehkäpä. Pitää katsoa. Kyllä minä varmasti vielä jotakin tekemistä
keksin.
141
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Muuta lauseet passiivin konditionaaliin. Muuta myös kun-lauseet jos-lauseiksi.

MALLI: Kun asiaa harkitaan tarpeeksi, löydetään varmasti sopiva ratkaisu.
> Jos asiaa harkittaisiin tarpeeksi, löydettäisiin varmasti sopiva ratkaisu.
1. Kun viiniä myydään ruokakaupassa, sitä ostetaan enemmän.

2. Kun bensiinin veroa nostetaan, myös sen hintaa korotetaan.
3. Kun asiaa ajatellaan vielä, keksitään sopiva ratkaisu.
4. Kun otetaan huomioon kaikki asiat, tehdään vähemmän virheitä.
5. Kun ollaan ulkona enemmän, sairastetaan vähemmän.
6. Kun keskitytään tarpeeksi, ongelma onnistutaan varmasti ratkaisemaan.
7. Kun tuhlataan vähemmän, saadaan enemmän rahaa säästöön.
8. Kun noustaan ylös aikaisemmin, ehditään tehdä enemmän työtä.
9. Kun mennään aikaisemmin nukkumaan, herätään myös aikaisemmin.
10. Kun kuunnellaan, mitä toiset sanovat, ymmärretään paremmin toisten
ajatuksia.
11. Kun ajetaan hitaammin, ei jouduta niin usein vaarallisiin tilanteisiin.
12. Kun ei yritetä, ei myöskään onnistuta.
13. Kun ei tehdä työtä, ei saada palkkaa.
14. Kun ei osteta mitään, ei tuhlata rahaa lainkaan.
15. Kun ei auteta toisia, ei heiltäkään voida sitten odottaa apua.
HARJOITUS 2
Muuta lauseet konditionaaliin. Muuta myös että-lauseet jos-lauseiksi.

MALLI: On hyvä, että asiat voidaan ratkaista ilman riitoja.
> Olisi hyvä, jos asiat voitaisiin ratkaista ilman riitoja.
1. On hyvä, että asiaa harkitaan.

2. On kiva, että kirjastoon tilataan ulkomaalaisia lehtiä.
3. On hauska, että asiasta keskustellaan.
4. On oikein, että hänelle annetaan jokin palkinto tästä työstä.
5. On ikävä, että tästä asiasta vaietaan.
6. On surullista, että tätä asiaa ei muisteta.
7. On onnellista, että maailmassa ei käydä enää sotia.
8. On mukava, että kaikkialla puhutaan suomea.
142
HARJOITUS 3
Vastaa kysymyksiin mallin mukaan.
MALLI: Miksi ollaan työssä? (saada rahaa) > Jotta saataisiin rahaa.
1. Miksi tarvitaan rahaa? (saada ruokaa ja muuta tavaraa)

2. Miksi ulkoillaan? (pysyä terveenä)
3. Miksi levätään? (jaksaa tehdä työtä)
4. Miksi luetaan lehtiä? (tietää, mitä maailmassa tapahtuu)
5. Miksi säästetään rahaa? (voida ostaa jotakin tärkeää)
6. Miksi vietetään joulua? (kestää pitkä ja pimeä talvi)
HARJOITUS 4
Passiivin konditionaalia käytetään ehdotuksissa.

ESIM: Lähdettäisiinkö ulos syömään!
Ehdota samalla tavoin, että me
1. kysyisimme asiaa Liisalta, 5. kutsuisimme vieraita ensi viikonlopuksi,

2. laulaisimme jonkin laulun, 6. menisimme jo kotiin,
3. tekisimme lisää harjoituksia, 7. lämmittäisimme saunan,
4. lukisimme jotakin, 8. unohtaisimme koko asian.
HARJOITUS 5
Muuta lauseet puhekielelle käyttämällä passiivin konditionaalia mallin mukaan.

MALLI: Jos me valitsisimme hänet, me tekisimme suuren virheen.
> ”Jos me valittaisiin hänet, me tehtäisiin suuri virhe.”
1. Jos me etenisimme tällä kurssilla vähän nopeammin, me ehtisimme käsitellä

sen aikana kaikki tärkeimmät asiat.
2. Jos me tuntisimme paremmin afrikkalaista kirjallisuutta, me ymmärtäisimme
paremmin myös afrikkalaista kulttuuria.
3. Jos me jaksaisimme etsiä, me kyllä löytäisimme jonkin ratkaisun.
4. Jos me tekisimme tämän työn vähän järjestelmällisemmin, me säästäisimme
paljon aikaa.
5. Jos me vaikenisimme asiasta nyt, me katuisimme sitä myöhemmin.
6. Jos me ulkoilisimme enemmän, me pysyisimme terveempinä.
7. Jos me yrittäisimme enemmän, me saisimme myös enemmän tuloksia.
8. Jos me pitäisimme vähemmän taukoja, me ehtisimme tehdä enemmän töitä.
9. Jos me harjoittelisimme enemmän, me tekisimme vähemmän virheitä.
10. Jos me kysyisimme neuvoa joltakulta, me löytäisimme helpommin perille.
11. Jos me emme auttaisi sinua, me emme olisi oikeita ystäviä.
12. Jos me emme riitelisi niin paljon, me emme voisi tehdä sovintoa niin usein.
143
HARJOITUS 6
Muuta ehdotukset passiivin konditionaaliin.

MALLI: Puhutaan suomea! > Puhuttaisiin suomea!
1. Ajetaan tuota tietä! 7. Kävellään!

2. Aloitetaan alusta! 8. Keskitytään nyt tähän asiaan!
3. Katsotaan televisiota! 9. Ei puhuta siitä!
4. Jäädään kotiin! 10. Ei mennä niin nopeasti!
5. Mennään lentokoneella! 11. Ei riidellä enää!
6. Palataan kotiin! 12. Ei lopeteta vielä!
HARJOITUS 7
Muuta lauseet passiivin konditionaalin perfektiin.

MALLI: Asia huomattaisiin ajoissa, jos oltaisiin huolellisia.
> Asia olisi huomattu ajoissa, jos olisi oltu huolellisia.
1. Sinne mentäisiin, jos uskallettaisiin.

2. Häntä voitaisiin auttaa, jos vain haluttaisiin.
3. Asia ymmärrettäisiin, jos sitä ajateltaisiin tarkemmin.
4. Hänet valittaisiin varmasti työhön, jos tiedettäisiin kaikki hänen ansionsa.
5. Hänelle naurettaisiin, jos häntä ei pelättäisi niin paljon.
6. Asiasta ei puhuttaisi niin paljon, jos siitä ei kirjoitettaisi joka lehdessä.
7. Vika löydettäisiin, jos etsittäisiin huolellisemmin.
8. Asia unohdettaisiin mielellään, jos vain voitaisiin.
HARJOITUS 8
Muuta lauseet puhekielelle käyttämällä passiivin konditionaalin perfektiä mallin

mukaan.
MALLI: Me olisimme tehneet väärin, jos me olisimme kertoneet asiasta hänelle.
> ”Me olisi tehty väärin, jos me olisi kerrottu asiasta hänelle.”
1. Me olisimme tulleet, jos me olisimme pystyneet.

2. Me olisimme auttaneet sinua, jos me olisimme voineet.
3. Me olisimme tehneet tyhmästi, jos me olisimme uskoneet häntä.
4. Me olisimme onnistuneet, jos me olisimme yrittäneet.
5. Me olisimme odottaneet sinua, jos me olisimme jaksaneet.
6. Me olisimme voittaneet, jos me olisimme halunneet.
7. Me olisimme myöhästyneet, jos me emme olisi ottaneet taksia.
8. Me emme olisi löytäneet sinne, jos me emme olisi kysyneet neuvoa.
144
HARJOITUS 9
Täydennä lauseet suluissa annetun verbin passiivin konditionaalin perfektillä.

MALLI: Jos ____________________ (työskennellä) ahkerammin,
________________________ (päästä) aikaisemmin kotiin.
> Jos olisi työskennelty ahkerammin, olisi päästy aikaisemmin
kotiin.
1. Jos ______________________________ (mennä) toista tietä,

____________________________ (tulla) nopeammin perille.
2. Jos ______________________________ (herätä) aikaisemmin, työt
______________________ (aloittaa) jo.
3. Jos ______________________________ (pitää) kiirettä, projekti
___________________________________ (saada) valmiiksi ajoissa.
4. Jos ______________________________ (kuunnella) säätiedotus,
sadevaatteet _______________________________ (ottaa) mukaan.
5. Jos _____________________________ (tietää) etukäteen, kuinka vaikea
tehtävä on, koko idea ___________________________ (unohtaa).
6. Jos asiaa ____________________________ (ajatella) vähän tarkemmin,
______________________________ (keksiä) jokin parempi ratkaisu.
7. Jos lasku _______________________________ (maksaa) ajoissa,
_______________________________ (välttyä) korolta.
8. Jos asiaa _____________________________ (harjoitella) enemmän, se
________________________________ (osata) jo liian hyvin.
HARJOITUS 10
Muuta alla oleva kirje puhekieliseksi korvaamalla monikon 1. persoonan

verbimuodot passiivilla (esim. ”me puhutaan / puhuttiin / on puhuttu /
oli puhuttu / puhuttaisiin / olisi puhuttu”).
Hei Liisa!
1. Täällä me nyt olemme Ahvenanmaalla.

2. Me olemme olleet täällä jo viikon, ja toinen on vielä jäljellä.
3. Me olimme suunnitelleet tätä matkaa pitkään, ja viimein me päätimme tehdä
sen.
4. Me vuokrasimme täältä pienen mutta oikein mukavan mökin.
5. Me olemme kalastaneet joka päivä, ja me olemme saaneet paljon kalaa.
6. Me olemme myös pyöräilleet paljon, sillä täällä on aivan ihana pyöräillä.
7. Eilen me kävimme pyörillä Maarianhaminassa asti.
8. Tämä on ollut paras lomamatka, mitä me olemme tehneet.
9. Me emme olleet kumpikaan käyneet täällä aikaisemmin.
145
10. Nyt me olemme kuitenkin jo ajatelleet, että me tulisimme tänne myös ensi
kesänä.
11. Me emme olisi koskaan uskoneet, että täällä voi olla niin erilaista kuin
Manner-Suomessa.
12. Me olemmekin sanoneet, että tämä on aivan kuin olisi ulkomailla.
Terveisin
Maija ja Jouko
SANASTO
huolellinen careful
järjestelmällinen systematic
kulutus consumption, use
(ei) kumpikaan neither of them
lukko lock
manner mainland, continent
riita quarrel, disagreement
sovinto reconciliation
säästö saving
tauko pause
WLHGRWXV QRWLÀFDWLRQUHSRUW
vaara danger
väline instrument
edetä to proceed, move on

NDODVWDD WRÀVK
saastuttaa to pollute
sairastaa to be ill
säästää to save
taitaa can, to know how, do probably
työskennellä to work
ulkoilla to take outdoor exercise,
take a brisk walk
välttyä to escape, be avoided
etu/käteen beforehand
kaikkialla everywhere
luultavasti probably, presumably
(päästä) liikkeelle to be able to leave, start off
tuskin hardly
146
KAPPALE 15
KAKSIKKOPRONOMINIT
Kumpi noista tytöistä on kauniimpi?
Kumpikin on todella kaunis.
Olisi vaikea valita, jos pitäisi ottaa jompikumpi heistä.
Mutta kumpikaan ei edes lähtenyt tanssimaan minun kanssani.
–Pronomineja kumpi, kumpikin, jompikumpi ja (ei) kumpikaan käytetään

silloin, kun puhutaan kahdesta vaihtoehdosta. Pronominit taipuvat eri
sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
–Pronominia kumpi käytetään kysymyksissä.
TEEMAMUODOT: kumpi, kumpa/a, kumma/n, kump/i/a
Kumpi silmäsi on parempi?

Kumpaa heistä sinä tarkoitat, Mattia vai Pekkaa?
Kummalla kädellä sinä kirjoitat?
Kumpia housuja sinä haluat sovittaa?
Kummat sinä aiot panna jalkaan, nuo valkoiset vai nämä mustat kengät?
–Pronominia kumpikin käytetään silloin, kun puheena olevat vaihtoehdot

ovat jossakin mielessä samanlaiset. Sen taivutuksessa sijapäätteet tulevat
ennen loppuosaa -kin.
TEEMAMUODOT: kumpi/kin, kumpa/a/kin, kumma/n/kin,

kump/i/a/kin
Kumpikin poika istui hiljaa paikoillaan.

Siellä oli kumpikin, sekä Matti että Pekka.
Minä osaan kirjoittaa kummallakin kädelläni.
Aiotko sinä sovittaa kumpiakin housuja?
Kummatkin kengät ovat oikein tyylikkäät.
–Pronominia jompikumpi käytetään silloin, kun kahdesta vaihtoehdosta

tulee kyseeseen vain toinen tai toinen. Pronomini on kaksiosainen, ja
sijapäätteet tulevat sekä ensimmäisen osan jompi- että toisen osan
-kumpi jälkeen.
TEEMAMUODOT: jompi/kumpi, jompa/a/kumpa/a,

jomma/n/kumma/n, jomp/i/a/kump/i/a
147
Tuo on jompikumpi Virtasen poika, Matti tai Pekka.

Oletko sinä nähnyt tänään jompaakumpaa meidän tytöistämme?
Kirja on varmasti jommallakummalla, Sepolla tai Villellä.
Ehkä minun pitäisi sovittaa jompiakumpia näistä housuista.
Valitse nyt jommatkummat, nuo valkoiset tai nämä mustat kengät.
–Pronominia (ei) kumpikaan käytetään negatiivisissa lauseissa sekä

kysymyksissä pronominin kumpikin vastakohtana. Sen taivutuksessa
sijapäätteet tulevat ennen loppuosaa -kaan.
TEEMAMUODOT: ei kumpi/kaan, kumpa/a/kaan, kumma/n/kaan,

kump/i/a/kaan
Kumpikaan siskoni ei ole vielä naimisissa.

Oletko sinä nähnyt tänään kumpaakaan meidän tytöistämme?
Kummallakaan ei ollut rahaa, ei Matilla eikä Pekalla.
Minä en taida sovittaa kumpiakaan housuja.
Kummatkaan kengät eivät ole oikein mukavat.
–Pronominin kumpikin kanssa samamerkityksinen on pronomini

molemmat, joka on kuitenkin aina monikossa.
Molemmat pojat istuivat hiljaa paikoillaan.

Siellä olivat molemmat, sekä Matti että Pekka.
Minä osaan kirjoittaa molemmilla käsilläni.
Aiotko sinä sovittaa molempia housuja?
Molemmat kengät ovat oikein tyylikkäät.
148
Vieraita tulossa
Henkilöt: Paula, Hannu
Paula puhuu puhelimessa ja Hannu lukee kirjaa. Puhelu ei kestä kauan.
PAULA: Se oli Marja. Hän ja Jussi tulevat meille illalla. Meidän pitää nyt vähän
siivota täällä.
HANNU: Ei kai. Siivotaan vasta huomenna. Illalla tulee kuitenkin jotakin
sotkua, jos meille tulee vieraita.
PAULA: Älä höpsi. Me alamme siivota juuri nyt. Ei siinä iso työ ole. Sovitaan,
että toinen imuroi ja pesee vessan ja toinen tiskaa astiat ja pyyhkii
pölyt.
HANNU: Onko muita vaihtoehtoja?
PAULA: Ei ole. Kumman sinä haluat tehdä?
HANNU: No en minä niin hirveästi halua tehdä kumpaakaan.
PAULA: Mutta jompikumpi sinun täytyy kuitenkin valita.
HANNU: Liian vaikea valinta minulle. Minulle sopii yhtä hyvin kumpi tahansa.
Valitse sinä.
PAULA: Jos minä sitten imuroin ja pesen vessan, niin sinä voit hoitaa
tiskaamisen ja pölyjen pyyhkimisen.
HANNU: Hyvä on sitten.
Noin tuntia myöhemmin.
PAULA: Viitsitkö sinä vielä käydä äkkiä kaupassa?

HANNU: Voinhan minä käydä. Mitä sieltä pitäisi tuoda?
PAULA: Jotakin pientä syötävää illaksi. Tuo ainakin leipää ja jotakin vähän
erikoisempaa juustoa.
HANNU: Tummaa vai vaaleaa leipää?
PAULA: Tuo kumpaakin. Osta sitten myös nakkeja, niin keitetään niitä.
Ja perunasalaattia. Ja katso jääkaapista, onko meillä sinappia ja
ketsuppia.
HANNU (katsoo jääkaappiin): Ei täällä näy kumpaakaan.
PAULA: Niitä pitää sitten tuoda kumpaakin. Mutta ala nyt jo mennä. Marja ja
Jussi tulevat joskus seitsemän aikaan.
HANNU: Selvä, kyllä minä siihen ehdin takaisin. Heippa.
PAULA: Heippa.
149
HARJOITUKSET
HARJOITUS 1
Täydennä lauseet pronominin kumpi oikealla muodolla.

MALLI: Kumpaa sinä rakastat enemmän, autoasi vai vaimoasi?
1. ___________________________ omenan sinä haluat?

2. ___________________________ sinä osaat paremmin, ranskaa vai saksaa?
3. ___________________________ hanskat sinä nyt olet hukannut, ne mustat
vai ne siniset?
4. ___________________________ sinä aiot tulla, opettajaksi vai tutkijaksi?
5. ___________________________ kädessä sinä pidät lusikkaa?
6. ___________________________ päivänä kokous sopii sinulle paremmin,
maanantaina vai tiistaina?
7. ___________________________ saksilla sinä äsken leikkasit, näillä isoilla
vai noilla pienillä?
8. ___________________________ puolella tietä Australiassa ajetaan autoa?
9. ___________________________vanhemmaltasi sinä pyydät rahaa?
isältäsi vai äidiltäsi?
10. __________________________ystävällesi sinä soitat?
Jussille vai Hennalle?
HARJOITUS 2
Täydennä lauseet pronominin kumpikin oikealla muodolla.

MALLI: Minä voin juoda kumpaakin , sekä kahvia että teetä.
1. Minä pidän ___________________________, sekä kahvista että teestä.

2. Minä haluaisin ______________________________, sekä tuon sinisen että
tämän punaisen hameen.
3. Minä olen käynyt ___________________________, sekä Jyväskylässä että
Kuopiossa.
4. Minä vihaan _____________________________, sekä yläkerran että
alakerran naapureitani.
5. Minä kuuntelen mielelläni __________________________, sekä
rockmusiikkia että klassista musiikkia.
6. Minä kirjoitin _____________________________, sekä Pekalle että Matille.
7. Minä olen allerginen ____________________________, sekä kissoille että
koirille.
8. Minä sain rahaa ___________________________, sekä isältä että äidiltä.
9. Minulle sopii ___________________________, sekä huomenna että
ylihuomenna.
10. Minä luotan ___________________________, sekä sinuun että häneen.
150
HARJOITUS 3
Täydennä lauseet pronominin jompikumpi oikealla muodolla.

MALLI: Minä kuulin sen jommastakummasta , radiosta tai televisiosta.
1. Minä tarvitsen ____________________________ apua, sinun tai Jussin.

2. Avaimet ovat takkini _____________________________ taskussa,
vasemmassa tai oikeassa.
3. Minä tulen _________________________________, autolla tai junalla.
4. Kokous on ________________________________ päivänä, keskiviikkona
tai torstaina.
5. Toivottavasti ________________________________ lähettää minulle pian
rahaa, isä tai äiti.
6. Hän puhui ___________________________________, Matista tai Pekasta.
7. He muuttavat _________________________________, Norjaan tai
Islantiin.
8. Äiti ja isä lähtivät kylään ___________________________________,
Virtasille tai Järvisille.
9. Se on __________________________________ takki, Liisan tai Maijan.
10. Minä aion ___________________________________, poliisiksi tai
papiksi.
11. Meidän täytyy ajaa ________________________________ kautta,
Jyväskylän tai Kokkolan.
12. Kutsutaan vain __________________________________, Markkaset tai
Mannerit!
HARJOITUS 4
Vastaa kysymyksiin pronominin (ei) kumpikaan oikealla muodolla.

MALLI: Haluatko sinä kahvia tai teetä? > En kumpaakaan.
1. Osaatko sinä ajaa moottoripyörällä tai skootterilla?

2. Saatko sinä rahaa isältäsi tai äidiltäsi?
3. Otatko sinä nämä valkoiset kengät tai nuo mustat kengät?
4. Tuletko sinä kotiin jouluksi tai uudeksivuodeksi?
5. Oletko sinä käynyt Ruotsissa tai Tanskassa?
6. Pidätkö sinä rockmusiikista tai jazzmusiikista?
7. Haluaisitko sinä asua Helsingissä tai Oulussa?
8. Keräätkö sinä postimerkkejä tai vanhoja rahoja?
9. Oletko sinä työssä ensi perjantaina tai lauantaina?
10. Oletko sinä ollut koskaan suomalaisissa häissä tai hautajaisissa?
151
HARJOITUS 5
Korvaa pronomini kumpikin pronominilla molemmat.

MALLI: Kumpikin poika osaa suomea. > Molemmat pojat osaavat suomea.
1. Kumpikin avain on hukassa.

2. Minä rakastan heitä kumpaakin.
3. Liisa tanssi eilen kummankin kanssa, sekä Paavon että Mikon.
4. Minun kummatkin isovanhempani tulevat meille huomenna.
5. Me saimme eilen kirjeen kummaltakin lapseltamme.
6. Kumpikin kirja oli todella vaikea.
7. Minä olen velkaa kummallekin veljelleni.
8. Hän kävi täällä kumpanakin päivänä, sekä lauantaina että sunnuntaina.
9. Naisella oli kassi kummassakin kädessään.
10. Tien kummallakin puolella kasvoi kauniita koivuja.
11. Kumpikin takki tuntuu oikein mukavalta.
12. Hän kuljetti jotakin kummassakin kädessään.
13. Kumpikin eläin on todella harvinainen.
14. Nykyisen presidentin kumpikin kausi on ollut poliittisesti melko helppo.
15. Kumpikin huone on hyvin kodikas.
SANASTO
hanska glove
harvinainen rare, uncommon, infrequent
jompikumpi one or the other
klassinen classic
kodikas cosy, homely
kumpikin each of the two, both
molemmat each of the two, both
skootteri scooter
sotku tangle, muddle, mess
tumma dark
vaihto/ehto alternative
valinta selection, choice
vessa toilet, loo
kuljettaa to transport, carry, convey, transfer, drive

tuntu to feel, be felt, seem
(olla) hukassa lost, missing

höpsiä to talk nonsense, be silly
(lähteä) kylään (to go to) visit
sekä että both and
152
NOMINISANASTO
1) maa-tyyppi heinä/kuu, -ta, -n, -kuita

elo/kuu, -ta, -n, -kuita
jää, -tä, -n, jäitä syys/kuu, -ta, -n, -kuita
kuu, -ta, -n, kuita
luu, -ta, -n, luita loka/kuu, -ta, -n, -kuita
maa, -ta, -n, maita marras/kuu, -ta, -n, -kuita
muu, -ta, -n, muita joulu/kuu, -ta, -n, -kuita
puu, -ta, -n, puita
pää, -tä, -n, päitä
syy, -tä, -n, syitä 2) talo-tyyppi
sää, -tä, -n, säitä
tee, -tä, -n, teitä aamu, -a, -n, aamuja
pohjois/maa, -ta, -n, -maita +aatto, aattoa, aaton, aattoja
aika/taulu, -a, -n, -tauluja
voi, -ta, -n, voita ale, -a, -n, aleja
+alku, alkua, alun, alkuja
suo, -ta, -n, soita +apu, apua, avun, apuja
tie, -tä, -n, teitä auto, -a, -n, autoja
työ, -tä, -n, töitä
vyö, -tä, -n, vöitä avio/vaimo, -a, -n, -vaimoja
yö, -tä, -n, öitä disco, -a, -n, discoja
eno, -a, -n, enoja
teko/kuu, -ta, -n, -kuita ero, -a, -n, eroja
euro, -a, -n, euroja
rauta/tie, -tä, -n, -teitä haamu, -a, -n, haamuja
suoja/tie, -tä, -n, -teitä
haju, -a, -n, hajuja
harmaa, -ta, -n, harmaita +haku, hakua, haun, hakuja
sampoo, -ta, -n, sampoita +hattu, hattua, hatun, hattuja
suklaa, -ta, -n, suklaita havu, -a, -n, havuja
vajaa, -ta, -n, vajaita +heikko, heikkoa, heikon, heikkoja
vapaa, -ta, -n, vapaita +helppo, helppoa, helpon, helppoja
hieno, -a, -n, hienoja
maanantai, -ta, -n, maanantaita
tiistai, -ta, -n, tiistaita +hiihto, hiihtoa, hiihdon, hiihtoja
torstai, -ta, -n, torstaita hillo, -a, -n, hilloja
perjantai, -ta, -n, perjantaita huilu, -a, -n, huiluja
lauantai, -ta, -n, lauantaita +huippu, huippua, huipun, huippuja
sunnuntai, -ta, -n, sunnuntaita hullu, -a, -n, hulluja
tammi/kuu, -ta, -n, -kuita huone/kalu, -a, -n, -kaluja
helmi/kuu, -ta, -n, -kuita huono, -a, -n, huonoja
maalis/kuu, -ta, -n, -kuita hylly, -ä, -n, hyllyjä
huhti/kuu, -ta, -n, -kuita hymy, -ä, -n, hymyjä
touko/kuu, -ta, -n, -kuita +hyppy, hyppyä, hypyn, hyppyjä
kesä/kuu, -ta, -n, -kuita hölmö, -ä, -n, hölmöjä
153
ilo, -a, -n, iloja +kunto, kuntoa, kunnon, kuntoja

+irto/maito, -maitoa, -maidon, +kurkku, kurkkua, kurkun, kurkkuja
-maitoja kutsu, -a, -n, kutsuja
iso, -a, -n, isoja +kyky, kykyä, kyvyn, kykyjä
jano, -a, -n, janoja +kylpy, kylpyä, kylvyn, kylpyjä
jauho, -a, -n, jauhoja +käyttö, käyttöä, käytön, käyttöjä
+joukko, joukkoa, joukon, joukkoja +laatu, laatua, laadun, laatuja
joulu, -a, -n, jouluja +lakko, lakkoa, lakon, lakkoja
juoksu, -a, -n, juoksuja +lamppu, lamppua, lampun, lamppuja
juoru, -a, -n, juoruja lasku, -a, -n, laskuja
+juttu, juttua, jutun, juttuja +lato, latoa, ladon, latoja
juusto, -a, -n, juustoja +laukku, laukkua, laukun, laukkuja
+jää/kiekko, -kiekkoa, -kiekon, laulu, -a, -n, lauluja
-kiekkoja lelu, -a, -n, leluja
kaivo, -a, -n, kaivoja +lento, lentoa, lennon, lentoja
+kakku, kakkua, kakun, kakkuja +lepo, lepoa, levon, lepoja
karhu, -a, -n, karhuja levy, -ä, -n, levyjä
+kato, katoa, kadon, katoja +liitto, liittoa, liiton, liittoja
+katto, kattoa, katon, kattoja +lintu, lintua, linnun, lintuja
+katu, katua, kadun, katuja +lippu, lippua, lipun, lippuja
keino, -a, -n, keinoja +loppu, loppua, lopun, loppuja
+keitto, keittoa, keiton, keittoja +lotto, lottoa, loton, lottoja
kello, -a, -n, kelloja +lukko, lukkoa, lukon, lukkoja
kerho, -a, -n, kerhoja +luku, lukua, luvun, lukuja
+keski/viikko, -viikkoa, -viikon, +luonto, luontoa, luonnon, luontoja
-viikkoja +lähtö, lähtöä, lähdön, lähtöjä
kesy, -ä, -n, kesyjä +lämpö, lämpöä, lämmön, lämpöjä
+kettu, kettua, ketun, kettuja löyly, -ä, -n, löylyjä
+kiekko, kiekkoa, kiekon, kiekkoja +löytö, löytöä, löydön, löytöjä
kilo, -a, -n, kiloja maalais/talo, -a, -n, -taloja
+kimppu, kimppua, kimpun, +maito, maitoa, maidon, maitoja
kimppuja +mato, matoa, madon, matoja
kirja/paino, -a, -n, -painoja +matto, mattoa, maton, mattoja
+kinkku, kinkkua, kinkun, kinkkuja mehu, -a, -n, mehuja
+kirkko, kirkkoa, kirkon, kirkkoja melu, -a, -n, meluja
+kirppu, kirppua, kirpun, kirppuja metro, -a, -n, metroja
koivu, -a, -n, koivuja muisto, -a, -n, muistoja
+kokko, kokkoa, kokon, kokkoja +myrkky, myrkkyä, myrkyn, myrkkyjä
+koko, kokoa, koon, kokoja myrsky, -ä, -n, myrskyjä
+korko, korkoa, koron, korkoja +mänty, mäntyä, männyn, mäntyjä
koru, -a, -n, koruja naru, -a, -n, naruja
koulu, -a, -n, kouluja neuvo, -a, -n, neuvoja
+kukko, kukkoa, kukon, kukkoja +nukke, nukkea, nuken, nukkeja
+kulku, kulkua, kulun, kulkuja olo, -a, -n, oloja
154
oma/koti/talo, -a, -n, -taloja +taito, taitoa, taidon, taitoja

+outo, outoa, oudon, outoja talo, -a, -n, taloja
+pakko, pakkoa, pakon, pakkoja tango, -a, -n, tangoja
paksu, -a, -n, paksuja tasku, -a, -n, taskuja
pallo, -a, -n, palloja taso, -a, -n, tasoja
palo, -a, -n, paloja +tauko, taukoa, tauon, taukoja
+pelto, peltoa, pellon, peltoja taulu, -a, -n, tauluja
+pettu, pettua, petun, pettuja +tieto, tietoa, tiedon, tietoja
+piippu, piippua, piipun, piippuja +tikku, tikkua, tikun, tikkuja
+polku, polkua, polun, polkuja +tuli/tikku, -tikkua, -tikun, -tikkuja
poro, -a, -n, poroja +tuttu, tuttua, tutun, tuttuja
puisto, -a, -n, puistoja +tyttö, tyttöä, tytön, tyttöjä
+puku, pukua, puvun, pukuja tyyny, -ä, -n, tyynyjä
pullo, -a, -n, pulloja työ/kalu, -a, -n, -kaluja
puro, -a, -n, puroja ufo, -a, -n, ufoja
puuro, -a, -n, puuroja ujo, -a, -n, ujoja
+pyyntö, pyyntöä, pyynnön, pyyntöjä +ukko, ukkoa, ukon, ukkoja
pöly, -ä, -n, pölyjä +ulko/lämpö, -lämpöä, -lämmön,
+rapu, rapua, ravun, rapuja -lämpöjä
reilu, -a, -n, reiluja +vaihto/ehto, -ehtoa, -ehdon, -ehtoja
reissu, -a, -n, reissuja vaimo, -a, -n, vaimoja
rosvo, -a, -n, rosvoja valo, -a, -n, valoja
runo, -a, -n, runoja +vappu, vappua, vapun, vappuja
ruoho, -a, -n, ruohoja verho, -a, -n, verhoja
ruusu, -a, -n, ruusuja vero, -a, -n, veroja
sateen/varjo, -a, -n, -varjoja +viikko, viikkoa, viikon, viikkoja
savu, -a, -n, savuja viulu, -a, -n, viuluja
+serkku, serkkua, serkun, serkkuja vuoro, -a, -n, vuoroja
sielu, -a, -n, sieluja +väki/luku, -lukua, -luvun, -lukuja
sisko, -a, -n, siskoja äly, -ä, -n, alyjä
sisu, -a, -n, sisuja öljy, -ä, -n, öljyjä
sivu, -a, -n, sivuja
sotku, -a, -n, sotkuja +edus/kunta, -kuntaa, -kunnan,
suihku, -a, -n, suihkuja -kuntia
+suku, sukua, suvun, sukuja elo/kuva, -a, -n, -kuvia
sumu, -a, -n, sumuja flunssa, -a, -n, flunssia
suru, -a, -n, suruja juhla, -a, -n, juhlia
syksy, -ä, -n, syksyjä juna, -a, -n, junia
sähkö, -ä, -n, sähköjä juoma, -a, -n, juomia
+sänky, sänkyä, sängyn, sänkyjä +jälki/ruoka, -ruokaa, -ruoan, -ruokia
+sääntö, sääntöä, säännön, sääntöjä +kansalais/sota, -sotaa, -sodan -sotia
säästö, -ä, -n, säästöjä +kohta, kohtaa, kohdan, kohtia
söpö, -ä, -n, söpöjä koira, -a, -n, koiria
+tahto, tahtoa, tahdon, tahtoja korva, -a, -n, korvia
155
koura, -a, -n, kouria +sukka, sukkaa, sukan, sukkia

kova, -a, -n, kovia summa, -a, -n, summia
kuiva, -a, -n, kuivia suora, -a, -n, suoria
+kukka, kukkaa, kukan, kukkia tuhka, -a, -n, tuhkia
+kulta, kultaa, kullan, kultia +tukka, tukkaa, tukan, tukkia
+kunta, kuntaa, kunnan, kuntia tumma, -a, -n, tummia
kuorma, -a, -n, kuormia +tupa, tupaa, tuvan, tupia
kuuma, -a, -n, kuumia tuska, -a, -n, tuskia
kuva, -a, -n, kuvia ura, -a, -n, uria
+lempi/ruoka, -ruokaa, -ruoan, +valta/kunta, -kuntaa, -kunnan,
-ruokia -kuntia
+loka, lokaa, loan, lokia +vasta/kohta, -kohtaa, -kohdan,
loma, -a, -n, lomia -kohtia
luola, -a, -n, luolia voima, -a, -n, voimia
+lupa, lupaa, luvan, lupia vuokra, -a, -n, vuokria
muna, -a, -n, munia
musta, -a, -n, mustia +aika, aikaa, ajan, aikoja
+noita, noitaa, noidan, noitia +aita, aitaa, aidan, aitoja
Norja, -a, -n +akka, akkaa, akan, akkoja
nuha, -a, -n, nuhia ala, -a, -n, aloja
+nurkka, nurkkaa, nurkan, nurkkia +ala/kerta, -kertaa, -kerran, -kertoja
ohra, -a, -n, ohria +ankka, ankkaa, ankan, ankkoja
oja, -a, -n, ojia eläin/tarha, -a, -n, -tarhoja
+oleskelu/lupa, -lupaa, -luvan, -lupia firma, -a, -n, firmoja
oma, -a, -n, omia +haitta, haittaa, haitan, haittoja
osa, -a, -n, osia +halpa, halpaa, halvan, halpoja
+paikka/kunta, -kuntaa, -kunnan, hanska, -a, -n, hanskoja
-kuntia harja, -a, -n, harjoja
+palo/kunta, -kuntaa, -kunnan, hauska, -a, -n, hauskoja
-kuntia hella, -a, -n, helloja
pohja, -a, -n, pohjia herra, -a, -n, herroja
+poika, poikaa, pojan, poikia hiiva, -a, -n, hiivoja
+polkka, polkkaa, polkan, polkkia hilla, -a, -n, hilloja
pulla, -a, -n, pullia +hinta, hintaa, hinnan, hintoja
puuha, -a, -n, puuhia +huuto/kauppa, -kauppaa, -kaupan,
roska, -a, -n, roskia -kauppoja
+rotta, rottaa, rotan, rottia ilma, -a, -n, ilmoja
rouva, -a, -n, rouvia +ilta, iltaa, illan, iltoja
ruma, -a, -n, rumia ilta/pala, -a, -n, -paloja
+ruoka, ruokaa, ruoan, ruokia +istuma/paikka, -paikkaa, -paikan,
+sisällis/sota, -sotaa, -sodan, -sotia -paikkoja
sohva, -a, -n, sohvia +jalka, jalkaa, jalan, jalkoja
sora, -a, -n, soria +jenkka, jenkkaa, jenkan, jenkkoja
+sota, sotaa, sodan, sotia kala, -a, -n, kaloja
156
kalja, -a, -n, kaljoja pala, -a, -n, paloja

+kampa, kampaa, kamman, kampoja +palkka, palkkaa, palkan, palkkoja
kana, -a, -n, kanoja +parka, parkaa, paran, parkoja
kansa, -a, -n, kansoja piha, -a, -n, pihoja
+kanta, kantaa, kannan, kantoja piispa, -a, -n, piispoja
+kappa, kappaa, kapan, kappoja pizza, -a, -n, pizzoja
+kartta, karttaa, kartan, karttoja puu/tarha, -a, -n, -tarhoja
kassa, -a, -n, kassoja päivä/kirja, -a, -n, -kirjoja
kaula, -a, -n, kauloja raha, -a, -n, rahoja
+kauppa, kauppaa, kaupan, kauppoja raja, -a, -n, rajoja
kaura, -a, -n, kauroja Ranska, -a, -n
+keikka, keikkaa, keikan, keikkoja +ranta, rantaa, rannan, rantoja
kerma, -a, -n, kermoja rauha, -a, -n, rauhoja
+kerta, kertaa, kerran, kertoja +riita, riitaa, riidan, riitoja
keula, -a, -n, keuloja rima, -a, -n, rimoja
kirja, -a, -n, kirjoja +rinta, rintaa, rinnan, rintoja
kissa, -a, -n, kissoja ruoka/lista, -a, -n, -listoja
kiva, -a, -n, kivoja Saksa, -a, -n
laaja, -a, -n, laajoja sama, -a, -n, samoja
lahja, -a, -n, lahjoja sana, -a, -n, sanoja
laiha, -a, -n, laihoja sana/kirja, -a, -n, -kirjoja
laina, -a, -n, lainoja sarja, -a, -n, sarjoja
laiska, -a, -n, laiskoja sauna, -a, -n, saunoja
+laita, laitaa, laidan, laitoja +seikka, seikkaa, seikan, seikkoja
laiva, -a, -n, laivoja +seisoma/paikka, -paikkaa,
liha, -a, -n, lihoja -paikan, -paikkoja
liiga, -a, -n, liigoja seura, -a, -n, seuroja
liima, -a, -n, liimoja sija, -a, -n, sijoja
liina, -a, -n, liinoja +sika, sikaa, sian, sikoja
linna, -a, -n, linnoja +silta, siltaa, sillan, siltoja
lista, -a, -n, listoja suola, -a, -n, suoloja
litra, -a, -n, litroja Tanska, -a, -n
lämpö/tila, -a, -n, -tiloja +tapa, tapaa, tavan, tapoja
malja, -a, -n, maljoja +tasa/valta, -valtaa, -vallan, -valtoja
marja, -a, -n, marjoja +tarkka, tarkkaa, tarkan, tarkkoja
+markka, markkaa, markan, markkoja +teltta, telttaa, teltan, telttoja
matka, -a, -n, matkoja tila, -a, -n, tiloja
+mitta, mittaa, mitan, mittoja tina, -a, -n, tinoja
+myötä/virta, -virtaa, -virran, -virtoja tuli/palo, -a, -n, -paloja
+nahka, nahkaa, nah(k)an, nahkoja +uima/ranta, -rantaa, -rannan,
näkö/ala, -a, -n, -aloja -rantoja
paha, -a, -n, pahoja +vaaka, vaakaa, vaa’an, vaakoja
+paikka, paikkaa, paikan, paikkoja vaara, -a, -n, vaaroja
+paita, paitaa, paidan, paitoja vahva, -a, -n, vahvoja
157
+valta, valtaa, vallan, valtoja +nälkä, nälkää, nälän, nälkiä

vanha, -a, -n, vanhoja +pelkkä, pelkkää, pelkän, pelkkiä
vara/sija, -a, -n, -sijoja perä, -ä, -n, periä
varma, -a, -n, varmoja pesä, -ä, -n, pesiä
vasta, -a, -n, vastoja (=vihta) +pikku/leipä, -leipää, -leivän, -leipiä
+vasta/virta, -virtaa, -virran, -virtoja pitkä, -ä, -n, pitkiä
vatsa, -a, -n, vatsoja polku/pyörä, -ä, -n, -pyöriä
vauva, -a, -n, vauvoja pyhä, -ä, -n, pyhiä
+velka, velkaa, velan, velkoja pyörä, -ä, -n, pyöriä
vessa, -a, -n, vessoja päivä, -ä, -n, päiviä
+vihta, vihtaa, vihdan, vihtoja +pöytä, pöytää, pöydän, pöytiä
+vika, vikaa, vian, vikoja +reikä, reikää, reiän, reikiä
vilja, -a, -n, viljoja seinä, -ä, -n, seiniä
villa, -a, -n, villoja +selkä, selkää, selän, selkiä
villi/kissa, -a, -n, -kissoja selvä, -ä, -n, selviä
+virka, virkaa, viran, virkoja +setä, setää, sedän, setiä
+virta, virtaa, virran, virtoja sievä, -ä, -n, sieviä
+vuosi/sata, -sataa, -sadan, -satoja silmä, -ä, -n, silmiä
+väki/valta, -valtaa, -vallan, -valtoja syntymä/päivä, -ä, -n, -päiviä
+ylä/kerta, -kertaa, -kerran, -kertoja syvä, -ä, -n, syviä
tyhjä, -ä, -n, tyhjiä
heinä, -ä, -n, heiniä tyhmä, -ä, -n, tyhmiä
+herkkä, herkkää, herkän, herkkiä tylsä, -ä, -n, tylsiä
hyvä, -ä, -n, hyviä vehnä, -ä, -n, vehniä
+härkä, härkää, härän, härkiä väärä, -ä, -n, vääriä
+ikä, ikää, iän, ikiä yskä, -ä, -n, yskiä
ilta/päivä, -ä, -n, -päiviä
isä, -ä, -n, isiä elämä, -ä, -n, elämiä
+itä, itää, idän, itiä edeltäjä, -ä, -n, edeltäjiä
+kenkä, kenkää, kengän, kenkiä esitelmä, -ä, -n, esitelmiä
+kenttä, kenttää, kentän, kenttiä etelä, -ä, -n, eteliä
kesä, -ä, -n, kesiä hedelmä, -ä, -n, hedelmiä
kylmä, -ä, -n, kylmiä ikävä, -ä, -n, ikäviä
kylä, -ä, -n, kyliä +isäntä, isäntää, isännän, isäntiä
kynä, -ä, -n, kyniä jännittävä, -ä, -n, jännittäviä
köyhä, -ä, -n, köyhiä kehittäjä, -ä, -n, kehittäjiä
lehmä, -ä, -n, lehmiä keittäjä, -ä, -n, keittäjiä
+leipä, leipää, leivän, leipiä kerääjä, -ä, -n, kerääjiä
lyijy/kynä, -ä, -n, -kyniä koti-ikävä, -ä, -n, -ikäviä
metsä, -ä, -n, metsiä käytävä, -ä, -n, käytäviä
moottori/pyörä, -ä, -n, -pyöriä lentäjä, -ä, -n, lentäjiä
myyjä, -ä, -n, myyjiä merkittävä, -ä, -n, merkittäviä
määrä, -ä, -n, määriä miellyttävä, -ä, -n, miellyttäviä
nenä, -ä, -n, neniä näytelmä, -ä, -n, näytelmiä
158
piirtäjä, -ä, -n, piirtäjiä piano, -a, -n, pianoja

pätevä, -ä, -n, päteviä +poliitikko, poliitikkoa, poliitikon,
ryöstäjä, -ä, -n, ryöstäjiä poliitikkoja
syntymä, -ä, -n, syntymiä puhuttelu, -a, -n, puhutteluja
tehtävä, -ä, -n, tehtäviä +raamattu, raamattua, raamatun,
terävä, -ä, -n, teräviä raamattuja
typerä, -ä, -n, typeriä ratkaisu, -a, -n, ratkaisuja
tyydyttävä, -ä, -n, tyydyttäviä riesteily, -ä, -n, risteilyjä
Venäjä, -ä, -n saaristo, -a, -n, saaristoja
viihtyisä, -ä, -n, viihtyisiä +sovinto, sovintoa, sovinnon,
yllättävä, -ä, -n, yllättäviä sovintoja
ystävä, -ä, -n, ystäviä tilasto, -a, -n, tilastoja
toimisto, -a, -n, toimistoja
arvostelu, -a, -n, arvosteluja +tunnettu, tunnettua, tunnetun,
+asteikko, asteikkoa, asteikon, tunnettuja
asteikkoja urheilu, -a, -n, urheiluja
+asunto, asuntoa, asunnon, asuntoja +vahinko, vahinkoa, vahingon,
+aurinko, aurinkoa, auringon, vahinkoja
aurinkoja varasto, -a, -n, varastoja
+avanto, avantoa, avannon, avantoja +varattu, varattua, varatun, varattuja
enemmistö, -ä, -n, enemmistöjä vasemmisto, -a, -n, vasemmistoja
haastattelu, -a, -n, haastatteluja vierailu, -a, -n, vierailuja
+hallinto, hallintoa, hallinnon, yleisö, -ä, -n, yleisöjä
hallintoja yli/opisto, -a, -n, -opistoja
huoneisto, -a, -n, huoneistoja ympäristö, -ä, -n, ympäristöjä
hölynpöly, -ä, -n, hölynpölyjä
+istunto, istuntoa, istunnon, istuntoja +ennakko, ennakkoa, ennakon,
julkaisu, -a, -n, julkaisuja ennakoita
keskustelu, -a, -n, keskusteluja henkilö, -ä, -n, henkilöitä
kilpailu, -a, -n, kilpailuja jäätelö, -ä, -n, jäätelöitä
kirjasto, -a, -n, kirjastoja keitto/komero, -a, -n, -komeroita
kysely, -ä, -n, kyselyjä komero, -a, -n, komeroita
kävely, -ä, -n, kävelyjä kömpelö, -ä, -n, kömpelöitä
+luento, luentoa, luennon, luentoja +laatikko, laatikkoa, laatikon, laatikoita
lähistö, -ä, -n, lähistöjä +lepakko, lepakkoa, lepakon, lepakoita
+mekaanikko, mekaanikkoa, +lompakko, lompakkoa, lompakon,
mekaanikon, mekaanikkoja lompakoita
maasto, -a, -n, maastoja +maljakko, maljakkoa, maljakon,
matkailu, -a, -n, matkailuja maljakoita
nuoriso, -a, -n, nuorisoja +nurmikko, nurmikkoa, nurmikon,
opiskelu, -a, -n, opiskeluja nurmikoita
osasto, -a, -n, osastoja numero, -a, -n, numeroita
ottelu, -a, -n, otteluja näyttämö, -ä, -n, näyttämöitä
+palkinto, palkintoa, palkinnon, puhelu, -a, -n, puheluita
palkintoja
159
pusero, -a, -n, puseroita kuuluisa, -a, -n, kuuluisia

+rannikko, rannikkoa, rannikon, kuvaaja, -a, -n, kuvaajia
rannikoita laulaja, -a, -n, laulajia
+sammakko, sammakkoa, sammakon, leijona, -a, -n, leijonia
sammakoita lihava, -a, -n, lihavia
taistelu, -a, -n, taisteluita loistava, -a, -n, loistavia
+tosikko, tosikkoa, tosikon, tosikoita luonteva, -a, -n, luontevia
luotettava, -a, -n, luotettavia
ansio, -ta, -n, ansioita matala, -a, -n, matalia
arvio, -ta, -n, arvioita matkustaja, -a, -n, matkustajia
aukio, -ta, -n, aukioita mukava, -a, -n, mukavia
huomio, -ta, -n, huomioita murhaaja, -a, -n, murhaajia
kaakao, -ta, -n, kaakaoita muutama, -a, -n, muutamia
kaksio, -ta, -n, kaksioita ohjaaja, -a, -n, ohjaajia
keittiö, -tä, -n, keittiöitä ohjelma, -a, -n, ohjelmia
lukio, -ta, -n, lukioita omena, -a, -n, omenia
museo, -ta, -n, museoita ongelma, -a, -n, ongelmia
neliö, -tä, -n, neliöitä opettaja, -a, -n, opettajia
radio, -ta, -n, radioita orava, -a, -n, oravia
solmio, -ta, -n, solmioita ovela, -a, -n, ovelia
televisio, -ta, -n, televisioita painava, -a, -n, painavia
tuomio, -ta, -n, tuomioita pelottava, -a, -n, pelottavia
valtio, -ta, -n, valtioita postin/kantaja, -a, -n, -kantajia
video, -ta, -n, videoita puheen/johtaja, -a, -n, -johtajia
yhtiö, -tä, -n, yhtiöitä puhuja, -a, -n, puhujia
yksiö, -tä, -n, yksiöitä sairaan/hoitaja, -a, -n, -hoitajia
satama, -a, -n, satamia
ahkera, -a, -n, ahkeria seuraava, -a, -n, seuraavia
arvoisa, -a, -n, arvoisia sopiva, -a, -n, sopivia
asema, -a, -n, asemia suojaisa, -a, -n, suojaisia
auttava, -a, -n, auttavia suudelma, -a, -n, suudelmia
edustaja, -a, -n, edustajia taitava, -a, -n, taitavia
huomattava, -a, -n, huomattavia tapahtuma, -a, -n, tapahtumia
ihana, -a, -n, ihania tilava, -a, -n, tilavia
johtaja, -a, -n, johtajia toimittaja, -a, -n, toimittajia
kamala, -a, -n, kamalia tupakoiva, -a, -n, tupakoivia
kampaaja, -a, -n, kampaajia tuttava, -a, -n, tuttavia
kanava, -a, -n, kanavia unelma, -a, -n, unelmia
kansan/edustaja, -a, -n, -edustajia uudistaja, -a, -n, uudistajia
kasvattaja, -a, -n, kasvattajia vakava, -a, -n, vakavia
katsoja, -a, -n, katsojia valoisa, -a, -n, valoisia
kiinnostava, -a, -n, kiinnostavia vastaaja, -a, -n, vastaajia
kuljettaja, -a, -n, kuljettajia voittaja, -a, -n, voittajia
kuolema, -a, -n, kuolemia
160
apina, -a, -n, apinoita melodia, -a, -n, melodioita

armeija, -a, -n, armeijoita +mustikka, mustikkaa, mustikan,
asia, -a, -n, asioita mustikoita
astia, -a, -n, astioita +navetta, navettaa, navetan, navetoita
asuntola, -a, -n, asuntoloita näyttelijä, -ä, -n, näyttelijöitä
ateria, -a, -n, aterioita olympia, -a, -n, olympioita
autoilija, -a, -n, autoilijoita opiskelija, -a, -n, opiskelijoita
energia, -a, -n, energioita perijä, -ä, -n, perijöitä
epäilijä, -ä, -n, epäilijöitä +persikka, persikkaa, persikan,
etana, -a, -n, etanoita persikoita
filosofia, -a, -n, filosofioita peruna, -a, -n, perunoita
+haarukka, haarukkaa, haarukan, +piirakka, piirakkaa, piirakan,
haarukoita piirakoita
hakija, -a, -n, hakijoita pizzeria, -a, -n, pizzerioita
hallitsija, -a, -n, hallitsijoita porkkana, -a, -n, porkkanoita
historia, -a, -n, historioita prinsessa, -a, -n, prinsessoita
idea, -a, -n, ideoita +puolukka, puolukkaa, puolukan,
ikkuna, -a, -n, ikkunoita puolukoita
juoksija, -a, -n, juoksijoita pyöräilijä, -ä, -n, pyöräilijöitä
kahvila, -a, -n, kahviloita pähkinä, -ä, -n, pähkinöitä
kamera, -a, -n, kameroita ravintola, -a, -n, ravintoloita
kattila, -a, -n, kattiloita runoilija, -a, -n, runoilijoita
kilpailija, -a, -n, kilpailijoita ruokala, -a, -n, ruokaloita
kipinä, -ä, -n, kipinöitä saippua, -a, -n, saippuoita
kirjailija, -a, -n, kirjailijoita sairaala, -a, -n, sairaaloita
kitara, -a, -n, kitaroita samppanja, -a, -n, samppanjoita
kollega, -a, -n, kollegoita sinfonia, -a, -n, sinfonioita
krapula, -a, -n, krapuloita taiteilija, -a, -n, taiteilijoita
kunnia, -a, -n, kunnioita tarina, -a, -n, tarinoita
kuuntelija, -a, -n, kuuntelijoita tarjoilija, -a, -n, tarjoilijoita
kynttilä, -ä, -n, kynttilöitä tavara, -a, -n, tavaroita
+kännykkä, kännykkää, kännykän, tekijä, -ä, -n, tekijöitä
kännyköitä teoria, -a, -n, teorioita
kävelijä, -ä, -n, kävelijöitä +tupakka, tupakkaa, tupakan,
latina, -a, -n, latinoita tupakoita
lattia, -a, -n, lattioita tusina, -a, -n, tusinoita
lukija, -a, -n, lukijoita tutkija, -a, -n, tutkijoita
+lusikka, lusikkaa, lusikan, lusikoita urheilija, -a, -n, urheilijoita
löytö/tavara, -a, -n, -tavaroita valehtelija, -a, -n, valehtelijoita
maan/viljelijä, -ä, -n, -viljelijöitä vankila, -a, -n, vankiloita
makkara, -a, -n, makkaroita vasara, -a, -n, vasaroita
+mansikka, mansikkaa, mansikan, +vasikka, vasikkaa, vasikan, vasikoita
mansikoita virkailija, -a, -n, virkailijoita
matka/tavara, -a, -n, -tavaroita
161
ainoa, -a, -n, ainoita 3) bussi-tyyppi
+akustiikka, akustiikkaa, akustiikan, +ajo/kortti, -korttia, -kortin, -kortteja

akustiikkoja avio/pari, -a, -n, -pareja
+fysiikka, fysiikkaa, fysiikan, fysiikkoja avo/pari, -a, -n, -pareja
keskusta, -a, -n, keskustoja baari, -a, -n, baareja
kurpitsa, -a, -n, kurpitsoja bussi, -a, -n, busseja
+liikunta, liikuntaa, liikunnan, +esi/merkki, -merkkiä, -merkin,
liikuntoja -merkkejä
maailma, -a, -n, maailmoja filmi, -ä, -n, filmejä
+matematiikka, matematiikkaa, fraasi, -a, -n, fraaseja
matematiikan, matematiikkoja grilli, -ä, -n, grillejä
papukaija, papukaijaa, papukaijan, halli, -a, -n, halleja
papukaijoja hissi, -ä, -n, hissejä
+planeetta, planeettaa, planeetan, huvi, -a, -n, huveja
planeettoja +jahti, jahtia, jahdin, jahteja
+politiikka, politiikkaa, politiikan, +joulu/pukki, -pukkia, -pukin,
politiikkoja -pukkeja
+toiminta, toimintaa, toiminnan, +jää/kaappi, -kaappia, -kaapin,
toimintoja -kaappeja
+valinta, valintaa, valinnan, valintoja kaali, -a, -n, kaaleja
hirveä, -ä, -n, hirveitä +kaappi, kaappia, kaapin, kaappeja
hopea, -a, -n, hopeita kahvi, -a, -n, kahveja
ilkeä, -ä, -n, ilkeitä +karkki, karkkia, karkin, karkkeja
kankea, -a, -n, kankeita kassi, -a, -n, kasseja
kapea, -a, -n, kapeita kasvi, -a, -n, kasveja
kipeä, -ä, -n, kipeitä keksi, -ä, -n, keksejä
komea, -a, -n, komeita +kiltti, kilttiä, kiltin, kilttejä
korkea, -a, -n, korkeita +kokki, kokkia, kokin, kokkeja
leveä, -ä, -n, leveitä kori, -a, -n, koreja
makea, -a, -n, makeita +kortti, korttia, kortin, kortteja
nopea, -a, -n, nopeita +koti, kotia, kodin, koteja
oikea, -a, -n, oikeita kumi, -a, -n, kumeja
pehmeä, -ä, -n, pehmeitä +kuppi, kuppia, kupin, kuppeja
pimeä, -ä, -n, pimeitä kurssi, -a, -n, kursseja
rohkea, -a, -n, rohkeita +kyyti, kyytiä, kyydin, kyytejä
ruskea, -a, -n, ruskeita +käynti, käyntiä, käynnin, käyntejä
tärkeä, -ä, -n, tärkeitä laji, -a, -n, lajeja
usea, -a, -n, useita +laki, lakia, lain, lakeja
vaalea, -a, -n, vaaleita +lakki, lakkia, lakin, lakkeja
vaikea, -a, -n, vaikeita +lapsen/vahti, -vahtia, -vahdin,
vihreä, -ä, -n, vihreitä -vahteja
ylpeä, -ä, -n, ylpeitä lasi, -a, -n, laseja
+leikki, leikkiä, leikin, leikkejä
162
lempi/väri, -ä, -n, -värejä sali, -a, -n, saleja

+lenkki, lenkkiä, lenkin, lenkkejä +sekki, sekkiä, sekin, sekkejä
lääni, -ä, -n, läänejä +sentti, senttiä, sentin, senttejä
maali, -a, -n, maaleja siili, -ä, -n, siilejä
malli, -a, -n, malleja siisti, -ä, -n, siistejä
+merkki, merkkiä, merkin, merkkejä +säkki, säkkiä, säkin, säkkejä
metri, -ä, -n, metrejä +takki, takkia, takin, takkeja
muisti, -a, -n, muisteja taksi, -a, -n, takseja
+muoti, muotia, muodin, muoteja talli, -a, -n, talleja
+myynti, myyntiä, myynnin, myyntejä tanssi, -a, -n, tansseja
mämmi, -ä, -n, mämmejä tasa/peli, -ä, -n, -pelejä
+mökki, mökkiä, mökin, mökkejä +tauti, tautia, taudin, tauteja
+nakki, nakkia, nakin, nakkeja teksti, -ä, -n, tekstejä
+nappi, nappia, napin, nappeja +tentti, tenttiä, tentin, tenttejä
+neiti, neitiä, neidin, neitejä tori, -a, -n, toreja
noja/tuoli, -a, -n, -tuoleja torni, -a, -n, torneja
+oppi, oppia, opin, oppeja tsaari, -a, -n, tsaareja
paini, -a, -n, paineja +tulkki, tulkkia, tulkin, tulkkeja
+pankki, pankkia, pankin, pankkeja tulli, -a, -n, tulleja
+pappi, pappia, papin, pappeja +tunti, tuntia, tunnin, tunteja
pari, -a, -n, pareja tuoli, -a, -n, tuoleja
passi, -a, -n, passeja +tuoppi, tuoppia, tuopin, tuoppeja
peili, -ä, -n, peilejä +turkki, turkkia, turkin, turkkeja
peli, -ä, -n, pelejä tyyli, -ä, -n, tyylejä
+penkki, penkkiä, penkin, penkkejä +täti, tätiä, tädin, tätejä
penni, -ä, -n, pennejä uima/halli, -a, -n, -halleja
pihvi, -ä, -n, pihvejä uuni, -a, -n, uuneja
piiri, -ä, -n, piirejä +vahti, vahtia, vahdin, vahteja
pommi, -a, -n, pommeja +vauhti, vauhtia, vauhdin, vauhteja
poni, -a, -n, poneja viini, -ä, -n, viinejä
posti, -a, -n, posteja villi, -ä, -n, villejä
+posti/merkki, -merkkiä, -merkin, vitsi, -ä, -n, vitsejä
-merkkejä väri, -ä, -n, värejä
prinssi, -ä, -n, prinssejä +äiti, äitiä, äidin, äitejä
+pukki, pukkia, pukin, pukkeja
puna/viini, -ä, -n, -viinejä +agentti, agenttia, agentin, agentteja
+purkki, purkkia, purkin, purkkeja +ammatti, ammattia, ammatin,
+pyykki, pyykkiä, pyykin, pyykkejä ammatteja
pässi, -ä, -n, pässejä appelsiini, -a, -n, appelsiineja
riisi, -ä, -n, riisejä +apteekki, apteekkia, apteekin,
risti, -ä, -n, ristejä apteekkeja
rivi, -ä, -n, rivejä +arkkitehti, arkkitehtia, arkkitehdin,
Ruotsi, -a, -n arkkitehteja
+ruuti, ruutia, ruudin, ruuteja artikkeli, -a, -n, artikkeleja
163
+automaatti, automaattia, automaatin, normaali, -a, -n, normaaleja

automaatteja novelli, -a, -n, novelleja
banaani, -a, -n, banaaneja oranssi, -a, -n, oransseja
bensiini, -ä, -n, bensiinejä +paketti, pakettia, paketin, paketteja
budjetti, -a, -n, budjetteja parfyymi, -a, -n, parfyymeja
enkeli, -ä, -n, enkelejä pingviini, -ä, -n, pingviinejä
+elefantti, elefanttia, elefantin, poliisi, -a, -n, poliiseja
elefantteja +presidentti, presidenttiä, presidentin,
+Englanti, Englantia, Englannin presidenttejä
filosofi, -a, -n, filosofeja projekti, -a, -n, projekteja
horoskooppi, -a, -n, horoskooppeja +pysäkki, pysäkkiä, pysäkin, pysäkkejä
hotelli, -a, -n, hotelleja +raketti, rakettia, raketin, raketteja
insinööri, -ä, -n, insinöörejä realisti, -a, -n, realisteja
+Islanti, Islantia, Islannin romaani, -a, -n, romaaneja
jaguaari, -a, -n, jaguaareja sala/poliisi, -a, -n, -poliiseja
kapteeni, -a, -n, kapteeneja +salaatti, salaattia, salaatin, salaatteja
karamelli, -a, -n, karamelleja +sinappi, sinappia, sinapin, sinappeja
karanteeni, -a, -n, karanteeneja sipuli, -a, -n, sipuleja
+kasetti, kasettia, kasetin, kasetteja skandaali, -a, -n, skandaaleja
katastrofi, -a, -n, katastrofeja skorpioni, -a, -n, skorpioneja
+kaupunki, kaupunkia, kaupungin, stipendi, -ä, -n, stipendejä
kaupunkeja +tabletti, tablettia, tabletin, tabletteja
+ketsuppi, ketsuppia, ketsupin, +temperamentti, temperamenttia,
ketsuppeja temperamentin, temperamentteja
kioski, -a, -n, kioskeja terassi, -a, -n, terasseja
komissaari, -a, -n, komissaareja +termostaatti, termostaattia,
kongressi, -a, -n, kongresseja termostaatin, termostaatteja
+konsertti, konserttia, konsertin, +tomaatti, tomaattia, tomaatin,
konsertteja tomaatteja
+kritiikki, kritiikkiä, kritiikin, tulppaani, -a, -n, tulppaaneja
kritiikkejä turisti, -a, -n, turisteja
+lemmikki, lemmikkiä, lemmikin, universumi, -a, -n, universumeja
lemmikkejä viisumi, -a, -n, viisumeja
makaroni, -a, -n, makaroneja +violetti, violettia, violetin, violetteja
mannekiini, -a, -n, mannekiineja
margariini, -a, -n, margariineja dekkari, -a, -n, dekkareita
marketti, -a, -n, marketteja diktaattori, -a, -n, diktaattoreita
materiaali, -a, -n, materiaaleja kalenteri, -a, -n, kalentereita
meteli, -ä, -n, metelejä kaveri, -a, -n, kavereita
+minuutti, minuuttia, minuutin, keisari, -a, -n, keisareita
minuutteja kellari, -a, -n, kellareita
mitali, -a, -n, mitaleja kulttuuri, -a, -n, kulttuureita
moderni, -a, -n, moderneja laituri, -a, -n, laitureita
+musiikki, musiikkia, musiikin, liftari, -a, -n, liftareita
musiikkeja
164
lääkäri, -ä, -n, lääkäreitä niemi, niemeä, niemen, niemiä

maalari, -a, -n, maalareita nimi, nimeä, nimen, nimiä
mestari, -a, -n, mestareita +olki, olkea, oljen, olkia
ministeri, -ä, -n, ministereitä +onki, onkea, ongern, onkia
mittari, -a, -n, mittareita onni, onnea, onnen, onnia
moottori, -a, -n, moottoreita ovi, ovea, oven, ovia
naapuri, -a, -n, naapureita pikku/veli, -veljeä, -veljen, -veljiä
paperi, -a, -n, papereita pilvi, pilveä, pilven, pilviä
pilleri, -ä, -n, pillereitä retki, retkeä, retken, retkiä
pippuri, -a, -n, pippureita ripsi, ripseä, ripsen, ripsiä
professori, -a, -n, professoreita +sanoma/lehti, -lehteä, -lehden,
rehtori, -a, -n, rehtoreita -lehtiä
rekisteri, -ä, -n, rekistereitä sormi, sormea, sormen, sormia
ruohon/leikkuri, -a, -n, -leikkureita suksi, suksea, suksen, suksia
sihteeri, -ä, -n, sihteereitä suku/nimi, -nimeä, -nimen, -nimiä
skootteri, -a, -n, skoottereita Suomi, Suomea, Suomen
sokeri, -a, -n, sokereita talvi, talvea, talven, talvia
symboli, -a, -n, symboleita +tähti, tähteä, tähden, tähtiä
taikuri, -a, -n, taikureita veli, veljeä, veljen, veljiä
teatteri, -a, -n, teattereita +väki, väkeä, väen, väkiä
tiikeri, -ä, -n, tiikereitä
tohtori, -a, -n, tohtoreita
toveri, -a, -n, tovereita 5) kieli-tyyppi
traktori, -a, -n, traktoreita
tunturi, -a, -n, tuntureita hiiri, hiirtä, hiiren, hiiriä
äyskäri, -ä, -n, äyskäreitä jousi, jousta, jousen, jousia
kieli, kieltä, kielen, kieliä
kuusi, kuusta, kuusen, kuusia
4) ovi-tyyppi lapsi, lasta, lapsen, lapsia
lohi, lohta, lohen, lohia
+arki, arkea, arjen, arkia lumi, lunta, lumen, lumia
etu/nimi, -nimeä, -nimen, -nimiä meri, merta, meren, meriä
+henki, henkeä, hengen, henkiä mieli, mieltä, mielen, mieliä
hetki, hetkeä, hetken, hetkiä moni, monta, monen, monia
+hiki, hikeä, hien, hikiä nuori, nuorta, nuoren, nuoria
+joki, jokea, joen, jokia pieni, pientä, pienen, pieniä
+järki, järkeä, järjen, järkiä puoli, puolta, puolen, puolia
järvi, järveä, järven, järviä saari, saarta, saaren, saaria
+kaikki, kaikkea, kaiken, kaikkia sieni, sientä, sienen, sieniä
kivi, kiveä, kiven, kiviä suku/puoli, -puolta, -puolen, -puolia
koski, koskea, kosken, koskia suuri, suurta, suuren, suuria
+lahti, lahtea, lahden, lahtia tuli, tulta, tulen, tulia
+lehti, lehteä, lehden, lehtiä tuuli, tuulta, tuulen, tuulia
+mäki, mäkeä, mäen, mäkiä uni, unta, unen, unia
165
veitsi, veistä, veitsen, veitsiä +koe, koetta, kokeen, kokeita

veri, verta, veren, veriä +kohde, kohdetta, kohteen, kohteita
vuori, vuorta, vuoren, vuoria kone, -tta, koneen, koneita
ääni, ääntä, äänen, ääniä kuume, -tta, kuumeen, kuumeita
käsine, -ttä, käsineen, käsineitä
käärme, -ttä, käärmeen, käärmeitä
6) käsi-tyyppi +lahje, lahjetta, lahkeen, lahkeita
lause, -tta, lauseen, lauseita
+kansi, kantta, kannen, kansia lento/kone, -tta, -koneen, -koneita
+kausi, kautta, kauden kausia +liike, liikettä, liikkeen, liikkeitä
+kuukausi, kuukautta, kuukauden, +liikenne, liikennettä, liikenteen,
kuukausia liikenteitä
+kynsi, kynttä, kynnen, kynsiä +luonne, luonnetta, luonteen,
+käsi, kättä, käden, käsiä luonteita
+köysi, köyttä, köyden, köysiä +lyhenne, lyhennettä, lyhenteen,
+länsi, länttä, lännen, länsiä lyhenteitä
+susi, sutta, suden, susia +lähde, lähdettä, lähteen, lähteitä
+tosi, totta, toden, tosia +lääke, lääkettä, lääkkeen, lääkkeitä
+täysi, täyttä, täyden, täysiä maine, -tta, maineen, maineita
+uusi, uutta, uuden, uusia makuu/huone, -tta, -huoneen,
+vesi, vettä, veden, vesiä -huoneita
+vuosi, vuotta, vuoden, vuosia mauste, -tta, mausteen, mausteita
+mieli/pide, -pidettä, -piteen, -piteitä
moniste, -tta, monisteen, monisteita
7) huone-tyyppi muste, -tta, musteen, musteita
olo/huone, -tta, -huoneen, -huoneita
+aie, aietta, aikeen, aikeita oire, -tta, oireen, oireita
aihe, -tta, aiheen, aiheita +osoite, osoitetta, osoitteen, osoitteita
alue, -tta, alueen, alueita +parveke, parveketta, parvekkeen,
amme, -tta, ammeen, ammeita parvekkeita
aste, -tta, asteen, asteita perhe, -ttä, perheen, perheitä
+eläke, eläkettä, eläkkeen, eläkkeitä +perinne, perinnettä, perinteen,
esine, -ttä, esineen, esineitä perinteitä
haave, -tta, haaveen, haaveita puhe, -tta, puheen, puheita
hame, -tta, hameen, hameita puolue, -tta, puolueen, puolueita
huone, -tta, huoneen, huoneita +puute, puutetta, puutteen, puutteita
+hylje, hyljettä, hylkeen, hylkeitä +pyyhe, pyyhettä, pyyhkeen, pyyhkeitä
ihme, -ttä, ihmeen, ihmeitä +raide, raidetta, raiteen, raiteita
joukkue, -tta, joukkueen, joukkueita +ranne, rannetta, ranteen, ranteita
+jäte, jätettä, jätteen, jätteitä rypäle, -ttä, rypäleen, rypäleitä
kappale, -tta, kappaleen, kappaleita saaste, -tta, saasteen, saasteita
katse, -tta, katseen, katseita +sade, sadetta, sateen, sateita
kiire, -ttä, kiireen, kiireitä +taide, taidetta, taiteen, taiteita
kirje, -ttä, kirjeen, kirjeitä +tarve, tarvetta, tarpeen, tarpeita
166
terve, -ttä, terveen, terveitä erikoinen, erikoista, erikoisen, erikoisia

+tiede, tiedettä, tieteen, tieteitä eri/lainen, -laista, -laisen, -laisia
tieto/kone, -tta, -koneen, -koneita erinomainen, erinomaista,
+tilanne, tilannetta, tilanteen, tilanteita erinomaisen, erinomaisia
todiste, -tta, todisteen, todisteita eteinen, eteistä, eteisen, eteisiä
toive, -tta, toiveen, toiveita filosofinen, filosofista, filosofisen,
+tunne, tunnetta, tunteen, tunteita filosofisia
+ulko/vaate, -vaatetta, -vaatteen, harvinainen, harvinaista, harvinaisen,
-vaatteita harvinaisia
+vaate, vaatetta, vaatteen, vaatteita hetkinen, hetkistä, hetkisen, hetkisiä
valhe, -tta, valheen, valheita hevonen, hevosta, hevosen, hevosia
vene, -ttä, veneen, veneitä hiljainen, hiljaista, hiljaisen, hiljaisia
+veri/koe, -koetta, -kokeen, -kokeita huolellinen, huolellista, huolellisen,
virhe, -ttä, virheen, virheitä huolellisia
+väite, väitettä, väitteen, väitteitä huumorin/tajuinen, -tajuista, -tajuisen,
väline, -ttä, välineen, välineitä -tajuisia
ihanteellinen, ihanteellista,
ihanteellisen, ihanteellisia
8) nainen-tyyppi ihminen, ihmistä, ihmisen, ihmisiä
ikinen, ikistä, ikisen, ikisiä
aamiainen, aamiaista, aamiaisen, iloinen, iloista, iloisen, iloisia
aamiaisia isän/maallinen, -maallista, -maallisen,
aikainen, aikaista, aikaisen, aikaisia -maallisia
ajan/kohtainen, -kohtaista, -kohtaisen, itsenäinen, itsenäistä, itsenäisen,
-kohtaisia itsenäisiä
aktiivinen, aktiivista, aktiivisen, jollainen, jolliasta, jollaisen, jollaisia
aktiivisia jäinen, jäistä, jäisen, jäisiä
alkeellinen, alkeellista, alkeellisen, jälkeinen, jälkeistä, jälkeisen, jälkeisiä
alkeellisia järjestelmällinen, järjestelmällistä,
allerginen, allergista, allergisen, järjestelmällisen, järjestelmällisiä
allergisia jättiläinen, jättiläistä, jättiläisen,
antiikkinen, antiikkista, antiikkisen, jättiläisiä
antiikkisia kaakkoinen, kaakkoista, kaakkoisen,
apulainen, apulaista, apulaisen, kaakkoisia
apulaisia kaavamainen, kaavamaista,
aurinkoinen, aurinkoista, aurinkoisen, kaavamaisen, kaavamaisia
aurinkoisia kaiken/lainen, -laista, -laisen, -laisia
autonominen, autonomista, kaksonen, kaksosta, kaksosen,
autonomisen, autonomisia kaksosia
arvoinen, arvoista, arvoisen, arvoisia kaupunki/lainen, -laista, -laisen, -laisia
edullinen, edullista, edullisen, edullisia keltainen, keltaista, keltaisen, keltaisia
eläkeläinen, eläkeläistä, eläkeläisen, keskeinen, keskeistä, keskeisen,
eläkeläisiä keskeisiä
entinen, entistä, entisen, entisiä
167
keskin/kertainen, -kertaista, -kertaisen, nälkäinen, nälkäistä, nälkäisen,

-kertaisia nälkäisiä
klassinen, klassista, klassisen, klassisia oma/peräinen, -peräistä, -peräisen,
kokonainen, kokonaista, kokonaisen, -peräisiä
kokonaisia omituinen, omituista, omituisen,
konservatiivinen, konservatiivista, omituisia
konservatiivisen, konservatiivisia onnellinen, onnellista, onnellisen,
koti/mainen, -maista, -maisen, -maisia onnellisia
kriittinen, kriittistä, kriittisen, kriittisiä optimistinen, optimistista,
kultainen, kultaista, kultaisen, kultaisia optimistisen, optimistisia
kultanen, kultasta, kultasen, kultasia pahan/tuulinen, -tuulista, -tuulisen,
kärpänen, kärpästä, kärpäsen, kärpäsiä -tuulisia
käytännöllinen, käytännöllistä, pakkanen, pakkasta, pakkasen,
käytännöllisen, käytännöllisiä pakkasia
lautanen, lautasta, lautasen, lautasia palanen, palasta, palasen, palasia
likainen, likaista, likaisen, likaisia peipponen, peipposta, peipposen,
läheinen, läheistä, läheisen, läheisiä peipposia
maa/lainen, -laista, -laisen, -laisia perhonen, perhosta, perhosen,
mahdollinen, mahdollista, perhosia
mahdollisen, mahdollisia peräkkäinen, peräkkäistä, peräkkäisen,
makuinen, makuista, makuisen, peräkkäisiä
makuisia pessimistinen, pessimististä,
mehiläinen, mehiläistä, mehiläisen, pessimistisen, pessimistisiä
mehiläisiä pituinen, pituista, pituisen, pituisia
melankolinen, melankolista, pohjoinen, pohjoista, pohjoisen,
melankolisen, melankolisia pohjoisia
mielen/kiintoinen, -kiintoista, poikkeuksellinen, poikkeuksellista,
-kiintoisen, -kiintoisia poikkeuksellisen, poikkeuksellisia
monen/lainen, -laista, -laisen, -laisia poliittinen, poliittista, poliittisen,
moni/mutkainen, -mutkaista, poliittisia
-mutkaisen, -mutkaisia positiivinen, positiivista, positiivisen,
moni/puolinen, -puolista, -puolisen, positiivisia
-puolisia punainen, punaista, punaisen, punaisia
murheellinen, murheellista, päivittäinen, päivittäistä, päivittäisen,
muirheellisen, murheellisia päivittäisiä
musta/sukkainen, -sukkaista, päivällinen, päivällistä, päivällisen,
-sukkaisen, -sukkaisia päivällisiä
muurahainen, muurahaista, pääsiäinen, pääsiäistä, pääsiäisen,
muurahaisen, muurahaisia pääsiäisiä
nainen, naista, naisen, naisia päättäväinen, päättäväistä,
niminen, nimistä, nimisen, nimisiä päättäväisen, päättäväisiä
nyky/ihminen, -ihmistä, -ihmisen, rauhallinen, rauhallista, rauhallisen,
-ihmisiä rauhallisia
nykyinen, nykyistä, nykyisen, nykyisiä rehellinen, rehellistä, rehellisen,
rehellisiä
168
rikollinen, rikollista, rikollisen, tyypillinen, tyypillistä, tyypillisen,

rikollisia tyypillisiä
rikkinäinen, rikkinäistä, rikkinäisen, tyytyväinen, tyytyväistä, tyytyväisen,
rikkinäisiä tyytyväisiä
ruotsalainen, ruotsalaista, ruotsalaisen, työläinen, työläistä, työläisen, työläisiä
ruotsalaisia tällainen, tällaista, tällaisen, tällaisia
salainen, salaista, salaisen, salaisia täydellinen, täydellistä, täydellisen,
saman/lainen, -laista, -laisen, -laisia täydellisiä
sateinen, sateista, sateisen, sateisia ulko/maa/lainen, -laista, -laisen, -laisia
sellainen, sellaista, sellaisen, sellaisia uskollinen, uskollista, uskollisen,
sininen, sinistä, sinisen, sinisiä uskollisia
sukulainen, sukulaista, sukulaisen, uskovainen, uskovaista, uskovaisen,
sukulaisia uskovaisia
suomalainen, suomalaista, uutinen, uutista, uutisen, uutisia
suomalaisen, suomalaisia vaarallinen, vaarallista, vaarallisen,
suomen/kielinen, -kielistä, -kielisen, vaarallisia
-kielisiä vakituinen, vakituista, vakituisen,
surullinen, surullista, surullisen, vakituisia
surullisia valkoinen, valkoista, valkoisen,
sydämellinen, sydämellistä, valkoisia
sydämellisen, sydämellisiä vihainen, vihaista, vihaisen, vihaisia
sympaattinen, sympaattista, viimeinen, viimeistä, viimeisen,
sympaattisen, sympaattisia viimeisiä
systemaattinen, systemaattista, virallinen, virallista, virallisen, virallisia
systemaattisen, systemaattisia vähäinen, vähäistä, vähäisen, vähäisiä
syyllinen, syyllistä, syyllisen, syyllisiä väli/aikainen, -aikaista, -aikaisen,
säännöllinen, säännöllistä, -aikaisia
säännöllisen, säännöllisiä värillinen, värillistä, värillisen, värillisiä
tapaaminen, tapaamista, tapaamisen, yhteinen, yhteistä, yhteisen, yhteisiä
tapaamisia yhtenäinen, yhtenäistä, yhtenäisen,
tavallinen, tavallista, tavallisen, yhtenäisiä
tavallisia yksinäinen, yksinäistä, yksinäisen,
terveellinen, terveellistä, terveellisen, yksinäisiä
terveellisiä yleinen, yleistä, yleisen, yleisiä
todellinen, todellista, todellisen, ystävällinen, ystävällistä, ystävällisen,
todellisia ystävällisiä
toden/näköinen, -näköistä, -näköisen, äkki/pikainen, -pikaista, -pikaisen,
-näköisiä -pikaisia
tulinen, tulista, tulisen, tulisia äkäinen, äkäistä, äkäisen, äkäisiä
tuollainen, tuollaista, tuollaisen,
tuollaisia
turvallinen, turvallista, turvallisen,
turvallisia
tuulinen, tuulista, tuulisen, tuulisia
169
9) sairas-tyyppi porsas, -ta, porsaan, porsaita

potilas, -ta, potilaan, potilaita
+allas, allasta, altaan, altaita +puhdas, puhdasta, puhtaan, puhtaita
+arvokas, arvokasta, arvokkaan, puhelias, -ta, puheliaan, puheliaita
arvokkaita +raikas, raikasta, raikkaan, raikkaita
+asiakas, asiakasta, asiakkaan, +rakas, rakasta, rakkaan, rakkaita
asiakkaita raskas, -ta, raskaan, raskaita
+asukas, asukasta, asukkaan, asukkaita +ratas, ratasta, rattaan, rattaita
avulias, -ta, avuliaan, avuliaita +reipas, reipasta, reippaan, reippaita
+ehdokas, ehdokasta, ehdokkaan, +rengas, rengasta, renkaan, renkaita
ehdokkaita +rikas, rikasta, rikkaan, rikkaita
eräs, -tä, erään, eräitä runsas, -ta, runsaan, runsaita
eväs, -tä, evään, eväitä +saapas, saapasta, saappaan, saappaita
+hammas, hammasta, hampaan, sairas, -ta, sairaan, sairaita
hampaita sotilas, -ta, sotilaan, sotilaita
+hansikas, hansikasta, hansikkaan, taivas, -ta, taivaan, taivaita
hansikkaita +tarmokas, tarmokasta, tarmokkaan,
+hidas, hidasta, hitaan, hitaita tarmokkaita
+innokas, innokasta, innokkaan, +tehdas, tehdasta, tehtaan, tehtaita
innokkaita +tehokas, tehokasta, tehokkaan,
+itsekäs, itsekästä, itsekkään, itsekkäitä tehokkaita
+iäkäs, iäkästä, iäkkään, iäkkäitä +tyylikäs, tyylikästä, tyylikkään,
+kangas, kangasta, kankaan, kankaita tyylikkäitä
kauppias, -ta, kauppiaan, kauppiaita +uima-allas, -allasta, -altaan, -altaita
+kirkas, kirkasta, kirkkaan, kirkkaita utelias, -ta, uteliaan, uteliaita
+kiuas, kiuasta, kiukaan, kiukaita valas, -ta, valaan, valaita
+kodikas, kodikasta, kodikkaan, +varakas, varakasta, varakkaan,
kodikkaita varakkaita
kohtelias, -ta, kohteliaan, kohteliaita +varas, varasta, varkaan, varkaita
+kuningas, kuningasta, kuninkaan, +varvas, varvasta, varpaan, varpaita
kuninkaita +viekas, viekasta, viekkaan, viekkaita
+lammas, lammasta, lampaan, vieras, -ta, vieraan, vieraita
lampaita viisas, -ta, viisaan, viisaita
+liukas, liukasta, liukkaan, liukkaita +vilkas, vilkasta, vilkkaan, vilkkaita
lounas, -ta, lounaan, lounaita +voimakas, voimakasta, voimakkaan,
+menestyksekäs, menestyksekästä, voimakkaita
menestyksekkään, menestyksekkäitä -vuotias, -ta, -vuotiaan, -vuotiaita
+nisäkäs, nisäkästä, nisäkkään, +värikäs, värikästä, värikkään,
nisäkkäitä värikkäitä
oinas, -ta, oinaan, oinaita yli/oppilas, -ta, -oppilaan, -oppilaita
+opas, opasta, oppaan, oppaita +älykäs, älykästä, älykkään, älykkäitä
oppilas, -ta, oppilaan, oppilaita
patsas, -ta, patsaan, patsaita
+porras, porrasta, portaan, portaita
170
10) salaisuus-tyyppi teollisuuksia

+terveys, terveyttä, terveyden,
+avaruus, avaruutta, avaruuden, terveyksiä
avaruuksia +tilaisuus, tilaisuutta, tilaisuuden,
+eri/mielisyys, -mielisyyttä, tilaisuuksia
-mielisyyden, -mielisyyksiä +totuus, totuutta, totuuden, totuuksia
+itsenäisyys, itsenäisyyttä, +tulevaisuus, tulevaisuutta,
itsenäisyyden, itsenäisyyksiä tulevaisuuden, tulevaisuuksia
+kirjallisuus, kirjallisuutta, +työttömyys, työttömyyttä,
kirjallisuuden, kirjallisuuksia työttömyyden, työttömyyksiä
+kohteliaisuus, kohteliaisuutta, +vaikeus, vaikeutta, vaikeuden,
kohteliaisuuden, kohteliaisuuksia vaikeuksia
+kokonaisuus, kokonaisuutta, +vankeus, vankeutta, vankeuden,
kokonaisuuden, kokonaisuuksia vankeuksia
+korkeus, korkeutta, korkeuden, +velvollisuus, velvollisuutta,
korkeuksia velvollisuuden, velvollisuuksia
+lapsuus, lapsuutta, lapsuuden, +yhteys, yhteyttä, yhteyden, yhteyksiä
lapsuuksia +yksi/mielisyys, -mielisyyttä,
+mahdollisuus, mahdollisuutta, -mielisyyden, -mielisyyksiä
mahdollisuuden, mahdollisuuksia +yli/nopeus, -nopeutta, -nopeuden,
+mestaruus, mestaruutta, -nopeuksia
mestaruuden, mestaruuksia +ystävyys, ystävyyttä, ystävyyden,
+nopeus, nopeutta, nopeuden, ystävyyksiä
nopeuksia
+nuoruus, nuoruutta, nuoruuden,
nuoruuksia 11) vastaus-tyyppi
+oikeus, oikeutta, oikeuden, oikeuksia
+omaisuus, omaisuutta, omaisuuden, ajatus, -ta, ajatuksen, ajatuksia
omaisuuksia annos, -ta, annoksen, annoksia
+onnettomuus, onnettomuutta, anomus, -ta, anomuksen, anomuksia
onnettomuuden, onnettomuuksia arvoitus, -ta, arvoituksen, arvoituksia
+pituus, pituutta, pituuden, pituuksia dinosaurus, -ta, dinosauruksen,
+rakkaus, rakkautta, rakkauden, dinosauruksia
rakkauksia eepos, -ta, eepoksen, eepoksia
+rauhallisuus, rauhallisuutta, ehdotus, -ta, ehdotuksen, ehdotuksia
rauhallisuuden, rauhallisuuksia ennätys, -tä, ennätyksen, ennätyksiä
+rikollisuus, rikollisuutta, erehdys, -tä, erehdyksen, erehdyksiä
rikollisuuden, rikollisuuksia hakemus, -ta, hakemuksen,
+salaisuus, salaisuutta, salaisuuden, hakemuksia
salaisuuksia hallitus, -ta, hallituksen, hallituksia
+suhteellisuus, suhteellisuutta, harjoitus, -ta, harjoituksen,
suhteellisuuden, suhteellisuuksia harjoituksia
+talous, taloutta, talouden, talouksia harrastus, -ta, harrastuksen,
+teollisuus, teollisuutta, teollisuuden, harrastuksia
171
hauis, -ta, hauiksen, hauiksia päätös, -tä, päätöksen, päätöksiä

hius, -ta, hiuksen, hiuksia rakennus, -ta, rakennuksen,
ilmaus, -ta, ilmauksen, ilmauksia rakennuksia
ilmoitus, -ta, ilmoituksen, ilmoituksia rangaistus, -ta, rangaistuksen,
juhannus, -ta, juhannuksen, rangaistuksia
juhannuksia rikos, -ta, rikoksen, rikoksia
jänis, -tä, jäniksen, jäniksiä sammutus, -ta, sammutuksen,
järjestys, -tä, järjestyksen, järjestyksiä sammutuksia
kannatus, -ta, kannatuksen, selitys, -tä, selityksen, selityksiä
kannatuksia seuraus, -ta, seurauksen, seurauksia
katos, -ta, katoksen, katoksia sopimus, -ta, sopimuksen, sopimuksia
kaunistus, -ta, kaunistuksen, sormus, -ta, sormuksen, sormuksia
kaunistuksia sävellys, -tä, sävellyksen, sävellyksiä
kerros, -ta, kerroksen, kerroksia tapaus, -ta, tapauksen, tapauksia
keskus, -ta, keskuksen, keskuksia tennis, -tä, tenniksen, tenniksiä
kiitos, -ta, kiitoksen, kiitoksia teos, -ta, teoksen, teoksia
kirjoitus, -ta, kirjoituksen, kirjoituksia tiedotus, -ta, tiedotuksen, tiedotuksia
kokemus, -ta, kokemuksen, todistus, -ta, todistuksen, todistuksia
kokemuksia toivomus, -ta, toivomuksen,
kokous, -ta, kokouksen, kokouksia toivomuksia
koulutus, -ta, koulutuksen, koulutuksia tulos, -ta, tuloksen, tuloksia
kulutus, -ta, kulutuksen, kulutuksia tutkimus, -ta, tutkimuksen,
kummitus, -ta, kummituksen, tutkimuksia
kummituksia uudistus, -ta, uudistuksen, uudistuksia
kysymys, -tä, kysymyksen, kysymyksiä valmistus, -ta, valmistuksen,
käsitys, -tä, käsityksen, käsityksiä valmistuksia
laitos, -ta, laitoksen, laitoksia vanhus, -ta, vanhuksen, vanhuksia
luottamus, -ta, luottamuksen, vallan/kumous, -ta, -kumouksen,
luottamuksia -kumouksia
lähetys, -tä, lähetyksen, lähetyksiä vastaus, -ta, vastauksen, vastauksia
lämmitys, -tä, lämmityksen, yhdistys, -tä, yhdistyksen, yhdistyksiä
lämmityksiä yllätys, -tä, yllätyksen, yllätyksiä
maalaus, -ta, maalauksen, maalauksia yritys, -tä, yrityksen, yrityksiä
menestys, -tä, menestyksen,
menestyksiä
merkitys, -tä, merkityksen, merkityksiä 12) avain-tyyppi
mieli/kuvitus, -ta, -kuvituksen,
-kuvituksia avain, -ta, avaimen, avaimia
muutos, -ta, muutoksen, muutoksia avoin, -ta, avoimen, avoimia
määräys, -tä, määräyksen, määräyksiä eläin, -tä, eläimen, eläimiä
oletus, -ta, oletuksen, oletuksia +keitin, keitintä, keittimen, keittimiä
palvelus, -ta, palveluksen, palveluksia +levy/soitin, -soitinta, -soittimen,
pettymys, -tä, pettymyksen, -soittimia
pettymyksiä puhelin, -ta, puhelimen, puhelimia
172
13) muita tyyppejä maan/mies, -tä, -miehen, -miehiä

mies, -tä, miehen, miehiä
kallis, -ta, kalliin, kalliita paras, -ta, parhaan, parhaita
kaunis, -ta, kauniin, kauniita +parempi, parempaa, paremman,
kauris, -ta, kauriin, kauriita parempia
nauris, -ta, nauriin, nauriita poika/mies, -tä, -miehen, -miehiä
+ruis, ruista, rukiin, rukiita rock, rockia, rockin, rockeja
valmis, -ta, valmiin, valmiita sisar, -ta, sisaren, sisaria
stadion, stadionia, stadionin,
askel, -ta, askelen, askelia (askeleen, stadioneja
askeleita) sydän, -tä, sydämen, sydämiä
höyhen, -tä, höyhenen, höyheniä +tytär, tytärtä, tyttären, tyttäriä
jäsen, -tä, jäsenen, jäseniä +vasen, vasenta, vasemman, vasempia
kyynel, -tä, kyynelen, kyyneliä +viimeisin, viimeisintä, viimeisimmän,
(kyyneleen, kyyneleitä) viimeisimpiä
+manner, mannerta, manteren, +ylin, ylintä, ylimmän, ylimpiä
manteria (mantereen, mantereita)
sävel, -tä, sävelen, säveliä hermostunut, -ta, hermostuneen,
vuosi/kymmen, -tä, -kymmenen, hermostuneita
-kymmeniä ihastunut, -ta, ihastuneen, ihastuneita
kiinnostunut, -ta, kiinnostuneen,
kevyt, -tä, kevyen, kevyitä kiinnostuneita
lyhyt, -tä, lyhyen, lyhyitä kuollut, -ta, kuolleen, kuolleita
neitsyt, -tä, neitsyen, neitsyitä kyllästynyt, -tä, kyllästyneen,
ohut, -ta, ohuen, ohuita kyllästyneitä
olut, -ta, oluen, oluita masentunut, -ta, masentuneen,
masentuneita
avio/mies, -tä, -miehen, -miehiä pettynyt, -tä, pettyneen, pettyneitä
gallup, gallupia, gallupin, gallupeja tottunut, -ta, tottuneen, tottuneita
essee, -tä, -n, esseitä väsynyt, -tä, väsyneen, väsyneitä
+haltijatar, haltijatarta, haltijattaren, +lapseton, lapsetonta, lapsettoman,
haltijattaria lapsettomia
herras/mies, -tä, -miehen, -miehiä +mahdoton, mahdotonta,
Iso-Britannia, Isoa-Britanniaa, Ison- mahdottoman, mahdottomia
Britannian +rahaton, rahatonta, rahattoman,
jazz, jazzia, jazzin, jazzeja rahattomia
kevät, -tä, kevään, keväitä +rajaton, rajatonta, rajattoman,
kirves, -tä, kirveen, kirveitä rajattomia
+kuningatar, kuningatarta, +rasvaton, rasvatonta, rasvattoman,
kuningattaren, kuningattaria rasvattomia
lasagne, -a, -n, lasagneja +syytön, syytöntä, syyttömän,
+lähin, lähintä, lähimmän, lähimpiä syyttömiä
+lämmin, lämmintä, lämpimän,
lämpimiä
173
+tuntematon, tuntematonta, +kumpikin, kumpaakin, kummankin,

tuntemattoman, tuntemattomia kumpiakin
+farkut, farkkuja, farkkujen +jompikumpi, jompaakumpaa,
hautajaiset, hautajaisia, hautajaisien jommankumman, jompiakumpia
hiukset, hiuksia, hiuksien +(ei) kumpikaan, kumpaakaan,
housut, housuja, housujen kummankaan, kumpiakaan
häät, häitä, häiden +molemmat, molempia, molempien
juhlat, juhlia, juhlien (mon.)
kasvot, kasvoja, kasvojen
kisat, kisoja, kisojen Kysymyssanat:
olympialaiset, olympialaisia,
olympialaisien mikä, mitä, minkä, mitä
ristiäiset, ristiäisiä, ristiäisien kuka, ketä, kenen, keitä
sakset, saksia, saksien +kumpi, kumpaa, kumman, kumpia
tupaan/tuliaiset, -tuliaisia, -tuliaisien +(kuinka) mones, monetta,
ulko/maat, -maita, -maiden monennen, monensia
+urut, urkuja, urkujen millainen, millaista, millaisen, millaisia
vaalit, vaaleja, vaalien minkälainen, minkälaista, minkälaisen,
+vanhemmat, vanhempia, minkälaisia
vanhempien minkämaalainen, minkämaalaista,
vaunut, vaunuja, vaunujen minkämaalaisen, minkämaalaisia
+Yhdys/vallat, -valtoja, -valtojen minkävärinen, minkäväristä,
minkävärisen, minkävärisiä
Pronominit:
Numeraalit:
minä, minua, minun
sinä, sinua, sinun nolla, -a, -n, nollia
hän, häntä, hänen +yksi, yhtä, yhden, yksiä
me, meitä, meidän +kaksi, kahta, kahden, kaksia
te, teitä, teidän kolme, -a, -n, kolmia
he, heitä, heidän neljä, -ä, -n, neljiä
tämä, tätä, tämän +viisi, viittä, viiden, viisiä
tuo, tuota, tuon +kuusi, kuutta, kuuden, kuusia
se, sitä, sen seitsemän, seitsemää, seitsemän,
nämä, näitä, näiden seitsemiä
nuo, noita, noiden kahdeksan, kahdeksaa, kahdeksan,
ne, niitä, niiden kahdeksia
joka, jota, jonka, joita yhdeksän, yhdeksää, yhdeksän,
jokainen, jokaista, jokaisen, jokaisia yhdeksiä
joku, jotakuta, jonkun, joitakuita kymmenen, kymmentä, kymmenen,
jokin, jotakin, jonkin, joitakin kymmeniä
itse, -ä, -n +yksi/toista, yhtä/toista,
(ei) kukaan, ketään, kenenkään, keitään yhden/toista, yksiä/toista
(ei) mikään, mitään, minkään, mitään
174
+kaksi/toista, kahta/toista, seiska, -a, -n, seiskoja

kahden/toista, kaksia/toista +kahdeksikko, kahdeksikkoa,
+kaksi/kymmentä, kahta/kymmentä, kahdeksikon, kahdeksikkoja (=kasi,
kahden/kymmenen, -a, -n, kaseja)
kaksia/kymmeniä +yhdeksikkö, yhdeksikköä,
+sata, sataa, sadan, satoja yhdeksikön, yhdeksikköjä (=ysi, -ä,
+tuhat, tuhatta, tuhannen, tuhansia -n, ysejä)
miljoona, -a, -n, miljoonia +kymppi, kymppiä, kympin, kymppejä
ensimmäinen, ensimmäistä,
ensimmäisen, ensimmäisiä Taipumattomat adjektiivit:
toinen, toista, toisen, toisia
+kolmas, kolmatta, kolmannen, aika = melko
kolmansia ensi
+neljäs, neljättä, neljännen, neljänsiä eri
+viides, viidettä, viidennen, viidensiä joka (’jokainen’)
+kuudes, kuudetta, kuudennen, koko
kuudensia melko
+seitsemäs, seitsemättä, seitsemännen, pikku
seitsemänsiä viime
+kahdeksas, kahdeksatta,
kahdeksannen, kahdeksansia
+yhdeksäs, yhdeksättä, yhdeksännen,
yhdeksänsiä
+kymmenes, kymmenettä,
kymmenennen, kymmenensiä
+yhdes/toista, yhdettä/toista,
yhdennen/toista, yhdensiä/toista
+kahdes/toista, kahdetta/toista,
kahdennen/toista, kahdensia/toista
+kahdes/kymmenes,
kahdetta/kymmenettä,
kahdennen/kymmenennen,
kahdensia/kymmenensiä
ykkönen, ykköstä, ykkösen, ykkösiä

kakkonen, kakkosta, kakkosen,
kakkosia
kolmonen, kolmosta, kolmosen,
kolmosia
nelonen, nelosta, nelosen, nelosia
viitonen, viitosta, viitosen, viitosia
kuutonen, kuutosta, kuutosen,
kuutosia
175
VERBISANASTO
Verbityyppi 1 itsenäisty/ä, -n, itsenäistyi, -nyt

+jakautu/a, jakaudun, jakautui,
jää/dä, -n, jäi, -nyt jakautunut
myy/dä, -n, myi, -nyt +joutu/a, joudun, joutui, joutunut
saa/da, -n, sai, -nut +jääty/ä, jäädyn, jäätyi, jäätynyt
+kaatu/a, kaadun, kaatui, kaatunut
soi/da, -n, soi, -nut katso/a, -n, katsoi, -nut
ui/da, -n, ui, -nut +katu/a, kadun, katui, katunut
voi/da, -n, voi, -nut +kehitty/ä, kehityn, kehittyi,
kehittynyt
juo/da, -n, joi, -nut +kerto/a, kerron, kertoi, kertonut
luo/da, -n, loi, -nut +keskitty/ä, keskityn, keskittyi,
lyö/dä, -n, löi, -nyt keskittynyt
syö/dä, -n, söi, -nyt kiehu/a, -n, kiehui, -nut
tuo/da, -n, toi, -nut +kieltäyty/ä, kieltäydyn, kieltäytyi,
vie/dä, -n, vei, -nyt kieltäytynyt
kiinnostu/a, -n, kiinnostui, -nut
imuroi/da, -n, imuroi, -nut kilju/a, -n, kiljui, -nut
tupakoi/da, -n, tupakoi, -nut +kokoontu/a, kokoonnun, kokoontui,
ympäröi/dä, -n, ympäröi, -nyt kokoontunut
kuivu/a, -n, kuivui, -nut
kulu/a, -n, kului, -nut
Verbityyppi 2 +kuto/a, kudon, kutoi, kutonut
kutsu/a, -n, kutsui, -nut
+aiko/a, aion, aikoi, aikonut kuulu/a, -n, kuului, -nut
+ampu/a, ammun, ampui, ampunut kyllästy/ä, -n, kyllästyi, -nyt
astu/a, -n, astui, -nut kysy/ä, -n, kysyi, -nyt
asu/a, -n, asui, -nut +käyttäyty/ä, käyttäydyn, käyttäytyi,
+avautu/a, avaudun, avautui, käyttäytynyt
avautunut +käänty/ä, käännyn, kääntyi,
+erehty/ä, erehdyn, erehtyi, erehtynyt kääntynyt
+esiinty/ä, esiinnyn, esiintyi, esiintynyt +leipo/a, leivon, leipoi, leiponut
+haukku/a, haukun, haukkui, +liikku/a, liikun, liikkui, liikkunut
haukkunut +liitty/ä, liityn, liittyi, liittynyt
hermostu/a, -n, hermostui, -nut +loppu/a, lopun, loppui, loppunut
+hukku/a, hukun, hukkui, hukkunut +luopu/a, luovun, luopui, luopunut
hyväksy/ä, -n, hyväksyi, -nyt +löyty/ä, löydyn, löytyi, löytynyt
+ilahtu/a, ilahdun, ilahtui, ilahtunut maistu/a, -n, maistui, -nut
innostu/a, -n, innostui, -nut menesty/ä, -n, menestyi, -nyt
irti/sano/a, -n, -sanoi, -nut +murtautu/a, murtaudun, murtautui,
istu/a, -n, istui, -nut murtautunut
176
+muuttu/a, muutun, muuttui, säilö/ä, -n, säilöi, -nyt

muuttunut +särkyä, säryn, särkui, särkynyt
myöhästy/ä, -n, myöhästyi, -nyt +tahto/a, tahdon, tahtoi, tahtonut
neuvo/a, -n, neuvoi, -nut +tapahtu/a, tapahdun, tapahtui,
+nukku/a, nukun, nukkui, nukkunut tapahtunut
+näky/ä, näyn, näkyi, näkynyt toivo/a, -n, toivoi, -nut
onnistu/a, -n, onnistui, -nut +toteutu/a, toteudun, toteutui,
osallistu/a, -n, osallistui, -nut toteutunut
pelästy/ä, -n, pelästyi, -nyt +tottu/a, totun, tottui, tottunut
peru/a, -n, perui, -nut +tuhoutu/a, tuhoudun, tuhoutui,
perustu/a, -n, perustui, -nut tuhoutunut
+petty/ä, petyn, pettyi, pettynyt +tuntu/a, tunnun, tuntui, tuntunut
poistu/a, -n, poistui, -nut tutustu/a, -n, tutustui, -nut
puhu/a, -n, puhui, -nut usko/a, -n, uskoi, -nut
+pukeutu/a, pukeudun, pukeutui, +vaihtu/a, vaihdun, vaihtui, vaihtunut
pukeutunut +valmistautu/a, valmistaudun,
pysty/ä, -n, pystyi, -nyt valmistautui, valmistautunut
pysy/ä, -n, pysyi, -nyt valmistu/a, -n, valmistui, -nut
+pysähty/ä, pysähdyn, pysähtyi, valvo/a, -n, valvoi, -nut
pysähtynyt vanno/a, -n, vannoi, -nut
+päätty/ä, päätyn, päättyi, päättynyt varo/a, -n, varoi, -nut
rakastu/a, -n, rakastui, -nut +viihty/ä, viihdyn, viihtyi, viihtynyt
+rentoutu/a, rentoudun, rentoutui, +vältty/ä, vältyn, välttyi, välttynyt
rentoutunut väsy/ä, -n, väsyi, -nyt
+riippu/a, riipun, riippui, riippunut
riisu/a, -n, riisui, -nut +aiheutta/a, aiheutan, aiheutti,
+rikko/a, rikon, rikkoi, rikkonut aiheuttanut
+saapu/a, saavun, saapui, saapunut +alle/kirjoitta/a, -kirjoitan, -kirjoitti,
+sammaloitu/a, sammaloidun, -kirjoittanut
sammaloitui, sammaloitunut +aloitta/a, aloitan, aloitti, aloittanut
sano/a, -n, sanoi, -nut arvosta/a, -n, arvosti, -nut
+sattu/a, satun, sattui, sattunut edusta/a, -n, edusti, -nut
sauno/a, -n, saunoi, -nut +ehdotta/a, ehdotan, ehdotti,
+selviyty/ä, selviydyn, selviytyi, ehdottanut
selviytynyt +erotta/a, erotan, erotti, erottanut
seiso/a, -n, seisoi, -nut harrasta/a, -n, harrasti, -nut
+siirty/ä, siirryn, siirtyi, siirtynyt +hoita/a, hoidan, hoiti, hoitanut
+sito/a, sidon, sitoi, sitonut +ilmoitta/a, ilmoitan, ilmoitti,
suostu/a, -n, suostui, -nut ilmoittanut
+suuntautu/a, suuntaudun, +jarrutta/a, jarrutan, jarrutti,
suuntautui, suuntautunut jarruttanut
+synty/ä, synnyn, syntyi, syntynyt +johta/a, johdan, johti, johtanut
+sytty/ä, sytyn, syttyi, syttynyt +kadotta/a, kadotan, kadotti,
säily/ä, -n, säilyi, -nyt kadottanut
177
kalasta/a, -n, kalasti, -nut pelasta/a, -n, pelasti, -nut

+kannatta/a, kannatan, kannatti, perusta/a, -n, perusti, -nut
kannattanut +poltta/a, poltan, poltti, polttanut
+kasvatta/a, kasvatan, kasvatti, +purka/a, puran, purki, purkanut
kasvattanut rakasta/a, -n, rakasti, -nut
+kehotta/a, kehotan, kehotti, ratsasta/a, -n, ratsasti, -nut
kehottanut +saastutta/a, saastutan, saastutti,
kiinnosta/a, -n, kiinnosti, -nut saastuttanut
+kirjoitta/a, kirjoitan, kirjoitti, +saavutta/a, saavutan, saavutti,
kirjoittanut saavuttanut
+koetta/a, koetan, koetti, koettanut sairasta/a, -n, sairasti, -nut
+koitta/a, koitan, koitti, koittanut +sala/kuljetta/a, -kuljetan, -kuljetti,
+korotta/a, korotan, korotti, -kuljettanut
korottanut +sammutta/a, sammutan, sammutti,
+kuljetta/a, kuljetan, kuljetti, sammuttanut
kuljettanut +soitta/a, soitan, soitti, soittanut
+kulutta/a, kulutan, kulutti, kuluttanut +souta/a, soudan, souti, soutanut
+kunnioitta/a, kunnioitan, kunnioitti, +sovitta/a, sovitan, sovitti, sovittanut
kunnioittanut sula/a, -n, suli, -nut
+lahjoitta/a, lahjoitan, lahjoitti, +tarkoitta/a, tarkoitan, tarkoitti,
lahjoittanut tarkoittanut
loista/a, -n, loisti, -nut toista/a, -n, toisti, -nut
+lopetta/a, lopetan, lopetti, lopettanut +toimitta/a, toimitan, toimitti,
+luotta/a, luotan, luotti, luottanut toimittanut
mainosta/a, -n, mainosti, -nut tunnusta/a, -n, tunnusti, -nut
matkusta/a, -n, matkusti, -nut +tuotta/a, tuotan, tuotti, tuottanut
muista/a, -n, muisti, -nut +unohta/a, unohdan, unohti,
+muistutta/a, muistutan, muistutti, unohtanut
muistuttanut vahvista/a, -n, vahvisti, -nut
muodosta/a, -n, muodosti, -nut +vaikutta/a, vaikutan, vaikutti,
+muutta/a, muutan, muutti, vaikuttanut
muuttanut +valitta/a, valitan, valitti, valittanut
+nauratta/a, nauratan, nauratti, valmista/a, -n, valmisti, -nut
naurattanut varasta/a, -n, varasti, -nut
+noudatta/a, noudatan, noudatti, +varoitta/a, varoitan, varoitti,
noudattanut varoittanut
+odotta/a, odotan, odotti, odottanut vastusta/a, -n, vastusti, -nut
+ohitta/a, ohitan, ohitti, ohittanut +vilkutta/a, vilkutan, vilkutti,
omista/a, -n, omisti, -nut vilkuttanut
+opetta/a, opetan, opetti, opettanut +voitta/a, voitan, voitti, voittanut
+osoitta/a, osoitan ,osoitti, osoittanut
osta/a, -n, osti, -nut aja/a, -n, ajoi, -nut
+otta/a, otan, otti, ottanut +alka/a, alan, alkoi, alkanut
+palautta/a, palautan, palautti, +anta/a, annan, antoi, antanut
palauttanut
178
+autta/a, autan, auttoi, auttanut +menettä/ä, menetän, menetti,

haista/a, -n, haistoi, -nut menettänyt
+jaka/a, jaan, jakoi, jakanut +myrkyttä/ä, myrkytän, myrkytti,
jaksa/a, -n, jaksoi, -nut myrkyttänyt
jatka/a, -n, jatkoi, -nut +nimittä/ä, nimitän, nimitti,
+kaata/a, kaadan, kaatoi, kaatanut nimittänyt
kaiva/a, -n, kaivoi, -nut +näyttä/ä, näytän, näytti, näyttänyt
+kanta/a, kannan, kantoi, kantanut +pettä/ä, petän, petti, pettänyt
kasva/a, -n, kasvoi, -nut +pidättä/ä, pidätän, pidätti, pidättänyt
+katta/a, katan, kattoi, kattanut piristä/ä, -n, piristi, -nyt
+laitta/a, laitan, laittoi, laittanut +pitä/ä, pidän, piti, pitänyt
laula/a, -n, lauloi, -nut +pysäyttä/ä, pysäytän, pysäytti,
maista/a, -n, maistoi, -nut pysäyttänyt
maksa/a, -n, maksoi, -nut päästä/ä, -n, päästi, -nyt
naura/a, -n, nauroi, -nut +päättä/ä, päätän, päätti, päättänyt
paina/a, -n, painoi, -nut +riittä/ä, riitän, riitti, riittänyt
paista/a, -n, paistoi, -nut +selittä/ä, selitän, selitti, selittänyt
pala/a, -n, paloi, -nut +selvittä/ä, selvitän, selvitti,
+sata/a, sadan, satoi, satanut selvittänyt
+tappa/a, tapan, tappoi, tappanut +sietä/ä, siedän, sieti, sietänyt
+vaihta/a, vaihdan, vaihtoi, vaihtanut +silittä/ä, silitän, silitti, silittänyt
vala/a, -n, valoi, -nut +säilyttä/ä, säilytän, säilytti, säilyttänyt
säästä/ä, -n, säästi, -nyt
elä/ä, -n, eli, -nyt +säätä/ä, säädän, sääti, säätänyt
+esittä/ä, esitän, esitti, esittänyt +täyttä/ä, täytän, täytti, täyttänyt
estä/ä, -n, esti, -nyt +vetä/ä, vedän, veti, vetänyt
+heittä/ä, heitän, heitti, heittänyt +viettä/ä, vietän, vietti, viettänyt
+hengittä/ä, hengitän, hengitti, +välittä/ä, välitän, välitti, välittänyt
hengittänyt +väsyttä/ä, väsytän, väsytti, väsyttänyt
+herättä/ä, herätän, herätti, herättänyt +ylittä/ä, ylitän, ylitti, ylittänyt
+hiihtä/ä, hiihdän, hiihti, hiihtänyt +yrittä/ä, yritän, yritti, yrittänyt
järjestä/ä, -n, järjesti, -nyt
+jättä/ä, jätän, jätti, jättänyt +alenta/a, alennan, alensi, alentanut
+kehittä/ä, kehitän, kehitti, kehittänyt +huuta/a, huudan, huusi, huutanut
+keittä/ä, keitän, keitti, keittänyt +kieltä/ä, kiellän, kielsi, kieltänyt
+keskeyttä/ä, keskeytän, keskeytti, +kiertä/ä, kierrän, kiersi, kiertänyt
keskeyttänyt +kääntä/ä, käännän, käänsi, kääntänyt
kestä/ä, -n, kesti, -nyt +lentä/ä, lennän, lensi, lentänyt
+kiittä/ä, kiitän, kiitti, kiittänyt +löytä/ä, löydän, löysi, löytänyt
+käsittä/ä, käsitän, käsitti, käsittänyt +myöntä/ä, myönnän, myönsi,
+käyttä/ä, käytän, käytti, käyttänyt myöntänyt
+liittä/ä, liitän, liitti, liittänyt +ojenta/a, ojennan, ojensi, ojentanut
+lähettä/ä, lähetän, lähetti, lähettänyt +paranta/a, parannan, paransi,
+lämmittä/ä, lämmitän, lämmitti, parantanut
lämmittänyt
179
+piirtä/ä, piirrän, piirsi, piirtänyt +onki/a, ongin, onki, onkinut

+pyytä/ä, pyydän, pyysi, pyytänyt +oppi/a, opin, oppi, oppinut
+rakenta/a, rakennan, rakensi, +pilkki/ä, pilkin, pilkki, pilkkinyt
rakentanut potki/a, -n, potki, -nut
+rientä/ä, riennän, riensi, rientänyt +pyrki/ä, pyrin, pyrki, pyrkinyt
+siirtä/ä, siirrän, siirsi, siirtänyt +pyyhki/ä, pyyhin, pyyhki, pyyhkinyt
+säveltä/ä, sävellän, sävelsi, säveltänyt solmi/a, -n, solmi, -nut
+taita/a, taidan, taisi, tainnut (taitanut) +sopi/a, sovin, sopi, sopinut
+tietä/ä, tiedän, tiesi, tiennyt tanssi/a, -n, tanssi, -nut
+tunte/a, tunnen, tunsi, tuntenut +tervehti/ä, tervehdin, tervehti,
+tyhjentä/ä, tyhjennän, tyhjensi, tervehtinyt
tyhjentänyt toimi/a, -n, toimi, -nut
+uskalta/a, uskallan, uskalsi, tutki/a, -n, tutki, -nut
uskaltanut +vaati/a, vaadin, vaati, vaatinut
+viheltä/ä, vihellän, vihelsi, viheltänyt vieri/ä, -n, vieri, -nyt
+ymmärtä/ä, ymmärrän, ymmärsi, viitsi/ä, -n, viitsi, -nyt
ymmärtänyt
+hake/a, haen, haki, hakenut Verbityyppi 3a

itke/ä, -n, itki, -nyt
koske/a, -n, koski, -nut +ajatel/la, ajattelen, ajatteli, ajatellut
+kulke/a, kuljen, kulki, kulkenut arvella, arvelen, arveli, -lut
+kylpe/ä, kylven, kylpi, kylpenyt arvostel/la, arvostelen, arvosteli, -lut
käske/ä, -n, käski, -nyt +esitel/lä, esittelen, esitteli, esitellyt
laske/a, -n, laski, -nut +haastatel/la, haastattelen, haastatteli,
+luke/a, luen, luki, lukenut haastatellut
+lähte/ä, lähden, lähti, lähtenyt +harjoitel/la, harjoittelen, harjoitteli,
+puke/a, puen, puki, pukenut harjoitellut
+sulke/a, suljen, sulki, sulkenut hymyil/lä, hymyilen, hymyili, -lyt
+tuke/a, tuen, tuki, tukenut ihail/la, ihailen, ihaili, -lut
+särke/ä, särjen, särki, särkenyt +jutel/la, juttelen, jutteli, jutellut
+ehti/ä, ehdin, ehti, ehtinyt kastel/la, kastelen, kasteli, -lut
etsi/ä, -n, etsi, -nyt katsel/la, katselen, katseli, -lut
+hankki/a, hankin, hankki, hankkinut keskustel/la, keskustelen, keskusteli,
+hyppi/ä, hypin, hyppi, hyppinyt -lut
höpsi/ä, -n, höpsi, -nyt kokeil/la, kokeilen, kokeili, -lut
juhli/a, -n, juhli, -nut kuol/la, kuolen, kuoli, -lut
keksi/ä, -n, keksi, -nyt kuul/la, kuulen, kuuli, -lut
kosi/a, -n, kosi, -nut +kuunnel/la, kuuntelen, kuunteli,
+kukki/a, kukin, kukki, kukkinut kuunnellut
+leikki/ä, leikin, leikki, leikkinyt +kuvitel/la, kuvittelen, kuvitteli,
+loikki/a, loikin, loikki, loikkinut kuvitellut
+mietti/ä, mietin, mietti, miettinyt +käsitel/lä, käsittelen, käsitteli,
+nautti/a, nautin, nautti, nauttinut käsitellyt
180
+kätel/lä, kättelen, kätteli, kätellyt tul/la, tulen, tuli, -lut

kävel/lä, kävelen, käveli, -lyt tuul/la, tuulen, tuuli, -lut
+laiskotel/la, laiskottelen, laiskotteli, +työskennel/lä, työskentelen,
laiskotellut työskenteli, työskennellyt
+lasketel/la, laskettelen, lasketteli, ulkoil/la, ulkoilen, ulkoili, -lut
lasketellut urheil/la, urheilen, urheili, -lut
+luetel/la, luettelen, luetteli, luetellut +vaihdel/la, vaihtelen, vaihteli,
luistel/la, luistelen, luisteli, -lut vaihdellut
luul/la, luulen, luuli, -lut +valehdel/la, valehtelen, valehteli,
matkustel/la, matkustelen, matkusteli, valehdellut
-lut valmistel/la, valmistelen, valmisteli,
men/nä, menen, meni, -nyt -lut
+neuvotel/la, neuvottelen, neuvotteli, vierail/la, vierailen, vieraili, -lut
neuvotellut viisastel/la, viisastelen, viisasteli, -lut
+näytel/lä, näyttelen, näytteli, näytellyt
+ommel/la, ompelen, ompeli,
ommellut Verbityyppi 3b
+opetel/la, opettelen, opetteli,
opetellut aukais/ta, aukaisen, aukaisi, -sut
opiskel/la, opiskelen, opiskeli, -lut hais/ta, haisen, haisi, -sut
+pahoitel/la, pahoittelen, pahoitteli, julkais/ta, julkaisen, julkaisi, -sut
pahoitellut laukais/ta, laukaisen, laukaisi, -sut
palel/la, palelen, paleli, -lut nous/ta, nousen, nousi, -sut
pan/na, panen, pani, -nut potkais/ta, potkaisen, potkaisi, -sut
pur/ra, puren, puri, -rut pes/tä, pesen, pesi, -syt
pyöräil/lä, pyöräilen, pyöräili, -lyt pääs/tä, pääsen, pääsi, -syt
+riidel/lä, riitelen, riiteli, riidellyt ratkais/ta, ratkaisen, ratkaisi, -sut
seurustel/la, seurustelen, seurusteli,
-lut
+sinutel/la, sinuttelen, sinutteli, Verbityyppi 4a
sinutellut
suojel/la, suojelen, suojeli, -lut alle/viiva/ta, -viivaan, -viivasi, -nnut
+suositel/la, suosittelen, suositteli, arva/ta, arvaan, arvasi, -nnut
suositellut ava/ta, avaan, avasi, -nnut
sur/ra, suren, suri, -rut ero/ta, eroan, erosi, -nnut
+suudel/la, suutelen, suuteli, suudellut +haita/ta, haittaan, haittasi, haitannut
+suunnitel/la, suunnittelen, hajo/ta, hajoan, hajosi, -nnut
suunnitteli, suunnitellut +haka/ta, hakkaan, hakkasi, hakannut
+tapel/la, tappelen, tappeli, tapellut halu/ta, haluan, halusi, -nnut
tarjoil/la, tarjoilen, tarjoili, -lut +hanga/ta, hankaan, hankasi,
+teititel/lä, teitittelen, teititteli, hangannut
teititellyt herä/tä, herään, heräsi, -nnyt
tiedustel/la, tiedustelen, tiedusteli, -lut +huka/ta, hukkaan, hukkasi, hukannut
+totel/la, tottelen, totteli, totellut
181
huoma/ta, huomaan, huomasi, -nnut +paka/ta, pakkaan, pakkasi, pakannut

+hylä/tä, hylkään, hylkäsi, hylännyt pala/ta, palaan, palasi, -nnut
+hypä/tä, hyppään, hyppäsi, hypännyt pela/ta, pelaan, pelasi, -nnut
+hyökä/tä, hyökkään, hyökkäsi, +pelä/tä, pelkään, pelkäsi, pelännyt
hyökännyt +pera/ta, perkaan, perkasi, perannut
+häve/tä, häpeän, häpesi, hävennyt +pudo/ta, putoan, putosi, pudonnut
hävi/tä, häviän, hävisi, -nnyt pärjä/tä, pärjään, pärjäsi, -nnyt
+hölkätä, hölkkään, hölkkäsi, +ruve/ta, rupean, rupesi, ruvennut
hölkännyt +rynnä/tä, ryntään, ryntäsi, rynnännyt
inho/ta, inhoan, inhosi, -nnut sala/ta, salaan, salasi, -nnut
+kado/ta, katoan, katosi, kadonnut seura/ta, seuraan, seurasi, -nnut
+kaiva/ta, kaipaan, kaipasi, kaivannut +siepa/ta, sieppaan, sieppasi,
+kamma/ta, kampaan, kampasi, siepannut
kammannut siivo/ta, siivoan, siivosi, -nnut
+kara/ta, karkaan, karkasi, karannut tarjo/ta, tarjoan, tarjosi, -nnut
katke/ta, katkean, katkesi, -nnut +tava/ta, tapaan, tapasi, tavannut
+kerra/ta, kertaan, kertasi, kerrannut +testamenta/ta, testamenttaan,
kerä/tä, kerään, keräsi, -nnyt testamenttasi, testamentannut
+kiive/tä, kiipeän, kiipesi, kiivennyt tila/ta, tilaan, tilasi, -nnut
kiusa/ta, kiusaan, kiusasi, -nnut tiska/ta, tiskaan, tiskasi, -nnut
koho/ta, kohoan, kohosi, -nnut tuhla/ta, tuhlaan, tuhlasi, -nnut
+koo/ta, kokoan, kokosi, koonnut tuho/ta, tuhoan, tuhosi, -nnut
korja/ta, korjaan, korjasi, -nnut +tykä/tä, tykkään, tykkäsi, tykännyt
korva/ta, korvaan, korvasi, -nnut törmä/tä, törmään, törmäsi, -nnyt
kuiska/ta, kuiskaan, kuiskasi, -nnut +valla/ta, valtaan, valtasi, vallannut
kuva/ta, kuvaan, kuvasi, -nnut vara/ta, varaan, varasi, -nnut
laina/ta, lainaan, lainasi, -nnut vasta/ta, vastaan, vastasi, -nnut
+laka/ta, lakkaan, lakkasi, lakannut +verra/ta, vertaan, vertasi, verrannut
+leika/ta, leikkaan, leikkasi, leikannut viha/ta, vihaan, vihasi, -nnut
+levä/tä, lepään, lepäsi, levännyt +virra/ta, virtaan, virtasi, virrannut
lifta/ta, liftaan, liftasi, -nnut vispa/ta, vispaan, vispasi, -nnut
lisä/tä, lisään, lisäsi, -nnyt vuokra/ta, vuokraan, vuokrasi, -nnut
+louka/ta, loukkaan, loukkasi,
loukannut
+luva/ta, lupaan, lupasi, luvannut Verbityyppi 4b
maala/ta, maalaan, maalasi, -nnut
+maa/ta, makaan, makasi, maannut ansai/ta, ansaitsen, ansaitsi, -nnut
+mita/ta, mittaan, mittasi, mitannut halli/ta, hallitsen, hallitsi, -nnut
+muoka/ta, muokkaan, muokkasi, harki/ta, harkitsen, harkitsi, -nnut
muokannut häiri/tä, häiritsen, häiritsi, -nnyt
murha/ta, murhaan, murhasi, -nnut luki/ta, lukitsen, lukitsi, -nnut
noja/ta, nojaan, nojasi, nojannut maini/ta, mainitsen, mainitsi, -nnut
ohja/ta, ohjaan, ohjasi, -nnut merki/tä, merkitsen, merkitsi, -nnyt
osa/ta, osaan, osasi, -nnut sijai/ta, sijaitsen, sijaitsi, -nnut
182
tarvi/ta, tarvitsen, tarvitsi, -nnut

tuomi/ta, tuomitsen, tuomitsi, -nnut
vali/ta, valitsen, valitsi, -nnut
valli/ta, vallitsen, vallitsi, -nnut
Verbityyppi 4c
+aue/ta, aukenen, aukeni, auennut

+ede/tä, etenen, eteni, edennyt
+kye/tä, kykenen, kykeni, kyennyt
pahe/ta, pahenen, paheni, -nnut
+pae/ta, pakenen, pakeni, paennut
vanhe/ta, vanhenen, vanheni, -nnut
+vaie/ta, vaikenen, vaikeni, vaiennut
Epäsäännöllisiä:
ol/la, olen, oli, -lut
juos/ta, juoksen, juoksi, -sut

käy/dä, -n, kävi, -nyt
+näh/dä, näen, näki, nähnyt
+teh/dä, teen, teki, tehnyt
+rangais/ta, rankaisen, rankaisi,

rangaissut
+pitä/ä, pitää, piti, pitänyt

tarvi/ta, tarvitsee, tarvitsi, -nnut
+täyty/ä, täytyy, täytyi, täytynyt
183
PARTIKKELISANASTO
a) adverbit harvemmin
harvimmin
aikaisemmin harvoin
aikaisin heti
aina hieman
ainakaan hiljaa
ainakin hujan hajan
ainoastaan (olla) hukassa
aivan humalassa
ajoissa huomenna
alas huomiseksi
alemmaksi hyvin
alemmas ihan
alimmaksi ikävä kyllä
alimmas irti
anteeksi istualla/an
auki itsekse/en
edelleen jo
edes johonkin
edes/takaisin jolloin
ehkä jonnekin
ei ”joo”
eilen joskus
eivät jossakin
emme jostakin
en jotenkin
enemmän juuri
enintään jäljellä
eniten -kaan (-kään)
ensin kahdestaan
entä kai
enää kaikkialla
epä- kauan
erittäin kauas
esiin kauemmaksi
et kauemmas
ette kauempana
etu/käteen kauimmaksi
etu/päässä kauimmas
-han (-hän) kauimpana
184
kaukana milloin
kerrallaan millä
kerran miltä
keski- minne
kielletty minnekään
kiinni missä
(hyökätä/käydä) kimppuun missään
-kin mistä
kohta (’pian’) mistään
kokonaan miten
korkeintaan mitenkään
koskaan muualla
kotoa muuan
(olla) kotoisin muuten
kotona myöhemmin
kovemmin myöhässä
kovin myös
kuinka myöskään
kuitenkaan (mennä) naimisiin
kuitenkin (olla) naimisissa
kunnossa niin
kuoliaaksi nimittäin
kuulemma noin
kyllä nykyisin
(käydä) kylässä nyt
(lähteä) kylään näin
lainkaan ohessa
liian oikeastaan
liikaa oikein
(päästä/lähteä) liikkeelle (olla) olemassa
lisäksi onneksi
lisää -pa (-pä)
lopulta (olla) pahoilla/nsa
lujaa paljon
lukossa (olla) peitossa
(olla) lähdössä (antaa) periksi
melkein (tulla/päästä/löytää) perille
(olla) menossa peräti
mielellä/än pian
mihin poikki
mihinkään pois
miksi poissa
miksikään puolestaan
mille (olla) pystyssä
185
päin/vastoin tänne
päätteeksi tänään
rikki tässä
ruti- tästä
-s täynnä
salassa täällä
samoin täältä
sen sijaan ulko-
siellä ulkoa/päin
siihen ulkona
siinä ulos
siis useammin
siitä useimmin
siksi usein
sikäli uudelleen
silloin uudestaan
sinne vain
sisään varsinkin
sitten vasta
taas vastakkain
tahansa vielä
takaisin viimein
tarpeeksi viimeksi
tavattavissa vuonna
tietenkin vuosittain
tietenkään vähemmän
todella vähiten
(tulla) toimeen vähän
toisaalta vähästä
toissa/päivänä väli-
tosi (’todella’) välillä
tosin välttämättä
(olla) tosissa/an väärin
tottakai yhdessä
(olla) tulossa yhteensä
tuohon yhtä
tuolla yhtä aikaa
tuolloin yhtäkkiä
tuolta yhtään
tuossa yhä
tuosta yksin
turhaan yleensä
tuskin ylemmäksi
tähän ylemmäs
186
yli/huomenna tai
ylimmäksi vaan
ylimmäs vai
ylös vaikka
äkkiä
älkää
älä c) pre- ja postpositiot
äsken
ääneen aikana
alapuolella
ahkerasti ali(tse)
hitaasti alla
huonosti asti
ilmeisesti edellä
kauniisti edessä
luultavasti ennen
nopeasti huolimatta
runsaasti ilman
syvästi jäljessä
tarkasti jälkeen
tavallisesti kanssa
toivottavasti kautta
tyylikkäästi keskellä
vakavasti kohtaan
valitettavasti kohti
varmasti kuluttua
varovasti luo(kse)
luona
luota
b) konjunktiot lähellä
lähemmäksi
eli lähemmäs
että lähempänä
ja lähimmäksi
jos lähimmäs
jotta lähimpänä
koska läpi
kuin mukaan
kun mukana
-kä ohi(tse)
mutta paitsi
sekä pitkin
sekä että poikki
sillä päin
187
päällä päivää
päässä ”sori”
saakka terve
sisällä terveisin
sisäpuolella tervetuloa
sisässä voi
taa(kse)
takaa
takana
takia
tähden
ulkopuolella
vailla
varten
vastaan
vastapäätä
vasten
vierellä
vieressä
vuoksi
välillä
välissä
yli(tse)
yllä
yläpuolella
ympärillä
d) interjektiot
ahaa
ai
hah
haloo
hei
heippa
huomenta
hyi
kunpa
moi
no
nähdään
näkemiin
”okei”
188

05 Suomen Kielen Tikapuut Kielioppi - Ja Harjoituskirja Jatkotaso 1

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

05 Suomen Kielen Tikapuut Kielioppi - Ja Harjoituskirja Jatkotaso 1

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

SUOMEN KIELEN

Copyright ©2007 Tampere University Press ja tekijä

Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print

KAPPALE 1 – 3. INFINITIIVIN SISÄLOKAALISIJAT 19

KAPPALE 2 – AKTIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 30

KAPPALE 3 – PASSIIVI (Indikatiivin preesens) 43

KAPPALE 4 – PASSIIVIN IMPERFEKTI 52

KAPPALE 7 – PERUSNUMEROIDEN TAIVUTUS 83

KAPPALE 9 – 1. INFINITIIVIN TRANSLATIIVI 95

KAPPALE 11 – PASSIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 106

KAPPALE 12 – NESESSIIVIRAKENNE 121

KAPPALE 13 – PASSIIVIN PERFEKTI JA PLUSKVAMPERFEKTI 128

KAPPALE 14 – PASSIIVIN KONDITIONAALI 138

KAPPALE 15 – KAKSIKKOPRONOMINIT 147

Suomen kielen nominien

1.1. Vokaaliloppuiset nominit

maa : maa/ta : maa/n : ma/i/ta

talo : talo/a : talo/n : talo/j/a

bussi : bussi/a : bussi/n : busse/j/a

4) ovi-tyyppi; -i > -e- partitiivissa ja genetiivissä

ovi : ove/a : ove/n : ov/i/a

5) kieli-tyyppi; -i > Ø partitiivissa, -i > -e- genetiivissä

kieli : kiel/tä : kiele/n : kiel/i/ä

6) käsi-tyyppi; -si > -t- partitiivissa, -si > -de- genetiivissä

käsi : kät/tä : käde/n : käs/i/ä

1.2. -e- ja konsonanttiloppuiset nominit

7) huone-tyyppi; -e > -ee- genetiivissä

huone : huone/tta : huonee/n : huone/i/ta

8) nainen-tyyppi; -nen > -s- partitiivissa, -nen > -se- genetiivissä

nainen : nais/ta : naise/n : nais/i/a

9) sairas-tyyppi; -s > -a- genetiivissä

sairas : sairas/ta : sairaa/n : saira/i/ta

10) salaisuus-tyyppi; -s > -t- partitiivissa, -s > -de- genetiivissä

salaisuus : salaisuut/ta : salaisuude/n : salaisuuks/i/a

11) vastaus-tyyppi; -s > -kse- genetiivissä

vastaus : vastaus/ta : vastaukse/n : vastauks/i/a

12) avain-tyyppi; -n > -me- genetiivissä

avain : avain/ta : avaime/n : avaim/i/a

–Lisäksi nomineilla on eräitä poikkeuksellisia ja harvinaisia taivutustyyppejä.

kallis : kallis/ta : kallii/n : kalli/i/ta

Suomen kielen verbityypit

TYYPPI 1 : inf:n pääte -da (-dä): saa/da

–Eri tyyppien verbit taipuvat eri tavoin.

–Vastoin yllä esitettyjä sääntöjä eräät verbit taipuvat tyypin 4a mukaisesti,

–Verbit olla, juosta, nähdä ja tehdä taipuvat osittain epäsäännöllisesti.

ol/la : ole/n ole/mme juos/ta : juokse/n juokse/mme

näh/dä : näe/n näe/mme teh/dä : tee/n tee/mme

–Verbin käydä imperfekti- (kävi/n) ja konditionaalimuodot (kävisi/n) ovat

–Vokaaliloppuisilla nomineilla on vahva aste yksikön nominatiivissa

b) -e- ja konsonanttiloppuiset nominit

–-e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla on heikko aste vain yksikön

–Verbityypin 2 verbeillä on heikko aste aktiivin indikatiivin positiivisen

–Verbityypissä 3a ei ole kpt-vaihteluita diftongin edellä.

–Loppukahdennus (eli jäännöslopuke) tarkoittaa sitä, että seuraavan sanan

–Jos seuraavan sanan alussa on vokaali, esiintyy edellisen sanan lopussa

–Tärkeimpiä tapauksia, joiden yhteydessä loppukahdennus tai

1) -e-loppuisten substantiivien perusmuoto,

2) verbien yksikön 2. persoonan imperatiivi,

3) verbien indikatiivin negatiivinen preesens,

–Joidenkin muotojen yhteydessä loppukahdennus tai glottaaliklusiili voi

–h:n edellä loppukahdennus jää usein pois sellaisissakin muodoissa, joissa

–Loppukahdennus tai glottaaliklusiili esiintyy myös yhdyssanoissa ja

-Syynä loppukahdennukseen on se, että alun perin kyseisissä tapauksissa

²LQÀQLWLLYLQSllWHRQma- (-mä-), joka lisätään taivutusvartaloon.

²LQÀQLWLLYLQLQHVVLLYLHVLLQW\\\OHHQVlYHUELQolla kanssa, mutta se voi

²<OHLVLPPLQLQÀQLWLLYLQHODWLLYLHVLLQW\\YHUELHQtulla ja palata kanssa,

²3XKHNLHOHVVlLQÀQLWLLYLQSllWHma- (-mä-) jätetään usein pois ja