Professional Documents
Culture Documents
Portafolio Quechua 2
Portafolio Quechua 2
INGENIERIA Y ARQUITECTURA
ESCUELA PROFESIONAL DE INGENIERIA CIVIL
TEMA
PORTAFOLIO
Grupo : 2BH
Semestre: 2021-II
UNIVERSIDAD ANDINA DEL CUSCO
FACULTAD DE CIENCIAS Y HUMANIDADES
DEPARTAMENTO ACADÉMICO DE HUMANIDADES Y EDUCACIÓN
5 6 7 3
W P C
A A H H
R C U U
A H N J
N A K
Q Q A
A
QHAWARICHIYKUNA
11 Chunka Hukniyuq
12 Chunka Iskayniyuq
13 Chunka Kinsayuq
14 Chunka Tawayuq
15 Chunka Pisqayuq
16 Chunka Soqtayuq
17 Chunka Qanchisniyuq
YUPASPA
Llank’ay
Iskay iskaymanta iskaychunkakama yupaytaq qelqaytaq, wichayuspapas
urayuspapas
Wichayuspa Urayuspa
Iskay 2 Iskaychunka 20
Tawa 4 chunka pusaqniyuq 18
soqta 6 chunka soqtayuq 16
pusaq 8 chunka tawayuq 14
chunka 10 chunka isqayniyoq 12
chunka isqayniyoq 12 chunka 10
chunka tawayuq 14 pusaq 8
chunka soqtayuq 16 soqta 6
chunka pusaqniyuq 18 Tawa 4
iskaychunka 20 Iskay 2
Qotokunata NIYUQ tukuqkunawan ruway, YUQ tukuqkunawanpas
Niyuq Yuq
Chunka iskayniyuq 12 Chunka kinsayuq 13
Chunka Qanchisniyuq 17 Tawa chunka pisqayuq 45
Quinsa chunka soqtayuq 36
Iskay Chunka pusaqniyuq 28 Qanchis chunka soqtayuq 76
Chunka isqonniyuq 19
Pusaq chunqa kinsayuq 83
Tawa chunka pisaqniyuq 45
Tawa chunka soqtayuq 46
Isqon chunka isqonniyuq 99
Kinsa chunka kinsayuq 33
Pachaj hoqniyuq 101
Pachaj pisqayuq 105
Pisqa chunka qanchisniyuq 57
Pachaj iskay chunka kinsayuq 123
Soqta chunka qanchisniyuq 67
Pachaj iskay chunka soqtayua 126
Chunka Chunkamanta Pachajkama Yupasun wichaspapas urayuspapas
Wichayuspa Urayuspa
10 Chunka 100 pachaj
20 Iskay Chunka 90 Isqon Chunka
30 kinsa chunka 80 Pusaq Chunka
40 Tawa Chunka 70 Qanchis Chunka
50 Pisqa Chunka 60 Soqta Chunka
60 Soqta Chunka 50 Pisqa Chunka
70 Qanchis Chunka 40 Tawa Chunka
80 Pusaq Chunka 30 kinsa chunka
90 Isqon Chunka 20 Iskay Chunka
100 pachaj 10 Chunka
yupaykunata reqsispa
Huj michi
Hunt’ay
Huj challwa Huj pichana
Yupaykunata reqsispa
Ñawicha
Atoq: Zorro Atoq + kuna = atoqkuna: Zorros
Runa: hombre Runa + kuna = runakuna: Hombres/personas
Patara: Cuaderno patara + kuna = patarakuna: Cuadernos
Hamut’aspa:
Ñaupaq yupata
qelpay: Qhepa yupata qelqay:
Kinsachunka Isqonniyuq 40 48 Tawa Chunka isqonniyuq
Quinsa chunka qanchisniyuq 38 2 kinsa
Isqaychuka 13 27 isqaw chunka pusaqniyuq
Tawa chunka tawayuq 45 7 pusaq
kinsa chunka isqayniyuq 33 46 tawa chunka soqtayuq
Isqay chunka qanchisniyuq 28 22 isqay chunka isqayniyuq
Quinsa chunka quinsayuq 34 19 isqay chunka
Tawa chunka quinsayuq 44 11 chunka isqayniyuq
Tawa chunka pusaqniyuq 49 17 chunka pusaqniyuq
Tawa chunka isqonniyuq 50 49 pisqa chunka
Chaupi yupata qelqay:
Yupaspa
Yupaykunata ñawinchaspa qelqay
100= pachaj
107= pachaj qanchisniyuq
104= pachaj tawayuq
101= pachaj Hujniyoq
110= pachaj Chunkayoq
111= pachaj Chunka Hujniyoq
119= pachaj chunka isqonniyoq
120= pachaj iskay chunka
133= pachaj kinsa chunka kinsayuq
146= pachaj Tawa chunka soqtayuq
156= pachaj pisqa chunka soqtayuq
158= pachaj pisqa chunka pusaqniyuq
160= pachaj soqta chunka
167= pachaj soqta chunka qanchisniyuq
179= pachaj qanchis chunka isqonniyuq
188= pachaj pusaq chunka pusaq
191= pachaj isqon chunka huqniyuq
200= Iskay Pachaj
Hunt’aspa
Yupa Pachaj Chunka Hujlla
211 Iskay pachaj Chunka hujniyuq
455 Tawa pachaq Pisqa chunka pisqayuq
987 Isqon pachaj Pusaq chunka qanchisniyuq
604 Soqta pachaj tawayuq
526 Pisqa pachaj Iskay chunka soqtayuq
555 Pisqa pachaj Pisqa chunka pisqayuq
735 Qanchis pachaj Kinsa chunka pisqayua
777 qanchis pachaj Qanchis chunka qanchisniyuq
603 Soqta pachaj kinsayuq
666 Soqta pachaj Soqta chunka soqtayuq
232 iskay pachaj Kinsa chunka iskayniyuq
308 Kinsa pachaj pusaqniyuq
800 Pusaq pachaj
999 Isqon pachaj Isqon chunka isqonniyuq
111 pachaj chunka hujniyuq
353 Kinsa pachaj Pisqa chunka kinsayuq
449 Tawa pachaj Tawa chunka isqonniyuq
939 Isqon pachaj Kinsa chunka isqonniyuq
CHACHASCHAY TAKY
CHACHASCHAY
QHAWARICHIY: EJEMPLO
QHAWARICHIYKUNA = EJEMPLOS
PUÑUY = DORMIR
PURIY
RUNA SIMIQ KUNAN ÑAUPAQ HAMUQ
RANTINKUNA PACHAPIPUNI PACHAPIPUNI PACHAPIPUNI
Noqa Purishani Purisharani Purishasaq
Qan Purishanki Purisharanki Purishanki
Pay Purishan Purisharan Purishanqa
Noqanchis Purishanchis Purisharanchis Purishasunchis
Noqayku Purishayku Purisharayku Purishasaqku
Qankuna Purishankichis Purisharankichis Purishankichis
Paykuna Purishanku Purisharanku Purishanqaku
Ima munasqayki simichaqwan kinsantin pachapipuni t´ijrapayay
RUNA SIMIQ KUNAN ÑAUPAQ HAMUQ
RANTINKUNA PACHAPIPUNI PACHAPIPUNI PACHAPIPUNI
Noqa Ch´usashani Ch´usasharani Ch´usashasaq
Qan Ch´usashanki Ch´usasharanki Ch´usashanki
Pay Ch´usashan Ch´usasharan Ch´usashanqa
Noqanchis Ch´usashanchis Ch´usasharanchis Ch´usashasunchis
Noqayku Ch´usashayku Ch´usasharayku Ch´usashasaqku
Qankuna Ch´usashankichis Ch´usasharankichis Ch´usashankichis
Paykuna Ch´usashanku Ch´usasharanku Ch´usashanqaku
Noqa Ch´usashani Ch´usasharani Ch´usashasaq
Noqa Phawashani
Qankuna Wayk´usharankichis
Paykuna Armakunqaku
Pay Rantisharan
Qan Llinphisharanki
chinkashanki, _ruwashanqa
Celeste presente
Amarillo pasado
Verde futuro
Blanquillo Durazno (huayno)
Urcos plazachapi blanquillo y durazno,
¿maypicha karanki soltera kasaqtiy?
¿Maypitaq karanki maqana kasaqtiy?
Minifaldachata sirachipusayki
TEXTOS INTERROGATIVOS.
QUECHUA CASTELLANO
Maypi ¿Dónde?
Maypi tiyanki? ¿Dónde vives?
Ima? ¿Qué?
Imata munanqui? ¿qué quieres?
Pi? ¿Quién?
Pi taytayqui? ¿ quién es tu papa?
Maypin? ¿Donde?
Maypin tiyanqui? ¿Dónde vives?
Hayk´a ¿Cuánto?
Hay’an watayki ¿ cuantos años tienes?
Hayk'aq? ¿Cuándo?
Hayk’aq hamunqui? ¿ cuando vienes?
Imayna? ¿Cómo?
Imaynanlla kashanki? ¿ como esta?
Imanaqtin? ¿Por qué?
Imanantin purishanqui? ¿ por que estas caminando?
Hayk'a watayuqmi kanki? ¿Cuántos años tienes?
Noqa qani kinsa chunka iskayniyoq Yo tengo treinta y dos años
watayuqmi
Oraciones afirmativas
Ari, ñawinchashan
Oraciones negativas
Manan, ñawinchasanchu
Oraciones interrogativas
Imatan paykuna ruwashanku
Oraciones afirmativas
Ari paykuna llankashanku
Oraciones negativas
Mana, paykuna llankashankachu
Oraciones interrogativas
Imatan, samachishan?
Oraciones afirmativas
Ari, samawaqchu
Oraciones negativas
Manan, samankichu
Oraciones interrogativas
Oraciones negativas
Mana, llank’anqachu
Practica calificada de pronombres: interrogativos y demostrativos
Llank’anakuna:
1. Kay tapukuykunata t’ikrayta tukuy
➢ Maymantan kanki?
➢ Imapi llanqanki?
➢ Tayta iman sutin?
➢ Mantay iman sutin?
➢ Imachata ruwanqui?
➢ Imata mijunki?
➢ Imachata munanki?
PRONOMBRES DEMOSTRATIVOS
KAY: Este, ésta. Esto KA YKUNA : Estos, estas
CHAY: Ese, ésa, eso.: CHAYKUNA: Esos, esas
HAQAY: Aquel, aquella, aquello HAQAYKUNA: Aquellos, aquellas
KAYPI: Aquí
CHAYPI: Allí
HAQAYPI: allá
PRONOMBRES INDEFINIDOS
• Uno: huk
• Algo: imallapas
• Nada: mana imapas
• Nadie: mana pipas, ni pí
• Alguien: pipas / pichá
• Muchos: askha /nishu
• Poco: pisi
• Todo: llapan
• Algunos: wakin
• Otro: wak
• donde sea: Maypipas
• Cualquiera: Mayqhenpas
• Cuando sea: Hayk’aqpas
• Cuanto sea: Hayk’apas
A. PUNQUTA KICHAPUY
B. WASINTA PICHAPUY
C. PACHANTA T’AQSAPUY
D. RUWANATA QELQAPUY
Seq’ekuna
llank’anaykipa
q
mu
nawpaq Llank’ayta tukuspa
pacha samamurani
kunan Llank’ayta tukuspa
pacha samamuni
hamuq Llank’ayta tukuspa
pacha samamusaq
ku
naupaq
pacha Martin warata
rantikuran
kunan pay _munanpuni chay
pacha alkuta
hamuq Noqa maskhapuni
pacha munay warata
P’ISTUY : abrigar
YANAPAY : ayudar
YACHACHIY : enseñar
Completa las oraciones con los verbos del vocabulario convirtiendo en verbos recíprocos
según corresponda en cada caso.
A. Qankuna ……willanaku ychis kausayniykichismanata willay
B. Paykuna qhawanakunko chunku rimanankupaq. qhaway
C. Llapaykichis yanapanakuychis Lak’aynikichista. Yanapay
D. Noqanchis yachachinakumchis allinta atipanapaq. yachachiy
E. Noqayku p’istuynakuyku qatanawan p’istuy
PRESTADO DINERO
Haykumuraqtiyki