You are on page 1of 36

Johtamisen

perusteet
21A00110, 6 op, 2018–2019, periodi IV
Tämän päivän oppimistavoitteet
• Selventää, miksi johtamisessa on alettu kiinnittää huomiota ihmisten
yksilöllisiin ominaisuuksiin ja motivaatioon
• Muodostaa perusymmärrys siitä, miten ihmisiä voidaan luonnehtia
persoonallisuuspiirteiden avulla
• Perehtyä persoonallisuuspiirteiden merkitykseen organisaatioissa
• Tutustua persoonallisuuspiirteiden analysointiin
• Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä on sen merkitys työssä
suoriutumiselle
• Oppia keskeisimmät motivaatioita selittävät teoriat
1. Tavoitteiden asetannan teoria
2. Odotusteoria
• Pohtia missä määrin motivointi on mahdollista

28.2.2019
2
Johtamistiedon kehitys
- Esiklassinen kehitys
- Klassiset opit (käyttöön 1880-1920-luvuilla):
- Julkisjohtamisen teoreettinen oppi: Weber
- Tehdasyritysten käytännölliset johtamisopit/
tieteellinen liikkeenjohto: Taylor, Ford
- Modernit opit (syntyivät 1930-60-luvuilla)
- Ihmissuhdekoulukunta
- Työn ristikkäiset kehitystrendit –keskustelu (syntyi
1970-luvulla)
- Tietotyö ja työn tulevaisuus

28.2.2019
3
Ihmissuhdekoulukunnan historiallinen
tausta
Sosiaaliset ja teolliset konfliktit
• Sabotaasi, poissaolot
Tietotyön roolin korostuminen
• Osaajat ainutlaatuisia ja arvokkaita
resursseja
Kansalaisyhteiskuntien nousu
• Ihmiskuva ja oikeudet ovat muuttuneet
huomattavasti sadassa vuodessa
• Keskiluokan kasvu ja voimistuminen

28.2.2019
4
Kontrollin uudet muodot

Ihmissuhteiden huomiointi ratkaisu


työelämän ja tuottavuuden ongelmiin
• Fokus työntekijöiden käyttämisestä heidän
kehittämiseensä ja motivaation tukemiseen
Tavoitteena edelleen työvoiman kontrolli
• Aiemmin välttämällä ihmissuhteita
• Nyt ihmissuhteiden keinoin/avulla
Asteittainen itsekontrollin merkityksen
General Electrics
korostuminen
Hawthornen tehtaat

28.2.2019
5
Ihmissuhdekoulukunta – piirteitä

Johdon mielenkiinto ihmisten tehtävistä


siihen, mitä ihmiset ovat
Työpaikan sosiaalisten tekijöiden
korostunut merkitys
Tuntemalla paremmin, millaisia ihmiset
ovat, voidaan vaikuttaa heidän
osaamiseensa ja motivaatioonsa
 Edistävät työssä suoriutumista ja siten
tuottavuutta
28.2.2019
6
Persoonallisuus
Miten selitämme yksilön toimintaa?

”Kuka olen?” ”Mihin pyrin?” ”Miten toimin?”

Taidot
Persoonallisuus
Ajatusmallit
Lahjakkuudet Tekeminen
Tavoiteorientaatio
Muut piirteet
Tunnetilat

28.2.2019
8
Persoonallisuus
Määrittyy osin geneettisesti, kehittyy osin elämänkokemusten
myötä
Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisten välisiä eroja, jotka
luonnehtivat heille ominaisia tapoja ajatella, tuntea ja käyttäytyä
Persoonallisuus on piirre
• Muuttuu hitaasti jos lainkaan
• Piirteet vaikuttavat siihen, mihin ihminen pyrkii ja miten hän toimii

28.2.2019
9
Mitä persoonallisuus ei ole?
Persoonallisuus ei ole
• Toimintaa
• Tahdosta tai tilanteesta riippuvaa
• Lahjakkuutta
• Taitoa
• Näkemys, arvo tai tottumus
• Kulttuurinen ominaisuus

28.2.2019
10
The Big Five -persoonallisuusfaktorit
Eli: viisi keskeistä persoonallisuuspiirrettä
Syntyi pyrkimyksestä tunnistaa keskeisimmät
persoonallisuuspiirteet
• Miten selittää ihmisen persoonallisuus mahdollisimman kattavasti
mahdollisimman vähäisellä määrällä muuttujia?
Löydetyt viisi persoonallisuusfaktoria ennustavat hyvin ihmisen
toimintaa
Pidetään tieteellisti luotettavimpana tapana jäsentää
persoonallisuutta

28.2.2019
11
Viisi keskeistä persoonallisuuspiirrettä
”The Big Five” on laajimmin käytetty ja eniten tieteellistä tukea
saanut keskeisimpien persoonallisuuspiirteiden luokittelu
1. Tunne-elämän tasapainoisuus (vs. neuroottisuus)
2. Ulospäin suuntautuneisuus (vs. sisäänpäin suuntautuneisuus)
3. Avoimuus kokeiluille (vs. rutiinin suosiminen)
4. Sovinnollisuus (vs. konfliktihakuisuus)
5. Tunnollisuus (vs. impulsiivisuus)

28.2.2019
12
Tunne-elämän tasapainoisuus
IS 16.2. “Yksi ratkaiseva piirre tuhosi
Vähäinen alttius kokea Baddingin, Irwinin ja Kikan elämän: sai
stressiä rakastetut tähdet murenemaan paineiden
alla – kaikki päättyi tragediaan”
Ei helposti ärsyyntyvä
Korkealla oleva kynnys kokea
negatiivia emootioita, kuten
surua, pelkoa ja
turhautuneisuutta
Vastakohta neuroottisuudelle
• Voiko neuroottisuudesta olla
hyötyä?

28.2.2019
13
Ulospäin suuntautuneisuus
Alttius energisoitua sosiaalisesta
kanssakäymisestä
Ulospäin suuntautuneet ovat tyypillisesti:
• Sosiaalisesti dominoivia
• Huomiohakuisia
• Itsevarmoja
Vastakohta sisäänpäin suuntautuneisuus
(introvertti)
• Onko hyvä johtaja ekstrovertti vai introvertti?

28.2.2019
14
Onko joku ekstrovertti vai introvertti?

28.2.2019
15
Avoimuus kokeiluille
Taipumus olla utelias ja ideoihin
keskittyvä
Pyrkimys poiketa
tavanomaisuudesta
Halu kokea uusia asioita ja
seikkailuja
Tyypillisesti arvostaa taidetta ja
luovia ratkaisuja
Vastakohtana rutiinihakuisuus

28.2.2019
16
Sovinnollisuus
Sovinnolliset ihmiset ovat tyypillisesti
ystävällisiä, avuliaita, altruistisia,
lämpimiä ja empaattisia
Taipumus yhteistyöhalukkuuteen ja
epäitsekkyyteen
Pyrkivät tulemaan toimeen muiden
kanssa ja välttämään vastakkainasettelua,
arvostavat sosiaalista harmoniaa
Vastakohta konfliktihakuisuudelle

28.2.2019
17
Tunnollisuus
Tunnolliset ihmiset pyrkivät suorittamaan
tehtävänsä mahdollisimman hyvin ja ovat
vastuuntuntoisia suhteessa muihin ihmisiin
Heitä luonnehtii vahva taipumus
harkitsevuuteen, täsmällisyyteen,
järjestelmällisyyteen, itsekuriin, vaativuuteen
itseään kohtaan ja perfektionismiin
• Linkittyy myös konservatiivisuuteen
Ulospäin tunnolliset näyttäytyvät luotettavina
ja työteliäinä
Tunnollisuuden vastakohta on impulsiivisuus
• Heikompi itsekontrolli, päämäärättömyys,
sääntöjen rikkominen

28.2.2019
18
Harjoitus: Analysoi viittä keskeistä
persoonallisuuspiirrettä
Viittä keskeistä persoonallisuuspiirrettä voidaan
mitata luotettavasti validoidun kyselyn avulla
Persoonallisuuspiirteitä voidaan arvioida suuntaa-
antavasti myös, mikäli meillä on muuten riittävästi
tietoa henkilöstä ja hänen toiminnastaan
• Esim. ulospäinsuuntautuneisuus näkyy yleensä
ulospäin
Pohdi ja analysoi parisi kanssa, miten
analysoimamme henkilö sijoittuu kunkin viiden
persoonallisuuspiirteen osalta
• Mihin kohtaan normaalijakaumaa sijoittaisit hänet?
• Mitkä muut persoonallisuuspiirteet kuvaavat häntä?

28.2.2019
19
Persoonallisuuspiirteet ja työssä
suoriutuminen
1. Tunne-elämän tasapainoisuus (vs. neuroottisuus)
- Edistää stressin hallintaa, työhyvinvointia ja menestystä ihmissuhteissa. Yleisesti eduksi
työssä suoriutumiselle ja johtajana toimimiselle.
2. Ulospäin suuntautuneisuus (vs. sisäänpäin suuntautuneisuus)
- Ulospäin suuntautuneet menestyvät paremmin tehtävissä, joissa on paljon sosiaalista
vuorovaikutusta. Liittyy sosiaaliseen dominointiin ja ennustaa johtajaksi tulemista. Auttaa
inspiroimaan passiivisia seuraajia.
3. Avoimuus kokeiluille (vs. rutiinia suosivuus)
- Eduksi luovuutta vaativissa tehtävissä. Näin ollen auttaa myös johtajan työssä.
4. Sovinnollisuus (vs. konfliktihakuisuus)
- Ei erityisesti sidoksissa työssä suoriutumiseen. Ääripäät voivat haitata uramenestystä.
5. Tunnollisuus (vs. impulsiivisuus)
- Tehtäväsuoriutumisen paras ennustaja. Auttaa menestymään johtajana. Liiallinen
suoritusorientaatio voi rajoittaa oppimista.

28.2.2019
20
Harjoitus: rekrytointipäätös
Toimit senior managerina liikkeenjohdonkonsultointiin keskittyneessä
yrityksessä ja toiminnan laajentuessa tarvitset uuden junior-tason
konsultin, joka voisi ajan saatossa ottaa myös itsenäistä asiakasvastuuta
Palkkaat asiaan perehtyneen konsultin tekemään kärkihakijoille
persoonallisuustestit, joita käytät apuna rekrytointipäätöksen teossa
Sinun on kuitenkin tehtävä rekrytointipäätös. Määritä kunkin
persoonallisuuspiirteen osalta, minkälaista persoonaa haet tehtävään
• Merkitse, missä kohdassa jatkumoa ”ideaalihenkilö” mielestäsi olisi kunkin
piirteen osalta
- Muista, että piirteet ovat normaalisti jakautuneita
- Muista, että piirteet muodostavat yhdessä kokonaisuuden
• Jos (ja kun) kukaan hakijoista ei ole juuri hakemasi kaltainen, miten arvotat
eri osa-alueita (mistä joustat / mikä on tärkeintä)?

28.2.2019
21
Mitä on motivaatio
ja miten se syntyy?
Mitä on motivaatio?
Henkilö on motivoitunut saavuttamaan tietyn tavoitteen, kun hän
• Kohdistaa huomionsa kyseiseen tavoitteeseen
• Panostaa paljon tavoitteen saavuttamiseen
• On periksiantamaton pyrkimyksissään saavuttaa tavoite

28.2.2019
23
Miten selitämme yksilön toimintaa? –
motivaation rooli
”Kuka olen?” ”Mihin pyrin?” ”Miten toimin?”
Motivaatio
Taidot
Persoonallisuus
Ajatusmallit
Lahjakkuudet Tekeminen
Tavoiteorientaatio
Muut piirteet
Tunnetilat

Piirteen kaltaiset Tilannesidonnaiset


motivaatiotekijät motivaatiotekijät
Esim. mistä nautin? Esim. mitä hyötyä?
28.2.2019

24
Miksi motivaatio on tärkeä?
Tilannetekijät

Kyvykkyys

X = Suoritustaso

Motivaatio

28.2.2019
25
Miten motivaatiota on pyritty
selittämään?
Maslowin tarvehiearkia
• Tarpeet ovat hiearkkisesti rakentuneet perustarpeista itsensä toteuttamiseen
• Ihmistä motivoi asiat seuraavalla tyydyttämättömällä tasolla
• Suosittu ja järkeenkäypä, mutta ei juuri saanut tukea tutkimuksesta
Herzbergin motivaatio-hygieniateoria
• Tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen johtavat eri tekijät
• Tyytymättömyyttä aiheuttavien tekijöiden (“hygieniatekijät”) poisto ei luo
tyytyväisyyttä tai motivaatiota
• Ihmisiä motivoi työhön itseensä liittyvät tekijät
• Tämäkään teoria ei ole saanut vahvaa tukea tutkimuksesta

28.2.2019
26
Nykyisin vallalla olevat
motivaatioteoriat
Keskeisimmät motivaatioteoriat
• Tavoitteiden asetannan teoria (goal-setting theory)
• Odotusteoria (expectancy theory)
• Itsemääräämisteoria (self-determination theory)

28.2.2019
27
Tavoitteiden asetannan teoria (goal-
setting theory)
Työntekijät suoriutuvat paremmin, kun heitä ohjaa spesifi
tavoite sen sijaan, että heitä kannustetaan ”tekemään
parhaansa”
Pyrkimys saavuttaa tavoite on keskeinen motivoiva tekijä
• Tavoite ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan
• Kunnianhimoiset tavoitteet energisoivat
• Tavoitteet lisäävät periksiantamattomuutta
• Tavoitteet auttavat käyttämään tehtävän kannalta relevantteja tietoja
ja strategioita (päätöksenteon parantaminen)

28.2.2019
28
Malli Moderaattorit
Sitoutuminen tavoitteeseen
Tavoitteen tärkeys Halu sitoutua uusiin
Itseluottamus haasteisiin
Palaute
Tehtävän monimutkaisuus

Tavoitteen perustekijät
Spesifisyys
Vaikeus Tyytyväisyys
Tyyppi (esim. Suoriutuminen suoriutumiseen ja
performanssitavoite, palkkioihin
oppimistavoite)

Mekanismit
Toiminnan valinta ja suunta
Ponnistelu
Periksiantamattomuus
Strategiat
28.2.2019
29
Tavoitteiden asetannan teoria
käytännössä
https://www.youtube.com/watch?v=mg21keJZPq8
Kirjoita paperille opintoihisi liittyen kolme tavoitettasi. Vaihda
papereita vieruskaverisi kanssa ja arvioi, mikä kaverisi tavoitteista
vastaa parhaiten tavoitteiden asetannan teorian mukaista
motivoivaa tavoitetta, eli missä määrin tavoite on:
1. Täsmällinen
2. Mitattavissa oleva (todennettava)
3. Kunnianhimoinen
4. Realistinen
Tuntuuko kaverisi tekemä valinta muita tavoitteita enemmän vai
vähemmän motivoivalta?

28.2.2019
30
Odotusteoria (expectancy theory)
• Henkilö on motivoitunut saavuttamaan tavoitteet, kun hän
• Pitää tavoitteiden saavuttamista seuraavaa lopputulemaa
toivottavana (valence)
• Uskoo hyvien tulosten johtavan toivottuun lopputulemaan
(instrumentality)
• Uskoo vaivannäkönsä johtavan hyviin tuloksiin tavoitteiden
saavuttamisessa (expectancy)

28.2.2019
31
Harjoitus: varmista alaisesi motivaatio
Tilanne
• Olet autoliikkeen toimitusjohtaja ja yrityksesi suunnittelee uuden toimipisteen
avaamista Espoon Niittykumpuun
• Tarvitset toimipisteen perustamista ja avaamista toteuttamaan aikaansaavan
ja oma-aloitteisen projektinjohtajan
Tehtävä
• Työskentele 2-3 hengen ryhmässä; aikaa tehtävään 5 minuuttia
• Määrittele odotusteoriaa käyttäen:
- Mitä vaaditaan, jotta projektinjohtaja olisi motivoitunut onnistumaan uuden
toimipisteen perustamisessa?
- Miten voit toimitusjohtajana vaikuttaa siihen, että projektinjohtajasi olisi
mahdollisimman motivoitunut?

28.2.2019
32
Onko motivointi mahdollista?
Motivaatio riippuu suurelta osin ihmisestä itsestään
Motivaatio (erityisesti sisäinen) on suhteellisen pysyvä olotila
• Organisaatioiden mahdollisuudet ”lisätä” motivaatiota ovat rajalliset
• Toisaalta myös organisaatiokonteksti vaikuttaa motivaatioon

Motivaatio
Persoonallisuus Taidot
Tekeminen
Lahjakkuudet Tavoiteorientaatio
Suoriutuminen
Muut piirteet Tunnetilat

28.2.2019
33
Motivaation syntyminen ja
vahvistaminen
Keskeisimmät teoriat eivät ole keskenään kilpailevia!
• Motivaatio syntyy monella tapaa
• Eri teoriat täydentävät toisiaan motivaation selittäjinä
• Myös muut kuin tässä läpikäydyt teoriat auttavat osaltaan
selittämään motivaatiota

28.2.2019
34
Tänään opimme
• Miksi ihmisten piirteillä ja motivaatiolla on merkitystä organisaatioille
• Miten ihmisiä voidaan luonnehtia persoonallisuuspiirteiden avulla
• Miten voimme pyrkiä tunnistamaan keskeisiä
persoonallisuuspiirteitä
• Millainen merkitys persoonallisuuspiirteillä on työn ja
organisaatioissa toimimisen kannalta
• Mitä motivaatio on ja mikä on sen merkitys työssä suoriutumiselle
• Keskeisimmät motivaatioita selittävät teoriat
1. Tavoitteiden asetannan teorian
2. Odotusteorian
• Missä määrin motivointi on mahdollista

28.2.2019
35
Ensi kertaan…
Aihe: Työhyvinvointi ja työssä suoriutuminen

Huom! Ensimmäinen mini-case aiheena hyvinvointi


organisaatiossa
• Merita Petäjä tulee pohjustamaan keissin
• Organisaation jäseniä olette te!

28.2.2019
36

You might also like