SVEN T URE JANSSON

T ULE T ERVEEK SI
LY H Y T E S I T Y S C O U É N M E N E T E L -
M Ä S TÄ JA S E N S OV E LTA M I S E S TA
K ÄY TÄ N T Ö Ö N

H EL S I N K I 1 9 2 6
TULE TERVEEKSI
LYHYT ESITYS COUÉN MENETEL-
MÄSTÄ JA SEN SOVELTAMISESTA
KÄYTÄNTÖÖN

KIRJOITTANUT

SVEN TURE JANSSON

HELSINKI
Kaikki oikeudet
pidättää tekijä

Helsinki 1926

Työväen Kirjapaino
 ALKULAUSE.
Viime vuosikymmenien kuluessa on moni sielullisesti
tai ruumiillisesti murtunut ihminen tehnyt pyhiinvael-
luksen Nancyn kaupunkiin Ranskassa etsiäkseen siellä
rue Jeanne d’Arcin varrella sijaitsevasta Emile Couén
maailmankuulusta laitoksesta lievitystä vaivoihinsa.
Eikä tuo vanha leppeä apteekkari suinkaan saattanut
toiveita häpeään. Tuhansille, jotka epätoivoisina kään-
tyivät hänen puoleensa, useinkin senjälkeen kuin lääke-
tiede jo oli riistänyt heiltä kaiken toivon, tuli Couésta
suuri ihmeparantaja, joka opetti heitä etsimään apua
kärsimyksissään heistä itsestään, omasta alitajunnas-
taan, suuntaamaan ne salatut voimat, joita on jokaisessa
ihmisessä, tavoiteltavaan päämäärään: sekä ruumiin
että sielun mainioon terveydentilaan — mens sana in
corpore sano.
Uhrautuvalla ihmisrakkaudella omistautui Coué ja-
loon tehtäväänsä. Miten hänen menetelmänsä, joka on
herättänyt niin suunnatonta huomiota kaikkialla sivis-
tyneessä maailmassa, on sovellettava käytäntöön, jotta
saavutetaan tarkoitus, ihmisten opettaminen vallitse-
maan omaa olemustaan, siitä puhuu tämä pieni kirjanen.
Kirjan tekijä on itse useiden vuosien aikana huomatta-
van suurella menestyksellä soveltanut Couén menetel-
mää psykoterapeutisessa instituutissaan Helsingissä
(nykyinen osoite Ludvikinkatu 5) ja haluaa vain viitata
tämän kirjasen lopussa julkaistuihin todistuksiin.
Helsingissä lokakuun 3 p. 1926.
Sven Ture Jansson
 SISÄLLYS:
Siv.

Alkulause ............................................................................... 3

I.

Itsesuggestion teoria.

1. luku. Suggestio ja autosuggestio ....................................... 7

2. luku. Harkittu itsesuggestio ............................................... 12

II.

Itsesuggestion soveltaminen käytäntöön.

3. luku. Kuinka henkilö opetetaan suggeroimaan
itsensä .............................................................................. 21
4. luku. Yleinen kaava ........................................................... 34
5. luku. Erikoissuggestiot ....................................................... 38
6. luku. Kuinka kipu ja tuska poistetaan ................................ 47
7. luku. Lapsi ja itsesuggestio ................................................ 52
Todistuksia ............................................................................. 58
 I.
ITSESUGGESTION TEORIA
 1. LUKU.

SUGGESTIO JA AUTOSUGGESTIO.

Inhimillinen äly on viime vuosikymmenien kuluessa

tehnyt kulttuurin eri aloilla suuria valloituksia toistensa
jälkeen. Aikaisemmin tuntemattomia luonnonvoimia
on keksitty ja pakotettu ne palvelemaan ihmistä hänen
nöyrinä orjinaan. Lentokoneet ovat valloittaneet ilman,
eetteriaallot tuovat meille sanomia kaukaisimmistakin
maapallon osista, automobiili, sähköraitiotiet ja rauta-
tiet, jättiläismäiset valtamerilaivat y.m. tarjoavat nyky-
ajan ihmisille mahdollisuuden nopeasti ja mukavasti
siirtyä maanpaikasta toiseen j.n.e. Mutta vaikka näin
olemme saavuttaneet ennenaavistamattoman valtiuden
ympärillämme olevan maailman suhteen, ovat sensijaan
tietomme oman olemuksemme hallitsemisen mahdolli-
suuksista ja sen erilaisista fyysillisistä toiminnoista
olleet jokseenkin hämärät ja väärät. Niinpä olemme
olleet taipuvaiset antamaan tahdolle aivan liian suuren
merkityksen. Ja kuitenkin on kiistämätön tosiasia,
ettei tahtominen sinänsä riitä. Tarvitaan jotakin muuta,
mikä täydentää tahtoa, ja tämä jokin on kuvittelu,
fantasia, tunne — eli lyhyesti sanoen usko.
Uskosi on sinut pelastanut, niin kuuluivat sanat,
8
jotka Uuden Testamentin suuri mestari lausui hänen
apuaan etsineille, eivätkä nämä sanat edellyttäneet
niinkään paljon uskoa hänen jumalalliseen lähetysteh-
täväänsä, vaan ennenkaikkea siihen, että hän saattoi
pelastaa heidät siitä pahasta, mistä he kärsivät. Tämä
avunetsijäin usko vaikutti heihin itseensä suggeroivasti
ja saattoi liikkeeseen heidän sisimmässään piilevät voi-
mat, jotka aikaansaivat ihmeen.
Usko pyrkimyksen onnelliseen tulokseen on aina
pyrkimyksen toteutumisen ehdottomana ehtona. Alko-
holisti, joka mitä halukkaimmin tahtoo päästä pahees-
taan, ei voi irtautua siitä rautakahleesta, missä alkoholi
pitää häntä, koska hän sisimmässään epäilee onnistu-
mistaan. Tämä epäilys voi olla niin huomaamaton,
että hänen tietoinen minänsä tuskin tietääkään siitä,
mutta se on kuitenkin olemassa hänen alitajunnassaan
ja tuhoaa hänen toiveensa. Alitajuinen minä, jonka
tutkimisen psykologit aikaisemmin mitä suurimmassa
määrässä löivät laimin, esittää täten ihmisen elämässä
erittäin huomattavaa osaa. Mitä sitten tarkoitetaan
tällä alitajuisella eli salatajuisella minällä? Jo nimi
ilmaisee meille, että se on jotakin, mikä on tietoisen
minämme vaikutuspiirin ulkopuolella. C. Harry Brooks
määrittelee kirjassaan »Terveyteen itsesuggestion avulla
Emile Couén menetelmän mukaan» alitajunnan »muistin
varastohuoneeksi, jossa jokainen varhaisimmasta lap-
suudestamme elämämme viimeiseen hetkeen saakka
saamamme vaikutelma mitä täsmällisimmin säilyy.
Muistelot eivät kuitenkaan ole jäykät ja liikkumattomat
kuten gramofonilevyn piirrot, vaan täynnä elämää ja
toimintaa. Jokainen niistä on lankana persoonallisuu-
 9
temme kuteessa. Kaikkien vaikutelmien summa on
ihminen itse, hänen minänsä, se muoto, jossa yleinen
elämä yksilöittyy. Ulkoinen ihminen on pelkkä naamio;
todellinen itseys piilee salatajunnan hunnun takana.»
Ruumiimme erilaiset fyysilliset toiminnot ovat ali-
tajunnan harjoittaman tarkan kontrollin alaisia, ali-
tajunnan, joka näyttää tuntevan sen pienempiä yksi-
tyiskohtia myöten. Verenkierto, ruuansulatus, sisä-
elinten toiminta, kaikki tottelee tätä alitajuntaa ja
toteuttaa sen tarkoituksia. Tietoiseen minäämme verra-
ten näyttää alitajunta siten olevan sitä tavattoman pal-
jon tärkeämpi olemassaolollemme. Tietoinen minämme
on vain eteinen, missä otetaan vastaan erilaatuiset aja-
tukset, mitkä sitten nukutetaan ja sijoitetaan alitajun-
taamme tulevaisuudessa tapahtuvaa erilaista käyttöä
varten. Sielunelämäämme on verrattu myöskin alukseen,
jossa konevoima edustaa tietoista tahtoa, mutta alitajun-
taa ruori. Jos viimemainittu joutuu epäkuntoon, voi
alus täydellä voimalla syöksyä vaarallisia salakareja
kohti ja tuhoutua. Siksipä onkin huolehdittava siitä,
että ruori pitää oikean kurssin, s.t.s. että on saatettava
alitajuntamme sopusointuun tahtomme kanssa ja siten
käytettävä koko olemuksemme hyväksi niitä suunnat-
tomia voimia, jotka ovat tämän salatajuisen minämme
hallintapiirissä.
Jokaisella on ollut tilaisuus huomata, että me enem-
män tai vähemmän tietoisesti voimme vaikuttaa ympä-
ristöömme. Sekä sanoin että teoin herätämme kanssa-
ihmisissämme erilaisia ajatuksia ja tunteita, rakkautta,
vihaa, kiukkua, iloa, ihmettelyä, inhoa j.n.e., minkä
kautta me tahtoen tai tahtomattamme määräävästi
10
vaikutamme ympäristömme sielunelämään. Mutta se,
että me voimme vaikuttaa myös itseemme joko hyvään
tai huonoon suuntaan, on ehkä monelle lukijalle aivan
uutta. Ja kuitenkin se on kiistämätön totuus. Jos me
esimerkiksi synkässä mielentilassa menemme teatteriin,
missä esitetään repäisevää huvinäytelmää, häviää huono
tuulemme pian ja sijalle tulee iloisia tunteita. Me sal-
limme iloisten kujeiden temmata meidät mukaansa ja
unohdamme ainakin hetkeksi alakuloisuutemme syyn.
Mikä on aiheuttanut muutoksen? Ei mikään muu kuin
omassa mielessämme syntynyt ajatus. Nähdessämme
rampin takana olevat iloiset ihmiset, kuullessamme
yleisön naurunpuuskaukset tulee tietoinen mielemme
aivan yksinkertaisesti pakotetuksi tarttumaan riemua
ja riehakkaa elämäniloa sisältäviin ajatuksiin. Nämä
ajatukset tulevat istutetuiksi alitajuntaan, joka tekee
ne todellisuudeksi ja muuttaa siten alakuloisuutemme
iloisemmaksi mielentilaksi. Juuri tätä ajatuksen muut-
tumista osaksi olemuksestamme nimitämme sugges-
tioksi.
Kirjassaan »Ajatuksen voima» jakaa prof. Charles
Baudouin suggestion kahteen eri päämuotoon: auto-
suggestioon (itsesuggestioon) ja heterosuggestioon
(ulkoa-
päin aiheutettuun suggestioon). Edellisessä me itse saa-
tamme liikkeelle sen ihmeellisen voiman, joka muuttaa
ajatuksen todellisuudeksi, jälkimmäisessä tapauksessa
taas joku toinen henkilö on liikkeellepanijana. Coué
itse on sitä mieltä, että molemmat ovat pohjaltaan vain
itsesuggestiota. Mitään heterosuggestiota ei siis hänen
mukaansa oikeastaan olisi olemassa. »Sitä ei ole eikä
voikaan olla», lausuu hän, »paitsi sillä nimenomaisella
 11
ehdolla, että se kysymyksessäolevassa henkilössä muut-
tuu autosuggestioksi. Te voitte suggeroida toisen hen-
kilön, mutta jos tuon toisen alitajunta ei ota suggestiota
vastaan, jos se niin sanoakseni ei voi sulattaa sitä ja
muuttaa sitä autosuggestioksi, ei siitä ole mitään tu-
losta.»
Me olemme tahattomasti itsesuggestion kohteina
alituisesti. Ympäristöltämme me otamme vastaan kai-
kenlaatuisia ajatuksia ja ideoita, joista alitajuntamme
assimiloi osan toteuttaen sen ennemmin tai myöhemmin.
Sentapaisia suggestioita on alitajuntamme tulvillaan.
Uusi suggestio ei siis pääse alitajuntaamme työntämättä
tieltään jotakin toista vanhempaa suggestiota. Hyvä
suggestio, jonka alitajuntamme hyväksyy, työntää aina
vähitellen tieltään huonommanlaatuisen suggestion,
jolla aikaisemmin on ollut siellä sijansa. Tapahtuu
samoin kuin iskiessämme puuhun uuden naulan. Sa-
malla kuin se tunkeutuu yhä syvemmälle ja syvemmälle,
työntyy vastakkaiselta puolelta vanha naula vähitellen
pois irtaantuakseen lopulta kokonaan.
Couén koko oppi perustuu nyt siihen, että me, sen-
sijaan että vapaaehtoisesti ottaisimme vastaan kaiken-
laatuisia huonoja suggestioita, harkitun itsesuggestion
avulla keräämme alitajuntaamme varaston hyviä aja-
tuksia, terveyden, elämänilon ja mielentasapainon
ajatuksia, jotka ajatukset sitten alitajunnan käytettä-
vissä olevien voimien vaikutuksesta vähitellen muuttu-
vat miellyttäväksi todellisuudeksi.
 2. LUKU.

HARKITTU ITSESUGGESTIO.

Valta, joka alitajunnallamme on koko elimistömme

suhteen, sekä sen tavattoman tarkka tieto kaikista elin-
toiminnoistamme antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa
suunnattomasti sekä ruumiiseemme että sieluumme
joko hyvään tai huonoon suuntaan. Samalla tavalla kuin
mikä tahansa kahlehtimaton luonnonvoima voi saada
aikaan paljon vahinkoa, voivat myöskin vapaasti vai-
kuttavat huonot itsesuggestiomme saattaa meidät tur-
mioon, ellemme ymmärrä ajoissa hillitä niiden vahin-
gollista vaikutusta. Mutta onko tämä meidän vallas-
samme? Voimmeko todellakin saattaa alitajunnan pal-
velemaan tarkoituksiamme ja niin sanoaksemme vaihta-
maan vahingollisen vaikutuksensa hyödylliseen? Tähän
vastaa Coué arvelematta myöntävästi. Ja keinona tä-
män niin monelle häämöittävän päämäärän saavutta-
miseen on tahallinen, s.t.s. tarkoituksellisesti sovellettu
itsesuggestio, joka näin oikein käytettynä muodostuu
parhaaksi avuksi, minkä voimme saada, kun haluamme
jälleen saavuttaa menettämämme ruumiin- ja sielun-
voimat. Meidän ei siis tule sallia vahingollisten itsesug-
 13
gestioiden vapaaehtoisesti päästä alitajuntaamme, vaan
sensijaan tarkoituksellista itsesuggestiota käyttäen ke-
rättävä sieluumme yksinomaan hyviä ajatuksia, jotka
alitajunnan toteuttamina tekevät jokaiselle mahdolli-
seksi saavuttaa antiikkisen elämänihanteen: Mens sana
in corpore sano, terve sielu terveessä ruumiissa.
Jos tähän tehtävään ryhtyessämme kuvittelemme
tahtomme tuottavan meille voiton, niin tulemme pian
huomaamaan erehtyneemme perinpohjin. Sillä jos jokin
vahingollinen ajatus on saanut vallan sisimmässämme,
emme milloinkaan voi yksinomaan tahdon avulla siitä
irtautua. Tahtomme ja mielikuvituksemme, s.o. ajatuk-
sen välisessä taistelussa joutuu ensiksimainittu aina
vetämään lyhyemmän korren. Valaiskaamme asiaa
muutamin esimerkein. Jokainen, joka on opetellut aja-
maan polkupyörällä, muistaa, kuinka vaikeata oh aluksi
väistää tiellä olevia esteitä, esimerkiksi kiveä. Keski-
tittepä vaikka koko tahtonne tuohon tehtävään, kiven
välttämiseen, oli tulos aina yhtä surkea. Te ajoitte
säännöllisesti suoraan kiveen. Mitä enemmän ponnis-
telitte estettä välttääksenne, sitä varmemmin syöksyitte
suoraan siihen.
Niinikään on jokainen huomannut, että monasti on
ihan mahdotonta jossakin tilaisuudessa muistaa nimeä,
joka on sattunut unohtumaan. Myöhemmin, kun emme
enää ponnistele kysymyksessäolevaa nimeä muistaak-
semme, tulee se aivan kuin itsestään kielellemme.
Edelläesitetyt esimerkit osoittavat, että mitä enem-
män ponnistamme tahtoamme, sitä varmemmin kär-
simme pettymyksen yrityksessämme. Tämän ilmiön,
jota prof. Baudouin nimittää käännetyn ponnistuksen
14
laiksi, on keksinyt Coué. Hän on antanut sille seuraavan
muodon:
1. Tahdon ja mielikuvitusvoiman joutuessa
ristiriitaan voittaa aina ja poikkeuksetta jälkim-
mäinen, ja
2. Tällaisessa tahdon ja mielikuvituksen väli-
sessä kamppailussa on jälkimmäisen voima suo-
raan verrannollinen tahdon neliöön. (Määritelmä
on ymmärrettävä kuvannollisesti, vain Couén
ajatusta selventävänä.)
Ponnistamalla tahtoamme emme siis saavuta tarkoit-
tamaamme tulosta. Myös Couén omassa käytännölli-
sessä toiminnassa on tämä ilmiö lukuisia kertoja ha-
vaittu. Moni potilas on katkerasti valittanut epäonnis-
tuneensa yrityksissään, vaikka on kaikin tavoin pon-
nistellut tehdäkseen parhaansa. Vasta kun hänelle on
selvitetty, että hänen parantumisensa suurimpana es-
teenä on ollut juuri tämä ponnistelu, on potilas huoman-
nut erehtyneensä ja edistynyt nopeasti. Koettaessamme
tietoisesti ponnistaen kiinnittää huomiomme sellaisiin
ajatuksiin, joiden haluamme toteutuvan, valveutamme
siis vain itsemme, minkä kautta sairausajatukset saavat
uudelleen ylivallan ja meidän suureksi pettymyksek-
semme täytyy todeta kokeemme epäonnistuneen.
Vaikka mielikuvitus eli fantasia näin ylivoimaisesti
voittaa taistelussa tahdon kanssa, ei siitä suinkaan
johdu, että meidän olisi tahtoamme harjoittamalla yri-
tettävä vaikuttaa alitajuntaamme, vaan sensijaan on
meidän pyrittävä kasvattamaan mielikuvitustamme tah-
tomme määräämään suuntaan. Sillä, sanoo Coué, jos
 15
onnistumme saattamaan mielikuvituksemme sopusoin-
tuun tahtomme kanssa, ei toinen niistä tule vain toisen
lisäksi, vaan moninkertaistuttaa toisen. Käyttääksemme
aritmeettisia termejä voimme siis mainituin edellytyk-
sin iloita kertolaskun tuloksesta emmekä vain yhteen-
laskun summasta.
Mutta miten ja millaisissa olosuhteissa meidän sitten
on mahdollista harjoittaa tätä niin tarpeellista vaiku-
tusta kaikkivaltiaaseen mielikuvitukseen eli ajatukseen?
Ponnistus ja siitä johtuva voimankäyttö ei, sen mukaan
kuin edellä olemme esittäneet, saa tulla kysymykseen.
Ihanteellista olisi näinollen päästä tilaan, missä tarkoi-
tus saavutetaan voimankulutuksen ollessa mahdollisim-
man vähäinen. Tämä tapahtuu, kun voitettavanaoleva
vastustus on mahdollisimman pieni. Jos siis tahdomme
vaikuttaa alitajuntaamme, on meidän tehtävä se sellai-
sena vuorokauden aikana, jolloin tietoinen minämme
on himmenemäisillään ja alitajunta aivankuin kohoaa
syvyyksistään. Tällainen tila on olemassa juuri hiukan
ennen nukkumista ja heti heräämisen jälkeen. Tietoi-
nen minä kadottaa silloin otteensa olemuksemme suh-
teen ja sen sijaan nousee salatajuinen minä aivan kuin
vuoksiaalto, ja mitä voimakkaampi tämä aalto on, sitä
paremmin pääsemme käsiksi alitajuntamme voima-
lähteisiin ja sitä helpompi on meidän lisätä niitä sellais-
ten ajatusten muodossa, joiden toivomme toteutuvan.
C. H. Brooks kirjoittaa tästä aikaisemmin mainitussa
kirjassaan: »Jos illalla makuulle mennessämme, paneu-
dumme mukavaan asentoon, hellitämme lihaksemme
ja suljemme silmämme, niin vaivumme aivan luonnolli-
sesti jonkinlaiseen puolitajuisuuden tilaan, joka on valve-
16
unen kaltainen. Jos sitten nostatamme mieleemme
jonkin halutun kuvan, niin se esiintyy jokapäiväisen
elämän estävistä assosiatioista vapautuneena, assosioi-
tuu samankaltaisuuden nojalla ja vetää puoleensa sa-
manlaista mielenliikutusta kuin sen oma tunnelataus.
Salatajunta joutuu siten sen hyväksymään ja niin se
välttämättä muuttuu itsesuggestioksi. Joka kerta, kun
menetelmän toistamme, mielikuvan assosiatiivinen
voima kasvaa, sen tunnearvo lisääntyy ja siitä aiheutuva
itsesuggestio on entistä voimakkaampi. Henkilö, jonka
mielen täyttävät sairauden ajatukset, voi vähitellen
istuttaa itseensä terveyden mielikuvia täyttämällä joka
päivä salatajuntaansa terveyttä luovilla ajatuksilla.»
Kun alitajuinen minä tällä tavoin aivan kuin tulvii
esiin vähän ennen nukkumista ja herätessä jälleen
sukeltaa takaisin salaperäiseen syvyyteensä, kadottaa
tajunta samassa määrässä otteensa meidän suhteemme.
Mutta tämä ote saattaa herpaantua myös muulloinkin,
esim. kun me vaivumme unelmoimaan ja ajatukset
kaukana meitä ympäröivästä jokapäiväisyydestä raken-
telemme ilmalinnoja, jotka ovat kokonaan vailla todel-
lisuuden pohjaa. Tietoinen elämä on tuollaisina het-
kinä väistynyt tajunnasta, samalla kuin alitajunta on
ottanut vallan muutamiksi haihtuviksi hetkiksi, joina
meidän on suotu unohtaa mahdolliset huolet ja tuskat.
Myös tällaisessa unelmoimistilassa on meidän mahdol-
lista lähettää viestejä alitajuntaamme ajatusten muo-
dossa. Aivan helppoa se ei ole, koska ajatusten tarkoi-
tuksellinen suuntaaminen määrättyyn asiaan on omiaan
rikkomaan sen hienokudoksisen unelmienharson, johon
mielikuvituksemme meidät sellaisina hetkinä kietoo.
 17
Varmimmin voimme senvuoksi, niinkuin edellä on
sanottu, päästä alitajunnan kanssa kosketuksiin juuri
vähän ennen nukkumista, koska välittömästi senjälkeen
seuraava uni silloin tempaa meidät tietoisuuden maail-
masta ja jättää johdon alitajuiselle minällemme, joka
yön hiljaisina hetkinä ulkonaisten vaikutusten häirit-
semättä voi assimiloida ne suggestiot, mitkä sille on tar-
jottu.
 II.
ITSESUGGESTION SOVELTAMINEN
KÄYTÄNTÖÖN
 3. LUKU.

KUINKA HENKILÖ OPETETAAN SUGGEROI-

MAAN ITSENSÄ.

Kun nyt aloitamme itsesuggestion käytäntöönsovel-

tamista koskevan luvun, haluamme ennen kaikkea
huomauttaa, että Couén menetelmä muodostuu käy-
tännössä tavalliselle ihmiselle jokseenkin yksinkertai-
seksi ja helpoksi. Pääasia on, niinkuin aikaisemmin on
osoitettu, että jokaisen, joka tämän menetelmän avulla
tahtoo saada terveytensä, on täydellä luottamuksella
seurattava niitä neuvoja ja ohjeita, joita Coué on anta-
nut, sillä nämä ohjeet perustuvat hänen useita vuosi-
kymmeniä käsittävän toimintansa aikana hankkimiinsa
kunnioitettaviin kokemuksiin. Toiset, hänen menette-
lytapansa tieteellisesti kouliintuneemmat kannattajat,
niinkuin esim. Baudouin, ovat täydentäneet menetel-
mää oppinein lisäyksin, jotka etupäässä ovat aiotut
sille älyllisesti kehittyneelle yleisölle, jonka on vai-
keampaa kuin yksinkertaisen kansanmiehen omaksua
uusi oppi. Mutta Coué itse pitää lujasti kiinni niin
yksinkertaisesta menettelytavasta kuin mahdollista.
Älkää koskaan vaikeuttako, vaan yksinkertaistuttakaa,
on eräs hänen valiolauseistaan. Parhaat tulokset
22

menetelmää käytettäessä ovat saavuttaneet lapset ja

yksinkertaiset ranskalaiset talonpojat, sillä näihin ei
ole vaikuttanut epäilyksen painolasti, joka vaikeuttaa
n. s. korkeammalla sivistyksellä varustetun yksilön
ajatuksenkulkua. Mitä suurempi usko asianomaisella
on menetelmän oivallisuuteen, sitä parempi ja nopeampi
on tulos. Mutta älyllisesti kehittyneellä nykyajan
ihmisellä usko perustuu järkeen. Mitä hän ei järjellään
käsitä, sitä hänen on myös vaikea uskoa. Alitajuinen
minä esim. on ilmiö, jonka olemassaoloa kaikki eivät
ilman muuta saata pitää hyvänään. Tämän vuoksi on
tässä tarpeen sarjalla kokeita todistaa sen olemassaolo
ja samalla osoittaa, kuinka tämän alitajunnan vastaan-
ottamalla ajatuksella on voimaa muuttua teoksi. Suo-
rittamalla tarkkaan nämä kokeet voi jokainen saavut-
taa hyvän tuloksen. Vain kaksi lajia ihmisiä on Couén
ajatuksen mukaan sellaisia, jotka eivät voi saada
hyötyä itsesuggestiomenetelmästä, ja nämä ovat:
1. Sielullisesti kehittymättömät, jotka eivät
kykene ymmärtämään, mitä heille sanotaan.
2. Ne, jotka eivät halua ymmärtää.
Jokaisen oppilaan on suoritettava seuraavat har-
joitukset:

Ensimmäinen harjoitus. (Chevreulin

heiluri.)
Ottakaa paperia ja piirtäkää sille ympyrä O, jota
leikkaavat toisiaan vastaan kohtisuorat halkaisijat
AOB ja COD, niinkuin kuviosta näkyy.
 23
Tehkää viivat AOB ja
COD riittävän paksuiksi, niin
että ne selvästi näkyvät.
Ottakaa sitten jokin puikko
tai lyijykynä, jonka toiseen
päähän on kiinnitetty noin
20 sm. pituinen nauha. Nau-
han toiseen päähän kiin-
nitetään paino, esim. me-
tallinappi. Asettakaa nyt paperi eteenne pöydälle ja
pitäkää painoa riippumassa hiukan ympyrän keskipis-
teen O yläpuolella. Kyynärpäät pidetään tällöin eril-
lään vartalosta. Kiinnittäkää katseenne viivaan AB ja
kuvitelkaa liikettä pitkin tätä viivaa sen toisesta pääte-
pisteestä toiseen. Välttäkää kuitenkin tarkoin tallal-
lanne viemästä heiluria mainittuun suuntaan ja koet-
takaa päinvastoin pitää kätenne täysin liikkumatto-
mana. Jos vain ajattelette tarpeeksi intensiivisesti lii-
kettä pitkin AB-viivaa, ei kestä kauan ennenkuin hei-
lurista riippuva esine alkaa heilua viivan suuntaan.
Mitä luonnollisemmin ja teeskentelemättömimmin täl-
löin pysytte viivaa koskevassa ajatuksessa, sitä suu-
remmiksi tulevat heilahdukset. Tämä harjoitus todis-
taa niin selvästi kuin voidaan toivoa, että voima,
mikä panee heilurin liikkeeseen, ei tule ulkoapäin,
vaan on peräisin teidän omasta sisimmästänne, s. t. s.
teidän alitajunnastanne.
Senjälkeen kuin olette tyydyttävästi suorittanut
ensimmäisen harjoituksen, voitte saada itsenne vakuu-
tetuksi siitä, että heilahdukset tulevat yhä suuremmiksi,
mitä enemmän kohdistatte huomionne liikkeeseen,
24
vaikkapa samalla kuinka ponnistelisittekin pitääksenne
kätenne liikkumattomana.

Toinen harjoitus.
Samalla kuin heiluri täten voimakkaasti heiluu edes-
takaisin pitkin AB-viivaa, siirrätte katseenne tältä
viivalta viivalle CD ja ajattelette liikettä pitkin tätä
uutta viivaa ilman että mitenkään liikutatte kättänne.
Hetkisen kuluttua tulette huomaamaan, että nappi
vähitellen muuttaa suuntaa ja alkaa seurata viivaa CD.
Tämä koe saa teidät vakuutetuksi siitä tarkkuudesta,
millä kuvittelu voi muuttua näkyväksi todellisuudeksi.
Muutos on saatu aikaan, vaikka on vältetty tahallisesti
antamasta siihen apua. Te olette vain ajatellut tarkoi-
tusperää, ja ajatuksen on teidän alitajuntanne todel-
listuttanut. Samalla tavalla kuin alitajunta on saanut
aikaan edellämainitun liikkeen, toteuttaa alitajuntanne
myöskin parantumisen ajatuksen. Kaikki parantu-
minen tapahtuu elimistön eri osissa aikaansaatavien
liikkeiden kautta, mutta niiden aikaansaamiseksi ei
teidän ole tarpeellista edes tietää, mitä nuo liikkeet
ovat. Teidän tarvitsee vain ajatella tarkoitusperää,
tässä tapauksessa parantumista, ja toistaa itsellenne:
päivä päivältä ja joka suhteessa minä voin yhä paremmin,
ja teidän alitajuinen minänne, jonka täydellisestä val-
lasta ruumiillisen ja sielullisen organismimme suhteen
on aikaisemmin puhuttu, tekee sitten teidän tietä-
mättänne kaiken, mitä tarvitaan, jotta vapaudutte
teitä vaivaavasta pahasta, luonnollisesti sillä edelly-
tyksellä, että tämä on mahdollisuuksien rajoissa. Jos
 25
te esim. olette menettänyt jalkanne, on tietenkin mah-
dotonta ajatella, että jalka itsesuggestion avulla alkaisi
kasvaa uudestaan. Sitävastoin voi katkennut jalka,
minkä lääkäri on sitonut, parantua itsesuggestiomene-
telmään turvaten paljon nopeammin kuin muuten.

Kolmas harjoitus.

Palatkaamme nyt Chevreulin heilurilla tekemäämme

kokeeseen. Ajateltuanne liikettä pitkin jompaakumpaa
viivaa AB tai CD on teidän siirryttävä kuvittelemaan
liikettä itse ympyräviivaa pitkin. Hetken kuluttua
alkaa heiluri kiertää ympäri joko myötä- tai vastapäivää
teidän ajatuksenne mukaisesti. Teidän on kuitenkin
huomattava, että tuloksen onnistuminen on suoraan
verrannollinen teidän ajatuksenne voimaan ja yrityk-
seenne pitää lankaa paikallaan. Kun Mike on käynyt
riittävän voimakkaaksi, on teidän samalla kuin voi-
makkaasti ajattelette liikettä, koetettava pysäyttää se.
Hämmästykseksenne tulette huomaamaan, että pon-
nistuksenne aiheuttaa vain liikkeen kiivastumista.
Meillä on tässä jälleen todistus käännetyn ponnistuksen
laista, johon aikaisemmin olemme kiinnittäneet lukijan
huomiota.

Neljäs harjoitus.

Vaihdamme nyt paperin, jolle oli piirretty ympyrä,

paperikaistaleeseen, johon on kirjoitettu muutamia
numeroita peräkkäin. Heiluria pidetään nyt sellaisessa
asemassa, että se heiluessaan ulottuu helposti jokaisen
26
numeron kohdalle. Kuvitelkaa tämän jälkeen, että
heiluri liikkuu jonkin määrätyn numeron suuntaan.
Ilman että teidän on vähääkään tarvinnut muuttaa
asentoanne, muuttuu heilurin heilahdustapa kunnes
se vihdoin saavuttaa kysymyksessäolevan numeron
suunnan. Tämäkin esimerkki on omiaan muistutta-
maan siitä huolellisuudesta, millä alitajunta täyttää
sille annetun tehtävän.

Viides harjoitus.

Edelläselostetuilla kokeilla on paras mahdollisuus

onnistua siinä tapauksessa, että kokeita tekevä henkilö
on yksin itsekseen eri huoneessa. Seuraavissa harjoi-
tuksissa on jonkun aikaisemmin asiaan perehtyneen
henkilön apu välttämätön. Tämä pyytää oppilaan
tarttumaan oikeaan käteensä ja pitämään siitä lujasti
kiinni sekä samalla ajattelemaan jotakin määrättyä
esinettä taukoamatta ja tiukasti. Alitajuisen tarkoitus-
peräisyyden lain vaikutuksesta panee oppilas tietämät-
tään koko ruumiinsa liikkeeseen ajattelemaansa esi-
nettä kohti. Opettajan tarvitsee vain antaa hänen
liikkeittensä johtaa itseään. Voidakseen lopuksi aset-
taa kätensä esineelle. Näemme täten, että jos vain
riittävän voimakkaasti ajattelemme määrättyä liikettä
alkaa koko ruumiimme suorittaa samaa liikettä. Tämä
selvittää meille myös, että moni seikka, jota me aikai-
semmin olemme olleet taipuvaiset pitämään sattumana,
itse asiassa on ajatustemme alitajunnan avulla aikaan-
saama.
 27
Kuudes harjoitus.

Erinomainen koe, joka on suoritettava edelläseloste-

tun harjoituksen jälkeen, voidaan tehdä nostamalla
suorin käsin tuoli ylös lattiasta. Tällöin menetellään
seuraavasti. Koehenkilö asettuu tuolin taakse ja tart-
tuu siihen sillä tavoin, että hän juuri ja juuri voi suorin
käsin nostaa sen irti lattiasta. Koko ajan tiukasti kat-
soen teidän toiseen silmäänne on oppilaan ajateltava
tai toistettava itsekseen: minä en voi nostaa tuolia,
en voi, en voi. Te sanotte nyt tulevanne laskemaan
kolmeen, ja teidän sanoessanne »kolme» on oppilaan
koetettava nostaa tuolia lattiasta, mutta samalla aja-
teltava, en voi, en voi. Te laskette nyt hitaasti ja sanan
»kolme» jälkeen lisäätte heti tavuittain: te — ette —
voi, te — ette — voi j. n. e. Oppilas tulee silloin
havaitsemaan mahdottomaksi kohottaa tuolia, vaikka
hän kuinka ponnistelisi. Kun harjoitus on mennyt
suotuisasti, pyydätte häntä muuttamaan ajatuksensa ja
uskomaan, että hän tosiasiallisesti voi suorittaa kysy-
myksessäolevan tehtävän. Te annatte lyhyen ja tiukan
käskyn »nosta tuoli» sillä tuloksella, että tuoli todellakin
heti kohoaa.
Näiden valmistavien harjoitusten jälkeen siirrymme
niihin kokeisiin, joita Coué yleensä suoritti istunnois-
saan. Aluksi kehoitetaan potilasta panemaan kätensä
ristiin niin lujasti kuin mahdollista, niin että ne alkavat
kevyesti vavista. Kiinnittäkää katseenne senjälkeen
tiukasti, liikuttamatta silmäluomia, hänen nenänsä
juureen ja painakaa kevyesti hänen käsiään yhteen
aivan kuin puristaaksenne niitä vieläkin enemmän
28
toisiaan vasten. Te pyydätte häntä tämän jälkeen
kuvittelemaan, että hän tahtoo, mutta ei voi erottaa
niitä. Sanokaa sitten tämän jälkeen laskevanne kol-
meen, ja sanalla »kolme» on hänen koetettava erottaa
kätensä toisistaan samalla kuin hän voimakkaasti
ajattelee, että se on mahdotonta. Laskekaa sitten
hitaasti: yksi — kaksi — kolme ja lisätkää heti senjäl-
keen tiukalla äänellä: te . . ette . . . voi, te . . .ette . . .
voi j. n. e. Potilas ei silloin kykene saamaan käsiään
erilleen. Jos koe epäonnistuu, johtuu tämä siitä, ettei
potilas ole tarpeeksi voimakkaasti kuvitellut, ettei
hän voi, vaan pilannut koko asian kuvittelemalla:
»ehkä minä voin», tai »minä voin, jos tahdon». Koetta
suoritettaessa on välttämättömästi käytettävä käske-
vää ääntä. Ei tarvitse korottaa ääntään, mutta on esiin-
nyttävä tiukkasävyisesti ja vääjäämättömällä varmuu-
della. Mitä yksinkertaisempia sanoja käytetään, sitä
parempi, sillä niissä on enemmän voimaa, ja potilas
omaksuu ne paremmin kuin kaikenlaiset monimutkaiset
termit.
Toisia henkilöitä on helpompi suggeroida kuin toisia.
Etenkin on näin laita henkilöiden, joille luonto on lah-
joittanut vilkkaan mielikuvituksen. Sellaisten henki-
löiden suhteen onnistuvat edelläselostetut kokeet aina
erittäin hyvin. Heille ei tarvitse joka kerta toistaa:
»ajattele niin» tai »ajattele näin», vaan sanoa aivan
yksinkertaisesti käskevällä äänellä esimerkiksi: »sul-
kekaa silmänne — nyt ette voi niitä avata» tai »nyt
olette unohtanut nimenne — nyt ette muista enää, mikä
on nimenne» j. n. e.
Edelläkuvailtuja harjoituksia voidaan muunnella
 29
monella eri tavalla. Mainitsemme tässä muutamia
esimerkkejä. Antakaa jonkun henkilön painaa lujasti
kämmeniään yhteen ja kuvitella, että ne ovat liimau-
tuneet kiinni toisiinsa, niin ettei hän voi saada niitä
erilleen, vaikkapa kuinka ponnistelisi. Kehoittakaa
häntä sitten ojentamaan kätensä eteenpäin ja kuvittele-
maan, että ne ovat kankeat kuin rautakanget. Luulo-
telkaa hänelle edelleen, ettei hän voi nousta tuoliltaan,
koska hän painaa tuhat kiloa, että hänen jalkansa ovat
liimatut kiinni lattiaan, niin ettei hän voi astua askel-
takaan j. n. e.
Kaikkia näitä kokeita suoritettaessa on oppilaalle
teroitettava, että harjoitusten kestäessä on todellisuu-
deksi muuttunut hänen oma ajatuksensa eikä suinkaan
suggeroivan henkilön ajatus. Suggeroija on ainoastaan
toiminut opettajana, jonka tehtävänä on ollut näyttää
oppilaalle oikea tie.
Kun oppilas on käynyt läpi kaikki aikaisemmin
kuvaillut harjoitukset, voidaan siirtyä varsinaiseen
suggestiiviseen käsittelyyn. Tällöin on aina meneteltävä
samalla tavalla ja käytettävä samoja sanoja, huoli-
matta siitä mikä sairaus potilasta vaivaa.
Brooks kertoo, että Coué menetteli yleisen suggestion
aikaansaamiseksi seuraavalla tavalla: »Potilaat sulkivat
silmänsä, ja hän alkoi matalalla, yksitoikkoisella äänellä
nostattaa heidän mieliinsä sen henkisen ja ruumiillisen
terveyden tilaa, jota he etsivät. Kun he siinä kuun-
telivat, häipyi heidän vilkkautensa, he tuudittuivat
horrosmaiseen tilaan katselemaan vain mieleensä nou-
sevia eloisia kuvia. Puiden hiljainen humina, lintujen
laulu, puutarhassa odottavien hiljainen juttelu sulivat
30
miellyttäväksi taustaksi, josta hänen sanansa kohosivat
voimallisina esiin.» Kaikki oh siis omiaan saattamaan
potilaat viihtyisään rauhantilaan, jota vielä lisäsi
ympäröivässä luonnossa vallitseva sunnuntairauha.
Tuollainen ihanteellinen ympäristö ei ole kuitenkaan
aina tarjolla, minkä vuoksi on parhaimmalla tavalla
käytettävä vallitsevia olosuhteita. Sisällä huoneessakin
voidaan saavuttaa tarvittava sisäänpäinkääntynyt rau-
hallisuudentila asettumalla mukavaan asentoon kaikki
lihakset velttoina sekä sulkemalla silmät ja antamalla
ajatusten liidellä vapaasti minne haluavat. Jos ajatuk-
set itsestään kiintyvät niihin sanoihin, jotka kohdiste-
taan potilaaseen, sitä parempi, mutta jos ne harhailevat
jollekin muulle taholle, niin on niiden annettava mennä,
sillä kaikki ponnistelu on pahasta, jos tahdotaan saa-
vuttaa hyvä tulos. Senjälkeen kuin on selitetty nämä
seikat potilaalle, jatketaan:
»Sanokaa nyt itsellenne, että kaikki sanat, mitkä minä
lausun, tulevat hakatuiksi, naulatuiksi, painetuiksi,
piirretyiksi ja poltetuiksi teidän mieleenne, niin että
koko teidän olemuksenne ilman teidän tahtoanne tai
tietoanne tottelee minua. Ensiksikin minä sanon teille,
että te joka päivä tunnette kaksi kertaa itsenne nälkäi-
seksi, s. t. s. tunnette miellyttävän tunteen, joka saattaa
teidät sanomaan itsellenne: nyt maistuu ruoka oival-
liselta. Teillä tulee olemaan erinomainen ruokahalu,
ilman että kuitenkaan silti syötte liian paljon. Te
nautitte ruokanne hyvin hitaasti ja pureksitte sen erit-
täin huolellisesti, ennenkuin nielette. Näin menette-
lemällä sulaa ruokanne hyvin ja vatsanne sekä suolenne
ovat hyvässä kunnossa. Teidän ruumiinne käyttää
 31
ravinnon hyväkseen täydellisesti, ja teidän elimistönne
muuttaa sen vereksi, lihaksiksi, energiaksi — sanalla
sanoen elämäksi. Koska ravinto helposti sulaa, tulee
ulostaminen olemaan normaali, joka aamu ylösnous-
tuanne tyhjennätte vatsanne tarvitsematta käyttää
mitään ulostusaineita.
Joka ilta menette levolle niin aikaisin kuin mahdollista
ja senjälkeen kuin olette asettunut mukavimpaan nukku-
misasentoon, tulee teille uni itsestään. Yö yöltä tulee
unenne yhä suloisemmaksi ja syvemmäksi. Te voitte
nähdä unia, mutta unet tulevat olemaan mieluisia ja
iloisia. Herätessänne tulette tuntemaan itsenne virkisty-
neeksi , reippaaksi ja halukkaaksi uuden päivän tehtäviin.
Jos te tähän asti olette väliin tuntenut itsenne ala-
kuloiseksi, huolestuneeksi ja masentuneeksi, tulette
tästä hetkestä alkaen olemaan siitä pahasta vapaa.
Te tulette päinvastoin tuntemaan itsenne iloiseksi ja
onnelliseksi, vieläpä hyvin iloiseksi ja onnelliseksi.
Sillä onni on sieluntila, joka ei riipu ulkonaisista olo-
suhteista, vaan saadaan tuloksena epäitsekkäästä elä-
mästä. Iloinen mieli takaa pitkän elämän. Kun te
koetatte olla muille iloksi, tulette itse iloiseksi. Pian
pääsette niin pitkälle, että teidän iloisimmat ja onnelli-
simmat hetkenne tulevat aina jatkumaan. Te tulette
vastedes aina olemaan iloinen, sillä te olette nyt tullut
havaitsemaan, että ilo kohottaa teidän henkenne yhä
suurempaan täydellisyyteen.
Jos olette ollut ärtyinen ja kärsimätön, tulee tämä
ominaisuus katoamaan, ja te tulette päinvastoin kärsi-
välliseksi ja maltilliseksi. Asiat, jotka tähän asti ovat
teitä kiusanneet, eivät teitä tästälähin lainkaan liikuta,
32
ja rauhallisuus saa aikaan sen, että kaikki elinvoimat
toimivat sillä vauhdilla, mitä vaaditaan, jotta te tulette
terveeksi. Tästedes ei mikään voi horjuttaa sielunne
tasapainoa.
Jos teitä aikaisemmin ovat vaivanneet pahat ajatuk-
set, pelko ja kauhu tai vastenmielisyys johonkin,
tulevat nämä piintymät vähitellen jättämään teidät
rauhaan. Tästedes tulee mielessänne olemaan vain
iloisia, onnellisia, hyviä ja toivorikkaita ajatuksia.
Kun te näin ravitsette mieltänne vain hyvillä ajatuk-
silla, tulee tämä myös vähitellen lyömään leimansa
ulkonaiseen esiintymiseenne, koko elämäänne. Kanssa-
ihmisenne tulevat tuntemaan sympatiaa teitä koh-
taan, ja te tulette hankkimaan heidän kunnioituksensa
ja ymmärtämyksensä.
Minä lisään vielä, että kaikki teidän elimenne tulevat
toimimaan tyydyttävällä tavalla. Sydämenne lyö
normaalisti ja verenkiertonne on sellainen kuin sen
pitääkin olla. Keuhkonne hoitavat tehtävänsä oikein,
samoin vatsa, suolet, maksa, munuaiset, sappirakko ja
virtsarakko. Jos nykyisin näistä elimistä jokin on
epäkunnossa, tulee tämä vika vähitellen poistumaan
ja katoamaan ennenpitkää täydellisesti, ja elin tulee
jälleen toimimaan normaalisesti.
Jos teillä edelleen, ilman että itse siitä tiedätte, on
jokin elimellinen vika, tulee tämä vähitellen katoamaan.
Sillä alitajuisen tarkoitusperäisyydenlain mukaan on
teidän vain ajateltava päämäärää, tässä parantumista,
ja alitajunta tulee vaikuttamaan sairaaseen elimeen ja
palauttamaan teidän terveytenne ilman teidän tah-
toanne tai tietoanne.
 33
Edelleen tahdon teille lausua — ja tämä on erittäin
tärkeätä —, että teidän itseluottamuksenne tulee lisään-
tymään päivä päivältä. Tietoisuus aavistamattoman
suuresta voimasta, joka teillä on omassa itsessänne,
tulee poistamaan kaiken epäilyksen omasta kyvys-
tänne. Ihmisen huomattavin ominaisuus on usko
omaan itseensä. Ilman itseluottamusta ette voi suorittaa
mitään, mutta itseenne luottaen mitä hyvänsä, luon-
nollisesti sillä edellytyksellä, että se on mahdollisuuden
rajoissa eikä ole luonnonlakien vastaista. Tällaisella
itseluottamuksella varustettuna voitte suorittaa jokai-
sen tehtävän, mikä teidän on suoritettava, edellytettynä,
että se on mahdollista.
Kun teillä on jokin tehtävä tai velvollisuus täytet-
tävänä, ajatelkaa aina, että se on helppo, ja pyyh-
kikää sellaiset sanat kuin vaikea, mahdoton, en voi...,
sekä korvatkaa ne sanoilla: se on helppo, minä voin.
Kun pitää tehtävää helppona, on se todellakin helppo.
Te tulette täyttämään tehtävänne nopeasti ja hyvin
sekä tulematta väsyneeksi, siksi että työskentelette
ponnistelematta. Sillä jos pidätte tehtävää vaikeana tai
mahdottomana, tulee se myöskin Sitä olemaan.
Rakkaus, rohkeus, toivo, luottamus, hyvä tahto,
levollinen ja tasainen mieli lähettävät ympäri teidän
olemustanne kohottavia ja vahvistavia virtoja, jotka
vaikuttavat hyväätekevästi sekä ruumiiseenne että
sieluunne. Itsesuggestio auttaa teitä saavuttamaan
korkeimman ajateltavan onnen, ilon, rauhan, voiman
ja vallan.»
Kaikki nämä suggestiot on lausuttava yksitoikkoisella,
hieman nukuttavalla äänellä, joka on omiaan vaivut-
34
tamaan potilaan raukeudentilaan, niin ettei hän ajattele
mitään erikoista.
Näitä yleisiä suggestioita voidaan edelleen täydentää
erityisillä suggestioilla, jotka kohdistuvat potilaan eri-
laisiin vaivoihin. Potilaan mieleen loihditaan kuva
terveydestä ja voimasta, jonka hän pian on saavuttava.
Kutakin erityistä vaivaa käsitellään muutamin siihen
soveltuvin sanoin.
Erikoissuggestioiden jälkeen puhutte potilaalle vielä
seuraavaa: »Lyhyesti sanoen on ajatukseni, että te
kaikin tavoin sekä ruumiillisesti että sielullisesti tulette
nauttimaan oivallisesta terveydestä, paremmasta kuin
mitä teillä on tähän asti ollut. Nyt tulen minä laskemaan
kolmeen, ja kun minä olen sanonut »kolme», tulette te
avaamaan silmänne ja pääsemään siitä passiivisesta
tilasta, missä nyt olette. Te vapaudutte siitä tuntematta
itseänne hituistakaan väsyneeksi tai uneliaaksi, päin-
vastoin tulette tuntemaan itsenne vahvaksi, joustavaksi
ja elinvoimaiseksi sekä iloiseksi ja tyytyväiseksi kaikin
tavoin. Yksi — kaksi — kolme.»
Voidaan myös lisäksi tehostaa laskemista lyömällä
samanaikaisesti käsiä yhteen aivan kuin tahdottaisiin
täydellisesti herättää potilas siitä puolhorroksesta,
mihin hän on ollut vaipuneena.
 4. LUKU.

YLEINEN KAAVA.

Nyt on potilaille selitettävä, että he tästä hetkestä

alkaen voivat ja että heidän täytyy olla omien kohta-
loittensa herroja. Sillä nyt, jolloin he ovat tietoisia siitä
ihmeellisestä apuneuvosta, mikä heidän alitajuntansa
on, on heidän luottavaisesti ryhdyttävä tämän välineen
käyttämiseen, niin että heidän terveytensä täysin
palautuu.
Esittäkää potilaille, että alitajunnan kanssa on hel-
pointa päästä kosketuksiin ja vaikuttaa siihen juuri
vähän ennen nukkumista ja heti heräämisen jälkeen,
koska alitajunnan nousu, niinkuin aikaisemmin olemme
selittäneet, silloin saavuttaa korkeimman pisteensä tie-
toiseen sielunelämään verrattuna.
Sanokaa potilaille, että he illalla levolle mennessään
varustautuvat nauhalla, johon ovat sitoneet kaksikym-
mentä solmua.*) Asetuttuaan makuulle on heidän sul-
jettava silmänsä, annettava lihasten veltostua sekä ase-

*) Luku kaksikymmentä on valittu sen vuoksi, että se on

pyöreä luku ja koska kokemus on osoittanut sen myös sopi-
vaksi luvuksi. Itsessään sillä ei ole mitään erikoista ominai-
suutta.
36

tuttava niin mukavaan asentoon kuin mahdollista,

s.t.s. meneteltävä kuten tavallisesti unta odotellessa.
Täysin liikkumattomana sekä kiinnittämättä ajatuksia
mihinkään, on sitten toistettava itsekseen seuraavaa
lausetta: Päivä päivältä ja joka suhteessa minä voin
yhä paremmin. Samalla vedetään solmunauhaa koneel-
lisesti sormien välitse sillä tavoin että joka kerta, jolloin
lause toistetaan, kosketetaan uutta solmua, kunnes on
päästy nauhan päähän ja lause tällä tavoin tullut tois-
tetuksi kaksikymmentä kertaa.
Nauhan käyttämisen tarkoituksena on välttää pon-
nistusta niin paljon kuin mahdollista, sillä kaikkinainen
ponnistelu vie vain, niinkuin ennen on sanottu, kieltei-
seen tulokseen.
Ajatuksen vahvistamiseksi on tarpeellista, että kysy-
myksessäolevaa lausetta ei ainoastaan ajatella, vaan
myöskin lausutaan ääneen tai ainakin puoleksi kuiska-
ten, niin että lausuja itse tajuaa sanat kuulon avulla.
Tässä on meneteltävä niin yksinkertaisesti kuin mah-
dollista ja sanottava lause samalla naivilla uskolla,
millä lapsi lukee iltarukouksensa. Missään tapauksessa
ei saa pakottaa ajatuksiaan kiintymään lausumaansa,
sillä ponnistus, joka siitä seuraa, voi täydellisesti tehdä
tyhjäksi kaavan hyvät vaikutukset. Antakaa senvuoksi
ajatusten harhailla, minne ne haluavat. Jos ne pysähty-
vät lauseeseen, niin hyvä on. Aluksi on parasta toistaa
lausetta ilman minkäänlaista korostusta, sillä sellainen
vaikuttaisi vain häiritsevästi. Myöhemmin, kun totu-
taan kaavaan voidaan lisätä sen vaikutusta korosta-
malla erikoisesti sanoja »joka suhteessa».
Lausetta on toistettava säännöllisesti joka ilta ja
 37
joka aamu, eikä tätä saa koskaan laiminlyödä. Sen
vaikutus on kuitenkin kokonaan riippuvainen uskosta,
jolla se lausutaan. Siinä tapauksessa, että epäilette sen
tervehdyttävää vaikutusta, muuttuu se voimattomaksi
eikä saata olla teille avuksi. »Usko siirtää vuoretkin»,
sanotaan, ja tämä totuus, joka luonnollisesti on ymmär-
rettävä kuvannollisesti, voidaan hyvin sovelluttaa
myöskin siihen tapaukseen, jolloin on kysymys avusta,
minkä alitajuntamme voi meille antaa. Mitä vahvempi
on uskonne, sitä pikemmin saavutatte kaipaamanne
päämäärän: terveyden. Tässä yhteydessä lisättäköön
vielä, että uskonnolliset henkilöt voivat muodostaa
lauseen esimerkiksi tällaiseksi: »Päivä päivältä, ja joka
suhteessa minä voin Jumalan avulla yhä paremmin.»
Itsesuggestiomenetelmä ei muuten millään tavalla ole
ristiriidassa kristinuskon oppien kanssa. Päinvastoin on
havaittu Couén ja Kristuksen käsityksen näissä asioissa
oleellisesti yhtäpitäviksi.*)
Yleisen kaavan vaikutus lisääntyy oleellisesti, jos
ennen sen lausumista tapahtuu yksinkertainen sugges-
tio: »Minä lausun kaavan sillä tavoin, että sillä on mah-
dollisimman suuri vaikutus.» Senjälkeen kuin on lau-
suttu tämä erikoissuggestio sekä senjälkeen toistettu
kaava tavanmukaisesti kaksikymmentä kertaa, voidaan
täydellä luottamuksella jättää kaavan sisällön todellis-
tuttaminen alitajuiselle minälle, joka matemaattisella

*) Asiaan kiinnostuneet voivat tutustua C. H. Brooksin ja

E. Charlesin ansiokkaaseen kirjaan »Kristinusko ja itsesug-
gestio», joka on ilmestynyt ruotsiksi käännettynä ja varustet-
tuna kirkkoherra J. Lindskogin kirjoittamalla alkulauseella.
38
tarkkuudella tuleekin sen tekemään. Kun kaava on
lausuttu, on tehtävän tietoinen osa suoritettu, ja sen-
jälkeen on vain annettava alitajunnan rauhassa tehdä
työnsä. On typerää ja hyödytöntä joka päivä tutkia
tämän työn tuloksia. Sillä parantuminen saattaa aluksi
olla huomaamatonta, mutta sen vuoksi ei teidän pidä
kadottaa rohkeuttanne, vaan sensijaan jatkaa horju-
mattomalla uskolla joka ilta ja aamu kaavan toistamista.
Haluamanne todistuksen tulette näin menetellen pian
tuntemaan omassa olemuksessanne parantuneen ter-
veyden muodossa, ja senjälkeen tulevat tosiasiat ja
usko jatkamaan molemminpuolista myötävaikutustaan
parantumisen yhä nopeammaksi edistämiseksi.
Niinkuin aikaisemmin on viitattu, on älyllisesti kehit-
tyneen henkilön menetelmän avulla paljon vaikeampaa
saavuttaa takaisin terveytensä kuin yksinkertaisen
kansanmiehen. Kaikki se tieto, minkä älyllisesti kou-
liintunut henkilö on hankkinut, ehkäisee häntä hänen
yrityksessään lausua kaava sellaisella naivilla lapsen-
uskolla, mitä vaaditaan, jotta tulos olisi toivomusten
mukainen. Hänen pitäisi senvuoksi perehtyä siihen
laajaan tätä ainetta käsittelevään sekä ankaran tie-
teelliseen että kansantajuiseen kirjallisuuteen, mikä
viime vuosina on syntynyt, ja täten oman järkensä
avulla tulla vakuutetuksi menetelmän oivallisuudesta.
Mutta hänen on samalla tultava tajuamaan, että mene-
telmä muodostuu uhkaukseksi hänen omaa materialis-
tista maailmankatsomustansa vastaan. Sillä kaavan
sanat »joka suhteessa yhä paremmin» sisältävät myös
ajatuksen parantumisesta moraalisessakin suhteessa
suurempaa altruismia ja laajasydämisempää kanssa-
 39
ihmisten pyrkimysten ja onnen ymmärtämistä kohti.
Harjoittaaksemme menestyksellisesti itsesuggestiota
täytyy meidän näet kehittää sydäntämme enemmän
kuin järkeämme. Itsesuggestion tuoma lisä aikakau-
temme sivistyshistoriaan ei sen vuoksi sisällä ainoastaan
pyrkimystä yksilöiden vahvistamiseen ruumiillisesti ja
sielullisesti, vaan myöskin lisääntynyttä moraalista
terveyttä, ei ainoastaan yksilöiden, vaan koko ihmis-
kunnan parhaaksi.
 5. LUKU.

ERIKOISSUGGESTIOT

Yleistä kaavaa »päivä päivältä ja joka suhteessa minä

voin yhä paremmin» piti Coué riittävänä. Jos vain tois-
tetaan sitä aamuin ja illoin heti heräämisen jälkeen, ja
vähän ennen nukkumista, voidaan mitä parhaimmin
toivein odottaa pikaista parantumista, opetti hän.
Erikoissuggestiot eivät tosin ole hyödyttömiä, mutta
vaikuttavin ja parhain on kuitenkin yleinen suggestio.
Siihen verrattuna on kaikella muulla toisarvoinen mer-
kitys. Syynä tähän on ennen kaikkea se seikka, että
me erikoissuggestiota muodostaessamme kohdistamme
liian suuressa määrässä ajatuksemme itse sairauteen,
jota vastoin yleinen kaava sanojen »joka suhteessa»
kautta saa paljon positiivisemman luonteen.
Jos kuitenkin joka tapauksessa tahdotaan turvautua
erikoissuggestioihin, ei niitä muovattaessa pidä käyttää
sanoja, jotka ilmaisevat suoraan ajatuksen sen sairau-
den poistamisesta, jota suggestio tarkoittaa, vaan sel-
laisia, jotka sisältävät ajatuksen siitä tilasta, mitä halu-
taan kysymyksessäolevan vaivan sijaan, eli jotka tar-
koittavat sairauden vastakohtaa, terveyttä.
Kun ryhdytte muodostamaan jotakin erikoissug-
 41
gestiota, on teidän mieluimmin sulkeuduttava yksinänne
huoneeseen, missä on mahdollisimman hiljaista ja rau-
hallista. Asettukaa vuoteelle tai mahdollisimman muka-
vaan asentoon lepotuoliin ja antakaa kaikkien lihas-
tenne raueta täydelliseen velttoudentilaan. Ruumiin
velttoudentila on nimittäin perusehtona sielun passiivi-
suudelle joka vuorostaan on välttämätön, jos tahdotaan
saada sielu ottamaan suggestio vastaan. Suggestio on
kernaimmin lausuttava silloin, kun henkilö on väsynein
ja uneliain. Kun te näin olette ryhtynyt kaikkiin val-
mistuksiin aivan kuin hiljaista haaveiluhetkeä varten ja
tunnette unen lähestyvän, silloin on aika suggestion
muodostamiseen. Tämän pitää tapahtua niin kevyesti
kuin mahdollista ja on ajatusten saatava harhailla,
minne ne haluavat.
Itse suggestiotoimitus käsittää kolme eri kohtaa.
Ennenkaikkea on luottamuksella todettava, että
parantuminen on jo alkanut. Toiseksi lausutaan luja
vakaumus, että tämä parantuminen tulee jatkumaan
päivä päivältä, ja lopuksi esitetään, että parantuminen
tulee olemaan täydellinen ja kestävä.
Ken on esimerkiksi huonokuuloinen, voi muovailla
suggestion suunnilleen seuraavanlaiseksi: »Minun kuu-
loni tulee tästä päivästä alkaen vähitellen yhä enemmän
parantumaan. Pian kuulen minä yhtä hyvin kuin kaikki
muut ihmiset ja minun kuuloni tulee koko elämäni ajan
olemaan erinomainen.» Seuraavalla kerralla todetaan,
että parantumista jo on tapahtunut, että parantuminen
tulee jatkumaan yhä nopeammin j.n.e. Alussa on kui-
tenkin vältettävä liian jyrkästi väittämästä, että kuulo
jo olisi erinomainen, sillä tuollainen väite herättää vain
42

henkiin toisen suggestion, joka on tarkoitetun vastakkai-

nen. Tämä johtuu siitä, että sellainen väite on niin il-
meisesti tosiasioiden vastainen, että alitajuntamme ei
assimiloi suggestiota. Tuollainen ajatus aiheuttaa vain
oman vastakohtansa.
Kuuro saattaa myös lyhentää suggestiota ja yhden-
mukaisesti yleisen kaavan kanssa sanoa aivan lyhyesti:
»päivä päivältä kuulen yhä paremmin ja pian kuulen
aivan hyvin». Parasta on toistaa tätä lyhyttä erikois-
suggestiota illoin ennen nukkumista, kun alitajunta on
vastaanottavin. Jos kärsitte unettomuudesta, on teidän
toistettava suggestiota öisinkin. Niin pian kuin heräätte
aamulla, tulee samoin teidän ensimmäisenä ajatukse-
nanne olla kysymyksessäolevan erikoissuggestion tois-
taminen.
Kärsittäessä synkistä ajatuksista, pahoista aavistuk-
sista ja perusteettomasta levottomuudesta käytettäköön
seuraavansuuntaista erikoissuggestiota: »Tästä hetkestä
lähtien olen tietoinen vain siitä, mikä elämässä on valoi-
saa, iloista ja onnellista. Joka päivä tulee itseluottamuk-
seni yhä suuremmaksi. Minä tulen tuntemaan työni
kevyeksi ja miellyttäväksi, ja koska tunnen sen ke-
vyeksi, en minä tule väsymään, vaan päinvastoin tun-
nen siitä voimistuvani. Tieto siitä, että olen täyttänyt
velvollisuuteni, antaa minulle lisääntyvää tyydytystä,
ja vastedes tulee elämä muodostumaan minulle yksin-
omaan aurinkoiseksi ja valoisaksi. Sillä jokainen on
oman onnensa seppä. Ja onni ei riipu rikkaudesta, vaan
se on sieluntila, jonka jokainen voi saavuttaa tyytyväi-
sellä mielenlaadulla ja ystävällisellä suhtautumisella
kanssaihmisiinsä sekä hoitamalla mitä suurimmalla
 43
huolella sitä jalojen ajatusten, rakkauden ja ilon kylvöä,
joka on olemassa jokaisen ihmisen sydämessä. Tämä
onnentila tulee vastedes erottamattomasti liittymään
olemukseeni, ja sillä uudella elämäntasolla, jonka minä
näin saavutan, tulevat kaikki huolet, jotka ennen ovat
minua painaneet, katoamaan palaamatta koskaan
enää takaisin.»
Ärtyinen, kiivas mieli on autosuggestiiviselle käsit-
telylle sangen vastaanottokykyinen. Tällöin voidaan
käyttää seuraavaa erikoissuggestiota: »Tästä hetkestä
alkaen tulee mielialani päivä päivältä yhä paremmaksi.
Mielenmaltti ja levollisuus tulevat olemaan minun nor-
maaliset mielentilani, tasaisin mielin tulen ottamaan
vastaan kaikki jokapäiväisen elämän pienet vastoin-
käymiset. Vähitellen tulen yhä hilpeämmäksi mieleltäni,
ja iloisin mielin tulen omistautumaan tehtävilleni
elämässä. Hyvä mieliala, jonka näin olen hankkinut
itselleni, tulee uskollisesti seuraamaan minua koko
lopun elämäni ja auttamaan minua hankkimaan itselleni
kanssaihmisteni sympatian ja myötätunnon.»
Melko vaikea sairaus, joka vaivaa muutamia ihmisiä,
on astma eli hengenahdistus. Couén toiminta on kuiten-
kin osoittanut, että astma useimmissa tapauksissa voi-
daan hyvin helposti parantaa. Sellaisissakin tapauk-
sissa, jotka ovat uhmanneet kaikkia tavallisia lääkärin-
määräyksiä, on Couén ohjaaman itsesuggestion avulla
saavutettu hämmästyttäviä tuloksia. Usein on paran-
tuminen saatettu todeta jo heti ensimmäisen käsitte-
lyn jälkeen. Vaivan paranemiseksi voidaan käyttää
tämäntapaista erikoissuggestiota: »Minun hengitykseni
tulee tästä päivästä lähtien yhä kevyemmäksi ja ke-
44

vyemmäksi. Minä tulen joka päivä terveemmäksi,

vahvemmaksi ja voimakkaammaksi. Tietämättäni ja
ilman minun ponnistuksiani tulee elimistöni tekemään
kaiken minun keuhkojeni ja henkitorveni saattamiseksi
normaaliseen toimintaan. Kaiken tarvitsemani ter-
veyttätuovan ilman tulen hengittämään keuhkoihini
kevyesti ja ilman ponnistusta, minkä kautta koko
olemukseni tulee vahvistumaan ja tervehtymään.
Uneni tulee olemaan syvä ja levollinen ja antamaan
minulle mahdollisimman suuren virkistyksen ja levon.
Joka aamu herään hyvällä tuulella, ja se seuraa
minua koko päivän, hiin että minä iloisena ja haluk-
kaana voin käydä jokapäiväisiin tehtäviini. Pian tu-
len minä olemaan täysin terve ja tulen pysymään
sellaisena koko elämäni.»
Erikoissuggestio saattaa olla meille suureksi hyödyksi
myöskin päivittäin tiellemme sattuvien monenlaisten
vaikeuksien voittamisessa. Talon emännän on esimer-
kiksi toimitettava suursiivous kotona. Ajatus paljosta
työstä ja touhusta, joka liittyy tähän tehtävään, saattaa
olla omiaan viemään tykkänään hänen mielensä rauhan
ja tasapainon. Jos hän sitävastoin suggeroi itselleen,
että tehtävä, joka häntä odottaa, on helppo suorittaa,
kun hän vain ryhtyy siihen reippain mielin, ja jos hän
lisäksi ajattelee, kuinka hauska koti tulee olemaan,
kun kaikki on siistitty ja siivottu, tulee työ tuntumaan
hänestä helpolta eikä lainkaan väsyttävältä. Sillä jos
me kuvittelemme työn suorittamisen helpoksi, ei se
tule tuntumaan rasittavalta. Mehän emme väsy leik-
kiessämme, vaan päinvastoin reipastuttaa leikki meitä
ja tulee siten meille välttämättömäksi virkistykseksi.
 45
Jos me nyt kuvittelemme työmme leikiksi tai mahdolli-
simman helpoksi, säästyy paljon tarpeettomasti käy-
tettyä energiaa ja voimaa muihin tarkoituksiin. Jokai-
seen »vaikealta» näyttävään tehtävään ryhtyessämme
on meidän senvuoksi pienen erikoissuggestion avulla
hankittava tarpeellinen ennakkovalmistus ja suuri an-
nos itseluottamusta. Tällöin tulemme huomaamaan
selviävämme loistavasti kulloinkin kysymyksessäole-
vasta tehtävästä.
Neurasteenikko ei näytä haluavan muuta kuin olla
kyllästynyt ja nähdä elämän niin synkkänä kuin mah-
dollista. Sanomalehdistä hän lukee vain sellaiset uutiset,
joiden sisältö on surullinen tai traagillinen. Hän puhuu
mielellään paljon, kiinnittää erikoisen huomion omaan
itseensä ja tahtoo, että koko hänen ympäristönsä pitäisi
häntä keskipisteenään. Tällä tavoin tulee hän ajatel-
leeksi liian paljon omaa sairauttaan aikaansaaden vain
sen pahenemisen. Neurasteenikko on usein huomion-
haluinen ja taipuvainen liioittelemaan jokaista huolta
ja onnettomuutta. Hänen pahin vikansa lienee kuitenkin
hänen puheliaisuutensa. Saadakseen hyötyä autosug-
gestiosta täytyy hänen senvuoksi ennen kaikkea koettaa
puhua yksinkertaisesti ja levollisesti sekä mahdollisim-
man vähän. Kaikkina aikoina on hiljaisuuden voima
ollut tunnettu.
Intohimojen turmelema vaikutus ihmisiin on liiaksi
tunnettu, jotta meidän tässä tarvitsisi lähemmin valaista
asiaa esimerkeillä. Henkilöllä, jota intohimo vallitsee,
voittaa alitajunta aina järjen ja tietoisen ajattelun.
Intohimo antaa meille täten uuden todistuksen siitä,
että tietoinen minä joutuu häviölle taistelussa sen sekä
46

alitajunnan kanssa. Mitä enemmän ponnistelemme

hallitaksemme sitä tahdon avulla, sitä enemmän pahen-
namme asiaamme. Intohimoja ei voi yksinomaan mei-
dän tahtomme pitää aisoissa, ellei tahto ole sopusoin-
nussa alitajunnassa liikkuvien virtausten kanssa. Into-
himoja vastustettaessa on senvuoksi turvauduttava
itsesuggestioon, sillä vain sen avulla saamme tilaisuuden
vaikuttaa alitajuiseen minäämme oikeaan suuntaan.
Tällöin on suggeroitava itselleen jalompia tunteita,
joilla korvataan intohimot.
Juomahimon tärkeimpänä syynä on huono tapa, jonka
jatkaminen on tehnyt sen yhä pahemmaksi ja vaikeam-
maksi voittaa. Humaltumisen aikana on alitajuisilla
ajatuksilla ylivalta. Tietoinen ponnistus johtaa tällai-
sessa tapauksessa vain kielteiseen tulokseen ja vähen-
tää meidän kykyämme vastustaa pahetta. Koska juo-
marin sielun täyttävät kuvat, jotka ovat yhteydessä
alkoholihimon tyydyttämisen tuottamien nautintojen
kanssa, ei järki ja tahto voi vaikuttaa mitään himoon.
Muutos saadaan aikaan ainoastaan siinä tapauksessa,
että juomarin mieli täytetään toisilla, paremmilla aja-
tuksilla, sillä silloin kadottaa myös himo otteensa hä-
neen. Paras keino juomarin ajatusten muuttamiseksi
on näin ollen autosuggestio. Seuraavanlainen suggestio
saattaa tällöin soveltua: »Päivä päivältä kasvaa haluni
omistaa terve sielu terveessä ruumiissa, jotta voisin
kunnioittaa itseäni ja voittaa kanssaihmisteni luotta-
muksen. Kaikkea hyvää ja kaunista, mitä elämä tar-
joaa, ymmärrän päivä päivältä yhä enemmän pitää
arvossa ja omaksua itselleni. Kanssaihmisteni parasta
kohtaan tunnen yhä suurempaa ja epäitsekkäämpää
 47
harrastusta ja toivon hartaasti voivani tehdä kaiken,
joka voi olla heille hyödyksi.»
Jotta pääsisi pikemmin vapaaksi intohimosta, on
suggestion kautta lisättävä mielenkiintoa jalostaviin
huveihin, urheiluun, teatteriin, musiikkiin, taiteeseen
yleensä.
Kosketeltakoon tässä luvussa myöskin kysymystä
unettomuudesta. Se herättää varmaan mielenkiintoa
niissä monissa, joilta unettomat yöt ovat riistäneet sen
virkistyksen ja levon, minkä terve uni meille antaa.
Ymmärryksen ja tahdon avulla he ovat turhaan ponnis-
telleet saadakseen unta, mutta huomanneet katkerasti
pettyneensä yrityksissään. Tässä ilmenee jälleen »kään-
netyn ponnistuksen laki». Unettomien alitajuinen minä
ajattelee: »tänäkään yönä en saa unta», mutta tietoi-
sesti he ajattelevat ja tahtovat: »Nyt tulen nukkumaan.»
Alitajunta voittaa niinkuin aina. Tietoinen ajattelu ei
vaikuta alitajuntaan, ja unen ajatteleminen sillä tavoin
johtaa vain siihen, että unettomuus yhäkin pahenee.
Me emme voi päästä uneen niinkauan kuin jänni-
tämme hermojamme ja lihaksiamme sekä teemme par-
haamme nukkuaksemme. Unen saapumiseksi vaadi-
taan sekä lihaksien että aivojen täydellistä raukeuden
tilaa. Ajatusten on saatava harhailla, mihin haluavat
ja mielikuvituksen toimia vapaasti. Tärkeätä on että
ruumis on mahdollisimman mukavassa makuuasennossa,
sillä silloin on helpoin päästä lihasjännityksen täydelli-
seen laukeamiseen. Ellei uni kaikesta huolimatta saavu,
on hitaasti ja säännöllisesti itsekseen jokaisella hengen-
vedolla mumistava sanaa »nuku», ilman että ajatuksia
kiinnitetään siihen. Toinen tapa unen saamiseksi, jota
48

tapaa Coué suosittelee, on että puoliääneen tai kuiskaten

taikkapa vain itsekseen mumisten toistetaan, senjälkeen
kuin on asetuttu makuulle, mahdollisimman mukavasti:
»nyt nukun» samalla levollisella äänellä, millä lausutaan
kaava »päivä päivältä».
Millään ehdolla ei kuitenkaan saa väsyä tähän toiste-
lemiseen tai käydä kärsimättömäksi. Jos epäonnistutte,
ei vika ole menetelmän, vaan sen, että te ette ole riittä-
vän monta kertaa tai tarpeeksi koneellisesti toistanut
edellämainittuja unisuggestioita.
Meidän on opittava tietämään, ettei unettomuus ole
niin vaarallista kuin yleensä kuvitellaan. Unettomuu-
den pelko on osaltaan lisännyt monen unettomuutta.
Useimmiten johtuu unettomuus vain sellaisista tila-
päisistä seikoista kuin kahvinnauttimisesta myöhään
illalla, ahkerasta tupakoimisesta, seuraelämästä tai
sielullisesta ponnistelusta, joskus myöskin ruumiillisesta
työstä.
Sen, joka haluaa päästä unettomuudesta, on elettävä
säännöllistä elämää ja suoda aivoilleen tävdellinen lepo
iltaisin nukkumisen edellisinä tunteina. Illalla suorite-
tun älyllisen ponnistelun jälkeen on mieluimmin kävel-
tävä jonkin aikaa, ennenkuin mennään nukkumaan.
 6. LUKU.

KUINKA KIPU JA TUSKA POISTETAAN.

Monelle lukijalle kajastaa muiston surunhohteisen

sädekehän ympäröimä lapsuudenaika hänen elämänsä
onnellisimpana ja huolettomimpana ajanjaksona. Sil-
loinhan hänellä oli isä ja äiti, joihin saattoi turvautua
ja joilta voi saada lohdutusta ja ymmärtämystä kaikissa
niissä pikkuhuolissa, jotka lapsen mieltä painoivat. Kun
oli pudonnut jostakin ja loukannut itsensä, meni kipu
pian pois, kun äiti puhalsi kipeään kohtaan tai siveli
sitä hellästi kädellään. Mikä onkaan se salaperäinen
voima, joka virtaa äidistä ja tekee hänelle mahdolliseksi
sananmukaisesti puhaltaa pois kivun, jota hänen lap-
sensa kärsii? Kysymys voi aluksi tuntua meistä ou-
dolta, mutta ken on tarkkaavaisesti lukenut tämän kir-
jasen edelliset luvut, voinee siihen helposti vastata.
Ihmeen saa aikaan lapsen alitajunta. Koska lapsi
sokeasti uskoo äitinsä sanoihin, hyväksyy hänen ali-
tajuntansa vaikeuksitta ajatuksen kivun katoamisesta
ja muuttaa sen tosiasiaksi, jota ei voida kieltää. Tuska
on todella tauonnut. Mutta jos äiti tuskissaan tokaisee:
»Voi, voi, lapsi parka, kun olet taas loukannut itsesi»,
tulee lapsen kipu vain kaksinkertaiseksi. Äiti on tässä
 50
tapauksessa antanut lapselleen huonon suggestion sitä
seuraavine epäsuotuisine vaikutuksineen.
Samoinkuin lapsi edelläkuvatulla tavalla saattaa
päästä kivustaan tai ainakin saada siihen lievennystä,
senvuoksi että hänellä on äitinsä rauhoittaviin vakuutuk-
siin ehdoton luottamus, samoin voivat täysikasvuiset-
kin voittaa vaivansa ajatuksen voimaan turvaamalla,
olkootpa nämä vaivat sitten laadultaan ruumiillisia tai
sielullisia. Tällöin on käytettävä aivan uutta menettely-
tapaa. Menetelmä perustuu siihen, että mieli pakoite-
taan joko tahtoen tai tahtomattaan kiintymään yhteen
ainoaan ajatukseen, ajatukseen meitä vaivaavan tuskan
poistamisesta. Tämän ajatuksen sisällön voimme muut-
taa todellisuudeksi, jos lausumme sen niin nopeasti
ettei mikään vastakkainen idea-assosiatio ennätä tulla
häiritsemään. Senvuoksi on muodostettava lause, jonka
toistaminen voi tapahtua riittävän nopeasti. Coué on
toiminnassaan tullut siihen tulokseen, että tähän tar-
koitukseen parhaiten soveltuva ranskalainen fraasi on:
»ça passe» (se poistuu). Toistamalla lausetta »se pois-
tuu, se poistuu, poistuu, poistuu, poistuu» tarpeeksi
nopeasti, s.t.s. niin joutuun ettei mikään muu ajatus
ehdi väliin, pakotamme mielemme pysähtymään siihen.
Sillä tavoin tulee ajatuksesta totuus, ja alitajunta
muuttaa sen todellisuudeksi. Sanojen »se poistuu» lau-
suminen ei ole vaikeata, lopulta tarvitsee toistaa vain
sanaa »poistuu», jolloin sanat seuraavat yksitoikkoista
mehiläisen surinaa muistuttavana tasaisena virtana.
Ennenkuin ryhdytte hyökkäykseen kivuntunnetta
vastaan, on teidän asetuttava mukavaan asentoon ja
suljetuin silmin muodostettava pieni suggestio, joka on
 51
omiaan vahvistamaan menetelmän vaikutusta. Sanokaa
itsellenne levollisesti ja lujasti uskoen: »Nyt aion va-
pautua tuskista.» Senjälkeen kuin tällä tavoin olette
saattanut mielenne vastaanottavammaksi, alatte tois-
taa edellämainittua lausetta »se poistuu, se poistuu, pois-
tuu, poistuu, poistuu . . .» huimaavalla nopeudella, niin
että sanojen kohiseva virta aivan kuin tempaa teidät
mukaansa. Samalla sivelette nopeasti ja kevyesti kädel-
länne kipeätä kohtaa. Jatkakaa tätä kolme neljä mi-
nuuttia, pysähtyen tällöin ainoastaan joiksikin silmän-
räpäyksiksi hengittääksenne syvään ja nopeasti. Lo-
pettakaa suggestiotoimitus lausumalla kovalla äänellä
sana »poissa», jolla tavoin tyytyväisyys tuskan katoami-
sesta saa ulkonaisen ilmaisun. Kun tulos on saavutettu,
on teidän suggeroitava itsellenne lisäksi, että näin aikaan-
saamanne helpotus ja kivun katoaminen tulee olemaan
pysyvä sekä että koko teidän elimistönne tulee joka
päivä yhä terveemmäksi ollakseen ennenpitkää täydelli-
sesti vailla vikaa ja moitetta. Palatkaa sitten siihen
puuhaan, missä kipu teidät keskeytti ja antakaa muiden
ajatusten kiinnittää huomionne, ja olkaa olevinanne
niinkuin kipu ei olisi teitä kiusannutkaan.
Jos on kysymyksessä alakuloisten mielentilojen pois-
tamisesta, sellaisten kuin levottomuuden, pelon, synk-
kien ajatusten y.m., voidaan käyttää samaa menettely-
tapaa. Tällaisissa tapauksissa on sivelyn esineenä otsa.
Edelläkerrotulla tavalla menetellen voidaan miltei
ehdottoman varmasti poistaa mikä vaiva tahansa.
Menetelmä vaatii kuitenkin aseistautumaan riittävän
suurella kärsivällisyydellä, sillä sanojen toistamista on
jatkettava kunnes tuska on kadonnut. Ellei se tapahdu
52

ensimmäisellä otteella, yritetään uudelleen. Joka kerta

kun vaivat palaavat, on tehtävä uusi hyökkäys niitä
vastaan eikä annettava perään ennenkuin ne on voi-
tettu. Vaivan syiden ei kannata antaa tehdä itseään
levottomaksi, vaan pyritään vain poistamaan sen tus-
kallisia ilmauksia. Kun tuska on voitettu, parantuu
potilaan yleinen tila oleellisessa määrässä, ja senjälkeen
entistä paljon paremmalla menestyksellä itsesuggestion
avulla jatkaa kulkua terveydenjumalattaren temppeliin.
Tässäkin harjoituksessa on kuitenkin mahdollisimman
tarkoin vältettävä ponnistelua. Pian voidaan päästä
niin pitkälle, että jo yhden minuutin, vieläpä muutamien
kymmenien sekuntien kuluttua saatetaan saada lievi-
tystä tai täydellisesti vapautua tuskasta. Jos tuska
yllättää teidät ollessanne sellaisessa ympäristössä, missä
on mahdotonta huomiotaherättämättä ryhtyä tuskan
poistamiseen, sulkekaa silmänne muutamiksi sekun-
neiksi ja sanokaa itsellenne, ettette aio antaa tuskallenne
lisää ravintoa kiinnittämällä siihen ajatuksianne, vaan
että mahdollisimman pian aiotte päästä siitä. Te tulette
huomaamaan, että jo tämä aikomus on riittävä tus-
kien lieventämiseksi tai ainakin niiden kiihtymisen
estämiseksi. Kun te tällä tavoin olette tullut huomaa-
maan, että olette vaivojenne herra sekä etteivät ne enää
mielensä mukaan voi teitä terrorisoida, seuraa siitä
myös, että vaivanne menettävät suurimman osan mah-
distaan. Pelko, jota olette tuntenut niitä kohtaan,
katoaa, uskonne itsesuggestion voimaan lisääntyy, ja te
voitte luottaen odottaa aikaa, jolloin olette tullut täysin
terveeksi, ja sillä energialla, minkä hyvä terveys antaa,
voitte käydä suorittamaan elämän erilaisia tehtäviä.
 7. LUKU.

LAPSI JA ITSESUGGESTIO.

Eräs kirjailija on sattuvasti verrannut Couéta kiven-

hakkaajaan, joka vasarallaan ja taltallaan ahkerasti hak-
kaa irti sitä huonojen kuvitelmien ja ajatusten kovaa
kerrostumaa, joka vuosien kuluessa vähitellen on aivan-
kuin kiteytynyt alitajuiseen minäämme. Sirpaleet sin-
koilevat ympäri, yksi typerä mielikuva toisensa jälkeen
irtoaa, mutta työ ei ole varsin helppoa, sillä aine on
ehtinyt käydä kovaksi ja kiinteäksi niinä monina vuo-
sina, jotka se on saanut olla häiritsemättömässä rau-
hassa. Mutta joskin meidän täysikasvuisten on näin
vaikeata irroittautua noista huonoista ajatuksista, niin
on asia lasten suhteen kokonaan toinen. Niiden ali-
tajunta on erittäin vastaanottavainen uusille sugges-
tioille, niin hyville kuin huonoillekin. Lapsen alitajui-
sessa maailmassa ei ole olemassa mitään monivuotisia
kerrostumia. Hänen mielensä on pehmeä kuin vaha,
johon jokainen uusi vaikutus jättää selvän jäljen. Lap-
sen kasvatukseen on sentähden alunpitäen kiinnitettävä
mitä suurin huomio. Taipuisaa lapsenmieltä ei saa jät-
tää alttiiksi vahingollisten suggestioiden vaikutukselle,
vaan päinvastoin on pyrittävä jo mahdollisimman aikai-
54
sella asteella täyttämään hänen alitajuntansa kaikella
kauniilla ja hyvällä. Suggestio voidaan hyvin aloittaa
jo ennenkuin lapsi on nähnyt päivänvalon. Kaikkihan
tietävät, kuinka herkkä on raskaudentilassa olevan äidin
sielunelämä ja kuinka helposti kaikki, mikä häntä jär-
kyttää tai säikähdyttää, voi vahingoittaa sikiötä ja
saada aikaan siinä fyysillistä tai henkistä vajavaisuutta.
Tässä olemme tekemisissä tahattomien itsesuggestioi-
den kanssa, jotka äidin alitajunnassa harjoittavat va-
hingollista vaikutustaan. Tämän vuoksi on häntä var-
jeltava kaikesta, mikä on omansa vaikuttamaan häneen
vahingollisesti. Sensijaan on hänen saatava osakseen
hellää huolenpitoa. Itse on hänen suggeroitava itselleen,
että hänen elimistönsä varustaa lapsen kaikella, mitä se
tarvitsee, sekä että lapsi tulee olemaan vahva ja voima-
kas sekä ruumiillisesti ja sielullisesti terve. Niistä ruu-
miillisista ja sielullisista ominaisuuksista, joita hän
haluaa saada lapselleen, on hänen luotava itselleen selvä
kuva ja painettava se mieleensä. Hän tulee sittemmin
huomaamaan, että lapsi todellakin saa hänen ajattele-
mansa ominaisuudet.
Kun lapsi on tullut maailmaan, on äidin edelleen jat-
kettava näiden ominaisuuksien toivomista lapselleen ja
siirrettävä nämä toivomuksensa lapsen alitajuntaan
hellien suggeroivien hyväilyjen välityksellä. Nämä
äidin hyväilyt vaikuttavat lapsen sielulliseen kehityk-
seen paljon enemmän kuin voidaan aavistaakaan.
Lapsen alitajunta on näet jo aikaisin hyvin kehittynyt,
jo paljon ennen kuin lapsi on tietoiseen maailmaansa
saanut ensimmäiset epäselvät mielikuvansa. Jos lasta
näyttää jokin vaivaavan, on äidin otettava se polvelleen
 55
ja hiljaa siveltävä kipeää kohtaa sekä ajateltava sen
täydellistä tervehtymistä. Sitten kuin lapsi osoittaa
ymmärtävänsä, mitä sille sanotaan, mutta ennenkuin
se vielä itse osaa puhua, on käytettävä lapsen hyväksi
sen luonnollista unta, jonka aikana ruumis ja tietoinen
minä ovat lepoonvaipuneina, mutta alitajunta valvoo.
Lapsen nukkuessa on äidin asetuttava sen vuoteen
ääreen ja kuiskaten, jotta lapsi ei heräisi, lausuttava ne
suggestiot, jotka hän pitää tarpeellisina. Kun lapsi on
ehtinyt siihen ikään, jolloin se itse saattaa käsittää sug-
gestion merkityksen, on totutettava sitä joka ilta ja
aamu toistamaan yleistä kaavaa: »Päivä päivältä ja
joka suhteessa minä voin yhä paremmin.» Couén
mielestä tarvitsee lapsi tämän itsesuggestio-»annoksen»
joka aamu ja ilta yhtä välttämättömästi kuin hän tar-
vitsee aamiaisen ja illallisen. Sillä itsesuggestion avulla
lapsi ei opi »ainoastaan kehittämään ruumiinvoimiansa
ja vastustamaan sairautta, vaan myös kehittelemään
työkykyänsä kaikilla aloilla siinä määrin, ettei hänellä
ole ennen yrityksen suorittamista ollut siitä aavistusta-
kaan. Älyllisellä alalla hän kehittelee kaikkia kykyjänsä,
varsinkin muistia ja tarkkaavaisuutta. Ennen kaikkea
hän oppii rakastamaan työtänsä.» Näin sanoo prof.
Charles Baudouin laajassa teoksessaan »Ajatuksen
voima», ja kokemus on ehtinyt osoittaa, että hän on
oikeassa väitteissään. Lapsen mielikuvitus on niin vil-
kas ja niin herkkä, että se mitä suurimmalla helppou-
della muuttaa sille tarjotun ajatuksen suggestioksi.
Coué on myös syvästi vakuutettu siitä, että tulevaisuu-
den koulua ei voi ajatella ilman etteivät oppilaat joka
päivä opettajan johdolla käytä lyhyttä hetkeä itsesug-
56
gestioon. Hänen mielestään kuitenkin itsesuggestio
saattaisi tehdä yhteiskunnalle suurimmat palveluksensa
muuttamalla kunniallisiksi ihmisiksi kaikki ne pahan-
tapaiset lapset, jotka täyttävät kasvatuslaitoksemme
ja jotka tavallisesti niistä päästessään liittyvät rikollis-
ten armeijaan. Jos näitä harhaanjoutuneita lapsia päi-
vittäin käsiteltäisiin suggestion avulla, tulisi aivan var-
maan 50 % heistä pelastumaan moraalisesta turmiosta
ja muuttumaan yhteiskunnan kelvollisiksi jäseniksi.
Mutta itsesuggestiomenetelmä on osoittautunut oival-
liseksi muutenkin kuin lasten psyykillisten vikojen pa-
rantamisessa ja heidän moraalisen tasonsa kohottami-
sessa. Itsesuggestion avulla on saavutettu erinomaisia
tuloksia ruumiillisiakin vaivoja ja sairauksia potevien
lasten käsittelyssä. Couén uskollinen apulainen M:lle
Kaufmant, joka hellällä huolella on johtanut hänen
lastenklinikkaansa kokonaan antautuen tehtäväänsä,
on vuosien kuluessa luonut iloa ja onnea moneen kotiin,
mihin lapsen kärsimykset siihen asti ovat lyöneet synkän
leimansa. C. Harry Brooks puhuu kolmesta itse tutki-
mastaan tapauksesta osoittaakseen millaisia tuloksia
M:lle Kaufmant on saavuttanut. Ensimmäinen oli
nuori tyttö, joka jo syntymästään saakka oli ollut kyke-
nemätön kohottamaan silmäluomiaan ja tällä tavoin
tosiasiallisesti ollut sokea seitsemän vuoden ikään,
vaikka hänen näköelimensä olivat vahingoittumattomat.
Tyttö vietiin M:lle Kaufmantin luo ja saattoi jo neljän-
toista päivän käsittelyn jälkeen liikuttaa silmäluomiaan,
ja toisen kaksiviikkoisen hoitokauden jälkeen oli hänen
näkönsä riittävän hyvä, jotta hän ilman apua saattoi
kulkea kadulla. Kun Brooks näki hänet, oli hän jo
 57
oppinut erottamaan värit ja oli paraikaa heittämässä
palloa.
Toinen oli eräs lapsi, jonka kaikki viisi sisarusta olivat
kuolleet ensimmäisellä ikävuodellaan. Lääkärit olivat
selittäneet tämänkin lapsen olevan tuomitun kuolemaan.
Se tuli kuitenkin kahden vuoden ikään, mutta oli raaja-
rikko ja sokea sekä samalla heikko. Lapsi vietiin nyt
M:lle Kaufmantin luokse, ja kolme kuukautta myöhem-
min, jolloin Brooks näki sen, ei hänen vammoistaan ollut
jäljellä muuta kuin lievä kierosilmäisyys ja kankeus
toisessa polvinivelessä. Mutta nämäkin viat olivat
nopeasti parantumassa.
Kolmannella lapsella, joka oli yhdeksän vuotias ja
syntynyt tuberkuloottisista vanhemmista, oli toinen
jalka puoltatoista tuumaa lyhempi kuin toinen. Muuta-
mien kuukausien käsittelyn jälkeen oli tämä erotus
melkein hävinnyt. Samalla lapsella oli ristiluissa myös-
kin tuberkuloottinen haava, mikä saatiin paranemaan
muutamissa viikoissa ja oli kadonnut, kun Brooks näki
lapsen.
»Minun menetelmäni, sanoo M:lle Kaufmant, on rak-
kaus, kaikki rakkauden avulla. Lapset tuntevat, kuka
niitä rakastaa. Ja koska minä aina olen lämpimästi
rakastanut lapsia, annan minä jokaiselle luokseni-
tuotavalle lapselle kokonaan hellyyteni. Minä keskitän
häneen koko sydämeni lämpimän toivomuksen auttaa
ja parantaa häntä.
Kun nainen, joka ei ole itse lapsen äiti, vain kaikkia
pienokaisia kohtaan tuntemansa rakkauden avulla saat-
taa saavuttaa tällaisia tuloksia, pitäisi äidin, jonka rak-
kaus omaan lapseensa luonnollisesti on paljon suurempi
58

ja voimakkaampi, samaa menetelmää käyttäen voida

saavuttaa yhtä huomattavia tuloksia. Tällöin on vain
varattava tarpeeksi kärsivällisyyttä sekä sovellettava
M:lle Kaufmantin menettelytapaa. Tämä tapahtuu
siten, että kevyesti sivellään lapsen sairasta kohtaa ja
nukuttavalla äänellä silloin tällöin hellin kääntein puhu-
taan pikaisesta parantumisesta, joka on jo alkanut ja
kohta tulee olemaan täydellinen. Kun on kysymys
potilaista, jotka eivät osaa puhua, turvautuu M:lle
Kaufmant toisinaan pelkkiin sivelyihin. Ne näyttävät
voivan välittää terveyttä sisältäviä ajatuksia kyllin
voimakkaasti suunnatakseen lapsen mielen tervehtymi-
seen. Ennenkaikkea ei saa sallia lapsen kärsiä. Niinpian
kuin lapsi osaa puhua, on äidin (tai isän) autettava
häntä vapautumaan tuskista sulkemalla silmänsä ja
toistamalla: »Se poistuu, poistuu, poistuu, poistuu — —
— poissa.» Tällä tavoin saavuttaa lapsi sellaisen tun-
teen, että hän vallitsee kohtaamiaan vaikeuksia, mistä
tunteesta hänellä tulee olemaan arvaamatonta hyötyä
myöhemminkin elämässään.
 TODISTUKSIA.
(Käännös.) Täten todistan, että minä olen kärsinyt vaikeata
reumatismia ja herra Janssonin käsittelyn jälkeen täydellisesti
saanut takaisin terveyteni. Kunnioittaen
H. S.

(Käännös.)

Psykoterapeutinen Instituutti, Hra T. Jansson,

Helsinki.

Allekirjoittanut on yli kahdeksan vuoden ajan jatkuvasti

käyttänyt alkoholipitoisia juomia. Viime vuosina kävi alko-
holihimo minulle ylivoimaiseksi. Huolimatta monista päätök-
sistä ja aikomuksista luopua juopottelusta ei se onnistunut
minulle. Minä olin jo pitkällä luisumassa alaspäin enkä nähnyt
enää mitään pelastusta. Silloin tulitte Te pelastajaksi, ja
kiitos Couén autosuggestiomenetelmän oppien ja vihjeiden,
mitkä sain Teiltä, olen nyt täysin vapautunut kaikesta alko-
holihimosta, ja minä olen vakuutettu siitä, että omaan nyt
itsessäni sellaisen voiman, joka vastedes estää minut lankea-
masta uudelleen. Olen saanut takaisin täyden itseluottamuk-
seni sekä saavuttanut hilpeyden ja tarmokkuuden, joista en ole
uskaltanut uneksiakaan. Minä olen sielullisesti tullut kymmentä
vuotta nuoremmaksi. — Jo ensimmäisen istunnon jälkeen
huomasin selvän muutoksen parempaan päin, ja tämä on sitten
jatkunut ja jatkuu edelleenkin. —
Tulkoon tämä ihmeellinen, yksinkertainen, siunaustatuottava
60
menetelmä tunnetuksi kaikille kärsiville ja apuatarvitseville.
Minä puolestani tulen sekä sanoin että teoin tekemään menetel-
mää tunnetuksi.
Helsingissä, heinäkuun 29 p:nä 1926. O. K.
Jääk.-luutn.

(Käännös.) Allekirjoittanut, joka viidentoista vuoden ajan

on potenut sietämätöntä reumaattista särkyä selässä ja jaloissa,
on toukokuun 26 p:stä 1926 lähtien käynyt herra Janssonin
instituutissa, ja haluan täten todistaa, että ensimmäisen käyn-
nin jälkeen en enää ole tuntenut mitään särkyä sekä että minä,
voidessani nyttemmin nukkua ja omatessani hyvän mielialan
ja ruokahalun, tunnen itseni kuin uudestisyntyneeksi.
Helsingissä, toukokuun 31 p:nä 1926. Klara D.

(Käännös.) Kymmenen vuoden ajan olen kärsinyt vaikeata

nivelreumatismia ja turvautunut sekä lääkäreihin että hierojiin.
Kolme kuukautta makasin sairaalassa. Olen koettanut monen-
laisia kylpyjä, mutta ilman mainittavaa tulosta. Sitäpaitsi
olen jatkuvasti nauttinut lääkkeitä. Mutta senjälkeen kuin olen
turvautunut herra Janssoniin, voin kahden viikon käsittelyn
jälkeen iloita seuraavista tuloksista: Särky on poissa, minä
voin liikuttaa jäseniäni suuremmitta tuskitta, turvotus on
laskenut ja käyntini on entistä paljon keveämpi ja pehmeämpi.
Alma G.

(Käännös.) Allekirjoittanut todistaa täten, että minä kahden

ja puolen viikon aikana olen käynyt hra Janssonin instituu-
tissa ja tällöin parantunut viisivuotisesta unettomuudesta ja
hermostuneisuudesta.
Helsingissä, elokuun 27 p:nä 1926. E. B.
(Pietarsaari.)

Allekirjoittanutta on vaivannut vaikea reumatismi ja

struuma kahdenkymmenen vuoden ajan. Sitäpaitsi on kuusi
 61
vuotta sitten kasvin poistamiseksi toimitetun leikkauksen
jättämiä haavoja aina särkenyt, ja ne ovat vaivanneet minua.
Olen käynyt useiden eri lääkäreiden luona saamatta kuiten-
kaan minkäänlaista lievitystä vaivoihini. Sitten käännyin herra
Janssonin puoleen ja olen kolmen viikon ajan tarkoin seurannut
hänen ohjeitaan ja tunnen itseni nyt aivan terveeksi. Tulevai-
suudessakaan en tule unohtamaan hänen hyviä neuvojaan.
Mitä suurimmalla kiitollisuudella.
Nurmijärvi, syyskuun 4 p:nä 1926. W. E.

(Käännös.) Allekirjoittanut on neljä kertaa käynyt Psyko-

terapeutisessa Instituutissa, ja tänä lyhyenä aikana olen
havainnut terveyteni huomattavasti parantuneen. Niinpä on
minun hermopäänsärkyni kokonaan kadonnut, ja minun muut
hermokipuni ovat suuresti vähentyneet. Yleinen vointini on
nyt sangen hyvä, niin että minä tunnen itseni reippaaksi ja
pirteäksi, jollaiseksi en ole tuntenut itseäni pitkiin aikoihin.
Tämän todistan mielihyvin kunnian ja omantunnon kautta.
Helsingissä, huhtikuun 17 p:nä 1926. A Th. L.

(Käännös.) Täten todistetaan, että allekirjoittanut, joka

puolentoista vuoden ajan on kärsinyt nivelreumatismia, kuu-
routta ja silmäsärkyä, joihin kaikkiin ilman tulosta olen hakenut
useiden lääkärien apua, herra Janssonin käsittelyn avulla on
täydellisesti parantunut.
Helsingissä, toukokuun 16 p:nä 1926. I. W.

(Käännös.) Allekirjoittanut on 21 vuoden ajan kärsinyt

lapsihalvauksesta. Nämä vuodet on toinen jalkani ollut kou-
kussa ja jalka aivan kylmä ja sininen puolisääreen saakka. —
Kolmen viikon aikana olen nyt käynyt herra Janssonin Psyko-
terapeutisessa Instituutissa ja tullut paljon terveemmäksi.
Jalka on tullut aivan suoraksi, verenkierto on asianmukaisessa
kunnossa, ja jalka on saanut takaisin tavallisen värinsä. Jo
ensimmäisen istunnon jälkeen huomasin hämmästyksekseni,
että käyntini oli tullut paljon varmemmaksi. Aikaisemmin
62
väsytti käveleminen minua, ja jalka työntyi aina ulospäin. —
Tyytyväisenä ja kiitollisena voin täydestä sydämestäni suositella
itsesuggestiomenetelmää muillekin.
Kunnian ja omantunnon kautta.
Hj. L.

Allekirjoittanut todistaa täten, että minä Emile Couén itse-

suggestiomenetelmän avulla olen täysin parantunut astmasta
ja yskästä, joita olen potenut 23 vuoden ajan.
Instituutissa olen käynyt vain muutamia kertoja.
I. L.

(Käännös.) Kolmen viikon ajan olen ollut herra Janssonin

Psykoterapeutisen Instituutin hoidossa ja tullut täysin ter-
veeksi. Minä olen potenut kaatumatautia ja turvautunut
tämän kaupungin lääkäreihin, mutta ilman mitään tulosta.
Päätin silloin turvata herra Janssonin käsittelyyn, minkä
kruununa nyt on sellainen tulos, että minä olen täydellisesti
parantunut. Kunnioittaen
P. L.

(Käännös.) Todistan täten, että allekirjoittaneella kahdeksan

vuoden ajan on ollut särkyä ja vaivoja selässä. Olen kääntynyt
kaikkien kaupungin spesialistien puoleen, mutta saanut vas-
taukseksi, että sairauteni on parantumaton. Muutamat ystävät
neuvoivat minua sitten käymään herra Janssonin Psykotera-
peutisessa Instituutissa, ja olen nyt itsesuggestiomenetelmän
avulla saanut takaisin menettämäni terveyden ja entisen
iloisen mieleni, minkä sairaus oli masentanut. Luja vakaumuk-
seni on, että jokainen, joka uskoo menetelmään, tulee ter-
veeksi.
Helsingissä, elokuun 25 p:nä 1926. Elsa S.

Allekirjoittanut on kahden vuoden ajan kärsinyt vaikeata

hermosairautta, joka pääasiallisesti kohdistui silmiin ja kas-
voihin, ja olin minä tänä aikana kokonaan työhönkykenemätön.
 63
Etsin apua useilta lääkäreiltä ilman mitään tulosta. Lyhyen
ajan kuluessa olen, nyt herra Janssonin käsittelyn alaisena
parantunut ja tunnustan nyt olevani täysin terve ja työ-
kykyinen.
Helsingissä, heinäk. 14 p:nä 1926. Ida H.

(Käännös.) Kahdeksantoista vuoden ajan on minulla ollut

luumätä jalassa, minkä takia minulle on seitsemän eri kertaa
tehty leikkaus. Aluksi saattoi todeta parantumista, mutta
kahdella viimeisellä kerralla eivät leikkaukset auttaneet mitään.
Mätä päinvastoin paheni. Kävin sitten herra Janssonin insti-
tuutissa viiden viikon aikana. Jo ensimmäisten kahden viikon
kuluessa katosi kaikki tuska sekä ajetus säärestä. Viiden viikon
kuluttua oli myöskin mätä hävinnyt. Nyt on jalka aivan terve,
mistä olen herra Janssonille kiitollinen.
Kemiössä, syyskuun 7 p:nä 1926. Alli B.

Täten todistan, että vuoto, joka minulla on ollut vasem-

massa korvassani kaksikymmentä vuotta, on nyttemmin
kokonaan tauonnut, senjälkeen kuin olen ollut herra Janssonin
Psykoterapeutisessa Instituutissa suggestiivisen käsittelyn
alaisena.
Helsingissä, maaliskuun 22 p:nä 1926. Axel A.

Allekirjoittanut todistaa täten, että minä yhden ainoan istun-

non jälkeen olen täysin vapautunut änkytyksestä, joka minua
on vaivannut koko elämäni, noin 15 vuotta. Neljän vuoden
ajan oli vika kuitenkin välillä poissa. Nyt tunnen itseni täy-
dellisesti parantuneeksi. Tämän todistan ilolla.
Helsingissä, toukokuun 15 p:nä 1926. Helga R.

Tyytyväisenä ja iloisena saa allekirjoittanut kaikille, joita

sairaus vaivaa, ilmoittaa seuraavaa: Olen kärsinyt yleistä ruu-
millista heikkoutta, jalkani olivat horjuvat, ja miltei joka päivä
sain kouristuskohtauksia. Yli kymmenen vuotta on minun
heikon näköni vuoksi ollut pakko käyttää silmälaseja. Vasta
64
nyt, kun olen kolmen viikon ajan ollut käsiteltävänä hra Jans-
sonin Psykoterapeutisessa Instituutissa, tunnen ja tunnustan
olevani kaikin puolin terve.
Helsingissä, elokuun 6 p:nä 1926. Hj. Edv. L.

Kunnioitettava Herra Jansson.

Näillä riveillä lausun Teille sydämellisimmän kiitollisuuteni
hyvän terveyteni johdosta, jonka olen saanut takaisin seuraa-
malla Teidän menetelmäänne. En voi kyllin ihmetellä sitä,
että Te olette voinut saavuttaa tarkoituksenne. Te olette
sairaiden ja kärsivien todellinen pelastaja.
Kymmenen vuotta olen potenut hengenahdistusta. Lääkärit
ovat koettaneet sitä lievittää, mutta onnistumatta. Ainoastaan
noudattamalla Teidän neuvojanne olen nyt tullut terveeksi.
Jo toisen istunnon perästä tunsin vointini paremmaksi.
Kiitän Teitä takaisinsaamastani terveydestä, kunnioitettava
herra Jansson, ja tulen aina Teitä arvonannolla muistamaan.
Kunnioittaen
R. N.
(Käännös.) Allekirjoittanut todistaa täten, että olen 37
vuotta potenut vesiruusua, minkä sairauden vuoksi minun on
ollut pakko maata sairaalassakin, kuitenkaan saamatta paran-
nusta. Kuukauden kestäneen käsittelyn jälkeen hra Janssonin
Instituutissa olen tullut täysin terveeksi.
Helsingissä, maaliskuun 3 p:nä 1926. M. L.

(Käännös.) Täten saan lausua kauneimmat kiitokseni hra

Janssonille siitä, että hänen käsittelynsä alaisena olen saanut
takaisin terveyteni, huolimatta siitä vaikeasta tilasta, missä
olin, ennenkuin tulin hänen luokseen. Sairastin niin ankaraa
reumatismia, etten voinut kävellä muuta kuin vähän lattialla,
sydämeni oli heikko ja keuhkoni vialliset. Mutta nyt olen pääs-
syt kaikista vaivoistani. Kaikesta tästä olen hänelle kiitollinen,
M. A.
Kiuruvesi.