Maria Mullonen

Maria Mullonen

SUOMEN
KIELEN
OPPIKIRJA
6. luokka
5. opintovuosi

KARJALA-KUSTANTAMO
PETROSKOI 1981
81.2 Фин.
М90

Учебник утвержден
Министерством
просвещения КАССР
Vahvistanut
Karjalan A SNT: n
Valistusasioin ministeriö
Kuvittajina taiteilijat
Valentina TSinenova
Sergei Tsinenov

.. 60601-101 ..
M 81 ©Karjala, 1981
Ш27(03) — 81
 1. j a k s o . KERTAUSTA

Tervetuloa kuudennelle luokallel

1. oppitunti

1. Lausukaa yhdessä:
Kesäloma on päättynyt. Uusi lukuvuosi on alkanut. Tervetuloa
kuudennelle luokalle!

2. Muodosta lauseita ja sano, missä olit kesälomalla:

Minä — pioneerileirillä.
Sinä — Mustalla merellä. Tervetuloa Moskovaan!
Hän — isovanhempiensa luona.
Me — maalla. Tervetuloa Karjalaan!
Te — Kaukasiassa.
He — Kizin saarella. Tervetuloa meille!
Minä ja Timo — Lohijärvellä.

3. Vastaa kysymyksiin:
Missä olit kesälomalla? Mitä olet tehnyt kesälomallasi? Oletko
jo oppinut uimaan? Kävitkö marjassa ja sienessä? Onko ke-
säloma nyt päättynyt? Onko uusi lukuvuosi jo alkanut?

4. Sanastoa
Onki (ongen) — Kala käy опкееп. Olitko tänään ongella?
Onkia (ongin) — pyytää kalaa ongella. Pojat onkivat kalaa
Lääke (lääkkeen) — Lääkäri antoi sairaalle lapselle lääkettä. Os-
tin apteekista lääkkeitä.
Lääkekasvi — Lääkekasveista tehdään lääkkeitä. Suojele lääke-
kasveja.
Päivettyä (Päivetyn) — Sinä olet kovasti päivettynyt.
Tavata (tapaan) — Tapasin koulutoverini kadulla. En ole tavan-
nut häntä pitkään aikaan.

5. Tunnetko kaloja?

ahven hauki särki made

(ahvenen, (hauen, (särjen, (mateen,
ahventa) haukea) särkeä) madetta)
3
6. Lue vuorokeskustelut. Kirjoita vihkoon verbit, jotka ovat im ­
perfektissä ja m ainitse niiden infinitiivimuoto.

a) A n t t i : Hei, Pekka. En ole tav a n n u t sinua kahteen kuu­

kauteen. M issä olet ollut koko kesän?
P e k k a : Olin pioneerileirillä Sääm äjärvellä.
A n t t i : Sinähän et osannut uida. Oletko oppinut uimaan?
P e k k a : Olen. Opin uim aan yhdessä viikossa.
A n t t i : Kävitkö kalalla?
P e k k a : Tietysti. M inä ja Timo kävimme usein ongella. O n­
gimme ahvenia, särkiä ja joskus kävi onkeen haukikin.

b) L e e n a : Hei, Riitta, kylläpä sinä olet päivettynyt. Vietitkö

kesälom an etelässä?
R i i t t a : Kyllä. Olin vanhempieni kanssa M ustalla merellä. E n­
tä m issä sinä vietit lomasi?
L e e n a : M inä ja siskoni Tanja olimme pioneerileirillä.
R i i t t a : M itä te teitte leirillä?
L e e n a : Lämpiminä päivinä uimme ja otimme aurinkoa. Usein
teimme retkiä m etsään, keräsimme lääkekasveja. H einäaikana
autoimme aikuisia heinänteossa. Opettelimme uusia leikkejä ja
lauluja.
R i i t t a : Oliko leirillä hauskaa?
L e e n a : Oli. Leirillä oli hyvä urheilukenttä. Pelasim m e usein
lento- ja koripalloa. Pidim me urheilukilpailuja.
R i i t t a : M istä urheilulajista sinä pidät eniten?
L e e n a : P id ä n tenniksestä. Leirillä opin pelaam aan pöytäten­
nistä.

7. Kerro, m itä lapset tekivät pioneerileirillä. M itä uutta he oppi­

vat kesän kuluessa?

8. Kerro, m itä näet kuvissa.

9. Käytä verbiä joko imperfektissä tai perfektissä.

Kesällä pioneerit — lääkekasveja. kerätä

He — paljon lääkekasveja.
Eilen me — retkellä. käydä
— Kizin saarella?
Illalla minä — usein televisiota. katsoa
Sinä — televisiota jo koko illan.
Tänään m e — ajoissa. herätä
Viime aikoina minä — ajoissa.
Oppilas — kaikkiin kysymyksiin oikein. vastata
H ä n — aina hyvin.
Tänä kesänä minä — meressä ensi kertaa. uida
En—meressä koskaan ennen.
Leirillä me — usein pöytätennistä. pelata
Kotonakin — joka päivä.

10. Lisää lauseisiin verbit preesensissä. Kirjoita lauseet vihkoon.

M ai 1 i: H u u t a a — te metsässä?
Huudatteko te metsässä?

Tuntea — sinä t ä m ä n kalan?

Osata — Pirkko laulaa?
Tarvita — sinä tätä kirjaa?
Kuunnella — isä radiota?
Kuiskata — te tunnilla?
Kammata — sinä tukkasi joka aamu?
Haluta — te katsoa filmin?
Nähdä — kissa pimeässä?

11. Vastaa edellisen tehtävän kysymyksiin kielteisesti.

12. Vastaa kielteisesti:

Kävittekö loman aikana museossa?

Löysikö Pekka onkensa?
Lupasiko hän tulla tänään?
Heräsitkö aamulla varhain?
Tunsitko tuon tytön?
Juoksitko koko matkan?
Siivositteko luokkahuoneen?
Pesikö Leena lattian?

5
 2. oppitunti

Lukekaa selvästi:

veneessä syyskesä onkeen tuomi

veneeseen vadelma mateet tam mi

1. S anastoa

Vene (veneen, venettä) — K alastaja istui veneessä. Ongin ka la a

veneestä.
Airo — Veneessä on kaksi airoa.
Soutaa — V aari istuu veneessä ja soutaa airoilla.
Syyskesä — kesän loppupuoli, loppukesä
Vadelma — Vadelma on makea punainen m arja.
Tuomi — Tuomessa on keväällä valkeat kukat ja syksyllä m ustat
m arjat.
Tammi— Tammi on kovaa puuta.
Leppä — Joen ran n a lla kasvaa leppiä.

2. Lue ja keksi otsikko. Kerro, miten Timo vietti kesälom ansa.

Timo kertoi kesälom astaan: »Vietin kesälomani m aalla mummon

ja vaarin luona. Kylä, jossa he asuvat, on kauniin järven ra n n a l­
la. Jä rv e n tak a n a on metsä. Minä ja v aari kävimme usein o n ­
gella. H eräsim m e aamulla varhain, otimme airot, istuuduimm e ve­
neeseen ja soudimme saarelle. Siellä kala käy hyvin onkeen. S aim ­
me ahvenia, haukia ja särkiä.
Syksyllä kävimme sienessä ja m arjassa järven toisella rannalla.
Siellä kasvaa vadelmia, mustikoita ja puolukoita. Sieni- ja m arja-
m atkat olivat aina hauskoja. Vaarini on m etsänvartija. H än on
m etsässä kuin kotonaan. H än tietää, missä millainenkin lintu pe­
sii ja millaisetkin sienet ja m arjat kasvavat. Vaari on kertonut
minulle paljon m etsästä. Suurin osa tasavaltam m e m etsistä on
havumetsiä. Karjalan metsissä kasvaa myös lehtipuita: kaivuja,
haapoja, pihlajia, tuomia, leppiä, vaahteria, lehmuksia ja tammia.
Olen oppinut tuntemaan puulajeja.»

3. Vastaa kysymyksiin:

Millä Timo ja vaari pyysivät kalaa?

Millä he soutivat järven toiselle rannalle?
Mitä kaloja he saivat?
Mitä marjoja he poimivat?
Mitä muita m a r j o j a kasvaa Karjalan metsissä?
Mitä vaari on kertonut metsästä?
Mitä puulajeja sinä tunnet?

4. Muistatko, miten taipuvat e-loppuiset sanat?

a) Käytä seuraavia sanoja yks. genetiivissä, partitiivissa ja illa-

tiivissa: huone, lause, perhe, huurre, rae, rakenne, joukkue, kulkue.

M a l l i : vene — veneen — venettä — veneeseen

b) Lisää lauseisiin sana tarvittavassa muodossa:

Opettaja löysi K a t j a n sanelusta —.

Allan sanelussa ei ollut yhtään —. virhe
Paulin sanelussa oli vähän —.
Vaari veti — rantaan.
Rannassa oli paljon —. vene
Järvellä ei näkynyt yihtään —.
Viime kesänä oli paljon —.
— jälkeen paistoi taas aurinko. sade
Minulla ei ollut Ainon —.
Katja lähetti minulle Ainon —. osoite
Sain ystävältäni —.
Vastasin heti ystäväni —. kirje

5. Vastaa kysymyksiin kielteisesti:

Veitkö kirjeen postiin?
Siivositko huoneesi?
Lakaisitko lattian?
Syötkö päivällisen ruokalassa?
Haluatko t ä m ä n postimerkin?
Ostitteko uuden television?
Saiko vaari ongellaan ahvenen?
Oletko nähnyt t ä m ä n elokuvan?
Oletko saanut kirjeen ystävältäsi?
Oletko kuullat tämän laulun?
7
6. Täydennä lauseet. Valitse sopiva sana:

Niityllä kasvaa —. kaunoluistelu

Niina soittaa —. lääkekasvit
Pekka pelaa —. viulu
Veljeni h a r r a s t a a —. aikuiset
Koululaiset keräsivät —. urheilukilpailut
Loman aikana autoimme —. koripallo
Leirillä pidettiin usein —. jätepaperi

7. Lue runo.

METSÄINEN SEUTUMME

A. Titov
Ei missään niin jylhää lie metsää
kuin metsät on Karjalan maan.
On kansojen ystävyys saanut
ne riemusta humisemaan.
Maa pohjoinen, maa Karjalan,
työn seutu, toimen uurahan.
Oot rikas, kallis, kotoinen,
m a a meidän, seutu pohjoinen.

3. oppitunti

1. Sanastoa

A s t u a — a ) kävellä, kulkea. Pioneerit astuvat yhtä jalkaa.— Пио-

неры шагают в ногу; b) käydä sisään. Vieras astui huoneeseen.
Me astuimme laivaan.
Sopia — Tämä puku sopii minulle.
Sovittaa — Sovita kenkiä. Sopivatko ne sinulle?
Koulutarvikkeet—Oppilas hankki vihkot, kynät ja muut koulu-
tarvikkeet. Tässä osastoss.a myydään koulutarvikkeita.
Tekee mieli — Minun tekee mieli päästä kouluun. Kissan tekee
mieli maitoa.

2. Lue. Muuta perfektissä olevat verbit imperfektiin.

Kesäloma on päättynyt. Edessä on uusi lukuvuosi. Leena on hank-
kinut kesän aikana uudet oppikirjat, vihkot, kynät sekä muut
koulutarvikkeet. Äiti on ostanut Leenalle myös uuden koulupuvun.
Loman viimeisinä päivinä Leena pani koululaukkunsa kuntoon,
silitti pukunsa ja puhdisti kenkänsä. H ä n on ikävöinyt kouluto-
vereitaan. On hauskaa tavata t a a s koulussa.
8
3. Täydennä lauseet sulkeissa olevilla sanoilla.

M a l l i : Leena ei ole tavannut koulutovereitaan (kaksi kuukaut-

t a ) . Leena ei ole tavänhut koulutovereitaan kahteen kuu-
kauteen.

En ole tavannut ystävääni (viisi päivää).

Emme ole käyneet teillä (puoli vuotta).
He eivät ole saaneet kirjeitä (kolme viikkoa).
En ole kuullut hänestä (pitkä aika).
En ole nähnyt häntä (monta vuotta).

4. Lue vuorokeskustelu.

KAUPASSA

Ä i t i : Leena, meidän pitää ostaa sinulle uusi koulupuku. Sinä

olet kesän aikana kovin kasvanut. Entinen puku on käynyt pienek-
si.
L e e n a :Pitää ostaa myös pioneeripuku. Sekin on käynyt pienek-
si.
Ä i t i : Katsokaamme tältä lastenosastolta. (Myyjälle) Saisim-
meko sovittaa koulupukua?
M y y j ä : Olkaa hyvä. Tässä on ruskeita leninkejä .ja valkoisia
esiliinoja. Olkaa hyvä ja sovittakaa.
Ä i t i : Paljonko t ä m ä puku maksaa?
M у у j ä: Se maksaa 12 ruplaa 50 kopeekkaa.
Ä i t i : Me otamme tämän puvun. Se sopii Leenalle.
M y y j ä : Olkaa .hyvä. Voitte maksaa kassaan.

5. Esittäkää keskustelu aiheesta Koulutarvikkeita ostamassa.

6. Muuta lauseet kielteisiksi.

M a l l i : Leenan pitää hankkia koulutarvikkeet. Leenan ei tarvitse

hankkia koulutarvikkeita.

Leenan pitää ostaa vihot ja kynät.

Aamulla Leenan pitää silittää pukunsa ja puhdistaa kenkänsä.
Timön pitää hankkia uusi onki.
Minun pitää kirjoittaa kirje.
Sinun pitää lukea lauseet.
Vaarin pitää korjata vene.
Meidän pitää ratkaista laskutehtävä.
Hänen pitää lukea läksyt illalla.
9
7. Lue teksti. M uodosta viisi kysymystä tekstin m ukaan.

ENSIMMÄINEN KOULUPÄIVÄ

On ensim mäinen koulupäivä. Aamulla lapset kiirehtivät kouluun.

Kas, miten tärkeän näköisinä * astuvat ensiluokkalaiset: pojat
tum m ansinisissä puvuissa ja valkeissa paidoissa, tytöt tu m m a n ­
ruskeissa leningeissä ja lumivalkoisissa esiliinoissa. Pioneereilla
on yllään pioneeripuku: pojilla siniset housut ja valkea paita, ty ­
töillä sininen hame ja valkea pusero. Kaikilla on pioneeriliina
kaulassa. Monilla on kukkia kädessä. Kaikki ovat iloisia.

8. Keskustelkaa ensim m äisestä koulupäivästä seuraavien kysy­

mysten avulla:

Mihin aikaan heräsit syyskuun 1. päivänä^

Millaisen puvun panit päällesi?
Kenet tap a sit koulun pihalla?
Mistä keskustelitte?
Montako oppituntia teillä oli?
Mitä teitte tunneilla?
Mitä teitte väliajoilla?

* tärkeän näköisinä — с важным видом.

10
9. Sano suomeksi:

Я давно не встречал своего друга. Он провел летние каникулы

на море. Я провел свои каникулы в пионерском лагере. Там
было очень весело.
Теперь начинается новый учебный год. Я купил себе учебники,
тетради, карандаши и другие школьные принадлежности. Я при-
шел в школу и встретил здесь своих друзей. Сегодня у нас был
урок финского языка. Учительница сказала нам: «Добро пожа-
ловать в шестой класс!»

4. oppitunti

1. Lue selvästi:

lukujärjestys matematiikka
kirjallisuus fysiikka
maantieto eläinoppi

2. Lue. Huomioi uudet sanat ja sanonnat.

ALKU AINA HANKALA *

(Koululaisen päiväkirjasta)

On alkanut t a a s uusi lukuvuosi. Joka syksy lukuvuoden ensim-

mäisenä päivänä teen päätöksen: »Tänä vuonna rupean opiskele-
m a a n oikein ahkerasti. Luen joka päivä kaikki läksyt ja vastaan
tunneilla hyvin. Minun pitää lukea paljon, sillä tahdon tietää
paljon. Mikä on nykyajan ihminen ilman tietoja?» Näin ajattelen
syyskuun 1. päivänä Ija ryhdyn tekemään ahkerasti työtä. Mutta
muutaman- päivän kuluttua sanon itselleni: »Lukuvuosi on pitkä.
Onhan minulla vielä aikaa. Miksi minun pitää jo ensimmäisistä
päivistä lähtien ahertaa aamusta iltaan? Ulkona on vielä lämmin.
Tuntien jälkeen on hauskaa pelata pihassa jalkapalloa tai mennä
onkimaan järven rantaan.» Tällaiset ajatukset toistuvat joka vuosi
syyskuun alkupäivinä. Ja niin kaikki jää ennalleen. Äiti sanoo, et-
tä minulta puuttuu sisua. **
Mutia tänä vuonna menettelen toisin. Minä tiedän, että alku on
aina hankala. Tästä lähtien alan lukea ipaljon ja opiskella ahke-
rasti. Silloin kaikki saavat nähdä, että minulla on sisua.

* hankala — vaikea
** Minulta puuttuu sisua — у меня слабый характер

11
3. Tutustu lukujärjestykseen. Sano, m itä uusia oppiaineita kuu­
dennella luokalla on. Kirjoita vihkoon oma lukujärjestyksesi.

6. LUOKAN LUKUJÄRJESTYS

M a anantai Tiistai Keskiviikko

1 Suomen kieli Englannin kieli Geometria

2 Algebra Fysiikka Suomen kieli
3 Kirjallisuus Historia M aantieto
4 V enäjän kieli Biologia Eläinoppi
5 Piirustus Musiikki Liikunta

4. V astaa kysymyksiin:

Minä päivinä teillä on 6 tuntia?

Montako kertaa viikossa on suomen kieltä?
M istä oppiaineesta pidät eniten?
Onko sinulla jo paljon hyviä arvosanoja?
Teetkö ahkerasti työtä koulussa ja kotona?

5. Katso kuvia ja kerro, miten oppilaat viettävät työpäivänsä.

. »
4

6. Täydennä lause alleviivatun sa n an sopivalla muodolla. Tark-

kaile predikaatin muotoa.

M a l l i : Koivu on lehtipuu. Myös tammi ja vaahtera ovat lehti­

puita.
Neilikka on kuikka. Myös tulppaani ja narsissi ovat — .
Kalle on urheilija. Myös Reino ja Paavo ovat — .
M artti on ylioppilas. Myös Yrjö ja Tauno ovat — .
Mansikka on m arja. Myös vadelma ja mustikka ovat — .
Moskova on pääkaupunki. Myös Helsinki ja Lontoo ovat —.

12
7. Muodosta lauseita pitää-verbiä käyttäen.

M a l l i : Käyn usein elokuvissa. Pidän elokuvista.

Luen usein satuja.

Katson usein televisiota.
Kuuntelen usein hyvää musiikkia.
Kesällä harjoittelin uintia.
Jaakko pelaa tennistä.
Maija h a r r a s t a a kaunoluistelua.
Me j ä r j e s t ä m m e urheilukilpailuja.

8. Korvaa alleviivatut sanat oikeanpuoleisilla sanoilla.

a) — Kenelle sinä kirjoitit?

— Mummolle (1) 1. ystäväni, tätini
— Missä hän asuu?
— Aunuksessa (2) 2. Riika, pääkaupunki

b) — Ketä sinä menet vastaan? 1. vanhempi veljeni,

— Ystävääni (1) isäni
— Mistä hän saapuu? 2. urheilukilpailut,
— Leningradista (2) olympiakisat

9. Sanastoa

Vaivata — беспокоить, мучить. Mikä sinua vaivaa?

T i p p a — к а п л я . Osta apteekista silmätippoja.
Raaka (raa'an) — Älä syö raakoja m a r j o j a . Omenat ovat vielä
raakoja. Raa'at omenat ovat epäterveellisiä.
Vika (vian) — Hänellä on vika silmissä, hän näkee huonosti.
Värittää — Väritä kuva värikynillä.
Tuore — veres, aivan uusi. Tuore kala. Tuore maito. Ostin tuo-
retta leipää. Vedessä kukat säilyvät tuoreina. Tässä on tuoreita
sanomalehtiä.

10. Lukekaa vuorokeskustelut ja esittäkää ne.

a) Lääkärillä:

L ä ä k ä r i : Mikä sinua vaivaa, poikaseni?

P o i k a : Vatsaani kivistää.
L ä ä k ä r i : Mitä söit eilen?
P o i k a : Raakoja omenia.
L ä ä k ä r i : Tässä on sinulle silmätippoja, jotta näkisit paremmin
mitä syöt.
13
b) Nainen tuli lääkärin luo nelivuotiaan poikansa kanssa:

— Auttakaa meitä, tohtori. Pojallani on paha vika silmissä. Kun

hän piirustaa, hän värittää kaiken punaisella kynällä, jopa ruohon
ja lehdetkin.
Lääkäri katsoi tarkasti poikaa silmiin ia kysyi:
— Tiedätkö sinä minkä väristä on ruoho?
— Vihreää.
— Entä lehdet?
— Myös vihreitä.
— Miksi sinä sitten värität ne punaisella kynällä?
— Olen kadottanut vihreän kynäni.

11. P a l a u t a mieleesi, miten taipuvat i-loppuiset sanat. Kilpailkaa,

kuka muistaa eniten i-loppuisia sanoja: a) jotka taipuvat samoin
kuin järvi, onki; b) jotka taipuvat samoin kuin lasi, leikki.

12. P a n e sulkeissa olevat sanat oikeaan muotoon. Tarkkaile, missä

muodossa subjekti ja predikaatti ovat.

Mereen virtaa (suuri joki). Meressä on useita ( s a a r i ) . Niillä kas-

vaa (kuusi j a h a a p a ) . Meressä elää paljon erilaisia (eläin).
Merestä s a a d a a n myös runsaasti (kala).
Taivaalla loistaa kirkkaita (tähti). Lumella näkyy jäniksen (jäl-
ki). M a a s s a m m e on hyvin korkeita (vuori).

5. oppitunti

1. Lue selvästi:

a) Minä olen kaksitoistavuotias.

Myös ystäväni on kaksitoistavuotias.
Me olemme samanikäisiä.

b) Leena j a Pirkko ovat sisaruksia.

Leena on äitinsä näköinen.
Myös Pirkko on äitinsä näköinen.
Sisarukset ovat samannäköiset kuin kaksi m a r j a a .

2. Vastaa kysymyksiin:

a) Minkä ikäinen olet?

Milloin täytit 12 vuotta?
Minkä ikäinen ystäväsi on?
Oletteko te samanikäisiä?
Minkä ikäisinä te menitte kouluun?
14
b) Kenen näköisiä sisarukset ovat?
Onko Pekka veljensä M atin näköinen?
Ovatko veljekset sam annäköisiä?

3. Lue vuorokeskustelu ja kerro, m itä sait tietää M a ijasta ja

Pekasta.

— Päivää, M aija. Sinäpä olet kasvanut isoksi. Sinua ei tahdo

enää tuntea.*
— P äivää, Paavo-setä.
— Olet aivan äitisi näköinen.
— Kaikki sanovat niin. Olkaa hyvä, riisukaa takkinne ja istukaa.
Isä palaa pian työstä.
— Minkä ikäinen sinä nyt olet? Oletko ja 13-vuotias?
— En. Täytin va sta h iljattain 12.
— Siis sinä ja Pekka-serkkusi olette sam anikäisiä.
— Kyllä. M inä tapasin hänet kesällä. H än on minua p ä ä tä pitem ­
pi, vaikka opiskelee samoin kuin minäkin kuudennella luokalla.
H än h a rr a s ta a urheilua. Kesällä Pekka oli urheilu-leirillä.
— Mihin aikaan isäsi tulee työstä?
— H än tulee tavallisesti kotiin kello kuuden tienoilla.** O dotta­
kaa vielä hetkinen. Tässä on tuoreita sanomalehtiä.

* Sinua ei tahdo enää tuntea — тебя уж е трудно узнать

** kello kuuden tienoilla — около шести часов

15
4. Kerro itsestäsi.

Mikä on nimesi? Minkä ikäinen olet?

Missä asut? Millä luokalla olet?
Millä luokalla aloit opiskella suomea?
Onko sinulla ystäviä? Mitä teet vapaa-aikana?
Pidätkö lukemisesta? Pidätkö urheilusta?
Mitä urheilulajia harrastat?

5. Lue vuorokeskustelu ja keksi vastaus viimeiseen kysymykseen.

— Mihin aikaan äitisi palaa työstä?

— Hän palaa tavallisesti kello viiden tienoilla, mutta t ä n ä ä n hän
tulee kotiin myöhemmin.
— Miksi?

6. Lue ja kerro, mitä sait tietää Antin perheestä.

ANTTI KERTOO PERHEESTÄÄN

Meillä on suuri perhe. Meitä on kuusi henkeä: isä, äiti, isoisä, iso-
äiti, siskoni Maija ja minä. Isäni on autonkuljettaja, äitini käy
työssä tehtaassa. Vaari ja mummo ovat eläkkeellä. Pikku siskoni
käy lastentarhassa. Minä käyn koulua.

7. Kerro perheestäsi.

Montako henikeä on perheessänne? Mikä on äitisi nimi? Entä

isäsi nimi? Minkä ikäisiä äitisi ja isäsi ovat? Onko sinulla siskoja
tai veljiä? Mitkä ovat heidän nimensä? Minkä ikäisiä he ovat?

8. S a n o suomeksi.
Мне 12 лет. Мне исполнилось 12 лет в августе. Я учусь © 6 клас-
се. Маме 36 лет, папе тоже 36 лет. Они одного возраста. Моя
сестра на два года моложе меня. Она ходит в четвертый класс.
Мы с ней очень похожи.

&. Palauta mieleesi, mitkä sijamuodot vastaavat kysymyksiin

mihin? missä? Täydennä vastaukset:
Menetkö sinä elokuviin? oppitunti
En, minä menen — harjoitukset
Kiirehdittekö te kouluun? urheilukenttä
Emme, me kiirehdimme — pysäkki
Lähteekö hän kanssamme ret- kilpailut
kelle?
16
— Ei, hän matkustaa — ulkomaat
— Työskenteleekö äitisi tehtaassa? sairaala
— Ei, hän työskentelee — lastentarha
— Kasvaako herne metsässä? pelto
— Ei, se kasvaa —

10. Vähän huumoria:

Opettaja teki kysymyksen oppilaalle, mutta oppilas ei vastannut

siihen.
— Onko tämä kysymys vaikea? opettaja kysyi.
— Ei kysymys ole vaikea, vaan vastaus.
* * *

— Leena, minä en löydä mistään Maija-tädin osoitetta. Etkö tiedä,

missä se on?
— En. Mutta miksi et pyydä Maija-tätiä lähettämään sinulle
osoitettaan?
* * *

Pikku Maija kirjoittaa kirjettä ystävälleen Liisalle. H ä n aloittaa

näin: »Rakas Liisa, kirjoitan sinulle oikein hitaasti. Tiedän, ettet
sinä osaa vielä lukea nopeasti».

2. jakso

KOTONA JA KOULUSSA

1. oppitunti

1. Sanastoa

Aikoa — a) Minä aion lähteä elokuviin. Aiotko tulla mukaan?

b) Kalle aikoo lääkäriksi. Miksi sinä aiot?—
Кем ты хочешь стать?
Kunnioittaa — Minä kunnioitan ystäviäni. Kunnioittakaa van-
hempia.
Keksintö — Poika haaveili uusista keksinnöistä. Se on hänen oma
keksintönsä.
Sakki — pelata Sakkia
Lukea insinööriksi — учиться на инженера
Lukea lääkäriksi— учиться на врача. Aion lukea lääkäriksi.
2 2518 17
2. Muuta alleviivatut sanat translatiiviin, täydennä lauseet:
Hänestä tulee lääkäri.— H ä n haluaa lukea — .
Heistä tuli hyviä ystäviä.— He tulivat — .
Kallesta tuli viime vuonna ylioppilas.— Kalle tuli viime vuonna — .
P o j a s t a on kasvanut mies.— Poika on kasvanut — .

3. Tee mallin mukaan.

M a l l i : Poika pitää piirustamisesta. Pojasta tulee taidemaalari.

Leo pitää urheilusta. — tulee urheilija.

Siskoni pitää musiikista. — tulee pianonsoittaja.
Ystäväni haaveilee kaukaisista maista. — tulee matkailija.
Veljeni haaveilee keksinnöistä.— tulee insinööri.
Nämä pojat haaveilevat avaruuslennoista.— tulee avaruuslentäjiä.
4. Lue. Poimi tekstistä verbit, joiden ohessa esiintyy elatiivi ja
partitiivi. Kirjoita nämä verbit sekä substantiivit vihkoon.

YSTÄVÄNI

Minulla on hyvä ystävä. H ä n e n nimensä on Juri. Me tutustuimme

kesällä pioneerileirillä. H ä h pitää lukemisesta. Minä pidän urhei-
lusta. Me keskustelimme usein kirjoista, elokuvista ja urheilusta.
Joskus me pelasimme Sakkia. Juri soittaa hyvin viulua. Kerran
minä kysyin häneltä: »Miksi sinä aiot?» H ä n sanoi, että haluaa
lukea insinööriksi.
Nyt me t a p a a m m e toisemme, käymme yhdessä luistinradalla, elo-
kuvissa, haaveilemme uusista keksinnöistä ja matkoista kaukai-
siin maihin. Minä kunnioitan ystävääni.

5. Vastaa kysymyksiin:
Missä sinä tutustuit ystävääsi?
Mistä te usein keskustelette?
Millaisista kirjoista te pidätte?
Pelaatteko Sakkia (tennistä, lentopalloa)?
Käyttekö elokuvissa tai teatterissa?
Soittaako ystäväsi kitaraa (pianoa, viulua)?
Mistä te haaveilette?

6. Kerro ystävästäsi. Käytä verbejä: tutustua, h a r r a s t a a , pitää, on

kiinnostunut, aikoa.

7. Muodosta uusia lauseita mallin mukaan:

M a l l i : Pauli harrastaa urheilua. H ä n on kiinnostunut urheilusta.

18
Mikko harrastaa uintia.
Katja harrastaa tennistä.
Lea harrastaa pianonsoittoa.
Minä harrastan piirustusta.
Harrastatko sinä Sakkia?

M u i s t a ! a) Nämä verbit vaativat partitiivia:

auttaa, harrastaa, kunnioittaa,

pelata, soittaa -j- partitiivi

b) Nämä verbit vaativat elatiivia:

haaveilla, huolehtia, keskustella,

olla kiinnostunut, pitää + elatiivi

8. Lue ja kiinnitä huomiota hauska, helppo, ikävä, valkea sanojen

käyttöön infinitiivin kanssa:

On hauska tavata entisiä ystäviä.

Lasten on hauska luistella kirkkaalla jäällä.
On vaikea herätä aamulla varhain.
Pekan on vaikea istua paikallaan.
On helppo oppia lyhyt runo.
Leenan on helppo oppia suomea.
On ikävä odottaa kauan.
Minun on ikävä istua yksin.
Meidän ei ole vaikea tehdä kysymyksiä.
Teidän ei ole helppo vastata kysymyksiin.

| Lausetyypissä Lasten on hauska laulaa tekijä on genetiivissä.|

9. Täydennä lauseet mallin mukaan.

M a l l i : Leikkiminen on hauskaa.— Pidän leikkimisestä.

Lukeminen on helppoa.— Pidän — .

Luisteleminen on hauskaa.— Pidän — .
Piirustaminen on mielenkiintoista.— Pidän — .
Hiihtäminen on terveellistä.— Pidän — .
Odottaminen on ikävää.— En pidä — .
Soittaminen on vaikeaa.— En pidä — .

10. Täydennä lauseet sanojen sopivilla muodoilla:

Poika kapusi — puu, katto, männynoksa
Varis istuu —
Me vietimme kesälon an — kaupunki, pioneerileiri,
Me matkustamme kesäksi — maa
Siskoni kävi eilen — teatteri, asema, puisto
Huomenna hän lähtee t a a s — harjoitukset, kokous,
Minä ja Pekka olimme — luistinrata
Meidän pitää kiirehtiä —

I I . Sano suomeksi:

Пете легко решать задачи.

Мне трудно вставать утром.
Детям весело кататься с горы.
Нам скучно сидеть дома в дождливый день.
Легко дышать свежим воздухом.
Детям полезно пить молоко.
Здесь опасно переходить улицу.

2. oppitunti

!. Sanastoa

Pohjoisnapa — Matkustaa Pohjoisnavalle.

Suorittaa — täyttää. Pitää suorittaa tehtävä ajoissa.
Suorittaa tentit — сдать экзамены
Sankariteko — Avaruuslentäjät suorittavat sankaritekoja.
P o j a t haaveilevat sankariteoista.
Hätä (hädän) — A u t a ystävääsi h ä d ä s s ä .
Rientää apuun — Kun ystäväni on joutunut hätään, minä riennän
apuun.
Tuuletusikkuna — Avaa tuuletusikkuna, pitää tuulettaa huone.
Itku — Huoneesta kuului lapsen itku. Älä itke, ei tässä itku aijta.
On pakko — необходимо, должен, вынужден. Ei ole pakko — не-
обязательно. Sinun ei ole pakko mennä hänen kanssaan.
Minun on pakko j ä ä d ä tänne. — Я вынужден (мне придется)
остаться здесь.
On a i k a — пора. Meidän on aika lähteä.
Nauhuri — magnetofoni

2. P a n e aukkojen tilalle aikoa-verbin sopiva muoto.

Minä — matkustaa Moskovaan.— sinä tulla mukaan? Anttikin —

lähteä kanssamme.— te palata pian? Me — olla siellä koko viikon.
Kaikki — lähteä m a t k a a n jo t ä n ä ä n . En minäkään — j ä ä d ä kotiin.
20
3. Lue teksti ja kerro millaisista sankariteoista Kalle haaveilee.
Sano, tuleeko Kallesta sankari.

HAAVEILIJA

Kalle makaa huoneessaan pehmeällä sohvalla ja haaveilee san-

kariteoista.
Nyt hän ei olekaan enää huoneessa, v a a n kaukana Pohjois-
navalla.
Hän ei pelkää tuulta, ei tuiskua, ei pimeitä öitä eikä pakkasta.
Silloin äiti avasi huoneessa tuuletusikkunan.
— P a n e ikkuna kiinni! huudahti Kalle.— Minun on vilu.
Äiti pani tuuletusikkunan kiinni. Kalle t a a s haaveilee sankari-
teoista. Hänen p a r a s ystävänsä on joutunut hätään. J ä ä k a r h u
afkoo syödä hänet. Kalle rientää apuun.
Silloin hän kuulee toisesta huoneesta itkun. Hänen pikku siskon-
sa Anja pani päähänsä vanhan korin eikä saa sitä pois.
— Auta minua, Kalle, Anja pyytää.
— Pian tulee äiti, hän auttaa sinua.
Kalle makaa pehmeällä sohvalla ja haaveilee uusista sankari-
teoista.

4. On aika, pakko + infinitiivi. Tarkkaile aika ja pakko sanojen

käyttöä infinitiivin kanssa.

Minun on aika lähteä kouluun.

Meidän on aika syödä aamiainen.
Isän on aika palata työstä.
Lasten on aika mennä nukkumaan.
Pojan oli pakko poistua luokasta.
Teidän ei ole pakko j ä ä d ä tuntien jälkeen.

M u i s t a 1 Lausetyypissä Minun on aika (pakko) lähteä tekijä

on genetiivissä.

5. Muodosta lauseita, joissa käytät on aika tai on pakko muo-

toa + infinitiiviä.

M a l l i : Minä syön aamiaisen ja lähden.— Minun on aika syödä

aamiainen ja lähteä.

Kalle suorittaa t ä m ä n työn yksin.

Me aiomme ostaa väritelevision.
H ä n ahertaa aamusta iltaan.
Minä ratkaisen vielä yhden laskutehtävän.
Äiti pani tuuletusikkunan kiinni.
21
6. Tee mallin mukaan. Kiinnitä huomiota objektin muotoon.

Malli I : Liisa sai hyvän lahjan.— On hauska saada hyvä lahja.

Luin mielenkiintoisen kirjan.

Kuulin hyvän uutisen.
Näin uuden filmin.
Tapasin vanhan tuttavan.
Vietin loman maalla.
Pekka söi jäätelön.

Malli 2 : Sinun pitää kirjoittaa kirje.— Minä olen jo kirjoitta-

nut kirjeen.

Sinun pitää katsoa uusi filmi.

Teidän pitää lopettaa työ.
Sinun pitää ratkaista (laskutehtävä.
Teidän pitää hankkia nauhuri.
Sinun pitää tuulettaa huone.

7. Muuta 6. harjoituksen lauseet kielteisiksi.

M a l l i : Liisa sai hyvän lahjan.— Liisa ei s a a n u t hyvää l a h j a a .

Muistatko, että akkusatiivilla on 2 muotoa? I akkusatiivin

pääte on -n. Haluatko lukea t ä m ä n kirjan? II akkusatiivi on
päätteetön: Sinun pitää lukea t ä m ä kirja.

M u i s t a ! Lausetyypeissä minun pitää+infinitiivi, minun

on pakko + infinitiivi, minun on hauska+infinitiivi esiintyy
II akkusatiivi (päätteetön): Minun pitää opetella tämä runo.

8. Täydennä lauseet.

Leena lakaisee — joka päivä.

Sinun pitää suorittaa — ajoissa.
Äidin on pakko avata —.
J ä ä k a r h u aikoi syödä —.
Kallen pitää pelastaa —.
Me aiomme ostaa —.
Minun pitää silittää —.
On aika korjata — pelloilta.

22
 3. j a k s o

SYKSY

1. oppitunti

1. Lue selvästi sananlaskut:

Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa.

Syksyinen yö a j a a yhdeksällä hevosella.
Pihlajanterttu
2, Sanastoa

Kolea — viileä. Syksyllä on kolea sää.

Paljas (paljaat) — P u u t seisovat paljaina. Syksy ön riisunut
metsän paljaaksi. Kulkea paljain jaloin. P a l j a i n päin.
Lakkaamatta — Sataa lakkaamatta.
Ohut — Ohut jääkuori peittää yöllä vesilätäköt.
Tuima—Tuetpa tuuli = kova, voimakas tuuli. Talvella on tuimat
tuiskut.
Varjo — Syksyllä keskipäivän v a r j o t pitenevät. Kun ulkona on
kuuma, me istumme puun v a r j o s s a . Lämmintä on 10 astetta
varjossa.
Synkkä — Syksyllä on usein synkkä sää. Synkät pilvet peittävät
taivaan.

3. kylmä — kylmetä vanha — vanheta

lämmin — lämmetä pitkä — pidetä
leveä — levetä heikko — heiketä
pimeä — pimetä

pime-tä pimene-e Jos infinitiivin tun-

yhe-tä lyhene-e nuksen -ta, -tä edellä
cylme-tä i — ne kylmene-e on -e, niin preesensin
eve-tä levene-e v a r t a l o on -ne -lop-
vanhe-ta vanhene-e puinen.

Syksyllä illat pimenevät, päivät lyhenevät ja kylmenevät. Kylän

t a k a n a joki levenee. Vaari yhä vanhenee.

4. pide-tä Syksyllä yöt pitene-

heike-tä vät. Illalla tuuli heik- Infinitiivin tunnukser
lämme-tä kenee. Päivällä sää -ta, -tä edellä on avo-
vaie-ta lämpenee. Syksyllä tavussa heikko aste.
linnut vaikenevat.
23
5. Lue runo. Kerro, mitä tapahtuu luonnossa syksyllä.

SYKSYN PIIRTEITÄ
V. Ervasti
Illat pitenevät. Päivä lyhenee.
Kesän helle pois jo mailta kiitää.
Keskipäivän v a r j o pitenee.
Keltalehti puista alas kiitää.
Syksyn tuuli kylvää kultiaan.

6. Täydennä lauseet sopivilla sanoilla:

Syksy on s a a p u n u t —. kirjava matto

Hiljalleen p u t o a v a t — . haapa
Ne kattavat m a a n —. etelä
Värisevä — seisoo purppuraisena. Karjala
Kurkiparvi lentää — . punaiset pihlajantertut
— näkyvät kauas. puiden lehdet

7. Lisää puuttuvat sanat.

Syksyllä yöt — ja päivät —. Päivä päivältä sää —.

Kolhoosilaiset — sadon pelloilta. Lehdet karisevat — .
Synkät pilvet peittävät — .

8. Kuvaa synkkää syksyä, käytä seuraavia sanoja ja sanaliittoja:

kylmä tuuli, puiden lehdet, synkät pilvet, sataa lakkaamatta,
märkä maa, p a l j a a t puut, pimetä, lyhetä.

9. Kuvaa kultaista syksyä, käytä seuraavia sanoja:

kolea sää, kirkas taivas, kirjava puku, kullankeltaisia lehtiä, pu-
naiset pihlajantertut, kurkiparvi, lämpimät maat, runsas sato.

10. Opettele runo ulkoa.

SYKSY
Kuule, pohjantuuli tuima,
kolea jo käy.
Aurinkoa alta pilven
pimeän ei näy.

Keltalehti m a a h a n lentää,
p a l j a s t u u jo puu.
Nurmen kukka kuihtuu, kuolee,
m a a h a n kallistuu.
24
 2. ja 3. oppitunti
III INFINITIIVI

Lapset ovat poimimassa Pojat ovat istuttamassa

m a r j oja
1. Lue ja tarkkaile III infinitiivin käyttöä.
Missä lapset ovat?
Pauli on kirjastossa.
Liisa on ruokalassa
Kalle on urheilusalissa.
Niina on luistinradalla.
Pojat ovat järvenrannalla.
Mistä lapset tulevat?
Pauli tulee kirjastosta.
Liisa tulee ruokalasta.
Kalle tulee urheilusalista.
Mihin lapset menevät?
Pauli menee kirjastoon.
Liisa menee ruokalaan.
Kalle menee urheilusaliin.
III infinitiivi esiintyy iness
jonkin muun verbin kanssa.
puita.
Mitä he ovat tekemässä?
Hän on lukemassa.
Hän on syömässä.
Hän on voimistelemassa.
Hän on luistelemassa.
He ovat kalastamassa.
Mitä he tulevat tekemästä?
Hän tulee lukemasta.
Hän tulee syömästä.
Hän tulee voimistelemasta.
Mita he menevät tekemään?
Hän menee lukemaan.
Hän menee syömään.
Hän menee voimistelemaan.
;sä, elatiivissa ja illatiivissa
tunnus on -ma, -mä.

III inf.
I inf.
inessiivi elatiivi illatiivi
auttaa autta-ma-ssa autta-ma-sta autta-ma-an
pestä pese-mä-ssä pese-mä-stä pese-mä-än
levätä lepää-mä-ssä lepää-mä-stä lepää-mä-än
hakata hakkaa-ma-ssa hakkaa-ma-sta hakkaa-ma-an

25
Muista! III infinitiivin t u n n u s -ma (-mä) liittyy vahvaan
vokaahvartaloon.

2. Muodosta lauseita mallin mukaan.

M a l l i : Pauli käy usein luistelemassa.— Pauli menee t a a s luiste-

lemaan.

Minä käyn usein t a p a a m a s s a ystävääni.

Leena käy usein a u t t a m a s s a mummoaan.
P o j a t käyvät usein keräämässä sieniä.
Timo käy usein rannalla onkimassa.
Veljeni käy usein suorittamassa tenttejä.

3. Vastaa kysymykseen, käytä sanoja:

Missä sinä kävit eilen? s a a t t a a ystävää, katsoa

Kävin kalastamassa. uutta elokuvaa, ostaa
postimerkkejä.

olla, k ä y d ä + I I I inf. inessiivi

4. P a n e sulkeissa oleva sana III inf. illatiiviin.

Minä olen valmis (tulla) t ä n ä ä n .

Pekka on aina valmis (auttaa) tovereitaan.
Me olemme valmiit (lähteä) retkelle.
Matti on valmis (nukkua) koko päivän.

Olla valmis + III inf. illatiivi

5. Sanastoa
Heinäsirkka — Hyppii kuin heinäsirkka.
Toukka — Linnut syövät toukkia.
Puuha — Muurahaisilla on kesällä paljon puuhaa.
Huvi — Minä laulan huvikseni. Heinäsirkka soitteli huvikseen
koko kesän.
Ihmetellä — удивляться чему-либо. Mitä sinä ihmettelet?
Heinäsirkka ihmetteli muurahaisen puuhia.
Kuljettaa — viedä, -tuoda, kantaa, vetää, a j a a .
Autonkuljettaja kuljettaa autoa. Postiauto kuljettaa postia.
Virta kuljettaa venettä. Muurahainen kuljettaa toukkaa.
Jutella — keskustella, puhella. Mistä te siellä juttelitte?

26
Joutaa — en j o u d a = m i n u l l a ei ole aikaa. Muurahaisella oli kiire,
se ei joutanut juttelemaan heinäsirkan kanssa.
Tyhpnä — Ukolla oli kaksi poikaa — toinen viisas, toinen tyhmä.
Onneton — Kesällä heinäsirkka oli onnellinen, mutta syksyllä se
oli onneton.
Kuinka=miten
Talven varalle = talveksi
Kulua — Kesä on kulunut. Lomalla aika kuluu nopeasti.
6. Lue teksti.

HEINÄSIRKKA JA MUURAHAISET
Heinäsirkka tuli kerran katsomaan muurahaisia. Se näki, kuinka
kaikki muurahaiset olivat ahkerassa työssä a a m u s t a iltaan.
Heinäsirkka ihmetteli muurahaisten puuhia. Ne olivat tekemässä
yhteistä pesää, j a jokainen oli valmis auttamaan toinen toistaan.
Heinäsirkka meni erään muurahaisen luo ja kysyi tältä:
— Minne sinä tuollaista toukkaa kuljetat?
Muurahainen vastasi:
— Me keräämme näitä talven varalle.
Heinäsirkka ihmetteli:
— Kuinka voit ajatella talvea näin kauniina kesänä? Minä mie-
luummin laulan ja soittelen. Tyhmiä olette, kun teette tuollaista
raskasta työtä.
Sirkka olisi tahtonut jutella enemmänkin, mutta muurahainen ei
joutanut kuuntelemaan. Muurahaisella oli kiire.
Kului kesä ja tuli kylmä syksy. Muurahaiset olivat saaneet pesän-
sä valmiiksi, ja niillä oli ruokaakin talven varalle.
Mutta heinäsirkka oli onneton. Se ei tietänyt, mihin olisi mennyt
talveksi. Se tuli v a l i t t a m a a n kovaa kohtaloaan* muurahaisille.
Nämä kysyivät sirkalta:
— Mitä teit pitkän kesän?
— Minä soittelin huvikseni, vastasi tämä.
— Nyt voit siis tanssia talven, sanoivat muurahaiset.
(Krylovin mukaan.)
7. Kyselkää toisiltanne ja vastatkaa.

Mitä muurahaiset tekivät, kun heinäsirkka tuli niiden luo?

Mitä muurahaiset keräsivät talven varalle?
Mitä heinäsirkka ihmetteli?
Olivatko muurahaiset tyhmiä?
Miksi muurahaiset tekevät koko kesän raskasta työtä?
Mitä heinäsirkka teki koko kesän?
Millainen kohtalo odottaa heinäsirkkaa?

* Valittaa kovaa, kohtaloaan — жаловаться на свою горькую судьбу.

27
8. Korjaa virheelliset lauseet.

Heinäsirkka teki koko kesän ahkerasti työtä. Se valmisti itselleen

pesän talveksi. Mutta muurahaisilla ei ollut kiirettä.
Ne soittelivat huvikseen koko kesän. Muurahaiset eivät halunneet
auttaa toisiaan. Niillä ei ollut ruokaa talven varalle.
Muurahaisten työ oli kevyttä. Heinäsirkka oli onnellinen.

9. Täydennä lauseet alleviivattujen sanojen vastakohdilla.

Muurahaiset olivat viisaita, mutta heinäsirkka oli — .

Muurahaisten työ oli raskasta, mutta heinäsirkan työ oli — .
Muurahaiset olivat onnellisia, mutta heinäsirkka oli — .
Talvella yöt ovat pitkiä, mutta päivät — .
Talvella vesi on järvessä kylmää, mutta kesällä se o n — .
Talvella järvessä on paksu j'ää, mutta syksyllä on — .

10. P a n e sulkeissa oleva verbi III infinitiiviin.

Heinäsirkka tuli (tavata) muurahaisia.

Kaikki muurahaiset olivat (tehdä) pesää.
Iso muurahainen oli (kuljettaa) toukkaa pesään.
Myös pieni muurahainen oli (kerätä) ruokaa.
Heinäsirkka tuli (pyytää) muurahaisilta apua.

11. Keksi heinäsirkan ja muurahaisen välinen keskustelu.

12. Opettele runo.

SYKSYLLÄ
T. Summanen
Huuto soi levoton.
Kiirehtii kirkuen kurjet.
Tuulessa huojuva koivukin on
nostanut keltaiset purjeet.

4. oppitunti

1. Tarkkaile III inf. elatiivin käyttöä.

Tulla — Vaari tuli kalastamasta.
Lakata — Aamulla lakkasi s a t a m a s t a .
Kieltää — Äiti kielsi lapsia h u u t a m a s t a .
Kieltäytyä — Minä kieltäydyin lähtemästä ulos.
28
 tulla, lakata, kieltää, kieltäytyä + III inf. elatiivi

2. Käytä lakata-verbin kanssa III inf. elatiivia.

M a l l i : Ulkona ei tuule enää.— Ulkona on lakannut tuulemasta.

Ruusu ei kuki enää.

Veljeni ei kasva enää.
Lehdet eivät karise enää.
Päivä ei lyhene enää.
Pilvet eivät kiidä enää taivaalla.
Kello ei käy enää.
Lapsi ei itke enää.
Antti ei käy enää harjoituksissa.

3. Vastaa kysymyksiin, käytä sanoja:

Mitä te tulette tekemästä? leikkiä, urheilla, hakata

Mitä te menette tekemään? puita, haravoida heiniä,
siivota asuntoa.

4. Käytä ruveta-verbin kanssa III inf. illatiivia.

M a l l i : Illat alkavat pimetä.— Illat rupesivat pimenemään.
Ilma alkoi kylmetä.
Yöt alkoivat pidetä.
Koivunlehdet alkoivat kellastua.
Lapsi alkoi itkeä.
Niina alkoi siivota huonettaan.
Muurahaiset alkoivat rakentaa pesää.
Puolukka on alkanut kypsyä.
Vesilätäköt ovat alkaneet jäätyä.
P i h l a j a n m a r j a t ovat alkaneet punertua.
Maija on alkanut opiskella suomea.

Muista! a l k a a + 1 inf. ruveta + III inf. illatiivi

Ulkona alkoi sataa. Ulkona rupesi s a t a m a a n .

5. Sanastoa
Uimaranta —Leirillä oli hyvä uimaranta. Me kävimme usein
uimarannalla uimassa.
Riisuutua — riisua vaatteet yltään
Säikähtää — pelästyä
29
Selittää — Opettaja selitti oppilaille tehtävän. En y m m ä r r ä tätä
kysymystä, selitä minulle.
Vilkaista — katsoa nopeasti. Vilkaise ikkunasta ulos.
Vilkaise kelloa. H ä n vilkaisi taakseen.
Väsyä — Me väsyimme matkalla ja istuimme lepäämään.
Heittäytyä — Heittäytyä veteen, hiekkaan, vuoteelle.

6. puke-e — puke-utu-u heittä-ä — heittä-yty-y

pese-e — pese-yty-y- kieltä-ä — kieltä-yty-y
riisu-u — riisu-utu-u istu-u — istu-utu-u

Refleksiiviverbi (возвратная форма глагола) muodostuu

-utu, yty-johtimien avulla.

Käytä refleksiiviverbiä:

M a l l i : Jukka puki vaatteet ylleen.— Jukka pukeutui.

Jukka pesi kasvonsa.—

Jukka riisui vaatteensa.—
Äiti kielsi Jukkaa lähtemästä.—
Jukka heitti vaatteensa rannalle.—

7. Lue teksti ja kerro, mitä tapahtui uimarannalla.

UIMARANNALLA

E r ä ä n ä a a m u n a minä ja Santeri lähdimme uimarannalle. Sää oli

kaunis. Santeri riisuutui nopeasti ja lähti uimaan. Minä myös rii-
suin vaatteeni, heittäydyin hiekkaan ja avasin kirjan. Kirja oli
mielenkiintoinen, ja pian minä unohdin muun maailman. Kun mi-
nä vilhdom vilkaisin kelloa, kello oli j o kaksitoista. Santeria ei nä-
kynyt missään. H ä n oli varmaankin hukkunut! Minä säikähdin ja
aloin huutaa apua.
Kaikki riensivät etsimään Santeria. Minä sukeltelin kauan ja etsin
ystävääni. Lopulta väsyin ja päätin jo palata rannalle, kun yhtäk-
kiä huomasin Santerin. H ä n sukelteli aivan minun luonani.
— Mitä sinä täällä teet? minä kysyin.
— Joku on hukkunut. Minä autan etsiä h ä n t ä .
— Sinuahan tässä etsitään. Minä luulin, että sinä olet hukkunut.
Kun me olimme uineet r a n t a a n , Santeri selitti:
— Minä uin saarelle asti, väsyin ja nukahdin siellä. Kun heräsin
ja lähdin u i m a a n takaisin, kuulin, että joku on hukkunut. Minä
riensin apuun.

Ole maalla viisas, ettei vesillä satu vahinkoa.

30
8. Muuta lauseet mallin mukaan.

M a 11 i 1 : Äiti kielsi lapsia ostamasta jäätelöä.— Äiti käski lap-

sia o s t a m a a n jäätelöä.

Opettaja kielsi päivystäjää pyyhkimästä taulua.

Isä kielsi lapsia katsomasta televisiota.
Äiti kielsi minua herättämästä häntä.
Minä kielsin siskoa vetämästä herätyskelloa.
Mummo kielsi minua valittamasta äidille.

M a l l i 2: Äiti pyysi Anitaa pesemään lattian.— Anita kieltäytyi

pesemästä lattiaa.

Äiti pyysi Leenaa o s t a m a a n hedelmiä.

K a t j a pyysi mummoa kertomaan sadun.
Mummo pyysi K a t j a a j u o m a a n maitoa.
Maija pyysi Paavo-setää odottamaan isää.
Opettaja pyysi päivystäjää k e r ä ä m ä ä n vihkot.

pyytää, käskeä + partitiivi + III inf. illatiivi

9; P a n e sulkeissa oleva verbi tarvittavaan muotoon.

Minä menen kauppatorille (ostaa) vihanneksia.

Opettaja pyysi päivystäjää (jäädä) luokkaan.
Leena kävi kaupassa (ostaa) hedelmiä.
Me kävimme (katsoa) uutta filmiä.
Pyydä äitiä (tulla) kokoukseen.
Käske Pekkaa (tuoda) liitua.
Lakkaa jo (viheltää).
Kiellä lapsia (huutaa).

10. Vähän huumoria:

— Tehän lupasitte tulla k o r j a a m a a n minun ovikelloni.

— Kävin teillä kolme k e r t a a ja soitin ovikelloa, mutta kun ku-
kaan ei tullut a v a a m a a n , lähdin pois.
* * •

— En mene enää kouluun, sanoi Teppo ensimmäisen koulupäi-

vän jälkeen.
— Miksi? mummo ihmetteli.
— Opettaja käskee minua lukemaan ja kirjoittamaan, mutta minä
en osaa. Minä osaan puhua, mutta hän ei anna puhua tunnilla.
31
 5. oppitunti
1. Tarkkaile ohut, lyhyt, kevyt sanojen taivutusta ja käyttöä.
Ohut Ohut lumipeite kattoi maan. Ohut kuin -hämähäkin verkko.
Kevyt — Kevyt kuin höyhen. Kevyt tuuli.
Nom. lyhyt ohut kevyt
Gen. lyhye-n ohue-n kevye-n
Part. lyhyt-tä ohut-ta kevyt-tä
Ines. lyhye-ssä ohue-ssa kevye-ssä
111. lyhye-en ohue-en kevye-en

2. P a n e sulkeissa olevat sanat oikeaan muotoon.

Syksyllä päivä on (lyhyt) kuin kesällä. Taivas on (ohut) pilvessä.
Tuuli leikkii (kevyt) ilmapallolla. Vesilätäköt ovat (ohut) jääkuo-
ren peitossa. Tyttö leikkasi tukan (lyhyt). Suoritimme tehtävän
(lyhyt) a j a s s a . Vaari ei jaksa kävellä (lyhyt) matkaa.

Valheella on lyhyet jäljet.

3. Etsi I ryhmän sanoille synonyymit (samaa merkitsevät sanat)
II ryhmän sanoista. Käytä näitä sanoja lauseissa.
I II I II
viileä kova kulkea koota
ohut kolea kerätä säikähtää
tuima hieno pelästyä kävellä

4. Lue lauseet. Kiinnitä huomiota, minkä verbien kanssa esiintyy

III infinitiivin illatiivi.
Äiti opetti Ainoa keittämään puuroa.
Aino oppi keittämään puuroa.
Anna Ivanovna opetti meitä puhumaan suomea.
Kalle on oppinut puhumaan suomea.
Viime kesänä minä opin pelaamaan tennistä.
Ensi kesänä sinun pitää oppia uimaan.
Pekka jäi pysäkille odottamaan autoa.
Tanja jäi ulos leikkimään.

Oppia, opettaa, j ä ä d ä + III inf. illatiivi

5. Esittäkää vuorokeskustelu.
— Mihin kaikki lapset ovat lähteneet?
32
 — Kaikki lähtivät asioilleen:
— Mihin Pekka lähti?
— H a k e m a a n paperia ja liimaa.
— Entä M a i j a ?
— Maiia juoksi e t s i m ä ä n saksia.
— Missä Inga on?
— H ä n on julisteita k i r j o i t t a m a s s a .
— Mihin sinä lähetit Mikon?
— Lähetin r ianet k u t s u m a a n kaikki lapset apuun.
— Mitä te rupeatte t e k e m ä ä n ?
— R u p e a m m e k o r i s t a m a a n koulua juhliksi.

6. S a n a s t o a

Kavuta ( k a p u a n ) — kiivetä. Р с ' к а kapusi puuhun.

Kypsyä — Puolukka kypsyy syyskuussa. P u u t a r h a s s a kypsyvät
omenat.
Kasa — koko. Kasa puita, hiekkaa. Kerätä kivet k a s a a n .
Keksiä keino — придумать средство
Heittää k u p e r k e i k k a a — кувыркаться
Piikki — Siilillä on selässä t e r ä v ä t piikit. R u u s u n oksissa on pal-
jon piikkejä.
Tarttua — käydä kiinni. Kala tarttuu onkeen. Siilin piikkeihin t a r t
tui lehtiä.
Kuorma — I s ä toi m e t s ä s t ä k u o r m a n puita. Hevonen v e t ä ä ras-
kasta kuormaa.

—Л т Г—
^^Г * •

b J JTf 7

* ы
» у».
. « Ö ä U * .
_ - 1

7. Laadi kertomus kuvien m u k a a n . Käytä a p u n a s i s a n o j a :

p u u t a r h a , omenapuita, syksy, kypsyä, siili, kerätä talven varalle,

k a n t a a k a s a a n , väsyä, s a a d a omenat kotiin, keksiä keino, kavuta
puun oksalle, heittää Kuperkeikkaa, t a r t t u a piikkeihin, kuorma se-
lässä, juosta kotiin.

Keino lyötä tekee, ei väkevyys,

3 2518 33
8. Käytä III infinitiiviä.

Kävin eilen (katsoa) uutta filmiä. Lapset olivat koko päivän ul-
kona (leikkiä). Illalla rupesi (tuulla ja s a t a a ) . Pekka jäi pysäkil-
le (odottaa) bussia. Äiti rupesi (pestä) pyykkiä. Äiti pyysi Anitaa
(kattaa) pöydän. Päivystäjä käski meitä (viedä) roskat koriin.
Veljeni pyysi minua (sytyttää) valon ja (avata) radion. Mummo
opetti Niinaa (keittää) puuroa. Oletko valmis' (nousta) kuudelta?
Olen valmis (korjata) kaikki virheet. Punainen valo kieltää (ylit-
t ä ä ) katua.

9. Huumoria:

— Onko sinun pikku siskosi oppinut jo puhumaan?

— On. Nyt me opetamme häntä olemaan vaiti.

6. oppitunti

1. Tarkkaile, miten vasemman- ja oikeanpuoleiset lauseet eroavat

toisistaan.

Aktiivin preesens Passiivin preesens

Me opiskelemme koulussa. Koulussa opiskellaan.

Me syömme lusikalla. Lusikalla syödään.
Me uimme uimahallissa. Uimahallissa uidaan.
Me kirjoitamme tauluun liidulla. Tauluun kirjoitetaan liidulla.

Oikeanpuoleisissa lauseissa verbi on passiivimuodossa.

Пассивная форма глагола переводится на русский язык

чаще всего глаголом 3 л. мн. ч.
Tässä kaupassa raha maksetaan kassaan. В этом магазине
деньги платят в кассу.
Suomessa juodaan paljon kahvia. В Финляндии пьют много
кофе.

Иногда пассив переводится возвратной формой глагола.

Kaupunkiin rakennetaan uusia asuintaloja. В городе строят-
ся новые жилые дома.

34
 Passiivin preesens

sano-n — sano-taan saa-n — saa-daan

lue-n — lue-taan syö-n — syö-dään
kulje-n — kulje-taan vie-n — vie-dään

Passiivin preesensin tunnus on -ta, -tä tai -da, -dä, johon

lisätään passiivin p e r s o o n a p ä ä t e — v o k a a l i n pidentymä + n.

anna-n — anne-taan maksa-n — makse-taan

kaiva-n — kaive-taan kirjoita-n — kirjoite-taan

Yksivartaloisissa verbeissä passiivin tunnus liitetään pree-

sensin vartaloon. Vartalon loppu-a muuttuu e:ksi.

Leivästä syönti aloitetaan.

2. Muodosta passiivin preesens seuraavista verbeistä: a j a a , läh-

teä, ottaa, oppia, j ä r j e s t ä ä , kaataa, puhdistaa, soittaa, sulkea, siir-
tää.

3. Muuta verbit passiiviin. (Muista, että passiivin ohella ei käyte-

tä subjektia.)

Maassamme ihmiset lukevat paljon. Vapaapäivinä ihmiset käyvät

teatterissa tai elokuvissa. Juhlina ihmiset kutsuvat vieraita. Iltai-
sin ihmiset katsovat usein televisiota. Kesäisin ihmiset uivat jär-
vissä ja joissa. Syksyllä ihmiset poimivat m a r j o j a ja sieniä. Tal-
vella lapset laskevat mäkeä. Tehtaan työläiset kasvattavat tässä
puutarhassa omenapuita. Kun ihmiset ylittävät katua, he katsovat
ensin vasemmalle, sitten oikealle.

4. Tarkkaile miten muodostuu kaksivartaloisten verbien passiivi.

vastata — vastata-an tilata — tilata-an

tulla — tulla-an punnita — punnita-an
menijä — mennä-än purra — purra-an
juosta — juosta-an

Kaksivartaloisten verbien passiivin preesens muodostuu si-

ten, että infinitiiviin lisätään passiivin persoonapääte -an, -än.

5. a) Lue ja v e n ä j ä n n ä ; b) kirjoita verbit mallin mukaan:

M a l l i : rakennetaan — rakentaa — rakennan
35
Tuonne rakennetaan uutta pioneeripalatsia.
Tehtaassa valmistetaan traktoreita.
Stadionilla pidetään usein urheilukilpailuja.
Joka kevät kaupungin kaduille ja puistoihin istutetaan puita ja
pensaita.
Kassa a v a t a a n vasta kello 12.
Sinne voidaan kulkea jalan.

6. Lue. Kiinnitä huomiota astevaihteluun:

Yksivartaloisia verbejä Kaksivartaloisia verbejä

oppia — opi-taan lepään — levä-tään

pitää — pide-tään hakkaan — haka-taan
onkia — ongi-taan pelkään — pelä-tään
hyppään — hypä-tään

Kokous pidetään huomenna.

Kirjat haetaan kirjastosta.

M u i s t a ! Passiivin tunnuksen edellä on avotavussa heikko aste.

7. Muodosta passiivin preesens seuraavista verbeistä: aion, suori-

tan, rupean, kiipeän, tapaan, kiellän, aloitan, noudatan, vaikenen.

8. Sanastoa

Sekoittaa — Jauhot sekoitetaan veteen tai maitoon.

Tarjota — Kahvi t a r j o t a a n kuumana.
Kiehua — P a n i n teepannun tulelle, se kiehuu pian.
Julkaista — Petroskoissa julkaistaan suomenkielisiä kirjoja.
Kylvää — Keväällä siemenet kylvetään m a a h a n .
Silloin tällöin — joskus, harvoin. Käymme silloin tällöin vieraissa.
Kera — kanssa. Juo kahvi kerman kera.
Metalliromu — Koululaiset keräävät jätepaperia ja metalliromua.
Ommella (ompelen) — Minulle ommellaan uusi koulupuku.
Neula — Neulalla ommellaan. Neulan silmään pujotetaan lanka.

9. Vastaa kysymyksiin:

Mitä tehdään kynällä? kirjoittaa

Mitä tehdään kirveellä? hakata
Mitä tehdään suksilla? hiihtää
Mitä tehdään luistimilla? luistella
Mitä tehdään neulalla? ommella
Mitä tehdään haarukalla? syödä

36
10. Mitä valmistetaan näin:

Kiehuvaan veteen tai maitoon sekoitetaan ryynit, lisätään suolaa,

sitten keitetään 15 minuuttia, silloin tällöin hämmennetään. Tarjo-
taan kuumana maidon kera.

11. Neuvo ystävääsi keittämään puuroa. Käytä edellisen tekstin

verbejä yksikön 2. persoonassa.

12. Lue ja kiinnitä huomitä objektin muotoon.

Syksyllä korjaamme sadon.— Sato korjataan syksyllä.

Keväällä kylvämme pellon.— Pelto kylvetään keväällä.
Syömme päivällisen ruokalassa.— Päivällinen syödään ruoka-
lassa. Vien kirjeen postiin.— Kirje viedään postiin.

M u i s t a ! Verbin passiivin ohessa esiintyy II (päätteetön)

akkusatiivi.

Kahvi juodaan kuumana.

Illalla pidetään kokous.

13. Muuta lauseet passiivisiksi.

Maanantaina keräämme metalliromua. Tiistaina kirjoitamme julis-

teet. Keskiviikkona pidämme kokouksen. Torstaina siivoamme
luokkahuoneen. P e r j a n t a i n a pesemme lattian. Lauantaina lämmi-
tämme saunan. Sunnuntaina lepäämme.

14. Täydennä lauseet sopivilla verbeillä.

Puutarhassa — omenapuita. kypsyä

Syksyllä omenat — . kerätä
Siili — omenia talven varalle. kasvaa
Se — omenat kasaan. kantaa
Sitten siili — puun oksalle ja — kuperkeikkaa. heittää
Omenat — siilin piikkeihin. juosta
Kuorma selässä siili — kotiin. tarttua
kavuta

37
 4. j a k s o

LOKAKUUN VALLANKUMOUKSEN JUHLA

1. oppitunti

1. Lue tunnuslauseet.

Elälköön Lokakuun Suuri sosialistinen vallankumous!

Eläköön kansojen välinen ystävyys!
Eläköön rauha koko maailmassa!

2. Sanastoa

Kansa — Salissa oli paljon kansaa. Maailman kansat haluavat

rauhaa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen kansa alkoi rakentaa
uutta elämää.
Talonpoika — Vuonna 1917 V e n ä j ä n työläiset ja talonpojat ottivat
vallan käsiinsä.
Osallistua (mihin?) — ottaa osaa. Osallistutko kilpailuihin? Me
osallistumme juhlakulkueeseen.
Valmistautua ( m i h i n ? ) — M e aloimme valmistautua juhlaan. Val-
mistautukaa matkaan.

3. Vastaa kysymyksiin:

Milloin tapahtui Lokakuun Suuri sosialistinen vallankumous?

Minkä ikäinen on neuvostovaltio tänä vuonna?
Miten m a a s s a m m e vietetään vallankumousjuhlaa?
Miten te vietitte Lokakuun juhlaa koulussa?
Osallistuitteko juhlakulkueeseen?
Oletko lukenut kirjoja Lokakuun vallankumouksesta?
Oletko nähnyt vallankumousaiheisia elokuvia?

4. Käytä seuraavia sanaliittoja lauseissa:

Lokakuussa vuonna 1917, työläiset ja talonpojat, ottaa valta kä-

siinsä, johtaa vallankumousta, viettää vallankumousjuhlaa, mars-
sia juhlakulkueessa, kantaa lippuja ja tunnuslauseita.

5. Lue lauseet.

Lenin sanoi lokakuussa vuonna 1917: »Koko valta Neuvostoille!

Tehtaat työläisille! Maa talonpojille! Rauha kansoille!»
38
6. Kerro, mitä näet kuvassa.

7. Käytä viivan tilalla verbiä passiivin preesensissä.

Neuvostokansa viettää vallankumousjuhlaa. M a a s s a m m e — joka

vuosi vallankumousjuhlaa.
Pioneerit marssivat juhlakulkueessa. Juhlakulkueessa — reippaas-
ti.
Työläiset kantavat lippuja ja tunnuslauseita. Juhlakulkueessa —
lippuja ja tunnuslauseita.
Paperitehdas valmistaa paperia. Paperia — puusta.
Tasavaltamme lähettää paperia ympäri Neuvostoliittoa sekä mui-
hin maihin. Tasavallastamme — paperia ympäri Neuvostoliittoa
sekä muihin maihin.
Kalastajat pyytävät järvistämme paljon kalaa. J ä r v i s t ä m m e — pal-
jon kalaa.

8. Muuta lauseet passiivisiksi, kirjoita ne'vihkoon.

Vaarilla on kirves, saha, p u u k k o j a partaveitsi. Kirveellä hän kaa-

taa puita, karsii oksia ja hakkaa halkoja. Sahalla hän sahaa poik-
ki paksutkin puut. Puukolla hän vuolee. Partaveitsellä vaari ajelee
partaa.

9. Sano, mitä koulussa tehdään. Käytä seuraavan lauseen verbejä

passiivissa:
39
Koulussa Kalle oppi lukemaan, kirjoittamaan, laulamaan, soitta-
maan, piirtämään, voimistelemaan ja urheilemaan.
10. Valmista kotona esitelmä aiheesta Lokakuun vallankumouk-
sen juhla.
2. oppitunti

TARKOITUSTA ILMAISEVA INFINITIIVI

1. Lue.
lukea — lukea-kse-ni, lukea-kse-si, lukea-kse-en
Minä ostin kirjan. Aion lukea sen.
Minä ostin kirjan lukeakseni sen.
Sinä ostit kirjan. Aiotko lukea sen?
Ostitko kirjan lukeaksesi sen?
Hän osti kirjan. H ä n aikoo lukea sen.
H ä n osti kirjan lukeakseen sen.
Форма инфинитива на — kse называется целевым инфини-
тивом (tarkoitusta ilmaiseva infinitiivi) Она образуется
с помощью прибавления к основной форме инфинитива
суффикса — kse и притяжательного суффикса (omistus-
liite). Целевой инфинитив переводится на русский язык
словами чтобы, для того чтобы и неопределенной формой
глагола. Menen postiin ostaakseni kirjekuoria.— Я иду на
почту (для того), чтобы купить конверты. Sytytä valo
nähdäksesi paremmin.— Включи свет (для того), чтобы
лучше видеть. Eero lähti luistinradalle tavatakseen siellä
ystävänsä.— Эро пошел на каток, чтобы встретиться там
со своим другом.
Целевой инфинитив употребляется вместе с основным
глаголом.

Minä menen kauppaan ostaakseni maitoa.

Sinä menet kauppaan ostaaksesi maitoa.
Hän menee kauppaan ostaakseen maitoa.
Me menemme kauppaan ostaaksemme maitoa.
Te menette kauppaan ostaaksenne maitoa.
He menevät kauppaan ostaakseen maitoa.

2. Käännä venäjäksi:
Minä nousin linja-autoon matkustaakseni kaupunkiin. Vova etsi
kynää ottaakseen v a s t a a n säihkeen. Äiti menee kauppatorille os-
taakseen vihanneksia. K a t j a lähti kouluun tavatakseen ystävänsä.
Muurahaiset tekivät ahkerasti työtä valmistaakseen talveksi pe-
sän. Heinäsirkka tuli muurahaisten luo pyytääkseen niiltä- apua.
40
3. Sanastoa
Vanhus (vanhuksen) — vanha ihminen
Kaukainen — kaukana oleva. Vanhus saapui kaukaisesta kylästä.
Merellä näkyi kaukainen saari.
Pitää puhetta — puhua kokouksessa. Lenin piti puhetta isossa
salissa.
S o l m i a — S o d a n jälkeen solmittiin rauha. Solmia sopimus —
заключить договор.
Kerääntyä ( m i h i n ? ) — k o k o o n t u a . Koulun jälkeen keräännymme
kokoukseen. Aukiolle oli kerääntynyt paljon väkeä.
Potilas — sairas ihminen. Lääkäri kävi usein potilaan luona.

4. Lue teksti.

LENINIÄ TAPAAMASSA

Tämä tapahtui vuonna 1918. Kaukaisesta kylästä tuli Pietariin*

vanha talonpoika. H ä n puhui kaikille, että lähtee Pigtariin ker-
toakseen Leninille elämästään.
Vanhus saapui Pietariin. Kaupungin kaduilla marssi sotilaita ja
matruuseja punaisia lippuja käsissään. Vanhus kysyi eräältä soti-
laalta:
— Missä voisin tavata Leninin?
— Smolnassa, sotilas vastasi. Vallankumouksen esikunnassa**.
Talonpoika lähti Smolnaan. H ä n tuli suuren palatsin luo. Palatsin
edustalla käveli sotilaita ja matruuseja. Vanhus kääntyi nuoren
sotilaan puoleen ja pyysi p ä ä s t ä m ä ä n hänet Leninin luo.
— Minä haluan kertoa hänelle elämästäni, hän sanoi.
Sotilas saattoi vanhuksen isoon saliin, jossa Lenin piti puhetta.
Vanhus jäi kuuntelemaan. Lenin puhui siitä, että vallankumouksen
jälkeen kansa alkoi rakentaa uutta elämää. H ä n sanoi, että pian
solmitaan rauha ja maa luovutetaan talonpojille.
Talonpoika kuunteli tarkkaavaisesti. Kun Lenin oli lopettanut pu-
heensa, vanhus ajatteli: »Minun pitää kertoa tästä kaikesta kylä-
läisille». H ä n lähti ulos. Ulkona nuori sotilas kysyi häneltä:
— Kerroitko Leninille elämästäsi?
— En, vanhus vastasi. Lenin itse kertoi minulle minun elä-
mästäni.
5. Etsi tekstistä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Missä tarkoituksessa (с какой целью) talonpoika tuli Pietariin?
Mitä hän näki kaupungin kaduilla?
Mitä vanhus kysyi sotilaalta?

* Pietari — Петроград
** esikunta — штаб

41
Mistä sotilas neuvoi etsimään Leniniä?
Mistä Lenin puhui?
Mitä vanhus päätti tehdä, kun oli kuunnellut Leninin puheen?
Miksi talonpoika ei kertonut Leninille elämästään?
6. Keksikää vuorokeskustelu, joka tapahtui talonpojan ja sotilaan
välillä. Esittäkää se.

7. Yhdistä lauseet mallin mukaan:

M a l l i : Talonpoika tuli Pietariin. H ä n halusi kertoa Leninille
elämästään. Talonpoika tuli Pietariin 'kertoakseen- Leninille elä-
mästään.
Vanhus meni isoon saliin. H ä n halusi kuunnella Leninin puhetta.
Talonpoika kuunteli tarkkaavaisesti. H ä n halusi kertoa kaikesta
kyläläisille.
Isä avasi radion. H ä n haluaa kuulla uutiset.
Me luemme paljon. Haluamme oppia kielen.
Lapset lähtivät metsään. He haluavat poimia m a r j o j a .
Voimistelen joka aamu. Haluan olla terve ja reipas.
Me nousimme linja-autoon. H a l u a m m e matkustaa maalle.

8. Laadi kysymyslauseita siten, että kysyt alleviivattua sanaa.

Lokakuun juhlina me osallistuimme kulkueeseen.
Talonpoika halusi kertoa Leninille elämästään.
Vanhus etsi Leniniä Smolnasta.
Vallankumouksen jälkeen maa luovutettiin talonpojille.
Talonpoika aikoi kertoa kyläläisille Leninistä.
Vanhus kysyi sotilaalta tietä Smolnaan.
9. Lue puhelinkeskustelu. Kiinnitä huomiota luo-sanÄii käyttöön.

A n n i : — Hallo, Pekka. Onko sinulla suomalais-venäläinen sana-

kirja?
P e k k a : — O n . Tule luokseni, niin annan sen sinulle.
A n n i : — En voi tulla t ä n ä ä n luoksesi, olen sairaana.
P e k k a : — S i i n ä tapauksessa minä tulen heti luoksesi ja tuon
sanakirjan.
A n n i : — Milloin minun pitää palauttaa se sinulle?
P e k k a : — K u n pääset terveeksi, niin tulet luokseni ja tuot.
Mitä sinulle pitää vielä tuoda?
A n n i : — Kiitos, ei mitään. Jos voit, niin käväise vielä Mikon
luona. Sano, iptten voi tulla t ä n ä ä n hänen luokseen, vaikka lupasin.
P e k k a : — Menen nyt heti Mikon luo, sitten tulen sinun luoksesi.
A n n i : — Odotan sinua.
42
10. Täydennä lauseet sanalla luo, luona tai luota.

Talonpoika tuli suuren palatsin — .

O d o t a n ' s i n u a kassan — . Mihin matkustat juhliksi?
Matkustan ystäväni — . Olen hänen — viikon. Opettaja seisoo
taulun — . Mistä tapasit Mikon? Tapasin hänet Pekan — . Lääkä-
ri tuli potilaan — . Tuletko huomenna — ?

11. Käytä sopivaa postpositiota.

Kävin elokuvissa koulutoverini — . luona

Oppituntien — luen läksyni. kanssa
Vietin kesäloman mummoni — . jälkeen
Eilen istuin kauan television — . takana
Kylän — on iso metsä. ääressä

3. oppitunti

1. Passiivin imperfekti:

1) saa-daan — saa-tiin teh-dään — teh-tiin

tuo-daan — tuo-tiin näh-dään — näh-tiin
2) tul-laan — tul-tiin men-nään — men-tiin
kävel-lään — kävel-tiin pur-raan — pur-tiin

Jos passiivin preesens on -daan (-dään), -laan (-lään), -naan

(-nään) tai -raan (-rään)-loppuinen, niin passiivin imper-
fekti on -tiin- loppuinen:
Aamulla juotiin kahvia ja syötiin voileipiä.
Lapsi pantiin nukkumaan.

3) lue-taan — lue-ttiin vasta-taan — vasta-ttiin

puhu-taan — puhu-ttiin ava-taan — ava-ttiin
4) juos-taan — juos-tiin pes-tään — pes-tiin

Jos passiivin preesens on -taan (-tään)-loppuinen, niin

passiivin imperfekti on -ttiin- loppuinen.
Leirillä pidettiin usein urheilukilpailuja.
Koulun kirjastoon hankittiin uusia kirjoja.

P o i k k e u s : juosta — juos-taan — juos-tjin

pestä — pes-tään — pes-tiin
Kasvot pestään joka aamu. Ennen syömistä pest}in kädet.
43
2. Muuta verbit passiivin imperfektiin.

Puut kaadetaan. Sitten ne vedetään r a n t a a n . Keväällä ne laske-

taan jokeen ja uitetaan sahoille. Siellä ne s a h a t a a n . Niistä teh-
dään lautoja. Lautoja tarvitaan rakennustöissä.

3. Sanastoa

Lukutaitoinen — Sellainen henkilö, joka osaa lukea ja kirjoittaa.

Ennen vallankumousta K a r j a l a s s a oli vähän lukutaitoisia ihmi-
siä.
Innokkaasti — Me opiskelemme innokkaasti suomea.
Ryhtyä (mihin?) — ryhtyä työhön. He ryhtyivät ahkerasti työ-
hön. Minä ryhdyin kirjoittamaan kirjettä.
Nuorisoliittolainen — Nuorisoliittolaiset kerääntyivät kokoukseen.
Metsätyömaa — Setäni on töissä metsätyömaalla.
Aikuiset — Juhlakulkueeseen osallistuivat aikuiset sekä lapset.
Ruis (rukiin) — Tässä pellossa kasvatetaan ruista. Ruisleipä
on maukasta.
Vehnä — Vehnäjauhoista paistetaan pullaa.

4. Lue, käytä alleviivattujen nimien sijasta tuttuja nimiä:

— Hyvää iltaa. Minä olen Heikki Hidas.

— Iltaa. Minä O'len Matti Myöhäinen.
— Hauska tutustua!

5. Muodosta vuorokeskusteluja mallin mukaan. Käytä apunasi

allaolevia sanoja.
M a l i i:— Missä siskosi opiskelee? (a)
— Kasvatusopillisessa korkeakoulussa, (b)
— Mikä hänestä tulee?
— Opettaja, (c)

a) veljesi, serkkusi, entinen koulutoverisi

b) yliopisto, konservatorio, teknillinen korkeakoulu
c) lääkäri, laulaja, insinööri

6. P a n e sulkeissa olevat verbit passiivin imperfektiin.

Historian tunnilla (tutustua) K a r j a l a n kansan entiseen elämään.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen (alkaa) avata uusia kouluja.
Kouluissa (opettaa) lapsia sekä aikuisia. (Opeskella) usein illalla
työpäivän jälkeen. Pian Petroskoihin (perustaa) korkeakou-
lu. (Ruveta) julkaisemaan kirjoja ja sanomalehtiä kansaa var-
ten.
44
7. Lue. Etsi tekstistä verbit, jotka ovat passiivin imperfek-
tissä.

Ennen vallankumousta Karjala oli takapajuinen syrjäseutu.*

Vain 18 prosenttia väestöstä oli lukutaitoista. Jo neuvostovallan
ensimmäisinä vuosina alettiin avata uusia kouluja. Kouluissa ope-
tettiin lukemaan ja kirjoittamaan lapsia sekä aikuisia. Nuorisoliit-
tolaisten kunniatehtävä oli lukutaidottomuuden poistaminen**. He
menivät kaukaisiin kyliin, metsätyömaille ja tehtaisiin, avasivat
siellä kouluja ja opettivat työläisiä, talonpoikia sekä heidän lap-
siaan lukemaan ja kirjoittamaan. Pioneerit auttoivat nuorisoliitto-
laisia tässä työssä.
Työläiset ja talonpojat, jotka rakensivat sosialismia, opiskelivat
innokkaasti. Joskus jouduttiin käymään koulua monen kilometrin
päässä. Opiskeltiin tavallisesti illalla työpäivän jälkeen.
Jo vuonna 1939 K a r j a l a n Autonomisessa Neuvostotasavallassa 85
prosenttia väestöstä oli lukutaitoista. Kaikki kouluikäiset lapset
kävivät koulua.
Vuonna 1931 Petroskoihin perustettiin korkeakoulu, jossa alet-
tiin valmistaa opettajia. Vuonna 1940 Petroskoihin perustettiin
yliopisto.

8. Etsi tekstistä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Miten paljon lukutaitoisia oli K a r j a l a s s a ennen vallankumousta?

Mikä oli nuorisoliittolaisten kunniatehtävä?
Mitä koulussa opetettiin tekemään?
Ketä opetettiin kouluissa?
Opiskelivatko työläiset ja talonpojat innokkaasti?
Mitä vaikeuksia oli opiskelussa?
Mitä oppilaitoksia perustettiin Petroskoihin 1930—1940-lu-
vuilla?

9. Täydennä lauseet edellisen verbin passiivin preesensillä.

Ennen metsää kaadettiin kirveellä. Nyt — sähkösahalla. Viime vii-

kolla pidettiin talkoot. Ensi viikolla — pioneerikokous. Lokakuussa
kerättiin jätepaperia. Marraskuussa — metalliromua. Syksyllä puis-
toon istutettiin puita ja pensaita. Keväällä — kukkia. Ruis kyl-
vettiin syksyllä. Vehnä — keväällä. Viime sunnuntaina nukke-
teatterissa esitettiin Tuhkimo. Ensi sunnuntaina — Lumiprinses-
sa. Hiljattain m a a s s a m m e vietettiin Lokakuun juhlaa. M a a s s a m m e
— joka vuosi vallankumousjuhlaa.

* takapajuinen syrjäseutu — отсталая окраина

** lukutaidottomuuden poistaminen —ликвидация неграмотности

45
10. Täydennä lauseet, käytä seuraavia sanoja:

Koko kylän väestö osallistui — puiden istutus

Osallistuitko viime viikolla — jalkapallo-ottelu
Meidän koulun oppilaat osallistuivat juhlakulkue
Suomen kielen tunnilla tutustuttiin — suomalaiset kansanlaulut
Jo ensimmäisellä luokalla tutustuin - Andersenin sadut
Me tutustuimme — uusi oppilas
Pioneerit kokoontuivat — nuotio
Koululaiset kokoontuivat — iso sali
Tummia pilviä kerääntyi — taivas
Syksyllä linnut kerääntyvät — suuret parvet
Työläiset ryhtyivät innokkaasti — opiskella
On jo aika ryhtyä — työ

Muista!

a) osallistua, tutustua, ryhtyä (mihin?) + illatiivi

b) kerääntyä, kokoontua (mihin?) + illatiivi tai allatiivi

4. oppitunti

1. Lue sananlaskut. Osoita verbin passiivimuodot.

Töistä miestä mainitaan, vaan ei suurista sanoista.

Sitä viljaa saadaan, mitä kylvetään.
Ei oppia ostamalla saada.
Ei kiireellä kauas päästä.

2. Lue selvästi numeraalit. Etsi tekstistä verbit, jotka ovat pas-

siivin imperfektissä.

i n n e n vallankumousta K a r j a l a n ASNT:n alueella oli väin 37 kir-

astoa. Neuvostovallan ensimmäisinä vuosina perustettiin uusia
cirjastoja ja elokuvateattereita sekä ruvettiin julkaisemaan kir-
oja kansaa varten.
Vuonna 1940 Karijalassa toimii jo 379 kirjastoa, 10 kertaa enem-
män kuin ennen vallankumousta. Jokaisessa kirjastossa oli noin
10 tuhatta kirjaa.
Ennen vallankumousta K a r j a l a s s a julkaistiin vain yhtä sanoma-
lehteä, joka ilmestyi 3 kertaa viikossa. Suurin osa työläisistä ja
talonpojista ei voinut lukea lehteä, sillä he olivat lukutaidottomia.
Vuonna 1940 tasavallassa ilmestyi päivittäin 47 lehteä. Tuhannet
työtätekevät tilasivat ja lukivat sanomalehtiä.
46
3. P a n e merkille, että passiivin ohessa on päätteetön akkusatiivi.

Minulle ostettiin uusi puku (vertaa: Äiti osti minulle uuden pu-
vun). Meille hankittiin väritelevisio. Vieraille tarjottiin päivälli-
nen. Kaupunkiin rakennettiin uusi pioneeripalatsi. Eilen pidet-
tiin harjoitukset. Aamulla tuotiin posti.

4. Käytä verbin aktiivin sijasta passiivia.

M a l l i : Napaseudun tutkijat lähettivät eläintarhaan j ä ä k a r h u n .
— Eläintarhaan lähetettiin jääkarhu.
Onegan tehdas valmistaa traktoreita. Oppilaat suorittivat tehtä-
vän hyvin. Me maalasimme pulpetin vihreäksi. Ystäväni lahjoitti
minulle hyvän kirjan. Ylioppilaat istuttivat järven rannalle kau-
niin puiston. Opettaja kutsui Veeran äidin kouluun. Työläiset sai-
vat talon valmiiksi.

5. Lue ja kerro, miten tehtiin lumiukko. Käytä verbejä passiivin

imperfektissä.
Väliajalla me menimme pihalle tekemään lumiukkoa. Ensin pyö-
ritimme 3 lumipalloa, laitoimme ne päällekkäin. Silmät ja suun
teimme hiilestä, nenäksi pistimme porkkanan. Annoimme lumiu-
kolle toiseen käteen kepin, toiseen luudan.

6. Keksi neuvoja. Käytä apunasi seuraavia verbejä passiivin pree-

sensissä:
a) ostaa, leikata, ommella, silittää, sovittaa
b) pestä, kuoria, keittää, lisätä, m a u s t a a

7. Lue vuoropuhelut. Kiinnitä huomiota, miten passiivin preesen-

siä käytetään puhekielessä monikon 1. persoonan merkityksessä.
— Hei, Pekka, lähdetään hiihtelemään!
— Lähdetään vain.
— Kutsutaanko Mattikin?
-- Miksei? Yhdessä on hauskempaa.
— Otetaan Mustikin mukaan?
— Otetaan.

8. Jatka vuoropuhelua:
a) — Katja,lähdetään elokuviin!

b) Kalle, juostaan kilpaa!

47
 5. j a k s o

ASUNTO

1. oppitunti

1. Sanastoa
Asutko kerrostalossa vai omakotitalossa?

Olohuone— Illalla me istumme olohuoneessa ja lueskelemme.

Makuuhuone — Makuuhuoneessa me nukumme.
Tilava — Meillä on tilavat huoneet.
Kattolamppu — Olohuonetta valaisee kattolamppu.
Jalkalamppu — Vaari istuu nojatuolissa ja lukee lehteä jalkalam-
pun valossa.
Kylpyamme (kylpyammeen) — Kylpyhuoneessa on kylpyamme se-
kä suihku.
Ottaa kylpy, ottaa suihku — Otatko kylvyn vai suihkun?
— Otan mieluummin kylvyn.
Pestä pyykkiä — Pesen pyykkiä pesukoneella.
Pyyhe (pyyhkeen) — pyyheliina. Kuivaa kädet pyyhkeeseen.
Räsy — Pyyhi pölyt kostealla räsyllä.
Puhelin (puhelimen) — Puhelin soi. Olkaa hyvä, kutsukaa Pek-
ka puhelimeen.
Sähköhella, sähköliesi — электрическая плита. Ke J J tää sähkölie-
dellä.
Kaasuhella,, kaasuliesi — газовая плита
48
2. Löydä ja yhdistä sanojen alku- ja loppuosat:

alkuosat loppuosat

kerros- amme
kylpy- kone
pesu- tuoli
noja- talo
astia- hella
sähkö kaappi
puhelin- kioski

3. Keksi sanoille sopiva loppuosa:

kylpy-, makuu-, olo-

pöytä-, jalka-, katto-, yö-
astia-, kirja-, vaate-

4. Keksi sopiva alkuosa:

-lamppu, -pallo, -käytävä
-kaappi, -karhu, -kiekko
-sali, -kenttä, -laji

5. P a n e sulkeissa oleva sana oikeaan muotoon.

Meidän (asunto) on kolme huonetta.

Onko teidän (asunto) puhelin?
Heidän (asunto) ei ole kylpyhuonetta.
Minun (pöytä) on aina kukkia.
Onko sinun (huone) nojatuoli ja jalkalamppu?
Hänen (kirjahylly) on paljon kirjoja.

6. Lue ja vertaa omaa asuntoasi Anitan asuntoon.

ANITAN ASUNTO

Opettaja pyysi Anitaa kertorpaan asunnostaan. Anita kertoi: »Me

asumme kerrostalossa. Meillä on kolmen huoneen asunto. Olo-
huone on isoin huone. Siinä on kaksi isoa ikkunaa. Olohuoneessa
on sohva, sohvapöytä, televisio, nojatuoleja ja jalkalamppu. Sei-
nällä riippuu tauluja. Huonetta valaisee kattolamppu.
Olohuoneesta ovi vie vanhempieni makuuhuoneeseen.
Minulla on oma huoneeni. Se on pieni, mutta valoisa. Tässä huo-
neessa minä luen läksyjä ja lepään. Huoneen peräseinällä on iso
ikkuna, jossa on kauniit verhot. Ikkunan luona on kirjoituspöytä.
Pöydällä on lukulamppu. Vasemmalla on kirjahylly, jossa on pal-

4 2518 49
jon kirjoja. Minä pidän lukemisesta. Oikealla on vuodesohva, sii-
nä minä nukun. Huoneen nurkassa on radiopöytä. Minä kuunte-
len usein radiota. Pidän erikoisesti musiiikista. Eteisestä toinen ovi
vie keittiöön, toinen kylpyhuoneeseen. Meillä on tilava keittiö. Sii-
nä on hella, astiakaappi, jääkaappi sekä ruokapöytä.
Kylpyhuoneessa on kylpyamme sekä suihku. Täällä me pidämme
myös pesukoneen. Minä pesen joskus pyykkiä pesukoneella».

Oppilaat hankkivat lisätietoja Anitan asunnosta:

— Onko teidän talossa hissi?
— Onko teillä puhelin?
— Onko sinun huoneesi ikkuna etelään vai pohjoiseen?
— Onko teillä sähköhella vai kaasuhella?
— Tomutatteko matot ulkona vai käytättekö pölynimuria?

Poika on suihkussa Tyttö on kylvyssä

7. Kuvaa seuraavia tilanteita:

a) Koulutoverisi tulee ensimmäistä kertaa teille, sinä esität hä-
nelle huonettasi.
b) Sinä tulet koulusta, ketään ei ole kotona. Sinä laitat itsellesi
ruuan, syöt ja teet läksysi.
c)' Viikonlopulla sinä siivoat asuntoa.
d) Sinä autat vanhempia pyykin pesussa.

8, Käytä imperatiivin yksikön 2. persoonaa. Lisää tarvittavat

omistusliitteet:
Pekka, (riisua) nyt takki yltä-, ( H a r j a t a ) kenkä- ja (peseytyä)
kunnollisesti. (Ottaa) sitten maitoa ja voileipää. (Lukea) vielä vä-
hän läksyjä- ja (mennä) nukkumaan. Älä (lukea) pimeässä, (sy-
tyttää) valo palamaan.
Antti, (siivota) huonee- (Viedä) matot ulos, (tomuttaa) ne matto-
piiska a. (Tuulettaa) huone ja (pyyhkiä) pölyt kostealla pyyh-
keellä.
50
9. Opettele runo. Kirjoita se vihkoon ulkomuistista.

MITEN PAULA RAKENSI TALON NAULASTA

T. Summanen
Sanoi pikku Paula:
— M inulla on naula.
— Vai on naula Paulalla.
M itäs Paula naulalla?
— Tahdon talon rakentaa,
päätti pikku Paula.
— N aulastakin saa
talon rakentaa,
jos vain naulaan tähän
lisää vielä vähän
tiiliä ja rautaa,
lasia ja lautaa,
m aalia ja puuta
sekä hieman muuta.
(Katkelma runosta.)

2. oppitunti
KOTIASKAREITA
1. Sanastoa
Sam m uttaa — Samm uta valo ja käy nukkumaan.
Tilata (tilaan) — Isä tilasi sanomalehdet uudeksi vuodeksi.
Tiskata — pestä astioita.
S ijata vuode — Aamulla m inä itse sijaan vuoteeni.
Kattaa — K atja, kata pöytä, käymme syömään.
Kotiaskareet — работа по дому, по хозяйству. Autan äitiä kotias­
kareissa.

2. M uodosta yhdyssanoja:

kone herätys
vati pöytä
pesu sieni seinä kello
jauhe ranne
51
3. Lue.
ANTIN PÄIVÄJÄRJESTYS
O pettaja pyysi Anttia kertom aan luokalle päiväjärjestyksestään.
Antti kertoi:
»H erään aam ulla kello 7 ja voimistelen. Sitten peseydyn, pu­
keudun ja syön aamiaisen. Puoli yhdeksästä kello kahteen olen
koulussa. Kello puoli, kolme tulen kotiin ja syön päivällisen. Sen
jälkeen menen ulos. Sitten kotona luen pari tuntia läksyjä. Kello
kymmenen menen nukkumaan».
O ppilaat eivät olleet tyytyväisiä Antin kertomukseen. He alkoivat
kysellä tältä:
— Peseydytkö aam ulla kylmällä vedellä vai lämpimällä?
— Itsekö sinä sijaat vuoteesi?
— Kuljetko kouluun jalan vai ajatko bussilla?
— M itkä läksyt teet ensin?
— Mitä teet vapaa-aikana?
— Autatko kotona vanhempiasi?
— Käytkö kaupassa?
— Siivoatko huoneesi?
T e h t ä v ä : Tehkää vielä kysymyksiä Antin päiväjärjestyksestä.
Miten te itse vastaatte näihin kysymyksiin?

4. Lue ja kerro, miten sinä autat vanhempiasi kotiaskareissa.

Leila kertoo: »Minä autan äitiä kotiaskareissa: siivoan huoneet,
tiskaan, käyn kaupassa, keitän joskus ruokaa. Tavallisesti minä
itse silitän vaatteeni. Haen usein lastentarhasta pikku veljeni ja
leikin hänen kanssaan. Minun tehtäväni on myös hoitaa huone­
kasveja».

5. M uuta lauseet käskylauseiksi.

M a l l i : Äiti avasi tuuletusikkunan.— Äiti, ole hyvä, avaa tuule-

tusikkuna.
Kalle sulki radion ja sammutti valon.
Katja ja Anja kattoivat pöydän.
Anita lakaisee lattian joka päivä.
Leena silitti koulupukunsa.
Leila keitti ruuan.
Isä tilasi uuden lehden.
Lapset korjasivat virheen.
P ojat istuttivat puistoon tammen.
M u i s t a ! Verbin im peratiivin 2. persoonan jäljessä esiintyy
II akkusatiivi: Lue kirja. Avatkaa ikkuna.
52
6. Lisää lauseisiin sopiva loppuosa:

Kalle leikkasi... lasillinen maitoa

M aija joi... kuorma puita
Äiti osti kaupasta.. palanen leipää
Isä toi metsästä... kilo sokeria
Lapset keräsivät... korillinen m arjoja

7. Muuta edellisen tehtävän lauseet käskylauseiksi.

8. Lue ja kerro: a) miten keitetään vihanneskeittoa; b) miten sija­

taan vuode. (Käytä verbejä passiivin preesensissä).
a) — Anni, kerro, miten sinä keität vihanneskeittoa.
— Ensin keitän lihaliemen. Sitten huuhdon vihannekset, pilkon
ne palasiksi ja panen kiehuvaan lihaliemeen. M austan 'keiton
suolalla.
b) — Osaatko sijata vuoteesi?
— Osaan. Ensin levitän patjalle lakanan, sitten panen-peitteen
pussilakanaan ja levitän sen sängylle. Vuoteen pääpuoleen panen
tyynyn. Aamuisin peitän sängyn päiväpeitteellä.

9. a) Äiti käskee Pekkaa avaam aan ikkunan, tuulettam aan huo­

neen, tekemään aamuvoimistelun, sijaam aan vuoteen. Miten hän
sanoo tästä Pekalle?
b) Mummo pyytää Anitaa ottam aan astiakaapista lautaset, lusi­
kat, veitset, haarukat ja kattam aan pöydän. Miten hän sanoo tästä
Anitalle?

3. ja 4. oppitunti

PALJONKO KELLO ON?

1. Sanastoa
Vetää — Vedän kellon joka ilta.
Jätättää — Minun kelloni jä tättää 10 minuuttia, sinun kellosi
edistää vähän.
Tasan — Kello on tasan seitsemän.
Ajoissa — Tulkaa kouluun ajoissa, älkää myöhästykö tunnilta.
Mielelläni, mielelläsi, mielellään. Söin om enan mielelläni. Hän
lukee suomea mielellään.
Herätyskello — Herätyskello herättää minut aamulla.
Unohdin vetää illalla herätyskellon.
53
Sopii — подходит (в значении: согласен). Lähdetäänkö eloku­
v iin ?— Sopii!

2. Lukekaa vuorokeskustelu.

Mikko ja M atti keskustelevat koulun käytävällä:

— M yöhästyitkö tän ään koulusta?
— Kävi niin, että myöhästyin. Tulin kouluun 9.05 (viisi m inuut­
tia yli yhdeksän) .
— Mihin aikaan sinä lähdet kouluun?
— Lähden tavallisesti kymmentä vaille yhdeksän.
— Moneltako nouset aamulla?
— Nousen seitsem ältä. Panen herätyskellon soimaan seitsemältä.
M utta tänään herätyskello ei soinut. Unohdin vetää sen illalla.
— M itä kello nyt on?
— Se on tasan kymmenen.
— Käykö sinun kellosi oikein?
— M inun kelloni jä tättää vähän. Se on viittä vaille kymmenen.
— Kohta päättyy väliaika. Kello soi m uutam an m inuutin kuluttua.
— Täytyy mennä tunnille ajoissa. Jutellaan vielä seuraavalla
väliajalla.
— Sopii.

3. Paljonko kello on?

KELLO

Kello käypi tikin, takin,

heiluri kun naksaa.
H iljaa kellon kotelossa
ratas käydä raksaa.
V iisaritpa ahkerasti
ajan myötä häärää,
päivän alun, päivän lopun
tarkallensa m äärää.

54
4. V astaa kysymyksiin:

Mihin aikaan sinä heräät aamulla?

Milloin lähdet kouluun?
Milloin oppitunnit alkavat?
Milloin palaat koulusta?
Mitä teet tuntien jälkeen?
Myöhästytkö joskus tunnilta?

5. Sano suomeksi:
Миша приходит в школу вовремя. Он не опаздывает «а уроки.
Мой товарищ приходит ко мне в 8 часов утра. Мы отправляемся
в школу в половине девятого. Уроки начинаются в 9 часов.
Я возвращаюсь из школы в 3 часа дня. Не забудь завести вече­
ром будильник.

6. Sano, m issä muodossa ovat verbit:

Kun Mikko tuli M atin luo, M atti oli jo syönyt aamiaisen. Kun he­
rätyskello soi, minä olin jo noussut. Olitko pannut illalla h erä­
tyskellon soimaan?

7. V astaa kielteisesti:

Oliko hän aikaisemmin opiskellut englantia?

Oliko hän tavannut englantilaisia?
Oliko hän lukenut kirjoja englannin kielellä?
Oliko hän nähnyt englantilaisia elokuvia?

8. Lue. M ainitse verbien aikamuoto. Kirjoita vihkoon verbit, jotka

ovat perfektissä ja pluskvamperfektissä.

MIKKO JA MATTI MYÖHÄSTYIVÄT KOULUSTA

— Mikko, opettaja on kirjoittanut päiväkirjaasi, että sinä myöhäs­

tyit eilen koulusta.
— Niin myöhästyinkin. Minä tulin M atin luo kello 8, m utta M atti
ei ollut vielä valmis. Hän oli jo peseytynyt ja pukeutunut, mutta
ei ollut vielä syönyt aam iaista. Hän etsi koko aam un kenkiään.
M atin äiti sanoi minulle: »Mikko, käy syömään kanssamm e
aam iaista». Minä sanoin: »Ei, kiitos, olen jo syönyt aamiaisen».
Mutta omenan minä söin mielelläni. Oli jo 15 m inuuttia yli kah­
deksan, kun M atti alkoi etsiä vihkoaan. Minä autoin M attia. Hänen
äitinsäkin etsi vihkoa. M utta vihko olikin M atin laukussa. Siksi me
myöhästyimme koulusta.
55
Tehtäviä.
1) Korjaa virheelliset lauseet:
Kun Mikko tuli M atin luo, M atti oli jo aivan valmis. Kun Mikko
tuli M atin luo, M atti oli jo pukeutunut ja syönyt aamiaisen.
Mikko ei halunnut ottaa omenaa.
M atti etsi koko aamun vihkoaan.
Mikko ei halunnut auttaa M attia.
P ojat tulivat kouluun ajoissa.
2) V astaa kysymyksiin:
Kenen luo Mikko tuli aamulla?
Mitä M atti etsi koko aamun?
M itä M atin äiti sanoi Mikolle?
M itä Mikko vastasi M atin äidille?
Milloin M atti alkoi etsiä vihkoaan?
Kuka vielä etsi M atin vihkoa?
Miksi pojat myöhästyivät koulusta?
3) M uodosta kysymyksiä, Ijotka alkavat verbillä.
M a l l i : Tuliko Mikko M atin luo? Eikö M atti ollut vielä valmis?
Oliko M atti pukeutunut? Eikö M atti ollut vielä syönyt aam iaista?
tunnilta,
.^-""^junalta
M u i s t a ! Myöhästyä (mistä?) ^
^ \k o u lu s ta ,
kokouksesta

5. oppitunti
ALKAA JA ALOITTAA-VERBIT
1. Lue. Kiinnitä huomiota intonaatioon.
— M ätti, oletko valmis? — Lapset, oletteko valmiit?
— En vielä, odota hetkinen. — Emme vielä, odottakaa hetki­
nen.

2. Lue. Tarkkaile alkaa ja aloittaa verbien käyttöä.

a) Antti alkoi tehdä aamuvoimistelua.
Antti aloitti aamuvoimistelun.
b) Lapset alkoivat leikkiä.
Lapset aloittivat leikin.
c) Työläiset alkoivat tehdä työtä.
Työläiset aloittivat työn.
d) M inä aloin kertoa ystävästäni.
M inä aloitin kertomuksen ystävästäni.
e) Leila alkoi tiskata.
Leila aloitti tiskaamisen.
56
 alkaa + infinitiivi.— M atti alkoi etsiä vihkoaan.
M u i s t a ! aloittaa + substantiivi.— Työläiset aloittivat työ­
vuoron.

Vertaa: Työläiset aloittivat työpäivän.— Työpäivä alkoi kello 8.

Opettaja aloitti tunnin.— Tunti alkoi kello 9. Lapset aloittivat lei­
kin.— Leikki alkoi. Minä aloitin kertomuksen ystävästäni.— Ker­
tomus alkoi hauskasta tapauksesta.

3. Pane viivan tilalle alkaa tai aloittaa verbi.

Minä — syödä aam iaista.— sinä jo pukeutua? Me — etsiä M atin
vihkoa. Anita — asunnon siivoamisen. Lehdet — karista puista.
Syksy — tehdä tuloaan.

4. V astaa kysymyksiin näin:

(kiinnitä huomiota intonaatioon)
Keskusteliko M atti toverinsa kanssa? — Keskusteli.
Mattiko keskusteli toverinsa kanssa? — Kyllä, Matti.
Toverinsako kanssa M atti keskusteli? — Niin, toverinsa.
Myöhästyikö Mikko tunnilta?
Mikkoko myöhästyi tunnilta?
Tunniltako Mikko myöhästyi?
5. M uodosta 3 kysymystä joka lauseesta.
Mikko söi omenan. Vihko oli M atin laukussa. Antti kertoi päivä­
järjestyksestään.
6. V astaa kohteliaasti.
M a l l i : — Tule kanssamm e aamiaiselle.
— Aamiaiselleko? Kiitos, mielihyvin.
a) Tule kanssamm e päivälliselle.
b) Haluatko omenan?
c) Otatko karam elleja?
7. M uodostakaa dialogeja seuraavien mallien mukaan:
a) — Haluatko kahvia? — Kiitos, juon mielelläni.
b) — Haluatko teetä? — Kiitos, en halua.

8.“ Esittäkää vuorokeskustelut. Korvatkaa sana vihko sanoilla:

— M issä minun vihkoni on? laukku, kynä,
— Etsi itse. paita, housut,
— En löydä sitä m istään. kengät
— Mikäs täm ä on?
57
9. Käytä lauseissa sanaa jo tai vielä.
M atti oli — herännyt, mutta ei ollut — peseytynyt eikä pukeutunut.
Mikko tuli — M atin luo. M atin äiti kutsui Mikkoa syömään, mutta
Mikko oli — syönyt aamiaisen. Kello oli — puoli yhdeksän, m utta
Mikko ei ollut — valmis.

10. Opettele laulu.

— Kyyhky, kyyhkyseni, vastaa,
mistä tulet, mistä tulet?
— M ummolasta, mummolasta,
mummo-mummo-mummolasta.
— Millä mummo syötti? Millä mummo syötti?
— Puurolla sakealla, sake-sake-sakealla.
— M illä mummo juotti? Millä mummo juotti?
— Mehulla makealla, make-make-makealla
Puuro oli sakeaa, sakeaa.
Mehu oli makeaa, makeaa.
Mummon mieli mairea.

6. j a k s o
KA UPUNK I. LIIKENNE . PO S TI
1. oppitunti

1. Lausu selvästi yhdyssanat:

jalkakäytävä linja-autoasem a
jalankulkija moottoripyörä
kadunkulma polkupyörä
kulkuneuvo liikennesäännöt

2. Sanastoa
Kadunkulma — Hotelli on tuossa kadunkulm assa. M enkää seu-
raavasta kadunkulm asta vasem paan.
L in ja-au to asem a— Linja-autoasem alta linja-autot lähtevät eri
puolille K arjalaa.
Pysäkinväli — Ajoin bussilla kaksi pysäkinväliä.
Nousta bussiin — Nouse bussiin takaovesta.
Vaunu — Juna lähtee, nouskaa vaunuun. Me m atkustam m e m a­
kuuvaunussa.
Vuorokausi — yö ja päivä. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Tehdas
kävi ympäri vuorokauden. M atka kestää yli vuorokauden.
58
Tupakoida — Tässä vaunussa ei saa tupakoida.
Kulkuneuvo — Juna, auto, lentokone, laiva ovat kulkuneuvoja.
Satam a — Laivat lähtevät satam asta ja saapuvat satam aan. P et­
roskoi on viiden meren satam a.
Lentomatka — matka lentokoneella. Lentomatka M oskovasta
Leningradiin kestää puoli tuntia.
Raitis (raittiin) — Sateen jälkeen ilma on raitis.
H engittää — H engittäkää raitista ilmaa.

3. Esittäkää vuorokeskustelut:
a) — Anteeksi, oletteko petroskoilainen?
— Kyllä.
— Sanokaa, olkaa hyvä, mikä katu täm ä on?
— Tämä on M arxinkatu.
— Entä mikä on tuo iso talo tuossa?
— Se on draam ateatteri.
— Kiitos. Miten kaunis rakennus!
b) — Anteeksi, onko täm ä Kirovin aukio?
— Kyllä.
— Entä missä on tavaratalo K arjala?
— Se on tästä vähän m atkan päässä, oikealla.
— Millä kadulla se on?
— Se on Kirovin ja M arxin kadun kulmassa.
— Kiitos.
c) — Sanokaa, olkaa hyvä, miten pääsee rautatieasem alta Äänis-
järven rantaan?
— Sinne pääsee ensimmäisen linjan johdinautolla.
— Meneekö johdinauto myös satam aan?
— Ei. Sinne on parasta ajaa bussilla.
— Kulkeeko kaupungissa raitiovaunu?
— Ei kulje.
d) — Miten tästä pääsee linja-autoasem alle?
— Nouskaa bussiin, ajakaa kolme pysäkinväliä ja jääk ää pois
G agarinin aukiolla.
— Kulkeeko G agarinin aukion kautta johdinautoja?
— Kyllä. Sinne pääsee myös johdinautolla. Pysäkki on tuossa
kadunkulmassa.

4. Keksikää vuorokeskusteluja. Tilanteita:

Vieras ei tunne kaupunkia. Te selitätte vieraalle, miten hän p ää­
see rautatieasem alta hotelliin, stadionille, pioneeripalatsiin, hotel­
lista teatteriin, lentokentälle jne.

5. Lue.
Petroskoi on neljänsadan kilometrin päässä Leningradista. Pet-
roskoista Leningradiin pääsee junalla, linja-autolla, lentokoneella
59
sekä laivalla. Junam atka kestää yhdeksän tuntia. Linja-autolla
pääsee kahdeksassa tunnissa. Lentokone on kulkuneuvoista no­
pein, lentomatka kestää vain tunnin. Laivalla on mukava m atkus­
taa, mutta laivam atka kestää yli vuorokauden.

6. V astaa kysymyksiin:

Miten kaukana Petroskoi on Leningradista?

Millä kulkuneuvolla pääsee Petroskoista Leningradiin?
Mikä kulkuneuvo on nopein?
Kuinka kauan kestää junam atka (lentomatka, laivam atka) P et­
roskoista Leningradiin?
M istä kulkuneuvosta sinä pidät eniten? Miksi?

7. Pane sulkeissa oleva verbi sopivaan muotoon.

Miksi et halua mennä (ulkoilla)? Katso miten kaunis sää on ulko­

na. On lakannut (sataa ja tuulla). Lähdemme (hengittää) raitis­
ta ilmaa.

8. Muuta lauseet käskylauseiksi.

Malli a) Sinun pitää mennä nukkumaan.— Mene nukkumaan.

Teidän pitää opetella lukem aan.— Opetelkaa luke­
maan.

Sinun pitää lukea läksy ääneen.

Teidän pitää lakata keskustelemasta.
Sinun pitää vastata suomeksi.
Teidän pitää kuunnella opettajaa.
Teidän pitää nousta vaunuun.
Teidän pitää jäädä pois seuraavalla pysäkillä.

M a l l i b) Lakaisetko sinä lattian? — Lakaise lattia.

Kirjoitatko ystävällesi kirjeen?

Kerrotko ensiluokkalaisille sadun?
Tilaatko uuden sanomalehden?
Kirjoitatko harjoituksen vihkoon?
Ylitätkö kadun suoraan?

9. Pyydä toveriasi tekemään seuraavaa:

lukemaan ääneen ( M a l l i : M aija, ole hyvä, lue ääneen); korjaa­

m aan virheet; pyyhkimään taulu; tuom aan liitua; tuulettam aan
luokkahuone; sam m uttam aan valot; lähtem ään kanssasi elokuviin.
60
10. Vähän huumoria:

Leo on nelivuotias. H änen on aika käydä nukkum aan. Isä istuu

hänen sänkynsä viereen.
— M inä kerron sinulle sadun, että sinä nukkuisit pikemmin. Isä
alkaa kertoa satua. Kuluu tunti, toinen... Lopulta huoneessa on
aivan hiljaista.
— Nukkuuko? kysyy äiti viereisestä huoneesta.
Kynnykselle ilmestyy Leo yöpaita päällä. H än kuiskaa hiljaa:
— Kyllä, äiti, lopultakin isä nukahti.

2. oppitunti

Isä kulkee Veli ajaa Minä ajan Vauva

(kävelee) moottori- polku­ konttaa
jalan. pyörällä. pyörällä. lattialla.

1. Lue dialogit. Kiinnitä huomiota käydä, kävellä, kulkea, a ja a

ym. liikettä ilmaisevien verbien käyttöön.
a) — Kuljetko sinä kouluun ja la n vai ajatko bussilla?
— Minä asun lähellä koulua, siksi kuljen jalan, mutta y s tä v ä ­
ni Pekka asuu kaukana, hän ajaa bussilla.
b) — Käyvätkö vanhem pasi työssä jala n vai ajavatko autolla?
— Isä on tottunut kävelemään jalan, mutta äidillä on aina
kiire, hän a jaa johdinautolla.
c) — Joko sinun pikku siskosi kävelee?
— Ei, hän konttaa vielä, mutta kyllä hän oppii pian kävele­
mään.
d) — Ulkona on kaunis sää, lähdemme kävelemään.
— M inun pitää käydä ensin kaupassa.
e) — Käykö sinun kellosi oikein?
— En tiedä. Se taita a olla jäljessä.
f) — Mihin olet menossa?
— Kirjastoon. Käyn kirjastossa joka viikko.
61
2. Sanastoa

Risteys — K adun risteyksessä on liikennevalot.

Ja la n k u lk ija — Ja lan k u lk ijo ita v a rte n on jalk ak äy täv ä.
S uojatie — Ja la n k u lk ijan p itä ä k äyttää su o jatietä.
Liikennem erkki — A uto n k u ljettajan p itä ä tu n te a liikennem erkit.
N oudattaa liik en n esään tö jä — Jokaisen p itä ä n o u d a tta a liikenne­
sään tö jä.
Rikkoa liik en n esään tö jä — Älä riko liikennesääntöjä.
P y ö rä ilijä — Se, joka a ja a polkupyörällä, on pyöräilijä.
P y ö räilijän pitää m yös tu n tea liikennem erkit ja n o u d a tta a liiken­
n esääntöjä.
P ysähtyä — Ja la n k u lk ija t p ysähtyivät kadun risteyksessä.
K uorm a-auto — K uorm a-autolla k u lje te ta an ta v a ra a .

3. T äydennä lauseet sopivilla verbeillä:

Veljeni — työhön m oottoripyörällä. K aupungin ka­ a ja a

d u illa — bu sseja ja kuorm a-autoja. Me — pois kulkea
seu raav alla pysäkillä. Isä llä on kiire työhön, siksi kävellä
hän — pitkin askelin. Pikku M aija oppi — vasta käydä
vuoden v an h an a. jää d ä
L iisa — kuudetta luokkaa. Kello — oikein. Paavo-
setä — usein ulkom ailla. M e — usein vieraissa.

Lue:

— Tiedätkö, m itä m erkitsevät liikennevalot?

— Kyllä. P u n ain en valo m erkitsee, että kulku on kielletty.
V ihreä valo m erkitsee, että tie on vapaa.
— E ntä keltainen valo?
— Se m erkitsee punaisen ja vihreän valon vaihtum ista.
M uista nou d attaa liikennesääntöjä.

4. Lue. M uodosta kysym yksiä tek stin m ukaan:

Äiti sanoi Jukalle: »Serkkusi Teppo saap u u huom enna S ääm äjär-
veltä. S inun p itä ä m ennä lim ja-autoasem alle h ä n tä v a sta a n . H än
on v a sta kym m envuotias eikä tu n n e kaupunkia».
S eu raav an a päiv än ä Jukka m eni Teppoa v a sta a n . L inja-auto s a a ­
pui kaupunkiin kello 3 päivällä. S erkukset o livat iloisia ta v a te s ­
sa an toisensa.
Kun Teppo oli v äh än levännyt m atk an jälkeen, p o jat läh tiv ä t k ä ­
velem ään kaupungille. Jukka esitti Tepolle kotikaupunkiaan ja
opetti h ä n tä kulkem aan kau p u n g issa. E nsin pojat m enivät k au ­
pungin k eskustaan ja kulkivat pitkin pääk atu a. K eskustassa on
62
vilkas liikenne. Kaduilla kulkee paljon busseja, johdinautoja ja
kuorma-autoja.
Kadun risteyksessä palavat liikennevalot. Kun punainen valo syt­
tyi, kaikki jalankulkijat pysähtyivät.
— K aupungissa jokaisen pitää noudattaa liikennesääntöjä, selit­
tää Jukka. H än tuntee kaikki liikennemerkit.
Kun vihreä valo syttyi, pojat ylittivät kadun. He tulivat bussipysä­
kille ja nousivat kolmannen linjan bussiin.
He aikoivat hankkia liput nukketeatteriin ja käydä museossa.
— Montako pysäkinväliä meidän pitää ajaa? Teppo kysyi.
— Kolmannella pysäkillä jääm m e pois.
Jukka kaivoi tas k u s ta a n kaksi viiden kopeekan rahaa, laski ne
ka ssa a n ja otti kaksi lippua.

5. Katso kuvia ja sano, rikkovatko näm ä ihmiset liikennesääntöjä.

6. Keksi vuorokeskustelu aiheesta Jukka ja Teppo kävelivät ka u ­

pungilla.

7. M uuta verbit monikkoon.

N oudata liikennesääntöjä
Ylitä katu risteyksessä.
Kun ylität katua, katso ensin vasemmalle, sitten oikealle.
Älä juokse pihasta kadulle, vaan pysähdy ja katso.
Kun a ja t polkupyörällä, katso taaksesi ennen kuin käännyt.
S euraa kadun risteyksessä liikennevaloja.
Älä riko liikennesääntöjä.
Kulje varoen. (
63
8. Lue runo.
M uista aina:liikenteessä
m onta A^aaraa onpi eessä.
Siksi v alp as ain a m ieli,
se on tu rv a verraton.

9. Onko totta?
Ja la n k u lk ijan ei ta rv itse n o u d a tta a liikennesääntöjä.
K adun saa ylittää m istä kohdasta hyvänsä.
Auto a ja a yleensä tien oikeata puolta.
Ja la n k u lk ija kulkee kadun vasenta reunaa.
Polkupyörällä saa a ja a tien v asen ta reu naa.

10. L aadi kotona kertom us aiheesta K otikaupunkini ta i K otikyläni.

3. oppitunti
PA SSIIV IN KIELTOM UOTO
1. S an asto a
P osti — Vie kirje postiin. L ähetä kirje postissa.
P ostikortti — P o stik o rtti k u lje te ta an postissa avonaisena.
L ähetän m um m olle postikortin syntym äpäiväksi.
Postim erkki — M inä kerään postim erkkejä. S aanko n eljän kopee­
kan postim erkin?
L iim ata — K irjekuoreen pitää liim ata postim erkki.
Kirjeen v a s ta a n o tta ja — получатель (адресат) письма.
P o stin k a n taja — p o stin k u ljettaja — P o stin k a n taja k u ljettaa kirjeet
v a sta a n o tta ja lle .
P ostitoim isto — Postitoim isto on k au p ungin keskustassa. Vein
paketin postitoim istoon.
L eim ata — K irjeet leim ataan postitoim istossa.
P ostisäkki — K irjeet k u ljetetaan postisäkissä.
Sähke (sähkeen) — O dotam m e säh k että m um m olta.
Lom ake (lo m a k k e e n )— M aija tä y tti lom akkeen ja lähetti sähkeen.
L ennätin (lennättim en) — Sähke läh e tetä ä n len n ättim essä. 1
P u d o tta a — P udota k irje postilaatikkoon.
Kuuloke (kuulokkeen) — Puhelin soi. M aija ottaa kuulokkeen.

2. P a n e s a n a t yksikön genetiiviin, p a rtitiiv iin ja illatiiviin.

Malli: O soite — osoitteen — osoitetta — osoitteeseen

64
a) sähke b) postim erkki с) lu istin
lom ake postikortti puhelin
kuuloke au to m aatti len n ätin

3. E sittäk ä ä vuorokeskustelu:

— Sanoisitteko, kuinka pääsen postiin?

— M enkää su o raan tä tä k atu a pitkin, se u ra a v a ssa kad u n k u lm as­
sa k ään ty k ää vasem paan.
— Onko posti vielä auki?
— Kyllä. Se on auki kello y hdeksästä aam ulla kello kahdeksaan
illalla.
— E ntä lennätin?
— L ennätin toim ii ym päri vuorokauden.

4. Lue ja kerro m itä Pekka ja M atti tekivät postissa.

PO ST ISSA
— Hei, Pekka, m ihin olet m enossa?
— P ostiin. M inun p itä ä o staa kirjekuoria ja postim erkkejä sekä
läh e ttä ä kirje.
— M inunkin p itä ä käydä postissa. Äiti pyysi läh e ttä m ää n m um ­
molle sähkeen. H änellä on syntym äpäivä. Sitten m inun p itä ä so it­
ta a äidille.
Pekka ja M atti m enevät yhdessä postiin. Pekka o sta a kirjekuoria
ja neljän kopeekan postim erkkejä. H än panee kirjeen kirjekuo­
reen, liim aa kirjeen kiinni ja k irjo itta a osoitteen.
S itten Pekka p u d ottaa kirjeen postilaatikkoon.
M atti nousee sillä aikaa toiseen kerrokseen, jossa on len nätin. H än
tä y ttä ä lom akkeen ja lä h e ttä ä m um m olle sähkeen. H än onnittelee
m um m oa syntym äpäivän johdosta. S itten p o jat so itta v a t M atin
äidille autom aattipuhelim ella.

5. M uuta käskylauseiksi:
M atti pu d o ttaa kirjeen postilaatikkoon.
M atti tä y ttä ä lom akkeen ja lähettää m um m olle sähkeen.
Pekka k irjo itta a kirjeen ystävälleen.
Pekka o sta a kirjekuoren ja panee kirjeen kirjekuoreen.
Pekka k irjo itta a kirjeeseen osoitteen.

6. P assiivin preesensin kieltom uoto:

p idetään — ei pidetä rik o taan — ei rikota

k u ljetaan — ei kuljeta tu tk ita a n — ei tu tk ita
kielletään — ei kielletä ju lk a ista a n — ei ju lk a ista
ta rjo ta a n — ei ta rjo ta n o u d atetaan — ei noudateta

5 2518 65
 P assiiv in preesensin kieltom uoto m uodostuu kielto san asta ei
ja passiivin v a rta lo sta.
K esällä ei hiihdetä suksilla.
Illalla ei tu o d a sanom alehtiä.
P uuroa ei ta rjo ta kylm änä.

7. M uistatko, että kieltolauseen objekti on aina p artitiiv issa? V as­

ta a kysym yksiin kielteisesti:

P idetäänkö tä n ä ä n harjoitukset?
Juodaanko illalla kahvia?
T upakoidaanko linja-autossa?
L ähetetäänkö sähke postissa?
P u dotetaanko lom ake postilaatikkoon?
L iim ataanko sähkeeseen postim erkki?
A vataanko posti kello 8?
T uodaanko kirjeet iltap äiv ällä?
S ekoitetaanko ryynit kylm ään veteen?
E sitetään k ö uusi filmi televisiossa?

E i oppia ostamalla saada.

8. Suom enna:

Почта откры вается в 8 часов утра. Конверты и открытки поку­

пают на почте. М арку наклеиваю т « а конверт. Письмо опускают
в почтовый ящик. Когда отправляю т телеграмм у, заполняю т
сначала бланк.

9. Lue ilm eikkäästi. Sano, m iksi Vova ei voinut ottaa v a sta a n

säh k että.

PU H E L IM E SSA

Puhelin soi. Pikku Vova nosti kuulokkeen. Puhelinneiti pyysi o tta ­

m aa n v a s ta a n sähkeen isälle.
— Isä ja äiti eivät ole kotona, v a sta si Vova.
— V oithan sinäkin ottaa v a sta a n sähkeen. S inun p itä ä vain o tta a
kynä ja paperia.
— Kyllä. M inä o tan heti, sanoi Vova ja pani kuulokkeen pöydälle.
V ähän a ja n kuluttua h än otti ta a s kuulokkeen.
— O d ottakaa vielä hetkinen. M inä löysin kynän, m utta se ei k ir­
jo ita. M inä etsin heti toisen.
H etken k u lu ttu a Vova sanoi kuulokkeeseen:
66
— Nyt m inulla on kynä. M utta m inun pitää sanoa teille jotain.
— M itä sinä h a lu a t vielä sanoa? puhelinneiti herm ostui.
— M inä en osaa vielä kirjo ittaa.

10. K eksikää vuorokeskusteluja aiheista P o stissa ja Puhelim essa.

11. M uuta verbit passiivin im perfektiin.

K IR JEE N MATKA
K irjekuoreen liim ataan postim erkki ja kirje viedään p o stilaa tik ­
koon. Sieltä kirje kuljetetaan postitoim istoon. P ostitoim istossa se
leim ataan ja p a n n a an postisäkkiin. Sitten kirje läh etetään postivau-
nussa toiseen kaupunkiin. Siellä se leim ataan uudelleen ja kulje­
teta an p ostiautossa v a sta a n o tta ja lle .

4. oppitunti

1. S an asto a

Keräilijä — P au li k erää postim erkkejä. H än on keräilijä. M aija

kerää hyönteisiä. H än on myös keräilijä.
Kokoelma — коллекция. P au lilla on iso kokoelm a postim erkkejä.
Harrastus — P au li h a rra s ta a urheilua. H änen h a rra stu k se n sa on
urheilu. Leena o soittaa h a rra s tu s ta piirustukseen.
Isoisä — äidin- tai isänisä, v aari
Isoäiti — m ummo
Tinasotilas — оловянный солдатик
Kilpaa — наперебой, наперегонки. Kaikki alkoivat puhua kilpaa.
P ojat ju oksivat kilpaa.
Erittäin — kovin, oikein. Eila lau laa e rittä in kauniisti.
P aulilla on erittäin paljon urheiluaiheisia postim erkkejä.
Sudenkorento — S udenkorentoja lenteli ilm assa.
Muste — K irjoita m usteella. Lom ake p itä ä tä y ttä ä m usteella.

2. K äytä im peratiivin asem esta passiivin preesensin kieltom uotoa.

M a l l i : Älä lue h äm ärässä. H ä m ä rä ssä ei lueta.

Älä lähetä k irje ttä ilm an postim erkkiä.

Älä tä y tä lom aketta lyijykynällä.
Älä käytä puhelinta tu rh aan .
Älä katso televisiota läheltä.
Älä pyyhi pölyä kuivalla pyyhkeellä.
Älä kiirehdi syödessä.
Älä puhu ruoka suussa.
67
Älä vie veitsellä ruokaa suuhun.
Älä tule sisä ä n likaisissa kengissä.
Talvella älä kastele kukkia joka päivä.

3. Lue ja sano, m ikä yhteinen h a rra s tu s on pojilla. M itä eroa on

heidän h a rra stu k se ssa a n .

P a u l i : K eräätkö sinä postim erkkejä, Diim a?

D i i m a: K erään. E ntä sinä, P auli?
P a u l i : M inä aloin k erätä jo toisella luokalla. N yt m inulla on iso
kokoelm a.
D i i m a : M illaisia postim erkkejä keräät?
P a u l i : K erään urheiluaiheisia m erkkejä. E n tä m inkä aiheisia
sin ä keräät?
D i i m a : M inun ajheeni on Kosmos.

4. Lue teksti.

KERÄILIJÖITÄ

L ahtisen perheessä on paljon keräilijöitä. Isoisän huoneessa sei­

n ä t ovat täy n n ä erilaisia vanhoja kelloja, jotka tik ittä v ä t ja ra k ­
su tta v a t kilpaa. Jo pienenä poikana isoisä oli ahkera keräilijä.
H än keräili tin a so tila ita ja sileitä kiviä. Isoäidilläkin on m uutam ia
kokoelm ia, jo ita hän silloin tällöin M aijan ja P a u lin kan ssa k a tse ­
lee. M aija ihailee erikoisesti kauniita pieniä nukkeja, jo ita isoäiti
on s a a n u t vieraista m aista. L asten lap set k atselev at m ielellään
isoisän ja isoäidin k an ssa heidän kokoelm iaan.
Myös P au li ja M aija ovat keräilijöitä. P au li kerää postim erkkejä.
H änellä on jo iso kokoelm a. P au li v aih taa toveriensa k an ssa h a rv i­
n aisia postim erkkejä. H än on liim annut ne isoon album iin aiheit-
tain . P a u lin kokoelm assa on e rittä in paljon urheiluaiheisia m erk­
kejä. H ä n tä kiinnostaa urheilun historia. P a u lin sisko M aija ke­
rä ä hyönteisiä.- H änen kokoelm assaan on erilaisia kovakuoriaisia,
perhosia, sudenkorentoja ja heinäsirkkoja. L apset ihailevat erikoi­
sesti m onivärisiä perhosia. Joka kesä M aija lisää kokoelm aansa
u usia hyönteisiä- S am alla hän oppii parem m in tu n te m a a n luontoa.

5. Poim i te k stistä verbit, joiden ohessa esiintyy p artitiivi.

K irjoita ne vihkoon yhdessä su b stan tiiv in p artitiiv in kanssa.

6. V a staa kysym yksiin:

a) M itä isoisä keräsi pienenä poikana?

M itä h än keräsi aikuisena?
M itä laste n la p set k atselev at m ielellään?
68
 M itä M aija ihailee erikoisesti?
M itä P auli v a ih ta a toveriensa kanssa?
M itä M aija kerää?
M itä M aija lisää kokoelm aansa kesän aikana?
M itä hyötyä on P a u lin ja M aijan h a rra stu k se sta ?
b) Onko teidän perheessänne keräilijöitä?
M itä h a rra stu k sia sinulla ja sinun y stäv illäsi on?
M itä hyötyä on sinun h a rra stu k se sta si?

7. Lue ja ven äjän n ä. K iinnitä huom iota akkusatiivi- ja p artitiivi-

obj ektin käyttöön.

a) Joka kesä M aija täy d e n tää kokoelm iaan.

K esällä M aija täy d en tää kokoelm ansa.
b) M uurahaiset rak en siv at itselleen pesää talveksi..
M uurahaiset rakensivat itselleen pesän talveksi.
c) Pekka k irjo ittaa m um m olle kirjettä.
H uom enna Pekka k irjo itta a m um m olle kirjeen.
d) A u to n k u ljettajan p itä ä n o u d attaa liikennesääntöjä.
A utonkuljettajan pitää tu n te a liikennesäännöt.

8. Suom enna:

а) В нашем классе много коллекционеров.

Д им а собирает почтовые марки.
У Л ены больш ая коллекция бабочек и жуков.
У Тани и Кати общее увлечение. Они собирают лекарствен­
ные растения.
М иша коллекционирует редкие камни. Он хочет стать геоло­
гом. Мы часто любуемся его коллекциями.
б) Я смотрю новый фильм.
Завтра я тож е посмотрю новый фильм.
Я читаю интересную книгу.
Я тож е прочту эту книгу.
Я принес домой тяж елую сумку. Б абуш ка спросила: «К ак
ты нес такую тяж елую сумку?»

9. M uuta verbi a) im peratiivin yks. 2. persoonaan, b) passiivin

preesensiin:

Postim erkki p itä ä liim ata kirjekuoreen.

Lom ake p itä ä tä y ttä ä m usteella.
O soite p itä ä k irjo itta a selvästi.
Runo pitää oppia ulkoa.
P uu ro p itä ä ta rjo ta kuum ana.
69
10. Kumpaa akkusatiivia käytät, ensim m äistä vai toista?

Ostin kassasta — . lippu

— ostetaan kassasta.

Me kirjoitamme — vihkoon.
K irjoittakaa — vihkoon. tehtävä
— pitää kirjoittaa vihkoon.

M u i s t a ! II akkusatiivia käytetään: 1) im peratiivin yh­

teydessä: Vie kirje postiin; 2) verbien pitää, täytyy, ta rv it­
see + infinitiivin yhteydessä: Kirje pitää viedä .postiin;
3) passiivimuodon yhteydessä: Kirje viedään postiin.
M u i s t a ! Nämä verbit vaativat partitiivia: ihailla, ihme­
tellä, julkaista, kerätä, noudattaa, tutkia + partitiivi:

11. K äännä:

Minä nousin linja-autoon m atkustaakseni kaupunkiin. Äiti meni

kauppatorille ostaakseen vihanneksia. Antti pani herätyskellon
soim aan herätäkseen aam ulla varhain. K atja lähti kouluun ta v a ­
takseen pioneeriohjaajan. Kesällä M aija kerää hyönteisiä täyden-
tääkseen kokoelmiaan. Vova etsii kynää ottaakseen vastaan säh­
keen. M uurahaiset tekivät ahkerasti työtä valm istaakseen talveksi
pesän.

7. j a k s o

ILMANSUUNNAT . SÄÄ. U U D E N V U O D E N JU H L A
1. oppitunti

1. Talvilaulu

Terve taas, sä talvi raikas,

Tullut on sun hauska aikas,
Ulkona jo Pohjan ukko
Untuvia puistaa,
Kohta siellä sukset, kelkat
Liukkahasti luistaa.
Pyrytköön, paukkukoon,
Järven selkä ulvokoon,
Törmälle, jyrkälle
Rohkeasti vaan käymme liukumaan.
70
2. Sanastoa

Raikas — viileä, raitis. P uhaltaa raikas pohjoistuuli.

K ohtalainen — Tänään on kohtalainen pakkanen.
Navakka — kova. Huomenna on odotettavissa navakkaa länsi­
tuulta ja pyryä.
Pyry — tiheä lumisade, tuisku. Ulkona on kova pyry. On odotet­
tavissa lum isateita ja pyryä.
Pyryttää — tuiskuttaa. Monta päivää pyrytti kovasti. Ladun on py­
ryttänyt umpeen.
Paukkaa — paukkua. Pakkanen paukkaa.
Törmä — mäenrinne, jyrkkä ranta. Lasken suksilla korkealta
rantatörm ältä.
Suksikeli — Nyt on hyvä suksikeli, lähdetään hiihtelemään.
Hyppyri — Uskallatko laskea hyppyristä? Eilen minä kaaduin tä s ­
sä hyppyrissä.
Suojasää — suoja. Suojasäällä voi leikkiä lum isotaa. Suojasään
jälkeen lumi jäätyy kovaksi hangoksi.
Tuikkia — Tähdet tuikkivat taivaalla.

3. Lue.

— Monesko päivä tän ään on?

— Joulukuun 22. päivä.
— Tosiaankin. Tänäänhän on vuoden lyhyin päivä. Ja aika kova
pakkanen ulkona.
— Niin on 15 astetta pakkasta ja kylmä pohjoistuuli.
— Onko täällä tavallisesti näin kylmä talvella?
— Meillä Etelä-K arjalassa sää vaihtuu usein. Joskus saattaa
aam ulla paukkaa pakkanen, m utta illalla on nuoskaa. Tam mikuus­
sakin on toisinaan suojasäitä.
— Milloin teillä sitten alkaa kevät?
— Lumi sulaa huhtikuun alussa, m utta kevät on pitkä ja melko
viileä.

4. V astaa kysymyksiin:
Milloin K arjalassa alkaa talvi? Onko K arjalassa talvella aina
kova pakkanen? Voiko keskellä talvea olla suojasäitä? Milloin
K arjalaan saapuu kevät?

5. Ilm ansuunnat: Tuuli käy pohjoisesta (idästä, lounaasta, län­

nestä)

P ääilm ansuunnat ovat: pohjoinen, itä, etelä ja länsi.

V äli-ilm ansuunnat ovat: koillinen, kaakko, lounas ja luode.

71
H u o m a a : pohjoinen+ tu u li= pohjoistuuli
koillinen+ tu u li= koillistuuli
S a m o i n : kaakkoistiiuli, lounaistuuli, luoteistuuli
M u t t a : itätuuli, etelätuuli

Pohjoinen
L u o d e \^ /K o illin e n
/
Länsi <— — »I t ä
/ ч
Lounas/ \K a a k k o
Etelä

6. Säätiedotus:

Aurinko nousee kello 7.15, laskee 18.30. Lähivuorokautena tasav al­

lassa on odotettavissa pilvistä säätä, paikoin vähäistä lum isadet­
ta, heikkoa pyryä, liukasta keliä, kohtalaista tai navakkaa lou­
naistuulta. Lämpötila päivällä miinus 2 plus 3 (miinus kahdesta
plus kolmeen) astetta, yöllä 5—7° (viidestä seitsem ään astetta)
pakkasta.

7. Lue säätiedotus viime päivien sanom alehdistä. Kerro, m illai­

nen on sää tähän vuodenaikaan. Huomaa, mihin aikaan aurinko
nousee ja laskee. Kuinka pitkä on päivä tähän vuodenaikaan?

8. Lue ja muodosta sam antapaisia vuorokeskusteluja:

— Mihin sinulla on niin kova kiire?

— Menen urheilukentälle. Toverini ovat jo lähteneet.
— Odota, minä tulen mukaan. Älä ole huolissasi, kyllä me ehdim­
me ajoissa.

— Mihin sinä olet lähdössä?

— M enen ulos. Miksi sinä istut kotona? Lähdetään pihalle.
— En voi. M inun pitää lukea ensin läksyt. Oletko sinä jo lukenut
läksysi?
— M inä en osannut ratkaista algebran laskutehtäviä, ne ovat
vaikeita.
— Tule luokseni, niin lasketaan yhdessä. Sitten menemme leik­
kim ään pihalle.
72
9. Täydennä verbit sopivilla muodoilla:

On alkanut . . . pakastaa
On ruvennut . . . pyryttää
On lakannut . . . tuiskuttaa

Käsiä alkoi . . . paleltaa

H am m asta rupesi särkeä
P äätä lakkasi . . . kivistää

Pakkanen pyryn perästä; paha ilma pakkasesta.

2. oppitunti
Johtim et (суффиксы) -ele-, -ile-

1. katso — n katsele — n
puhu — n puhele — n
m uista — n + ele muistele — n
aja — n ajele — n

puto — ile — e urhe — ile — e

leija — ile — e pallo — ile — e
ihaile —e nyrkke — ile — e

-ele-, -ile- johdinten avulla muodostuu verbejä, jotka ilm aise­

vat toistuvaa tai jatkuvaa toim intaa: vrt. katsoa — смотреть,
katsella — рассматривать, pudota — упасть, putoilla — па­
дать.

Lum ihiutaleita leijailee ilm assa. H anget kim altelevat auringossa.

2. M uodosta verbejä -ele-(-ile-) -johtimella, käytä niitä lauseissa:

kantaa, lentää, kerätä, kysyä, läm m ittää, opettaa, soutaa.

3. Lisää sanoihin johdin -ele- tai -ile- ja tarvittava pääte:

Me opett- runoa ulkoa. Lapset kats- kuvakirjaa. Onnit-kaa mum­

moa syntym äpäivän johdosta. Syksyllä keltaiset lehdet puto- puis­
ta. Sateen edellä linnut lent- alhaalla. Kesällä me sout- usein jä r ­
vellä. Me urh-: Pekka hiiht-, Kalle luist-, A ntti nyrkke-, Niina
pallo-.
73
4. Sanastoa

Kohdata (kohtaan) — tavata. Kohtasin hänet kadulla. Ju n at koh­

taav at asemalla.
Kynttilä— Sytyttää kynttilä. Kuusessa palavat kynttilät.
Verkalleen — hitaasti. Poika hiihti verkalleen latua pitkin.
Lum ihiutaleet putoilivat verkalleen m aahan.
Komea — komea kuusi, komea puku, komea mies.
Käsittää — ym m ärtää. Älä käsitä minua väärin. H än ei käsittänyt
asiaa oikein.
Lumikuningatar — Снежная королева
Joutsen — Joutsenet lentävät etelään ennen lumen tuloa.
Herttainen — sydämellinen, miellyttävä. H änellä on herttainen
hymy.— У него приятная улыбка. H än on hyvin herttainen ihmi­
nen. Miten herttaisia ihmisiä!
Urhta — Urhea sotilas. Varpunen on urhea lintu.

5. Lue teksti.

s a t u k ir ja il ija

Minä olin vasta seitsenvuotias, kun tutustuin tanskalaiseen k irjai­

lijaan H ans Christian Anderseniin. Iloinen satukirjailija kohtasi
minut uuden vuosisadan kynnyksellä. Se tapahtui Uudenvuoden
aattona. Meillä kotona ruvettiin koristam aan kuusta, ja m inut lä ­
hetettiin siksi aikaa kävelemään ulos.
Se ei ollut ihan tavallinen talvi-ilta. Ulkona oli hiljaista ja ju h lal­
lista. Isot lum ihiutaleet leijailivat kaupungin yllä. Ne m uistutti­
vat kevyitä valkeita kukkia, jotka putoilivat verkalleen maahan.
Olin ikään kuin satum aailm assa.
Kun minä tulin kotiin, kuusenkynttilät sytytettiin palam aan. Mi­
nä huomasin kuusen luona paksun kirjan. Se oli Uudenvuoden
lahja äidiltä — Andersenin satuja.
M inä istuuduin kuusen alle ja avasin kirjan. Siinä oli paljon v äri­
kuvia. Satum aisina kim allelivat lum ipalatsien seinät, joutsenet
lensivät meren yllä ja urheat tinasotilaat seisoivat vartiossa* yh­
dellä jalallaan.
M inä aloin heti lukea ja aikuisten mielipahaksi en kiinnittänyt
ollenkaan huomiota komeaan kuuseen. Ennen kaikkea minä luin
sadun urheasta tinasotilaasta, sitten sadun lum ikuningattaresta.
M inä luin sadun toisensa jälkeen enkä halunnut mennä nuk­
kumaan.
Silloin minä en tietänyt vielä, että jokaisessa lastensadussa on
toinenkin sisältö, jonka voivat täysin ym m ärtää vain aikuiset.

* seisoa vartiossa — стоять на часах

74
V asta aikuisena käsitin, että minua onnisti, kun suuren ja vaikean
kahdennenkymmennen vuosisadan kynnyksellä* kohtasin täm än
herttaisen runoilijan ja satujenkirjoittajan, joka opetti minua us­
komaan hyvän ihmissydämen voittoon.
(K- Paustovskin mukaan.)

6. V astaa kysymyksiin:

Milloin poika tutustui satukirjailijaan?

M illainen oli talvi-ilta Uudenvuoden Rattona?
Minkä lahjan poika sai äidiltä?
M itkä sadut poika luki ennen kaikkea?
Oliko poika kiinnostunut saduista?
M itä Andersenin satuja olet lukenut? M istä niissä kerrotaan?
Luetko satuja mielelläsi?

7. M itä adjektiiveja voidaan käyttää seuraavien substantiivien

ohella? (Käytä hyväksesi tekstiä.)

satu kuusenkynttilät kuusi

satukirjailija talvi-ilta joutsen
vuosisata lum ihiutaleet tinasotilas

8. Täydennä lauseet sopivilla verbeillä:

Seitsenvuotiaana minä... H ans Christian Andersenin satuihin.

Se ... Uudenvuoden aattona. Sillä aikaa kun kotona...
kuusta, minä . . . ulkona. Ulkona . . . lunta. Isot lum ihiutaleet . . .
verkalleen m aahan. Kun minä . . . kotiin, kuusessa jo . . . kyntti­
lät.; Kuusen alta minä . . . kauniin kirjan. Kirja . . . minua. Mi­
nä . . . lukea enkä . . . huomiota kuuseen. M inä en . . . nukku­
maan.

M u i s t a ! Kiinnittää huomio-(-illatiivi
Poika ei kiinnittänyt huomiota komeaan kuuseen.
K iinnittäkää huomio tuohon taulukkoon.

9. Täydennä lauseet:

Lapsena minä tutustuin .

Lapsena minä pidin . . . Andersenin sadut
Lapsena minä luin paljon

* vuosisadan kynnyksellä — на пороге века

75
10. Sano suomeksi:

Легкие снежинки кружатся в воздухе. Мы любуемся зимним

лесом. Сугробы поблескивают на солнце. Я с удовольствием
рассматриваю новую книгу. Дед вспоминает часто свою моло­
дость. Поздравь своих друзей с Новым годом.

3. oppitunti

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

O nnellista,
U u tta
v u o tta ! *1
-53kV>

1. Sanastoa

Neulanen — havupuun lehti. Kuusen, männyn ja katajan neulaset

ovat vihreät ympäri vuoden.
Hopeinen (hopeainen) — hopeanvärinen, kiiltävä. Hopeiset
hanget.
Hymyillä — Lapset kuuntelevat Pakkasukon kertom usta ja hymyi­
levät iloisesti.
Varovasti — Kanna varovasti, ettet kaada. Liukkaalla tiellä kul­
jetaan varovasti.
Vähitellen — vähän kerrallaan, hiljalleen, hitaasti. V ieraat kokoon­
tuivat vähitellen saliin. Vähitellen alkoi pimetä.
Kuusen neulaset karisivat vähitellen hangelle.

2. Lue teksti, jaa se eri osiin, keksi joka osalle otsikko.

76
 PIENEN KUUSEN JUHLA

Lumisena joulukuun iltana, Uudenvuoden aattona pieni vihreä

kuusi tuotiin tupaan. Se tuotiin niin varovasti, ettei yksikään neu­
lanen pudonnut siitä. Kuusi pantiin seisomaan keskelle huonetta,
parhaalle paikalle. Kuusen oksat koristettiin hopeisilla koristeilla,
sen latvaan pantiin kimaitefleva kultainen tähti. Talossa kävi vie­
raita. Kaikki ihailivat pientä kuusta.
— Voi, miten ihana! huudahtivat he sisään astuessaan.— Teillä
on mainio kuusi!
Illalla kuuseen sytytettiin valot — siniset, punaiset, keltaiset, vih­
reät, ja se alkoi iloisesti hymyillä.
— Miten herttaisia ihmisiä täällä on! M iten he pitävätkään mi­
nusta! ajatteli kuusi ihastuneena.
Sitten ihmiset istuivat pöytään ja unohtivat kuusen. Kuusi oli taas
tyytyväinen, sillä liika huomio on aina väsyttävää. Seuraavana
aam una kuusen luo kerääntyi lapsia. He lausuivat sille runoja ja
lauloivat lauluja sekä tanssivat kuusen ym pärillä. Ja pieni kuusi
oli ta as onnellinen.
Kului viikko. Sam at ihmiset, jotka olivat tuoneet kuusen tupaan,
koristaneet sen ja ihailleet sitä, ottivat nyt pois sen latvasta kul­
taisen tähden, riisuivat sen oksilta hopeiset koristeet ja panivat
ne pieneen laatikkoon. Sitten kuusi raahattiin ovesta ulos ja jä te t­
tiin hangelle.
Surullisena se seisoa kyyhötti lumessa monta yötä ja päivää.
Sen neulaset karisivat vähitellen oksilta hangelle. Iltaisin kuusi
katseli talon valaistuja ikkunoita ja kuiskaili hiljaa: »Miksi, miksi
he m enettelivät näin? Eivätkö he pitäneetkään minusta?»

3. Kysymyksiä keskustelua varten:

Miksi ihmiset heittivät pienen kuusen hangelle? Eivätkö he pitä­

neet kuusesta?
Miten te vietätte Uudenvuoden juhlaa kotona ja koulussa?
Kenelle te toivotatte onnellista U utta vuotta?

4. V alitse pisteiden tilalle sopiva verbi, pane se passiivin im per­

fektiin. Kirjoita lauseet vihkoon.
Verbit: koristaa, panna, tuoda, sytyttää, kiinnittää, laulaa, lausua.
Kuusi . . . sisään Uudenvuoden aattona. Se . . . seisomaan kes­
kelle huonetta. Kuusi . . . hopeisilla koristeilla. Sen latvaan . . .
kultainen tähti. Illalla k u u seen ... valot. Kuusen luo . . . ja
. . . runoja.

5. P ane sulkeissa olevat verbit III infinitiiviin.

77
Kuusi pantiin (seisoa) keskelle huonetta. Kotona ruvettiin (ko­
ristaa) kuusta. M inut lähetettiin (kävellä) ulos. K ynttilät sytytet­
tiin (palaa). Kuusi rupesi (hymyillä). Minä istuuduin kuusen alle
(lukea). Minä en halunnut mennä (nukkua). K irjailija opetti mi­
nua (uskoa) tulevaisuuteen.

6. H u o m a a!

illalla — iltaisin (joka ilta)

Iltaisin kuusi katseli talon ikkunoita.
sunnuntaina — sunnuntaisin ( joka sunnuntai)
Sunnuntaisin käyn luistinradalla.
kesällä — kesäisin (joka kesä)
Kesäisin lepään pioneerileirillä.

7. Käytä aikaa ilmaisevaa sanaa sopivassa muodossa:

a) V astaa kysymykseen milloin?

(Ilta) tähdet tuikkivat taivaalla. (Uudenvuoden ilta) odotettiin

Pakkasukkoa. (Aamu) oli kova pakkanen. (Seuraava aamu) satoi
lunta. (Ensi viikko) aloitamme harjoitukset. (Ensi kuu) pidetään
kilpailut. (Ensi sunnuntai) lähdetään retkelle. (Viime viikko) oli
lämmin sää. (Viime yö)on satan u t lunta. (Ensi kesä) m atkustan
etelään.

b) V astaa kysymykseen m issä ajassa?

Luin kirjan (kaksi päivää). Siskoni luki lääkäriksi (kuusi vuotta).
Moskovasta M ustalle merelle pääsee junalla (kaksi vuorokautta),
mutta lentokoneella (kolme tu n tia).

8. Täydennä lauseet adjektiivilla ja substantiivilla.

Kuuseen ripustettiin . . . . Kuusen latvaan pantiin . . . . Kuusen

oksilla paloivat . . . . Talossa asui . . . . V ieraat ihailivat . . . .
Kuusesta karisivat . . . . Isot lum ihiutaleet m uistuttivat . . . . Poi­
ka ei kiinnittänyt huomiota . . . .

9. Pane pisteiden tilalle sopiva sana, valitse se oikealta.

Hän . . . paljon ulkomailla. m atkustaa

. . . sinä,kesäksi pioneerileiriin? matkustella
Lumihiutaleet . . . hiljalleen pudota
hangelle. putoilla
78
Lokki . . . kauan järvessä ja etsi sieltä
kaloja. sukeltaa
Yhtäkkiä se . . . veteen ja veti sukellella
sieltä kalan.
Vaari . . . usein entisiä aikoja. muistaa
muistella
Iltaisin Hannes . . . kadulla ja käydä, kävellä
kauppojen ikkunoita. katsoa, katsella
Minä en . . . m istä sinä puhut. käsittää
Tänään me . . . uuden tekstin. käsitellä

H auskaa talvilom aa!

8. j a k s o
TALVI

1. oppitunti

1. Lue vuorokeskustelut:
a) — Kuuntelitko aam ulla säätiedotuksen?
— Kyllä. Radiossa tiedotettiin, että tän ään on odotettavissa kir­
kasta säätä, heikkoa itätuulta ja kovaa pakkasta.
— Siinä tapauksessa menemme illalla luistinradalle.
— Entä jos lämpömittari näyttää illalla 25 astetta pakkasta?
— V ähät siitä! Emmehän me pakkasta pelkää.

b) — Hei, Mikko, tän ään on hyvä suksikeli, lähdetään ladulle.

— V alitettavasti en voi. Olen katkaissut sukseni.
— M iten sinulle kävi sellainen vahinko? Läskitkö hyppyristä?
— Niin. Kaaduin eilen hyppyrissä.

2. Kieltäydy ehdotuksesta ja sano, miksi et voi lähteä.

Malli: — Lähdetään elokuviin.

— En voi, sillä olen sairas.

Lähdetään ladulle. Lähdetään lumisille. Lähdetään ulkoilemaan.

Lähdetään urheilukentälle. Lähdetään kirjastoon. Lähdetään
syömään.
79
3. Pane pisteiden tilalle sopiva sana tarvittavaan muotoon.

Koko yön puhalsi kova . . . . Se toi tu lle s s a a n . . . . Aamulla lumi

oli . . . . Me aioimme lä h te ä ... , m utta suojasäällä on huono . . . .
Tällaisella säällä on p arasta . . . tai rakentaa . . . . Iltapäivällä
alkoi . . . , ja me päätimm e lähteä . . . . Sinne on tehty iso . . . .
H yppyristä on . . . laskea suksilla.

Sanat: hiihdellä, nuosKa, suksikeli, suojasää, olla lumisilla, tuuli,

lum ilinnat, törmä, hyppyri, pakastaa, hauska.

4. Lue j a keksi itse kertomuksen loppuosa.

YSTÄVYKSET

Teppo sai syntym äpäivälahjaksi aivan pienen koiranpennun. Hän

nim itti sitä Ralliksi. Teppo ruokki sitä ja ulkoili sen kanssa. Pian
Teposta ja Rallista tuli hyvät ystävät.
K erran talvella koko luokka lähti hiihtoretkelle. Teppo otti Rallin
m ukaansa. Talvisessa m etsässä oli kaunista. Yhtäkkiä Ralli alkoi
haukkua, se huomasi puussa oravan. Teppo katseli kauan, miten
orava hyppeli puusta puuhun. Sillä aikaa toiset lapset hiihtivät
eteenpäin. Tavoittaakseen heidät Teppo oikaisi tietä, mutta edessä
oli jyrkkä alamäki. Teppo ei huomannut, että mäen rinteessä oli
hyppyri. H än laski törm ältä. Hyppyrissä hän kaatui ja loukkasi
jalkansa. Teppo yritti nousta, m utta kaatui uudelleen . . .

5. Opettele runo.

HIIHTOVIESTI

Lea Helo
Latumme varrella laulavat puut
ja soittavat tuulien torvet.
On hiihdetty järvet ja jokien suut,
yks’ edellä, latua seuraten muut,
ja taaksemme jääv ät jo korvet.
Tietöntä taivalta suksemme vie.
On metsä kuin kaunista unta.
Koko matkamme tosin ei hiihtää lie
näin kevyt ja kaunis kuin alkutie.
Puut ripsovat päällemme lunta.
80
6. Arvoituksia:

Valkoinen liina kaikki pellot peitti.

Talvella lakki päässä, kesällä lakitta päin.

2. oppitunti
ADJEKTIIVIEN VERTAILUASTEET

(степени сравнения прилагательных)

1. Lue.

Terveys on kultaa kalliimpi.

Talvella yöt ovat pitemmät kuin päivät.
Lähteessä vesi on kirkkaampaa kuin joessa.

2. Sano seuraavien adjektiivien vastakohdat ja liitä joka s a n a ­

pariin substantiivi.

M a l l i : Läm m in — kylmä (ilma)

Pitkä, leveä, korkea, suuri, hyvä, köyhä, kaunis, iso, kevyt, peh­
meä, oikea, rohkea, kuiva.

3. P aina mieleesi vastakohtaiset adjektiivit. Käytä niitä lauseissa:

ahkera — laiska vaikea — helppo paksu — ohut

pimeä — valoisa voimakas — heikko iloinen — surullinen
hauska — ikävä viisas — tyhmä lihava — laiha
kallis — halpa puhdas — likainen terve — sa ira s
rohkea — arka nopea — hidas makea — hapan

4. Kirjoita vihkoon vastakohta joka sanaparille:

kova tuuli vanha mies m atala joki

kova tyyny vanha kirja m atala talo
5. Adjektiivien vertailuasteet: Komparatiivi
(сравнительная степень)

Pekka on pieni. Liisa on pienempi kuin Pekka.

T ulppaani on kaunis kukka. Ruusu on kauniimpi kuin tulppaani.

suuri — suure-mpi leveä — leveä-mpi

puhdas — puhtaa-mpi ohut — ohue-mpi

Adjektiivin kom paratiivi m uodostuu -mpi-tunnuksen avulla.

Se liitetään vokaalivartaloon. K aksitavuisessa adjektiivissa
loppu -a, -ä m uuttuu -mpi-,tunnuksen edellä -e:ksi:
vanha — vanhe-mpi, kylmä — kylme-mpi.
Kolm itavuisessa sa n a ssa -a, -ä säilyy:
m ata la — matala-mpi, väkevä — väkevä-mpi.

6. M uuta m allin m ukaan.

M a l l i : L eningrad on iso kaupunki.— Entä Moskova?
Moskova on isompi kuin Leningrad.
82
Laatokka on syvä järvi.— Entä Inari?
Pekka on ahkera oppilas.— Entä Matti?
Jänis on viekas eläin.— Entä kettu?
Talviloma on lyhyt.— Entä kevätloma?
Auto on nopea kulkuneuvo? — Entä lentokone?
Joessa on jo vahva jää.— Entä järvessä?
Tänään oli kova tuuli.— Entä eilen?

7. Vastaa kysymyksiin:

Kumpi on isompi, Maa vai Kuu?

Kumpi on kalliimpi, moottoripyörä vai polkupyörä?
Kumpi on nopeampi, lentokone vai auto?
Kumpi on leveämpi, tie vai polku?
Kumpi on kirkkaampi, Aurinko vai Kuu?
Kumpi on suurempi kaupunki, New York vai Tokio?

8. Lue. Kiinnitä huomiota komparatiivin käyttöön.

SUOMEN ILMASTO

Suomi on pohjoista seutua, siksi ulkom aalaiset usein luulevat,

että Suomessa on kauhean kylmä. Suomi on kuitenkin paljon
lämpimämpi maa kuin esimerkiksi Etelä-Grönlanti, joka on yhtä
pohjoisessa kuin Suomi. Golfvirta, joka lähtee Meksikon lahdesta
ja tulee Pohjois-Atlantille, lämmittää Pohjois-Eurooppaa. Suq-
messa sää vaihtuu usein, eikä aamulla voi koskaan varmasti tie­
tää, millainen ilma on illalla, sataako vai paistaako aurinko.
H elsingissä kesät ovat viileäm piä ja talvet vähän lämpimämpiä
kuin Pohjois- ja Keski-Suomessa. Ensi lumi sataa tavallisesti
marraskuussa, mutta Lapissa voi lunta nähdä jo loka-, joskus
syyskuussakin. Talvi on pohjoisessa paljon pitempi. Esimerkiksi
H elsingissä on huhti-, toukokuussa jo kaunis kevät, maa on vih­
reä ja kevätkukat kukkivat. Mutta Lapissa huhtikuussa vielä hiih-
dellään. Tällöin päivät ovat siellä pitemmät kuin keskitalvella.
Joskus voi Polhjois-Lapissa hiihtää vielä kesäkuussakin.

3. oppitunti

t piene-mmä-t
korkea-mma-t

kirkkaa-mma-t
83
1) M etsässä lumi on puhdasta.— M etsässä lumi on puhtaa-mpa-a
kuin kaupungissa. 2) Pekalla on uudet luistimet, mutta Mikolla
on vielä uude-mma-t. 3) Talvella yöt ovat pitkiä, mutta päivät ly­
hyitä.— Talvella yöt ovat pite-mpi-ä kuin päivät. 4) Joessa jää
on ohut.— Joessa jää on ohue-mpi kuin järvessä.

Yks. Mon.

Nom. suure-mpi suure-mma-t

Gen. suure-mma-n suure-mpi-en
Part, suure-mpa-a suure-mpi-a
Ines. suure-mma-<ssa suure-mmi-ssa
111. suure-mpa-an suure-mpl-in

2. Muuta lauseet mallin mukaan.

Malli 1 : Pekka sai onkeen pienen kalan.

Minä sain vielä pienemmän.

Pekka piirtää kaunista kuvaa. Pekka asuu isossa talossa.

Pekka ratkaisi vaikean laskun. Pekka kantaa raskasta laukkua.
Pekka lukee hauskaa kirjaa. Pekka söi ison omenan.

Malli 2: Tänään on kylmä ilma.— Mutta eilen oli vielä kyl­

mempi.

Tänään on kirkas taivas. Tänään on kova tuuli. Tänään katsoim ­

me hauskan elokuvan. Tänään söimme maukkaan päivällisen.
Tänään luin m ielenkiintoisen kertomuksen. Tänään on lämmin
päivä.

3. Huomaa! Lämmin-sanan vartalot:

Nom. lämmin Me istumme läm pim ässä huoneessa. Tällä

Gen. lämpimä-n viikolla ei ollut yhtään lämmintä päivää.
Part, lämmin-tä
Ines. lämpimä-ssä

Komparatiivi: lämmin — lämpimä-mpi — lämpimä-mmä-t

4. Käytä lauseissa lämmin- sanaa sopivassa sijamuodossa:

84
Syyskuussa on paljon — päiviä.— kesän jälkeen tuli kylmä talvi.
Minulla ei ole — talvitakkia. Pane käteesi — kintaat. Talvella
muistelemme mielellämme — kesäpäiviä.— vedessä oli hauska
uida. Tänään ilma on — kuin eilen. H elsingissä talvet ovat vä­
hän — kuin Pohjois-Suom essa.

5. Sanastoa

U lkonäöltä(än) — по внешнему виду. Tunnen hänet vain ulko­

näöltä. Sisarukset ovat sam anlaisia ulkonäöltään. Hän on ulko­
näöltään kaunis.

Luonteeltaan — по характеру. Hän on luonteeltaan rehellinen

(hiljainen, iloinen) ihminen.

Penkkiurheilija — Penkkiurheilijat tulivat urheilukentälle paljon

ennen kilpailujen alkua.

Pikajuoksu — спринт, бег на короткие дистанции. Harrastatko

pikajuoksua?

Toistaiseksi — Pekka ei harrasta urheilua, hän on toistaiseksi

penkkiurheilija.

6. Lue teksti. Pane sulkeissa olevat sanat komparatiiviin. Sano,

minkälaisia ystävykset ovat ulkonäöltään ja luonteeltaan. Vertaa
heitä toisiinsa.

KOLME KAVERUSTA

Meitä on kolme kaverusta — Mikko, Matti ja minä, Pekka. Me

olemme eri-ikäisiä, mutta olemme samalla luokalla. Mikko on
melkein vuotta (vanha) minua, Matti on kaksi kuukautta (nuori)
kuin minä, hän on nuorin meistä.
Me olemme aivan erilaisia ulkonäöltämme. Mikko on (pitkä ja
laiha) kuin Matti. Minä taas olen kaikista lyhin ja lihavin. Me
olemme erilaisia myös luonteeltamme. Mikko on paljon (vilkas)
kuin Matti, joka on aina hiljainen ja hyvin asiallinen. Omasta
luonteestani en voi sanoa mitään, mutta opettajan mielestä olen
(ahkera) Mikkoa ja Mattia, siksi minulla on (hyvät) arvosanat
kuin heillä. Me kaikki kolme pidämme urheilusta. Mikko harras­
taa pikajuoksua, hän on koulumme paras juoksija. Matti on aloit-
televa Sakinpelaaja, hän on meistä kolmesta viisain. Minä olen
toistaiseksi penkkiurheilija, koska en ole päättänyt vielä, mistä
urheilulajista pidän eniten.

85
 4. oppitunti

SUPERLATIIVI (превосходная степень прилагательных)

1. a) puhtaa-m pi— puhta-in hauske-mpi — hausk-in

pitkä — pitempi — pisin hyvä — parempi — paras
nopea-mpi — nope-in lyhyt — lyhyempi — lyhin
hiijaise-mpi — hiljais-in kaunis — kauniimpi — kaunein

Joulukuu on vuoden pimein aika. Tällöin päivä on lyhin ja yö

pisin. Uusivuosi on hauskin juhla. Lentokone on nopein kul­
kuneuvo.

b) Yks. Mon. Yks. Mon.

Nom. ahkerin ahkerimma-t suurin suurimma-t

Gen. ahkerimma-n ahkerimpi-en suurimma-n suurimpi-en
Ess. ahkerimpa-na ahkerimpi-na suurimpa-na suuri,mpi-na
Part. ahkerimpa-a ahkerimpi-a suurin-ta suurimpi-a

Leena ja Maija ovat luokan ahkerimpia oppilaita. Paavo Nurmi

oli m aailman kuuluisimpia juoksijoita. Leningrad on maamme
kauneimpia kaupunkeja. Marxinkatu on kaupungin vilkkaimpia
katuja.

Adjektiivin superlatiivin tunnus on -in (yksikön nom inatiivis­

sa ja kaksivartaloisten sanojen partitiivissa), -impa, -impä
tai -imma, -immä (muissa sijam uodoissa). Tunnus liitetään
sanan vartaloon.

c) Adjektiivi paras taipuu samoin kuin muut -as-loppuiset sanat.

Nom. paras parhaat Pekkaa pidetään koulun

Gen. parhaan parhaiden parhaana urheilijana.
Ess. parhaana parhaina Äiti pani päälleen parhaan
Part. parasta parhaita leningin.
111 . parhaaseen parhaisiin

vielä-(-komparatiivi
d) M u i s t a ! kaikkein (kaikista)-(-superlatiivi

86
Tämä hillo on hyvää, suklaa on vielä parempaa, jäätelö on kaik-
kein parasta.

2. Käytä komparatiivia tai superlatiivia:

Neilikat ovat kauniita kukkia, tulppaanit ovat vielä —, ruusut ovat

kaikkein — . Pekka on viisas poika, Matti on vielä — , mutta Mikko
on kaikkein — . Aamiainen on maukas, mutta päivällinen on vie­
l ä — .M atem atiikan opettaja on nuori, mutta biologian opettaja
on v ie lä — .E ilalla on kaunis leninki, mutta Irjalla on v ie lä — .
Liisalla on tumma tukka, mutta M aijalla on v ie lä — .M atti on pit­
kä poika, mutta Mikko on v ie lä — .M atti on hyvä urheilija, Mikko
on vielä — , mutta Pekka on kaikkein — .

3. Muodosta kysymyksiä m allin mukaan, käytä vastakohtaisia

adjektiiveja.

M a l l i : Tammikuu on vuoden kylmin kuukausi. Mikä kuukausi

on lämpimin?

Sunnuntai on viikon hauskin päivä.

Tämä on koulun valoisin luokkahuone.
Timo on luokan ahkerin poika.
Mikko on joukkueemme nopein juoksija.
Tämä on kaupungin levein katu.
Volga on Euroopan pisin joki.

4. Tietokilpailu.
Valitse sopiva vastaus:

Maailman syvim m ässä järvessä on syvyyttä 1620 metriä. Mikä on

järven nimi?
a) Inari b) Baikal c) Laatokka

Mikä on m aapallon pisin joki?

a) Volga b) Niili c) M ississippi

Mikä on väkiluvultaan suurin kaupunki?

a) Mexico b) Moskova c) Sanghai

5. Lue ja osoita vertailumuodot.

87
 k a r ja l a n ta lv i

Talvi on Karjalassa pisin vuodenaika. Se alkaa marraskuussa ja

kestää maaliskuun loppuun. Usein jo marraskuussa lumi peittää
maan, joet ja järvet jäätyvät. Joulukuu on pimeintä aikaa. Syn­
kät pilvet peittävät taivaan. Usein sataa lunta. Aurinko nousee
taivaanrannan yläpuolelle vain muutamaksi tunniksi. Karjalan
suurimmat järvet — Laatokka ja Ääninen — jäätyvät kokonaan
vasta kovimpien pakkasten aikana. Tällöin lämpömittari saattaa
näyttää 30 astetta pakkasta, jopa enemmänkin. Mutta kovat pak­
kaset eivät ole pitkäaikaisia. Talvella tuuli käy useimmiten län­
nestä tai lounaasta. Länsituuli tuo lauhtuvaa pakkasta ja runsaita
lumisateita.
Lumipeite kattaa maan tasavallan pohjoisosassa 200 päivää,
eteläosassa 160 päivää vuodessa.

6. Esittäkää vuorokeskustelu vuodenajoista.

7. Opettele runo ulkoa.

KUUKAUDET

Tammi-, helmi-, m aaliskuussa

pakkasta niin kylmää.
Huhtikuussa päiväkulta
vilkuttaa jo silmää.
Touko-, kesä-, heinäkuussa
kukkakentät hohtaa.
Elokuussa kolhoosit saa
viljan maasta nostaa.
Syys-, loka-, marraskuussa
sato pannaan aittaan.
Joulukuussa pakkaspoika
jäiset sillat laittaa.

9. j a k s o
TALVIURHEILUA
1. oppitunti
1. Lue selvästi:

jalkapalloilija jääkiekkoilija
yleisurheilija kaunoluistelija
nyrkkeilijä penkkiurheilija
88
2. Palauttakaa mieleen, mitä urheiluaiheisia sanoja te tunnette.

3. Vastaa kysymyksiin:

Mitä urheilulajeja koulussanne harrastetaan?

Onko luokassanne hiihtäjiä, luistelijoita, jääkiekkoilijoita, jalka­
palloilijoita tai nyrkkeilijöitä?
Onko kaupungissanne (asutuksessanne) luistinratoja?
Oletko hiihdellyt tai luistellut tänä talvena?
Mistä urheilulajista pidät eniten?
Mitä urheilulajia harrastat?

4. Sanastoa

Hävitä ottelu — Joukkue hävisi ottelun.

Kannattaa joukkuetta — Mitä joukkuetta kannatat?
Seurata — Seuraan kilpailuja televisiosta. Seuraatko sanom aleh­
tiä? Seuraan kansainvälisiä tapahtumia (urheilu-uutisia).
Saavuttaa — Pekka saavutti sadalla metrillä voiton.
Tulos — Joukkue voitti tuloksella 2— 1. M illaisia tuloksia olet saa­
vuttanut? Antero saavutti hiihdossa hyviä tuloksia.
Suksisauva — лыжная палка
E rä — (jääkiekossa) период, (nyrkkeilyssä) раунд, (sakissa) тур.
Jääkiekko-ottelussa Neuvostoliiton joukkue voitti ensimmäisen
erän. Nyrkkeilyottelu kestää kolme erää.

5. Lukekaa ja keskustelkaa:

— Mikko, minulle on kerrottu, että sinä olet kiinnostunut urhei­

lusta. Onko se totta?
— Kyllä. Minä pidän urheilusta.
— Mitä urheilulajeja harrastat?
— Kesällä uin, pelaan jalkapalloa ja pyöräilen. Talvella luistelen
ja pelaan jääkiekkoa.
— M istä urheilulajista pidät eniten?
— Pidän eniten luistelusta.
— Tilaatko urheilulehteä?
— Tilaan. Lehdestä voi lukea urheilukilpailuista, olympiakisoista
ja tunnetuista urheilijoista.
— Seuraatko kilpailuja televisiosta?
— Seuraan usein jääkiekko-otteluja, joskus myös kaunoluistelua.
— Oletko itse osallistunut kilpailuihin?
— O sallistuin hiljattain pikaluistelukilpailuun, pääsin viidellä-
sadalla metrillä kolmannelle paikalle.

6. Keksi vuorokeskusteluja seuraavien mallien mukaan:

89
M a l l i а) — Avaisitko television? Siellä alkaa pian kauno-
luistelukilpailu.
— Pidätkö kaunoluistelusta?
— Pidän, ja erikoisesti jäätansseista.

M a l l i b) — Eilen oli jalkapallo-ottelu Dynamon ja Spartakin

välillä.
— Kumpi joukkue voitti?
— Spartak voitti tuloksella 3—2.
— Kumpaa joukkuetta kannatat?
— Spartakia tietysti.

Vastaa kysymyksiin:

Oletko seurannut tänä talvena kaunoluistelukilpailuja?

Ketkä ovat vuoden parhaat kaunoluistelijat?
Entä viim eisten talviolym pialaisten parhaat urheilijat?

7. Täydennä vuorokeskustelu:

— Olitko tänään ladulla? —

— M illainen oli keli? —
— Läskitkö hyppyristä? —
— Miksi sinulla on vain yksi suksisauva? —

8. Lisää verbeihin johdin -ele-tai -ile-ja persoonapääte.

Minä u r h .. . kesällä sekä talvella. Kesällä pyörä . . . , talvella

h iih t.. . ja lu is t.. . . Paavo ja Kalle nyrkk.. . . He o t t .. . usein
keskenään. Minä ja Kalevi k ilp a .. . hiihdossa. Riitta o n n itt.. . y s­
täviään Uudenvuoden johdosta. Lapset ih a .. . kaunista kuusta.
Opettaja sanoi: Lapset, älkää k esk u st... tunnilla, kuunn.. . tark­
kaavaisesti. Teidän pitää o p e t.. . tämä vuorokeskustelu ulkoa.

9. Muuta verbit monikkoon.

HUOLEHDI TERVEYDESTÄSI

Muista aina seuraavat säännöt: Ojenna selkäsi. Pidä pääsi pystys­

sä. Istu suorana. Älä makaa pulpetilla. Älä seiso huolimattomasti.
Souda kesällä ahkerasti ja harjoita uintia.
Älä pelkää kylmää vettä. Hiihdä ja luistele talvella. Auta ulkotöis­
sä vanhempiasi.
Älä lue hämärässä. Älä myöhästy tunnilta. Älä kuluta aikaa tur­
haan. Älä kiirehdi syödessä. Älä pelkää vaikeuksia.
90
 2. oppitunti

ADVERBIEN VERTAILUASTEET (сравнительная степень

наречия)

1. Sanastoa

Maali — а) ворота (в футболе, хоккее): Puolustaa m aalia. Lyö­

dä kiekko (pallo) m aaliin; b) финиш: Heikki saapui m aaliin en­
sim m äisenä; с) гол, (мяч, ш айба). Kuka teki m aalin? — Кто з а ­
бил гол? Ottelu päättyi m aaleitta ( ta s a n ).— Встреча закончилась
вничью. Peli päättyi m aalein 2— 1.
Antaa lähtömerkki — дать старт
Maalivahti — вратарь. M aalivahti puolustaa m aalia. M aalivahti
ei pä ä stä n y t m aaliin yhtään palloa.
Valmentaja — Vasiljev on koulumme jalkapallojoukkueen valm en­
taja.
Tasapeli — ничья. Ottelu (peli) päättyi tasapeliin. Игра закончи­
лась вничью.
Hokkarit — jääpalloiluluistim et. P a n n a hokkarit jalkaansa.
Piirrosfilmi — Pidätkö piirrosfilmeistä? T ä n ä ä n n ä h d ä ä n uusi piir­
rosfilmi.

2. Lue ja kerro, mitä tapahtui urheilukentällä.

JÄÄKIEKKO-OTTELU

— Hei, Pekka. M issä sinä olit eilen?

— Olin urheilukentällä. Siellä oli jääkiekko-ottelu.
M eidän koulumme joukkue pelasi Lumipalloa vastaan.
— Kumpi joukkue voitti?
— Ottelu päättyi tasan. Ensim m äisen erän m eikäläiset hävisivät,
mutta sitten meidän joukkueemme kapteeni Tauno Tasainen löi
kaksi kiekkoa peräkkäin vastapuolen m aaliin. Se oli mainio peli!
— Kuka oli m eikäläisten m aalivahtina?
— Antti tietysti. H ä n h ä n on pa ra s maalivahti.
— Entä sinä, Pekka? O sallistuuko sinäkin otteluun?
— En. M inä olen toistaiseksi vain penkkiurheilija.
V alm entaja on tosin kutsunut m inua harjoituksiin. Olen hankki­
nut jo m ailan sekä uudet hokkarit.

3. Keksi kaksi lyhyttä kertom usta, joissa k ä y tä t seuraavia sanoja

j a sanontoja:
a) Hiihtokilpailu: Hyvä hiihtokeli, sukset, latu, a n ta a lähtömerkki,
saapua m aaliin, voittaja.
91
b) Jääkiekko: valm entaja, jääkiekkokenttä, m aalivahti, puolustaa
m aalia, lyödä kiekko m aaliin, voittaa (hävitä) ottelu.

4. Lue lauseet ja v a sta a kysymyksiin:

a) Jalkapallojoukkueessa on tavallisesti 11 henkeä. M ontako hen­

keä pitää olla jääkiekkojoukkueessa?
b) Joka urheilija on myös penkkiurheilija, m utta ei joka penkki-
urheilija ole urheilija. Oletko sinä penkkiurheilija? Mitä joukkuetta
kannatat?
c) K ansainvälisten urheilukilpailujen v o ittajat palkitaan ta v a lli­
sesti kulta-, hopea- tai pronssimitaleilla. M ontako kultam italia
saivat neuvostoliittolaiset urheilijat viimeisissä olympiakisoissa?

Muista sanonnat:

Joukkue voitti ottelun tuloksella 3—2. Joukkue hävisi ottelun. O t­

telu päättyi tasa n . M itä joukkuetta k a nnatat? Lyödä kiekko
maaliin.

5. Adverbien komparatiivi.

Millainen? Miten?
ahkera — ahkerasti
ahkerampi — ahkerammin
kaunis — kauniisti
kauniimpi — kauniimmin
selvä — selvästi
selvempi — selvemmin
Niilo on ahkerampi kuin Kari.
Niilo opiskelee ahkeram m in kuin
Kari.
Tulppaani on kauniimpi kukka kuin
neilikka. T ulppaani kukkii kauniim ­
min kuin neilikka.
Lue runo selvästi.
Lausu s a n a t selvemmin.

-sti-loppuiset adverbit ovat kom paratiivissa

-mmin-loppuisia.

6. Täydennä lauseet adverbin komparatiivilla.

M a l l i : Eero juoksee nopeasti.— Kari juoksee vielä nopeammin.

Riitta lukee suomea sujuvafsti.— Anja lukee . . .

Pirkko puhuu aina rauhallisesti.— Anneli puhuu . . .
Elina luistelee kauniisti.— Ilona luistelee . . .
Timo laskee hyppyristä huonosti.— Simo laskee . . .
Anita v a sta a aina kohteliaasti.— Riitta v a sta a . . .
Jaakko suoritti teh tä v än huolim attom asti.— Jukka suoritti . . .
92
Leila tanssii kevyesti.— Tuula tanssii . . .
Talviloma kului hauskasti.— Kesäloma kului

7. Huomaa!

hyvin — parem m in — parhaiten

paljon enemm än — eniten
vähän — vähem m än — vähiten

Niina puhuu suomea hyvin, Leena puhuu parem min kuin Niina.
Matti puhuu suomea parhaiten. Joulukuussa satoi paljon lunta,
tam m ikuussa satoi enemm än kuin joulukuussa, helmikuussa satoi
eniten.

3. oppitunti

1. Katso kuvia ja kerro lyhyesti joka urheilulajista.

2. Kiinnitä huomiota seuraavien adverbien komparatiiviin:

pian — pikemmin usein — useam m in aikaisin — aikaisemmin

kauan — kauemmin /fiarvoin — harvem min myöhään — myöhem­
min

3. Lukekaa ja keskustelkaa:
a ) — Sunnuntaina me aiomme lähteä hiihtoretkelle. Sinä tulet
varm asti m ukaan.
— Mihin aikaan te lähdette?
— Yhdeksältä. Nyt on aam ulla jo valoisam paa kuin sydäntalvella.
— M utta miksi niin aikaisin? Ettekö voisi lähteä myöhemmin?
Minä olen tottunut nukkum aan m yöhään sunnu ntaiaam una.
— Lähdemme aikaisemmin, koska haluam m e myös palata aikai­
semmin. Iltapäivällä aiomme m ennä elokuviin.
— No, minä tulen sitten yhdeksäksi.
93
b) — Oletko kuunnellut urheilu-uutiset?
— Kyllä. Jääkiekko-ottelussa Suomi pelasi Ruotsia vastaan.
— Kumpi joukkue voitti?
— Ensim m äisen erän Suomi voitti tuloksella 3—2.
Loppuottelu päättyi m aaleitta.
— Milloin on seuraava ottelu?
— H uom enna Tsekkoslovakia pelaa K anadaa vastaan.
— Aiotko seu rata ottelua?
— Aion. Jos haluat, tule luokseni, meillä on väritelevisio.
Lähetys alkaa varttia vaille kahdeksan.
— Kiitos, tulen.

4. Käytä adverbien komparatiivia.

M a l l i : Tule pian.— Tule pikemmin.

Nouse aikaisin. Urheile paljon. P uhu selvästi. Kävele reippaasti.

Aja hitaasti. Kirjoita siististi. V a staa kohteliaasti.
Opiskele ahkerasti.
Leena käy luonani usein.— M aija käy vielä . . .
Minä m yöhästyn tunneilta harvoin.— Sinä myöhästyt vielä . . .
M inä odotin bussia kauan.— Sinä odotit vielä . . .
Minä tulin kotiin m yöhään.— Siskoni tuli vielä . . .

5. Käytä vastakohtaisia adverbeja kom paratiivissa.

Älä nouse niin myöhään. Nouse hiukan . . .

Älä puhu niin paljon. Puhu hiukan . . .
Älä kävele niin kiireesti. Kävele hiukan . . .
Älä ole siellä niin kauan. Tule hiukan . . .
Älä lausu sanoja niin epäselvästi. Lausu hiukan . . .
Älä kirjoita niin hitaasti. Kirjoita hiukan . . .
Älä laula niin hiljaa. Laula hiukan . . .

6. M uuta edellisen tehtävän lauseet monikkoon.

7. Kuvittele seuraavia tilanteita ja suorita tehtävät:

a) Sinulla on pikku veli. Sinä haluat, että hänestä kasvaisi voi­

m akas ja terve mies. Sano, mitä hänen on tehtävä.

b) Sinä aiot lähteä sun n u n ta in a hiihtoretkelle ja h a lu a t jo lau ­

a n ta in a valm istaa kaiken. Sano, miten sinä valm istaudut.

8. P a n e sulkeissa olevat verbit ta rv itta v a a n muotoon.

94
— Pekka ja Mikko pyysivät minua (tiedottaa), että he menivät
(hiihdellä).
— M istä sinä tulet?
— Tulen (pelata) jääkiekkoa.
— M issä sinä käyt (pelata)?
— Käyn stadionilla. Oletko ollut joskus (katsoa) peliä?
— Olen. H aluaisin oppia myös (pelata).
— Mene (hakea) luistimet, niin alam m e opetella.

10. j a k s o

TALVINEN LUONTO
1. oppitunti

1. Sanastoa

Napapiiri — полярный круг

Napaseutu — Заполярье
Revontulet — северное сияние
J ä k älä — ягель, олений мох. Poro syö jäkälää.
Tunturi — m etsätön vuori Lapissa. Tunturien asukkaat elävät po­
ronhoidolla. Kaupunkilaiset m atk u sta v a t usein lomaksi tu n tu ­
reille hiihtäm ään.
Parvi — ryhmä, joukko; lintuparvi, kalaparvi, sääskiparvi, lapsi-
parvi. M uuttolinnut kerääntyvät parviin.
H ohtaa = loistaa, kiiltää. Lumi hohtaa auringossa. Tähdet hoh­
tav a t öisellä taivaalla. Pesin ham paani niin puhtaaksi, että ne
hohtavat.
Ollenkaan = lainkaan. Napaseudulla aurinko ei näyttäydy t a l ­
vella ollenkaan. M inun ei ole ollenkaan vilu. En tunne tä tä tyttöä
ollenkaan.
95
2. Lue.

LA PPI

Suomen pohjoisosaa, napapiirin pohjoispuolella sijaitsevaa seu­

tua, nim itetään Suomen Lapiksi. Lappi on ihmeellinen maa
Kesällä Lapissa ei ole yötä ollenkaan, aurinko paistaa ym päri
vuorokauden ja sääskiparvet surisevat lakkaam atta. M utta talvi
siellä on pitkä ja pimeä. Usein jo syyskuussa ensilumi peittää
m aan, ja lumipeite häviää Pohjois-Lapista v asta toukokuun lop­
pupuolella. Talvella aurinko ei näyttäydy moneen kuukauteen,
ö ise llä taivaalla loim uavat revontulet.
H uhtikuussa, kun Etelä-Suom esta lumi on jo sulanut, Lapissa
on pa ra s hiihtokausi. Aurinko paistaa kirkkaasti ja hanget ho h ta ­
vat. Tällöin monet kaupunkilaiset Etelä- ja Keski-Suomesta m a t­
kustavat Lappiin hiihtelemään. On erittäin hauskaa kiivetä suk­
silla tunturille ja laskea tunturin rinnettä alas. Tuuli vain korvis­
sa viheltää.
Lapissa asuu saam elaisia eli lappalaisia. He harjoittavat m etsä s­
tystä, ka la stu sta ja poronhoitoa. Saam elaiset pitävät poronlihas­
ta ja poronmaidosta. Poron nahkasta he ompelevat itselleen ken­
kiä, kintaita, lakkeja ja muita asusteita. Poroa käytetään myös
kulkuvälineenä. Poro v a lja s te ta a n pienen reen eteen, jota sa n o ­
ta a n pulkaksi. Poron ravintona on kesällä ruoho, lehdet, puolu-
kanvarret ja m uuraimet, talvella jäkälät, joita poro etsii lumen
alta.
Lapin ihanat maisemat, valoisat kesäyöt ja ka la isat järv e t v e tä ­
vät puoleensa turisteja. Lapista on tullutkin suosittu m atkailu-
paikka.
Saam elaisia asuu myös Ruotsissa, N orjassa j a Neuvostoliitossa.

3. V astaa kysymyksiin:
M issä Lappi sijaitsee? M illainen talvi on Lapissa? Miksi Lapissa
ei ole kesällä yötä ollenkaan? Milloin Lapissa on pa ra s hiihto-
kausi? Mitä sinä sait tietää saam elaisten eläm ästä? Miksi Lapis­
sa käy paljon turisteja?

4. Täydennä lauseet, valitse s a n a t oikealta:

Lapissa aurinko ei näyttäydy . . . Lappi

Lapin taivaalla loistavat . . . poronhoito
T unturihiihtäjät m atkustavat ke­ kilpailut
väällä . . .
P a r h a a t h iihtäjät pääsivät . . . revontulet
Saam elaiset harjo ittav a t . . . kulkuväline
Lapissa poroa käytetään . . . moneen kuukauteen

96
5. M uuta lauseet passiivisiksi.

Talvella me jääd y täm m e stadionit luistinradoiksi. Talvilomalla

lapset laskevat mäkeä aa m u sta iltaan. V apaapäivinä aikuiset
sekä lapset lähtevät ladulle. Kun lumi on nuoskaa, lapset rak e n ­
tav a t lumilinnoja. Illalla me seuraam m e jääkiekko-ottelua tele­
visiosta. Keväällä kaupunkilaiset m atk u sta v a t tuntureille hiih­
täm ään. Saam elaiset käyttävät poroa kulkuvälineenä. He v a lja s ­
tav a t poron pulkan eteen. Poron n a h a sta napaseudun asukkaat
ompelevat vaatteita ja kenkiä.

6. Ja tk a k a a vuoropuheluja:

a) — Hei, pojat, lumi on nuoskaa, lähdetään lumisille.

b) — Hei Jukka, tä n ä ä n on mainio suksikeli. Lähdetään ladulle.

7. Joka-pronominin taivutus:

Yks. Mon.

Nom. joka jotka Joka-pronomini taipuu, kun

Gen. jonka joiden se aloittaa sivulauseen: Kirja,
Ess. jona joina jonka luin äsken, oli hyvin
P art. jota joita mielenkiintoinen. Talo, jossa
Tr. joksi joiksi me asumme, on viisikerroksi­
In. jossa joissa nen. Talvella poro syö jäk ä lää ,
El. josta joista jota se etsii lumen alta.
111. johon joihin
Ad. jolla joilla

8. M uodosta lauseita, joissa käytät joka-pronominia eri sija

muodoissa.

9. Yhdistä lauseet joka-pronominin avulla:

1) Eilen puhalsi etelätuuli.— Se toi tullessaan lumisateen.

2) Me teimme hyppyrin.— Siitä oli hauska laskea suksilla.
3) Pekalle ostettiin uudet hokkarit.— H ä n pani ne heti jalk a an sa .
4) M inä tilaan urheiiulehteä.— Siitä voi lukea urheilu-uutisia.
5) Turistit ihailivat revontulia.— Ne loimusivat öisellä taivaalla.
6) Poro v a lja s te ta a n reen eteen.— Tätä rekeä s a n o ta a n pulkaksi.
7) H iihtäjät m atkustivat Lappiin.— Siellä voi hiihdellä kevääl­
läkin.

7 2518 97
 2. oppitunti

1. Kumpikin

Nom. kumpikin — Me olemme kumpikin kuudennen luokan oppi­

laita.
Gen. kum m ankin — K um m ankin päiväkirjassa on vain viitosia.
P a rt, kum paakin — O pettaja kehui kum paakin, M attia sekä
Pekkaa.
Ines. kum m assakin — K um m assakin luokassa, kuudennessa sekä
seitsem ännessä, on hyviä hiihtäjiä.

Pronom inia kumpikin käytetään silloin, kun puhe on kah­

desta oliosta tai asiasta, se taipuu kaikissa sijamuodoissa.
2. Kumpikin — ei kumpikaan

K um m asta pidät, teestä vai Pidän kum mastakin.

kahvista? En pidä kum m astakaan.

K um paa ha ttu a sovitat, si­ Sovitan kumpaakin.

nistä vai punaista? En sovita kum paakaan.

K um m an kirjan otat, pak­ O tan kummankin.

sum m an vai ohuemman? En ota kum paakaan.

•»3. K äytä vastauksissa sa n a a kumpikin. V astaa ensin myöntei­

sesti, sitten kielteisesti.

Kumpi teistä asuu tä s s ä talossa, Antti vai Santtu?

K um m an teistä pitää herätä aikaisin, Pekan vai Mikon?
Kum paa pidetään hyvänä hiihtäjänä, Pekkaa vai Mikkoa?
Kurnimasta urheilulajista pidät, juoksusta vai hypyistä?
K um m assa k aupungissa olet ollut, Moskovassa vai Leningradissa?
Kum m alla tytöllä on siniset silmät, Leenalla vai M aijalla?
Kummalle opettaja antoi viitosen, Simolle vai Timolle?
K um pana p ä ivänä kävit hiihtelemässä, laua n tain a vai su n n u n ­
taina?
K um paa kieltä opiskelet, suomea vai englantia?

4. Keksi vuoropuhelu, jossa käytät sanoja kumpikin, ei kumpi­

kaan.

5. S anastoa.

Aarre (aarteen) — Uusi kelkka oli minun kallein aarteeni.

98
Arkeologit löysivät kulta-aarteen.
Nuoli (nuolen) — Juosta nopeasti kuin nuoli. Kumpikin kelkka
kiiti kuin nuoli.
Rotko — M äen alla oli syvä rotko. Kelkka putosi rotkoon.
Tavoittaa — a) saada kiinni. Tavoittaa pallo lennosta. Kalle hiih­
ti nopeasti, tavoitin hänet v asta m etsänreunassa;
b) En tavoittanut h äntä kotoa.
Törmätä — Risteyksessä autot törm äsivät toisiinsa, kumpikin k ä r ­
si vaurioita. M äenrinteessä minun kelkkani törm äsi Joosun kelk­
kaan.
Katketa — m ennä poikki. Lumipyryssä puhelinlangat katkesivat.
Jalas ( j a l a k s e t ) — Jyrkässä m äessä kelkan jalakset katkesivat.
Lumi narisee reen jala ste n alla.
Unohtua — M inulta unohtui oppikirja kotiin.

6. Lue. Ja a teksti eri osiin, otsikoi joka osa.

M O P P E (I OSA)

Kelkkani oli nim eltään Moppe. Se oli ylpeyteni ja kallein aarteeni,

koska se kiiti m äessä kaikkien muiden edelle. Yöksi kannoin sen
makuuhuoneeseeni, ettei kukaan saanut sitä koskea. N aapurim m e
poika Joosu oli minun ikäiseni. Olimme leikkitovereita, m utta em­
me aina oikein hyviä ystäviä. Myös Joosulla oli kelkka, nim eltään
Virkku. Moppe ja Virkku olivat kilpailijoita. Virkku yritti aina
kiitää Mopen edelle, ja täm ä suututti minua. Kumpikin meistä
kehui kelkkaansa toisen kelkkaa paremmaksi..
E rä än ä päivänä me päätim m e pitää kilpailun. Otimme m ukaam me
kaksi poikaa todistajiksi ja menimme kaikkein jyrkimm älle vuo­
renrinteelle, jonka nimi oli Taivasharju. Sieltä vei jyrkkä, m utkai­
nen tie joelle. Se, jonka kelkka kulkisi kauem m as jäälle, olisi voit­
taja. Heitimme arpaa* siitä, kumpi laskisi ensim mäisenä. Arpa
lankesi Joosulle**.
Joosu heittäytyi vatsalleen kelkkaan ja Virkku läksi kiitäm ään kuin
nuoli. H änen jä lje ssä än tulin minäkin Moppeni selässä. Kelkka
lensi kovaa vauhtia, niin ettei voinut nähdä eikä kuulla m itään.
Jyrkässä käänteessä Moppe tavoitti Virkun ja törm äsi siihen.
Virkku ja Joosu lennähtivät sivuun ja putosivat syvään rotkoon,
joka oli käänteen oikealla puolella. Moppe jatkoi m atk a an sa eikä
pysähtynyt ennen kuin jäällä.
Riensimme heti Joosua etsim ään. Löysimme hänet rotkon pohjalta.
H än ei voinut liikkua. Virkku lojui vähän m atk an päässä, sen j a ­
lakset olivat katkenneet. Vedimme Joosun kotiin. Siellä hu o m at­

* heittää arpaa — бросать ж ребий

** arpa lank esi m inulle — ж ребий выпал мне

99
tiin, että häneltä oli katkennut oikea käsivarsi ja ny rjä h tän y t oikea
jalka.
Joosu oli kauan sairaana. M inä kävin melkein joka päivä häntä
katsom assa. V anhat kiistat kelkoista olivat nyt unohtuneet. Joosu
ei m oittinut m inua onnettom uudesta. Sen hän antoi anteeksi.
— Kyllä Moppe on sentään nopein kelkka koko m aailm assa, hän
sanoi. Virkku oli niin paljon edellä, ja kuitenkin Moppe sai sen
kiinni.

7. Kerro, miten Moppe ja Virkku kilpailivat keskenään ja millaiset

olivat kilpailun tulokset.

8. M uodosta 10 kysymystä tekstin m ukaan.

H u o m a a ! Moppe — Mopen — Moppea

Kalle — Kallen — Kallea
Mutta: aa rre — aarteen — aa rre tta

9. P a n e sulkeissa olevat s a n a t sopivaan muotoon, alleviivaa nii­

den vartalo.

Moppe oli m inun kallein (aa rre ). Virkku yritti kiitää (Moppe)
edelle, m utta se ei s a a n u t kiinni (Moppe). Jyrkässä (käänne)
Moppe tavoitti Virkun. (K äänne) oikealla puolella oli syvä rotko.
M inun oli vaikea erota (Moppe). Kuitenkin minä lahjoitin (Mop­
pe) ystävälleni.
Kovalla pakkasella puut ja pensaat ovat paksussa (huurre). Tuuli
kääntyi (länsi). T ähän vuodenaikaan tuuli käy usein (länsi tai
luode). Huom enna on odotettavissa vähäistä (lum isade).

10. Käytä sopivaa komparatiivi- tai superlatiivipuotoa.

Moppe oli (nopea) kelkka koko m aailm assa. Se kulki (kauas)

kuin Virkku. Kelkka oli pojan (kallis) aarre.' P o ja t menivät kaik­
kein (jyrkkä) vuorenrinteelle. Poika oli voittanut (suuri) kaikista
voitoista.

11. M uodosta lauseita, joissa k äytät verbiä unohtua.

H u o m a a !

keneltä?
minulta
unojhtua
kotiin
mihin?
100
 3. oppitunti

1. Kumpikin — molemmat

Kumpikin poika kehui kelkkaansa.— M olem mat pojat kehuivat

kelkkaansa.
Kum m allakin tytöllä on pitkä tukka.— Molemmilla tytöillä on pit­
kä tukka.

H u o m a a ! Kumpikin on yksikössä, molemmat on monikossa.

2. Käytä kumpikin s a n a n asem asta sanaa molemmat.

Kumpikin kelkka kiiti kuin nuoli. Kummankin kelkan jalakset k a t­

kesivat. Kumpikin on vanha, mummo sekä vaari. Kumpikin lasku­
tehtävä oli vaikea. Reino ratkaisi kum mankin laskutehtävän. K um ­
m ankin joukkueen urheilijat saapuivat kilpailuun. K um m assakin
kaupungissa käy paljon turisteja. Meiltä kum m altakin unohtui
vihko kotiin. Äiti antoi om enan kummallekin lapselle.

3. Sanastoa

Tarkoittaa (mitä?) — En tark o ittan u t m itään pahaa. Ymmärsin,

m itä isä tarkoitti, kun puhui ystävyydestä.
Salata (salaan) — M inä en sa la n n u t m itään ystävältäni. H ä n ei
voinut salata iloaan.
Kadehtia (ketä?) — Miksi kadehdit minua? Älä kadehti ketään.
En kadehtinut ystävääni, vaikka hänellä olikin parem m at arvo­
s a n a t kuin minulla.
Olla oikeassa — Olet aivan oikeassa. En tiedä, kumpi teistä on
oikeassa, kumpi v ä ä rä ssä. H ä n on aina oikeassa.
Olla syypää (mihin?) — olla syyllinen. M inä olen syypää ystäväni
sairauteen.
Itsekseen (itsekseni, its e k s e s i ) — Älä lue ääneen, lue itseksesi.
H än ajatteli kauan itsekseen, ennen kuin vastasi.

Huomaa! Olla, (m aata) selällään, vatsallaan, kyljellään.

K aatua (kääntyä) selälleen, vatsalleen, kyljel­
leen.

4. Lue ja kiinnitä huomiota sanoihin selällään, vatsallaan, kyljel

lään, pahoillaan:

a) — Osaatko uida selälläsi?

— En vielä. V asta viime kesänä opin uim aan vatsallani.
101
b) — Nukutko sinä vatsallasi?
— En. N ukun tavallisesti selälläni tai kyljelläni, en osaa nukkua
vatsallani.
c) — Olen kovin pahoillani, että kelkkani ja la s katkesi.
— Älä ole pahoillasi, ^senhän voi korjata.

5. Lukekaa ja keskustelkaa, käyttäkää keskustelussa sanontoja

olla oikeassa ja olla syypää:

— Sinä olet syypää, että herätyskello ei soinut aamulla.

Et v a rm a a n k a a n m uistanut vetää sitä illalla.
— Olet oikeassa. Unohdin koko asian.
— T ästä lähtien vedän herätyskellon itse, m uuten myöhästymme
molemmat koulusta.

6. Lue teksti.

M O P P E (II OSA)

Kotona isä sanoi minulle:

— Virkun jala k set ovat poikki. M istä Joosu saa nyt toisen kelkan?
Ymmärsin, m itä isä tarkoitti. Pitäisikö m inun luovuttaa Moppeni
JoosulLe? Ei koskaan!
— Joosun isä hankkii hänelle uuden kelkan, sanoin minä.
— M itä iloa hänelle on uudesta kelkasta? H ä n m uistaa kuitenkin,
että Moppe on pa ra s kelkka koko m aailm assa.
Erotako Mopesta? Minä olin pahoillani ja itkin. M utta sitten ajat-
telin itsekseni: »Jos kerran minä olen syypää Joosun sairauteen,
niin eikö minun pidä tehdä jotakin hänen hyväkseen?»
Kolmen päivän kuluttua olin voittanut sisäisen taisteluni ja s a ­
noin isälleni: »Joosu saa Mopen.»
■
— Oikein, poikani, sanoi isä. Olet voittanut suurim m an kaikista
voitoista, olet voittanut itsesi. Usko minua: palkinto tulee kyllä.
H än oli oikeassa. Siitä lähtien tunsin itseni niin iloiseksi, kuin
olisin itse s a a n u t kalliin lahjan. Joosu sai Mopen eikä sa la n n u t
iloaan. H änen kätensä parani täysin terveeksi.
Nyt hän voitti Mopella kaikki m uut kelkat. En kadehtinut häntä,
sillä hänen kunniansa oli m inunkin kunniani. Meistä tuli y stävät
koko iäksemme.

(S. Topeliuksen mukaan.)

7. V astaa kysymyksiin:
M istä Joosu sai toisen kelkan?
Mitä isä sanoi, kun sai kuulla pojan päätöksen luovuttaa kelk­
kansa ystävälleen?
102
Mitä poika tunsi, kun oli lahjoittanut kelkkansa ystävälleen^
Miksi poika ei kadehtinut ystäväänsä?

8. H u o m a a ! Poika säläsi totuuden v a n ­

hem m iltaan. M inä en s a ­
. mikä?-^, lannut totuutta y stä v il­
totuus täni.
salata^
ivanhemmilta
^ keneltä?

Täydennä lauseet sanalla jäljessä. Lisää sopiva omistusliite:

Koira käveli m inun . . . . M inä tulin hänen . . . . L ausukaa s a n a t

m inun . . . . Mene sinä edellä, minä seuraan . . . . Veikko veti
k e lk k a a ... .

9. Lisää sopivat omistusliitteet:

Kenen kanssa sinä siellä keskustelet vai puheletko itsekse-?

K äännyin oikealle kyljelle- ja nukuin heti. Joosu oli pahoilla-, että
hänen kelkkansa meni rikki. M inä sanoin hänelle: »Älä ole pahoil­
la-, a n n a n sinulle om an kelkka-». Kuudesluokkalaiset olivat kovin
pahoilla-, että he hävisivät ottelun. V alm entaja sanoi heille: »Äl­
kää olko pahoilla-, harjoitelkaa enemmän».

4. oppitunti
I PARTISIIPPI (Причастие настоящ его времени)

1. Mitä tekee? Millainen?

Poika juokse-e. juokse-va poika

Lapsi leikki-i. leikki-vä lapsi
Tyttö laula-a. laula-va tyttö
Aurinko nouse-e. nouse-va aurinko

Kimalleleva lumihanki häikäisee silmiä. Laskeva aurinko valaisee

puiden latvoja.
Tummuvalle taivaalle ilmestyi tuikkivia tähtiä. Kuljimme kukki­
van niityn poikki.

I partisiippi on adjektiivin kaltainen-verbinm uoto.

Sen tu n n u s -va, -vä liittyy preesensin vartaloon.
I partisiippi taipuu adjektiivin tavoin.

103
Huomaa! Partisiipin m ääritteet ovat partisiipin edellä:

Tyttö, joka soittaa pianoa — pianoa soittava tyttö.

Kylä, joka sijaitsee järven ran n a lla — järven rannalla sijaitseva
kylä.
Etkö huom annut lapsia, jotka leikkivät pihalla? — Etkö huom an­
nut pihalla leikkiviä lapsia?

2. Lue teksti. Etsi s a n ak irja sta tu n tem atto m at sanat:

TALVISESSA METSÄSSÄ

Eilen satoi lunta taiv a an täydeltä, mutta tä n ä ä n taivas on kirkas,

ja lumi kimaltelee auringossa niin, että silmiä häikäisee.
— On viikonloppu, ja me voimme vähän levähtää, sanoi isä.
— O tetaanpa sukset ja lähdetään he n g ittä m ä än raitista ilmaa.
Me kävimme suksille ja hiihdimme m etsään. Miten ihana onkaan
talvinen metsä. Aivan kuin lum ikuningattaren valtakunta. J o ­
kainen puu ja pensas on lumesta tuuhea. Kannon pä ä ssä on kor­
kea pyöreä lumihattu. Tuhansia lum itähtiä kimaltelee hangella.
M etsässä on niin hiljaista, että kuuluu jokainen rasahdus. Ensi
näkem ällä tuntuu siltä kuin koko luonto olisi kuollut. M utta kun
katsot ympärillesi, niin huom aat, että lum i on täynnä eläinten
jälkiä. Tuosta on juossut jänis, tu o ssa puussa orava on kuo­
rinut käpyjä ja etsinyt siemeniä. Tuosta pensaikosta on p y räh ­
t ä n y t juuri lentoon tiaisparvi. Jostakin k a u k a a kuuluu tikan yksi­
toikkoinen koputus.
Sydäntalven päivä on lyhyt. Pian huom aam me, että aurinko las­
kee jo mailleen. Tuuheat kuuset heittävät pitkiä varjoja sin e rtä ­
välle lumihangelle. On aika p alata kotiin.
P a lu u m a tk a lla alkoi jo h äm ärtää. Tummuvalle taivaalle ilmestyi
m uutam ia tuikkivia tähtiä ja kirkas kuunsirppi.

Tunnetko näm ä jäljet? Tunnetko näm ä linnut?

104
 Sano, m itä lapset tekevät m etsässä?

Huomaa sanonnat: Lunta sataa taivaan täydeltä.

Aurinko laskee mailleen.

3. Etsi tekstistä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Mistä me huomaamme, että talvellakin luonto elää?

Millainen on talvinen m etsä kirkkaalla säällä?
M illainen on taivas talvi-iltana?

4. Muodosta tekstin m ukaan 5 kysymystä, jotka alkavat sanalla

millainen. Pyydä toveriasi v a s ta a m a a n näihin kysymyksiin.

5. Kuvaa talvipäivää: a) kirkkaalla säällä, b) lumisateella.

Käytä sanoja:
raikas ilma, pakkanen, sinertävä hanki, lumi narisee, kimaltelee,
navakka tuuli, taiv a an täydeltä, tuiskuttaa, kinos.

105
6. Lue.

— Tunnetko tuon tähtikuvion, jossa

on seitsem än isoa tähteä?
— Tietenkin. Sehän on Otava.
— Entä tuo kirkas tähti O tavan yläpuolelta?
— Eiköhän se ole Pohjantähti?

7. Etsi öiseltä taiv a alta Otava ja Pohjantähti.

8. Täydennä lauseet sopivilla sanoilla:

Ulkona satoi lunta . . . . Lum ihanget . . . tähdet

auringossa. h ä m ä rtä ä
Kuuset heittivät hangelle . . . tuikkia
Kun aurinko oli laskenut, ulkona alkoi . . . . kimaltelivat
Tum muvalle taivaalle ilmestyi . . . . taivaan täy-
Tähdet . . . taivaalla. teltä
pitkät varjot

9. M uuta verbi I partisiipiksi ja käytä lauseessa.

M a l l i : Seutu, joka sijaitsee Suomen pohjoisosassa — Suomen

pohjoisosassa sijaitseva seutu.

Aurinko, joka nousee m etsän takaa; pakkanen, joka paukkuu;

lumihanki, joka sinertää; luonto, joka nukkuu talviunta; kuuset,
jotka heittävät varjoja; kuu, joka paistaa kirkkaasti; lapset, jotka
leikkivät lumisotaa; tähdet, jotka tuikkivat taivaalla; kissa, joka
m akaa uunilla.

Eimakaavan kissan suuhun hiiri tule.

106
10. Lue runo.
TAHTI KAUHA

N. Laine
O tava lähteen kalvoon katsoo
seitsem än helmeä kaulalla.
M inusta tuntuu: janoonsa vettä
taivas juo tähtikauhalla.

5. oppitunti
1. Sanastoa
Nokka — Tikalla on terävä nokka, se hakkaa puuta nokallaan.
Nokkia — hakata tai poimia nokalla. Kana nokkii jyviä.
Muru, m urunen — Pyyhkiä pöydältä leivän murut. V arpuset nok­
kivat m uruja lintulaudalta.
Käpylintu — клест. Käpylinnulla on ristinokka. Käpylintu s ä r ­
kee nokallaan käpyjä ja syö siemeniä.
Paleltua (palellun) — Kukat paleltuivat pakkasessa. P an e kin­
ta a t käteen, etteivät kädet palellu. Hiero paleltuvat kädet lumella.
Ravinto — ruoka. Kesällä lintujen ravintona ovat toukat ja hyön­
teiset.
Vilkas — K aupungissa on vilkas katuliikenne. Käpylintu on vilkas
lintu, se hyppii ja heittää kuperkeikkoja.
Puutarhuri — puutarhanhoitaja.

2. Lue. Poimi tekstistä lauseet, joissa esiintyy adjektiivin kom pa­

ratiivi tai superlatiivi. Osoita adjektiivien sijamuoto.

TALVEHTIVIA LINTUJA

Syksyllä monet linnut m u u ttav a t pois, lämpimille seuduille.

M utta meille tulee talveksi lintuja, joita m eidän m etsissäm m e ei
näe keväällä eikä kesällä. Sydäntalvella, kovimpien pakkasten
aikana saa nähdä punatulkkuja. Ne tulevat vielä pohjoisemmasta,
jossa talvi on vieläkin ankaram pi. Keväällä punatulkut m u u tta ­
vat takaisin syntym äm aahansa, k a sv attav a t siellä poikasensa ja
p a la a v a t meille seura a v a n a talvena koko perheineen.
V arpunen on pieni, m utta urhea lintu. V arpunen elää meillä y m p ä ­
ri vuoden, se ei pelkää kovim piakaan pakkasia.
Tikan tuntee sen koputuksesta. Se hakkaa puun runkoa ja etsii
puista hyönteisiä ruuakseen. Nokallaan se kovertaa myös pesänsä
puun runkoon. Tikka on ihmeellinen lintu, m utta vielä ihmeelli­
sempi on käpylintu. Sillä on ristinokka, jolla se rikkoo käpyjä.
107
Käpylinnun ravintona ovat m ännyn ja kuusen siemenet. K äpy­
linnun poikaset syntyvät joulu-, tam m ikuun kovimpien pakkasten
aikana, mutta ne eivät palellu. Käpylintu on erittäin vilkas lintu,
sen kuperkeikkoja ja hyppyjä on hauska seurata.
Käpylintu ja tikka ovat m etsälintuja, ne eivät tule lähelle ihmis-
asuntoja. Tiaiset ovat pihojemme talvivieraita. Talvella ne eivät
ole niin arkoja kuin kesällä ja tulevat mielellään lintulaudalle
nokkimaan murusia.
Linnut ovat hyviä ystäviämme, ne h ä vittävät vaarallisia hyöntei­
siä. P u u ta rh u rit ripustavat tiaisen pönttöjä tarhaansa. Yksi tiais-
perhe voi pitää puh taa n a neljäkym m entä hedelm äpuuta. Ruok­
kikaa lintuja talvella. Nälkäinen lintu ei kestä pakkasta, se
kuolee viluun ja nälkään.

3. V astaa kysymyksiin:

Mitä lintuja sinä tunnet? Mitkä linnut ovat m uuttolintuja?

Onko varpunen muuttolintu? Onko meillä K a rjalassa kesällä p u n a ­
tulkkuja? Mistä punatulkut tulevat meille? Miksi puutarhurit ri­
pustavat pönttöjä tarh a an ? Miksi lintuja pitää ruokkia talvella?
Mitä hyötyä on linnuista?

4. Katso kuvia ja sano, m itä lintuja näet kuvissa ja mitä näm ä

linnut syövät?

5. Muodosta lauseita:

Talvi linnut nokkia mielellään m urut lintulauta.

Käpylintu tehdä pesä sydäntalvi kova pakkanen aika.
Talvehtia linnut ei pelätä pakkanen.
Kevät koululaiset ripustaa tarha ja m etsä pönttö.
Linnut hävittää vaarallinen hyönteinen.

6. Käytä seuraavia sanaliittoja lauseissa:

paukkuva pakkanen, tuikkivat tähdet, loim uavat revontulet, tu m ­

muva taivas, hohtavat hanget, pitenevät päivät, sulava lumi, voi­
mistuva tuuli, humiseva metsä, talvehtivat linnut.
108
7. Opettele laulu.

PIE N E L L E PA JU LLE

Uinu paju pienoinen, Ällös pelkää, että jä ä t

nyt on talvi mailla,
on myös oksat koivujen
vihreyttä vailla.
Kaiken peittää nietos, jää,
kaukana on kevätsää.
Uinu hangen alla,
ettei koske halla!
h angen kylmään kehtoon.
Auringon sä kerran näät
luovan pälvet lehtoon.
K erran kevät sulle saa,
pajunkissat puhkeaa,
aurinko sun m uistaa,
pois se hanget suistaa.

(S. Topelius)

11. jakso
LASKUTEHTÄVIÄ

1. oppitunti

1. Peruslukujen (kardinaalinum eraalien) taivutus

Nom. yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi

Gen. yhden kahden kolmen neljän viiden kuuden
Part. yhtä kahta kolmea neljää viittä kuutta
Ess. yhtenä kahtena kolmena n eljänä viitenä kuutena
111 . yhteen kahteen kolmeen neljään viiteen kuuteen

Nom. seitsem än kahdeksan yhdeksän kymmenen

Gen. seitsem än kahdeksan yhdeksän kymmenen
Part. seitsem ää kahdeksaa yhdeksää kymmentä
Ess. seitsem änä kahdeksana yhdeksänä kymmenenä
111. seitsem ään kahdeksaan yhdeksään kymmeneen

N um eraalit (lukusanat) taipuvat substantiivien tavoin.

H u o m a a !
a) N um eraalit yksi, kaksi, viisi, kuusi taipuvat kuten substantiivi
käsi, niiden konsonanttivartalo on yh-, kah-, viit-, kuut-.

b) Num eraalien seitsem än, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen

yks. nominatiivi ja genetiivi ovat sam anlaiset.
109
c) Toista-loppuisissa num eraaleissa taipuu vain alkuosa: yk­
sitoista, yhdentoista, yhtätoista, yhdessätoista.
M uissa m oniosaisissa num eraaleissa taipuvat kaikki osat, esim.
236:11a — kahdellasadalla kolmellakymmenellä kuudella.
Pitkissä lukusanoissa voidaan taiv u tta a vain viimeinen osa,
esim. 1234 oppilaalla — tu h at kaksisataakolm ekym m entäneljällä
oppilaalla.

d) Num eraali ja sitä seuraava substantiivi ovat sam assa sijassa

(paitsi nom inatiivia): 32 oppilaalla — kolmellakymmenellä k a h ­
della oppilaalla; 6 päivässä — kuudessa päivässä (vrt. kaksi op­
pilasta, kuusi päivää).

2. Lue. Kiinnitä huomiota num eraalien sijamuotoon.

Yli 40 tu h a tta tasa v a lta m m e koululaista viettää kesälom ansa

pioneeriieirillä. M aa suorittaa m atk a n sa auringon ym päri 365
vuorokaudessa 6 tunnissa 9 m inuutissa 9 sekunnissa. V arpuset
eivät palellu talvella edes 30 asteen pakkasessa. Äitini on 36 vuo­
den ikäinen. Luokkamme 15 oppilaalla on hyvät arv o sa n a t kaikis­
sa aineissa. Lainasin kirjastosta 1 kirjan, sain sen 10 päiväksi.

3. V a staa kysymyksiin. Tee sa m antapaisia kysymyksiä tovereillesi.

a) Kuinka monta m inuuttia on tunnissa?

(montako) tuntia on vuorokaudessa?
vuorokautta om viikossa?
päivää on vuodessa?

b) Kuinka monessa tunnissa pääsee junalla Petroskoista Lenin­

gradiin? Kuinka moneen päivään et ole ta v a n n u t ystävääsi?
Kuinka monen viikon kuluttua on kesäloma? Kuinka monella
kunniam erkillä N euvosto-K arjala on palkittu?

4. Sanastoa

Kansalainen — Me olemme Neuvostoliiton kansalaisia.

Liittotasavalta — Neuvostoliittoon kuuluu 15 liittotasavaltaa.
Tasa-arvoinen — Kaikki liittotasavallat ovat tasa-arvoisia.
M onikansallinen — Neuvostoliitto on m onikansallinen maa.
Väkiluku — M aam m e väkiluku kasvaa vuosi vuodelta.
Alue — T asavaltam m e alueella on kaksi Euroopan suurinta j ä r ­
veä — Ääninen ja Laatokka.

5. Lue. Kiinnitä huomiota num eraalien lausumiseen.

110
 MAAILMAN KIELET

M aailm assa on lähes 3000 kieltä. Monissa m aissa on useita kie­

liä. Joitakin kieliä puhuu hyvin suuri m ää rä ihmisiä.
E nglantia puhuu yli 300 miljoonaa, v enäjää lähes 250 miljoonaa,
ranskaa, saksaa ja espanjaa noin 100 miljoonaa kutakin.
Neuvostoliiton väkiluku on yli 260 miljoonaa. V äkiluvultaan
Neuvostoliitto on kolmannella sijalla m aailm assa Kiinan ja
Intian jälkeen. NL on m onikansallinen valtio, sen alueella asuu
suuria sekä pieniä kansallisuuksia. 15 liittotasavallassa asuu yli
100 kansallisuutta. Kaikki kansalliset kielet ovat tasa-arvoisia.
Jotkut ihmiset kasvavat kaksikielisessä perheessä, jossa kumpikin
vanhem m ista puhuu omaa 'äidinkieltään. Monet neuvostokansa­
laiset osaavat sujuvasti kahta kieltä. V enäjän kielestä on tullut
kansojen välinen yhteinen kieli.

6. P ä ä ssälask u ja:

a) Tunnissa on 60 m inuuttia ja vuorokaudessa 24 tuntia. Kuin­

ka monta m inuuttia on vuorokaudessa?
b) Laske, kuinka monta kertaa sydän lyö vuorokaudessa, kun se
m inuutissa lyö noin 80 kertaa.
c) Heikko tuuli heiluttaa vain lippua ja keveitä lehtiä. Sen nopeus
on noin 3 metriä sekunnissa. Kuinka pitkän m atkan se kulkee
tunnissa?

7. Lue teksti.

VAIKEA LASKUTEHTÄVÄ

M inä olin neljännellä luokalla enkä osannut tehdä laskutehtäviä

ja sain aina laskennosta huonoja arvosanoja. E rä ä n ä päivänä,
kun minä olin tullut koulusta, siskoni pyysi minua a u tta m a a n h ä n ­
tä. H ä n oli kolmannella luokalla eikä o sa n n u t tehdä laskutehtä­
viä. Kun hän oli lähtenyt ulos leikkimään, minä otin m atem atii­
kan oppikirjan ja luin laskutehtävän. Se kuului näin: »Poika ja
tyttö olivat m etsässä kerääm ässä pähkinöitä: He keräsivät yhteen­
sä 120 pähkinää. Tyttö keräsi kahta kertaa vähem m än kuin poika.
M ontako pähkinää oli pojalla ja montako oli tytöllä?»
Laskutehtävä tuntui m inusta na u re tta v a n helpolta. J a e ta a n 120
kahdella, s a a d a a n 60. Siis tyttö keräsi 60 pähkinää. Entä poika?
Jos 120:stä (sadasta kahdestakym m enestä) vähennetään 60, jää
60. Näin ollen kum mallakin oli 60 pähkinää. M utta tytöllähän piti
olla puolta vähem m än kuin pojalla. Siis jaam m e 60 kahdella,
saam m e 30. Pojalla oli 60 pähkinää ja tytöllä 30, siis yhteensä
111
90. M utta laskutehtävässä sanotaan, että he keräsivät 120 p ä h ­
kinää.
Nyt laskutehtävä ei tu n tu n u tk aa n niin helpolta kuin alussa.
T äm äh ä n on kovin vaikea lasku, tuum in minä. Ja tällaisia la s ­
kuja an n e ta a n kolmasluokkalaisille. M inä ajattelin pääni puhki*
enkä voinut keksiä m itään.

8. Kerro laskutehtävän sisältö. Selitä, miten poika yritti ratkaista

laskutehtävän.

2. oppitunti

1. Jakolaskuja

10 : 5 = 2 — Kymmenen ja e ttu n a viidellä on kaksi,

jae tta v a jak a ja
45 : 9 = 5 — N eljäkym mentä viisi jae ttu n a yhdeksällä
on viisi.

2. Lisää jakolaskuun jakaja. Lue laskut.

42 : ? = 7 100 : ? = 10
60 : ? = 5 160 : ? = 8

3. V ertaa lukuja 25 ja 5, 14 ja 7, 64 ja 8, 18 ja 9. Miten jälkim ­

m äinen s a a d a a n edellisestä?

4. Laske päässä. Keksi sa m a n tap a isia laskuja.

Malli: 100 : 10 — S a ta ja e ta a n kymmenellä, s a a d a a n kym­

menen.

1000 : 100 25 5 36 18
2000 : 200 225 15 42 14
4000 : 400 625 25 48 12

5. Lue laskut ääneen:

a) Kuinka monta 2 litran maitopulloa voidaan tä y ttä ä 6, 8, 10,

12, 16, 18 ja 20 litrasta?
b) Kuinka monta kilometriä auto a ja a 3, 5, 7, 9, 11 tunnissa, jos
se a ja a 80 kilometrin tuntinopeudella?

* ajattelin pääni p u h k i— я все д ум ал и д ум ал

112
6. Sanastoa
Varmaankin — nähtävästi. Tulen luoksesi v a rm a an k in huom enna.
Te olette v a rm aankin M aijan ystäviä, kun autoitte häntä.
Tästä lähtien — T ästä lähtien lasken kaikki kerto- sekä jak o la s­
kut itse. H uom isesta lähtien alam m e käydä harjoituksissa joka
päivä.

7. Lue ja kerro.

VAIKEA LASKUTEHTÄVÄ

II

Lopulta minä piirustin vihkoon ison pähkinäpuun ja puun alle

tytön sekä pojan. P u u ssa kasvoi 120 pähkinää. M inä piirustin
puuhun pähkinöitä ja ajattelin, miksi poika keräsi puolta enem m än
kuin tyttö. H ä n kiipesi v a rm aankin puuhun. Mihin he panivat
pähkinät? P ojalla oli nähtävästi pusero päällä, hän pani pähkinät
puseron taskuihin. M inä piirustin pojan puseroon kaksi isoa t a s ­
kua. Tytöllä oli esiliina edessä. M inä piirustin tytön esiliinaan yh­
den ison taskun. Tyttö keräsi v a rm aankin vähem m än pähkinöitä,
koska hänellä oli vain yksi tasku... Ja yhtäkkiä p ä ä ssä n i välähti
ajatus: »120 pähkinää pitää ja k a a kolmeen osaan. Tyttö otti yhden
osan, koska hänellä oli vain yksi tasku. Pojalle jäi kaksi osaa,
kahteen taskuun». M inä jaoin 120 kolmella. Tytöllä oli esiliinan
taskussa 40 pähkinää. E ntä pojalla? Kaksi kertaa 40 on 80, siis
puolta enemmän. M inä tark a stin vastaukset kirjasta. Aivan oikein.
H urraa, minä suoritin laskutehtävän!
Kun sisko tuli kotiin, minä selitin hänelle laskutehtävän.
— Miten hyvin sinä o saat selittää, ihmetteli sisko.
— Pyh, tä m ä h ä n oli kovin helppo lasku, sanoin minä.
T ästä lähtien m inusta tuli aivan uusi ihminen. Jos tä h ä n asti m i­
nua autettiin, niin nyt minä voin au tta a toisia.
M inä suoritin kaikki laskut kolmannen luokan oppikirjasta. Se
oli hauskaa. Sen jälkeen minä saatoin jo ilm an toisten apua la s ­
kea neljännen luokan laskuja. M itä vaikeampia olivat laskut, sitä
innostuneempi minä olin. Nyt minä en pelännyt enää laskento-
tunteja. Eläm ä tuntui m ukavalta.
(N. Nosovin m ukaan.)

8. H u o m a a ! S a n a p a ri mitä — sitä vaatii kom paratiivia:

Mitä vaikeam pia olivat laskutehtävät, sitä
innostuneempi minä olin. Mitä pikemmin t u ­
let, sitä parempi.

8 2518 113
9. P a n e sulkeissa olevat s a n a t komparatiiviin.

M itä (jyrkkä) mäki, sitä (hauska) laskea suksilla. M itä (makea)

hillo, sitä (m aukas). M itä (paljon) tiedät, sitä (helppo) sinun on
opiskella. M itä (hyvin) o saat äidinkieltäsi, sitä (hyvin) opit myös
vierasta kieltä. M itä (paljon) talvella on lunta, sitä (hyvä) k a s ­
vaa kesällä vilja. M itä (pureva) on pakkanen, sitä (vikkelä) on
tiainen.

10. H u o m a a !
tuntuu, näyttää, m aistuu + ablatiivi

Laskutehtävä tuntuu helpolta. Huone tuntuu kylmältä. Ilma t u n ­

tuu viileältä. Asunto n ä y ttä ä isolta. Tyttö n ä y ttä ä kovin kalpealta.
Ruoka m aistu u hyvältä.

11. M uuta m allin m ukaan, käytä verbejä tuntuu ja näyttää.

M a l l i : L askutehtävä oli m inusta vaikea.— Laskutehtävä tuntui

m inusta vaikealta.

H ä n oli kovin laiha. Koristettu kuusi oli kaunis. Täm ä työ oli heis­
tä rask asta. M eidän on .vaikea erota ystävistä. M inusta on m u k a ­
va uida meressä. Mummon keittäm ä puuro oli m aukasta.

12. j a k s o
KEVÄT

1. oppitunti

1. Opettele runo.

KARJALALLE

V. Ervasti

Olet kaunis, järvien, m etsien m aa,

lumivaippa kun ylläsi loistaa.
M ut kauniimpi silloin, kun aurinko saa
valkohuntusi harteiltas poistaa,
kevätvirrat kun välkkyy kuin hopeavyöt,
kun kuultavat Pohjolan valkeat yöt
ja linnut lau lu ja a n toistaa.
114
2. Sanastoa

Puro — Keväällä aurinko paistaa kirkkaasti ja purot lirisevät.

Niityn halki virtaa puro.
Räystäät tippuvat — с крыш капает
U k konen— 1. Гром. Ukkonen jyrisee. 2. Гроза. H einäkuussa on
usein ukkosia.
Aho — Aholla kasvaa mansikoita. Tytöt lähtivät aholle m ansik­
kaan. He poimivat m ansikoita ahon laidasta.
Surista — K ärpänen surisee ikkunassa. Ulkoa kuuluu autojen
surina. Lentokone surisee ilmassa.
Toukoaika — Toukoaikana pellolla surisevat traktorit.
Suvi — kesä
Silmu — Koivun silmut alkavat puhjeta hiirenkorvalle.

Voikukka Leinikki

3. Kiinnitä huomiota essiivin käyttöön.

Nurmi on keltaisenaan voikukkia. M etsänlaita on sinisenään

vuokkoja. Järvi on valkoisenaan vaahtoa.

4. P ane viivan tilalle sopiva sana:

M äenrinne on — tuomenkukkia. sinisenään

Niitty on — leinikkejä. punaisenaan
Aho on — kypsiä mansikoita. keltaisenaan
Mäki on — mustikoita. valkoisenaan
Pelto on — variksia. m u sta n a an
115
5. Lue ja sano, m illaisia muutoksia tap a h tu u luonnossa huhti- ja
toukokuussa.

. KEVÄT ON SAAPUNUT

Huhtikuu ja toukokuu ovat kevätkuukausia. Keväällä päivät pite­

nevät ja tulevat yhä valoisammiksi. Aurinko nousee paljon kor­
keammalle kuin talvella ja paistaa kirkkaammin. Eteläisillä m äen­
rinteillä lumi sulaa nopeam m in kuin muualla. Päivällä rä y s tä ä t
tippuvat. Lumikinokset ovat jo painuneet ja tiet m ustuvat. S u la ­
v a sta lumesta muodostuu liriseviä puroja.
Etelärinteille ilmestyvät jo ensim m äiset pälvet. P ian sa ap u v a t en­
sim m äiset kevätvieraam m e — kottaraiset.
Toukokuun alussa kärpäset, sääsket ja perhoset h e rä ä v ä t talv i­
unestaan. M uurahaiset ryhtyvät ahkeraan työhön.
Koivu on jo hiirenkorvalla. P ä iv ät käyvät yhä lämpimämmiksi.
Lauha etelätuuli tuo tullessaan ensim m äisen ukkosen. V ihertävästä
ruohikosta pistää pää n sä ensim m äinen leskenlehti.
Voikukka avaa nuppujaan. M uutam an päivän kuluttua nurm i on
niitä aivan keltaisenaan.
6. M uuta erottuvat s a n at komparatiiviin.
Keväällä aurinko paistaa kirkkaasti. Eteläisillä rinteillä lumi sulaa
nopeasti. Tiet ovat tulleet mustiksi. Lumikinokset ovat painuneet
pieniksi. P ä iv ät käyvät lämpimiksi. Purot lirisevät iloisesti. Tuuli
on käynyt lauhaksi. Ruohikko on tullut vihreäksi.
7. Lue runo

TOUKOKUUN SADE

E. Vuorela
Ikkunaani soittaa Korva ihmeen kuulee,
sade toukokuun. kiurun, peipposen.
Suvi arm as koittaa, Yli m etsän tuulee
paisuu silmut puun. kevät ikuinen.
8. Opettele laulu.
SINIVUOKOT

Orvokki Itä

Ilo-, ilo-, ilo-, ilomielin kirkkain

m etsän laita a n lähden.
Sini-, sini-, sini-, sinivuokot poimin
äidin päivän tähden.
116
 Toki, toki, toki, toki äidin silm ät
kukkain lailla loistaa.
Sini-, sini-, sini-, sinivuokot silloin
huolet äidin poistaa.

2. oppitunti

1. Sanastoa

Avaruus — kosmos
A varuusalus — космический корабль
A v a ru u s le n tä jä — Juri G agarin oli ensim mäinen avaruuslentäjä.
Kierros — Ensim m äinen avaruusalus teki vain yhden kierroksen
m aapallon ympäri.
Tekokuu — Vuonna 1957 laukaistiin avaruuteen ensimmäinen
tekokuu. Se oli neuvostoliittolainen Sputnik 1.
Joukkokokous — Joukkokokoukseen kerääntyi paljon väkeä.
Kestää-jatkua. Joukkokokous kesti tunnin. Oppitunnit kestävät
kello kahteen.
K unniakansalainen — почетный гражданин

2. Lue. Laadi tekstin jäsennys.

ENSIM M ÄINEN AVARUUSLENTO

E rä än ä huhtikuun päivänä vuonna 1961 Moskovan Punaiselle to­

rille Leninin M ausoleumin luo tuli lentäjä. H än seisoi siellä
kauan. Torilla oli kuten aina paljon ihmisiä eikä kukaan kiinnit­
tänyt huomiota nuoreen lentäjään. Seuraavana yönä hän m atk u s­
ti avaruuslentokentälle. M uutam an päivän kuluttua koko m aail­
ma sai tietää hänen nimensä. Se oli Juri G agarin, m aailm an en­
sim m äinen avaruuslentäjä.
12. päivänä huhtikuuta hän vietti 108 m inuuttia avaruudessa ja
teki avaruusaluksella yhden kierroksen m aapallon ympäri.
Moskova otti juhlallisesti v a sta a n sankarinsa. Punaiselle torille
kerääntyi tuhansia moskovalaisia. He tulivat onnittelem aan a v a ­
117
ruuden valloittajaa. Joukkokokous kesti lähes 3 tuntia. Juri G a g a ­
rin kertoi, että hän näki avaruudesta m aanosia, meriä, saaria,
vuoria ja jokia. Sieltä näkyi hyvin, että m aa on pallon muotoinen.
A varuudessa aurinko paistaa kirkkaam m in kuin m aassa, myös
tähdet ovat kirkkaam m at.
H uhtikuun 12. päivänä toteutui ihm iskunnan haave: ensim m äi­
nen m aa n asukas kävi avaruudessa. T ästä päivästä lähtien huhti­
kuun kahdeltatoista päivää on pidetty kosmonautiikan päivänä.

3. V a staa kysymyksiin:

Milloin tapahtui ensim mäinen avaruuslento?

Mihin ava ru u slen tä jä t tulevat ennen kuin m atk u stav at avaruus-
lentokentälle?
Kuinka kauan kesti ensim mäinen avaruuslento?
M ontako kierrosta m aapallon ympäri teki Juri G agarin?
Miten m oskovalaiset ottivat v a s ta a n avaruuden valloittajan?
M inkälaiselta m aa näytti avaruudesta?
M inkä kunniaksi vietetään kosmonautiikan päivää?
Tiedätkö muiden avaruuslentäjien nimiä? Mitä sinä tiedät muista
avaruuslennoista?

4. Lue.

A varuuslentäjä A ndrijan Nikolajev aloitti työuransa K arjalassa

D erevjankan m etsätyöm aalla. Kun vuonna 1980 N euvosto-K arja­
la juhli 60-vuotispäiväänsä, Andrijan Nikolajev oli K arjalan metsä-
työläisten vieraana. Hänelle on myönnetty Petroskoin kunniakan-
salaisen nimi.

5. Täydennä lauseet.

Ennen avaruuslentoa Juri G a g a rin tuli . . . . Kukaan ei kiinnit­

tän y t huomiota . . . . S e u raavana päivänä hän m atkusti
Ensim m äinen avaruuslento . . . 108 m inuuttia. Juri G a g a rin teki
yhden... m aapallon ympäri. Punaiselle torille... tuh an sia ihmisiä.
He kerääntyivät . . . a v aruuslentäjää. Joukkokokous . . . kolme
tuntia. . . . lähtien on pidetty avaruuslentojen päivää.

6. V alm ista kotona lyhyt kertomus jostakin avaruuslennosta.

7. Lue ja kiinnitä huomiota luonnonääniä jäljittelevien verbien

käyttöön.

Keväällä purot juosta solisevat iloisesti. S a taa rapisee.

Tuulisella säällä m etsä humisee. Syksyllä usein tuuli ulvoo ja

118
s a ta a lotisee m onta päivää peräkkäin. Talvella pakkanen pauk-
kaa ja lumi narisee jalkojen alla. Kesällä usein j yrisee ukkonen.
Käki kukkuu ja leivonen visertelee korkealla ilmassa.

8. Täydennä lauseet sopivilla verbeillä.

Keväällä päivät — ja y ö t — . Lumi alkaa — ja r ä y s t ä ä t — .

K ärpäset — talviunestaan. H uhtikuussa kottaraiset — pohjoiseen.
Toukokuussa koivu — lehteen.

9. Lue'Tuno.
TU ULEN JU H LA
T. Sum m anen

Tuulella on tä n ä ä n juhla. R iehaantunut riemuisaksi

Tuuli laulaa, karkeloi. kevään tuoksuista kai on
Tuuli säälim ättä tuhlaa m etsäm aiden raisu lapsi,
tä n ä ä n kaiken minkä voi. vetten veikko vallaton.

10. Arvoitus:
Oven avaa, oven sulkee,
maiden, merten yli kulkee.

3. oppitunti
1. TV-ohjelma:
Aamuvoimistelua
U utiskatsaus suomen ja v e n äjän kielellä
Piirrosfilm ejä lapsille
Jääkiekon MM-kisat
Taide-elokuva.
Elokuvam atkailijain kerho
Hyvää yötä, pienokaiset
M usiikkilähetys (Kantele-yhtyeen konsertti)
Iltauutiset ja sää

2. Sanastoa
Television kuvaruutu — экран телевизора
Televisiolähetys — T ä n ä ä n televisiolähetyksessä esiintyy lasten
musiikkikoulun kuoro.
Uutiset — Avaa radio, kuuntelemme uutiset.
119
Seikkailuelokuva — Me pidäm m e erikoisesti seikkailuelokuvista.
Taide-elokuva— Uutisten jälkeen on kuvaruudussa uusi taide-
elokuva.
Levysoitin — Kouluun hankittiin levysoitin sekä uusia levyjä.
Nauhoittaa — Suomen kielen tunnilla me nauhoitim m e ääntäm is-
harjoituksia.
MM-kisat (kilpailut) = m aa ilm anm estaruuskisat
EM-kisat = euroopanm estaruuskisat
Olla epäkunnossa — N auhuri on epäkunnossa. Levysoitin meni
epäkuntoon.

3. Lue ja m uodosta sa m a n tap a isia vuoropuheluja:

a) A n t t i : — Voitko avata television? Sieltä tulee kohta uusi

seikkailufilmi.
P e k k a : — Mikä filmi?
A n t t i : — »Jänö-Jussin seikkailuja».
P ek k a : — Jaha. Sehän on hauska filmi. Olen jo nähnyt sen,
mutta katson mielelläni vielä kerran. K utsutaanko M aijakin k a t­
som aan?
A n t t i : — K u tsu ta a n vain. Tosin hän pitää enemm än piirros-
filmeistä.
P e k k a : — Milloin filmi alkaa?
A n t t i : — Puoli kuudelta, viiden m inuutin kuluttua.
b) — Katja, tule ulos p elaam aan palloa.
— M inä haluaisin katsella televisiota.
— M itä on tä n ä ä n ohjelmassa?
— Neuvostoliiton m estaruuskilpailut.
— Milloin lähetys alkaa?
— Kymmenen m inuutin kuluttua.

c) — Onko meillä levysoitin kunnossa?

— Ei ole. Se meni rikki. M utta onhan meillä nauhuri.
— Olen hankkinut uusia levyjä, olisin nauhoittanut niistä m u u ­
tamia lauluja.
— N auhoitam m e toiste. Kuuntelemme nyt musiikkia nauhurilta.
4. J a tk a k a a vuorokeskustelua:

a) — Avaisitko television. Sieltä tulee kohta säätiedotus (tai

uutiskatsaus, musiikkilähetys, urheilu-uutiset jne.)

b) — Panisitko television kiinni. On jo aika m ennä nukkum aan.

— Minä haluaisin katsoa (kuunnella) vielä hetkisen.
5. Lue.
Minun m ieliohjelmani on Elokuvamatkailijoiden kerho. Siinä
120
voi nähdä kaukaisia maita. Siskoni M aija katselee mielellään
lähetystä E läinm aailm assa. H ä n pitää myös piirrosfilmeistä.
Isä ja äiti eivät pidä televisiolähetyksistä, he lukevat m ieluum ­
min tai käyvät teatterissa ja elokuvissa. Tosin Aika uutisohjel-
m an he katsovat tavallisesti. Mummo pitää musiikkiohjelmista.
Jos kuvaruudussa on teatteriesitys, silloin koko perhe istuu tele­
vision ääressä.

6. V astaa kysymyksiin:

Katseletko usein televisiota? Onko teillä m ustavalkoinen vai

väritelevisio? Onko siinä iso vai pieni kuvaruutu? M istä lähetyk­
sistä pidät? Seuraatko urheilukilpailuja TV:stä?

7. Laadi kotona kertom us aiheesta Perhe katselee televisiota.

8. Huumoria:

Kerran televisiostudioon tuli kirje. E räs isä kirjoitti: »Televisio­

lähetysten takia meidän lapset eivät käy milloinkaan ajoissa
nukkum aan. Ettekö te voisi aloittaa lähetyksiä kello 7 aamulla,
että lapset nousisivat ajoissa?»

4. oppitunti

1. Lue:

Toukokuun 9. päivänä m e vietämm e Voiton päivää. Tänä päivänä

pioneerit m arssiv a t rinnan harm a ah a p siste n sotaveteraanien
kanssa Ikuisen tulen luo, joka pa la a Tuntem attom an sotilaan
haudalla. He laskevat seppeleitä ja kukkia sotasankareiden h a u ­
doille. Pioneerit seisovat kunniavartiossa Ikuisen tulen luona.

2. Sanastoa

Säveltää — säveltää laulu, sinfonia, ooppera. Sibelius on tu n ­

nettu suom alainen säveltäjä.
Sävel — T äm än laulun sävel on meille tuttu. Opettelimme lau ­
lun s a n at sekä sävelen.
Vallita — Huoneessa vallitsee hiljaisuus. S a a rre tu ssa ka upun­
gissa vallitsi n ä länhätä.
Avanto — jä ä h ä n hakattu aukko. A vannosta otettiin vettä.
Toimia — tehdä työtä. Veljeni toimii lääkärinä. Kone toimii hy­
vin. Vesijohto ei toiminut.
Jono — seisoa jonossa, kulkea jonossa.
121
Esittää — Teatterissa esitetään uutta näytelm ää. Leena esitti
konsertissa laulun.
Muusikko — soittaja.
Tiedottaa — ilmoittaa. Radiossa luettiin tiedotus m etsäpalosta.
Vihollinen — Lyödä vihollinen taistelussa. Kuivuus on kasvien
vihollinen. Viholliset hyökkäsivät m a a h a n odottamatta.
Kaatua sodassa (taistelussa) — H änen isoisänsä kaatui sodassa.
Vapaus (vapauden) — Taistella vapauden puolesta.

3. Kiinnitä huom iota puolesta ja vastaan sa n o je n käyttöön.

Pekka vastasi koko ryhm än puolesta. Olen iloinen puolestasi. Kir­
jailija kävi taistelua totuuden puolesta, valhetta vasta a n . Yksi
kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

genetiivi + puolesta
partitiivi + v a s ta a n

4. Kiinnitä huomiota, mitä sijam uotoja vaatii verbi taistella.

ra u h a n puolesta
vapauden puolesta

sotaa v a s ta a n
vihollista v a s ta a n

5. Täydennä lauseet sanoilla puolesta tai vastaan.

Isoisäni kaatui rintam alla isä n m a an sa — . Taidem aalari P ic a s ­

so taisteli fasismia — . Koko kansa nousi taisteluun vihollista — .
He uhrasivat eläm änsä Synnyinm aam m e v a p a u d en — . Suomella
oli jalkapallo-ottelu Ruotsia — .

6. H u o m a a !

jääd ä+ illatiivi: jä ä d ä eloon, jä ä d ä kotiin, jä ä d ä odottam aan

kuolla-M llatiivi: kuolla viluun tai n ä lkään

Sa a rre tu ssa kaupungissa ihmiset kuolivat viluun, n ä lk ä ä n ja

pommituksiin.
122
7. Lue. Kerro, m illaista oli eläm ä sa arretu ssa Leningradissa.
Minkä ansiosta Leningrad on s a a n u t sankarikaupungin nimen?

SANKARIKAUPUNKI

S a a rre tu ssa L eningradissa oli vuoden 1941— 1942 vaikea talvi.

K aupungissa vallitsi nä lä n h ä tä . Kaupunkiliikenne oli pysähtynyt.
Johdinautot ja raitiovaunut seisoivat lumikinoksissa. Ei ollut
sähköä, ei puita. Vesijohto ei toiminut. P itkät ihmisjonot kulki­
vat katuja pitkin Nevan r a n ta a n hakem aan vettä avannoista. Tu­
hansia ihmisiä kuoli nälkään, viluun ja pommituksiin. Mutta
m ikään ei lan n ista n u t eloon jääneitä, he jatkoivat taistelua vi­
hollista v a s ta a n ja voittivat. Sankarillisen puolustuksen ansiosta
L eningrad on sa an u t sa nkarikaupungin nimen.

TAISTELUN JA VOITON SINFO NIA

M aaliskuussa vuonna 1942 säveltäjä Dm itri Sostakovitä lopetti

Seitsem ännen sinfoniansa. Oli päätetty esittää se saarretu ssa
Leningradissa. M utta Leningradin radiokom iteassa ei ollut soit­
tajia. Eloon oli jä ä n y t vain 15 muusikkoa. Radioitse lähetettiin
tiedotus, jossa pyydettiin kaikkia muusikkoja tulem aan orkeste­
rin harjoituksiin. K aupungin orkesteriin lähetettiin p a rhaita soit­
tajia arm eijan ja laivaston orkesterista.
Seitsemäs sinfonia esitettiin elokuussa vuonna 1942. Sali oli
täynnä yleisöä. Ensin salissa vallitsi täydellinen hiljaisuus. Sit­
ten kajahti musiikki. Jo ensim m äisistä sävelistä leningradilaiset
tunsivat itsensä ja ra sk a a n taipaleensa. Seitsem ättä sinfoniaa
on nimitetty siitä lähtien Leningradin sinfoniaksi.

8. Etsi tekstistä vastaukset kysymyksiin.

Milloin säveltäjä Sostakovits lopetti Seitsem ännen sinfoniansa

ja missä se esitettiin ensim m äistä kertaa? Miksi kaupungin orkes­
terissa oli vähän soittajia? M istä saatiin soittajia orkesteriin?
Miten eloon jää n e e t leningradilaiset ottivat v a s ta a n sinfonian?

9. Käytä passiivin imperfektiä.

Seitsemäs sinfonia (esittää) ensi kertaa sa a rre tu s s a L e ningra­

dissa. Eloon jä ä n e itä muusikkoja (pyytää) tulem aan harjoituk­
siin. Avuksi (lähettää) soittajia arm eijan orkesterista. Vihollinen
(lyödä) taistelussa. J ä ä h ä n (hakata) avanto, josta (ottaa) vettä.
123
 5. oppitunti

tarvi-ta - tarvi-tse-n
vali-ta ■vali-tse-n
iloi-ta iloi-tse-n
palki-ta ■palki-tse-n
tulki-ta ■tulki-tse-n

Jos infinitiivin tunnuksen -ta, -tä edellä on -i, niin verbin

preesensin vartalo on -tse- loppuinen:
lukita — lukitsen, m ainita — m ainitsen, h a rk ita — harkitsen
M u utam assa verbissä preesensin vartalo on -ia, -iä-loppui-
nen: hävi-tä — häviä-n, levitä — leviä-n

1. Sanastoa

Iloita (mistä?) — Mikko voitti kilpailuissa. Kalle iloitsi Mikon

menestyksestä.
Tulkita — k ä ä n tä ä puhuttua kieltä, toimia tulkkina.
Antti tulkitsi vieraiden puheet venäjäksi. Niina kykenee tulkit­
sem aan englantia sekä suomea.
Harkita = ajatella, miettiä, pohtia.
Pekka harkitsi v a sta u sta kauan. H arkitkaa kysymystä vakavasti.
Puolustaa — H ä n puolusti S ynnyinm aataan. He puolustavat r a u ­
haa, he ovat rauhanpuolustajia.
Valloittaa — Viholliset valloittivat kaupungin.
Paeta (pakenen) — Asukkaat pakenivat kaupungista.
Antautua (kenelle? mille?) — K aupungin asukkaat eivät a n ta u ­
tuneet viholliselle.
Omistaa (kenelle? m il le ? ) — T aidem aalari omisti tau lu n sa r a u ­
hanpuolustajille.
Rintama — K aatua rintam alla = ka a tu a sodassa.

Huomaa!

palkita
(palkitsen)
hyvästä työstä

P a r h a a t urheilijat palkittiin m italeilla.

Työläiset palkittiin hyvästä työstä.
124
 teoistaan

mihin? kysymyksiin
vastata

opettajalle

Oppilas vastasi opettajan kysymyksiin oikein.

Minä vastaan aina teoistani.

2. Lue teksti. Kerro, miten on syntynyt Pablo Picasson taulu

Rauhan kyyhkynen.

RAUHAN KYYHKYNEN

Valkea kyyhkynen on ra u h a n symboli. Te tunnette varm aankin

R auhan kyyhkysen, jonka on m a a la n n u t taidem aalari Pablo P i ­
casso. M utta tiedättekö, miten täm ä taulu on syntynyt? Oli vuo­
den 1940 elokuu. S aksalaiset valloittivat Pariisin. Monet ka upun­
gin asukkaista pakenivat kaupungista, toiset jäivät taistelem aan
vihollista vasta a n . Taidem aalari Pablo Picasso jäi kaupunkiin.
E rä än ä päivänä hän istui kotonaan ja m aalasi. H änen luokseen
tuli vanhus naapuritalosta. H än kertoi, että hänen poikansa oli
k aatunut rintam alla aivan sodan ensim m äisinä päivinä. Vanhus
asui pojanpoikansa kanssa, kunnes tapahtui seuraavaa:
P ojalla oli yhdeksän kyyhkystä. H än nousi usein katolle, jossa
hänellä oli kyyhkyslakka* ja päästi kyyhkyset lentäm ään. Kun
fasistit olivat valloittaneet kaupungin, poika päätti, ettei enää len­
n ä tä kyyhkysiä valkealla liinalla, koska fasistit sa a tta v a t ajatella,
että ranskalaiset antautuvat. Poika sitoi kepinpäähän punalipun
palasen ja alkoi lennättää kyyhkysiä. F a sistit huom asivat pojan
ja ryntäsivät katolle.
— Mikä sinulla on kepinpäässä?
— P u n ain en lippu, sanoi poika.
Sotilas ampui pojan. Kyyhkyset säikähtivät ja lensivät pois. Jäi
vain yksi valkea kyyhkynen, m utta sotilas ampui senkin.
— M aalatkaa minulle muistoksi kyyhkynen, pyysi vanhus.
Picasso m aalasi lumivalkoisen kyyhkysen. Se oli elävä ja iloinen
niinkuin aurinko, niinkuin vapaus, niinkuin rauha.
Kymmenen vuoden kuluttua, kun P a riisissa pidettiin ensim mäinen
rauhanpuolustajien kokous, Picasso m aalasi kyyhkysen vielä ker­
ran. H ä n omisti tau lu n sa kaikille rauhanpuolustajille.

* kyyhkyslakka — голубятня

125
3. E sittäkää taidem aalarin ja vanhuksen välinen keskustelu.

4. Kerro, mitä näet kuvassa.

5. P ane sulkeissa olevat sa n a t tarv itta v a a n muotoon.

Säveltäjä palkittiin (valtionpaikinto). Asukkaat pakenivat (p ala ­

va kaupunki). L eningrad ei an ta u tu n u t (vihollinen).
Runoilija omisti runonsa (lapset). Näyttely oli om istettu (taiste­
lu) rau h a n puolesta. H allitus palkitsi p a rh a a t työläiset (kunnia­
merkki).

6. M uuta verbit taivutusm uotoon. Kirjoita lauseet vihkoon.

Täällä ta rv ita a n apua. Me . . .

Pekan esitelmä tulkitaan suomeksi. Kalle . . .
Esitys palkittiin kättentaputuksilla. Yleisö . . .
Asiaa harkittiin vakavasti. Me . . .
Kokouksessa mainittiin parhaiden työläisten nimet. Puheen­
johtaja . ..

7. P ane viivan tilalle sopiva verbi.

Lapset — kirjailijaa h auskasta kertomuk- palkita

sesta. Luokkamme oppilaat — saavutuksis- vastata
ta kilpailuissa. P aavo — aina teoistaan. Älä kiittää
— aikuisten keskusteluun. Me — kaikkiin ky- sekaantua
symyksiin.

126
8. V astaa kysymyksiin käyttäen passiivin imperfektiä:

a) Mitä tehtiin viikonlopulla? b) M itä tehtiin koulun jälkeen?

pestä pyykkiä lukea läksyjä
siivota asunto leikkiä pihalla
käydä kylvyssä laskea mäkeä
soittaa äänilevyjä pelata jääkiekkoa

c) Mitä tehtiin suomen kielen tunnilla?

kirjoittaa sanelu opetella runo

v a s ta ta kysymyksiin k ä ä n tä ä teksti

9. Sano suomeksi:

Каждый год 9 мая наша страна празднует День Победы.

В этот день пионеры идут 'К Вечному огню и стоят в почетном
карауле у могилы Неизвестного солдата. Ветераны войны вспо­
минают тех, кто боролся против фашизма и пал за свободу
нашей Родины. Они говорят: «Наш а страна борется за мир.
Нам не нужна война».

13. j a k s o

K O T IS E U T U N I
1. oppitunti

1. Sanastoa
Pinta-ala — K a rja lan ASNT:n pinta-ala on 180 tu h a tta neliökilo­
metriä.
Ulottua (mihin?) — H einäniitty ulottui järv e n ran ta an .
Rajoittua ( m ih in ? ) — N euvosto-K arjala rajoittuu etelässä Lenin­
g radin alueeseen.
Karu — Pohjoisessa luonto on karua. Lappi on karua seutua.
Koski — Keväällä kosket kuohuvat.
Vesivoim ala — Kemijoen koskiin on rakennettu useita vesivoi­
m aloita.
Tukki — Tukit sa h a ta a n laudoiksi.
Vuolas — Vuolaita jokia pitkin uitetaan tukkeja.
S elk ä— K a rja lassa on paljon kallioisia selkiä.
Laskea — Neva-joki v irta a L aatokasta ja laskee Itämereen.
Tuottaa (mitä?) — O negan tehdas tu o ttaa traktoreita. Neuvosto-
tiloilla tu o te ta a n maitoa, lihaa ja vihanneksia.
127
2. Lue teksti huolellisesti. N äytä k a rta lta N euvosto-K arjalan si­
jainti ja sen raja n aa p u rit.

k a r ja la n k a r ta n ÄÄRESSÄ

K a rja lan ASNT sijaitsee Neuvostoliiton luoteisosassa. Sen pinta-

ala on 180 tu h atta neliökilometriä ja väkiluku yli 730 tu hatta
henkeä. N euvosto-K arjala on m onikansallinen tasavalta, täällä
asuu yli 40 kansallisuuden edustajia, joista monet puhuvat kahta
kieltä.
T asavallan r a ja t ulottuvat Laatokalta napapiirille saakka.
Pohjoisessa Neuvosto-K arjalan n a a p u rin a on M uurm annin alue,
etelässä Leningradin ja idässä A rkangelin alue. Lännessä se r a ­
joittuu Suomeen. K artalla on punaisella murtoviivälla merkitty
v a lta k u n n an ra ja . Sen pituus on lähes 700 kilometriä.
Koillisessa ta s a v a lla n raja kulkee pitkin V ienanm eren rannikkoa.
K a rja lan luonto on karua. Täällä on silm änkantam attom ia m et­
siä, tuhansia järviä, paljon vuolaita jokia, kuohuvia koskia ja
kallioisia selkiä.

3. Kerro K a rja lan luonnon erikoisuuksista.

4. Etsi tekstistä partitiivissa olevat substantiivit, osoita, minä

lauseenjäsenenä ne ovat.

KARJALAN VESISTÖ

K a rja lassa on lähes 60 tu h atta suurta ja pientä järveä ja 12 t u ­

h atta jokea. Vesistö ka tta a viidennen osan ta sa v a lla n aluetta.
K a rjalan alueella on kaksi Euroopan suurinta j ä r v e ä —-Ääninen
ja Laatokka. M uita suuria järv iä ovat Kuittijärvi, Tuoppajärvi ja
P ä ä jä rv i Pohjois-K arjalassa, Seesjärvi ja U ikujärvi Keski-Karja-
lassa, S ä äm äjärvi ja Vodla Etelä-K arjalassa.
Kaikkialla on hyvin paljon pieniä m etsälam pia.
Suurim pia jokia ovat Suoju, Sununjoki ja Vodla, jotka laskevat
Ääniseen sekä Kemijoki ja Uikujoki, jotka laskevat Vienanmereen.
K a rjalan joet eivät ole pitkiä, m utta vuolaita ja koskisia.
Niihin on rakennettu monia vesivoimaloita, jotka tuottavat m ilja r­
deja kilowatteja sähköenergiaa.
Keväällä, kun joet tulvivat, jokia pitkin uite ta a n tukkeja.

5, Katso k a rtta a ja sano, mihin laskevat N euvosto-K arjalan suu­

rim m at joet.
128
Muista! a) Jos lauseen subjekti on monikon partitiivissa,
predikaatti on yksikössä: Ääniseen laskee suuria
jolkia. K a rja lassa on tuhansia järviä.
b) Jos subjektina on num eraali ynnä substantiivi,
predikaatti on yksikössä: Koulumme pihassa k a s ­
v aa kaksi kaunista koivua.

6. Täydennä lauseet sopivalla verbillä.

Mereen . . . jokia. K a rja lan m etsissä . . . havupuita sekä lehti­

puita. T asavallassam m e . . . eri kansallisuuksien edustajia. Kesäi­
sin meillä . . . paljon turisteja. Joukkokokoukseen . . . tuhansia
ihmisiä. S ulavasta lumesta . . . liriseviä puroja.

7. Lue ja kiinnitä huomiota paitsi-sanan käyttöön.

Paitsi suuria järv iä K a rja lassa on paljon pieniä m etsälam pia.

Paitsi havupuita m etsissäm m e kasvaa erilaisia lehtipuita.
Väliajalla luokkaan ei jä ä n y t ketään paitsi päivystäjää. Kaikki
pojat paitsi Pekkaa olivat läsnä.

Huomaa!

a) paitsi + partitiivi:
P aitsi v enäjää hän puhuu myös suomea ja englantia.

b) Sitä paitsi: Erkki on jalkapalloilija. Sitä paitsi hän harrasrtaa

uintia.

c) Kaikki m uut paitsi Timo lähtivät retkelle. H änellä on hyvät

a rvosanat kaikissa m uissa aineissa paitsi m atem atiikassa. Museo
on avoinna joka päivä paitsi m aanantaisin.

8. Suomenna:

Природа Карелии сурова. Зима здесь холодная и снежная, а ле­

то прохладное. В Карелии много лесов и болот, тысячи озер
и рек, бурные водопады и скалистые возвышенности. Реки К а ­
релии порожисты, на них построены гидростанции, которые да­
ют миллиарды киловатт электроэнергии.

9. Valmista kotona esitelmä aiheesta Karjalan luonto.

9 2518 129
 2. oppitunti

1. Sanastoa

Teollisuuslaitos — Petroskoin paperikonetehdas on tasavaltam m e

suurim pia teollisuuslaitoksia.
T eollisuusala — M etsäteollisuus on K a rja lan tärkeim piä teolli­
suusaloja.
P uunjalostus — T asavallassam m e on kehittynyt puunjalostus.
P a in a a — K ontupohjan paperille painetaan sanomalehtiä.
Säkki — Pellolta perunat ke rä tää n säkkeihin.
Taiteilija — Taiteilija Sulo Jun tu n e n on kuvannut tauluissaan
K a rja lan luontoa.

2. Lue teksti ja sano, m itä jokia ja järv iä pitkin pääsee laivalla

Petroskoista Leningradiin.

LAATOKKA

Laatokka on Euroopan suurin järvi. Sen pinta-ala käsittää yli

18 000 neliökilometriä. Se ulottuu pohjoisesta etelään 200 km ja
idästä länteen 130 km. Laatokan e te lära n n a t ovat m a ta la t ja hiek­
kaiset, pohjoisrannat päinvastoin korkeat ja kallioiset.
Järvellä on lähes 600 sa arta. Kauneim m at niistä ovat Valamon
saaret. Siellä käy usein taiteilijoita ja turisteja.
Laatokan vesi on niin puhdasta ja kirkasta, että pohja näkyy
5 m etrin syvyydellä. Laatokasta s a a d a a n erilaista kalaa, järvessä
elää yli 50 kalalajia, m uun m uassa lohi, siika, kuha, hauki ja
muikku.
Keväällä ja syksyllä Laatokalla on usein kovia myrskyjä, jotka
s a a tta v a t kestää jopa 6—8 päivää.

3. V a staa kysymyksiin:

Kuinka iso järvi Laatokka on? M illaiset ovat Laatokan rannat?

M illaista on Laatokan vesi? Millaisia kalalajeja s a a d a a n L aato­
kasta?

4. Lue ja sano, mitkä teollisuuslajit ovat kehittyneet K arjalassa?

M issä kaupungeissa sijaitsevat suurim m at teollisuuslaitokset?

KARJALAN TEO LLISU U S JA KAUPUNG IT

Metsä on K a rja lan rikkaus, siksi tärkeim piä teollisuusaloja ovat

m etsäteollisuus ja puunjalostus. Sitä paitsi K arja lassa on kehitty­
nyt selluloosa- ja paperiteollisuus, m etallurgia, koneenrakennus
ja kevyt teollisuus.
130
K a rja lassa on 12 kaupunkia. H uom attavim pia niistä ovat P e tro s­
koi, Kontupohja, Segeza, Karhumäki, Sortavala, Aunus. Kalevalan
piiriin, lähelle Suomen raja a, rakennetaan uutta kaupunkia, jonka
nimi on Kostamus. Siellä sijaitsee suuri rautam alm iesiintym ä.
Petroskoi on tasa v a lla n pääkaupunki ja huom attava teollisuus­
keskus. Kontupohja on nykyaikainen teollisuuskaupunki. Kau­
pungin suurin teollisuuslaitos on selluloosa- ja paperitehtas, joka
tuottaa sanom alehtipaperia. Kolmasosa m aam m e sanom alehdistä
painetaan K ontupohjan paperille. Segezässa on Euroopan suurin
paperisäkkitehdas. Kontupohjan ja Segezan tehtaiden tuotteet tu n ­
netaan hyvin m aassam m e sekä m onissa ulkomaissa. Belomorskin
kaupunki on viiden m eren satam a. Aunus on K a rja lan vanhim pia
kaupunkeja. Se on jo 800 vuotta vanha.

5. Etsi ka rta lta kaikki K a rja lan ASNT:n kaupungit. Sano, mitkä
niistä sijaitsevat Äänisen, mitkä Laatokan rannalla.

6. H u o m a a !

asuintaloja Kaupunkiin r a ­
kennetaan
uusia a su in ­
Rakentaa taloja
% 7/7P"
kaupunkiin

7. M uuta mallin m ukaan. Kiinnitä huomiota superlatiivin käyt­

töön.

M a l l i : Leningrad on Neuvostoliiton (kaunis kaupunki).

L eningrad on Neuvostoliiton kauneim pia kaupunkeja.

Laatokka on Euroopan (suuri jä rv i). Volga on Euroopan (pitkä

joki). Kontupohjan tehdas on tasa v a lta m m e (suuri tu otantolai­
tos). Kostam us on K a rja lan (uusi kaupunki). Kizin saari on
Äänisjärven (tunnettu s a a r i). T äm ä koivu on piham m e (korkea
puu). Pekka on luokan (hyvä oppilas).

8. P a n e sulkeissa olevat s a n at yksikön tai monikon partitiiviin.

V alam on sa are t ovat Laatokan (kaunein s a a ri). Kizin saarella

käy paljon (taiteilija ja t u r i s t i ) . ’Laatokkaan laskee m onta (suuri
joki). Laatokan vesi on (puhdas). L aatokassa elää (erilainen
k a lalaji).S egezan tehdas tuottaa (voim apaperisäkki ja selluloosa).
131
M aassam m e tuotetaan yhä enem m än (huonekalut, sukset, faneeri
ja paperi). Sitä varten ta rv ita a n paljon (p u u ta v a ra ). K arjalassa
on paljon (suuri järvi ja pieni metsälampi, vuolas joki ja kallioi­
nen selkä). Jokia pitkin uitetaan (tukki). Jokiin on rakennettu
monia (vesivoim ala). Vesivoimalat tuo ttav a t (sähkö).

9. Valmista kotona esitelmä jostakin K a rjalan kaupungista.

3. oppitunti

1. Sanastoa

Korpi — synkkä metsä. Korvessa kasvaa kuusia.

K angas (kankaan) — kuiva m etsäm aa. Kankaalla kasvaa k a ­
nervaa.
Muinainen — entinen, entisaikainen, ikivanha.
P ä r e — M uinaisina aikoina, kun ei ollut lam ppuja, poltettiin
päreitä.
Runonlaulaja — рунопевец. Arhippa P e rttu n e n oli tunnettu k a rja ­
lainen runonlaulaja.
Tukinuittaja — työläinen, joka u ittaa tukkeja jokia ja järviä
pitkin.
Rehellinen — K alevalan m ailla asuu rehellisiä, työtä rakastavia
ihmisiä.

2. Lue ja sano, kuka on sepittänyt K alevalan runot.

KALEVALAN LAULUMAA

Pohjois-K arjalassa, kolmen suuren K uittijärven ympärillä s ija it­

see seutu, jota on jo monen sukupolven aikana totuttu nim ittä ­
m ää n K alevalan laulum aaksi. Juuri siellä, karjalaisissa korpi­
kylissä, viime vuosisadan alkupuolella on kirjoitettu Kalevala-
eepoksen p a rh a a t runot. Siellä, sinisten järvien rannoilla, k a ta ja i­
silla kangasm ailla on asunut ja asuu vieläkin ahkeria, rohkeita ja
rehellisiä ihmisiä: kalastajia, m etsästäjiä, m etsänkaatajia ja tukin-
uittajia, kyntäjiä ja rakentajia. M uinaisina aikoina heidän
keskuudessaan oli myös taitavia runonlaulajia. He eivät olleet
m itään am m attilaulajia, vaan lukutaidottomia karjalaisia mie­
hiä ja naisia, jotka lepohetkinä työn jälkeen loivat runoja. Usein
pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina he istuivat pärevalkean ääressä,
v a s ta p ä ä tä toinen toistaan ja lauloivat sepittäm iään runoja. Hei­
tä kuuntelivat aikuiset sekä lapset. N äissä runoissa kerrottiin
karjalaisten eläm ästä, heidän arkipäivistään ja juhlistaan, kansan
kalleimmista haaveista ja sen taistelusta onnensa puolesta. K ar­
jala n kansa haaveili vapaasta, onnellisesta eläm ästä. Se halusi
elää rauhassa ja tehdä työtä.
132
S atoja vuosia elivät näm ä runot kansan muistissa. Ne siirtyivät
suusta suuhun, sukupolvelta sukupolvelle.
Viime vuosisadan alkupuolella pienessä L atvajärven kylässä lau­
loi m uinaisia kansanrunoja Arhippa Perttunen. Arhipan poika
Miihkali Perttunen oli yhtä taitava runonlaulaja kuin hänen
isänsäkin. Kuuluisia runokyliä K alevalan seuduilla olivat myös
Vupkkiniemi, U htua ja Vuonninen. Monet runonlaulajat ovat sä i­
lyttäneet runonlaulun taid o n m eidän päiviimme asti.
Kalevalan laulum ailta on lähtenyt monta nykyistä k a rjalaista kir­
jailijaa ja runoilijaa. He ovat käyttäneet teoksissaan k a n s a n ­
runoutta.

(J. Rugojevin m ukaan.)

3. V astaa kysymyksiin:

M istä K alevalan runoissa kerrotaan? M istä K arjalan kansa

haaveili?
Miten m uinaiset k ansanrunot ovat säilyneet meidän päiviimme
asti?
Ketkä ovat tunnetuim pia karjalaisia runonlaulajia?

4. Käytä sopivaa sijamuotoa. V astaa kysymykseen milloin?

Kalevalan p a rh a a t runot on kirjoitettu m uistiin viime vuosisadan

(alkupuoli). K arjalaisten keskuudessa oli (muinaiset ajat) t a i ta ­
via runonlaulajia. He sepittivät runoja (lepohetket). (Pim eät
talvi-illat) pirtissä paloi pärevalkea. (Juhlat) pidettiin laulukilpai­
luja. (Talviaamu) aurinko nousee myöhään. (Huhtikuu) 'kotta­
raiset saapuvat pohjoiseen. (Viime talvi) oli kovia pakkasia.
133
5. K äytä sulkeissa olevia sanoja yksikön tai monikon genetiivissä.

R unonlaulajat asuivat karjalaisissa korpikylissä (siniset järvet)

rannoilla. T asavallassam m e elää ja työskentelee lähes (40 k a n s a l­
lisuutta) edustajia. Segezan kaupunki on rakennettu (pieni k a la s­
tajakylä) paikalle. Belomorskin kaupunki on (viisi m erta) s a ta ­
ma. M aam m e taistelee kansojen (vapaus) puolesta. (Tuntem aton
sotilas) haudalla palaa Ikuinen tuli.

G. kerätä kerää-n H- jä = kerääjä

1 1 1 I
k a n ta sa n a k a n ta s a n a n johdin johdos
vartalo

Johdin liitetään k a n ta s a n a n vartaloon:

rakenta -a + ja = rakentaja
hidas— »-hitaa+sti = hitaasti

7. M uodosta uusia sanoja johdinten avulla:

a) m etsä + inen iloinen + sti väki + stö

hiljaa -f inen kaunis + sti kirja + sto

b) kyntää + jä runoilla + ja
juosta -Hj a ihailla + ja

c) m etsä stä ä + ele pestä + yty

ka lastaa + ele pukea + utu

4. oppitunti

1. Lue teksti sa nakirjan avulla opettajan m ä ä rä ä m ä ss ä ajassa.

ELIAS LÖNNROT JA A R H IP P A PERTTU NEN

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoon­

panija. H ä n syntyi vuonna 1802 Etelä-Suomessa köyhän räätälin
poikana. Kun Elias lähti kouluun, hän ei osannut ruotsia, siksi
opiskelu alkeiskoulussa oli hänelle vaikeaa.
Siihen aikaan opetuskielenä Suomen kouluissa oli ruotsin kieli.
Elias opiskeli kuitenkin ahkerasti. Koulun jälkeen hän pääsi T u­
run yliopistoon. Siellä Lönnrot opiskeli alussa venäjän kieltä ja
kansanrunoutta. Myöhemmin hän siirtyi H elsingin yliopistoon,
jossa luki lääketiedettä.
134
 Vaikka Lönnrot oli a m m atiltaan lä ä ­
käri, hän h a rra sti koko ikänsä k a n ­
sanrunoutta. H än oli suuri k a n s a n ru ­
nouden tuntija ja ihailija. Kesäisin
Elias Lönnrot teki pitkiä m a t ­
koja karjalaisiin kyliin, joissa keräsi
kansanrunoutta.
Vuonna 1834 k e ruum atkallaan Lönn­
rot kohtasi L atvajärven kylässä
suuren ru n o n laulajan Arhippa P e r t ­
tusen ja kirjoitti häneltä muistiin h y ­
vin paljon sellaisia runoja, joita ei
ollut kuullut aikaisemmin. Kolme
, päivää peräkkäin lauloi Arhippa r u ­
noja Lönnrotille eivätkä häneltä r u ­
not loppuneet.
Lönnrot piti Arhippaa p a rh a a n a runonlaulajana, mutta itse Arhi-
pan mielestä hänen isänsä Suuri Iivana oli vielä taitavam pi lau ­
laja. Arhippa Perttunen sai runonsa perinnöksi isältään. Hän
muisteli, miten pienenä poikana kävi isänsä kanssa kala stam a ssa .
Kun he lepäsivät yöllä nuotion ääressä, Arhipan isä ja eräs toinen
runonlaulaja lauloivat koko yön eivätkä sam aa runoa laulaneet
kahdesti.
Arhippa Perttunen oli ahkera työmies. H än oli koko ikänsä tehnyt
raskasta työtä: kyntänyt m aata ja kylvänyt viljaa, m etsästellyt ja
kalastellut. Kun juhlina kylässä pidettiin laulukilpailuja, Arhippa
pääsi näissä kilpailuissa aina voittajaksi.
Elias Lönnrot teki useita matkoja K arjalaan, kirjoitti muistiin
monia satoja runoja ja lauluja. Näistä kansanrunoista hän valitsi
p a rh a a t ja kokoonpani eepoksen, jonka nimitti Kalevalaksi. Kale­
valan täydellinen painos julkaistiin vuonna 1849. Se sisälsi 50
runoa.
Täm ä karjalais-suom alainen kansaneepos on tullut tunnetuksi
kautta m aailm an. Se on käännetty kymmenille kielille. Kalevala
kuuluu ihm iskunnan kulttuurin merkkiteoksiin.

2. Tehkää toisillenne kysymyksiä tekstin m ukaan ja v a sta tk aa

niihin.

3. Täydennä lauseet sopivilla sanoilla: ^ 7

K alevalan runot pn kirjoitettu ahkeria työmiehiä

R unonlaulajat olivat . . . laulukilpailuja
Runoissa kerrottiin . . . karjalaisissa korpiky­
K arjalan kansa haaveili . . . lissä
Elias Lönnrot oli . . . kansan eläm ästä
135
H ä n luki yliopistossa . . . onnellisesta eläm ästä
Lönnrot h a rra s ti koko ikänsä . . . kuuluisan ru n o n la u laja n
L a tvajärven kylässä Lönnrot koh kansanrunouden kerääjä
tasi . . . lääketiedettä
K ylässä pidettiin usein . . . k a nsanrunoutta

4. M uuta verbit pluskvamperfektiin.

R unonlaulaja teki koko ikänsä rask a sta työtä, h ä n kynti peltoa

ja kylvi viljaa, m etsästeli ja kalasteli. M uinaisina aikoina kyläs­
sä pidettiin laulukilpailuja. Kilpailuissa Arhippa pääsi aina voit­
tajaksi. H ä n sai runonsa perinnöksi isältään. K a la sta ja t lepäsi-
v ä t yöllä nuotion ääressä. He lauloivat runoja koko yön.

5. Kiinnitä huomiota ablatiivin käyttöön.

Lönnrot oli a m m a tilta an lääkäri. Poika oli luonteeltaan hiljainen.

N ainen oli ulkonäöltään kaunis. Neuvostoliitto on väkiluvultaan
kolm annella tilalla m aailm assa.

6. H uom aa, milloin s a n a a n m ielestä liitetään omistusliite.

Kuka? Kenen mielestä?

A rhippa A rhipan mielestä hänen isänsä oli parem ­

M inä pi ru nonlaulaja kuin hän. Mielestäni täm ä
Sinä kirja on mielenkiintoinen. Onko tä m ä kuva
H än mielestäsi kaunis? H änen m ielestään kaikki
Te on kunnossa. Onko hän m ielestänne hyvä
urheilija?

7. M uuta mallin m ukaan.

M a l l i : Lönnrot piti A rhippaa p a rh a a n a runonlaulajana. Lönn­

rotin mielestä Arhippa oli pa ra s runonlaulaja.

Me pidäm me M attia hyvänä hiihtäjänä. Kaikki pitävät Timoa

rohkeana poikana. Opettaja pitää M aijaa ahkerana oppilaana.
Pidätkö sinä m atem atiikkaa vaikeana aineena? Pidättekö te U u t­
tavuotta h a u skana juhlana? Äiti pitää ju n a a p a rh a a n a kulkuvä­
lineenä. H ä n pitää koiraa ihmisen uskollisena ystävänä.
136
 5. oppitunti

1. M om entaaninen johdin:

istua istahtaa
nukkua -ahta- nukahtaa
na u ra a (-ähtä-) na u ra h taa
hypätä hypähtää

Johdin -ahta- (-ähtä-) ilmaisee äkillistä toim intaa. Sitä ni­

m itetään m om entaaniseksi johtimeksi.

E s i m . Yhtäkkiä leimahti salam a ja jyrähti ukkonen.

Lintu säikähti ja pyrähti lentoon.
H änen silm istään vierähtivät kyynelet.

2. M uodosta seuraavista verbeistä m om entaanisia verbejä ja

käytä niitä lauseissa:

katsoa, liikkua, paukkua, pysyä, seisoa, tippua, torkkua.

3. Sanastoa

Kieli — Minun k itarassani on kuusi kieltä. Kanteleen kieli k a t­

kesi.
Suloinen — miellyttävä, kaunis, herttainen.
Kuusikko — kuusimetsä.
Karpalo — Karpalo on punainen m arja, se kasvaa suossa.
Helmi (helmen) — а) жемчужина. Helmiä pyydetään merestä,
b) бусинка. P a n n a helmet kaulaan. Helmikuussa puiden oksiin
muodostuu läpinäkyviä helmiä.
Yrittää — koettaa. Yritän auttaa sinua laskennossa.
Kotka — Kotka on iso lintu. Se elää vuoristossa.
Suhista — Tuuli suhisee puiden latvoissa.

4. Lue käyttäen sanakirjaa.

VÄINÄMÖISEN SOITTO

Väinämöinen teki kanteleen hauen leukaluusta, hauen ham paat

pani nauloiksi, hevosen jouhesta laittoi kielet. P aljon k a n s a a ke­
rääntyi kanteletta katsom aan. Moni yritti soittaa sillä, mutta
kantele ei soinut kenenkään käsissä. Silloin V äinäm öinen pani
137
kanteleen polvilleen ja alkoi itse soittaa. H änen soittonsa oli ih­
meellisen suloista. H elähtelivät kanteleen kielet. Riem astuivat
ihmisten sydämet.
Kaikki m etsän eläimet kerääntyivät kuuntelem aan ihmeellistä
soittoa. O rav at hyppelivät puusta puuhun, susi heräsi suolta,
nousi karhu kuusikosta. Itse m etsän haltijakin istahti koivun
juurelle kuuntelem aan ihanaa soittoa.
Lensivät siihen m etsän linnut siivet suhisten. Kotka jätti poika-
sensakin pesään ja lensi leivosten ja joutsenien jälkeen kuunte­
lem aan suloista soittoa.
K alaparvet uivat jokea pitkin, hauet ja lohet edellä, pienet s ä r ­
jet ja ahvenet perässä.
Iloitsivat kuu ja aurinko, kun kuulivat sorean soiton. Nousi ve­
destä Ahti, aaltojen kuningas, ja istui lumpeenkukalle iloitse­
m aan.
Koko luonto kuunteli ihastuneena V äinäm öisen soittoa. V ä in ä ­
möinen soitti päivän, soitti toisen. Ihmiset itkivät ilosta, sulivat
kovatkin sydämet. V äinäm öisenkin silm istä vierähtivät kyynel-
karpalot, ne vierivät siniseen mereen ja m uuttuivat siellä hel­
miksi.

(K alevalan m ukaan.)

5. Tehtäviä tekstin mukaan:

a) Sano, m istä V äinäm öinen teki kanteleen?

b) Kerro, miten koko luonto kuunteli V äinämöisen soittoa.
c) Luettele kaikki m etsän eläimet, linnut ja kalat, jotka tulivat
kuuntelem aan V äinäm öisen soittoa.
d) Poimi tekstistä kaikki adjektiivit, jotka k u v aavat V äinäm öi­
sen soittoa. Selitä niiden merkitys.

6. Käytä III infinitiivin sopivaa sijamuotoa.

Ihmiset kerääntyivät (katsoa) kanteletta. V äinäm öinen pani k a n ­

teleen polvilleen ja rupesi (soittaa). M etsän linnut lensivät
(kuunnella) suloista soittoa. Ahti istuutui lumpeenkukalle (iloi­
ta ) . Myös kuu ja aurinko olivat (kuunnella) ihanaa soittoa. Kun
V äinämöinen lakkasi (soittaa), kaikki ihmiset itkivät. Kyyneleet
tippuivat Väinämöisen silm istä ja lähtivät (vieriä) siniseen
mereen.

7. K äytä m om entaanisia -ahta- (-ähtä-) -johdoksia.

O ra v a (hypätä) oksalta m aahan. M etsän haltija (istua) koivun

juurelle. J u n a (huutaa) asem aa lähestyessä. H ä n (seisoa ja
katsoa) taakseen.
138
8. Lue ja kerro.

TUHAT TUTTAVAA

M inun kotiseudullani on paljon hyviä tapoja. Valitettavasti minä

käyn harvoin kotikylässäni, ja monet ta v a t ovat alkaneet unoh­
tua. M utta aina kun saavun sinne uudelleen, ne p a la a v a t ta a s
mieleen.
K erran minä m atkustin synnyinseudulleni ystäväni kanssa. H än
oli tää llä ensim m äistä kertaa. M atkalla m inä kerroin hänelle ko­
tipuoleni tavoista, m utten voinut tietenkään kertoa kaikesta.
Kun me olimme nousseet ju n asta , minä aloin tervehtiä kaikkia
vastaantulijoita.
— Olemmeko saapuneet jo perille? ystäväni kysyi.
— Emme. V asta tunnin kuluttua olemme kotona.
— Kuinkas sinulla on tää llä tu h at tuttavaa?
Minä selitin hänelle, että tä ä llä on tap a n a tervehtiä kaikkia ih­
misiä, jopa tuntem attom iakin. M ielestäni se on hyvä tapa: kuljet
kotiseudullasi, ja kaikki ihmiset tervehtivät sinua. Tuntuu siltä
kuin itse synnyinm aa sanoisi sinulle: »Hyvää päivää».

9. Kiinnitä huomiota sanoihin:

kotiseutu, kotipuoli, synnyinseutu, synnyinm aa.

10. M uista sanonnat:

Meillä on ta p a n a — у нас принято

S aapua perille — прибыть на место
P a la ta mieleen — прийти на память
N ousta ju n a s ta — сойти с поезда

11. V a staa kysymyksiin:

Kenen kanssa mies m atkusti kotiseudulleen? M istä h ä n kertoi

m atkalla ystävälleen? M itä mies teki, kun he olivat nousseet
ju n asta ? Mikä oli ta p a n a miehen kotiseudulla? Onko se hyvä
tapa?

12. Käytä lauseissa seuraavia sanoja: tervehtiä, v astaantulija,

on tap a n a , saap u a perille, pa la ta mieleen, valitettavasti, mie­
lestäni.

M aassa maan tavalla

139
 14. jakso
LUONNONSUOJELUA

1. oppitunti

1. Lue ja m äärittele partitiivin tehtävä lauseessa.

SUOJELKAA METSÄÄ

M etsä tarvitsee huolenpitoa ja suojelua, sillä m etsällä on paljon

vihollisia. M etsässä elää paljon v aarallisia hyönteisiä, jotka pi­
laa v a t puun runkoa sekä oksia.
M uurahaiset ovat m etsän ystäviä, ne hävittävät vaarallisia hyön­
teisiä. M uurahaiset ovat myös m etsän kylväjiä, ne k a n ta v a t p a i­
kasta toiseen puunsiemeniä, joista kasvaa uusia puita. Älkää
hävittäkö m uurahaispesiä.
Myös linnut hävittävät m etsän vihollisia. Tikkaa nim itetään m et­
sän lääkäriksi, se kaivaa puunkuoren alta hyönteisiä, jotka v a ­
hingoittavat puunrunkoa. M itä enem m än m etsässä on lintuja,
sitä vähem m än siellä on v aarallisia toukkia, sitä terveempi on
metsä.
Jos leikkaat puunrunkoon haavan, alkaa puu saira sta a. Älä heitä
m etsään p alavaa tulitikkua äläkä jä tä nuotiota p a la m aa n m et­
sään. Siitä voi syttyä metsäpalo.
Koululaisten keskuudessa on paljon m etsän ystäviä. He k e rä ä ­
vät puiden siemeniä, istu tta v a t ja hoitavat m etsää.

2. V astaa kysymyksiin:

Mitkä ovat m etsän vihollisia? Mitä hyötyä m etsälle on m u u ra ­

haisista ja linnuista? Miksi m etsä än ei saa jä ttä ä p alavaa nuo­
tiota? Miten koululaiset suojelevat m etsää?

3. M u i s t ai

m etsää V arjele m etsää tu-

lelta.
Suojella Suojele kukkia kyl-
tulelta m ä ltä ’

P itä ä huolta (mistä?) kasvitar- Koululaiset p itävät huolta

hasta. k asvitarhastaan.
140
4. H u o m a a !

Missä? Mihin?
Olen tä n ä ä n kotona. J ä ä n tä n ä ä n kotiin.
Avaimet ovat pöydällä. J ä tin avaim et pöydälle.
R ahat ovat taskussa. Unohdin ra h a t taskuun.

Ju n a seisoo asemalla. J u n a pysähtyi asemalle.

K artta riippuu seinällä. Ripusta kartta seinälle.
Taivaalla tuikkii tähtiä. Taivaalle ilmestyy tähtiä.

5. M u i s t a !
tuoksuu, haisee + allatiivi

M äntym etsässä tuoksuu pihkalle.

P u u ta rh a s s a tuoksuu ruusuille.
H uoneessa haisee maalille.

6. Lopeta lauseet.

Pioneerit pitävät huolta . . . . M etsänhoitajat kasvattavat . . . .

Koululaiset suojelevat . . . . Linnut hävittävät . . . . M uurahaiset
kantavat . . . . Keväällä m etsässä tuoksuu . . . . Täällä h a i­
see . . . . Älä jä tä nuotiota . . . . Älä heitä palavaa tulitikkua . . . .
Älä ripusta . . . .

7. Lue. Kiinnitä huomiota partisiippien käyttöön:

a) — Oletko tav a n n u t viime aikoina Pekkaa?
— Tapasin hänet m uutam a päivä sitten.
— Mitä hänelle kuuluu?
— H än kertoi käyvänsä pioneeripalatsissa nuorten luonnon-
suojelijain kerhossa. Kerhon jäsenet ovat lähdössä retkelle, ja
Pekka luulee p ä ä sevänsä m ukaan.
— M inne hän aikoo lähteä kesälomalle?
— H än sanoi lähtevänsä muiden kerholaisten k anssa leirille.
Siellä he h a rr a s ta v a t m etsänhoitoa ja keräävät lääkekasveja.
b) — M istä olet tulossa?
— Kävin A njaa tap a a m a ssa .
— Kuinka hän voi? Olen kuullut hänen sairastavan.
— H än sanoi voivansa nyt hyvin. Kertoi sairastaneensa angiinaa.
— Milloin hän tulee kouluun?
• H änen on käytävä vielä lääkärin luona. H ä n uskoo pääsevän-
sä kouluun parin päivän kuluttua.

141
8. Sano suomeksi:

Моя тетрадь дома. Я забыл тетрадь дома. В моей комнате на

стене висит картина. Повесь эту картину на стену. Н а небе
светит полная луна. Н а небе появилась новая луна. Автобус
стоит на остановке. Автобус остановился на остановке. Мы
с братом живем в этой комнате. В этой комнате поместится
две кровати и стол.

2. oppitunti
P A R T ISIIPP IR A K E N N E

1. Huom aa, miten että-sivulauseen asem esta käytetään parti-

siippimuotoja:

Kuulin, että A nja on sairas.

✓ ✓
Kuulin Anjan olevan sairas.

Luulin, että hän tulee tä n ä ä n kouluun.

✓ /
Luulin hänen tulevan tä n ä ä n kouluun.

Että-lauseen vastiketta nim itetään partisiippirakenteeksi.

Kun sivulause korvataan partisiippirakenteella, sivulauseen
subjekti m u u te ta a n genetiiviin, predikaatti — partisiipin
I akkusatiiviin.

a) Kuulin, että vieraat Kuulin vieraiden saapuvan

s a apuvat huomenna. huomenna.
Tiedän, että linnut Tiedän lintujen olevan m et­
ovat m etsän ystäviä. sän ystäviä.
Luulen, että sinä olet Luulen sinun olevan oi­
oikeassa. keassa.

Jos sivulauseen predikaatti ilmaisee jatkuvaa (päättym ätön

tä) tekemistä, niin partisiippirakenteessa käytetään I "parti
siippia.

b) Luulen, että m etsäpalo Luulen m etsäpalon sytty­

oli syttynyt nuotiosta. neen nuotiosta.
O pettaja sanoi, että vieraat O pettaja sanoi vieraiden jo
ovat jo saapuneet. saapuneen.
142
 Jos sivulauseen predikaatti ilmaisee pää tty n y ttä tekemistä,
niin partisiippirakenteessa käytetään II partisiippia.

c) M aija sanoi, että hän j ä ä M aija sanoi jä ä v ä n s ä tä n ä ä n

tä n ä ä n kotiin. kotiin.
M atti kertoi, että hän näki M atti kertoi nähneensä m et­
m etsässä jäniksen. sässä jäniksen.
Mikko sanoi, että hän on jo Mikko sanoi syöneensä jo
syönyt aamiaisen. aamiaisen.

Jos päälauseessa ja sivulauseessa on sam a tekijä, niin p a rti­

siippirakenteessa se ilm aistaan omistusliitteellä.

2. Lisää p u u ttuvat päätteet.

VISAKOIVU

Oletko n ä h . . . m etsässä v isa k o iv u ... ? Sitä ei ole helppo erottaa

t a v a llis e ... k o iv u .. . . Kum m allakin k o iv u la ji.. . on sam anlainen
valkoinen runko sekä s a m a n l a i ... le h d e ... . M utta ta v a l li s e ...
k o iv u ... runko on suora ja sileä. Sitä vastoin visakoivun runko
on kuhmuinen ja koukeroinen*. Siinä on paljon m u s t i .. . t ä p l i . ..
Se on myös o h u e .. . kuin tavallinen koivu. Visakoivu on arvo­
kas. .. p u u . . . . Sillä p äällystetään erittäin a rv o k k a i.. . huone­
kalu. , . ja l ip p a i.. . . Sitä käytetään myös k o r u .'.. valm istam iseen.
M etsänhoitajat k a sv attav a t v is a k o iv u ... ta im ita r h o i... ja istu tta ­
v a t taim ia m e t s ä . . . . Koululaiset k a sv attav a t visakoivun taimia
k o u lu j.. . p u u ta r h o i.. . . Sitten t a i m . .. istutetaan m e t s . .. . Visa-
koivu kasvaa h i t a a . . . kuin tavallinen koivu. N u o r .. . luonnon­
suojelu.. pitävät suur... huol... visakoivun särlyttämise...
He lähettävät sen s ie m e n .. . m aam m e eri a lu e i ... sekä muihin
m a i... .

3. V astaa kysymyksiin:

Miten visakoivu voidaan erottaa tavallisesta koivusta? Miksi

visakoivua pidetään arvokkaana puulajina? Miten koululaiset
huolehtivat visakoivun säilyttäm isestä?

* kuhmuinen ja koukeroinen puunrunko — узловатый и кривой ствол

дерева
4. Lue.

KIELO

Kielo on kesän ensim m äisiä kukkia. Se kasvaa koivikossa. Kun

koivu on puhjennut lehteen, pistää kielo ruohikosta valkoisen
päänsä. Kuka m eistä ei ole ihaillut kieloa ja n a u ttin u t sen tuok­
susta? M utta m uistakaam m e, että kielo on arvokas lääkekasvi.
Siitä valm istetaan sydänlääkettä. Kielo on m erkitty Punaiseen
kirjaan, sillä monilta alueilta se on hävinnyt jo kokonaan.
Älkää poimiko kieloja kukkakimppuun, v a a n ihailkaa niitä m etsäs­
sä. M aljakossa ne näivettyvät pian ja kadottavat tuoksunsa.

5. V astaa kysymyksiin:

M issä kielo kasvaa? Milloin se kukkii? Miksi kieloja pitää suojel­

la? Saako kieloja poimia kukkakimppuun?

6. M u i s t a s a n o n n a t ! Koivu puhkeaa lehteen.

Kielo puhkeaa kukkaan.

7. Korvaa sivulauseet partisiippirakenteilla:

a) M etsänhoitajat kertoivat, että he k a sv attav a t visakoivun

taimia.
He sanovat, että visakoivu kasvaa hitaasti. O pettaja sanoi, että
kielo on arvokas lääkekasvi. H ä n huomasi, että koululaiset pitä ­
v ä t hyvää huolta k asvitarhastaan. Näimme, että m uurahainen
kantoi isoa toukkaa. Tunsimme, että m etsässä tuoksuu pihkalle.
Kuulimme, että koululaisten keskuudessa on paljon luonnonsuoje­
lijoita.
b) Pekka luuli, että ehtii kouluun ajoissa. Niina sanoi, että tapasi
Eilan kirjastossa. H ä n muisti, että oli unohtanut avaim en pöy­
dälle. M aija sanoi, että hän on tehnyt jo kaikki läksyt.

8. Opettele runo.

Arm as Hiiri

Sade läiskii asfalttiin,

sadekuplat soutaa,
vaikka meille luvattiin
kaivattua poutaa.
M utta minä sure en,
sadetta en soimaa,
sehän loppuu lisäten
auringolle voimaa.

144
 K ERTA U SH A R JO ITU K SIA

1. Kerro koulusta, jossa opiskelet, seuraavien kysymysten avulla:

M issä koulusi sijaitsee? M onikerroksinen rakennus se on?

M ontako luokkahuonetta on koulussa? M issä pidetään liikunta­
tunnit? Onko koululla oma urheilukenttä? Julkaistaanko koulussa
seinälehteä? Onko koululla kasvi- tai puutarha? Pidätkö kou­
lustasi?

2. Täydennä lauseet koulu- s a n a n sopivalla muodolla:

opiskelee... k ä y .. k iire h tii...
Poika m e n e e ... istuu, myöhästyi,
p a l a s i ... pitää. ei ehtinyt.

3. V a staa kysymyksiin:

Mihin aikaan p a la a t koulusta? Kuinka kauan luet läksyjä?

Montako kertaa viikossa teillä on suomen kielen tunti? Kuinka
usein käyt elokuvissa? Milloin täy tä t (tai täytit) 13 vuotta? Kuin­
ka kauan kestää vielä lukuvuosi? Milloin alkaa kesäloma?

4. P an e sulkeissa olevat s a n a t sopivaan sijamuotoon.

Vietin pioneerileirillä koko (kuukausi). Perhe m atkusti etelään

koko (kesä). Emme ole saaneet häneltä kirjeitä koko (kuukausi).
Lähdemme konserttiin ensi (viikko). Veljeni käy harjoituksissa
joka (tiistai). Käyn ham m aslääkärillä kerran (vuosi). Kävin y s tä ­
väni luona viime (sunnuntai). K irjasto on avoinna kello (12—20).

5. Sano suomeksi:

Мы пЬедем на экскурсию летом (на следующей неделе, в кон­

це м ая). Н аш класс был на демонстрации 1 мая (7 нояб ря).
Я был в пионерском лагере прошлым летом (в и ю л е). Н а прош­
лой неделе я был в гостях у друга. Мы уезжаем на летние к а ­
никулы через две недели (через месяц). Мы «е виделись три
дня (два месяца). Магазин открыт с 9 до 21.

6. M uodosta dialogeja mallin m ukaan. Käytä eri vuodenaikojen

ja kuukausien nimiä.

M a l l i : — Minä pidän toukokuusta. Toukokuussa puut puhkea­

v a t lehteen.
— M inä ta a s pidän talvesta. Talvella voi hiilhdellä ja
luistella.
10 2518 145
7. H u o m a a !

Missä?
Vihko on laukussa.
Kynä oli taskussa.
K aupassa on leipää.
Torilla on hedelmiä.
Mistä?
Etsin vihkoa laukusta.
Löysin kynän taskusta.
Ostin k a u pasta leipää.
Ostin torilta hedelmiä.

Muista!
Etsiä, löytää, o staa + elatiivi tai ablatiivi

8. Täydennä lauseet:

Lukuvuoden alussa tutustuim m e (uusi op e tta ja ). Sinun pitää osal­

listua (uintikilpailut). U rheilijat kokoontuivat (sali).
Älä m yöhästy (tunti). (Veera) unohtui päiväkirja (luokka).
Ulkona tu n tu u tä n ä ä n (kylm ä). M aija etsi avainta (tasku).
Lopulta hän löysi sen* (laukku). Huoneeni ikkunalla ruusu puh­
kesi (kukka). Suojele kukkia (yöpakkaset). Keittiössä haisi (kaa­
s u ). Taiteilija omisti taulunsa (paras ystä v ä ).
9. Lue ja kirjoita tekstin sisältö ulkomuistista.

TARINA HÖLMÖLÄISISTÄ

Olipa kerran Hölmölä-niminen kylä, jossa asuivat hölmöläiset.

H eidän tyhm yydestään on olem assa paljon juttuja. Tässä yksi
niistä.
K erran hölmöläiset p ä ä ttiv ä t rakentaa talon. He tekivät ahkerasti
työtä ja saivat pian talon valmiiksi. M utta talo oli aivan pimeä,
sillä he olivat unohtaneet tehdä ikkunat. E räs hölmöläisistä eh­
dotti: »Tuodaan valoa sisään säkillä». Joku toinen lisäsi: »S a­
m alla säkillä voidaan viedä pimeyttä ulos».
Hölm öläiset ihastuivat sellaisesta keksinnöstä. Seitsem än päivää
he kantoivat valoa tu p aa n sa ja pimeyttä ulos, m utta tupa ei tullut
y h tää n valoisemmaksi. Silloin hölmöläiset näkivät viisaan Matin
kulkevan ohi ja kysyivät häneltä neuvoa. M atti otti kirveen ja hak-
kasi seinään reiän. Kun hölmöläiset näkivät, miten valoisaksi tu ­
pa tuli, he ihastuivat niin suuresti, että hakkasivat pois koko sei­
nän, sitten toisen — m utta kun he rupesivat h akkaam aan kolmatta,
koko talo hajosi.

10. Käytä sopivaa III infinitiivin muotoa:

Hölm öläiset pyysivät M attia (au ttaa ) heitä hädässä. M atti oli
valm is (tulla) apuun. H ä n rupesi (hakata) reikää seinään.
146
Hölmöläiset lakkasivat (kantaa) valoa sisään.
Kalle lähti (tavata) y stäväänsä. Leena kieltäytyi (lähteä) ulos.
O pettaja pyysi poikia (ripustaa) ka rta n seinälle. Leirillä Timo
opetteli (uida). Ole hyvä ja lakkaa (h u u ta a ).

11. M uuta lauseet passiivisiksi.

H uom enna pidäm me kokouksen. T ä n ä än kirjoitamm e sanelun.

Ystäväni lahjoitti minulle kauniin kuvakirjan. P o stin k a n taja toi
meille ison paketin. Ensi viikolla teatteri esittää uuden näytelmän.
Koulumme oppilaat h a rra s ta v a t urheilua.

12. Korvaa sivulause partisiippirakenteella.

Hölmöläiset näkivät, että Matti kulki tietä pitkin. He tiesivät, että

Matti on viisas mies. He kertoivat Matille, että ovat rakentaneet
uuden talon. Hölmöläiset luulivat, että s a av a t taloon valoa ka n ­
tam alla sitä säkillä sisään.
Mikko sanoi, että aikoo lähteä kesäksi leirille. Onko Pekka kerto­
nut, että hän sai palkinnon? Sanoin, että olen sa m a a mieltä kuin
hän. Huomasin, että tein sanelussa virheen.

13. Kiinnitä huomiota luonnon ääniä jäljitteleviin verbeihin.

Opi kä y ttä m ä ä n n äitä verbejä:

Koski kohisee. Puiden lehdet kahisevat. Ääni kähisee. K ärpänen

surisee. Sade rapisee. Koira urisee. Kissa naukuu. Koira haukkuu.
Susi ulvoo.

Oppilailla oli ainekirjoitus aiheesta Koirani. Kun opettaja oli t a r ­

ka sta n u t tehtävän, hän tiedusteli, miksi Pekan ja Mikon aineet
olivat aivan sam anlaiset. Mikko, joka oli kopioinut aineensa P e ­
kalta, vastasi: »M eillähän on aivan sam anlaiset koirat».

15. Lue ja kerro.

ÄLÄ KERSKAILE!

Ankka uiskenteli keskellä lammikkoa, m utta kettu istui rannalla.

— Hei, ankka! kettu huudahti. O saatko heittää kuperkeikkaa?
— Kyllä, ankka vastasi ja heitti vedessä kuperkeikan.
— Mainiota! kehui kettu. Entä osaatko uida selälläsi?
— Sehän on hyvin yksinkertaista, ankka sanoi j a ui selällään.
147
— S inähän olet lahjakas uimari! kettu ihastui. Sinun pitää osa l­
listua uintikilpailuihin. Voit s a a v u tta a jopa m aailm anennätyk­
siä. Yritäpäs sukeltaa tuolta toiselta r a n n a lta tälle rannalle.
S a n a a k a a n sanom atta ankka sukelsi ja nousi pinnalle aivan ke­
tun nenän e d e s s ä ...
Kun kettu oli syönyt m aukkaan aam iaisen ja puhdistanut kuonon­
sa ankan höyhenistä, se huomautti: »Urheilusaavutuksilla kers­
kaileminen ei ole ollut kenellekään hyödyksi»
 SANASTO

А e rä — (в спорте) раунд, период, тур

e sittää — сыграть, исполнить
a a rr e (aarteen ) — сокровище, клад
aho — поляна
ahven — окунь Н
a ik a — время, on aika — пора
aikoa (aion) — намереваться, h a a v a — рана
собираться, хотеть стать h a jo ta — развалиться
aikuinen — взрослый
h a rk ita (h ark itsen ) — обдумать, взве­
airo — весло
сить, обсудить
a jo issa — вовремя
h a rm aah ap sin en — седовласый
a lo itta a ■— начать
alu e — территория h a rra stu s — увлечение, интерес
am m atti — профессия hauki (hauen) — щ ука
an k k a — утка (дом аш няя) h a u ta — могила, ям а
a n ta u tu a — сдаться h ein äsirk k a — кузнечик
asiallin en — деловой h e ittäy ty ä — броситься
av a n to — прорубь h e n g ittä ä — ды ш ать
av a ru u s (av aru u d en ) — космос h e rttain en — приятный, милый, слав­
av a ru u sa lu s — космический корабль ный
a v a ru u s le n tä jä — космонавт h eräty sk ello — будильник
au to n k u lje tta ja — ш офер, водитель h o h ta a — сверкатв, блестеть
h o k k arit — хоккейные коньки
Е
h opeinen — серебряный
eläinoppi — зоология h u m ista — ш уметь (о лесе)
E M -kisat (euro o p an m estaru u sk isat) — huvi — заб ава
соревнования на первенство Е в ­ hym yillä — улы баться
ропы hyppyri — трамплин
epäkunto — беспорядок, неисправность h y ö ty — польза
erittäin — особенно, исключительно, h ä v ittä ä — уничтож ать
очень höyhen — перо (птичье)

149
SANASTO
I k a n erv a — вереск
ihm etellä — удивляться
ih m isk u n ta — человечество
ikuinen — вечный
ilo ita (ilo itsen ) — радоваться
in nok kaasti — усердно
iso isä — дед, дедуш ка
iso äiti — бабуш ка
itku — плач
itse k se je n (-ni, - s i ) — про себя
J k a tta a — покрыть, н акры вать •
jakolasku — деление
ja la n k u lk ija — пешеход
ja la s ( ja la k s e t) — полоз
jalkalam ppu — торшер
jono — очередь, вереница
joukkokokous — митинг
jo u ta a — иметь время
jo u tsen — лебедь
ju lk a is ta — опубликовать, издать
ju te lla (juttelen) — беседовать, р а з­
говари вать
jy ristä — греметь
jä k ä lä — ягель, олений мох
jä tä ttä ä — отставать (о часах)
• К
kaakko — ю го-восток
k aasu hella, kaasuliesi — Т азовая плита
k a a tu a so d assa — погибнуть н а вой­
не
k ad eh tia — завидовать
kadunkulm a — угол улицы
kallioinen — скалистый
150
k a n g a s (k an k aan ) — бор
k a n n a tta a jou k ku etta — болеть за
команду
k an sa — народ
k a n salain e n — граж данин
k an sa n ru n o u s — народное творчество,
фольклор
k arp alo — клю ква
k aru — суровый
k asa — куча
k a ta ja — мож ж евельник
k atk eta (k a tk e a n ) — переломиться
k atto lam p p u — висячая лампа
k au k ain e n — дальний, далекий
k a v u ta (k a p u a n ) — влезть, в скар аб­
каться
keino — средство
keksintö — изобретение, открытие
kerho — круж ок
k erro stalo —.многоэтаж ны й дом
k ersk ailla — хвастаться
k erä ilijä — коллекционер
k e rä ä n ty ä — собраться
k e stä ä — длиться
■ kielo — ландыш
kierro s — виток
k iin n ittä ä h uom iota — обратить вни­
мание
k ilp aa — наперебой, наперегонки
k o h d a ta (k o h taan ) — встретить, (-ся)
ko h talain en — умеренный
koillinen — северо-восток
kokoelm a — коллекция
kolea — прохладный
kom ea —■роскошный, великолепный
korpikylä — глухая деревня
koski (kosken) — водопад, порог
k o tiask are et — работа по дом у, по
хозяйству

kotka — орел
koulutarvikkeet — школьные
лежности
k uha — судак
kuinka — как
k u ljettaa — нести, везти, вести
kulkuneuvo — средство передвиж ения,
транспортное средство
k u n in g a ta r — королева, царица
k u n n iak an salain en — почетный г р а ж ­
данин
k u n n iav artio — почетный к араул
k un n io ittaa — у в аж а ть
kuohua — пениться, бурлить
kuorm a — воз
k u orm a-auto — грузо вая маш ина
kuperkeikka: h eittää kuperkeikkaa —
кувы ркаться
kuu — луна
kuuloke — телеф онная трубка
k u u lu isa — знаменитый, известный
k u v aru u tu — экран
kylpy (kylvyn) — купание (в ванне)
o tta a kylpy — принять ванну
kulpyam m e — ванна
kylvää — сеять
ky n ttilä — свеча
k y n tä ä — пахать
kypsyä — созреть
k äp y lin tu — клест
k ä sittä ä — понять
L m aan tieto — географ ия
lak an a.— простыня
lak k aa m atta — непрерывно, беспре­
станно
latu — лы ж ня
la u h a — мягкий, теплый (о погоде,
ветре)
SANASTO
leinikki — лютик
принад­ len n ä tin (lennättim en) — телеграф
leppä — ольха
leskenlehti — мать-и-мачеха
levysoitin (levysoittim en) — проигры­
ватель
liikennem erkki — дорож ны й знак
liik en n esään n ö t — правила уличного
движ ения
liik u n ta — ф изкультура
liin a — платок
liitto ta sa v a lta — сою зная республика
lin ja -au to a sem a — автовокзал
lohi (lohen) — лосось
lom ake (lom akkeen) — бланк
lo tista — хлестать, лить (о до ж де)
lo u n as (lo u n a an ), lou n ain en — юго-
зап ад
lu k u jä rje sty s — расписание уроков
lu k u taito in en — грамотный
lum peenkukka — кувш инка (цветок)
luode (luoteen) — северо-запад
lu o nnonsuojelu — охрана природы
lu o n teelta (ап) — по характеру
lää k e (lääkkeen) — лекарство
lääk ek asv i — лекарственное растение
М
m aali — 1. ворота (в спорте);
2. финиш; 3. гол (мяч, ш айба)
m aaliv ah ti — вр атар ь
m ade (m ateen) — налим
m akuuhuone — спальня
m aljakko — ваза
m e tsäty ö m aa лесопункт
m ieleliä/än (-ni, -si, -mme, -nne) —
охотно, с удовольствием
M M -kisat (m aailm an m estaru u sk i-
151
 SANASTO

s a t) — соревнование на первен­ oikea, olet o ikeassa — правый, ты

ство мира прав
m o nikansallinen — многонациональ­ ollen kaan : ei o llen k aan — совсем нет,
вовсе нет
ный
olohuone — гостиная
m uikku — ряпуш ка •
om ak o titalo — собственный дом, особ­
m uinainen — древний
няк
m u rto v iiv a — лом ан ая линия o m ista a — посвятить
m u ru (n e n ) — крош ка onki (ongen) — удочка
m u ste — чернила onkia (ongin) — удить
m uusikko — музы кант o nn eto n (onnettom an) — несчастный
m yrsky — буря o sa llistu a — участвовать
ottelu — матч, встреча
h ä v itä ottelu — проиграть матч
v o ittaa o ttelu — вы играть матч
N

n ap ap iiri — полярный круг

n a p a se u tu — Зап о л яр ье
n a ris ta — скрипеть
n a u h o itta a — записать на магнито­
фонную ленту
nau h u ri — магнитофон
n a u ttia — н асл аж даться
n av ak k a ■— сильный, порывистый (о
ветре, морозе)
neliökilom etri — квадратны й кило­
метр
neula — игла
nokka — клюв
nokkia — клевать
n o u d a tta a — соблю дать
n o u sta b u ssiin — сесть в автобус
nuoli (nuolen) — стрела
nu o riso liitto lain en — комсомолец
nyrkkeily — бокс
n ä iv e tty ä — вянуть
О pesusieni — мочалка, губка
o h u t (ohuen) — тонкий
o ik a ista tie tä — сократить путь, пой­
ти напрямик
Р
p a e ta (pakenen) — убеж ать, сбежат:-
p aitsi — кроме
pakko: on pakko — необходимо
p a le ltu a — зам ерзнуть
p a lja s — голый
p a lja in jalo in — босиком
p a lk ita (palkitsen) — наградить
p arv i (parven) — стая /птиц/, косяк
рыб, рой /насекомы х/, толпа, в а ­
тага
pau k k aa, p au k k u a — трещ ать /о моро­
зе/
peite (peitteen) — одеяло
pen k k iu rh eilija — болельщ ик
p erin tö (perinnön) — наследство
p eräk k äin — подряд
p esu jau h e — стиральный порошок
pesukone — стиральная м аш ина’
pesu v ati — таз
p ih la jan terttu — гроздь рябины
piikki — шип, колючка

152

piirrosfilm i — мультфильм
p ikajuoksu — спринт, бег на короткие
дистанции
p in ta -a la — площ адь /разм ер поверх­
ности/
P oh jo isn ap a — Северный полюс
posti — почта
postikortti — почтовая откры тка
postim erkki — почтовая марка
p o stin k a n ta ja — почтальон
po tilas (p otilaan) — больной, пациент
pouta — сухая погода
p u d o ttaa kirje — опустить письмо
puhelin (puhelim en) — телефон
p u o lu staa — защ ищ ать
purje — парус
puro — ручей
pu ssilak an a — пододеяльник
p uuha — хлопоты
p u u n jalo stu s — деревообработка
p äiv etty ä — загореть
päiväpeite — покры вало
p ä ässälask u — устная зад ача
pö y täliin a — скатерть
РУГУ — метель
p y ry ttä ä — вьюжить, мести
p y säh ty ä — остановиться
pysäkinväli — расстояние м еж ду .
остановками
pyyhe (pyyhkeen) — полотенце
pyykki — стирка, белье /в стирке/
p y ö räilijä — велосипедист
p äre — лучина
R sam m u ttaa — погасить
ra a k a (гаа’ап) — незрелый
ra ik as (raikkaan) — прохладный, све­
жий
SANASTO
ra itis (raittiin ) — свежий, чистый, про­
хладный '
ra jo ittu a —■граничить
ran n ek ello — наручные часы
ra p ista — ш урш ать, стучать (о дож де)
ra tk a is ta — решить
rau ta m a lm ie siin ty m ä — ж елезоруд­
ное месторож дение
ra v in to — пища
rehellinen — честный
reik ä (reiän ) — отверстие, ды ра
rev o n tu le t — северное сияние
rie n tä ä — устремиться, поспешить
riisu u tu a — раздеться
rik k o a — 1. разбить; 2. наруш ить
rin ta m a — фронт
riste y s — перекресток
rotko — овраг, балка
ru is (rukiin) — рож ь
ru n o n la u la ja — рунопевец
run k o —: ствол (дерева)
rä sy — тряпка
rä y s tä s: rä y s tä ä t tip p u v a t — с крыш
капает
rä ä tä li — портной
S
sa a v u tta a — достичь, добиться
sa a v u tta a voitto — о дер ж ать победу
s a la ta — скрыть
sam an ik äin en — одного возраста,
одних лет
sam an n äk ö inen — похожий, сходный
san k arite k o — героический поступок,
подвиг
sa ta m a — порт, гавань
sa u n a — баня
 SANASTO
seikkailuelokuva — приключенче­
ский фильм
se littä ä — объяснить
sep ittää — сочинять
seppele — венок
se u ra ta — следить, смотреть
siika (siian) — сиг
s ija ta — постелить /постель/
sileä — гладкий
silm u — почка /растения/, бутон
silm än k an tam ato n — необозримый
s is ä ltä ä — содерж ать
so lista — ж урчать
solm ia (sopim us, rau h a) — заклю - .
чить /договор, мир/
sopia (sovin) — подходить, быть
впору, годиться
so ta — война
so v ittaa — примерить
suden korento — стрекоза
suihku — душ
suksikeli: hyvä suksikeli — хорош ая
лы ж н я
su k sisau v a — лы ж н ая палка
sukupolvi — поколение
su o ja sä ä — оттепель
su o jatie — переход /д л я пеш еходов/
.s u o r itta a — 1. выполнить; 2. сдать,
вы держ ать /экзам ен /
su rista — ж у ж ж а т ь
sähke — телеграм ма
sähköhella — электрическая плита
sä ik ä h tä ä — испугаться
särki (särjen , särk eä) — плотва
sävel — мелодия, мотив
sä v e ltä ä — сочинять музы ку
sä ä tied o tu s — сводка погоды
synkkä —• мрачный, хмурый, темный
sy y p ää — виноватый, повинный
syyskesä — конец лета, вто р ая поло­
вина лета
sakki — ш ахматы
154
Т
taid e-elo k u v a — худож ественный
фильм
ta ita v a — умелый, искусный
ta ite ilija — худож ник
talo n p o ik a — крестьянин
tam m i (tam m en) — дуб
ta rk o itta a — иметь в виду, п о др азу ­
м евать
ta rttu a — пристать, зацепиться
ta sa p e li — /в спорте/ ничья
ta v a ta (ta p a a n ) — встретить, застать
ta v o itta a — 1. догнать, настичь;
2. застать
tekee m ieli — хочется
tekokuu — искусственный спутник
Зем ли
telev isioläh ety s — телевизионная пе­
редача
teo llisu u s — промыш ленность
te o llisu u slaito s — промыш ленное
предприятие
tie d o tta a — сообщ ить, известить
tila ta — 1. зак азать ; 2. подписаться
/н а газету, ж у р н ал /
tila v a — просторный
tin a so tila s — оловянный солдатик
tip p a — капля
tisk a ta — мыть посуду
to im ia — работать, действовать
to istaisek si — пока что
to u k k a — гусеница, личинка
toukoaika — время весеннего сева
tuikkia — мерцать
tu im a — резкий, жестокий, суровый
tu k in u itta ja — сплавщ ик
tukki — бревно
tu lk ita (tu lk itsen ) — переводить
/устно/
tu lo s (tuloksen) — результат
 SANASTO

s a a v u tta a h y v iä tu lo k sia — достичь v a llo itta a — захватить, завоевать

хорош их результатов v a lm en ta ja — тренер
tu n tem ato n — неизвестный, незнако­ v a lm ista u tu a — готовиться
мый v a lta k u n ta — государство
tu u letu sik k u n a — ф орточка v an h u s (v anhuksen) — старик
tu lv ia — разли ваться, выходить из v ap a u s (vap au d en ) — свобода
берегов v a rje lla — оберегать
tu n tu ri — безлесная гора /в Л а п л ан ­ v a rjo — тень
дии/ v arm a a n k in — наверно, вероятно
tuom i (tuom en) — черемуха v aro v a sti — осторож но
tu o re (tuoreen) — свежий v o sta a n o tta ja — получатель /письма/,
tu o ta n to la ito s — предприятие адресат
tu o tta a — производить v au n u — вагон
tu p ak o id a — курить v ehnä — пшеница
ty h m ä — глупый vene — лодка
ty y n y — подуш ка veres (vereksen) — свежий
ty y n y liin a — наволочка v erkalleen — медленно
tö rm ä — круча, обрыв v esistö — водная система
tö rm ä tä — столкнуться, наскочить vesivoim ala — гидроэлектростан­
ция
v e tä ä kello — завести часы
U vihollinen — враг
vika — изъян, деф ект
u im a ra n ta — п ляж
v ilja — хлеба, зерно
u itta a tu k k eja — сп лавлять лес
v ilk a ista — взглянуть
ukkonen — гром
vilkas — оживленный
u lk o n ä ö ltä (ä n ) — по внеш нему виду
visakoivu — карельская береза
u lo ttu a — простираться, тянуться,
voikukka — одуванчик
достигать
v u o las — бурный, быстрый, много­
u lvoa — выть
водный
u n o h tu a — забы ть, позабы ть, забы ть­
vuorokausi — сутки
ся
v u o sisa ta — век, столетие
u rh ea — храбрый, отваж ны й
v ä e stö — население
uskollinen — верный
v äh itellen — понемногу
u u tise t — новости
v ä rittä ä — раскрасить, окрасить
v ä sy ä — устать
V

vadelm a — малина Y
v a iv a ta — беспокоить, мучить
v alite tta v a sti — к сож алению y k sin k ertain en — простой
v a llita — царить y leisurheilu — л егк ая атлетика

155
 SISÄLTÖ

1. Tervetuloa kuudennelle Kertausta 3

luokalle

2. Kotona ja koulussa Sanaliitot: on hauska, on helppo,

on aika, on p a k k o + I infinitiivi . . 17

3. Syksy III infinitiivi. Lyhetä-, pimetä-

tyyppiset verbit. Ohut-, lyhyt-
tyyppiset sanat. Verbin passiivin
preesens . . . . . . 23

4. Lokakuun vallanku Verbin passiivin imperfekti. Tarkoitus-

mouksen juhla ta ilmaiseva infinitiivi. Osallistua,
tutustua, ryhtyä- verbien rektio. . . 38

5. Asunto I ja II akkusatiivin käyttöä. Passii-

vin preesensin kieltomuoto. Alkaa- ja
aloittaa- verbien käyttöä 48

6. Kaupunki. Liikenne. Liikettä ilmaisevat verbit. Passii-

Posti. vin preesensin kieltomuoto 58

7. Ilmansuunnat. Sää. -ele-, -ile- johdokset 70

Uudenvuoden juhla

8. Talvi Adjektiivien vertailuasteet . . . . 79

9. Talviurheilua Adverbien vertailuasteet 88

10. Talvinen luonto I partisiippi. Pronominit kumpikin, molem-

mat. Unohtua, salata -verbien rektio. 95

11. Laskutehtäviä Peruslukujen taivutus. Verbit tuntuu, näyt-

tään ablatiivi 109

12. Kevät. Kosmonautii- Tarvita-, valita-tyyppiset verbit. Jäädä, kuol-

kan päivä. Voiton- la, palkita, vastata- verbien rektio. Postpo-
päivä sitiot puolesta ja vastaan . . . . 114

157
13. Kotiseutuni -ahta-, -ähtä-johdokset. Prepositio pait-
si 127

14. Luonnonsuojelua Partisiippirakenne. Suojella, varjella, puh-

jeta, tuoksua, haista- verbien rektio. Ker-
tausharjoituksia 140
 Мария Ивановна Муллонен
УЧЕБНИК ФИНСКОГО ЯЗЫКА
VI класс

Редактор М. ф. Хютти. Художники В.Н. Чиненова, C.JI. Чиненое.

Художественный редактор JI. Н. Дегтярев. Технический редактор
В. В.Буракова, С. М. Паль. Корректор В. И. Вичурина.

ИБ№653
Сдано в набор 12.05.81. Подписано в печать 04.11.81. Формат бум. бОхЭО'/и- Офсет-
ная M 1. Литературная гарнитура. Офсетная печать. Усл. печ. л. 10,0.
Уч.-изд. л. 8,62. Тираж 5000 экз. Заказ 2518. Изд. M 69. Цена 20 коп.
Издательство «Карелия», 185610, Петрозаводск, пл. им. В. И. Ленина, 1.
Типография им. Анохина Управления по делам издательств, полиграфии и
книжной торгрвли Совета Министров Карельской АССР, 186750, Петрозаводск,
ул. «Правды», 4.
 Муллонен M. И.
M 90 Учебник финского языка: б кл.— Петрозаводск: Каре-
лия, 1981,— 158 с.

81.2 Фин.
20.кор.