TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA

Tampereen kaupunki alustava luonnos 11.6.2012

SISÄLLYSLUETTELO / luonnos

TIIVISTELMÄ

Tammelan kaupunginosan kehittäminen

Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojekti ”Ekologiset sormenjäljet Tammelassa”
Strateginen suunnittelu luo potentiaalia
Asukasyhteistyö

1 TAMMELAN KAUPUNGINOSAN HISTORIAA

1.1 Tammelan asutus- ja kaavahistoriaa
1.2 Maankäytön ja asemakaavoituksen historiaa

2 TAMMELAN NYKYTILAN ARVOTTAMINEN / KEHITTÄMISPERIAATTEITA

2.1 Maiseman solmukohta kaupungin ytimenä
2.2 Viherverkon ongelmat ja mahdollisuudet
2.3 Kaupunkitila
2.4 kaupunkikuva
2.5 Arvottaminen ja kehittämisperiaatteet
2.6 Tammelan sijainti radan varressa
2.7 Liikenne
2.8 Väestö/asukasrakenne

3 TAMMELAN NYKYTILA
- Keskustan osayleiskaava 1995
- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030
- Viherverkon jatkuvuus

4 KAUPUNKIRAKENTAMISEN TIIVISTÄMISEN REUNAEHDOT

- keskustan tiivistäminen - kestävän kehityksen tiellä
- täydennysrakentamisen kustannusvaikutukset
- kauppa
- open air market
- julkiset palvelut
- liike-elämä
- pysäköinti
- asuminen

5 YLEISSUUNNITELMA
6 EKOTEHOKKUUS TAMMELASSA
7 TAMMELAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI /VTT:n raportti
8 ASUKASYHTEISTÖ
9 TAMMELAN PROFIILI - ANALYYSIOSA
- pysäköinti
- asuminen
 TAMMELASSA

Asukkaita 6537
Asuntoja 4780
XIV LÄNSI XIV ITÄ Autopaikkoja 4287, joista pihapaikkoja 2522

XV ITÄ HUONEISTOTYYPIT
1033 571 1h+k 1391 29%
759 436 2h+k 1990 42%
657 341 3h+k 1015 21%
4h+k 328 7%
5h+k 47 1%
6h+k 7
7h+k 2

ASUKKAIDEN IKÄPROFIILI
Lapsia 0-6v 207
1256 1332 Koululaisia 7-18v 201
888 1038 Työikäisiä 19-64v 4203
904 953 asukkaita Eläkeläisiä yli 65v 1907
asuntoja
autopaikkoja
XV LÄNSI XV ITÄ

1128 1217
737 922
718 714

XVI LÄNSI XVI ITÄ

4
Tiivistelmä

TAMMELAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI

”Ekologiset sormenjäljet Tammelassa”

Kehittämisalueena Tammelan kaupunginosat XIV, XV ja XVI

Tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluhanke

HANKKEEN TAUSTA, TARKOITUS JA NYKYTILANNE

Hajautuminen on pysäytettävä
– ei ole aivan sama minne ja miten kaupungin kasvua suunnataan!

Yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen on tänä päivänä yksi merkittävimpiä kau-

punkisuunnittelun haasteita ja kaupunkirakenteen jatkuva laajentuminen aiheuttaa ylimää-
räisiä kustannuksia infra- ja palveluverkoston ylläpidossa sekä ekologisia rasitteita erityisesti
liikenteen lisääntymisenä. Tampereen kaupunkiseudun on ennustettu kasvavan jopa 90 000
asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kasvupaineet pitäisi kyetä kanavoimaan sekä asukkaita
että yrityksiä houkutteleviksi uusiksi asunnoiksi ja työpaikoiksi hallitusti kaupungin ja seudun
paan Vaativat paikat –hankkeeseen, jossa on tarkasteltu laajemmin Tampereen yhdyskuntarakennetta eheyttäviä
identiteettiä, vetovoimaa ja luonnollisia rajoja murtamatta. Samalla tulisi luoda edellytykset
kantakaupungin täydennysrakentamispaikkoja ja joustavien rakennustyyppien kehittämistä epäkonventionaalisiin
kaupunkiseudun tehokkaalle joukkoliikenteelle.
rakennuspaikkoihin Arkkitehtien 3KPL:n (arkkitehdit Simo Kaarsalo, Jenni Partanen, Tiina Leppänen) toimesta.

Mistä kaikki alkoi? Nykytilanne

Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmässä Arkkitehtuuria! Vaativat paikat -työssä on Tampereen keskeinen kaupunkialue on vain ydinosaltaan rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Osaa keskustaksi luoki-
visioitu Tampereen keskustan täydennysrakentamista ja erityisesti Tammelan kaupungin- teltuja asuinpainotteisia alueita kuten Amuria ja Tammelaa leimaa lähiömäisen väljä ja jäsentymätön kaupunkikuva ja
osan mahdollisuuksia liittyä osaksi keskustamaista kaupunkialuetta. Työ liittyy osana laajem- sekä toiminnallinen yksipuolisuus – siis lähiörakennetta ruutukaavassa.

5
 1960-70 -luvuilla rakennetut alueet ovat tulleet vahvasti peruskorjausikään ja asukkaiden ikärakenne on usein yksipuolisesti vanhusvoittoinen, mikä saattaa vaikeuttaa välttämättömien peruskorjausten suunnittelua ja toteut-
tamista asunto-osakeyhtiöissä. Peruskorjaukset ovat toisaalta mahdollisuus parantaa vanhojen rakennusten energiatehokkuutta, mikä on tärkeää Suomen ja Tampereen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Se edellyttää
kunnianhimoisia tavoitteita, osaamista, uusia rahoitusmalleja ja kannustimia.

VISIO HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ

Tiivistämisellä haetaan vastauksia kaupunkiasumisen uusiin, sosiaalisesti kestäviin haasteisiin ja vanhenevan rakennuskannan peruskorjauksiin. Tammelan täydennysrakentamisen pohdintaa on toteutettu demonstraatiopro-
jektina, jonka tähtäimenä on uudet yhteistyö- ja toimintamallit osallistoimintaan, alueratkaisuun ja kumppanuuskaavoitukseen. Tavoitteena on asukasrakenteen ja asuntotuotannon monipuolistaminen sekä asuntotyyppien
kehittäminen asuntoarkkitehtuurin tason kohottamiseksi. Parhaimmillaan Tammelasta voisi kehittyä uusi urbaani kaupunkirakentamisen esimerkki –ekologinen kaupunginosa ja innovaatioalusta, jossa kokeiltaisiin erilaisia
tapoja ja malleja rakennusten peruskorjaamisessa ja kaupunkirakenteen täydentämisessä. Haasteena on saattaa kaupunginosan vanhat ja uudet rakennukset lähestymään toisiaan energiatehokkuudessa.

Tiivis yhdyskunta säästää

Tiivistäminen olemassa olevaa rakennetta täydentämällä on aikaa kestävä ratkaisu. Täydentämisen tarkoituksena on yhtenäistää hajanaiseksi koettu kaupunkitila ja mahdollistaa olemassa olevien palvelujen ja liiketilojen
pysyminen alueella, mutta myös houkutella uutta liiketilaa. Nyt suurin osa noin 120 maantasoliiketilasta sijaitsee pääväylien Tammelan puistokadun, Itsenäisyydenkadun ja Tammelantorin varrella. Suunnittelun tavoitteeksi
onkin asetettu perinteisen ruutukaavaan perustuva kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien edistäminen. Tähtäimenä on ilmastonmuutoksen hillitseminen, tonttipulaan vastaaminen,
energiatehokkuuden lisääminen, asukasmäärän kasvattaminen sekä kaupunkikuvan kohentaminen.

6
Tampereella on sitouduttu kestävää kehitystä edistäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin kau-
punkiseudulle laaditun ilmastostrategian ohella. Tammelan kokonaisvaltainen kehittäminen on Tampereen kaupungille
strateginen kysymys. Tammelan energiatehokkaan yhdyskuntakonseptin kehittäminen on tärkeä osa Tampereen kaupun-
gin ja Sitran yhteistä ECO2-projektia, jolla tähdätään vähähiiliseen kaupunkirakenteeseen.

Pilotti- ja prototyyppivaiheessa olevan Tammelan aluekokonaisuuden testauksen ja kehittämisen yhteydessä on käynnis-

tetty yhteistyö myös VTT:n ja TTY:n kanssa teemalla uudistava korjausrakentaminen asunto-osakeyhtiöissä ja vuokratalois-
sa ApRemodel! –Apartment House Remodelling liittyen Tekesin Rakennettu Yhdyskunta-ohjelmaan.

Tampereen kaupunki on hakenut tämän projektin avulla välineitä toimintamalleiksi ja uusiksi menettelytavoiksi, joilla edis-
tetään erityisesti omatonttisten As oy-muotoisten asuinkerrostaloyhtiöitten uudistavaa ja energiatehokkuuden paranta-
miseen tähtäävää korjausrakentamista kaupunkiympäristön eheyttämisen hengessä. Suomessa on erittäin vähän toteu-
tuneita esimerkkejä alueellisista lähiömäisen rakenteen korjaustoimista ja täydennysrakentamisen kehityspoluista, joissa
lisärakennusoikeus ja uudet rahoituskonseptit edistäisivät yhtä aikaa ilmastotavoitteita sekä visionääristä ja kestävää kau-
punkisuunnittelua.

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on linjannut kokouksessaan 21.09.2009, että Tammelaa tarkastellaan pilottina

yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kokonaisuudessa ja suunnittelujaosto päätti edelleen kokouksessaan 15.3.2010, että
Tammelan täydennysrakentaminen liitetään osaksi Keskusta-hanketta, joka toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita kos-
kien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. Suunnittelujaostolle tiedotettiin 30.8.2011 Tammelan
suunnittelutilanteesta esittelemällä kolme skenaariovaihtoehtoa kehittymisen poluiksi ja se linjasi, että Tammelan kehittä-
mistyötä jatketaan tutkimalla noin 2000 uuden asukkaan lisäystä alueella. Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2010
talousarvion yhteydessä käynnistää keskustan strategisen kehittämishankkeen. Keskusta-hanke on käynnistynyt vuoden
2011 alusta ja koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista ja ratapiha-alueen
kehittämistä.

Tammelan kaupunginosan uudistus- ja kehittämistyötä ohjaamaan perustettiin pormestarin nimeämä seurantaryhmä

14.9.2011, jonka puheenjohtajaksi nimettiin arkkitehti Niina Rissanen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi dosentti Olli Niemi
(TTY) sekä koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski (sd.), Insinööri Erkki Axen (kok.), johtava asintuntija tri Vesa-Matti Lahti
(Sitra, kansalaiset ja energiatehokkuus), johtava erikoissuunnittelija ja arkkitehti Kaarina Kivimäki (Tampereen kaupun-
gin kaupunkiympäristön kehittämien), arkkitehti Dani Kulonpää (Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämien,
yleiskaavoitus), projektiarkkitehti Jouko Seppänen (Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämien, asemakaa-
voitus), kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen (Tampereen kaupungin kaupunkikehitys) ja Tammelan asukkaiden edustaja DI
Pasi Ylinen (Tammelan asukasyhdistys). Tammelan seurantaryhmä kokoontui kuukausittain eli yhteensä 9 kertaa.

Tammelan kaupunginosan uudistus- ja kehittämistyöltä odotetaan uskallusta ja luovuutta vahvistaa paikan identiteettiä
vanhaa kunnioittaen ja luoda entistä viihtyisämpää, yllätyksiä ja elämyksiä tarjoavaa kaupunkiympäristöä. Tammelan koko-
naisvaltaisen kaupunginosan kehittämisen avulla tähän tarjoutuu hieno mahdollisuus.

7
 HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET

Asiantuntijavallasta asukaslähtöiseen lisäarvon tuottamiseen

Projektin tavoitteena on muuttaa syvällisesti kaupunkisuunnitteluprosessin eri osapuolten osallistumisen toi-
minta- ja työtapoja. Omilla tonteillaan sijaitsevien asunto-osakeyhtöiden päätöksenteko, rahoitusmallit ja yh-
teistoiminta täydennysrakentamisprosesseissa on kehitystyön keskiössä. Yleensä omatonttisten asunto-osa-
keyhtiöiden kehittämistä ja täydennysrakentamista on pidetty vaikeana ja kehittämisimpulsseja yksittäisinä ja
taloyhtiölähtöisinä. Myöskään rakentamisen toteuttajatahot, yleisemmin rakennusliikkeet ja kaupungin suun-
nitteluorganisaatio eivät ole olleet laajasti kiinnostuneita täydennysrakentamisen potentiaalin tutkimisesta ra-
kennetun ympäristön sisältä sen vaativuuden ja työvaltaisuuden vuoksi. Perinteisesti suunnittelua on ohjannut
kaupungin maanomistus ja rakentamisesta vapaat alueet, mikä on myös edistänyt yhdyskunnan hajautumista.

Tammelan täydennysrakentaminen toteutetaan kaupungin strategisia linjauksia noudattaen demonstraatio-

projektina, jonka tähtäimenä on uudet yhteistyö- ja toimintamallit osallistoimintaan, alueratkaisuun ja kump-
panuuskaavoitukseen. Aktiiviset asukkaat peräänkuuluttavat suunnitteluun uudenlaisia käytäntöjä ja aitoja
osallistumismahdollisuuksia. Samaan aikaan ollaan huolissaan kuntalaisten vähäisestä aktiivisuudesta yhteis-
ten asioiden hoitamiseen tai edes oman edun puolustamiseen. Asukkailla on lähtökohtaisesti huono käsitys
vaikutusmahdollisuuksistaan kaavoitusprosesseissa ja he haluaisivat turvata näkemyksiensä välittymisen val-
misteluprosesseihin ja peränkuuluttavatkin suunnittelijoilta asukkaiden arjen syvällisempää ymmärtämistä.

Metropolin hyvinvointi, Helsinki 2010

RESPONSIIVISEN PALVELUMALLIN DEMONSTRAATIO

Tammelan kaltaisen valmiin ja suurelta osin yksityisessä omistuksessa olevan kaupunginosan kehitys tarvit-
see uudenlaisen lähestymistavan perinteisen kuntasektorin palvelumallin sijaan. Tammelan demonstraatio-
projektissa toteutetaan uutta ajatusta kuntasektorin uudesta palvelumallista: Tom Bentley ja James Wilsdon
ovat esittäneet ajatushautomo Demos UK:n teoksessa The Adaptive State, että julkisten palvelujen kehittä-
misen lähtökohtana olisi oltava julkinen arvo ja sen kehittäminen. Nk. responsiivisessa palvelumallissa julki-
sen sektorin arvo määrittyy ensisijaisesti sen mukaan, mitä ja miten kansalaiset itse tuottavat ja luovat järjes-
telmään sisältöä, ja siitä, miten kuntalaiset kokevat ympäristönsä ja sen tarjoamat palvelut. Responsiivisessa
mallissa julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa käännetään näennäisesti päälaelleen. Perinteisessä mallissa
julkisen sektorin rooli on torjua negatiivista kehitystä, tuottaa tasa-arvoa ja samalla tasapäistää, sekä toimia
lainsäätäjänä ja valvoa lakien noudattamista. Responsiivisessa mallissa julkisen sektorin rooliksi tulee ennen
kaikkea uusien innovaatioiden mahdollistaminen. Julkinen sektori voi tarjota kehitysalustan, jossa kansalai-
set omalla aktiivisella toiminnalla ja osallistumisella yhdessä yksityisen sektorin kanssa kehittävät asuinympä-
ristöä vastaamaan paremmin kysyntään ja tarpeeseen. Kunnan ja kansalaisten uuden roolin lisäksi Tamme-
lassa on tärkeää saada kehittäjät, yrittäjät, rakennusliikkeet, suunnittelijat, ja muut osalliset aivan hankkeen
alkuhetkistä asti sitoutettua kehitystyöhön.

8
Kehittämispaperi - visiosta parempi visio – Tammela 2020
Tammelan kehittämishanke on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Vuoden 2011 aikana on luotu ja testa-
tattu uusia toimintamalleja, joiden mukaan Tammelan kehityshanketta on lähdetty viemään eteenpäin
kaupunkiorganisaatiossa. Hankkeen tavoitteena on ollut koota yhteinen kehittämispaperi eli strategi-
nen yleissuunnitelma, joka tulee olemaan pohjana Tammelan yleissuunnitelman jatkotyölnä tehtävälle
korttelikehittämiselle, mikä mahdollistaisi ensimmäiset asemakaavojen muutoshankkeet alueella vuo-
den 2013 alusta lähtien.

HANKKEEN TOTEUTUSTAPA JA KOHDERYHMÄT

Hankkeen kohdealue on Tammelan alue noin 50 ha:n kaupunginosa, joka koostuu kolmesta pienem-
mästä kaupunginosasta: XIV Osmonmäestä, XV Tammela A:sta ja XVI Tammela B:stä. Hankkeen kohde-
ryhmiä ja hyödynsaajia ovat alueen asukkaat, asunto-osakeyhtiöt ja niiden hallitukset, Tammelan asu-
kasyhdistys, yhdistykset, elinkeinoharjoittajat ja yritykset, peruspalveluja tarjoavat tahot ja kaupungin
eri toimialat. Prosessiin osallistuvia tahoja asukkaiden ja alueella toimivien tahojen ohella ovat myös
rakennusliikkeet, suunnittelijat ja sijoittajat sekä rahoittajat.

Hankkeesta hyötyvät monet ja hankkeen toiminnalla on kauaskantoiset seuraukset asukasmäärän ja

palveluiden sekä työpaikkojen lisääntymisestä ympäristön ja kaupunkikuvan paranemiseen. Korjaus- ja
täydennysrakentamisella tavoitellaan vanhaan rakenteeseen uusia toimintoja ja tiloja, puistoja ja au-
kioita, joilla pyritään lisäämään alueen vetovoimaa ja tonttien kiinnostavuutta. Suurin hyötyjä viime
kädessä on kaupunki ja sen asukkaat eheytyneen ympäristön ja elävöityneen kaupunkikuvan, kiinteis-
töjen arvonnousun, säästyneiden infrakustannusten sekä alentuneiden energiankulutuksen muodossa
(kuntatalous).

Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa Tampere Virtaa on asetettu tavoite vuodelle 2020 olla suju-
van elämän suuri kaupunki, jossa elämä on sujuvaa ja palvelut, liikenne ja arki toimivat kokonaisuutena.
Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta elävä. Sujuvuus edellyttää usein rajojen ylittämistä niin
organisaatioiden kuin palveluiden tuottamisessa ja tavoitteiden asettamisessa tulevaisuuden hyvin-
voinnille.

Kaupunkistrategian toimintaperiaatteiksi on nostettu hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus

ja aloitteellisuus. Samalla kannustetaan etsimään luovia, uusia ideoita ja innovaatioita. Kuntalaisten
aktiivisuuden, yhteistoiminnan sekä kuntalaisten demokratian ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvis-
taminen ovat valtuuston tahdon ilmaus. Tammelan täydennysrakentaminen toteuttaa lähes kirjaimel-
lisesti kaupunkistrategiaa, joka on kuvaus siitä miten kaupunkia kehitetään.

9
 TAMMELAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI ”Ekologiset sormenjäljet
Tammelassa”

Hankkeen toteutustapa on pyöreän pöydän kumppanuusmalli PPPP eli nk. Public-Private-People-Part-

nership -malli, jolla voidaan toteuttaa TAMMELAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI
”Ekologiset sormenjäljet Tammelassa” kaikkia toimijoita alusta asti kuunnellen. Julkiset ja yksityiset toi-
mijat, asukkaat, taloyhtiöt maanomistajina ja rakennuttajat yhdistävät erityisosaamisensa ja voimava-
ransa jo projektin ideointi- ja suunnitelmavaiheessa.

Tammelan täydennysrakentamisen yhteisellä visioinnilla on tarkoitus koota yhteen useissa yksityisten

asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa olevat samankaltaiset naapurihankkeet yhteen mikä mahdollistai-
si suuremmat hankekoot ja siten hankkeiden paremmat toteutumisen edellytykset. PPPP-yhteistyössä
tutkitaan rakennusliikkeiden hankkeistamisen näköalat ja tuotto-odotukset sekä mahdolliset investoin-
timotiivit kaupunkiympäristön korkean laadun tavoittelemiseksi.

Tammelan täydennysrakentamista lähestytään ensisijaisesti useiden kumppanien mallilla, joka on luo-

tu aluekehittämisprosessien lähtökohdaksi Vancouverin kaupungissa Kanadassa (tästä eteenpäin Van-
couverin malli). Vancouverin mallin lähtökohtana ovat koko kaupungin kattavat vyöhykemääräykset
sekä alueelliselle kehittämiselle poliittisesti asetetut tavoitteet. Eri vyöhykkeille ja alueille tapahtuva
kehitystyö tapahtuu yksityisten kehittäjien toimesta erikseen hyväksyttävien kehittämissuunnitelmien
mukaan. Kehitysprosessi etenee hierarkkisesti yleissuunnitelmatasolta itse fyysiseen rakentamiseen.
Tammelan tapauksessa hahmoteltavat tasot ovat: Visio – Yleissuunnitelma – Korttelisuunnitelma – Ton-
tinkäyttösuunnitelma – Rakennussuunnitelma.
Vancouverin mallista Tammelan malliin
Vancouverin mallissa julkisen toimijan rooli on ensisijaisesti koota yksittäisten intressit yhtenäiseksi visi-
oksi ”kehittämispaperiksi” ja edesauttaa yksittäisten osahankkeiden toteutumista kokonaisvision pohjal-
ta. Tammela hanke saattaa aluekehityshankkeiden osalliset saman pöydän ääreen keskustelemaan ja
samalla tuetaan yhteistoimintaa ja saatetaan erilaiset intressit yhteen. Aluekehityshankkeisiin osallistuvat
tyypillisesti julkisen vallan toimijoiden lisäksi yksityiset maanomistajat, rakennusliikkeet, rahoittajat, suun-
nittelijat ja yhteisön sekä yhdistysten edustajat. Vancouverin malli on erityisen toimiva siksi, että mallissa
yhteistyö osallisten kanssa aloitetaan heti hankkeen alkuvaiheessa, ja eri toimijat sitoutuvat yhteisiin ta-
voitteisiin hankkeen alkumetreiltä. Vancouverin mallissa suuri osa visioinnista ja suunnittelusta tehdään
ns. pyöreän pöydän metodilla, missä kaikki osalliset pääsevät osallistumaan päätöksen tekoon ja alueen
suunnitteluun (Agonistinen reflektiivisyys suunnittelukäytäntönä).

Tammelan osallistumistyössä perustavan konsensuksen tavoittelun sijaan huomio suunnataan suunnit-

telun kykyyn käsitellä ristiriitoja (Patsy Healey 1992: ”Making sense together while living differently”).
Mallin tavoitteena on saavuttaa kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu ”viitesuunnitelman sisältämä kehit-
tämispaperi”, jossa yhteisiä tavoitteita haetaan keskusteluin, argumentein ilman vallankäyttöä ja kaupan-
käyntiä. Toisaalta ollaan valmiita asteittaisiin etenemispolkuihin keskinäisen kunnioituksen ja luottamuk-
sen hengessä. Luottamus asukkaisiin ja oikeutus toimia suunnittelijan roolissa on joka kerta ansaittava.
Ongelmat ja ristiriidat eivät yleensä väisty ratkaisemalla, vaan uusien painavampien ongelmien syrjäyttä-
Pyöreän pöydän malli eli useiden kumppaneiden malli
essä edelliset (Rittel ja Webber, 1973).

10
Pöytä on katettu
Kehittämispaperi voi sisältää ”ilkeitäkin ongelmia”. Jotkin niistä pystytään ratkaisemaan luovalla
tavalla, jonka pohjalta ne ovat jalostettavissa toteutuskelpoisiin hankekokonaisuuksiin kehittäen
samalla sosiaalista pääomaa. Yhteiskunnan hyvinvointi, elinvoimaisuus ja kilpailukyky riippuvat ih-
misten aktiivisuudesta ja teoista. Useimmat ymmärtävät, että yhteiskunta olemme me, toiset odot-
tavat yhteiskunnan vastuuta ratkaista vaikeat ongelmat edustuksellisissa rakenteissa (Pia Bäcklund,
2007).

Kaupunkisuunnittelun konfliktit muodostuvat ongelmiksi ja saavat määritelmänsä vasta ihmisten

vuorovaikutuksen tuloksena. Ristiriidat eivät aiheudu suoraan absoluuttisesta ympäristön muutok-
sesta, vaan siihen tarvitaan eri osapuolten keskusteluja ja määrittelykamppailua. Kaupunkiympäris-
tö ja luonto eivät kerro, onko jokin asia oikein vai väärin. Suunnittelu on toivon järjestämistä (John
Forrester, Yhdyskuntasuunnittelu 2004)

HANKKEEN SISÄLTÖ, KEHITTÄMISTEEMAT, TOIMENPITEET, TOTEUTUS JA AIKATAU- WP1 Kaupunkisuunnittelun metodi ”pyöreä pöytä” – tuotoksena kehittämispaperi ja innovaatio-
LU (WP 1-3) alusta

Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen työtä jatketaan kaikilla kolmella osa-alueella ja toteuttami-
sen tasolla eli kolmessa erillisessä työpaketissa (WP 1-3). WP1 kehittää Tammelaan uuden kaupunki-
suunnittelun metodin Tammelan pyöreän pöydän mallin, joka perustuu Vancouverin malliin, Pyöreän
pöydän työskentelyyn ja responsiiviseen kunnan palvelumalliin. Toisessa työpaketissa (WP2) keskity-
tään osallistuvaan kaupunkisuunnitteluun ja ensimmäisen työpaketin kehitysteemojen jalkauttami-
seen kuntalaisten pariin toteuttaen agonistista refleksisyyttä suunnittelukäytäntönä. Kolmas työpa-
ketti (WP3) sisältää viestinnän, tulosten disseminaation, ja hankkeen jatkokehityksen toteutettavaksi
kaupunkikehityskokonaisuudeksi. Kokeileva kaupunkikehitys ottaa huomioon historian ja hyödyntää
vanhaa kaupunkirakennetta luoden samalla uusia innovatiivisia rakenteita asumiseen, työhön ja va-
paa-aikaan sekä liike-elämän piristykseksi – myös näitä yhdistelemällä.
Osa 1: Tammelan koko alueelle on luotu kattava yleissuunnitelmatasoinen viitesuunnitelma eli monitasoinen
”Kehittämispaperi” Tammela-visio 2030. Viitesuunnitelma on laadittu yhdessä ”pyöreän pöydän” työryhmän ja
asukkaiden kanssa. Suunnittelun tueksi on kutsuttu visioryhmä arkkitehtikonsultteineen. Viitesuunnitelma sisäl-
tää strategisia linjauksia vahvistavia paikkatyyppejä ja niihin kehitettyjä rakentamistypologioita, jotka vastaavat
toisaalta asumisen uusiin haasteisiin, toisaalta epätavallisten rakentamispaikkojen vaatimiin ongelmiin. Työssä
on paneuduttu uusiin energiamääräyksiin ja peruskorjausproblematiikkaan ja VTT:n ja TTY:n tutkijat ovat tehneet
valituista kortteleista laskennat lisärakentamisen taloudellisista vaikutuksista taloyhtiöille ja mahdollisuuksista
rahoittaa peruskorjauksia lisärakennusoikeudella. Suunnitellut täydennysrakentamisratkaisut tähtäävät toteu-
tukseen ja toimivat lähtökohtaisesti aina miljöön eheyttäjinä ja edistävät asukasrakenteen monipuolistamista
sekä kehittävät asuntosuunnittelua sisällöllisesti.

11
 Työ aloitettiin marraskuussa 2011 ja sen ensimmäiset tuotokset valmistuivat keväällä 2012.
Talvella järjestettiin visiotyöpaja hankkeen eri tahoille ja asiantuntijoille ja työtä jatketaan
edelleen.

Osa 2: Samanaikaisesti koko Tammelan yleissuunnitelman kanssa on tehty viidestä de-

monstraatiokorttelista viitesuunnitelmia kehittämisvision ja jatkotyönä tehtävän tarkem-
man korttelikehittämisen tueksi. Osa-aluekohtaiset viitesuunnitelmat edustavat erilaisia
paikkatyyppejä, joita on Tammelasta on tunnistettu 5-6. Eri mittakaavoissa tehdyt suunni-
telmat on koottu yhteen yleissuunnitelmaksi eli kehittämispaperiksi, joka viedään poliitti-
seen päätöksentekoon.

Viitesuunnitelmissa on testattu erilaisia massoitteluvaihtoehtoja ja kehitetty rakennusty-

pologioita eri paikkatyyppien ratkaisuiksi ja tutkittu energiatehokkaita ratkaisuja sekä uu-
dis- että korjausrakentamiselle. Pysäköinnin järjestämisen vaihtoehtojen punnitseminen on
ollut avainasemassa täydennysrakentamisen edistämiselle. Kehittämistyössä on pohdittu
toimenpideohjelmaa viherrakenteen eheyttämiselle eli viheryhteyksien luomisen, kortte-
lipuistojen, uusien aukioiden ja kaupunkivihreän lisäämisen mahdollisuuksille (Green pos-
ter).

Viitesuunnitelman tarkoitus on havainnollistaa asukkaille eri tonttien lisärakentamispotentiaali kustan-

nusvaikutuksineen ja varmistaa yksittäisten hankkeiden tuki hankkeen aluerajat ylittävälle jatkumolle
osaksi strategisia Tammelan kaupunginosan kehittämisen polkuja.

Viitesuunnitelmien havainnollistamisen lisäksi koko Tammelan alueesta ympäristöineen on tehty 3D-ha-

vainnemalli. Sen ohella koko Tammelasta ja demonstraatiokorttelista ltehdään perinteisiä pienoismalleja.

Osa 3: Keskustan kehittämisen strategiset kehittämisteemat ovat kaupunkistrategian mukaisia ja ne liit-

tyvät laajemmin keskusta-hankkeeseen. Strategiset kehittämisteemat toimivat viitesuunnittelun lähtö-
kohtana, joihin haetaan vastauksia yhdessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa viitesuunnitelmaproses-
sin ja osallistumispajan aikana.

12
TAMMELASTA KESKUSTAA - strategian kehitysteemoja

1 PINNINKADUN KAUPUNKIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN kauppias- ja ravintolakatuna (kauppiastalot)

ja pohjois-eteläsuuntaisena kevyenliikenteen yhteytenä aina yliopistolta Kaupin virkistysalueelle saakka

2 KEVYEN LIIKENTEEN JA JULKISEN LIIKENTEEN MAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN

3 TAMMELANTORIN KEHITTÄMINEN ja kivijalkakauppojen mahdollisuuksien lisääminen Tammelassa uu-

disrakentamisen asumista palvelevien sisältöjen pohdinnalla

4 TAMMELAN VÄESTÖRAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN varsinkin lapsiperheitä houkuttelevilla asun-

noilla sekä ikääntyvän väestön asumiskysymys ja esteettömyysasiat

5 INNOVATIIVISET UUDET PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYT ja niiden kustannukset sekä autottomat

korttelit ja TAMMELAN TORIPARKKI

6 UUSIEN KORTTELIPUISTOJEN JA VIHERYHTEYKSIEN SYNNYTTÄMINEN kiinteistörajoista huolimatta

7 Rakennusten ja kadunvarren väliset avoimet PYSÄKÖINTIKENTÄT KANSIPIHOIKSi ja uudisrakentamista

rakennusoikeutta lisäämällä eli vanhan ja uuden rakenteen väliin kannen päälle rakennettuja viherpihakan-
sia

8 INNOVATIIVISEN, ENERGIATEHOKKAAN JA KESTÄVÄN ASUNTOARKKITEHTUURIN KEHITTÄMINEN

täydennysrakentamiskohteena Tammelaan esim. arkkitehtuurikilpailun avulla

9 ATELJEETALOKESKITTYMÄ taiteilijoille ja käsityöläisille sekä TAITEEN JA ARKKITEHTUURIN LIITTÄMI-

NEN YHTEEN kaikissa Tammelan kaupunginosan suunnittelun mittakaavoissa (kaupunkisuunnittelu-, kort-
teli-, tontti- ja rakennus- ja asuntosuunnittelutasolla)

13

WP2 Kansalaisten osallistuminen ”osallistumispaja” Onks tietoo?
Osallistuminen alueen suunnitteluun tehdään kaupunkilaisille mahdollisimman helpoksi perustamalla
osallistumispiste ja näyttelytila keskeiselle paikalle Tammelaan. Kyseessä on innovatiivinen kokeilu, joka
jalkauttaa kaupunkisuunnittelun alueen asukkaiden keskuuteen. Pohdinnassa on pysyvän tilan ja näyt-
telyn pystyttäminen Tammelan torin lähistöltä tai keskustasta esim. Finlaysonin alueelta TR 54 näyttelyti-
lasta ja sinne asukkaat ja muut uteliaat voisivat poiketa saamaan ja vaihtamaan tietoja. Osallistumispajan
tarkoitus olisi toimia työ- ja näyttelytilana eri Tammela-projektiin osallistuville työryhmille. Tila käytettäisi-
in myös avoimen ja osallistuvan kaupunkisuunnittelun näyteikkunana ja työpajana sekä kaupunginosan
muutosta kuvaavana näyttelytilana koko kehittämisprojektin ajan.
Viitesuunnitelma ja virtuaalimalli asetetaan näytille tähän näkyvästi valittuun tilaan Tammelaan kesän
2011 ajaksi. Tilaan kootaan pysyvä Tammela-näyttely ja siellä järjestetään erilaisia kyselyitä ja äänestyksiä
suunnittelun ja osallistumisen edetessä. Tuloksia käytetään Tammelan kehityshankkeen jatkoideointiin ja
viitesuunnitelman päivitykseen.
Tilassa toimiva osallistuvan kaupunkisuunnittelun työpaja tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa
kaupunkisuunnitteluun yhdessä ammattilaisten kanssa. Asukkaita aktivoidaan kommentoimaan omaa
asuinkorttelia laajemmin suunnittelun erilaisia sisällöllisiä ratkaisuja kuten kaupunkikuvallisia, arkkite-
htonisia ja teknisiä vaihtoehtoja sekä luoda omaa sisältöä virtuaalimallin ja Tammelan viitesuunnitelman
avulla. Osallistumispajassa on nähtävillä jatkuvasti päivittyvä Tammelan kehityshankkeen näyttely. Osal-
listumispajaan palkataan osa-aikainen vuorovaikutussihteeri, jonka tehtäviin kuuluu mm. neuvonta ja
asiakaspalvelu, kommunikaatio asukkaiden kanssa, tilan ylläpito ja mahdollisuuksien mukaan
osallistuminen suunnitteluprosessiin.
14
Osallistumispaja toteutetaan yhteistyössä Tampereen Kuntademokratia-yksikön ja Keskustan alue-alvarin kanssa
ja sen valmistelut aloitetaan syksyllä 2012 ja se olisi tarkoitus avata yleisölle vielä syksyn aikana. Paja ja avoin näyt-
telytila tarvitaan kansalaisten osallistumista varten keskeiseltä paikalta ja siellä olisi esillä näyttelymateriaalit, virtu-
aalimalli sekä pienoismallit. Osallistumistilan pitäisi mahdollistaa kokoontuminen ja yleisötilaisuudet sekä erilaiset
osallistumisen mahdollistavat ratkaisut kuten äänestykset ja kommentointimahdollisuudet sekä interaktiivisen
kaupunkisuunnittelunurkkauksen.
WP3 Tiedotus ja Disseminaatio
Tammelan kehityshanke käynnistettiin 18.4.2011 valtuustosalissa pidetyssä hankkeen avajaistilaisuudessa, jonka
teemana oli täydennysrakentamisen haasteet Tammelassa. Tilaisuuteen kutsuttiin puhujiksi kaupunkisuunnitte-
lun ja täydennysrakentamisen ammattilaisia eri aloilta. Tarkoituksena oli tuoda Tammela-projekti tiedoksi suurelle
yleisölle ja jalkauttaa se todenteolla tammelalaisten keskuuteen. Seminaarissa avattiin hankkeen tarkoitusta, ai-
katauluja ja toimintamallia.
Projektin aikana viestintää on hoidettu myös Tammelan nettisivujen kautta, jotka on joko linkitetty ECO2-ohjelman
ja Tammelan asukastoimikunnan nettisivuille. Tammelan hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti paikallislehdissä ja
Aamulehdissä sekä muissa medioissa.
Hankkeesta tullaan järjestämään toinen seminaari Tammela-päivänä ja sen yhteyteen kootaan näyttely syksyllä
2012. Tammela-päivänä julkistetaan Tammelan viitesuunnitelman raportti ja korttelikehittämisen sekä hankkeen
jatkoaikataulu. Syksyn seminaarin ohjelma ja aikataulu on toistaiseksi avoin. Tammela-projektin tulokset tullaan
esittämään suurelle yleisölle syksyn 2012 aikana sekä järjestetään asiantuntijaseminaari.
Syksyllä 2012 Tammelan yleissuunnitelman lopullinen versio työstetään valmiiksi kuntalaisten tuottaman palaut-
teen mukaisesti ja esitellään yleisötilaisuudessa. Viitesuunnitelma julkaistaan netissä ja fyysisesti joko kaupungin-
suunnitteluvirastossa ja Tammelassa valitussa tilassa. Kaavoitusprosessi käynnistetään vuoden 2012 aikana ja se
etenee rinnakkain viitesuunnitelman kanssa.
Hankkeen tiedotuksessa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen. Median edustajat kutsutaan osallistu-
maan pyöreän pöydän suunnitteluun, viitesuunnitelman tekoon sekä osallistumispajaan. Vuoden 2012 aikana pro-
jektin tiedotus hoidetaan nettisivujen kautta aktiivisesti ja hankkeen aikana tuotettu materiaali on ladattavissa
nettisivuilta.
TÄHÄN tekstiä TAMMELAN ASUKASTILAISUUKSISTA...
HANKKEEN VASTUUHENKILÖT JA TYÖRYHMÄT
Tammela-projekti on osa Keskustahanketta. Tammela-projektin vastuuhenkilöt ovat Arkkitehti Tiina Leppänen
(keskusta-hanke) kaupunkisuunnittelu ja DI Antti Nikkanen (ECO2-hanke) energiatehokkuus. Leppänen ja Nikkanen
toimivat Tammela-projektin yhteydessä hankejohtaja Mauri Eskosen alaisuudessa ja 1.3.2012 hankejohtaja Tero Ten-
husen alaisuudessa. Suunnittelutiimissä ovat toimineet arkkitehti Kaarina Kivimäki (kaupunkikehitys) ja arkkitehti
Juha Luoma Arkkitehtitoimisto Luoma-Seppänen-Veijonsuo OY:stä.
Projektiin on perustettu seurantaryhmä ohjaamaan hankkeen etenemistä. Johtoryhmään on kutsuttu seuraavat
henkilöt: Mauri Eskonen (keskusta-hanke), Tiina Leppänen ja Antti Nikkanen (Tammela-projekti), Mikko Nurminen
(Kiinteistötoimi), Kati Kivimäki (kaupunkikehitys), Erkki Axen kok. (kaupunginvaltuutettu), Niina Rissanen vihr. (Kau-
punginvaltuutettu), Vesa-Matti Lahti (Sitra), Olli Niemi (Apremodel-hanke), Pasi Ylinen (Tammelan asukasyhdistys)
sekä kaupunkikehityksesta arkkitehdit Dani Kulonpää (yleiuskaavoitus) ja Jouko Seppänen (asemakaavoitus).
HANKKEEN TULOKSET
Hankkeen tuloksena Tammelaan tehdyn strategisen täydennysrakentamisen suunnitelman eli yleissuunnitelman
lisäksi Tammelassa on kehitteillä kaupunkisuunnitteluun malli, jonka avulla voidaan paneutua ja etsiä ratkaisuja ole-
massa olevien asunto-osakeyhtiöomisteisten kortteleiden ja alueiden lisä- ja täydennysrakentamisen ongelmakoh-
tiin. Yhteistyössä VTT:n ja TTY:n kanssa on tutkittu energiatehokkaan lisä- ja täydennysrakentamisen kannusteita ja
mahdollisia esteitä taloyhtiöiden kannalta. Lisärakentamisen toteuttamisen vaihtoehtoja on kartoitettu taloyhtiön
kannalta edullisimmasta näkökulmasta myös tontti-, kortteli- ja aluetasolla teemalla uudistava korjausrakentami-
nen asunto-osakeyhtiöissä ja vuokrataloissa ApRemodel! –Apartment House Remodelling liittyen Tekesin Raken-
nettu Yhdyskunta-ohjelmaan.
Hanke toteuttaa kaupunkistrategian ja kaupungin ilmastositoumusten tavoitteita kaupunkirakenteen hajautumi-
sen hillitsemiseksi, sekä mahdollistaa yksityisten asunto-osakeyhtiöomisteisten tonttien laajamittaisemman lisä- ja
täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tutkimisen. Hanke tukee Tampereen kaupungin strategisia hankkeita
(Keskusta-hanke ja ECO2-hanke).
Uusi kaupunkisuunnittelun malli käsittelee seuraavia teemoja:
• Osallistuva kaupunkisuunnittelu ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
• Lisä- ja täydentämisrakentamisen strategiset kehitysteemat (pysäköintipaikat, rahoitusmallit, peruskorjaus,
energia- ja ekotehokkuuden lisääminen olemassa olevassa kaupunkirakenteessa)
• Vanhojen alueiden kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen kehitys
Hankkeen aikana kehitettävän korttelikehitystyön ”osallistumispaja” ja ”pyöreän pöydän -malli” mahdollistavat kunta-
laisten ja muiden osallisten mahdollisuutta vaikuttaa aluekehityshankkeisiin aivan hankkeiden alusta lähtien. Prosessin
tarkoitus on sitouttaa osalliset aluekehityshankkeen tavoitteisiin, ja samalla huomattavasti vähentää perinteiseen kau-
punkisuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvää pahoinvointia, mikä purkautuu valittamalla. Korttelikehittämisen ja osallis-
tumispajan tarkoitus on tehdä kaupunkisuunnittelun prosessista läpinäkyvämpää ja tuoda päätöksenteko kansalaisten
keskuuteen. Saavuttamalla kuntalaisten luottamus ja sitoutuminen hankkeeseen, voidaan päätöksentekoa helpottaa ja
nopeuttaa sekä minimoida hankekohtaiset valituskierteet. Asukkaiden ymmärrystä ja hyväksymistä elinympäristönsä
muutoksista edesauttavat pienoismallit ja muu fyysinen ja virtuaalinen havainnemateriaali sekä jatkuva vuorovaikutus.
Tarkoituksena ei siis ole kysyä asukkaiden mielipiteitä valmiista suunnittelupäätöksistä vaan suunnitella ratkaisua yhdessä.
Tammela-hankkeen konkreettiset tulokset ovat seuraavat:
• Ratkaisut keskusta-alueiden lisä- ja täydennysrakentamisen keskeisiin kysymyksiin (parkkipaikkojen käsittely,
arvonnousun käsittely lisärakentamisessa, tukimuodot vanhan rakennuskannan energiakorjauksiin, osallistumisjärjeste-
lyt)
• Tammelan strateginen yleissuunnitelma eli ”kehittämispaperi”
• Tammelan kaavoituksen malli ja korttelikehittämisen kumppanuudet
• Asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamisen mahdollisuudet omistuntonteilla
Hankkeesta viestitään vuoden 2011 aikana kahdessa asukkaille ja osallisille suunnatussa seminaarissa Tam-
melassa. Hankkeen aikana Tammela-hankkeesta tehdään nettisivut tiedotusta varten. Hankkeen viestintä
tapahtuu pääasiallisesti osallistumispajan yhteydessä. Tammela-projekti esitellään syksyllä 2011 myös am-
mattilaisille suunnatussa seminaarissa.
Osa 3: Keskustan kehittämisen strategiset kehittämisteemat ovat kaupunkistrategian mukaisia ja ne liitty-
vät laajemmin keskusta hankkeeseen. Strategiset kehittämisteemat toimivat yleissuunnitelman lähtökoh-
tana, joihin haetaan vastauksia yhdessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa suunnitelmaprosessin ja osal-
listumisprosessin aikana.
15
1. TA M M E L A N H I S T O R I A A
1.1 Kohdealue
Tampereen vuonna 1779 perustettu kaupunki ra-
kennettiin Tammerkosken länsirannalle. Kaupun-
gin alkuvaiheessa Tammelan alue oli vielä vaini-
oista ja torpista muodostunutta agraarialuetta.
Se sijaitsi syrjässä koskesta ja kuului Messukylän
kunnassa olevalle Hatanpään kartanolle ennen
1870-luvun maanomistussuhteiden muutosta.
Vuonna 1877 kaupunkiin liitettiin Tammerkosken
itäranta, Kyttälä, jonne edellisenä vuonna oli jo
rakennettu Tampereen puinen rautatieasema.
16
Asema sijaitsi alun perin varsinaisen kaupungin
ulkopuolella, joskin sinne oli jo syntymässä työvä-
en asuttama, rakennuskannaltaan varsin heikko
esikaupunkialue. Rautatien merkitys Tammelan
kasvamisessa osaksi kosken länsipuolella olevaa
keskustaa onkin huomattavan suuri.
Tampereen keskustan itäinen kaupunginosa,
Tammela, rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun,
lännessä ratapihaan, pohjoisessa Kekkosentiehen
ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös Tullin alue
Kalevantiehen saakka lasketaan usein kuuluvaksi
Tammelaan. Tammelan pääkatuna vuoteen 1936
saakka oli Tammelankatu, jonka alkupäästä kuljet-
tiin Hämeenkadun päähän rautatien ylikulkusiltaa
pitkin. Moottoriliikenteen lisääntyessä silta kor-
vattiin 1930-luvulla rautatien ali Hämeenkadulta
Puolimatkankadulle (vuodesta 1958 Itsenäisyy-
denkatu) kulkevalla tunnelilla. Nimensä kaupun-
ginosa sai Hatanpään kartanoon kuuluneesta
Tammelan torpasta, joka sijaitsi nykyisen Tamme-
lankatu 2:n kohdalla.
Kuva: asemakartta ja kuva
Itsenäisyydenkadusta, vaikka
kaksikin
1.2 Tammelan asutus- ja kaavahistoriaa Tammelan kaavahistoria on mielenkiintoinen ja
ulottuu yli sadan vuoden päähän. Tammelan en-
simmäisessä F.L. Caloniuksen ruutuasemakaavas-
sa vuodelta 1877 Tammelan puistokatu ja Tam-
melan itäinen ristikatu (nykyisin Väinölänkatu)
jakoivat puistokatuina alueen paloturvallisuus-
syistä neljään osaan. Vuonna 1880, valtuuston
päätöksellä, Tammelan varattiin työväen asunto-
alueeksi. Kaupunki vaati talojen omistajia korjaa-
maan talonsa uuden asemakaavan mukaisiksi ja
ne, jotka eivät tähän kyenneet, joutuivat muutta-
maan Armonkallioon tai Pispalaan.
Kaupunginarkkitehti F.L. Caloniuksen seuraa-
va asemakaava hyväksyttiin vuonna 1887, mutta
vielä kesällä 1890 Tammelan tontit olivat suurim-
maksi osaksi viljelymaata ja Osmonmäki metsää.
Ruutuasemakaava noudatti umpikortteliperiaa-
tetta: katutila oli suljettu rakennusten sijaitessa
tonttien reunoilla. Kaavassa oli 44 korttelia ja 170
tonttia, jotka olivat kooltaan keskimäärin 30m x
30m. Tammelaan syntyikin useita puutaloryhmiä,
jotka muodostivat keskenään umpikortteleita, joi-
den keskelle jäi vehreä piha. Tämän uuden ase-
makaavan mukaista Tammelaa alettiin rakentaa
vasta vuonna 1890. Aloitusvyöhykkeenä oli Ai-
nonkadun, Peltokadun Puolimatkankadun (nyk.
Itsenäisyydenkatu) ja Kaivokadun rajaama 26 ton-
tin muodostama alue. Rakennukset olivat yksi-
kerroksisia, puurakenteisia kaupunkitaloja, joiden
korkeissa kivijaloissa sijaitsi työ- ja liiketiloja.
Vuonna 1880 toimitetun väestölaskennan mu-
kaan Tammelan kaupunginosan väestömäärä oli
202 asukasta ja alueella oli kolmisenkymmentä
asumusta. Vuoden 1900 alussa väestömäärä oli
kasvanut yli 7000 asukkaaseen ja vuonna 1920
asukkaita oli lähes 10 000. Kaavoitetut tontit oli
vuokrattu kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen
ne oli mahdollista lunastaa. Enemmistö väestöstä
asui kamarin ja keittiö asunnoissa ja Amurin mai-
netta niittäneet osakekeittiöasunnot olivat Tam-
melassakin tuttuja, samoin hellahuoneet. Tam-
melan tiiviisiin puutalokortteleihin alkoi syntyä jo
varsin varhain kerrostaloja, vaikkakin Tammela oli
aina 1960-luvulle pääasiassa puutalojen ja kenkä-
tehtaalaisten kaupunginosa.
Antero Sirviön laatima, vuonna 1966 hyväksytty
asemakaavamuutos oli Tammelan kannalta erit-
täin merkittävä, sillä se teki lopullisesti puukau-
punginosasta betonikaupungin hävittäen vähitel-
len perinteisen ruutuasemakaavan ja muuttaen
Tammelan 6-7-kerroksisten betonitalojen kau-
punginosaksi. Kaavan yleisperusteluissa todettiin
mm., että puistoja on niukasti, mutta alueen kes-
keisen sijainnin ja maan arvon huomioon ottaen
uusia puistoja olisi muodostettava tarkkaan har-
kiten. Selostuksessa todettiin myös, että kaupun-
kikuvaan vaikuttavat arkkitehtoniset seikat olivat
pakostakin jääneet kaavamaisiksi ja karkeiksi.
Katualuetta todettiin olevan paljon, mutta liiken-
teellisesti tehotonta ja jäsentymätöntä. Tonteilla
todettiin olevan myös autopaikkavaikeuksia, jon-
ka johdosta kaavassa osoitettiin kaksitasoista lii-
kennejärjestelyä Väinölänkadun ja Tammelantorin
alapuolelle.
Kaavan selostuksen mukaan: ”Yksityiskohtaisen
suunnittelun periaatteena on ollut, että asunto-
alueilla vähintään kaksi vanhaa tonttia yhtyy ja
että jokainen näin muodostettu uusi tontti pystyy
järjestämään nykyisen rakennusasetuksen mu-
kaiset autopaikkansa omalle tontilleen ajokadun
varteen, maan päälle ja että autopaikkojen riittä-
vään lisäämiseen (1 auto/asunto) luodaan mah-
dollisuudet”. Kortteleiden sisäosat muodostettiin
kaavassa autottomiksi oleskelu- ja leikkialueiksi.
Korttelipihojen keskelle jääneet vanhat kadut lii-
tettiin tontteihin siten, että niitä tuli voida käyttää
yleiseen jalankulkuun. Tällainen ratkaisu kaavassa
oli osoitettu esim. Kaivokadun ja Ainonkadun vä-
17
liin jääviin kortteleihin. Kaavaselostuksessa myös
todetaan, että yleisesti katsoen välttämättömät
asiat (kerrosala, autopaikkaohjeet yms.) on ilmoi-
tettu asemakaavamääräyksillä, mutta yksityiskoh-
taisia ”kauneusmääräyksiä” on koetettu välttää,
jotta talojen arkkitehtoninen ja käytännöllinen
muotoilu olisi niin vapaata kuin mahdollista Laa-
ditun asemakaavan toteutuessa Tammelan pe-
rinteinen ruutukaava hajosi varsin nopeasti. Vain
alueen itäosissa on jäänteitä vanhasta puu - Tam-
melasta muun osan muodostuessa lähes koko-
naan tiili- ja betonirakennuksista. Rakennemuutos
johti myös sosiaaliseen muutokseen, sillä vuokra-
asujien kaupunginosasta tuli vähitellen omistus-
asuntojen yhteisö ja työläiskaupunginosa muuttui
nuorten aikuisten ja toisaalta hyvin iäkkään väes-
tön suosimaksi alueeksi.
Tammelaa on Antero Sirviön laatiman kaavamuu-
toksen jälkeen muutettu vuosikymmenien ajan
pieninä paloina ja kaavamuutosten yhteydessä
ovat vuoden 1966 kaavan vähäiset virkistysalu-
eet edelleenkin huolestuttavasti vähentyneet.
Runsaasti kaavamuutoksia on tehty mm. Itsenäi-
syydenkadun varteen, joista uusimpana Itsenäi-
syydenkadun ja Murtokadun väliin jäävä liike- ja
majoituspalvelujen korttelikaava vuodelta 2010.
Kaava hävitti Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun
kulmauksessa olleen pienehkön puiston. Run-
saasti muutoksi on myös tehty Kullervonkadun
pohjoispuolelle, etenkin 1980-luvulla ja eteläpuo-
lelle vielä näihin päiviin saakka. Myös Ilmarisen-
kadun varrella on lukuisia asemakaavamuutoksia
1970-luvulta nykypäivään saakka. Suuri kohu syn-
tyi Kyllikinraitin vanhojen talojen purkamisesta
vuonna 2003. Niiden tilalle rakennettiin Vuokrata-
losäätiön kerrostaloja. Pala palalta alunperin kom-
paktin ruutukaavakaupunginosan on korvannut
lähiötyyppinen kaupunkirakenne, jolle antavat lei-
mansa avoimet, laajahkot pysäköintialueet.
18
1.3 Tammelan erityispiirteitä
Tammela tunnettiin parhaiten lukuisista kenkä-
tehtaistaan, mikä teki siitä suutareiden ”epäviral-
lisen pääkaupungin”, josta lähti maailmalle kenkiä
enemmän kuin mistään muualta Suomesta. Tam-
mela olikin 1960- luvulle saakka teollinen keskus,
jossa valmistettiin kenkien lisäksi erittäin monen-
laisia tuotteita lakeista laivoihin ja polkupyöristä
höyrykattiloihin.
Tammelantori:
Tammelan keskuksen muodostaa Tammelantori,
jonka alku lienee insinööri Ahlbergin asemakaa-
valuonnoksessa vuodelta 1882. Luonnoksessa
oli Ilmarinkadun ja Väinölänkadun väliin jätetty
kahden korttelin suuruinen aukio muutoin tiiviik-
si suunnitellussa kaavassa. Tori alkoi hahmottua
vuonna 1899, jolloin venäläiset päällystivät torin
länsipuolen mukulakivillä. Torin itäpuoli, Santato-
ri, säilyi luonnonmaastona aina vuoteen 1932.
Ensimmäisiä taloja torin laidalla olivat O.E. Dahlin
piirtämät puutalot korttelissa 283. Samanlaiset
talot hallitsivat pitkään omaleimaista Tammelaa,
joskin ne saivat vaihtua korkeimpien kiviraken-
nusten tieltä etenkin 70-luvulta lähtien. Tamme-
lan puistoksi istutettu torin itäosa muodostaa
yhtenäisen näkymän, jota hallitsee pohjoisessa
Lambert Pettersonin suunnittelema, vuosina
1913-1927 rakennettu linnamainen tehdaskomp-
leksi, Aaltosen kenkätehdas, idässä Jaakko Tähti-
sen 1941 suunnittelema asuinrakennus, Akonlinna
ja Birger Federleyn 1924 suunnittelema Pikilinna
sekä etelässä Frans Jousen 1920 piirtämä Osuus-
liike Voiman talo. Tammelantorin länsiosan mai-
semallinen luonne on vuoden 1966 asemakaavan
toteutuessa muuttunut epäedulliseen suuntaan..
Torikauppa alkoi virallisesti vuonna 1900. Aluksi
kauppaa käytiin vain lauantaisin ja maanantaisin.
Torista tuli pian työläiskaupunginosan keskus, jos-
ta voitiin tehdä kaikki ostokset ja jossa tavattiin
tuttuja. Lukuisat tehtaat toivat oman piirteensä
torille, joka täyttyi ennen puolta päivää mustan-
makkaran ja hevosenmakkaran jonottajista. Myös
lähikulmien kymmenet kivijalkapuodit saivat vä-
estä oman osansa. Mielenkiintoisen lisä torin
lounaisreunaman rakennuskantaan toi August
Krookin vuonna 1907 suunnittelema jugendtyyli-
nen Ruokahallit-niminen rakennus, joka toimi ruo-
ka- ja kangashalli ja muutettiin myöhemmin elo-
kuvateatteriksi. Kaupunki tosin kaavaili vuodesta
1928 lähtien varsinaista kauppahallia alueelle.
Aikeesta luovuttiin kuitenkin vuonna 1936, koska
”muuttuneissa olosuhteissa ei sitä enää pidetty
tarpeellisenakaan”. Tori sai myös leimansa tiiviis-
ti rakennetusta ja sosiaaliselta rakenteeltaan ho-
mogeenisesta kaupunginosasta. Nykyään tori on
ainoa ympärivuotinen tori Tampereella, joka tun-
netaan laajalti kahvioistaan ja mustanmakkaran
myyntikojuistaan.
Kuvat Tammelantorista ja vanhan kauppahallin fa-
sadista
19
Tehdasyhdyskunnat:
Tammelantorin tuntumassa myös sijaitsi Hota -pul-
veristaan tunnettu lääketehdas Star, joka vuonna
1948 muutti kuitenkin Tullin alueelle. Talo on ny-
kyisin osa Pienteollisuus Oy:tä. Arkkitehti Bertel
Strömmerin suunnittelema Branderin kenkäteh-
das valmistui Tammelan puistokadun varteen
vuonna 1919. Kone ja Terä Oy, myös Tammelan ko-
nepajana tunnettu, sijaitsi Tammelan puistokadun
ja Kullervonkadun kulmassa. Tehdas valmisti mm.
laivoja (esim. Kuru-laivan) junien tavaravaunuja
sekä polkupyöriä, joista tunnetuin merkki lienee
ollut Jaguar. Tehtaan tarina päättyi vuonna 1967,
jolloin yrityksen viimeiset työntekijät poistuivat ja
rakennukset purettiin. Purkamisen työläys nähtiin
vertauskuvana teollisen Tammelan siirtymisestä
historiaan.
Kuva vanhasta Tammelasta, jossa näkyy jokin teh-
taista
Kullervonkadulla sijaitsi Galvanoimis Oy, joka
muistetaan etenkin ämpäreistään ja hevosen-
20
kengistään, joita vuonna 1944 valmistettiin peräti
450 tonnia. Salhojankadulla sijaitsi Bertel Ström-
merin suunnittelema kenkätehdas Solena sekä
kenkätehdas Kaleva. Tampereen Kenkäteollisuus
Oy:n tehdasrakennus valmistui 1926 Itsenäisyy-
denkadun varteen. Vuonna 1971 tiloihin muutti
Tampereen teknillinen museo, jonka historia päät-
tyi tulipaloon 1989. Ilmarinkadun ja Kaivokadun
kulmassa sijaitsi Tampereen Saippuatehdas, joka
valmisti myös valumattomia Suomi-kynttilöitä.
Asuinrakennuksen tieltä puretun tehtaan katolla
oli yksi Tammelan ensimmäisistä valomainoksista,
Orvo-kyltti. Jarl Eklundin suunnittelema PMK:n
talo rakennettiin vuonna 1938. Talo toimi keskus-
varastona, jonka kautta Suomen suurimmat puu-
villatehtaat myivät tuotteensa kotimaan markki-
noilla. Sittemmin talo muutettiin pienteollisuus- ja
liikuntatilakäyttöön.
Tammelan jalkapallo-
stadion ja alakoulu:
Sisällissodassa punaisten linnoituksena toiminut
Tammelan koulun suunnitteli Georg Schreck ja se
valmistui vuonna 1911. Rakennuksessa toimi Suo-
men koulumuseo ja myöhemmin lasten ja nuor-
ten kuvataidekoulu. Olavi Suvitien suunnittelema
lisärakennus valmistui 1957. Pallokentän raken-
taminen koulun eteläpuolelle aloitettiin valtuus-
ton vuonna 1926 tekemän päätöksen perusteella.
Rakennustyöt edistyivät kuitenkin hitaasti rahan
puutteen vuoksi, johon vaikutti 1920- ja 30-lukujen
vaihteeseen iskenyt lama. Pallokenttää rakennet-
tiinkin kunnan laman vuoksi järjestäminä varatöi-
nä. Kenttä valmistui lopulta vuonna 1931 ja oman
katsomon se sai Kalevan puistotien puoleiselle
sivustalle vuonna 1937. Kentän pohjoisosaan uusi
katsomo valmistui 1980-luvun lopussa.
Tavara-asema ja sen
ympäristö:
Bruno Granholm suunnitteli tavara-aseman toi-
miston ja siihen liittyvän peltimakasiinin vuonna
1907. Rakennusta laajennettiin vuonna 1922 K.
Anderssonin laatimien piirustusten mukaan ja li-
sälaajennuksen se sai vielä vuonna 1980. Tavara-
asemaa pidettiin kansalaissodan loppuvaiheessa
lyhytaikaisesti punavankien sijoituspaikkana. Sa-
moihin aikoihin rakennettiin talkoovoimin tavara-
aseman läheisyyteen Rautatieläisten Seuratalo
Morkku sekä asuinkäytössä oleva Lompanlinna
Ilmarinkadun ja Peltokadun kulmaukseen vuonna
1923. Tyyppipiirustusten mukainen, puinen asuin-
talo Morkun itäpuolella oli tehty nykyisin vielä jäl-
jellä olevista rakennuksista ensimmäisenä.
Rakennusten aikajana:

Vaikka 70- lukujen tuotantolähtöinen kerrosta-

lorakentaminen hallitsee kaupunkikuvaa Tam-
melassa, on alueella jäljellä myös vanhempaa ja
uudempaa rakennuskantaa eri vuosikymmeniltä.
!900-lukua edustavat 1902 suunniteltu Lidma-
nintalo, joka toimi leipomona ja nykyisin tiloissa
toimii ravintola sekä Annikinkadun puutalot vuo-
delta 1907. 1910-luvulta ovat mm. tavara-aseman
eteläisin osa, Morkku, Aaltosen kenkätehdas sekä
Tammelan koulu. 1920-luvulta ovat esim. Pikilin-
na, Tammelan voima, Tammelan palvelukeskus,
Lompanlinna sekä puu-Tammela alueen itäosas-
sa. 30-lukua edustaa mm. Solenan kenkätehdas,
PMK:n talo sekä muutama talo Välimaankadun
pohjoispuolella. 40-luvun tuotantoa on Akonlinna
ja Pohjolankadun pakolaiskeskus. 50-lukua edus-
taa Tammelan koulun lisärakennus sekä joukko
kerrostaloja ( 9 rakennusta) Tammelantorin tun-
tumassa. 60-luvun rakennukset (9kpl) sijaitsevat
hajallaan siellä täällä. 70-lukua on ylivoimaisesti
eniten ja 80-luvun tuotantoa on myös melko pal-
jon (27 rakennusta). 90-luvulta on kahdeksan ra-
kennusta ja 2000-luvulta vain kaksi.

Kuva eri vuosikymmenien rakennukset

21
KAUPUNKISUUNNITTELUSTA JA RAKENTAMISESTA

v. 1896 v. 1902
Tammelan kaupunginosan yli satavuotias historia
sekä rakentamattomissa julkisissa tiloissa kuten nan ja ruutukaavan yhteiskehitys vaimeni ase- vun kuluessa vuonna 1966 hyväksytyn asemakaa-
kuvastaa hyvin mielenkiintoisella tavalla suoma-
toritilassa ja puistoissa. Historia heijastuu erityi- makaavoituksen jäykistyttyä maanmittaustoi- van mukaan.
laisen kaupunkisuunnittelun ja asemakaavakehi-
sesti tilojen kautta. menpiteeksi sen jouduttua maanmittareiden ja
tyksen sekä kaupunkiasumisen ja rakentamisen Tampereella suurteollisuuden sijainti kaupungin
Suomalaisen puukaupungin kehitys alkoi 1500-lu- insinöörien käsiin ja sitteläinen kaupunki-ihanne vanhassa ytimessä ja työväen asumisen sijoittumi-
vaiheita ja yleisiä piirteitä erityisesti aluksi teollis-
vulta ja jatkui aina 1800-luvun lopulle, jolloin alkoi voimistua. Samaan aikaan suurempien kau- nen kaupungin ulkopuolelle heijastavat teollistu-
tuneen puukaupungin ja työväenasumisen kannal-
Tammelan rakentaminen vuonna 1896 asema- punkien keskustoissa kuten Tampereellakin oli al- neen kaupungin peruspiirrettä työn ja asumisen
ta.
kaavakartan mukaan kaavoitetuille maille oli kanut puurakennusten korvaaminen monikerrok- eroa. Työväestölle tarkoitettuja pieniä omistus-
Perinteinen Puu-Tammela on jo kadonnut kaupun- sisilla kivirakennuksilla. Mittava funktionalistinen
vasta käynnistymässä. Tammela sai renessanssin tontteja muodostettiin vanhaa kaavaa jatkamalla
kikokonaisuus, mutta sen asemakaavan vaikutus kaupunkiuudistus korvasi viimeistään 1960-luvulla
kaupunki-ihanteeseen pohjautuvan säännönmu- ja suhteellisen nopeasti ”Amurinmaaksi” kutsuttu
näkyy yhä kaupunkirakenteen muissa osatekijöis- suljettuun katutilaan perustuneet puukaupungit
kaisen ruutukaavan aikana, jolloin ruutukaavan työläiskaupunginosa Amuri rakentui keskustasta
sä kuten korttelimuodoissa, tonttijäsentelyissä, avokortteleihin pohjautuvilla betonielmenttira-
muuntuminen oli jo pysähtynyt. Rakennuskan- ”kauas länteen”. Tammela oli toinen työväestölle
katutiloissa ja fragmentaalisesti katujulkisivuissa kennuksilla, mikä Tammelassa tapahtui 1970-lu-
22
suunnattu kaupunginosa ja muodostettiin Kyttä-
län itäpuolelle vastavalmistuneen rautatien taak-
se.
Funktionalistisen kaupungin malli oli esitetty jo
1900-luvun alussa ja se perustui kaupungin ja-
kamiseen toiminnallisiin eli funktionaalisiin eril-
lisalueisiin, mitä nykyään pidetään epäkohtana.
Suomessakin omaksuttiin Tony Garnierin teolli-
suuskaupungin malli, jossa asuminen, työ, liiken-
ne ja virkistys sijoittuvat kukin erillisille selvästi
rajatuille osa-alueilleen. Toimintojen fyysisen eri-
yttämisen taustalla oli usko uusien ajoneuvoliiken-
teen ja erityisesti yksityisautojen kykyyn kuljettaa
ihmiset alueelta toiselle. Olennainen piirre suoma-
laisessa lähiökaupungissa on se, että piti rakentaa
olemassa olevan kaupunkikeskustan ulkopuolelle
ja lähiöperiaatteeseen sekoittui vuosisadan vaih-
teen puutarhakaupunkiperiaate ja funktionalis-
tisen kaupungin hajakeskitysperiaate. Verrattu-
na vuosisadan vaihteen kaupunkirakentamiselle
liikenteen lisääntyminen mahdollisti kaupungin
ulottamisen laajemmalle alueelle ja yhdyskuntara-
kenne alkoi hajautua.
Suomeen ulottui kansainvälisen modernismin
aalto 1920-luvulla ja se ilmeni kuvataiteissa, kir-
jallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa; se oli
uuden teknologisen aikakauden ilmiasu. Sen hen-
kinen sisältö oli ennen kaikkea urbaani; kaupun-
kielämää ja sen kiihkeää sykettä eri tavoin koros-
tava. Funktionalistit uskoivat asuntosuunnittelun
ja asemakaavan ykseyteen, joka toteuttaisi sosi-
aalista oikeudenmukaisuutta. Katu, piha ja raken-
nukset olivat samanarvoisia kaikkiin suuntiin ja ne
olivat joka suunnalta nähtävissä. Vanhassa umpi-
korttelissa oli komea katujulkisivu, mutta sen ta-
kana usein kurjat asuinolosuhteet. Aikaisemman
formaalisen korttelirakenteen asemesta otettiin
lähtökohdaksi ns. asumishygienia; talot tuli sijoit-
taa niin että jokainen asunto saisi riittävästi aurin-
gonvaloa ja puhdasta ilmaa.
Samaa ankaraa toiminnallista jakoa kuin kaupunki-
rakenteessa, sovellettiin myös asuntojen suunnit-
teluun. Asunnot avattiin auringonvalolle suurten
ikkunapintojen avulla ja niiden piti edistää terve-
yttä ja onnellista elämäntapaa. Asunnot suunni-
teltiin siten, että niissä oli eri huoneet eri toimin-
noille. Huoneet palvelivat selkeästi vain niihin
suunniteltuja toimintoja ja mitoituksella tehtiin
mahdottomaksi käyttää niitä muulla tavoin kuin
suunnittelija oli tarkoittanut. Asunnoissa tuli olla
keittiö, makuuhuone tai useampia ja olohuone
sekä saniteettitilat. Asuntojen hygieeninen taso
parani, mutta lisääntyikö ihmisten onnellisuus?
Funktionalismin ihanteet toteutuivat monella ja
jopa ristiriitaisella tavalla Suomessa, sillä monet
varhaiset kaupunkeihin rakennetut funkistalot
jouduttiin sijoittamaan umpikorttelirakentee-
seen. Avoimia funkiksen ihanteen mukaisia avoi-
mia kortteleita voitiin sijoittaa lähinnä kaupunkien
laitamille, vapaaseen maastoon. Esim. Helsingin
Taka-Töölön 1930-luvun aluekokonaisuus sijoitet-
lisia näkökulmia oli harjoitettu enemmän1920-lu- miselle ja rakentamiselle. Aikaisemmin asema-
tiin suurelta osin vanhaan umpikorttelikaavaan.
vulla. Funktionalismin ankaran yhtenäisestä ark- kaavalla oli jaoteltu maa rakennuskortteleihin,
Vielä 1910-20-luvuilla kaupunkien koko johtanut kitehtonisesta tyylistä huolimatta kaupunkikuvan katuihin, toreihin, yleisiin paikkoihin ja puistoihin.
siihen, että kaupunkeja käsiteltiin kokonaisuuk- yhtenäisyyttä ei enää korostettu kuten 1920-luvun Rakennusoikeuden määrää ei tätä aikaisemmin
sina, mutta 1930-luvulla funktionalismin kiinnos- klassismin kaudella, samoin esteettiset elementit säädelty kaavalla, vaan rakennusjärjestyksillä,
tus kohdistui erillisiin asuntoalueisiin esikuvina olivat suppeammat. Kuuluisin modernismin asuin- jolloin rakentamisen säätelystä puuttui laajempi
Saksan yhtenäisesti suunnitellut asuntoalueet alue Suomessa lienee Alvar Aallon suunnittelema kaavallinen näkemys, joka olisi tähdännyt orgaani-
Siedlungit. Maailmanlaajuinen lama vaikeutti ra- innovatiivinen Sunilan tehtaiden asuntoalue Kar- seen kokonaisuuteen ja yhtenäisyyteen.
kennustoimintaa ja osakeyhtiömuotoinen asun- hulassa sekä Hilding Ekelundin ja Martti Välikan-
Vuoden 1931asemakaavalain nojalla rakennusoi-
torakentaminen yleistyi. Työväen asuntokysymys kaan vuonna1940 Helsinkiin valmistunut Olympia-
keus määritettiin asemakaavalla ja siihen liittyvil-
säilyi ongelmana julkisen vallan rahoittaman yleis- kylä, jossa kerrosluku ja rakennusten välinen tila
lä asemakaavamääräyksillä. Samalla puututtiin
hyödyllisen asuntotuotannon joutuessa vaikeuk- on mitoitettu inhimillisesti.
poistamaan epäkohdat, jotka liittyivät maanomis-
siin.
Asemakaavoitustyö laajeni uuden lainsäädännön tukseen ja asemakaavoitukseen. Kunta sai kaava-
Suomalaiset 1930-luvun asuntoalueet säilyivät mit- turvin 1930-luvulla alueliitoksiin, kuten Tampereel- monopolin, kun asemakaavoitus ulotettiin koske-
takaavaltaan inhimillisinä, vaikka käytännössä ker- la Eelis Kaalamon toimesta. Uusi asemakaavalaki maan myös yksityisten ja valtion omistamia maita.
rostalojen suunnittelua harjoitettiin1930-luvulla annettiin 1931 ja se korvasi 1856 annetun asetuk- Kysymys yksityisen maan liittämisestä kaupunkiin
taloudellisten näkökohtien puristuksessa; sosiaa- sen, joka sisälsi perustuksia kaupunkien järjestä- ja kaupungin oikeudesta kaavoittaa muuta kuin
23
omia maitaan, hallitsi koko 1920-luvun, vaikka
kaupunkien maat olivat riittäviä kasvua ajatellen.
Esikaupunkien tai paremminkin laitakaupunkien
rakentuminen kaavoitetun maan ulkopuolelle
nähtiin kielteisenä ilmiönä ja se johti useimmiten
sosiaalisesti ja arkkitehtonisesti epätyydyttäviin
tuloksiin, mutta ne eivät syntyneet maan puut-
teesta kaupunkialueella, vaan niitä synnytti maan
hinta ja rakentamiseen kohdistuvat vaatimukset
asemakaavoitetuilla alueilla.
Taloudellisen toimivuuden varmistamiseksi kun-
nat myös velvoitettiin laatimaan asemakaavoja
sitä mukaa kun kunnan kehitys vaati. Laki ei kui-
tenkaan pystynyt estämään asutuksen leviämis-
tä ongelmallisille asemakaavan takaisille alueille.
Asemakaavalain 1931 olennaisimpia kysymyksiä
oli kokonaisvaltaisen suunnittelun toteuttamis-
mahdollisuus ja siihen liittyvä oikeusvaikutus sää-
deltäessä kunnan ja yksityisen maanomistajan
velvoitteita kunnallistekniikan kustannusten suh-
teen. Kysymys yksityisen maanomistajan käyttö-
oikeudesta maahansa ja sen rajoituksista, säilyi
ajankohtaisena. Liian tehokasta maankäyttöä
varsinkin asuinrakentamisessa kritisoitiin. Lakia
arvosteltiin maanomistajia ja kiinteistönomistajia
suosivana yhteiskunnan ja veronmaksajien kus-
tannuksella ja joidenkin mielestä maan ansioton
arvonnousu tuli estää.
Uutta vuoden 1931 asemakaavalaissa oli uudisra-
kentamisen sopeuttamisvaatimukset olemassa
olevaan ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä ra-
kennussuojelukysymykset, jotka nousivat esille
kun taloudelliset ja tekniset edellytykset erityisesti
keskustatonttien tehokkaammalle rakentamiselle
olivat olemassa, eikä rakennuslain tarkoittama yh-
tenäisen kaupunkikuvan suojelu tai vanhanaikai-
sen leiman vaaliminen kyennyt pelastamaan ma-
talasti rakennettuja aluekokonaisuuksia.
24
Suomalainen kaupunki koki 1940-luvulla suuren
muutoksen kun sotien jälkeinen jälleenrakenta-
minen alkoi ja rakennustoiminta elpyi. Otto Iivari
Meurman, ensimmäinen asemakaavaopin profes-
sori, toteaa kirjassaan Asemakaavaoppi vuonna
1947: ”Kaupungissa on asutus suunniteltava toisis-
taan erillisiksi osiksi hajakeskitysperiaatetta nou-
dattaen” ja tämä lähiöperiaate edellytti yleensä
kaupunkiyksiköiden rakentamista olemassa ole-
vasta kaupungista etäämmälle metsäisiin maas-
toihin lähelle luontoa ja harvemmin osaksi perin-
teistä ruutukaavarakennetta kuten Tammelassa.
Sotien jälkeisissä oloissa Meurmannin mukaan ”ei
ole varaa mihinkään epärationaaliseen toimintaan
varsinkaan sellaisella alalla kuin yhdyskuntien ra-
kentaminen”.
Perinteisen kaupungin muutosta vauhditti van-
hojen keskustojen nk. tervehdyttämiskysymys
uuteen aikakauteen soveltuvaksi ja mittarina pi-
dettiin spekulaatioita siitä milloin kiinteistö oli
muuttumassa rakentamattoman tontin arvoiseksi
ja vanha rakennus kannattaisi purkaa ja korvata
uudella tuottoisammalla rakennuksella. Kritiikit-
tömässä kasvuoptimismissa ja vanhojen kaupun-
kien uudistushuumassa ajateltiin, että ”terveessä
rakennustoiminnassa joutuvat vanhimmat raken-
nukset aina vuoronsa mukaisesti väistymään”.
Meurman kannatti, jopa ajatusta, että kokonaisia
kaupunginosia saneerattaisiin kerrallaan ja tämä
modernistinen ajatus johti vanhojen keskustojen
melko täydelliseen uudelleen rakentamiseen ja
asutuksen siirtämiseen kaupungin laitamille lähi-
öihin, kuten sitten tapahtuikin Tampereella Amu-
rissa ja Tammelassa, joiden rakennuskannan kat-
sottiin vanhentuneen.
Meurman puhui kaupunkien uudistamisen yhte-
ydessä myös avoimen rakennustavan puolesta,
jolla korvattiin vanhat umpikorttelikaavat 1950-lu-
vulta lähtien. Rakennukset sijoitettiin vapaasti
ruutukaavoihin, mikä vaikutti ratkaisevasti suo-
malaisten kaupunkien ulkoasuun, sillä suunnit-
telijat eivät uudistamisoptimismissaan kyenneet
näkemään asemakaavojen aiheuttamaa rikkonais-
ta kaupunkirakennetta. Tornitalojen sattuman-
varaista kohoamista kaupunkeihin arvosteltiin
luonnollisen mittakaavan ja miljöön tuhoajina ja
lapsiperheiden sijoittaminen keskustan korvan-
neisiin liikekeskuksiin pidettiin mitä haitallisimpa-
na.
Vuonna 1960 järjestettiin kaksi merkittävää ark-
kitehtuurikilpailua, Tampereen Amurin ja Helsin-
gin Puu-Käpylän, vanhan puukaupunkirakenteen
korvaamisesta uudella rakenteella. Tuloksena
Amurissa ja myös Tammelassa oli vanhan , arkki-
tehtonisesti harvinaisen yhtenäisen ja vaikutta-
van kaupunkikuvan täydellinen häviäminen. Puu-
Käpylän kohtalo ilo onnekkaampi, sillä se säilyi
koko vuosikymmenen kestäneen rakennussuoje-
lukamppailun tuloksena. Vasta vuosikymmenten
päästä on alettu arvostamaan kaupungin identi-
teettiä, paikallista omaleimaisuutta ja historian
jatkuvuutta.
Maineikkain suomalaisista metsäkaupungeista oli
Tapiola, josta 1950-luvulla uusien aatteiden levit-
täjä ja suomalainen myöhäinen versio englantilai-
sesta puutarhakaupungista. Sen omaleimaisuus
ja esteettinen rikkaus perustuu paljolti huippuark-
kitehtien suunnittelemille kokeellisille asuntotyy-
peille. Kuitenkaan Tapiolan luonnonmukaisuutta
ja näennäistä suunnittelemattomuutta ei ole pys-
tytty sittemmin toistamaan, vaan myöhäisempien
uusien metsälähiöiden suunnittelu on johtanut
yhä suurempaan säännönmukaisuuteen.
Funktionaalisen kaupunkimallin korvasi 1960-lu-
vulla ns. lähiörakentaminen, joka oli lähtöisin
Yhdysvalloissa 1920-luvulla kehitellystä asuma-
lähiöteoriasta, jonka taustalla oli koulupiirin ja
lähipalvelujen määrittämä perusyksikkö, jota
toistamalla muodostettiin jopa kaupunkikokonai-
suuksia. Liikenteestä tuli merkittävä tekijä kau-
punkirakentamisessa. Kunnallinen joukkoliikenne
oli kehittynyt vain suurimmissa kaupungeissa ja
eikä se muualla ollut juuri liiketaloudellisin perus-
tein kannattavaa. Suunnittelijat uskoivatkin visi-
onsa yksityisautoilun varaan, mitä kuvastaa sekin,
että autopaikkanormit sisällytettiin kaavoihin ja
velvollisuudet autopaikkojen varaamiseen asun-
tojen välittömästä läheisyydestä johti asemakaa-
vallisiin ja nyt nähtäviin ympäristöllisiin ongelmiin.
Varhaisissa lähiöissä ajoneuvoliikenne sekoittui
vaarallisesti jalankulkuliikenteeseen.
Väestö voimakas siirtyminen maalta kaupunkeihin
1960-luvulla loi kunnille paineita edistää asuntora-
kentamista kaavoittamalla sopivia alueita ja har-
joittamalla aktiivista tonttipolitiikkaa sitä varten.
Rakennusliikkeiden ja kunnan välisillä sopimuk-
silla kaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen
siirtyivät rakennusliikkeiden toteutettavaksi ns.
aluerakentamisen periaatteella.
Tammelan alueen uudistamispyrkimysten kanssa
samaan aikaan 1960-luvun alussa liittyi kaksi mer-
kittävää muutosta, jotka heijastuivat asuntoarkki-
tehtuuriin ja kohdistuivat sekä kaupunkisuunnit-
teluun että asuntotuotantoon: aluerakentamisen
läpimurto ja teollisen elementtirakentamisen
yleistyminen kerrostalorakentamisen tuotanto-
tavoissa. Kuuluisimpia suomalaisista 1960-luvun
metsälähiöistä on Helsingin Pihlajanmäki, jossa
elementtitekniikkaa sovellettiin ensimmäistä ker-
taa laajassa mittakaavassa.
Elementtiteknologian vaatimusten mukaiset
pitkät nosturiradat ja nosturikulmat leimasivat
myös asemakaavoja, joissa rakennukset sijoitet-
tiin suoriin riveihin muodostaen suorakulmaisia
kortteleita ja edistyksellisimmissä suunnitelmissa
ja kaavoissa ajoneuvoliikenne ja jalankulku ero-
teltiin toisistaan. Funktionalismin perintönä ra-
kennusten sijoitteluun vaikuttivat ennen kaikkea
ilmansuunnat ja pyrkimys välttää asuntojen suun-
taamista vilkkaasti liikennöidyn kadun suuntaan.
Näitä ajalle tyypillisiä ja yhtenäisiä suunnittelupe-
riaatteita on noudatettu myös Amurissa ja Tam-
melassa.
Arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan kannalta totaali-
nen betonielementtirakentaminen johti ilmaisun
köyhtymiseen, Suunnittelijat uskoivat modernin
perintönä uuden koristeettoman muotokielen
varmistavan elementtirakennusten esteettisen
tason. Raskaat väliseinäelementit jäykistivät asun-
tojen pohjaratkaisuja ja samanlaisia julkisivuele-
menttejä on löydettävissä ympäri Suomea paikal-
listen vaikutteiden ja omaleimaisuuden jäädessä
puuttumaan suunnitelmista. Nopeasti rakennet-
tujen lähiöiden tai lähiömäisten alueiden asuin-
ympäristöjen suunnitteluperiaatteet eivät vas-
tanneet hyvän ympäristön tasoa ja tähän puuttui
1970-luvulla jopa silloinen rakennustoiminnasta
ylimmästä valvonnasta vastaava sisäasiainminis-
teriö.
Nyt voidaan ihmetellä miten vieras myöhäissyn-
tyisen funkisihanteen toteuttaminen oli suoma-
laisten kaupunkien perinteisissä keskustoissa ja
miten huonosti osattiin ennakoida liikenteen ai-
heuttamat haitat sekä kaupunkirakenteelle että
ihmisten hyvinvoinnille ja viihtymiselle kaupun-
geissa.
25
2. TA M M E L A N N Y K Y T I L A N A R V O T TA M I N E N /K E H I T TÄ M I S P E R I A AT T E I TA
2.1 Maiseman solmukohta kaupungin ytimenä

Tampereen ydinkeskustan maisemarakenne on

selkeä. Sen keskeisimpinä elementteinä on kan-
takaupungin halki kulkeva, paikoin jyrkkärintei-
nen pitkittäisharjujakso, johon pohjoisessa yhtyy
Kauppi -Niihaman kallioinen moreeniselänne ja
sen jatkeena oleva Särkänniemen kallioharjan-
ne. Keskustan halkaisee pohjois-eteläsuuntainen
Tammerkoski, joka yhdistää Näsijärven ja Pyhäjär-
ven altaat. Ydinkeskusta sijoittuu maisemalliseen
solmukohtaan: Tammerkosken, harjujakson ja se-
länteiden risteyskohtaan. Sen topografisena tila-
rajana lännessä on Pyynikki -Särkanniemi -selänne
ja idässä Vuohenojan osin heikosti hahmottuvasta
vedenjakajaselänne Kalevan kirkon itäpuolella.
Ydinkeskusta on syntynyt loivasti laskeutuvaan
kattilamaiseen painanteeseen, jonka itäosaan
Tammelan kaupunginosa sijoittuu.

Maisemallisessa solmukohdassa, suurten järvien

välisellä kannaksella, sijaitseva Tampere syntyi
teollisuuden ja kaupan keskukseksi Kustaa III:n
mahtikäskystä vuonna 1779. Harjujakson ja se-
länteiden välisille hiesu- ja savimaille syntyneet
Tammerkosken kartanon pellot, joista merkit-
tävimmät sijaitsivat Hämeenpuiston ja Kalevan
puistotien välisellä alueella, alkoivat vähitellen ra-
kentua. Koska kruunulla oli mahdollisuus hankkia
edullisesti vain Tammerkosken länsirannan alu-
eet, muodostui länsiranta uuden kaupungin sijain-
tipaikaksi Tammerkosken ollessa vuosikymme-
nien ajan kaupungin itärajana. Vasta 1800-luvun
puolivälin tienoilla syntyi asutusta Tammerkosken
itärannalle ja Tammelan eteläosa alkoi todella ra-
kentua vasta vuoden 1886 asemakaavan vahvistu-
misen jälkeen.

26
2.2 Viherverkon ongelmat ja mahdollisuudet
Kantakaupungin viherverkon perusrunko muo-
dostuu maisemarakenteen äärialueista: laakson
pohjista ja selänteistä. Tämä näkyy pääviheralu-
eiden itä-länsisuuntaisuutena. Kantakaupungin
ympäristö- ja maisemaselvityksessä 2008 luoki-
teltiin viherverkon tärkeimmät osakokonaisuudet
sekä viheryhteydet ja yhteystarpeet. Selvityksen
merkittäviksi viherverkon osiksi määriteltiin 56
puistoa ja viheraluetta, joista Tammelan täyden-
nysalueelle sijoittuu ainoastaan kaksi: metsäisel-
le mäelle suunniteltu Osmonpuisto ja vanhalle
vuokrapellolle sijoittuva Emil Aaltosen puisto.
Tammela kuuluu Keskiseen suunnittelualueeseen,
jossa viheraluetta asukasta kohden on vähän, vain
n. 57 m2 valtakunnallisen viheraluetavoitteen ol-
lessa 120 m2/asukas. Varsinaisella suunnittelualu-
eella viheraluetta/asukas on tällä hetkellä 9 m2
ja täydennysrakentamisen jälkeen vain 6 m2. Jos
viherpinta-alaan lasketaan n. 500 m:n etäisyydellä
olevat viheralueet: Kaupin läntinen kärki, Sorsa-
puisto, Liisanpuisto ja Saukonpuisto, luvuksi saa-
daan n. 46 m2 ja täydennysrakentamisen lasken-
nallisen väestömäärän, 8600 asukasta, mukaan
34 m2. Viherverkko on myös epäyhtenäinen ja
pienten lasten sekä vanhusten vaikeasti saavu-
tettavissa. Yhteisöllisesti elävä ja vetovoimainen
täydennysrakentaminen kuitenkin edellyttää
riittävien ja hyvien viherpalvelujen turvaamista
sekä yhtenäisten kevyenliikenteen verkostojen ja
kulkuyhteyksien parantamista ympäröiville viher-
alueille. Näistä ylivoimaisesti tärkein on Kauppi-
Niihaman laajaa ulkoilupuisto.
Viherpalveluiden määrän ja kulkuyhteyksien pa-
rantamiseksi on Tammela- projektissa ehdotettu
viherkannen rakentamista Kaupinojanpuiston ja
Tunturikadun väliselle alueelle. Tämä on ehdotto-
masti merkittävin toimenpide viherverkon saavu-
tettavuuden ja määrän parantamisessa. Kansi luo
myös hyvät mahdollisuuden lisärakentamiselle,
jolloin kannesta saadaan taloudellisesti kannat-
tava. Kannen avulla myös luodaan vuosia kaivatut
hiihtoyhteydet Kauppi-Niihamaan ja lisätään näin
asukkaiden terveyttä ja viihtyisyyttä.
Osmonpuiston liittäminen Itsenäisyydenkatuun
voi tapahtua sekä uuden Ratapuiston kautta että
Kaivokadun jatkeeksi muodostettavan puistoväy-
lästön avulla. Vihermahdollisuuksien parantami-
seksi pihat ratkaistaan kortteleittain tonttijaosta
välittämättä, jolloin luodaan mahdollisuus yhte-
näisten ja toiminnallisesti monipuolisten kortte-
lipihojen syntymiselle. Tätä palvelee myös pysä-
köinnin keskittäminen pääsääntöisesti kansien
alle tai pysäköintilaitoksiin, jolloin pihojen viihtyi-
syys, esteettömyys, turvallisuus ja vihreys parane-
vat. Hulevesiongelmat ratkaistaan hyödyntämällä
ne vihreyden ja viihtyisyyden tarpeisiin. Sopivasti
sijoitetut taskupuistot rakennetaan joko aktiivisik-
si aukioiksi tai pienpuistoiksi. Viherkattoja käyttä-
mällä luodaan tunnelmallisia kattopuutarhoja ja
annetaan mahdollisuus yhä lisääntyvälle kaupun-
kiviljelylle. Kauppi-Niihaman ulkoilupuiston ja Pyy-
nikin luonnonsuojelualueen kytkeminen toisiinsa
Tammelan kautta edellyttänee kannen lisäksi Ra-
tapihankadun ylittävän kevyenliikenteensillan ra-
kentamista.
27
2.3 Kaupunkitila
Tammelan kaupunginosassa tyypillistä on ettei
selkeästi hahmottuvaa katutilaa juuri synny vaan
sitä luonnehtii useimmiten varsin satunnaisten ja
kooltaan vaihtelevien sekä hajanaisten ”aukioi-
den” tilasarja. Tämä ei tue Tammelan kaupunki-
tilallista katuhistoriaa, joka muodostui umpikort-
teleiden rajaamista, varsin kapeista palokujista.
Katutilojen jäsentymättömyys heikentää Tamme-
lan tilallista voimaa ja samalla sen asemaa itäisen
kaupunkialueen keskuksena. Täydennysrakenta-
minen Tammelassa on kaupunkikuvallisesti näin
ollen erittäin perusteltua.
Tammelan länsiosa on ilmiasussa, johon se 1970-lu-
vun suuren muutoksen jälkeen vakiintui. Pihoille ei
juurikaan ole tehty täydennysrakennuksia (esim.
varastoja tai oleskelukatoksia) ja niitä hallitsevat
lukuista pysäköintialueet. Asemakaavan tontti-
rasitteena oleva, talojen lomitse johdettu käve-
lyreitistö, on toteutunut monotonisesti ja kaipaa
uudistamista sekä selkeitä rajauksia yksityisen ja
julkisen tilan välille. VR:n rakennusten keskitty-
mä Vellamonkadun ja Peltokadun risteyksessä
on mittakaavallisesti muuttuneessa ympäristössä
hieman irrallinen. PMK:n tontin vapaa pihatila on
aivan liian pieni ja vihertilaa kaivataan rakennuk-
sen länsipuolelle, jolloin se toimisi suunnitelmassa
ehdotetun Ratapuiston pohjoisosan päätteenä.
28
Tammelantorin länsipuoli on tilallisesti jäsentymä-
töntä ja kaipaa saneerausta. Torin länsireuna on
korjattavissa lisärakentamisella, itäreunassa sen
sijaan ei ole tarvetta täydennysrakentamiseen
vaan se nykyisellään muodostaa hyvän tilakoko-
naisuuden. Tammelan itäosa koostuu sekä 70-lu-
vun että 80-luvun rakennuksista. Sieltä löytyy
myös joitakin aivan uusia rakennuksia Rakennus-
ten ajallinen kirjo heijastuu kaupunkikuvassa tilal-
lisena hajanaisuutena. Pohjoisosassa Mäkipään-
kadun tilallisen hajanaisuuden ryhdistämiseksi
tarvitaan sekä lisärakentamista että aukioita/
taskupuistoja. Pohjolankadun eteläreunan tilal-
lisen epämääräisyys saadaan lisärakentamisella
korjatuksi selkeästi hahmottuvaksi, miellyttäväksi
katutilaksi. Osmonpuiston pohjoispuoli kokonai-
suudessaan kaipaa tilallista uudistamista.
Kuva vanhasta katutilasta ja tilakaavio Tammelas-
ta
29
 3. TA M M E L A N N Y K Y T I L A
Keskustan osayleiskaava vuodelta 1995

Tampereen keskustan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1995 on kaupungin strateginen suunnitelma ja kehittämisen poliittinen paperi,
jossa osoitetaan alueiden käyttämisen ja kehittämisen pääpiirteet. Keskustan osayleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavo-
ja. Osayleiskaavalle ei ole osoitettu kehittämisen tavoitevuotta, mutta suunnittelussa on huomioitu kaupunkikehitys vuoteen 2010, joten keskustan
osayleiskaava on ohjasuvaikutukseltaan vanhentunut. Osayleiskaava on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta sitä ei ole alistettu ympäristöministe-
riön vahvistettavaksi eli se on siten oikeusvaikutukseton ja toiminut lähinnä kaupungin kehittämispoliittisena ja strategisena suunnitelmana, joka on
otettava huomioon valtuuston yleisspiirteisenä maankäytön tavoitteena ja päätöksenä, mutta ei voi aiheuttaa kunnalle lunastus- tai korvausvelvolli-
suutta.

Tampereen ydinkeskustaan on kohdistunut erilaisia kehittämis-impulsseja ja erityisesti sen ranta-alueita on muutettu asuinalueiksi kuten muissakin
kasvukeskuksissa vallitsevan ranta-asumisen muoti-ilmiön mukaisesti. Keskustan painopiste on siirtynyt vähitellen itään päin. Ilman strategista kes-
kustan osayleiskaavaa itseohjautuvan kehityksen suuntaa on enää vaikea hallita ja viimeistään nyt tulisi käydä arvokesksustelua rakennetujan ja
rakentamattomiksi luokiteltavien alueiden arvottamisesta, jotta Tampereen keskusta säilyttäisi jatkossakin houkuttelevuutensa.

30
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on haet-



9DDVDDQ

 tu ratkaisua seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiselle vas-





 -\YlVN\OllQ

 taanottamaan ennusteen mukaiset 90 000 uutta asukasta
<O|MlUYL vuoteen 2030 mennessä. Lisääntyvän asukasmäärän kasvu

 2ULYHVL

 tasattaisiin Tampereen kaupungin ja kehyskuntien kesken.


2ULYHGHOOH 7DPSHUHHOOH



 -\YlVN\OllQ jTampereen kaupungin olisi kyettävä vastaanottamaan 45 000

 


 uutta asukasta, mikä merkitsisi noin 38 500 uuttaa asuntoa

sekä lisäksi olisi varauduttava väljyyskasvuun. Nykyisen kan-


 takaupungin yhdyskuntarakenteen sisältä tulisi löytää koti 30

 000 uudelle asukkaalle.




3RULLQ

 
 7DPSHUH


Tampereen kaupunkiseudun kunnat allekirjoittivat 2.3.2011

  
 

1RNLD




ministeriöiden edustajien kanssa MAL-aiesopimuksen, jon-

 
 ka tavoitteena on parantaa yhdyskuntarakenteen ohjausta

 


 

3LUNNDOD maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen edis-

 
 .DQJDVDOD

 
 tämiseksi. Täydennysrakentamisen potentiaalin tutkiminen

 


 keskustaksi kehitettävän Tammelan kaupunginosan sisältä,

 


 
 
 tukee Tampereen seudulle asetettuja MAL-aiesopimuksen ta-


9DPPDODDQ
9DPPDODDQ  voitteita: varautua väestön kasvuun yhdyskuntarakennetta

 



/DKWHHQ


5DXPDOOH
5DXPDOOH
7XUNXXQ
7XUNXXQ  tiivistämällä ja keskustoja kehittämällä, mihin liittyvät asunto-


DĞƌŬŝŶŶćƚ tuotannon monipuolistaminen ja elinkeinoelämän edellytys-

 <ćǀĞůLJŬĞƐŬƵƐƚĂͬŬćǀĞůLJŬĞƐŬƵƐƚĂŬƐŝŬĞŚŝƚĞƚƚćǀćĂůƵĞ͘
7DPSHUH3LUNNDODQ
7DPSHUH3LUNNDODQ
OHQWRDVHPD
OHQWRDVHPD 
 DĞƌŬŝŶŶćůůćŽŶŽƐŽŝƚĞƚƚƵŶLJŬLJŝƐĞƚũĂƵƵĚĞƚŬĞƐŬƵƐƚĂͲĂůƵĞĞƚ͕ũŽŝůůĞ ten kehittäminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen.
ƐŝũŽŝƚĞƚĂĂŶŵŽŶŝƉƵŽůŝƐĞƐƚŝŬĞƐŬƵƐƚĂŚĂŬƵŝƐŝĂũƵůŬŝƐŝĂũĂŬĂƵƉĂůůŝƐŝĂ
ƉĂůǀĞůƵũĂ͕ƚLJƂƉĂŝŬŬŽũĂƐĞŬćĂƐƵŵŝƐƚĂũĂũŽŝůůĂŬĞŚŝƚĞƚććŶŬĞǀLJĞŶ
ůŝŝŬĞŶƚĞĞŶŬćLJƚƚƂĞĚĞůůLJƚLJŬƐŝć͘
Tammelan kaupunginosa sijoittuu rakennesuunnitelman
hƵƐŝƚĂŝŵĞƌŬŝƚƚćǀćƐƚŝŬĞŚŝƚĞƚƚćǀćƚLJƂƉĂŝŬŬĂͲĂůƵĞ
keskiöön, jossa alue on merkitty kävelykeskustaksi tai sii-
hƵƐŝͬŵĞƌŬŝƚƚćǀćƐƚŝƚćLJĚĞŶŶĞƚƚćǀćĂƐƵŝŶĂůƵĞ

 hen tarkoitukseen kehitettäväksi alueeksi, jolle sijoitetaan

 ůƵĞĞŶŶƵŵĞƌŽ;ŬƵǀĂƵƐƐĞůŽƐƚƵŬƐĞƐƐĂͿ

NP
<ĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵŶǀŝƌŬŝƐƚLJŬƐĞŶ͕ĞŬŽůŽŐŝĂŶũĂͬƚĂŝŵĂŝƐĞŵĂƌĂŬĞŶƚĞĞŶ monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palve-
ŬĂŶŶĂůƚĂŵĞƌŬŝƚƚćǀćŬĞŚŝƚĞƚƚćǀćǀŝŚĞƌǀLJƂŚLJŬĞ͘

 <ĞŚŝƚĞƚƚćǀćǀŝŚĞƌLJŚƚĞLJƐ͘ luja, työpaikkoja sekä asumista ja jolla kehitetään kevyen
>ćŚŝũƵŶĂůŝŝŬĞŶƚĞĞŶŬćǀĞůLJǀLJƂŚLJŬĞ;ĞƚćŝƐLJLJƐĂƐĞŵĂƐƚĂĂůůĞϭŬŵͿ
liikenteen käyttöedellytyksiä. Tammelasta on osoitettavissa
:ŽƵŬŬŽůŝŝŬĞŶƚĞĞŶůĂĂƚƵŬćLJƚćǀć

9HVLODKWL >ćŚŝũƵŶĂǀĞƌŬŬŽũĂĂƐĞŵĂͬƐĞŝƐĂŬĞ
uudisrakentamista noin 230 000 k-m2 ja asumista lähes 4000
 9DONHDNRVNHOOH
9DONHDNRVNHOOH
ZĂŝƚŝŽƚŝĞǀĞƌŬŬŽ uudelle asukkaalle, jos samalla alueen liittymistä ympäristöön
  DĂĂŶŬćLJƚƂŶŬĞŚŝƚƚćŵŝƐĞŶŬĂŶŶĂůƚĂƚćƌŬĞćďƵƐƐŝůŝŝŬĞŶƚĞĞŶůĂĂƚƵŬćLJƚćǀć
<ĞŚćŶƐƵƵŶƚĂŝŶĞŶũŽƵŬŬŽůŝŝŬĞŶŶĞLJŚƚĞLJƐ parannetaan ja viheralueiden saavutettavuutta merkittävästi


/HPSllOllQ
sƵŽĚĞŶϮϬϯϬũćůŬĞĞŶŵĂŚĚŽůůŝƐĞƐƚŝƚŽƚĞƵƚƵǀĂƚŵĞƌŬŝƚƚćǀćƚŚĂŶŬŬĞĞƚ tuetaan. Rakennesuunnitelman asukastavoitteista on osoitet-
hƵƐŝŬĂƵƉƵŶŐŝŶŽƐĂ͘

 <ĞŚćϮ<ĂŶŐĂƐĂůĂͲ^ććŬƐũćƌǀŝͲůĞŶƚŽĂƐĞŵĂ;ŵů͘ǀĂŝŚƚŽĞŚƚŽŝƐĞƚƚŝĞůŝŶũĂƵŬƐĞƚͿ͕ tu täysin uusille asuinalueille 57000 asukasta ja kantakau-
/HPSllOl ǀĂůƚĂƚŝĞŶϯŽŝŬĂŝƐƵ>ĞŵƉććůćͲWŝƌŬŬĂůĂ;ŶƐ͘WƵƐŬŝĂŝƐƚĞŶŽŝŬĂŝƐƵͿũĂ


$NDDVHHQ
$NDDVHHQ ƵƵƐŝůŝŶũĂƵƐzůƂũćƌǀŝͲ,ćŵĞĞŶŬLJƌƂ punkia täydentäville alueille 33 000 uutta asukasta, josta
  +lPHHQOLQQDDQ
+lPHHQOLQQDDQ ZĂŝĚĞLJŚƚĞLJƐůĞŶƚŽĂƐĞŵĂůůĞ
+HOVLQNLLQ
+HOVLQNLLQ
  dĂŵƉĞƌĞĞŶůćŶƚŝŶĞŶŽŝŬŽƌĂƚĂ
;ƐŝũĂŝŶƚŝĞƉćƚĂƌŬŬĂͿ

31
 varsinaisen ydinkeskustan osalle on merkitty lisäyksenä 10 000 asukasta. Nykyisen
keskustan osayleiskaava-alueen Tammerkosken itäisen puolen täydentäminen
saattaisi tuottaa lähes 11 000 uutta asukasta, jos lasketaan valmistumassa olevan
Ratinan ja kaaavoitetun Ranta-Tampellan lisäksi nykyiset urbaanit kesannot ja
kaupungin epäpaikat ja käännetään ne suunnittelun avulla elinvoimaisiksi ja jopa
vetovoimaisiksi. Näiden paikkojen valjastaminen vetovoimaiksi keskusta-alueiksi ja
asumisympäristöiksi vaatii enemmän ponnisteluja kuin uudisrakentamisen sijoit-
taminen rakentamisesta vapaille metsä- tai puistoalueille, mutta niiden sijainti
keskellä kaupunkia helpottaa toteutettavuutta ja nopeuttaa niiden rakentumista.
Kaupunkien investointikustannukset jäävät murto-osaan verrattuna täysin uusiin
alueisiin.

Se ei riitä, että suunnitellaan ranta-alueilta vapautuville alueille kaupunginosia tai

korttelistoja, vähintään yhtä tarkeää on onnistua tiivistämään koko kaupungin ja
keskustan rakennetta niin, että samalla luodaan edellytykset kaupunkiseudun te-
hokkaalle joukkoliikenteelle. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei tarkoita kuiten-
kaan sitä että tinkisimme asuinympäristön laadusta tai hyvästä ja ehyestä viher-
verkosta.

32
33
 VIHERVERKON JATKUVUUS

viherverkko ja asemakaavoitut viheralueet

34
TAMMELASTA KESTÄVÄN TÄYDENNYS‐
RAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI
Tammela on varsin mielenkiintoinen ja perinteikäs
yli satavuotias kaupunginosa ydinkeskustan kyl-
jessä ja rautatieaseman tuntumassa. Alueen
koossa pitävä voima on ruutukaavaan perustuva
vanha asemakaava ja perinteinen Tammelantori
puistoineen. Vanhan urbaanin työlaispuukaupun-
ginosan korvannut lähiötyyppinen rakenne avoi-
mine, laajoine pysäköintialueineen on alueelle lei-
maa antava, vaikka rakennuksia on kaikilta viime
vuosisadan vuosikymmeniltä. Tammelassa asuu
huomattavan paljon vanhuksia ja vähän lapsiper-
heitä.
Tammelaan on tehty yleissuunnitelmavisio kau-
punginosan täydennysrakentamisesta ja kehittä-
misestä. Suunnitelmassa on visioitu täydennysra-
kentamisen mahdollisuuksia korttelialueilla, joissa
uudisrakentaminen voisi parantaa kaupunkiym-
päristöä. Demostraatiosuunnitelma osoittaa, että
Tammelasta on osoitettavissa rakenteen sisältä
nykyisestä lähes 48% enemmän täydennysraken-
tamiseen soveltuvia paikkoja, joilla olemassa
olevaa kaupunkirakenteen viihtyisyyttä voidaan
parantaa ja kaupunkirakennetta täydentää tuhoa-
matta alueen kaupunkirakenteellisia arvoja. Käy-
tössä olevia tori- ja viheralueita ei ole osoitettu
täydentävälle rakentamiselle. Esimerkiksi Pinnin-
kadun varren uusi matalien asuin- ja liikeraken-
nusten rajaus kauppiastalotyyppisellä rakenteella
voisi lisätä kaivattua kaupunkimaisuutta ja elinvoi-
maisuutta pieniä liiketiloja lisäten sekä monipuo-
listamalla asuntotyyppitarjontaa kaupunkipienta-
lojen suuntaan.
Tiivistämisellä haetaan myös vastauksia energia-
tehokkuuteen ja kaupunkiasumisen uusiin, sosiaa-
lisesti kestäviin haasteisiin sekä mahdollisuuksia
vanhenevan rakennuskannan peruskorjauksiin.
Tammelan täydennysrakentaminen voitaisiin to-
teuttaa pilottimaisesti demonstraatioprojektina,
jonka tähtäimenä on uudet yhteistyö- ja toiminta-
mallit osallistoimintaan, alueratkaisuun ja kump-
panuuskaavoitukseen. Tavoitteena on asukasra-
kenteen ja asuntotuotannon monipuolistaminen
sekä asuntotyyppien kehittäminen asuntoarkki-
tehtuurin tason kohottamiseksi. Myös kustan-
nustason pitäminen maltillisena on tärkeää, jotta
mahdollisimman monilla olisi resursseja asuntojen
hankintaan läheltä palveluja ja työpaikkoja.
Täydennysrakentamistehtävässä on keskitytty
urbaanin tilan palauttamiseen kaupunkiraken-
nustaiteellisen kokonaisuuden aikaan saamiseksi
ja kaupunginosan liittämiseksi luontevaksi osak-
si keskustaa. Parhaimmillaan Tammelasta voisi
kehittyä uusi urbaani kaupunkirakentamisen esi-
merkki –ekologinen kaupunginosa ja innovaatio-
alusta, jossa kokeiltaisiin erilaisia tapoja ja malleja
peruskorjata ja täydentää. Haasteena on saattaa
kaupunginosan vanhat ja mahdolliset uudet ra-
kennukset energiatehokkuudeltaan lähestymään
toisiaan. Nykyisten samankaltaisten lähiömäisten
korttelien sijaan jokaiseen kortteliin voisi suunni-
tella omanlaisensa tunnelman ja tarinan.
35
36
37
38
39
 YLEISSUUNNITELMA

40
41
42
EDULLISUUSVERTAILU

Kuva 2. Tammelan minimi- ja maksimiskenaarion vertailut Ranta-Tampellan ja Vuoreksen

asuinalueiden investointikustannuksiin. Kyseessä ovat alueiden kehityksestä kaupungille
koituvat kustannukset ja ne on kuvassa esitetty alueelle muuttavaa asukasta kohti.

43
44
45
5 EKOTEHOKKUUS TAMMELASSA lämmöntuotannon (kaukolämmön markkina-
osuus lähellä 100%), ja joukkoliikenteen ja kevyen
teeseen (rata ja Itsenäisyydenkatu eristävät Tam-
melan alueen muusta keskustasta)
liikenteen suhteen (aseman välittömässä lähei-
Tammelan alue on ekotehokkaan asumisen kan- kaupunkirakenteen reunavyöhykkeillä /junnila/. Rakennuskanta on monimuotoista. Tammelassa
syydessä, Itsenäisyydenkadun joukkoliikenteen
nalta parhaita ellei paras alue Tampereella. Verrat- on suuri keskittymä 1970- ja 80-luvun element-
Tarkasteltaessa asuinalueen kokonaisvaltaista laatukäytävä, osa keskustan jalankulkuvyöhyket-
tuna muuhun kaupunkirakenteeseen Tampereella tirakentamista. Tämän rakennuskannan hyvinä
ekologista suorituskykyä Tampereen kaavoituk- tä). Parannettavaa on erityisesti olemassa olevan
on Tammela sijaintinsa ja rakenteensa puolesta ominaisuuksina voidaan pitää mahdollisuutta
sen ekotehokkuustyökalulla (Teko) /Teko/ voi- rakennuskannan energiatehokkuudessa sekä au-
erittäin houkutteleva lisä- ja täydennysrakentami- kohtuullisen kustannustehokkaaseen energiate-
daan todeta Tammelan alueen sijoittuvan kaikissa toilun suhteellisessa asemassa verrattuna joukko-
sen alue, jolla voidaan kustannustehokkaasti lisätä hokkaaseen peruskorjaamiseen. Yleisesti Tamme-
tarkastelukategorioissa aivan suorituskyvyn ylä- liikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Erinomai-
ekotehokkuutta. Kaupunkirakenteen leviämisen lan olevassa rakennuskannassa ei ole suoritettu
päähän. sesta ekotehokkuudesta huolimatta Tammelan
estäminen on pitkällä aikavälillä yksi tehokkaim- mainittavia energiansäästötoimenpiteitä. Tam-
alueen ekotehokkuutta voidaan kohottaa ole-
mista keinoista lisätä energia- ja ekotehokkuutta Työkalulla voidaan arvioida asuinalueen ekote- melan alueella kaukolämmön markkinaosuus on
massa olevan rakennuskannan energiatehok-
Tampereen seudulla. Kaupunkirakenteen leviämi- hokkuutta 21 indikaattorin avulla. Vaikuttavim- lähellä 100%.
kuutta parantamalla, suunnitelmallisella kävely- ja
nen ja kontrolloimaton kasvu vaikuttaa erityisesti miksi asiakohdiksi on arvioitu aluetehokkuus, ra- pyöräily-ympäristön parantamisella, Tammelan Tammelan palvelut ovat erinomaiset. Alueen lähi-
liikkumisen aiheuttamiin hiilipäästöihin, kun vä- kennusten energiatehokkuus, lämmöntuotanto, alueen paremmalla kytkemisellä muuhun kaupun- palvelut kattavat lähes kaiken päivittäisen palve-
limatkat kasvavat ja julkisen liikenteen yhteydet joukkoliikenne, kevyt liikenne ja auton käyttö. Jo kirakenteeseen, sekä autoilun ja autojen aseman lun tarpeen. Erikoispalvelut sekä julkisen palvelut
heikkenevät. Kaukolämmön suuri markkinaosuus nykyinen Tammelan alue pärjää arvioinnissa erin- uudelleen arvioimisella alueella. löytyvät alueelta tai alueen välittömästä läheisyy-
sekä kerrostaloasumisen keskimääräistä pienem- omaisesti ainakin aluetehokkuuden (tonttitehok- destä
mät asukaskohtaiset neliömäärät mahdollistavat kuus 1.4 tai suurempi ja tiivis ruutukaava-alue), Tammelan alueen
ekotehokkaamman asumisen keskustassa kuin
ominaisuudet Ekotehokkaan
uudistamisen konsepti
Alueen ekojälki kokonaisuudessaan
1 Mitä pienempi sininen alue sitä ekotehokkaampi Tammela sijaitsee ydinkeskustan välittömänä
jatkeena rautatienaseman itäpuolella. Tammela
21 150
140
2 (teoreettinen vaihteluväli on koko värillinen vyöhyke) Rakentaminen
20 3 sijaitsee kävelyetäisyyden päässä kaikista Tam-
130
120
pereen keskusta-alueen keskeisistä toiminnoista
19 4 max (suurin ekojälki)
110 (Hämeenkatu, Rautatieasema, Linja-autoasema, Tammelaan on kehitetty energiatehokkaan uu-
100 Yliopisto, Keskustori). distamisen konsepti jolla pyritään kohottamaan
18 90 5
80 olemassa olevan rakennuskannan energiatehok-
Kohdealue Tammelan alueen liikenneyhteydet muuhun Tam-
70 kuutta mahdollisimman korkeaksi. Energiatehok-
60
pereen alueen kaupunkirakenteeseen sekä kau-
17 6 kuutta pyritään kohottamaan käyttämällä olemas-
50 koliikenteen yhteydet ovat erinomaiset. Iso osa
normaali-taso sa olevia tunnettuja teknologioita joita voidaan
Tampereen lähiliikenteestä kulkee Itsenäisyy-
16 7 ottaa käyttöön laajassa mittakaavassa. Tamme-
denkadun kautta, ja Tampereen rautatieasema
lassa osa rakennuskannasta on teknisiltä ratkai-
min (pienin ekojälki) sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä. Tam-
suiltaan hyvin samanlaista, joten kehittämällä ko-
15 8 melasta on mahdollisuus matkustaa Helsingin kes-
pioitava energiaremontoinnin konsepti voidaan
kustaan kotiovelta alle kahdessa tunnissa. Kevyen
14 9 sekä hankkeiden suunnittelussa että toteutukses-
liikenteen kannalta Tammelan sisäiset reitit ovat
sa säästää. Vanhan rakennuksen peruskorjaus on
13 10 kohtuulliset. Huomioitavaa on kuitenkin puutteel-
12 11 erinomainen mahdollisuus lisätä myös rakennuk-
lisen kytkeytyminen ympäröivään kaupunkiraken-
Kuva 1. Teko-työkalun ekotehokkuuden arviointikehikko sen energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.
46
Tämä realisoituu asukkaille ja taloyhtiöille edulli-
sempana asumisena pitemmällä aikavälillä, samal-
la kun Tampereen kaupunki toteuttaa energia- ja
ilmastositoumuksiaan.
Energiatehokkaan uudistamisen konsepti perus-
tuu yksinkertaisesti peruskorjauksen ja lisäraken-
tamisen konseptointiin yhteen pakettiin niin, että
energiatehokas peruskorjaus suoritetaan saman-
aikaisesti lisärakentamisesta saadun hyödyn rea-
lisoitumiseen. Tämä mahdollistaa taloyhtiössä
peruskorjauksen rahoittamisen ilman ylimääräisiä
rahoituskustannuksia tai veroseuraamuksia. Ener-
giatehokkaan uudistamisen konseptilla on tarkoi-
tus päästä jopa 40-50% säästöön tonttikohtaises-
sa ominaiskulutuksessa.
Kuva 2. Ekotehokkaan uudistamisen konsepti
Energiatehokkaan uudistamisen konseptia läh-
detään Tammelassa testaamaan yhdessä VTT:n
mikäli Euroopan Unionin tutkimuksen seitsemän-
nen puiteohjelman Smart Cities hankehakemus
hyväksytään. Tutkimushankkeen kautta on kau-
pungin mahdollista suoraan tukea taloyhtiöiden
energiaremontointia ja täydennysrakentamista.
Kun tämä yhdistetään maapolitiikan linjauksiin
(suunnittelujaosto 7.11.2011), jotka mahdollistavat
maankäyttökorvauksen tarkistamisen energiate-
hokkaissa täydennysrakentamisen hankkeissa,
on Tampereen kaupungilla erinomaiset mahdolli-
suudet tukea Tammelan alueen energiatehokasta
uudistumista.
Alueelliset toimenpiteet
Aluekehittämisen osalta Tammelassa voidaan
ekotehokkuutta parantaa monin tavoin. Tamme-
lan alueen jätehuolto on nykyisellään järjestetty
perinteisin keinoin ja jätteiden kuljetus hoidetaan
jäteautoilla. Jätehuollon ekotehokkuutta voidaan
kehittää siirtymällä jätteiden putkikeräykseen.
Jätteiden putkikeräysjärjestelmät ovat investoin-
neiltaan raskaita ja alueellisia. Itäisen keskustan
alueella koonta-asema voitaisiin sijoittaa Tamme-
lan torin alle tai Tullin torille. Samalla voidaan uu-
distaa Tammelan torin nykyinen jätteiden keräys-
piste.
Energiaverkkojen suhteen Tammelan alueen läpi
tai sivuitse linjattu kaukokylmäverkosta mahdol-
listavat energiatehokkaan jäähdytyksen saamisen
Tammelan alueelle. Tämä mahdollistaa mm. lii-
ke- ja toimitilojen jäähdyttämisen sekä uuden lii-
ketoiminnan sijoittumisen alueelle. Nykyisen kau-
kolämpö- ja sähköverkkojen toimintaa voidaan
tulevaisuudessa kehittää mikäli rakennusten pe-
ruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä
ryhdytään alusta asti suunnittelemaan ja toteut-
tamaan älykkäitä energiaratkaisuita.
Uusiutuvan energian suhteen Tammelan alueen
potentiaali on esimerkiksi kattopintojen suhteen
suuri. Keskusta-alueella on integroidulla uusiutu-
valla tuotannolla on kuitenkin vielä tällä hetkellä
hankalaa ja kallista tuottaa merkittää määrää pai-
kallista uusiutuvaa energiaa. Kaukolämmön suuri
osuus kuitenkin varmistaa sen, että Tammelan
alueen uusiutuvan energian määrä kasvaa kauko-
lämmön uusiutuvan polttoaineen määrän lisään-
tymisen myötä.
Pysäköintipaikkojen suuri määrä on Tammelan alu-
eella suuri mahdollisuus sekä ekotehokkaaseen
että taloudelliseen elämään. Sijaintinsa puolesta
Tammelan alue on erityisen hyvin autottomaan
elämään soveltuva. Luopumalla autopaikoista voi-
daan täydennysrakentamiselle luovuttaa merkit-
tävä määrä tilaa Tammelassa. Uuden Tammelan
autopaikkanormit ja autopaikkojen määrät voivat
olla huomattavasti alhaisemmat kuin nykyisellä.
Samalla on tärkeää tukea muiden liikenneyhteyk-
sien saavutettavuutta ja laatua. Erityisen tärkeää
Tammelan alueen toimivuuden kannalta on var-
mistaa yhteydet muuhun kaupunkirakenteeseen.
Rongankadun alitus parantaa Tammelan yhteyk-
siä jo huomattavasti. Itsenäisyydenkadun alitus
ja Kaupin viherkansi mahdollistavat kulun etelä-
pohjoinen akselilla ja täydentävät Tammelan alu-
een mainiota kevyen liikenteen potentiaalia. Ra-
tikan linjaus Itsenäisyydenkadulle olisi Tammelan
kannalta ekologinen lottopotti. Muutoin alueen
sijainti on joukkoliikenteen käytön kannalta erin-
omainen Osmonmäki poislukien. Parantamalla
alueen sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä voidaan
joukkoliikenteen kulkutapaosuutta vielä paran-
taa.
Tammelan ja lähialueen mainiota palvelutarjontaa
voidaan parantaa tuomalla ”kauppakeskus” eli
Tammelan kauppahalli keskelle aluetta. Tukemal-
la erinomaisia lähipalveluita voidaan Tammelan
vetovoimaa ja elinvoimaa parantaa niin, että en-
tistä harvemman Tammelaisen on tarvetta etsiä
palveluita alueen ulkopuolelta. Tammelan tori ja
Tammelan uusi kauppakeskus olisivat myös yksi
Tampereen keskusta-alueen vetovoimaisimmista
vierailukohteista. Tämä mahdollistaa ekotehok-
kaan liikkumisen ratikalla tai muulla laadukkaalla
joukkoliikennevälineellä myös kaupungin reuna-
alueilta. Torin ja kauppakeskuksen kehittäminen
tukevat sekä vetovoimaisen keskustan kehittä-
mistä että joukkoliikenteen käyttäjämäärien lisää-
mistä Tampereen seudulla.
47
ASUKASYHTEISTYÖ

48
49
50

Ratapihankatu + "Ratapuisto"
Tammelan palvelujen ja vetovoiman kehittäminen 2012_05_04.mmap - 4.5.2012 -
Tammelan visioryhmän ws 201.1.2012
Kauppahallin merkitys on valtava
Kauppahalli torin yhteyteen
Erilaisia palveluita kauppahallin yhteyteen
Ratapihankadun alueen merkitys kasvaa, samoin Kauppahalli on myös asukkaiden
liikennevirrat, kevytliikenne vierestä Peltokatua pitkin, toivelistalla, profiili esim.
samoin tulee Rongankadun alikulku muuttamaan
liikennettä keskustan suuntaan
Tammelan tori lähiruokavalikoimasta tms.
Tammelantorin aukioloajat
Yhteys Tullin alueelle erittäin tärkeä Yhteydet, liikenne joustavammaksi, iltatori
kesäaikana
Kaikki rakentaminen oltava hyvää arkkitehtuuria
Huoliteltu ympäristö on viesti, tämä Lapsiperheiden tarpeisiin vastaaminen ja tarjontaa Tammelaan
Arkkitehtuuri ja laatu
koskee myös torialuetta Lisää palveluja lähemmäs Tammelassa
Monitoimitila senioripalveluille, myös muille: take away kotiruokaa jne.
Tammelanpuistokadusta Sivukirjasto tai ainakin lehtilukusali Tammelaan, kaupunki voisi myös
vetovoimainen bulevardi Tammelan
Palvelut kustantaa sanoma- ja aikakauslehtiä johonkin kahvilaan
palvelujen ja
Senioripuisto kuntoiluvälineineen Tukeuduttava olemassa Taloyhtiöiden lisäpalvelut asukkailleen, yhtiöt voisivat kehittää enemmän
esim. Osmonpuiston itäpuolelle vetovoiman
olevaan ympäristöön, Uusia verstasasuntoja -
kehittäminen
Pallokentän kehittämistä pitäisi miettiä vahvistetaan identiteettiä -> yrittäjäasuntoja, myös 2 kerroksisia
Katutasoon verstasasuntoja
Kompensoivat viheralueet, syntyy omaleimaisia
taskupuistot jne. osa-alueita
Valaistuksen vaikutus
Maanalainen toriparkki Turvallinen ilmapiiri asukkaille ja toimijoille
tarpeellinen, sesonkiluonne ja Turvallisuus Turvallisuus eri ikäisille asukkaille: umpikorttelit - turvallinen
vuoropysäköinti piha/lapsiperheet
Torin alle parkkihalli > vuoropysäköinti: maanalainen ap
20000€/paikka torin alle, 40000€/paikka korttelin alle VR:n veturimiesten asunnoista saisi pieniä
Pysäköinti
Asukaspysäköinti on nyt riittävä taitelija-/tutkijatyöhuoneita, ei asuinkäyttöön
Klo 9 - 14 parkkipaikat ovat maksullisia Morkusta asukastalo, monipuolinen käyttö, nuoriso
Vanhat rakennukset kaipaa myös tiloja
Morkun lämpiöstä kahvila (sinne se lukusali?)
51
 Tammelan visiotyöryhmän ws 20.1.2012

Autopaikkaongelma on ratkaistava
Kysely: ketkä voisivat selvitä ilman autoa.
Kaupunki ei voi sanella Uudisrakennuksiin voitaisiin toteuttaa autopaikkoja hyvin vähän
taloyhtiöille, mitä tehdään. Taloyhtiöissä eletään esim. normi suuruusluokkaa 1:300 kem2.
nykyhetkessä ja lähtökohtana
on perustarpeiden täyttäminen. Pysäköinnin irrottaminen kaavoituksesta
eli tehdään pysäköinnistä bisnes
Pysäköintiratkaisun toteuttamiseen voitaisiin varautua ennalta
Verorasitus on selvitettävä eri tapauksissa ja pyrittävä esim. korvamerkitsemällä/rahastoimalla maankäyttömaksuista
löytämään keinot taloudellisen hyödyn maksimointiin saatavia tuloja tähän käyttöön.
taloyhtiön kannalta. Kuumat kysymykset: tontin
myynnin veroseuraukset ja Autopaikat osoitetaan muualle kuin taloyhtiön tontille / uusien
rahallinen kompensointi Pysäköinnin autopaikkojen toteuttaminen siirretään tulevaisuuteen. Kuitenkin
ratkaisuvaihtoehdot pidettävä alusta asti mielessä, että toteuttaminen jossain
vaiheessa edessä
Seuraavaksi voidaan kysyä, halutaanko taloyhtiössä
esim. vastaavia hyötyjä. Tammelan Kaupunki voisi sitoutua toteuttamaan keskitetyn
asuintalojen pysäköintiratkaisun, kun etukäteen määritelty osuus
Onnistuneita pilottikohteita, pienimuotoisia täydennysrakentamisesta toteutuu.
parannuksia olemassa oleviin kiinteistöihin. korjaustarpeet,
rahoitus ja Vuorottaispysäköinti: esim. Finnpark on
Laajentaminen, pienet parannukset esille, pilottien kautta toteuttanut Tampellassa toimivan ratkaisun.
eteenpäin, arvioinnit, … Taloyhtiöiden lähestyminen kannustimet
esittämällä ensin hyviä Tammela on oiva paikka miettiä, että voitaisiinko selvitä ilman
Joka kortteliin 1 taiteilija avuksi, esimerkkejä toteutuneista autoa, koska julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät.
täsmäiskuhankkeita kohteista.
Autojen yhteiskäyttö taloyhtiöissä: tavalliset autot, sähköautot
Lopuksi esitetään erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja ja
näytetään niiden taloudelliset vaikutukset (tarvitaan selkeä
malli taloudellisista vaikutuksista).

Tällöin taloyhtiön ei tarvitse huolehtia kaavoituskuluista, Tampereen kaupunki on päättänyt tulla maankäyttömaksuissa
muuttuvien suhdanteiden vaikutuksista tai vastaan tietyillä edellytyksillä.
kiinteistöveron noususta. Mahdollinen keino on se, että Maankäyttömaksu peritään kuitenkin takautuvasti
taloyhtiöt hakevat partnerin, Taloudelliset kannusteet täysimääräisenä, mikäli hanke ei toteudu sille määriteltyjen
joka kantaa kaavoitusriskin. ehtojen mukaisesti.

52
Tammelan asuintalojen korjaustarpeet, rahoitus ja kannustimet 2012_05_04.mmap - 4.5.2012 -
 Tammelan visiotyöryhmän ws 20.1.2012

Kenellä on valta ja miten

Yhteinen visio: asukkaat ja muut toimijat prosessi etenee - avoimin
Puhutaanko taloyhtiöistä vai asukkaista Kenen unelmaa kortein
Vuokra-asukkaat mukaan halutaan toteuttaa?
Mallia voisi muunnella yhdessä
Asukkaiden ja Tammelaan arkkitehdin osallistujien kanssa.
muiden toimijoiden vastaanottohuone, missä 1970 -luvun vaihteessa Erskine suunnitteli
Ihmiset haluavat puhua sisällöistä ja asioista laadittua virtuaalimallia
osallistuminen kaupunginosan. Toimisto oli kivijalassa. Menettely
Miten ajatuksia jalostetaan ja miten pääsee osallistumaan? Tammelan sovellettaisiin eli viedään on maailmalla yleisempää. Voisivat olla
Kiireettömyys ja jatkuvan projekti alueelle. ”Mitäs asukasosallistumisen pilottihankkeita.
kehittämiseen
osallistumisen mahdollisuus laitettaisiin”?
Uskalletaanko olla avoimia ja Osallistuminen
läpinäkyviä? Jos ei, mikä pelottaa?
Tammelan Tampereen Asukkaiden halu pitää kaupat pystyssä
Utrechtin policy circle: erilaiset
”Brooklyn”++++ >
osallistumismahdollisuudet
kivijalkakauppoja
Keskustelufoorumit?

Asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistuminen Tammelan kehittämiseen 2012_05_04.mmap - 4.5.2012 -

53
54
A N A LY Y S I O S A

55
A U T O P A I K A T / Osmonmäk i lä n si 1033 759 657

Tammelan XIV kaupungiosan Osmonmäen länsipuolen rakennuskanta koostuu pääosin 1960-80-luvuilla rakennetuista la-
mellikerrostaloista vain korttelissa 233 on kaksi 1930-luvulla rakennettua asuinrakennusta. Alueella on kuusi lähiömäisesti
toteutettua korttelia, joissa on yhteensä 19 tonttia ja niillä yhteensä 23 rakennusta. Rakennettua kerrosalaa on 52687 k-m2
ja liiketilaa noin 500 k-m2. Rakennusoikeutta jäljellä 1171 k-m2. Tonttimaan pinta-ala on 43 402 m2 eli 4,3 ha, joten korttelite-
hokkuus on ek= 1.2.
Alueella on 1033 asukasta ja 699 asuntoa ja lähes yksi autopaikka asuntoa kohden. Pysäköinti on toteutettu pääosin maan-
tasossa pihapaikkoina ja se hallitsee kaupunkikuvaa. Autopaikkoja on yhteensä 657, joista pihoilla 447, katoksissa 100,
maanpäällisissä kellareissa 98 ja maan alla vain 12.
Osmonmäen sijainti Tammelan luoteiskulmassa on haasteellinen; sen ympäristöön suunnitellut infrahankkeet tulevat
muuttamaan alueen ympäristöä. Osa-alueelle on tutkittu 25 290 k-m2 uutta täydentävää asutorakentamista, ja liiketilaa on

56
OSMONMÄKI LÄNSI
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit Auto- Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- kansi katos paikat rakennusoikeus k-m2 arvo auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
226 7 4320 5180 84 93 62 12 50 226-7
226 8 3360 4032 53 76 50 6 8 36 226-8
yhteensä 2 7680 9212 137 169 112 18 8 86 yht 2 4090 800

227 1 1130 1167 12 19 12 4 8 227-1

227 2 3999 4795 72 93 72 24 48 227-2
227 3 1078 1294 17 18 18 4 14 227-3
227 4 1482 1777 30 33 28 2 26 227-4
227 7 1356 1625 26 34 26 4 8 14 227-7
yhteensä 5 9045 10658 157 197 156 38 30 88 yht 5 2250 200

229 1 3490 4187 60 93 60+3 63 229-1

yhteensä 1 3490 4187 60 93 63 229-1

233 29 498 1044 23 28 3 3 233-29

233 30 233-30
233 32 498 1240 30 32 2 2 233-32
yhteensä 4 4486 2284 53 60 5 5 63 yht 4 1250

234 3 2164 2596 30 54 28 4 10 14 234-3

234 4 1804 1884 29 38 30 2 12 16 234-4
234 5 3960 4752 66 88 65 11 20 34 234-5
yhteensä 3 7928 9232 125 180 123 17 42 64 yht 3 3390 900

235 2 2529 2535 36 50 38 12 8 18 235-2

yhteensä 1 2529 3035 36 50 38 12 8 18 yht 1 3670 960

236 4 3078 3693 78 78 42 12 12 18 236-4

236 5 2010 2412 24 47 22 22 236-5
236 6 3015 3618 41 78 41 4 37 236-6
236 7 3631 4356 48 81 55 4 51 236-7
yhteensä 4 11734 14079 191 284 160 12 12 20 128 yht 4 10640 200
Osmonmäki
19 43402 52687 699 1033 657 12 98 100 447 6--19 25290 3060
länsi 6

57
 A U T O P A I K A T / Osmonmä k i itä 571 436 341

Tammelan XIV kaupungiosan Osmonmäen

itäpuolen rakennuskanta koostuu pääosin
1970-90-luvuilla rakennetuista lamelliker-
rostaloista ja vain kortteleissa 245 ja 424 on
jäljella puurakennuksia Puu-Tammelan ajoil-
ta, joista toinen on kuuluisa Annikankadun
kortteli, jota nyt kunnostetaan. Alueella on
kolme lähiömäisesti toteutettua korttelia,
ja vanha tehdaskiinteistö 1940-luvulta. Kort-
teleita on 5 ja tontteja 10, joissa rakennuk-
sia yhteensä 15. Rakennusten kerrosaluvut
vaihtelevat I-VII. Rakennettua kerrosalaa on
29 191 k-m2 ja liike tai muuta tilaa on 10 864
k-m2. Rakennusoikeutta jäljellä 4034 k-m2.
Tonttimaan pinta-ala on 26 912 m2 eli 2,7 ha,
joten korttelitehokkuus on ek= 1.5.

Alueella on 571 asukasta ja 436 asuntoa ja

autopaikkoja 431. Pysäköinti on toteutettu
pääosin maantasossa pihapaikkoina ja se hal-
litsee kaupunkikuvaa. Autopaikoista 298 on
pihapaikkoja , 24 katoksissa, maanpäällisissä
kellareissa 19. Maanalaista pysäköintiä ei ole.

Osmonmäen itäpuolelle on tutkittu 34 390

k-m2 uutta täydentävää asutorakentamista,
josta asumiselle on pohdittu sijoittuvan 32
890 k-m2 ja liiketilaa on arvioitu toteutuvan
noin 1500 k-m2. Haarlan vanhan kirjekuori-
tehtaan tontille on vahvistunut vanhaa
rakennetta muuttava kaavamuutos, jolle on
esitetty mm. senioriasumista

58
O S M O N M Ä K I ITÄ
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit autokansi Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden arvo Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- katos paikat rakennusoikeus k-m2 auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
240 3 3431 3748 53 80 55 8 47 240-1
yhteensä 3748 53 80 55 8 47 yhteensä 2550 500

241 5 3431 4113 60 81 60 6 54 241-5

241 6 4334 5200 80 107 61 5 56 241-6
yhteensä 9313 140 188 121 11 110 yhteensä 10340 500

244 4 1235 9020 144 181 73 73 244-4

yhteensä 9020 144 181 73 73 yhteensä 3440 200

245 1 1800 1767 24 41 24 24 245-1

245 7 1950 2340 35 62 22 22 245-7
245 8 245-8
245 9 1235 786 17 18 - 245-9
245 10 6887 1 34 34 245-10
yhteensä 4893 76 122 80 24 22 yhteensä 17020 300

424 1 2609 2217 23 - 12 12 424-1

yhteensä 1 2217 - yhteensä
Osmonmäki
10 26912 29191 436 571 341 19 24 298 33350 1500
itä 5

59
 A U T O P A I K A T / Tammela A lä n si 1256 888 904

60
TAMMELA A LÄNSI
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit autokansi Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden arvo Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- katos paikat rakennusoikeus k-m2 auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
250 1 900 1393 3 10 1 1 250-1
250 5 1798 2518 42 45 34 3 31 250-5
250 6 2160 3024 42 61 35 5 30 250-3
250 10 2520 2518 42 55 49 9 40 250-10
250 11 1800 2195 35 53 28 7 21 250-11
250 12 1568 2192 28 37 21 6 15 250-12
250 13 5004 7004 84 137 115 56 21 38 250-13
250 14 1080 1275 16 23 16 16 250-14
yhteensä 8 22119 292 421 299 56 52 191 yhteensä 12510 3000

252 3 1980 2250 42 54 36 6 30 252-3

252 4 2376 3323 54 68 52 8 30 14 252-4
252 13 4142 4466 91 111 94 24 40 30 252-13
252 14 3972 4360 58 76 60 14 46 252-14
252 15 3973 5554 70 121 49 16 33 252-15
yhteensä 5 19953 315 430 291 68 30 40 153 yhteensä 14400 600

258 1 2700 2775 29 32 45 45 258-1

258 34 900 4103 35 60 8 6 2 258-34
yhteensä 2 6878 64 92 53 6 2 45 yhteensä 6800 1000

259 4 2340 3379 42 53 51 36 1 14 259-4

259 40 2477 2477 42 53 6 6 259-40
yhteensä 2 5753 84 106 57 42 1 14 yhteensä 5190 800

260 1 1800 2520 28 45 26 4 22 260-1

260 2 1801 8000 101 157 35 35 260-2
yhteensä 5 2 10520 129 202 61 35 4 22 yhteensä 5 2000 260

272 89 5156 4 5 143 143 272-89

yhteensä 1 4 5 143 143 yhteensä 2400 5600
Tammela A
20 50447 65223 888 1256 904 139 127 30 40 568 43300 11260
länsi

Tammelan XV kaupungiosan Tammela A länsipuolen rakennuskanta koostuu pääosin 1970-luvulla rakennetuista lamellikerrostaloista, joskin rakennuksia on jopa seitsemältä eri vuosikymme-
neltä, mikä lisää alueen kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta. Peltokadun ja Väinölänkadun kulmauksessa sijaitsee Lidmanin leipomo 1900-luvun alusta ja Jarl Eklundin suunnittelema PMK:n
rakennus vuodelta 1938, joka on alueelle luonnetta antava ja harvinainen maailmansotien välisen ajan esimerkki. Tammelan puistokadun varrella on kaupunkimaisempia kulmaratkaisuja
1950-luvulta. Siitä huolimatta kaupunkikuvaa hallitsee pitkät keskellä kortteleita sijaitsevat lamellikerrostalot. Alueella on kaksi suurkortteliaja kolme alkuperäisestä Tammelasta periytynyttä
erilliskorttelia avoimeksi jääneellä rakenteella. Kuudessa korttelissa on yhteensä 20 tonttia, joissa rakennuksia on yhteensä 25. Rakennusten kerrosaluvut vaihtelevat I - VII. Rakennettua ker-
rosalaa on 65 223 k-m2 ja liike- tai muuta tilaa on 22 883 k-m2. Rakennusoikeutta jäljellä 3971 k-m2. Tonttimaan pinta-ala on 50 447 m2 eli noin 5 ha, joten korttelitehokkuus on ek= 1.08.

Alueella on 1256 asukasta, 888 asuntoa ja autopaikkoja 904, joista yli puolet eli 568 maantasossa pihapaikkoina, mikä hallitsee kaupunkikuvaa. Maanalaisia pysäköintipaikkoja on 139 ja talleissa
maanpäällisissä kellareissa on 127 paikkaa, autokansilla on 30 ja autokatoksissa on 40 paikkaa.

Tammela A:n länsiosassa on tutkittu 54 560 k-m2 uutta täydentävää rakentamista, josta asuntorakentamista on 43 300 k-m2 ja liiketilaa on arvioitu toteutuvan noin 11 260 k-m2.

61
 A U T O P A I K A T / Tammela A itä 1332 1038 953

62
TAMMELA A ITÄ
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit autokansi Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden arvo Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- katos paikat rakennusoikeus k-m2 auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
261 1 3388 4413 102 127 62 62 261-1
261 3 4314 11470 141 198 83 65 18 261-3
yhteensa 2 15883 243 325 145 65 80 yhteensa 4200 900

262 1 3240 _ _ 123 38 68 17 262-1

yhteensä 1 123 38 68 17 yhteensä 1200 1740

263 3 4331 4058 91 134 73 15 58 263-3

263 6 1802 2520 30 46 30 24 6 263-6
263 9 983 2013 30 42 2 2 263-9
263 10 1199 2918 42 58 5 5 263-10
263 12 793 2718 42 51 8 8 263-12
263 13 3726 _ 160 160 263-13
263 14 673 2918 39 58 - 263-14
263 15 1266 4356 58 77 10 4 6 263-15
263 16 1702 1056 24 hotelli 40 16+24 263-16
263 18 1344 2760 38 51 32 26+4 2 263-18
263 19 1059 1430 20 26 17 11 6 263-19
263 20 1923 2596 43 51 36 11 11 14 263-20
yhteensä 12 29343 457 594 413 52 36 160 24 141 yhteensä 8300 1000

264 1 3600 10259 156 181 4 4 264-1

yhteensä 1 10259 156 181 4 4 yhteensä

268 3 4327 6058 105 137 114 63 51 268-3

268 4 1623 2270 35 48 35 3 32 268-4
268 5 1623 2267 42 47 42 3 39 268-5
yhteensä 3 10595 182 232 191 63 6 122 yhteensä 5450 500

342 9 3579 - - 37 37 342-9

342 10 4261 1611 44 44 342-10
yhteensä 2 1611 81 81 yhteensä 12160 2000
Tammela A
19 50756 67691 1038 1332 953 218 46 228 24 441 31310 6140
itä

Tammelan XV kaupunginosan Tammela A itäpuolen rakennuskanta on pääosin 1960-80-luvuilla rakennettuja kerrostaloja. Tammelantorin varrella sijaitseva Aaltosen kenkätehdas ja tehtaan
työväelle 1950-luvun alussa rakennettu Pinkolan asuinrakennus liittävät alueen Tamperelaiseen teollisuusrakennusten perintöön. Akonlinnan asuinkerrostalo 1940-luvulta on myös Tammelan
merkkirakennuksia lisää alueen kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta. Alueella on kortteleita yhdistelty liittämällä katualueita yksityisiksi kortteli- ja tonttimaiksi, jopa niin, että kaupungin-
osan julkisten ja yksityisten alueiden hierakia hämärtyy ja liikkuminen vaikeutuu ja muuttuu turvattomaksi. Kuudessa korttelissa on yhteensä 21 tonttia, joissa rakennuksia on yhteensä 21.
Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat I - VII. Rakennettua kerrosalaa on 67 691 k-m2 ja liike- tai muuta tilaa on 6858 k-m2. Rakennusoikeutta jäljellä 5442 k-m2. Tonttimaan pinta-ala on 50 756
m2 eli noin 5 ha, joten korttelitehokkuus on ek= 1.5.

Alueella on 1332 asukasta, 1038 asuntoa ja autopaikkoja 953, joista alle puolet eli 441 on maantasossa pihapaikkoina. Maanalaisia pysäköintipaikkoja on 218 ja talleissa maanpäällisissä kellareissa
on 46 paikkaa, autokansilla on 228 ja autokatoksissa on 24 paikkaa.

Tammela A:n länsiosassa on tutkittu 37 450 k-m2 uutta täydentävää rakentamista, josta asuntorakentamista on 31 310 k-m2 ja liiketilaa on arvioitu toteutuvan noin 6140 k-m2.

63
 A U T O P A I K A T / Tammela B lä n si 1128 737 718

64
T A M M E L A B LÄNSI
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit autokansi Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden arvo Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- katos paikat rakennusoikeus k-m2 auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
273 5 511 7 - 273-5
273 6 2160 2344 43 52 49 18 31 273-6
273 7 1984 2281 42 57 34 8 26 273-7
273 8 1984 2777 42 58 41 8 33 273-8
273 10 901 2000 18 28 16 8 4 4 273-10
273 12 1261 hotelli hotelli 273-12
273 13 912 liiketila hotelli 273-13
273 14 888 asuntola 107 hotelli 273-14
273 15 2524 3150 56 65 69 14 28 27 273-15
yhteensä 9 13063 208 367 209 8 52 28 121 yhteensä 19560 5000

275 7 4752 5725 102 126 107 58 11 38 275-7

275 8 3858 5981 42 90 68 24 44 275-8
275 9 902 3845 57 65 4 4 275-9
275 12 1944 2721 37 49 33 13 20 275-12
275 13 1612 1034 10 12 _ 275-13
275 14 721 1010 275-14
275 15 2848 3989 62 79 56 4 52 275-15
yhteensä 7 24305 310 421 268 82 32 154 yhteensä 6900 3360

281 1 1980 2771 42 43 42 5 37 281-1

281 3 2160 2494 36 38 39 39 281-3
281 4 1800 3690 66 36 20 16 281-4
yhteensä 4 8955 78 147 117 20 5 55 37 yhteensä 6310 900

282 32 A 1800 5600 66 104 19 19 282-32A

yhteensä 4 5600 66 104 19 19 yhteensä

283 3 2340 2834 30 28 44 32 12 283-3

283 4 900 2708 45 61 8 8 283-4
yhteensä 2 5542 75 89 52 32 20 yhteensä 5000 800

983 1 2374 53 53 983-1

yhteensä 1 53 53 yhteensä

Tammela B
22 42605 57465 737 1128 718 214 89 83 332 37770 10060
länsi

Tammelan XVI kaupunginosan Tammela B länsipuolen rakennuskanta on pääosin 1950-80-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutta VR:n vanha tavara-asema ja Morkku 1900-luvun alusta tuovat
alueelle kerroksellisuutta ja historiallista perspektiiviä. Alue on voimakkaassa muutostilassa ja ristipaineessa Ratapihankadun linjausten vuoksi. Siinä on tunnistettavissa mahdollisuuksia uudistaa
rakennetta ja yhteystarpeita voimakkaastikin, mutta myös rakennussuojelullisia ongelmia. Tammelan kaupunginosa on saanut nimensä Tammelankadun varrella kerran sijainneesta Tammelan
torpasta, jonka paikalle nyt on kaavailtu maamerkkiä. Alueella on kaksi suurkorttelia ja kortteleita yhdistelty myös liittämällä katualueita yksityisiksi kortteli- ja tonttimaiksi, jopa niin, että kaupun-
ginosan julkisten ja yksityisten alueiden hierakia hämärtyy ja liikkuminen vaikeutuu ja muuttuu turvattomaksi ja jopa epäselväksi. Kuudessa korttelissa on yhteensä 22 tonttia, joissa rakennuksia on
yhteensä 29. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat I - VII. Rakennettua kerrosalaa on 57 465 k-m2 ja liike- tai muuta tilaa on 19 760 k-m2. Rakennusoikeutta jäljellä 7209 k-m2. Tonttimaan pinta-ala
on 42 605 m2 eli noin 5 ha, joten korttelitehokkuus on ek= 1.8.

65
 A U T O P A I K A T / Tammela B itä 1217 922 714

66
TAM M E LA B I T Ä
Kortteli Tontti Pinta-ala Rakennettu Asuntoja Asukkaita Auto- Maan- Tallit autokansi Auto- Piha- Kortteli/tontti Uusi Rakennusoikeuden arvo Poistuvat Uudet autopaikat Muualle Autopaikat Autopaikka- Kadunvarsi-
k-m2 paikkoja alaiset maan- katos paikat rakennusoikeus k-m2 auto- Autopaikkanormi sijoitettavat yhteensä rakentamisen paikat
yhteensä auto- pääll. paikat autopaikat korttelissa kustannus
paikat kellarissa Liike-
Asuminen
yms. tila
Vuokra Myynti 100 120 150 200
284 1 1778 2144 20 24 29 19 10 284-1
284 2 1733 2424 35 49 35 35 284-2
284 5 2244 3141 35 55 40 6 34 284-5
284 7 4104 5743 84 111 73 73 284-7
284 39 900 1980 _ _ 20 20 284-39
284 40 900 1965 25 34 30 23 7 284-40
yhteensä 6 17397 199 273 227 68 159 yhteensä 10110 4000

286 3 2428 3917 32 46 72 64 5 3 286-3

286 49 900 2940 22 27 3 3 286-49
yhteensä 2 6857 54 73 75 64 8 3 yhteensä 4000 800

287 2 2709 5959 1 86 48 38 287-2

287 51 903 1960 19 27 8 8 287-51
yhteensä 2 7919 20 27 94 48 46 yhteensä

289 2 3872 5350 79 98 _ 289-2

yhteensä 1 5350 79 98 yhteensä

290 1 1800 5102 43 85 _ 290-1

290 2 1800 2520 33 42 33 33 290-2
yhteensä 2 7622 76 127 33 33 yhteensä 2520 300

291 2 2121 _ 23 muualla 291-2

291 3 1479 4690 60 66 48 48 291-3
yhteensä 2 4690 60 66 48 48 yhteensä

292 1 1710 2394 28 37 28 3 25 292-1

292 2 810 1377 21 27 12 4 8 292-2
292 72 900 1 _ 292-72
yhteensä 3 3771 50 64 40 7 33 yhteensä 2540 100

293 6 1800 2520 35 60 31 31 293-6

293 79 900 1260 16 29 16 6 10 293-79
293 81 900 2947 35 44 16 8 8 293-81
yhteensä 3 6727 86 133 63 8 6 49 yhteensä 3430 100

296 84 1379 4242 61 65 4+3 muualla 4 296-84

296 85 1379 3650 72 86 15 15 296-85
296 86 4200 7600 96 118 51 8 43 296-86
yhteensä 3 15492 229 269 70 8 62 yhteensä 3200 200

298 3 3600 5040 70 87 64 13 51 298-3

yhteensä 1 5040 70 87 64 13 51 yhteensä 1820 100

Tammela B
25 50849 80865 922 1217 714 236 42 436 27620 5600
itä

Tammelan XVI kaupunginosan Tammela B itäpuolen rakennuskanta on pääosin 1950-80-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutta 1920-luvulta olevat Tammelan voima ja Pikilinna rajaavat Tam-
melantorin ja Aaltosenpuiston miljöötä tuovat alueelle kerroksellisuutta, historiallista perspektiiviä ja selkeyttävät kaupunkikuvaa. Alueen maamerkkeinä toimii perinteinen Tammelan pallo-
kenttä ja Tammelan koulu sekä Tammelantorin ja aaltosenpuiston miljöö. Alueella on kahdeksan erilliskorttelia ja muutamia kortteleita on yhdistelty myös liittämällä katualueita yksityisiksi
kortteli- ja tonttimaiksi, jopa niin, että kaupunginosan julkisten ja yksityisten alueiden hierakia hämärtyy ja liikkuminen vaikeutuu ja kaupunkitilan viesti jää epäselväksi. Kymmenessä korttelissa
on yhteensä 25 tonttia, joissa rakennuksia on yhteensä 29. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat I - VII. Rakennettua kerrosalaa on 80 865 k-m2 ja liike- tai muuta tilaa on 8516 k-m2. Rakennusoi-
keutta jäljellä 5748 k-m2. Tonttimaan pinta-ala on 47 249 m2 eli noin 5 ha, joten korttelitehokkuus on ek= 1.9.
67
 A S U N N O T / Osmonmäki l ä n si 1033 759 657

68
OSMONMÄKI LÄNSI
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uusia Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asuntoja k-m2
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava
226-7 1 VI 1970 4320 1,2 5180 -3 4210 50,1 84 93 62 226-7 As Oy Osmonpirtti Eero Saari AK/ 2297 29 / 35 % 43 / 51 % 12 / 14 %
226-8 2 VI 1979 3360 1,2 4032 _ 3304 62,1 53 76 50 226-8 As Oy Pohjolankulma Pekka Ilveskoski AK/ 2297 14 / 26 % 3/6% 25 / 47 % 7 / 13 % 4/8%
yhteensä 3 9212 7514 137 169 112 4-1-86-78 yhteensä AK/ 2297 43 46 37 7 4

227-1 1 VI 1980 1130 1,2 1167 183 1110 92,1 12 19 12 227-1 As oy Kastinkontu AK/ 2297 6 / 50 % 6 / 50 %
227-2 1 VI 1968 3999 1,2 4795 5 3947 54,8 72 93 72 227-2 As oy Välimaankatu 4-8 Gunnar Strömmer AK/ 2297 13 / 18 % 41 / 57 % 13 / 18 % 5/7%
227-3 1 VI 1992 1078 1,2 1294 -4 1031 60,6 17 18 18 227-3 As Oy Kaivokatu 6 Reino Talvio AK/ 2297 10 / 59 % 6 /35 % 1/6%
As Oy Tampereen
227-4 1 VI 1984 1482 1,2 1777 3 1437 47,9 30 33 28 227-4 AK/ 2297 7 / 23 % 23 / 77 %
Pohjolankatu 7
227-7 1 VI 1985 1356 1,2 1625 5 1352 52 26 34 26 227-7 As Oy Pohjolanhovi AK/ 2297 5 / 19% 15 / 58 % 6 / 23%
yhteensä 5 10658 196 8877 157 197 156 2-2-105-88 yhteensä 25 89 31 12

229-1 3 VI 1971 3490 1,2 4187 1 3380 56,3 60 93 60+3 229-1 As Oy Tunturinlukko AK/2297 12 / 20 % 24 / 40 % 12 / 20 % 12 / 20 %
yhteensä 3 4187 1 3380 60 93 63 5-3-57-28

As Oy Naistenlahden
233-29 1 IV 1930 498 2,1 1044 _ 1048 45,6 23 28 3 233-29 Heikki Tiitola AK/2297 6 / 26 % 16 / 70 % 1/4%
Ristikatu
233-30 _ 233-30 Tampereen kaupunki
233-32 1 VI 1939 498 2,49 1240 1244 41,5 30 32 2 233-32 As Oy Tunturikatu 8 AK/2297 7 / 23 % 6 / 20 % 17 / 57 %
yhteensä 2 2284 2292 53 60 5 4-0-50-6 yhteensä 25 46 29 13

234-3 1 VI 1978 2164 1,2 2596 -6 2188 72,9 30 54 28 234-3 As Oy Osmonpuisto Antti Tähtinen AK/2297 6 / 48 % 13 / 30 % 11 / 22 %
As Oy Tammelan
234-4 1 VI 1977 1804 1,2 1884 276 1676 57,7 29 38 30 234-4 Antti Tähtinen AK/2297 6 / 21 % 11 / 38 % 7 / 24 % 5 / 17 %
puistokatu 10-12
234-5 1 VI 1983 3960 1,2 4752 -2 3978 60,3 66 88 65 234-5 As Oy Pohjolankatu 10 Antti Tähtinen AK/2297 12 / 18 % 30 / 46 % 18 / 27 % 6/9%
yhteensä 3 9232 276 7842 125 180 123 3-3-92-82 yhteensä 24 41 38 22

235-2 2 VI ja II 1972/1974 2529 1,2 2535 500 2097 36 50 38 235-2 ALK / 3484 30 / 83 % 6 / 17 %
yhteensä 2 3035 2097 36 50 38 0-0-30-20 yhteensä 30 6

236-4 1 VI 1968 3078 1,2 3693 -3 2985 38,3 78 78 42 236-4 As Oy Kaupinpirtti 45 / 57 % 27 / 35 % 6/8%
236-5 1 VI 1978 2010 1,2 2412 _ 2014 83,9 24 47 22 236-5 As oy Pohjolankatu 6 12 / 50 % 12 / 50 %
236-6 2 VI 1980 3015 1,2 3618 _ 3003 70.4 41 78 41 236-6 As Oy Pohjolanpuisto 3/7% 14 / 34 % 13 / 32 % 5 / 12 % 6 / 15 %
236-7 1 VI 1981 3631 1,39 4356 699 3589 74,8 48 81 55 236-7 As Oy Pohjolanpiha AK-4 / 5642 6 / 13 % 30 / 62 % 12 / 25 %
yhteensä 5 14079 699 11591 191 284 160 10-12-164-98 yhteensä 48 47 61 29 6
Osmonmäki Osmonmäki
23 43402 52687 500 1171 43593 699 1033 657 28-21-584-400 1h+k / 165 2h+k / 299 3h+k / 196 4h+k / 89 5h+k / 10
länsi 6 länsi

69
 A S U N N O T / Osmonmäki i tä 571 436 341

70
O S M O N M Ä K I ITÄ
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uusia Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asuntoja k-m2
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava
As Oy Tampereen
240-3 1 VII 1980 3431 1,2 3748 370 3234 61 53 80 55 240-1 Antti Tähtinen AK / 2297 11 / 21 % 18 / 34 % 18 / 34 % 5/9% 1/2%
Pohjolankatu 18-20
yhteensä 1 3748 3234 53 80 55 0-2-34-44 yhteensä 11 18 18 5 1

241-5 1 VI 1971 3431 1,2 4113 5 3290 54,8 60 81 60 241-5 As Oy Pirttilä Raimo Selin AK/ 2297 48 / 80 % 12 / 20 %
241-6 2 VI 1972 4334 1,2 5200 1 4291 53,6 80 107 61 241-6 As Oy Tunturipuisto Eero Saari AK/ 2297 18 /22,5% 43 / 54 % 13 / 16 % 6 /7,5 %
yhteensä 3 9313 7581 140 188 121 2-1-118-67 yhteensä 18 91 25 6

244-4 2 VI 1974 1235 1,2 9020 9 7456 51,4 144 181 73 244-4 As Oy Moisio Taito Uusitalo AK/2297 23 / 16 % 104 / 72 % 17 / 12 %
yhteensä 2 9020 7456 144 181 73 6-5-105-65 yhteensä 23 104 17

245-1 1 VI 1980 1800 1,2 1767 393 1776 74 24 41 24 245-1 As Oy Moisionkatu 1 Raimo Selin AK7 2297 6 / 25 % 13 / 54 % 5 / 21 %
Tampereen kaupunki VTS,
245-7 1 V 1990 1950 1,2 2340 _ 1875 53,6 35 62 22 245-7 Ilkka Pyykkö AK-17 / 6649 25 / 72 % 5 / 14 % 5 / 14 %
vuokra-as.
245-8 245-8 Tampereen kaupunki
245-9 1 II 1927 1235 0,6 786 628 36,9 17 18 - 245-9 17 / 100 %
245-10 1 IV 1940/1960 6887 2 10 864 2910 1 34 245-10 Tampereen kaupunki
yhteensä 5 4893 4279 76 122 80 12-11-61-38 yhteensä 17 31 18 10

424-1 3 I-II 1908 2609 0,95 2217 346 1161 32,25 23 - 12 424-1 As Oy Tampereen Annikki Hanna Lyytinen A-1 / 7768 9 2 1 6 3 1 1
yhteensä 3 2217 1161 - yhteensä 9 2 1 6 3 1 1
Osmonmäki
15 26912 29191 10 864 4034 23711 436 571 341 20-19-318-214 1h+k / 78 2h+k / 246 3h+k / 79 4h+k / 27 5h+k / 4 6h+k / 1 7h+k / 1
itä

71
 A S U N N O T / Tammela A län si 1256 888 904

72
TAMMELA A LÄNSI
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uusia Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asuntoja k-m2
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava
250-1 1 II 1971 900 1,56 1393 7 285 95 3 10 1 250-1 Juha Halme AL / 7364 2 / 75 % 1 / 25 %
250-5 1 VII 1974 1798 1,4 2518 2 2054 48,9 42 45 34 250-5 As Oy Kullervonkatu 8 AK / 2297 21/ 50 % 14 / 33 % 7 /17 %
250-3 1 VII 1978 2160 1,4 3024 -4 2413 57,5 42 61 35 250-3 As Oy Torinaapuri AK / 2297 7 / 17 % 14 / 33 % 21 / 50 %
250-10 1 VII 1970 2520 1,4 2518 1012 2784 66,3 42 55 49 250-10 As Oy Peltokullervo Olavi Suvitie AK / 2297 5 / 12 % 23 / 55 % 9 / 21 % 5 / 12 %
250-11 1 VII 1970 1800 1,4 2195 2 2112 60,3 35 53 28 250-11 As Oy Peltokullervo AK / 2297 7 / 20 % 21 / 60 % 7 / 20 %
250-12 1 VII 1971 1568 1,4 2192 -2 1774 63,4 28 37 21 250-12 As Oy Peltokullervo AK / 2297 7 / 25 % 7 / 25 % 14 / 50 %
250-13 3 VII+II+I 1975 5004 1,4 7004 2 5328 49,3 84 137 115 250-13 As Oy Pinninkatu 26-28 ALK / 2297 35 / 42 % 35 / 42 % 7/8% 1/1% 6/7%
250-14 1 II 1983 1080 1,4 1275 237 1092 68,3 16 23 16 250-14 AS Oy Väinölänkatu 3 Reijo Lairto AL / 5804 2 /13 % 8 /49 % 4 / 25 % 2 / 13 %
yhteensä 10 22119 1262 17842 292 421 299 17-6-259-139 yhteensä 84 122 64 16 6

252-3 1 VII 1967 1980 1,4 2250 522 2240 53,3 42 54 36 252-3 As Oy Osmonmäki Eero Saari AK / 2297 12 /29 % 23 / 54 % 3/7% 4 / 10 %
Jaakko ja Antti
252-4 1 VII 1974 2376 1,4 3323 3 2743 50,8 54 68 52 252-4 As Oy Keski-Tammela AK / 2297 12 / 22 % 29 / 54 % 11 / 20 % 2/4%
Tähtinen
252-13 2 VII+II 1970 4142 1,4 4466 357 975 4456 49 91 111 94 252-13 As Oy Me Tammelat Vahtera ja Heino AK / 2297 41 / 44 % 36 / 40 % 8/9% 6/7%
Jaakko ja Antti
252-14 1 VII 1970 3972 1,4 4360 1200 3599 60,1 58 76 60 252-14 As Oy Keski-Tammela AK / 2297 9 /16 % 30 / 51 % 14 / 24 % 5/9%
Tähtinen
252-15 2 VII 1971 3973 1,4 5554 9 4457 63,7 70 121 49 252-15 As Oy Ainonkatu 2 Vahtera ja Heino AK / 2297 3 /4,5 % 19 / 27 % 27 /38,5 % 18 /25,5% 3 / 4,5 %
yhteensä 7 19953 357 2709 17495 315 430 291 9-18-254-149 yhteensä 77 137 63 35 3

258-1 2 VII+II 1978-79 2700 1,4 2775 _ 2025 69,2 29 32 45 258-1 As Oy Tamronkulma ALK / 2297 6 / 21 % 5 / 17 % 12 / 2 % 5 /17 % 1/3%
258-34 1 VI 900 4,6 4103 1005 _ 2236 63,9 35 60 8 258-34 As Oy Tammelantori ALK / 2297 8 / 23 % 13 / 36 % 10 / 29 % 2/6% 2/6%
yhteensä 3 6878 1005 4261 64 92 53 3-3-64-22 yhteensä 14 18 22 7 2 1

As Oy Tammelan puis- Jaakko ja Antti

259-4 2 VII+I 1971 2340 1,4 3379 -103 2001 47,6 42 53 51 259-4 ALK / 2297 14 / 33% 28 / 67 %
tokatu 20 Tähtinen
As Oy Tammelan puis-
259-40 1 VI+IV 1957 2477 2,75 2477 2368 56,4 42 53 6 259-40 Jaakko Tähtinen ALK / 2297 11 / 26 % 19 / 46 % 9 / 21 % 1/2% 2/5%
tokatu 18
yhteensä 3 5753 4369 84 106 57 2-3-78-23 yhteensä 25 47 9 1 2

260-1 1 VIII 1982 1800 1,4 2520 _ 2056 73,4 28 45 26 260-1 As Oy Osmonraitti AK/ 2297 7 / 25 % 15 / 54 % 6 / 21 %
KOY Markuksentori/
260-2 1 VI 1801 4,44 8000 355 5598 85 101 157 35 260-2 A-26 / 7479 60 / 60 % 25 / 25 % 16 / 16 %
Toastalot
yhteensä 2 10520 355 7654 129 202 61 8-8-164-22 yhteensä 5 60 32 31 6

272-89 1 VII+III 1938 5156 2,2 21116 -10804 254 4 5 143 272-89 RENOR Oy Jarl Eklund TTV / 2297 4 /100 %
yhteensä 1 21116 254 4 5 143 0-0-3-2 yhteensä 4
Tammela A 2h+ k /
25 50447 65223 22833 3971 51621 888 1256 904 39-38-821-357 1h+k / 260 3h+k / 189 4h+k / 65 5h+k / 13 7h+k/ 1
länsi 360

73
 A S U N N O T / Tammela A itä 1332 1038 953

74
TAMMELA A ITÄ
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uudet Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asunnot rak.
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava oikeus
261-1 1 VII 1972 3388 1,3 4413 _ 3803 27,5 102 127 62 261-1 As Oy Pitsnoukka 6861 89 / 87 % 13 / 13 %
K OY Tampereen Kyl-
261-3 1 VII 4314 2,6 11470 6376 45,2 141 198 83 261-3 K-23 / 6861 96 / 69% 37 / 26 % 6/4% 2/1%
likinkatu 15
yhteensa 2 15883 10179 243 325 145 11-25-278-11 yhteensa 185 50 6 2

K OY Tammelanpuis-
262-1 1 VI 3240 2 6480 _ _ 123 262-1 K-12 / 6163
tokatu 21
yhteensä 1 6480 123 _ yhteensä

263-3 2 VI 1973 4331 1,1 4058 2005 4918 51,8 91 134 73 263-3 As Oy Tampereen Tapio AKL / 3980 19 / 21 % 48 / 53 % 20 / 22 % 4/4%
263-6 1 VI 1982 1802 1,4 2520 3 2076 69,2 30 46 30 263-6 As Oy Tapiokatu 18 AK/ 5546 6 / 20 % 6 / 20 % 12 / 40 % 6 / 20 %
263-9 1 VI 1980 983 2,54 2013 492 2010 67 30 42 2 263-9 As Oy Osmontanhua AK / 5585 6 / 20 % 6 / 20 % 13 / 43 % 5 / 17 %
263-10 1 VII 1982 1199 2,43 2918 _ 2314 55,1 42 58 5 263-10 As Oy Osmonrinne AK / 5585 14 / 33 % 14 / 33 14 / 33 %
263-12 1 VI 1984 793 3,41 2718 _ 1995 47,5 42 51 8 263-12 As Oy Osmonhovi Eero Saari AK-19 / 6141 18 / 43 % 18 / 43 % 6 / 14 %
263-13 _ I 1982 3726 _ 160 263-13 K OY Osmontallit AAH / 5585 _ _ _
263-14 1 VII 1983 673 4,33 2918 _ 2310 59,2 39 58 - 263-14 As Oy Osmonlinna AK / 5585 4 / 10 % 25 / 64 % 7 / 18 % 3/8%
263-15 1 VII 1984 1266 3,44 4356 _ 3553 61,3 58 77 10 263-15 As Oy Osmonkartano AK / 5585 15 / 26 % 16 / 28 % 22 / 37 % 5/9%
rasite 24 ap
263-16 1 III 1951 1702 1,5 1056 1414 492 20,5 24 hotelli 40 263-16 K OY Tampereen Pinkola Jaakko Tähtinen AK-22 / 7540 24 / 100 %
tontille 261-3
As Oy Tampereen
263-18 1 IV 1344 2 2760 -72 2187 57,5 38 51 32 263-18 KT-4 / 7873 11 / 29 % 18 / 47 % 9 / 24 %
Kullervonkatu 23
As Oy Tampereen
263-19 1 IV 1988 1059 1,4 1430 _ 1106 55,3 20 26 17 263-19 AK-2 / 6715 4 / 20 % 10 / 50 % 4 /20 % 2 /10 %
Hevosenkenkä
263-20 1 V 1990 1923 1,35 2596 _ 2151 50 43 51 36 263-20 AS Oy Sinkkaaja AK-2 / 6715 11 / 26 % 15 /35 % 17 / 39 %
yhteensä 12 29343 25112 457 594 413 19-14-348-213 yhteensä 132 176 124 25

264-1 1 VI 1941 3600 2,8 10259 _ 6955 44,5 156 181 4 264-1 Jaakko Tähtinen ALK / 2297 86 / 55 % 39 / 25 % 11 / 7 % 11 / 7 % 9/6%
yhteensä 1 10259 6955 156 181 4 2-5-152-22 yhteensä 86 39 11 11 9

As Oy Mäkipäänkatu
268-3 1 VII 1968 4327 1,4 6058 -72 4724 45 105 137 114 268-3 Harry Schreck ALK / 2297 74 / 70 % 28 / 27 % 3/3%
27-29
As Oy Mäkipäänkatu
268-4 1 VII 1973 1623 1,4 2270 1836 52,5 35 48 35 268-4 AK / 2699 7 / 20 % 21 / 60 % 7 / 20 %
23-25
268-5 1 VII 1969 1623 1,4 2267 3 1831 43,6 42 47 42 268-5 As Oy Kullervonkatu 24 AK / 2699 21 / 50 % 13 / 31 % 8 / 19 %
yhteensä 3 10595 3917 8391 182 232 191 3-5-167-57 yhteensä 28 108 43 3

342-9 1 I 1982 3579 0,3 378 696 - - 37 LH-3/8056

342-10 1 2 1990 4261 0,68 1611 829 44 KL-7/8056
yhteensä 2 1611 378 1525 81
Tammela A
21 50756 67691 6858 5442 50637 1038 1332 953 35-49-945-303 1h+k / 431 2h+k / 373 3h+k / 184 4h+k / 41 5h+k / 9
itä

75
 A S U N N O T / Tammela B län si 874 737 718

76
T A M M E L A B LÄNSI
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uudet Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asunnot rak.
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava oikeus
Suomen valtio /
273-5 2 1904/1920 511 312 44,6 7 - 273-5 5 2
liikennevirasto
273-6 2 VII+I 1972 2160 1,4 2344 180 497 2459 57,2 43 52 49 273-6 As Oy Tammelankatu 1 Pekka Ilveskoski ALK / 4145 29 /67 % 8 / 19 % 6 / 14 %
273-7 1 VII 1972 1984 1,4 2281 496 2295 54,6 42 57 34 273-7 As Oy Tammelanportti Taito Uusitalo AK / 4145 14 / 33 % 14 / 33 % 7 / 17 % 7 / 17 %
273-8 1 VII 1970 1984 1,4 2777 -5 2271 54,1 42 58 41 273-8 As Oy Asemakeskus Taito Uusitalo AK / 4145 14 / 33 % 14 / 33 % 7 / 17 % 7 / 17 %
273-10 1 VI 901 2,2 2000 -17 1384 76,9 18 28 16 273-10 As Oy Tullinaukio Aarne Heino ALK / 4145 7 / 39 % 9 / 50 % 2 / 11 %
273-12 1 VII 1974 1261 2,2 2307 468 hotelli hotelli 273-12 Yhteishotelli Oy
273-13 1 III 1964 912 2,56 2657 -317 liiketila hotelli 273-13 Insinöörioppilastalo Oy KL-9 / 6789
273-14 1 X 1964 888 5,33 3399 1331 asuntola 107 hotelli 273-14 Insinöörioppilastalo Oy AK-28 / 6647
As Oy Tampereen
273-15 2 VII 1973 2524 1,25 3150 5 2577 46 56 65 69 273-15 Taito Uusitalo AL / 7841 14 /25 % 28 / 50 % 14 / 25 %
Kaivokulma
yhteensä 12 13063 8543 2797 11298 208 367 209 10-3-265-89 yhteensä 47 94 45 20 2

275-7 2 VII 1969 4752 1,4 5725 500 928 4922 48,3 102 126 107 275-7 As Oy Ilmarinportti Pekka Ilveskoski ALK / 2297 52 / 50 % 22 / 22 % 18 / 18 % 7/7% 3/3%
275-8 3 VII 1970 3858 1,4 5981 264 -844 4102 61,2 42 90 68 275-8 As Oy Tammelankulma Pentti Turunen ALK / 2297 14 / 33 % 14 / 33 % 7 / 17 % 7 / 17 %
kaava
275-9 1 VII 1959 902 4,3 3845 2250 39,5 57 65 4 275-9 As Oy Väinönlinna Bertel Strömmer ALK / 2297 30 / 53 % 27 / 47 %
1262
275-12 1 VII 1982 1944 1,4 2721 1 2245 60,8 37 49 33 275-12 As Oy Vellamonhovi Antti Tähtinen AK / 5669 9 / 24 % 9 / 24 % 14 / 38 % 5 / 14 %
275-13 2 II+III 1924 1612 1,4 1034 1223 566 56,6 10 12 _ 275-13 VR-Yhtymä Oy AK-12 / 5669 4 / 40 % 6 / 60 %
rakentam-
275-14 _ 721 1,4 1010 1010 275-14 Tampereen kaupunki
aton
275-15 1 VII 1972 2848 1,4 3989 -1 3230 52,1 62 79 56 275-15 As Oy Pinninkatu 34 Antti Tähtinen AK / 3810 20 / 32 % 28 / 46% 7 / 11% 7 / 11%
yhteensä 10 24305 764 3162 17315 310 421 268 3-10-290-118 yhteensä 129 106 46 26 3

281-1 1 VII 1971 1980 1,4 2771 1 2223 52,9 42 43 42 281-1 As Oy Vellamonkatu 8 ALK / 2297 14 / 33 % 14 / 33 % 14 /33 %
As Oy Tammelan-
281-3 2 VII 1974 2160 1,4 2494 530 1912 53,1 36 38 39 281-3 ALK / 2297 6 / 17 % 24 / 66 % 6 / 17 %
puistokatu 34
281-4 1 V 1976 1800 2,2 3690 270 66 36 281-4 K Oy Toastalot Kosti Kuronen
yhteensä 4 8955 801 4135 78 147 117 3-7-111-26

As Oy Tammelanpuis-
282-32A 1 VI+III 1800 3,1 5600 3689 55,9 66 104 19 282-32A ALK / 2297 14 / 21 % 14 / 21 % 35 / 53 % 3/5%
tokatu 30-32
yhteensä 1 5600 3689 66 104 19 2-8-83-11 yhteensä 34 52 55 3

283-3 1 VII+I 1970 2340 1,4 2834 442 1632 54,4 30 28 44 283-3 As Oy Ilmarinkatu 10 Jaakko Tähtinen ALK / 2297 12 / 40 % 6 / 20 % 4 / 13 % 8 / 27 %
Mikael Norden-
283-4 1 VII+IV 1959 900 1,4 2708 2257 50,2 45 61 8 283-4 As Oy Ilmarinkatu 8 ALK / 2297 17 / 38 % 21 / 46 % 7 / 38 %
swan
yhteensä 2 5542 442 3889 75 89 52 0-2-58-29 yhteensä 29 27 11 8

983-1 1 V-VII 2012 2374 10453 7 53 983-1

yhteensä 10453 7 53 yhteensä
Tammela B
29 42605 57465 19760 7209 40326 737 1128 718 18-30-807-273 1h+k / 239 2h+k / 279 3h+k / 157 4h+k / 57 5h+k / 5
länsi

77
 A S U N N O T / Tammela B itä 1217 922 714

78
TAM M E LA B I T Ä
Kortteli / Raken- Kerros- Raken- Pinta- Tehok- Raken- Liike- Raken- Huo- Keski- Väl- Asun- Asuk- Auto- Korttelin Kortteli / As Oy / Omistaja Suunnittelija Voimassa 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k 7h+k Uudet Uusi
Tontti nuksia luku nus- ala kuus nettu yms. tila nusoik. neisto- pinta- jyys- toja kaita paikkoja ikäprofiili tontti oleva asunnot rak.
vuosi e= k-m2 k-m2 jäljellä ala ala luku yhteensä kaava oikeus
As Oy Tammelanpuis-
284-1 1 VII 1974 1778 1,4 2144 345 1113 55,7 20 24 29 284-1 ALK / 2297 5 / 25 % 10 / 50 % 5 /25 %
tokatu 31-33
As Oy Tammelanpuis-
284-2 1 VII 1979 1733 1,4 2424 2 1918 54,8 35 49 35 284-2 ALK / 2297 8 / 23 % 7 / 20 % 20 / 57 %
tokatu 13
284-5 1 VII 1984 2244 1,4 3141 1 2213 63,2 35 55 40 284-5 As Oy Aaltosenkulma ALK / 2297 7 / 20 % 7 / 20 % 14 / 40 % 7 /20 %
284-7 1 VII 1974 4104 1,4 5743 3 4693 55,9 84 111 73 284-7 As Oy vellamonkatu 16 Antti Tähtinen AK / 2297 21 /25 % 35 /42 % 21 / 25 % 7/8%
K OY Tampereen OP-
284-39 1 IV 1992 900 2,2 1980 _ _ _ 20 284-39 ALK / 2297
kulma
As Oy Itsenäisyydenkatu
284-40 1 VII 1976 900 2,2 1965 15 1244 49,8 25 34 30 284-40 ALK / 2297 6 / 24 % 19 / 76 %
13
yhteensä 6 17397 366 11181 199 273 227 2-5-163-103 yhteensä 47 78 60 14

286-3 2 VI+I 1976 2428 1,4 3917 -518 1889 59 32 46 72 286-3 K Oy Torikeskus Antti Tähtinen ALK/ 4639 24 / 75 % 8 / 25 %
286-49 1 IV 1920 900 2,7 2940 -510 1311 59,6 22 27 3 286-49 K Oy Tammelanvoima ALK/ 4639 8 /36 % 7 /32 % 7 / 32 %
yhteensä 3 6857 3200 54 73 75 0-2-53-18 yhteensä 8 31 15

287-2 1 VI 1984 2709 2,2 5959 1 55 55 1 86 287-2 K Oy Säästötammela Suvitie ja Uusitalo K / 5850 6 / 31 % 3 / 16 % 3 / 16 % 3 / 16 % 4 / 21 %
As Oy Itsenäisyydenkatu
287-51 1 VI 1961 903 2,2 1960 26 1130 59,5 19 27 8 287-51 Jaakko Tähtinen ALK / 2297 1 /100 %
15
yhteensä 2 7919 27 1185 20 27 94 2-0-19-6 yhteensä 6 4 3 3 4
Tampereen kaupunki Vel-
289-2 2 V+I 1990 3872 2 5350 840 1555 3851 48,7 79 98 _ 289-2 AKS-5 / 7917 8 / 10 % 62 / 79 % 9 / 11 %
lamonkodit Oy
yhteensä 2 5350 840 1555 3851 79 98 0-0-10-88 yhteensä 8 62 9

290-1 2 V+II 1924 1800 3,72 5102 1598 3552 80,7 43 85 _ 290-1 As Oy Pikilinna Birger Federley AL-30 / 7177 11 / 26 % 8 / 19 % 20 / 46 % 3/7% 1/2%
290-2 1 VII 1977 1800 1,4 2520 _ 1911 57,9 33 42 33 290-2 As Oy Väinölänpirtti ALK / 2297 7 / 21 % 14 / 43 % 6 / 18 % 6 / 18 %
yhteensä 3 7622 1598 5463 76 127 33 2-12-101-12 yhteensä 18 22 26 9 1

23 Tampereen kaupunki /
291-2 1 IV 1995 2121 2,3 4576 324 _ _ 291-2 YSA-2 / 7221
muualla Tammelakeskus
291-3 1 V 1995 1479 3,31 4690 210 1758 29,3 60 66 48 291-3 K Oy Säilänhovi YSA-2 / 7221 40 20
yhteensä 2 4690 4576 534 1758 60 66 48 1-0-26-39 yhteensä 40 20

As Oy Mäkipäänkatu
292-1 1 VII 1967 1710 1,4 2394 _ 1931 69 28 37 28 292-1 AK / 2297 5 / 19 % 8 / 29 % 7 /26 % 1/4% 6 / 22 %
39-41
292-2 1 V 810 1,7 1377 _ 1132 53,9 21 27 12 292-2 As Oy Vellamonkatu 22 AK-12 / 5973 6 / 29 % 11 / 51 % 2 / 10 % 2 / 10 %
292-72 1 IV 1956 900 2,9 3100 -490 60 60 1 _ 292-72 K Oy Salhojankatu 42 KT-1 / 5973 1 / 100 %
yhteensä 3 3771 3100 3123 50 64 40 0-4-43-17 yhteensä 11 20 9 2 1 6

293-6 1 VII 1971 1800 1,4 2520 _ 1987 56,8 35 60 31 293-6 As Oy Tammelantupa Aarne Heino ALK / 3185 21 / 60 % 7 / 20 % 7 / 20 %
293-79 1 IV 1982 900 1,4 1260 _ 1115 69,7 16 29 16 293-79 As Oy Mäkipäänkatu 33 Pertti Neva ALK / 3185 4 / 25 % 8 / 50 % 4 / 25 %
293-81 1 VI 1956 900 1,4 2947 -1687 1990 56,9 35 44 16 293-81 As Oy Väinölänkatu 14 ALK / 3185 7 / 20 % 13 / 37 % 13 / 37 % 2/6%
yhteensä 3 6727 5092 86 133 63 8-8-80-37 yhteensä 28 24 28 6

4+3 As Oy Tampereen
296-84 1 VI 1978 1379 3,1 4242 28 2321 38,4 61 65 296-84 AL / 8085 44 / 72 % 17 / 28 %
muualla Salhojankodit
296-85 1 VI 1939 1379 2,2 3650 -614 3606 50,5 72 86 15 296-85 As Oy Itäpuisto AL/ 2297 16 / 22 % 51 / 71 % 5/7%

Tampereen kaupunki /As

296-86 1 VII 1954 4200 2,2 7600 1640 4761 49,6 96 118 51 296-86 Bertel Strömmer ALK / 2297 25 / 26 % 49 / 51 % 19 / 20 % 3/3%
Oy Kalevanlukko

yhteensä 3 15492 1668 10688 229 269 70 3-1-163-102 yhteensä 85 117 19 8

298-3 2 VII 1984 3600 1,4 5040 _ 4190 59,9 70 87 64 298-3 As Oy Pallotammela AK / 5821 7 / 10 % 35 / 50 % 21 / 30 % 7 / 10 %
yhteensä 2 5040 4190 70 87 64 0-2-41-44 yhteensä 7 35 21 7
Tammela B
29 50849 80865 8516 5748 49731 922 1217 714 18-34-699-466 1h+k / 218 2h+k / 433 3h+k / 210 4h+k / 49 5h+k / 6 6h+k / 6
itä

79
80
81
82
83
84
85
86
87