Sisällys

S21 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat................................ 8

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Lukion opiskelukulttuuri Taulukko persoonamuotoisista verbeistä
Oppimistyylit ja opiskelutekniikat Verbityypit
Verbien astevaihtelu

2. Lukutaito ja tekstit....................................................................................30

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Lukutaidon merkitys Verbien aikamuodot:
Lukustrategiat preesens, imperfekti, perfekti,
Lähdekritiikki pluskvamperfekti
Verbien pääluokat:
aktiivi, passiivi
Passiivin preesens, imperfekti, perfekti,
pluskvamperfekti

3. Tekstilajit ja tekstityypit........................................................................79

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Tekstilajit Verbin modukset eli tapaluokat:
Tekstityypit indikatiivi, konditionaali, imperatiivi,
potentiaali
Otsikkokirjoitelman ohjeet

4. Puhekieli ja murteet................................................................................ 119

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Puhekieli Puhekielen piirteitä
Murteet
Slangi

5. Kohteliasta kieltä.................................................................................... 135

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Suomen kielen kohteliaisuusmuotoja Sanaston muodostamiskeinoja:
Mielipidekirjoituksia sinuttelusta sanojen yhdistäminen, sanojen johtaminen
ja teitittelystä

4 KIPINÄ
S22 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

1. Suomalainen puhekulttuuri................................................................. 159

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Suomalainen puhekulttuuri Nominien astevaihtelu
Nominien taivutustyypit eli sanatyypit

2. Kahden kielen ja kulttuurin keskellä.............................................. 184

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Monikielisyys I-monikko
Monikulttuurisuus Monikon genetiivi
Kokemuksia suomen kielestä ja opiskelusta Monikon partitiivi

3. Suomen sukukielet ja piirteet.............................................................. 210

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Suomen sukukielet Lauseenjäseniä: subjekti ja predikaatti
Suomen kielen piirteitä Subjektin ja predikaatin kongruenssi

4. Suomalaisuuden kulmakiviä.................................................................. 223

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Luonto Lauseenjäseniä: predikatiivi, objekti
Ruokakulttuuri Nesessiivilauseet
Design
Musiikki
Mökkeily
Puhe-esityksen arviointi

5. Aineistokirjoittaminen............................................................................ 259

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Aineistopohjainen kirjoitelma Tekstin sidosteisuus:
Ohjeita aineistokirjoitelman kirjoittajalle tavallisia sidoskeinoja
Palautteen antaminen tekstistä

Symbolien selitykset

= kirjoitustehtävä = puhetehtävä

Jos symbolia ei ole, harjoituksen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.

5
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

S21
TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

• Kurssilla perehdytään opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin, harjoitellaan

monilukutaitoa ja syvennetään tekstilajien tuntemusta.

• Kieliopissa keskitytään verbeihin, puhekielen piirteisiin ja sanaston

muodostamiskeinoihin.

• Kurssilla rohkaistutaan käyttämään suomea monipuolisesti ja saadaan kipinöitä

kielen käyttöön ja opiskeluun - myös luokkahuoneen ulkopuolella.

7
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

Jokaisella kouluasteella ja jokaisessa oppilaitoksessa kursseina tai monimuoto-opiskeluna, jossa yhdiste-

on oma opiskelukulttuurinsa, joka asettaa vaati- tään lähi- ja verkko-opiskelua. Verkko-opiskelu ei ole
muksia myös opiskelijalle. Lukio-opinnoissa me- aikaan eikä paikkaan sidottua, joten se mahdollistaa
nestyminen edellyttää opiskelijalta ensisijaisesti lukion suorittamisen vaikka toiselta puolelta maapal-
motivaatiota ja itsenäisyyttä, sillä opiskelutahti on loa. Erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja
nopeampi, opiskeltavat alueet ovat laajempia ja ko- voi myös yhdistellä itselle ja omaan elämäntilantee-
titehtäviä on enemmän kuin peruskoulussa. seen sopivalla tavalla.
Jotta koeviikkojen kokeista selviäisi kunnialla,
pelkkä edellisenä iltana kiireessä pänttääminen ei Oppimistyylit ja opiskelutekniikat
riitä, vaan asioita kannattaa opiskella systemaatti- Oppimisella ei tarkoiteta ainoastaan uusien asioi-
sesti kurssien aikana. Kaaokselta välttyy, kun suun- den tietämistä, vaan siihen kuuluu myös uusien ja
nittelee ajankäyttönsä ja tekee tehtävät säännöllisesti. jo opittujen tietojen yhdistäminen ja hyödyntämi-
Järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus raamittavat nen. Oppiminen voi olla myös elämyksellistä toi-
opiskelua, ja asiat jäävät myös paremmin ja pitkäkes- mintaa ja ymmärtämisen lisääntymistä. Sitä tapah-
toisemmin muistiin, kun niitä opiskelee säännölli- tuu joka päivä ja kaikkialla: koulun ja työelämän
sesti, eikä vain jakson lopussa olevaa lisäksi vaikkapa harrastuksissa tai ih-
koetta varten. Jotta koeviikkojen missuhteissa.
Opiskelijan kannattaa olla oma- kokeista selviäisi Oppija tarvitsee niin tahtoa kuin
aloitteinen jo lukio-opintojensa suun- kunnialla, pelkkä taitojakin; oman halun ja motivaa-
nitteluvaiheessa. Henkilökohtaiseen edellisenä iltana kiireessä tion lisäksi on hyvä tuntea itsensä op-
opiskelusuunnitelmaan kirjataan pänttääminen ei riitä, pijana. Oppimistyylillä tarkoitetaan
opiskeltavat oppiaineet, kurssit ja vaan asioita kannattaa sitä, millä eri tavoilla oppija käsittelee
niiden jakaantuminen eri vuosille. opiskella systemaattisesti uutta tietoa. Eri oppimistyyleissä ko-
kurssien aikana.
Myös jatko-opiskelusuunnitelmat rostuu eri aistien käyttö. Visuaalinen
kannattaa pitää mielessä kurssivalin- oppimistyyli perustuu näköhavain-
toja tehdessä; opiskelumotivaatio lisääntyy, kun tie- toon, auditiivinen kuuloon ja kinesteettinen puo-
tää, että opiskeltavista asioista on hyötyä myöhem- lestaan tuntohavaintoon. Itselle parhaiten sopivan
minkin. oppimistyylin valinnassa auttaa esimerkiksi oppimis-
Lukion kiireinen opiskelutahti voi tuntua opis- tyylitestin (tehtävä 7 sivu 12) tai havaintokanavatestin
kelijasta aika ajoin kuormittavalta. Siitä selvitäk- tekeminen (tehtävä 8 sivu 12).
seen lukiolaisen on hyvä löytää tasapaino elämän Myös omien vahvuuksien löytäminen oppijana
eri osa-alueiden välillä, eikä perhe- ja ystävyys- on ensisijaisen tärkeää, sillä negatiiviset kokemuk-
suhteita tai harrastuksia kannata laiminlyödä. set ja huono oppijakuva voivat olla ratkaisevina es-
Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja toimiva so- teinä uuden oppimiselle. Kannattaa siis pohtia omia
siaalinen verkosto takaavat pohjan myös opin- positiivisia oppimiskokemuksia (tehtävä 10 sivu 13)
noissa menestymiselle. ja rakentaa myönteistä oppijakuvaa. Parantuneet op-
Lukion opiskelukulttuuri elää myös yhteiskunnan pimistulokset motivoivat oppijaa, ja positiiviset oppi-
muutosten mukana. Perinteisten opetusmenetelmien miskokemukset ruokkivat halua oppia edelleen lisää.
sijaan oppitunneilla voidaan käyttää älylaitteita, ja Oppimaankin voi siis oppia.
tehtäviä ja tekstejä tallennetaan ja jaetaan sähköisissä Opiskelutaitoihin kuuluu olennaisesti myös eri-
oppimisympäristöissä. Perinteisen, opettajajohtoisen laisten opiskelutekniikoiden tunteminen ja hyö-
lähiopetuksen lisäksi kursseja voi suorittaa verkko- dyntäminen omassa opiskelussa. Kun on selvittänyt

8 KIPINÄ
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

Kuva: Dreamstime

itselle oppimisen kannalta parhaan havaintokana- nön opiskelutekniikoita. Oppija voi myös yhdistellä
van, voi alkaa kokeilla eri aisteihin sopivia käytän- niitä itselleen sopivimmalla tavalla.

Visuaalisen oppijan opiskelutekniikoita

• SSMK: silmäile teksti (otsikko, väliotsikot, kuvat, kartat, tietolaatikot, diagrammit),
syvenny siihen (tee alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä), muistele tekstin keskeisiä
asioita ja kertaa lopuksi tekstin sisältö.
• Mind map eli miellekartta: Kirjoita kartan keskelle tekstin aihe ja jäsentele tämän jälkeen
tekstin merkityssuhteet kartaksi (esim. syyt, seuraukset, ratkaisut, ajallinen kehitys,
keskeiset käsitteet ja niiden merkitykset). Voit kiinnittää miellekarttoja huoneesi seinälle
ennen tärkeää koetta.
• Kuvat: kuvittele mielessäsi tai piirrä omia kuvia, jotka helpottavat assosiaatioiden eli
mielikuvien syntymistä.
• Elävä kuva: seuraa uutisia ja katso videoita.
• Listat ja tiivistelmät: kirjoita listoja ja tiivistelmiä opiskelemistasi aiheista, myös suullisista
esityksistä.

9
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

Auditiivisen oppijan opiskelutekniikoita

Kuunteleminen ja keskittyminen: keskity kuuntelemaan ja tee oppitunnilla muistiinpanot
vain keskeisimmistä asioista.
Keskusteleminen: pohdi vaikeita asioita ääneen toisten kanssa, tee pari- ja ryhmätöitä.
Musiikin kuunteleminen: kuuntele musiikkia ja laula mukana, niin opit esimerkiksi vieraiden
kielten sanoja ja ääntämistä.
Ääneen lukeminen: lue tekstejä, pohdi ja ajattele asioita ääneen.
Sanelut: Sanele ja nauhoita sanelusi vaikka puhelimeesi ja kuuntele nauhoitteitasi aina
tilaisuuden tullen. Voit tehdä myös lyhyen kirjallisen tiivistelmän keskeisistä asioista.
Rauhallinen opiskeluympäristö: varmista, että voit opiskella mahdollisimman rauhallisessa
paikassa ilman häiritseviä ääniä.

Kinesteettisen oppijan opiskelutekniikoita

Muistiinpanojen tekeminen: tee muistiinpanoja lapuille ja kirjan marginaaleihin.
Kirjanmerkkien ja viivaimen käyttö: käytä lukiessasi apunasi kirjanmerkkejä ja viivainta.
Tunnelmien ja tuntojen muistelu: muistele, millaisia tuntoja, tunnelmia ja kokemuksia
oppimistilanteisiin liittyy.
Havaintoesitykset: käytä opiskelun apuna havainnollistavia esityksiä (esim. videoita).
Liikkuminen: vältä pitkiä paikoillaan istumisen jaksoja ja kävele tai liiku muulla tavalla
opiskellessasi.
Mukava opiskeluympäristö: järjestä itsellesi mahdollisimman mukava ja viihtyisä
opiskeluympäristö.

aika ajoin jonkin/jonkun rinnalle

ainoastaan
auditiivinen, auditiivisen, auditiivista
edelleen
edellyttää, edellytän, edellyttää
elämyksellinen, elämyksellisen, elämyksellistä
elämäntilanne, -tilanteen, -tilannetta
ensisijainen, -sijaisen, -sijaista
este, esteen, estettä
fyysinen, fyysisen, fyysistä
havaintokanava, -kanavan, -kanavaa
hyvinvointi, -voinnin, -vointia
itsenäisyys, itsenäisyyden, itsenäisyyttä
jakaantuminen, jakaantumisen, jakaantumista
jatko-opiskelu, -opiskelun, -opiskelua
jonkin/jonkun kannalta
jonkin/jonkun mukaan
jonkin päätteeksi
järjestelmällisyys, järjestelmällisyyden,
järjestelmällisyyttä
kaaos, kaaoksen, kaaosta
kaikkialla
kinesteettinen, kinesteettisen, kinesteettistä
kirjata, kirjaan, kirjaa
kokeilla, kokeilen, kokeilee
korostua, (korostun), korostuu
kunnialla (kuv.)
kuormittava, kuormittavan, kuormittavaa
käsitellä, käsittelen, käsittelee
laiminlyödä, -lyön, -lyö
lähiopetus, -opetuksen, -opetusta
mahdollistaa, mahdollistan, mahdollistaa
monimuoto-opiskelu, -opiskelun, -opiskelua
motivaatio, motivaation, motivaatiota
motivoida, motivoin, motivoi

10 KIPINÄ
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

3. Tutustumistehtäviä.

a) Tehkää esittäytymiskierros. Jokainen kertoo vuorollaan itsestään, ja muut esittävät esittäytyjälle

muutamia lisäkysymyksiä. Sitten vuoro vaihtuu, ja viimeksi esittäytynyt sanoo seuraavalle yhden
kysymyksen, johon haluaa tältä vastauksen.

b) Tuo oppitunnille jokin itsellesi tärkeä valokuva, josta kerrot toisille pienessä ryhmässä. Kuvassa
voi olla esimerkiksi jokin sinulle merkittävä henkilö, maisema, paikka, rakennus tms. Kerro
kuvasta ja perustele, miksi se on sinulle tärkeä.

4. Haastattele opiskelutovereitasi. Suunnittele ensin haastattelukysymykset

(noin 10 kysymystä). Voit kysyä esimerkiksi opiskelutoverisi harrastuksista,
äidinkielestä, kotimaasta, kokemuksista Suomesta ja suomen kielestä jne. Kirjoita haastattelujen
vastaukset muistiin ja raportoi suullisesti muulle ryhmälle.

5. Haastattele lukiolaista.

Haastattele jotakuta opinnoissaan jo pidemmällä olevaa lukio-opiskelijaa ja kysy häneltä hänen

näkemyksistään lukion opiskelukulttuurista ja toimivista opiskelutekniikoista.
- Ennen haastattelua etsi netistä tietoa haastattelusta vuorovaikutustilanteena sekä vinkkejä
haastattelun tekemiseen.
- Kirjoita haastattelukysymyksesi muistiin ennen haastattelua.
- Kirjoita haastateltavan vastaukset haastattelun aikana tai sen jälkeen, jos nauhoitat haastattelun.
- Raportoi haastateltavasi päänäkemykset suullisesti muulle ryhmälle.
- Kootkaa yhdessä haastattelujenne pohjalta lista lukion opiskelukulttuurin keskeisistä piirteistä
ja toimivista opiskelutekniikoista.

6. Kyselytutkimus lukiolaisille.

Tehkää pienissä ryhmissä kyselytutkimus valitsemallenne, opinnoissaan jo pidemmälle edenneelle

lukiolaisryhmälle.
- Ennen kyselyn tekemistä etsikää netistä tietoa kyselytutkimuksesta tiedonhankintamenetelmänä.
- Miettikää kyselynne tavoite (esim. selvittää toimivia opiskelutekniikoita).
- Laatikaa tämän jälkeen sopivat kysymykset ja pohtikaa, miten toteutatte kyselyn.
- Raportoikaa lopuksi kyselynne tulokset muulle ryhmälle.

7. Millainen oppija olet? Internetissä on oppimistyylitestejä, joiden avulla voi selvittää itselle
parhaiten sopivan oppimistyylin. Etsi yksi tällainen testi ja tee se.

8. Mitä aisteja käyttämällä opit parhaiten? Etsi Internetistä yksi havaintokanavatesti ja tee se.

9. Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, millaisia tuloksia testit sinulle antoivat. Mitä päätelmiä voit
testien perusteella tehdä sinulle sopivista opiskelutekniikoista?

12 KIPINÄ
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

KIELIOPPIA

VERBIEN PERSOONAMUODOT

TAPALUOKAT ž INDIKATIIVI KONDITIONAALI IMPERATIIVI POTENTIAALI

- ei tunnusta - tunnus -isi- - tunnus -kaa, -kää, - tunnus -ne-
- tekeminen varmaa - tekemisellä on ehto -ko, -kö (-le-, -re-, -se-)
(jos) - käsky - tekeminen
epävarmaa
AIKAMUODOT
PREESENS AKTIIVI
- ei tunnusta yks.1. -n luen / en lue lukisin / en lukisi - lukenen / en lukene
- tapahtuu nyt yks.2. -t luet / et lue lukisit / et lukisi lue / älä lue lukenet / et lukene
tai tulevaisuudessa yks.3. lukee / ei lue lukisi / ei lukisi lukekoon / älköön lukenee / ei lukene
vok.pid. tai - lukeko

mon.1.-mme luemme / emme lue lukisimme / emme lukekaamme / lukenemme / emme

lukisi älkäämme lukeko lukene
mon.2. -tte luette / ette lue lukisitte / ette lukisi lukekaa / älkää lukenette / ette
lukeko lukene
mon.3. -vat lukevat / eivät lue lukisivat / eivät lukisi lukekoot / älkööt lukenevat / eivät
lukeko lukene
PASSIIVI
vok.pid. + n luetaan / ei lueta luettaisiin / ei luettakoon / älköön luettaneen / ei
luettaisi luettako luettane

IMPERFEKTI AKTIIVI
- tunnus -i- (posit.) y. 1. luin / en lukenut
- tekeminen y. 2. luit / et lukenut
tapahtui, y. 3. luki / ei lukenut
on jo ohi m. 1. luimme / emme
- negatiiviverbi+ lukeneet
pääverbin m. 2. luitte / ette lukeneet
NUT-partisiippi m. 3. lukivat / eivät
(passiivissa lukeneet
TU-partisiippi)
PASSIIVI luettiin / ei luettu

PERFEKTI AKTIIVI
- olla-verbi + y. 1. olen / en ole lukenut olisin / en olisi - lienen / en liene
pääverbin lukenut lukenut
NUT-partisiippi y. 2. olet / et ole lukenut olisit / et olisi lukenut ole / älä ole lukenut lienet / et liene
(passiivissa lukenut
TU-partisiippi) y. 3. on / ei ole lukenut olisi / ei olisi lukenut olkoon / älköön olko lienee / ei liene
- tekeminen on lukenut lukenut
tapahtunut tai m. 1. olemme / emme ole olisimme / emme olkaamme / lienemme / emme
jatkuu vielä lukeneet olisi lukeneet älkäämme olko liene lukeneet
lukeneet
m. 2. olette / ette ole olisitte / ette olisi olkaa / älkää olko lienette / ette liene
lukeneet lukeneet lukeneet lukeneet
m. 3. ovat / eivät ole olisivat / eivät olisi olkoot / älkööt olko lienevät / eivät liene
lukeneet lukeneet lukeneet lukeneet
PASSIIVI on / ei ole luettu olisi / ei olisi luettu olkoon / älköön olko lienee / ei liene
luettu luettu

18 KIPINÄ
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

PLUSKVAMPERFEKTI AKTIIVI
- olla-verbin y. 1. olin / en ollut
imperfekti + lukenut
pääverbin y. 2. olit / et ollut lukenut
NUT-partisiippi y. 3. oli / ei ollut lukenut
(passiivissa m. 1. olimme / emme
TU-partisiippi) olleet lukeneet
tekeminen oli m. 2. olitte / ette olleet
tapahtunut, lukeneet
on ohi m. 3. olivat / eivät olleet
lukeneet
PASSIIVI oli / ei ollut luettu

VERBITYYPIT

Suomen kielen verbit voidaan jakaa kuuteen tyyppiin. Verbit jaetaan eri tyyppeihin niiden infinitiivin
(perusmuodon eli sanakirjamuodon) tunnuksen ja verbin taivutusvartalon perusteella.

Esim. asua-verbin vartalo on asu- ja tunnus -a.

Persoonapäätteet lisätään aina verbin taivutusvartaloon, ei verbin perusmuotoon!

Esim. tulla-verbin taivutusvartalo on tule-, joten tulla verbin eri persoonamuodot ovat tulen, tulet, tulee,
tulemme, tulette, tulevat.

Negatiivisessa muodossa vain negatiiviverbi taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät) ja
pääverbistä tulee minä-muodon vartalo (positiivisesta muodosta -n pois).

Esim. tavata-verbin minä-muodon vartalo on tapaa, joten eri persoonien negatiiviset muodot ovat en
tapaa, et tapaa, ei tapaa, emme tapaa, ette tapaa, eivät tapaa.

VERBITYYPPI 1: vokaali + a/ä-verbit

• infinitiivin lopussa on kaksi vokaalia

• infinitiivin tunnus on -a, -ä

infinitiivi vartalo = infinitiivin taivutus eri persoonissa

taivutusvartalo tunnus positiivinen negatiivinen

puhua puhu- -a puhun puhumme en puhu emme puhu

puhut puhutte et puhu ette puhu
puhuu puhuvat ei puhu eivät puhu

kysyä kysy- -ä kysyn kysymme en kysy emme kysy

kysyt kysytte et kysy ette kysy
kysyy kysyvät ei kysy eivät kysy

19
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, vahva aste on infinitiivissä ja yksikön ja monikon 3.

persoonassa. Muissa persoonissa on heikko aste.
ottaa otta- -a otan otamme en ota emme ota
otat otatte et ota ette ota
ottaa ottavat ei ota eivät ota

lukea luke- -a luen luemme en lue emme lue

luet luette et lue ette lue
lukee lukevat ei lue eivät lue

HARJOITUS A: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa.

sanoa
tietää
ymmärtää

VERBITYYPPI 2: da/dä-verbit

• infinitiivin lopussa on -da, -dä

• infinitiivin tunnus on -da, -dä

infinitiivi vartalo = infinitiivin taivutus eri persoonissa

taivutusvartalo tunnus positiivinen negatiivinen

voida voi- -da voin voimme en voi emme voi

voit voitte et voi ette voi
voi voivat ei voi eivät voi

syödä syö- -dä syön syömme en syö emme syö

syöt syötte et syö ette syö
syö syövät ei syö eivät syö

HUOM! Verbityypissä 2 ei ole astevaihtelua!

HARJOITUS B: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa.

juoda
saada
tupakoida

HUOM! Verbit tehdä ja nähdä taipuvat kuten 1. verbityypin verbit (vrt. lukea-verbi).

tehdä nähdä
teen en tee näen en näe
teet et tee näet et näe
tekee ei tee näkee ei näe
teemme emme tee näemme emme näe
teette ette tee näette ette näe
tekevät eivät tee näkevät eivät näe

20 KIPINÄ
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

VERBITYYPPI 3: la/lä, ra, na/nä, sta/stä -verbit

• infinitiivin lopussa on -la, -lä; -sta, -stä; -na, -nä; -ra

• vokaali e liitetään vartaloon ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo + e = infinitiivin taivutus eri persoonissa

taivutusvartalo tunnus positiivinen negatiivinen

tulla tul + e = tule- -la tulen tulemme en tule emme tule

tulet tulette et tule ette tule
tulee tulevat ei tule eivät tule

kävellä kävel + e = kävele- -lä kävelen kävelemme en kävele emme kävele

kävelet kävelette et kävele ette kävele
kävelee kävelevät ei kävele eivät kävele

nousta nous + e = nouse- -ta nousen nousemme en nouse emme nouse

nouset nousette et nouse ette nouse
nousee nousevat ei nouse eivät nouse

mennä men + e = mene- -nä menen menemme en mene emme mene

menet menette et mene ette mene
menee menevät ei mene eivät mene

purra pur + e = pure- -ra puren puremme en pure emme pure

puret purette et pure ette pure
puree purevat ei pure eivät pure

HUOM! Jos -la-, lä -verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa
persoonamuodoissa vahva aste. Muissa 3. verbityypin verbeissä ei ole astevaihtelua.

kuunnella

kuuntelen en kuuntele kuuntelemme emme kuuntele

kuuntelet et kuuntele kuuntelette ette kuuntele
kuuntelee ei kuuntele kuuntelevat eivät kuuntele

HARJOITUS C: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa.

opiskella
kävellä
pestä
juosta (poikkeus)
panna
surra
riidellä (astev.)

21
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

VERBITYYPPI 4: ata/ätä, uta/ytä, ota -verbit

• Infinitiivin lopussa on -ata, -ätä, -uta, - ytä, -ota (joskus -eta, -etä, -ita, -itä)
• infinitiivin vartalossa -t ž -a/-ä ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo infinitiivin taivutus eri persoonissa

tža= tunnus
taivutusvartalo positiivinen negatiivinen

osata osat- -a osaan osaamme en osaa emme osaa

tža= osaat osaatte et osaa ette osaa
osaa- osaa osaavat ei osaa eivät osaa

vastata vastat- -a vastaan vastaamme en vastaa emme vastaa

tža= vastaat vastaatte et vastaa ette vastaa
vastaa- vastaa vastaavat ei vastaa eivät vastaa

haluta halut- -a haluan haluamme en halua emme halua

tža= haluat haluatte et halua ette halua
halua- haluaa haluavat ei halua eivät halua

siivota siivot- -a siivoan siivoamme en siivoa emme siivoa

tža= siivoat siivoatte et siivoa ette siivoa
siivoa siivoaa siivoavat ei siivoa eivät siivoa

HUOM! Jos vartalon lopussa on vokaali a, hän-persoonassa ei ole persoonapäätettä (osata ž osaa).
Jos vartalon lopussa on jokin muu vokaali, hän-persoonassa on pääte -a/-ä (haluta ž haluaa).

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa

persoonamuodoissa vahva aste.

tavata

tapaan en tapaa tapaamme emme tapaa

tapaat et tapaa tapaatte ette tapaa
tapaa ei tapaa tapaavat eivät tapaa

HARJOITUS D: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa.

pelata
ruveta (astev.)
kadota (astev.)
hypätä (astev.)

22 KIPINÄ
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

VERBITYYPPI 5: ita/itä-verbit

• infinitiivin lopussa on -ita, -itä

• vartaloon lisätään -se ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo + se = infinitiivin taivutus eri persoonissa

taivutusvartalo tunnus positiivinen negatiivinen

tarvita tarvit + se = -a tarvitsen tarvitsemme en tarvitse emme tarvitse

tarvitse- tarvitset tarvitsette et tarvitse ette tarvitse
tarvitsee tarvitsevat ei tarvitse eivät tarvitse

valita valit + se = -a valitsen valitsemme en valitse emme valitse

valitse- valitset valitsette et valitse ette valitse
valitsee valitsevat ei valitse eivät valitse

häiritä häirit + se = -ä häiritsen häiritsemme en häiritse emme häiritse

häiritse- häiritset häiritsette et häiritse ette häiritse
häiritsee häiritsevät ei häiritse eivät häiritse

HUOM! Verbityypissä 5 ei ole astevaihtelua!

HARJOITUS E: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa.

merkitä
tulkita
harkita
ansaita

VERBITYYPPI 6: eta/etä-verbit

• infinitiivin lopussa on -eta, -etä

• vartalossa t ž -ne ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo infinitiivin taivutus eri persoonissa

t ž ne = tunnus
taivutusvartalo positiivinen negatiivinen

vanheta vanhet- -a vanhenen vanhenemme en vanhene emme vanhene

t ž ne = vanhenet vanhenette et vanhene ette vanhene
vanhene- vanhenee vanhenevat ei vanhene eivät vanhene

paeta paket* -a pakenen pakenemme en pakene emme pakene

t ž ne = pakenet pakenette et pakene ette pakene
pakene- pakenee pakenevat ei pakene eivät pakene
* huom. astevaihtelu!

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa

persoonamuodoissa vahva aste.

23
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

KONSONANTTIEN ASTEVAIHTELU

Verbeissä konsonantit k, p ja t muuttuvat seuraavalla tavalla:

ASTEVAIHTELUN A-TYYPPI
VAHVA ž HEIKKO (verbin vartalossa persoonapäätteen edellä, viimeisen tavun rajalla)
Verbin sanakirjamuoto: vahva konsonantti
(VERBITYYPPI 1: minä, sinä, me, te heikko aste)
KK K liikkua liiku-
PP P hyppiä hypi-
TT T voittaa voita-
K – hakea hae-
P V leipoa leivo-
T D tahtoa tahdo-
NK NG onkia ongi-
MP MM ampua ammu-
LT LL huoltaa huolla-
NT NN lentää lennä-
RT RR kertoa kerro-
RKE RJE särkeä särje-
LKE LJE kulkea kulje-
HUOM! Seuraavat konsonanttiyhtymät eivät muutu:
SK SK laskea laske-
ST ST matkustaa matkusta-
PS PS lypsää lypsä-
TK TK matkia matki-

ASTEVAIHTELUN B-TYYPPI
HEIKKO ž VAHVA (VERBITYYPIT 3, 4 ja 6: kaikki persoonat)
K KK hakata hakkaa-
P PP hypätä hyppää-
T TT kätellä kättele-
– K taata takaa-
V P luvata lupaa-
D T riidellä riitele-
NG NK langeta lankea-
MM MP kammata kampaa-
LL LT vihellellä viheltele-
NN NT käännellä kääntele-
RR RT siirrellä siirtele-
HJE HKE lohjeta lohkea-
LJE LKE haljeta halkea-
RJE RKE tarjeta tarkene-

24 KIPINÄ
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

TEHTÄVIÄ

14. Verbisanaristikko. Mikä sana on kyseessä? Kirjoita oikea verbi ruudukkoon vihjeen
perusteella.

1.

2.
1. tuoda-verbin vastakohta
3. 2. neuloa esim. vaatteita
4. 3. ottaa ilman lupaa
4. harrastaa kehonrakennusta,
5. hankkia isot lihakset
5. särkeä, hajottaa
6. 6. jollakin on jotakin
7. kuljettaa ajoneuvolla
7. 8. mennä kylpyyn
9. päättyä
8. 10. tuoda ruokaa tai juomaa
9. pöytään
11. tippua
10.

11.

15. Kirjoita viivalle ristikon verbit oikeassa persoonamuodossa. Järjestys on sama kuin
ristikossa. Merkitse myös verbityypin numero lauseen perään.

a) Postinkantaja _________________ kirjeen postilaatikkoon.

b) Äiti ______________________ vaatteita lapselle.

c) Me _________________________ (negatiivinen) kaupasta tavaroita.

d) Urheilijat _________________________ kuntosalilla lihaksiaan.

e) Varkaat ____________________ ikkunan, että he pääsevät sisälle taloon.

f) Te olette rikkaita eli te ________________________ paljon rahaa.

g) Me __________________________ (negatiivinen) teitä kotiin autolla.

h) _______________________kö te joka lauantai?

i) Milloin elokuva ________________________?

j) Kokki _________________________ (negatiivinen) ruokaa ravintolassa.

k) Kissat _____________________ aina jaloilleen.

25
 1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

S22
KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

• Kurssilla tutustutaan suomalaisen kulttuurin kulmakiviin ja suomalaiseen

puhekulttuuriin sekä käsitellään opiskelijoiden kokemuksia kahden kulttuurin
keskellä elämisestä.

• Kieliopissa keskitytään nominityyppeihin, lauseenjäseniin ja lausetyyppeihin

sekä tekstin sidoskeinoihin.

• Kurssilla saadaan kipinöitä aineistopohjaisen tekstin kirjoittamiseen sekä

puhe-esityksen pitämiseen. Lisäksi harjoitellaan palautteen antamista ja
vastaanottamista.

157
S21 Tekstit ja vuorovaikutus

Kuva Miika Nousiaisen näytelmästä Maaninkavaara. Kuvaaja: Vertti Teräsvuori

Kuvakrediitti: Kansallisteatteri.

Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että

keskusteltaessa keskusteluetäisyys on
melko pitkä, tuntemattomilla noin metri, eikä
keskustelukumppania ole tapana koskettaa.

158 KIPINÄ

1. Suomalainen puhekulttuuri
Jokaisessa kulttuurissa on omat viestintätapansa ja
norminsa, joiden mukaan keskustelutilanteissa toi-
mitaan. Jos suomalaisten tapaa puhua vertaa esi-
merkiksi eteläeurooppalaiseen puhekulttuuriin,
suomalaiset saattavat vaikuttaa vähäpuheisilta ja
eleettömiltä. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan
hiljaisuutta, joten suomalaisilla ei ole tarvetta täyt-
tää hiljaisuutta puheella. Suomalaisilla on siis hyvä
hiljaisuuden sietokyky. Niinpä esimerkiksi hississä,
junassa tai linja-autopysäkillä ei ole tavallista ryhtyä
juttelemaan tuntemattomien kanssa. Vaikeneminen
ei siis ole epäkohteliaisuutta.
Tyypillistä suomalaiselle puhekulttuurille on,
että suomalaiset puhuvat silloin, kun heillä on
asiaa. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan re-
hellisyyttä, joten suomalainen odottaa, että puhuja
sanoo, mitä hän tarkoittaa. Suomalaisessa puhe-
kulttuurissa ei esimerkiksi tervehdysten yhteyteen
kuulu small talk niin kuin monissa muissa maissa,
vaan tervehdys on ytimekkäästi vain hei, moi, terve
tai huomenta. Tervehdyksiin ei myöskään ole tapana
liittää puhuteltavan nimeä.
Stereotyyppinen käsitys, että small talk ei kuu-
luisi lainkaan suomalaiseen puhekulttuuriin, ei
kuitenkaan pidä paikkaansa. Small talkilla on
Suomessakin tehtävänsä. Sitä käytetään keskustelun
aloittamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekä
suhteiden ylläpitämiseen ja tarvittaessa myös hiljai-
suuden torjumiseen.
Sopivia aiheita suomalaisessa small talkissa ovat
turvalliset aiheet, joista kaikkien on helppo puhua.
Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja harrastukset, kuten
syksyllä marjastaminen, sienestäminen ja metsäs-
täminen, kesällä esimerkiksi golf ja ralli ja talvella
hiihtäminen sekä jääkiekko. Small talkin aihepiiriin
vaikuttaa tietysti myös tilanne, jossa ihmiset kohtaa-
vat. Jos naapuri on tekemässä puutarhahommia, on
luontevaa keskustella puutarhaan liittyvistä asioista,
1. Suomalainen puhekulttuuri
koiranomistajat taas jutustelevat mielellään lemmi-
keistään, bussipysäkillä voidaan keskustelu aloit-
taa kommentoimalla säätä tai päivittelemällä myö-
hässä olevaa bussia. Yksityisasioista, raha-asioista,
seksuaalisuudesta, politiikasta tai uskonnosta ei ole
tapana puhua. Suomalaiselle on tärkeää, että kes-
kustelu säilyy sopuisana ja ilmapiiri myönteisenä.
Sopuisaa ilmapiiriä pidetään yllä myös kunnioitta-
malla toisen mielipiteitä ja antamalla toisen puhua
aina puheenvuoronsa loppuun. Ei ole siis kohteli-
asta puhua toisen päälle tai keskeyttää puhetta.
Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että kes-
kusteltaessa keskusteluetäisyys on melko pitkä, tun-
temattomilla noin metri, eikä keskustelukumppania
ole tapana koskettaa. Tervehtiessään suomalaiset
usein kyllä kättelevät, mutta poskisuudelmat eivät
kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Nykyään kuiten-
kin läheisten ja erityisesti nuorten ihmisten keskuu-
dessa halaaminen on yleistynyt tervehtimistapana.
Nonverbaali eli sanaton viestintä on suomalai-
sessa puhekulttuurissa lähinnä pieniä eleitä ja il-
meitä. Suomalaiset eivät puhu käsillään, niin kuin
esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset tekevät. Kun
toinen puhuu, suomalainen osoittaa kuuntelevansa
katsomalla puhekumppania silmiin.
Ei tietenkään voi yleistää, että kaikki suomalaiset
olisivat hiljaisia ja eleettömiä. Suomalaisissa on eri-
laisia keskustelijoita: osa on puheliaita ja osa vähä-
puheisempia. Myös alueellisia eroja on. Kiireisellä
kaupunkilaisella ei usein ole aikaa jäädä rupattele-
maan, kun taas maalla asuvat ovat usein hyvinkin
suulaita. Savolaisia ja karjalaisia pidetään usein pu-
heliaampina kuin eteläsuomalaisia. Tietysti myös
se, miten hyvin puhekumppaninsa tuntee, vaikut-
taa keskusteluvilkkauteen. Vaikka suomalainen olisi
tuntemattomien ihmisten kanssa hiljainen ja varau-
tunut, hän saattaa olla lähemmin ystävystyttyään
hyvinkin puhelias.
159
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
aihepiiri, -piirin, -piiriä
alueellinen, alueellisen, alueellista
arvostaa, arvostan, arvostaa
dialogi, dialogin, dialogia
ele, eleen, elettä
eleetön, eleettömän, eleetöntä
epäkohteliaisuus, -kohteliaisuuden, -kohteliaisuutta
halaaminen, halaamisen, halaamista
havainto, havainnon, havaintoa
hiljaisuus, hiljaisuuden, hiljaisuutta
ilmapiiri, -piirin, -piiriä
ilme, ilmeen, ilmettä
jutustella, jutustelen, jutustelee
karjalainen, karjalaisen, karjalaista
kaupunkilainen, kaupunkilaisen, kaupunkilaista
keskeyttää, keskeytän, keskeyttää
keskusteluetäisyys, -etäisyyden, -etäisyyttä
keskustelukumppani, -kumppanin, -kumppania
keskustelutilanne, -tilanteen, -tilannetta
keskusteluvilkkaus, -vilkkauden, -vilkkautta
kiireinen, kiireisen, kiireistä
kohdata, kohtaan, kohtaa
kommentoida, kommentoin, kommentoi
koskettaa, kosketan, koskettaa
kunnioittaa, kunnioitan, kunnioittaa
käsitys, käsityksen, käsitystä
lemmikki, lemmikin, lemmikkiä
liittyvä, liittyvän, liittyvää
läheinen, läheisen, läheistä
mielipide, mielipiteen, mielipidettä
nonverbaali, nonverbaalin, nonverbaalia
normi, normin, normia
osoittaa, osoitan, osoittaa
TEHTÄVIÄ
1. Selitä seuraavat tekstissä esiintyneet sanat.
a) vähäpuheinen
b) eleetön
c) hiljaisuuden sietokyky
d) small talk
e) torjua hiljaisuutta
f) solmia suhteita
g) sopuisa
h) ilmapiiri
i) rupatella
j) keskusteluvilkkaus
160 KIPINÄ
poskisuudelma, -suudelman, -suudelmaa
puheenvuoro, -vuoron, -vuoroa
puhekulttuuri, -kulttuurin, -kulttuuria
puhelias, puheliaan, puheliasta
puhuteltava, puhuteltavan, puhuteltavaa
puolituttu, -tutun, -tuttua
päivitellä, päivittelen, päivittelee
reagoida, reagoin, reagoi
rehellisyys, rehellisyyden, rehellisyyttä
rupatella, rupattelen, rupattelee
sanaton, sanattoman, sanatonta
savolainen, savolaisen, savolaista
seksuaalisuus, seksuaalisuuden, seksuaalisuutta
sietokyky, -kyvyn, -kykyä
solmiminen, solmimisen, solmimista
sopuisa, sopuisan, sopuisaa
suulas, suulaan, suulasta
tervehdys, tervehdyksen, tervehdystä
tervehtimistapa, -tavan, -tapaa
toimia, toimin, toimii
torjuminen, torjumisen, torjumista
tuttavuus, tuttavuuden, tuttavuutta
tyypillinen, tyypillisen, tyypillistä
vaikeneminen, vaikenemisen, vaikenemista
varautunut, varautuneen, varautunutta
viestintätapa, -tavan, -tapaa
vähäpuheinen, -puheisen, -puheista
väite, väitteen, väitettä
yhteys, yhteyden, yhteyttä
yksityisasia, -asian, -asiaa
yleistää, yleistän, yleistää
ylläpitäminen, -pitämisen, -pitämistä
ytimekäs, ytimekkään, ytimekästä
 1. Suomalainen puhekulttuuri

2. Vastaa tekstin avulla kysymyksiin.

a) Mitä suomalaisessa puhekulttuurissa arvostetaan?

b) Miten suomalaiset tervehtivät toisiaan?
c) Mitä tekstissä kerrotaan suomalaisesta small talkista?
d) Millaisista aiheista ei ole sopivaa puhua uusien tuttavuuksien kanssa ja miksi?
e) Mitä tekstissä sanotaan keskusteluetäisyydestä, puhekumppanin koskettamisesta ja
suomalaisten nonverbaalin viestinnän käytöstä?

3. Suomalaista small talkia.

Tehkää pareittain pieniä dialogeja tilanteista, joissa tarvitaan small talkia. Valitkaa muutama
tilanne seuraavista tai keksikää itse. Esittäkää dialogit muulle ryhmälle.

• Odotat vesisateessa linja-autoa ja aloitat keskustelun tuntemattoman kanssa.

• Tarvitset kuntosalilla apua jonkin laitteen kanssa.
• Tapaat naapurisi pitkästä aikaa.
• Olet ulkoiluttamassa koiraa ja tapaat toisen koiranomistajan.
• Olet eksynyt ja kysyt tietä.
• Olet välitunnilla uudessa koulussa etkä tiedä, missä seuraava oppitunti pidetään.
• Olet aloittanut uuden harrastuksen jossakin harrastusryhmässä etkä tunne vielä ketään. Haluat
kuitenkin tutustua muihin ryhmäläisiin.
• Olet ihastunut samalla kurssilla olevaan tyttöön/poikaan ja haluat pyytää häntä treffeille.
• Olet junassa tai lentokoneessa ja aloitat keskustelun vierustoverisi kanssa.

Keskustelkaa lopuksi ryhmässä pidetyistä dialogeista. Olivatko keskustelut luontevia?

Miksi? Poimikaa dialogeista mielestänne toimivia ilmauksia.

4. Suomalaista small talkia käytännössä.

Tarkkailkaa suomalaista small talkia eri tilanteissa. Voitte sopia tarkkailuajaksi esimerkiksi viikon.
Lopuksi raportoikaa toisillenne havainnoistanne. Tehkää sekä a- että b-tehtävä.

a) Raportoi siitä, aloittaako joku suomalainen (puolituttu/tuntematon) keskustelun kanssasi.

Jos aloittaa, niin missä tilanteessa ja mistä aiheesta?

b) Aloita itse ainakin kerran tarkkailujakson aikana keskustelu jonkun sinulle ennestään
tuntemattoman/puolitutun suomalaisen kanssa, mieluummin useammin. Raportoi sitten
muille ryhmäläisille, missä tilanteessa aloitit keskustelun ja mistä aiheesta. Entä miten
suomalaiset reagoivat, kun aloitit keskustelun?

5. Lue Roman Schatzin pakina Huonosti sulavaa mutta terveellistä ja tee seuraavat
harjoitukset.

a) Kerää listaksi ne suomalaisen kulttuurin piirteet, jotka pakinassa nostetaan esille.

b) Keskustele parin kanssa / pienessä ryhmässä siitä, millaisia kokemuksia sinulla on suomalaisesta
kulttuurista. Vertaa kokemuksiasi pakinassa esitettyihin väitteisiin suomalaisuudesta.

161
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
HUONOSTI SULAVAA MUTTA TERVEELLISTÄ
Kuva: Rodeo
VENÄJÄLLÄ ON SIPERIA. Yhdysvalloilla on
Alaska. Euroopalla on Suomi.
Uusien tulokkaiden silmissä Suomi vaikuttaa
ihan normaalilta, kalliilta pikku maalta. No valo ja
värit nyt ovat erilaisia, erityisesti kesäisin. Talvella
valoa ei liiemmälti ole.
Mutta jokin muukin on täällä toisin. Kestää het-
ken ennen kuin tajuaa, mikä se on: ihmiset.
He eivät katso silmiin. He eivät ikinä tervehdi
tuntemattomia. He inhoavat tyhjänpäiväistä jutus-
telua. He eivät koskaan keskeytä puhettasi – vai-
kuttaa siltä, etteivät he kuuntele. Sanopa jotain mu-
kavaa heidän vaatteistaan, ja he kertovat, kuinka
halpoja ne ryysyt oikeasti olivat. Hymyile ohikul-
kijoille, ja he pitävät sinua uskonnollisena fanaatik-
kona, huumehörhönä, homona, itämaisten matto-
jen kaupittelijana tai kaikkina edellä mainituista.
Etkö usko? Kokeile itse: menepä tavarataloon ja
vietä tovi hississä. Hymyile, katso ihmisiä silmiin
ja juttele niitä näitä. Näet, kuinka heidän pulssinsa
kiihtyy ja otsalle kirpoaa hiki.
Toisaalta he saattavat kutsua sinut kesämökilleen
saunomaan. Se tarkoittaa, että riisuudutaan alasti
ja vedetään kaveriporukassa ruhtinaalliset kännit.
Suomalaisista on paha mennä kertomaan vihaa-
vatko vai rakastavatko he sinua.
162 KIPINÄ
Salaisuus on yksinkertainen. Suomalaisten koh-
teliaisuuskäsite on erilainen kuin muissa maissa
yleensä. Useimmissa muissa kulttuureissa kommu-
nikointia pidetään kohteliaana. Suomessa on kohte-
liasta jättää ihmiset rauhaan.
Miksi kiusata muita vitseillä maanantaiaamuna?
Heillä on jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa, ihan niin
kuin itselläsi.
Miksi kysyä kaverilta miten lapset voivat? Kyllä
hän kertoisi jos heillä joku hätä olisi, onhan hän
kaverisi.
Miksi istua tyhjässä ratikassa jonkun viereen
juttelemaan, kun kaikki voisivat matkustaa hiljaa ja
rauhassa?
Miksi soittaa yllättäen ovikelloa, kun voisit ihan
hyvin soittaa päivää paria aiemmin ja ilmoittaa tu-
lostasi?
Jos satut tulemaan sadan miljoonan asukkaan
maasta, puhut todennäköisesti kymmenkertaisesti
sen minkä keskivertosuomalainen. Ota siis rauhal-
lisesti tai kulutat hänet äkkiä loppuun. Ehkä myös
seisot ihan liian lähellä ihmisiä. Anna sellaiset 70
senttiä tilaa, niin he tuntevat olonsa turvalliseksi.
Ja oletko muuten huomannut, että useimmat suo-
malaiset osaavat puhua sisäänpäin hengittäessään?
Suomalaisessa elämäntavassa piilee viisautta:
”Elämä on epävarmaa, aloita siis jälkiruoasta.”
He elävät vihamielisessä ympäristössä vihollis-
ten ympäröimänä ristinään kieli, jota muut elävät
olennot tuskin koskaan oppivat… Tästä huolimatta
he rakastavat maataan. Ja rakastavat sen vihaamista.
Ole sinä silti varovainen: älä erehdy vastaamaan
myöntävästi kysymykseen ”Eikö täällä olekin ka-
malaa?” Sinun oletetaan rakastuvan Suomeen.
Todennäköisesti niin käykin. Minä ainakin tein
niin. Suomalaiset katsos, he ovat oikeastaan… he
ovat… Sanotaan, että vähän erilaisia kuin keski-
vertotyypit. Ikään kuin täyttä tavaraa, jos ymmär-
rät mitä tarkoitan. Niin kuin tumma leipä, jossa on
reikä keskellä. Huonosti sulavaa, mutta terveellistä.
He ovat ikikiitollisia, kun joku puhuu heistä.
Joten ei kun menoksi…
Roman Schatz, Suomesta, rakkaudella.
Johnny Kniga 2010. Suom. Maarika Autio.
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

KIELIOPPIA

NOMINIEN ASTEVAIHTELU ELI KONSONANTTIVAIHTELU

Kun sanaan laitetaan tunnus tai pääte, sen vartalo voi muuttua.
sanakirjamuoto vartalo pääte/tunnus
harrastus harrastukse- -sta harrastuksesta

arvokas arvokkaa- -lle arvokkaalle

Vain konsonantit k, p ja t voivat muuttua. Muutos tapahtuu aina sanan viimeisen tavun rajalla.
sanakirjamuoto vahva aste/vartalo heikko aste/vartalo
luokka luokka-a luoka-n

vaate vaattee-n vaate-tta

Nominien astevaihtelut eli konsonanttimuutokset

VAHVA HEIKKO
kk k laukku lauku-
pp p kauppa kaupa-
tt t kuitti kuiti-
k - laki lai-
p v leipä leivä-
t d tieto tiedo-
nk ng aurinko auringo-
mp mm lämpö lämmö-
lt ll valta valla-
nt nn lento lenno-
rt rr kerta kerra-

HUOM! Astevaihtelua ei ole näissä konsonanttiyhtymissä:

sk sk tuisku tuisku-
sp sp piispa piispa-
st st lasti lasti-
ks ks taksa taksa-
ts ts katse katse-
tk tk tutka tutka-
hk hk lohko lohko-

Vain sanoilla vihko ja nahka on kaksi muotoa: vihkon - vihon

nahkan - nahan

166 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

HUOM! Useissa nuorissa lainasanoissa ja puhekielen sanoissa ei yleensä ole astevaihtelua.

mopo – mopolla
ope – opelle

Suomalaisissa etunimissä tavallisesti vain kaksoiskonsonantti muuttuu.

kk: k Jaakko Jaakolle
pp: p Teppo Teposta
tt: t Terttu Tertulta

k: k Kauko Kaukon
p: p Topi Topille
t: t Kati Katin

Suomalaisissa sukunimissä ja muutamissa etunimissä konsonanttivaihtelu on tavallinen.

Kauppi Kaupista
Lahti Lahden
Käki Käen
Haapa Haavan
Satu Sadun (tai Satun)

Konsonanttivaihtelun A- ja B-tyyppi

TYYPPI A: VAHVA ž HEIKKO (jos sanan lopussa on a, i, o, u, y, ä, ö)

VAHVA HEIKKO
sanakirjamuoto muut sijamuodot: genetiivi (yksikkö), translatiivi, inessiivi, elatiivi,
genetiivi (monikko) adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, instruktiivi
partitiivi (yks. ja mon.)
essiivi (yks. ja mon.)
illatiivi (yks. ja mon.)
komitatiivi

VAHVA HEIKKO
kk k kukka kukan
pp p vappu vapuksi
tt t katto katolle

k - lika liasta
p v lupa luvan
t d sata sadalle

nk ng sanko sangossa
mp mm sampo sammoksi
lt ll ilta illalla
nt nn kunto kunnossa
rt rr kerta kerran

167
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

uku uvu luku luvusta

yky yvy kyky kyvyt
rki rje särki särjessä
lki lje olki oljesta

poikkeukset (i ž j kahden vokaalin välissä):

poika: poja-
aika: aja-

TYYPPI B: HEIKKO ž VAHVA (jos sanan lopussa on e tai konsonantti l, r, n, s, t)

HEIKKO VAHVA
sanakirjamuoto kaikki muut sijamuodot yksikössä ja monikossa
yksikön partitiivi

k kk rikas rikkaaksi
p pp valpas valppaana
t tt vaate vaatteet

- k kiuas kiukaaseen
v p tarve tarpeesta
d t puhdas puhtaassa

ng nk rengas renkaalla
mm mp lammas lampaalta
ll lt mallas maltaasta
nn nt vanne vanteet
rr rt huurre huurteen

hje hke pohje pohkeessa

lje lke hylje hylkeelle

TEHTÄVIÄ

9. Onko sanassa astevaihtelu vai ei? Jos on, kirjoita, miten konsonantti muuttuu.

oppilas ______________________________________________________________________________________

Sinikka ______________________________________________________________________________________

Alpo _________________________________________________________________________________________

tutka ________________________________________________________________________________________

168 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

mato ________________________________________________________________________________________

virta _________________________________________________________________________________________

pulla ________________________________________________________________________________________

kärki ________________________________________________________________________________________

nuuska ______________________________________________________________________________________

maksu _______________________________________________________________________________________

valta ________________________________________________________________________________________

sanka ________________________________________________________________________________________

huuhkaja ____________________________________________________________________________________

Taito ________________________________________________________________________________________

taito ________________________________________________________________________________________

vika _________________________________________________________________________________________

porkkana ____________________________________________________________________________________

10. Onko kyseessä sanan heikko vai vahva aste?

vahva heikko
murteen

sudenkorennossa

hyödyn

särjellä

Veikolle

taksaa

altaalle

tutkassa

lakosta

tavoitetta

parrassa

muusikkoon
Kuva: Vesa Sallinen

luvalla

siltaan

kappaleelle

169
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

KIELIOPPIA

NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT ELI SANATYYPIT

Vartalo on se sanan muoto, johon pääte lisätään. Suomessa tehdään erilaisia muotoja siten, että sanan
vartaloon laitetaan päätteitä. Sanalla voi olla kaksi erilaista vartaloa:

Esim. Kukko-sanan heikko vokaalivartalo on kuko- ja vahva vokaalivartalo on kukko-.

Sieni-sanan vokaalivartalo on siene- ja konsonanttivartalo on sien-.
Heikon vokaalivartalon saa esim. yksikön genetiivistä (kukon) ja vahvan vokaalivartalon
yksikön partitiivista (kukkoa). Vokaalivartalon saa yksikön genetiivistä (sienen) ja
konsonanttivartalon yksikön partitiivista (sientä).

perusmuoto vokaalivartalo sijapääte sanan sijamuoto

(yksikön nominatiivi) heikko/vahva
tähti tähde-/tähte- +stä / -ä tähdestä / tähteä

perusmuoto vokaalivartalo/konsonanttivartalo sijapääte

saari saare-/saar- + ssa / -ta saaressa / saarta

Jokaisella sanalla on siis vokaalivartalo, johon liitetään melkein kaikki sijapäätteet. Joillakin sanoilla on
lisäksi konsonanttivartalo. Nominit jaetaan nominityyppeihin niiden perusmuodon, vartalon ja yksikön
partitiivin muodon mukaan.

Vokaaliloppuiset sanat

1) o, ö, u, y, a, ä -loppuiset sanat

perusmuoto: haapa heikko vartalo: haava- yksikön partitiivi: haapaa

vahva vartalo: haapa-

• perusmuodon lopussa on vokaali o, ö, u, y, a, ä

• partitiivissa vahva vartalo + a/ä
• k, p, t -astevaihtelu
• suurin ryhmä

11. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lipu-, lipun) ja vahva
vartalo ja yksikön partitiivi (esim. lippu-, lippua) sanoista kenkä, vika, puku, virta.

_____________________________________________________________________________________________

170 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

2) i-loppuiset sanat

a) perusmuoto: penkki heikko vartalo: penki- yksikön partitiivi: penkkiä

vahva vartalo: penkki-

• i/i-sanat (i ei muutu)
• partitiivissa vahva vartalo + a/ä
• k, p, t -astevaihtelu
• suurin osa lainasanoja englannista, ruotsista ja saksasta
• paljon uuden kulttuurin sanoja: ei suomalaiset ruoat, hedelmät ja eläimet, tietotekniikan sanasto jne.
Esim. netti, wokki, kiivi, tiimi, greippi, meikki, tradenomi, konsultti, projekti, tomaatti, presidentti,
laki, kiltti, lasi, peili, tuoli, kaappi, bussi, kahvi, kaupunki, kuppi, malli, normaali, paperi, passi,
posti, viisumi, Ruotsi, šakki, tunti, turisti, täti, vaali, viini, äiti, appelsiini, banaani, meloni,
makaroni, spagetti, mandariini, kirahvi, tiikeri, elefantti, ministeri, maisteri, kortti, kasetti,
postimerkki, testi, tentti, tulppaani, lääkäri, tohtori, professori, filmi, baari

12. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. presidenti-, presidentin)
ja vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. presidentti-, presidenttiä) sanoista
arkkitehti, konsultti, šakki, meikki.

_____________________________________________________________________________________________

b) perusmuoto: tähti heikko vartalo: tähde- yksikön partitiivi: tähteä

vahva vartalo: tähte-

• i/e-sanat (i muuttuu e:ksi vartalossa ja partitiivissa)

• vanhat suomen omat sanat: paljon luontosanoja
• partitiivissa vahva vartalo ja e
• k, p, t -astevaihtelu

Esim. joki, järvi, niemi, lahti, kivi, nimi, ovi, pilvi, Suomi, talvi, hirvi, hauki, särki, mäki, polvi, sormi, poski

13. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. joe-, joen) sekä vahva
vartalo ja yksikön partitiivi (esim. joke-, jokea) sanoista lampi, särki, hauki, lahti.

_____________________________________________________________________________________________

c) perusmuoto: nuori vokaalivartalo: nuore- yksikön partitiivi: nuorta

konsonanttivartalo: nuor-

• partitiivissa konsonanttivartalo + ta/tä (partitiivissa ei ole e:tä): nuorta

• ei k, p, t -astevaihtelua
• myös paljon vanhoja luontosanoja
Esim. pieni, suuri, meri (merta), lohi, saari, kuusi (puu), mieli, puoli, tuli, tuuli, huuli, sieni, hiiri, nuoli,
huoli, moni, uni, ääni, nuori, vuori, sääri, veri (verta), lapsi (lasta), veitsi (veistä/veitseä), lumi

171
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

14. HARJOITUS: Kirjoita vokaalivartalo ja yksikön genetiivi (esim. puole-, puolen) ja

konsonanttivartalo ja yksikön partitiivi (esim. puol-, puolta) sanoista sääri, lohi, pieni,
lumi.

_____________________________________________________________________________________________

d) perusmuoto: tosi heikko vartalo: tode- yksikön partitiivi: totta

vahva vartalo: tote-
konsonanttivartalo: tot-

= vanhat si-sanat (ei lainasanat esim. lasi)

• si ž -de/te
• partitiivi: -si ž t +ta/tä

Esim. susi, vesi, kuukausi, vuosi, käsi, kuusi (6), viisi, tosi, täysi, vuorokausi, reisi

Huomaa poikkeukset:
perusmuoto: heikko/vahva vartalo: partitiivi:

yksi yhde-/yhte- yhtä

kaksi kahde-/kahte- kahta
kansi kanne-/kante- kantta
varsi varre-/varte- vartta
virsi virre-/virte- virttä
hirsi hirre-/hirte- hirttä
kynsi kynne-/kynte- kynttä

15. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. vuode-, vuoden)
ja vahva vartalo ja yksikön illatiivi (esim. vuote-, vuoteen) sekä konsonanttivartalo ja
yksikön partitiivi (esim. vuot-, vuotta) sanoista reisi, liesi, hiisi, mesi.

_____________________________________________________________________________________________

3) e-loppuiset sanat

perusmuoto: tiede vartalo: tietee- yksikön partitiivi: tiedettä

• vartalossa e ž ee
• partitiivi = perusmuoto + tta, ttä
• k, p, t -astevaihtelu

Esim. tuore, taide, voide, ranne, vanne, toive, koe, huurre, taive, amme, virhe, vene, herne, side, mantere,
kantele, kyynele jne.

Poikkeukset: e-loppuiset suomalaiset etunimet esim. Ville (Villen, Villeä), Kalle, Janne, Hanne sekä sanat
nalle, itse, nukke, pelle, kolme ja e-loppuiset vieraskieliset lainasanat (esim. college, single, mobile, joule jne.)

172 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

16. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. taitee-, taiteen) ja yksikön
partitiivi (esim. taidetta) sanoista liikenne, koe, ranne, tuote.

_____________________________________________________________________________________________

4) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat

perusmuoto: syy vartalo: syy- yksikön partitiivi: syytä

• perusmuoto = vartalo
• partitiivi: perusmuoto + ta/tä
• ei astevaihtelua
• myös tai-loppuiset viikonpäivät ja kaikki kuukaudet kuuluvat tähän ryhmään, huomaa myös
suomalaiset kaupungit, joiden lopussa on esim. pää (Kankaanpää) tai suu (Joensuu)

Esim. suu, kuu, puu, pää, tie, työ, tuo, pyy, kyy, vyö, tee

17. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tee-, teen) ja yksikön partitiivi
(esim. teetä) sanoista luu, Järvenpää, joulukuu, tiistai.

_____________________________________________________________________________________________

TEHTÄVIÄ

18. Kirjoita viivalle annettu sana oikeassa muodossa.

Jukka

a) _______________lla on kova yskä.

b) Me menemme illalla _______________lle.

c) Liisa ja Matti ovat _____________________n kanssa elokuvissa.

d) Tiina rakastaa __________________a.

e) Myös Heidi on ihastunut ____________________an.

järki

a) Onko tässä mitään ________________ä?

b) Tämän tehtävän voi ratkaista ___________________________n avulla.

c) Ajattele asiaa ______________________llä.

173
 1. Suomalainen puhekulttuuri

b) Hän on ___________________ssä koko ajan!

c) Sano se _______________________en.

d) Huuto vaimeni vaisuksi ____________________ksi.

e) Hän huusi vihaisella _________________llä.

taide

a) Onko tämä olevinaan _________________tta?

b) Älä sijoita rahojasi __________________seen.

c) ___________________ssa on omat sääntönsä.

d) ______________________n syvin olemus paljastuu tästä maalauksesta.

e) En pidä tätä maalausta _________________________na.

KIELIOPPIA

Konsonanttiloppuiset sanat

1) nen-loppuiset sanat

perusmuoto: hyttynen vartalo: hyttyse- yksikön partitiivi: hyttystä

• perusmuodossa -nen, vartalossa -se

• partitiivissa konsonanttivartalo (ei e:tä) + ta/tä
• ei astevaihtelua

19. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lautase-, lautasen) ja yksikön
partitiivi (esim. lautasta) sanoista amerikkalainen, keltainen, Jokinen.

_____________________________________________________________________________________________

2) in-loppuiset sanat

perusmuoto: puhallin vartalo: puhaltime- yksikön partitiivi: puhallinta

• perusmuodossa -in, vartalossa -ime

• yksikön partitiivi = perusmuoto + ta/tä
• astevaihtelu
poikkeus: lämmin lämpimä-n lämmin-tä

175
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat -an/än-loppuiset sanat

sydän sydäme- sydäntä
morsian morsiame- morsianta

20. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kihartime-, kihartimen)

ja yksikön partitiivi (esim. kiharrinta) sanoista soitin, tuuletin, tulostin, sivellin.

_____________________________________________________________________________________________

3) ton-, tön-loppuiset sanat

perusmuoto: maidoton vartalo: maidottoma- yksikön partitiivi: maidotonta

• perusmuodossa -ton, -tön, vartalossa -ttoma, -ttömä

• partitiivi = perusmuoto + ta, tä
• merkitys negatiivinen (jotakin ei ole): suolaton ruoka = ruoka, jossa ei ole suolaa

21. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tarpeettoma-, tarpeettoman)

ja yksikön partitiivi (tarpeetonta) sanoista mauton, väritön, perheetön, asunnoton.

_____________________________________________________________________________________________

4) as-, äs-loppuiset sanat

perusmuoto: lihaksikas vartalo: lihaksikkaa- yksikön partitiivi: lihaksikasta

• perusmuodossa -as, -äs, vartalossa -aa, -ää

• partitiivi= perusmuoto + ta, tä
• astevaihtelu

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat sanat:

kevät kevää- kevättä
kirves kirvee- kirvestä

22. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. rikkaa-, rikkaan) yksikön
partitiivi (rikasta) sanoista voimakas, älykäs, varakas, kiuas.

_____________________________________________________________________________________________

5) is-loppuiset sanat

perusmuoto: raitis vartalo: raittii- yksikön partitiivi: raitista

• perusmuodossa -is, vartalossa -ii

• partitiivi = perusmuoto + ta
• astevaihtelu

176 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

23. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kaunii-, kauniin) ja yksikön
partitiivi (esim. kaunista) sanoista altis, kallis, ruumis, saalis.

_____________________________________________________________________________________________

6) us-, ys-, os-, ös-, es-loppuiset sanat

perusmuoto: ostos vartalo: ostokse- yksikön partitiivi: ostosta

• perusmuodossa -us, -ys, -os, -ös, -es, vartalossa -ukse, -ykse, -okse, -ökse, -ekse
• partitiivi = perusmuoto + ta, tä
• ei astevaihtelua
• sanat on tehty yleensä verbistä (tilata ž tilaus, kysyä ž kysymys, kääntää ž käännös)
• muita sanoja esim. vihannes, ilves, kolmannes, neljännes (murtoluvut)

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat is- ja as-/äs-loppuiset sanat:

anis anikse- anista kasvis kasvikse- kasvista
varis varikse- varista teräs teräkse- terästä
jänis jänikse- jänistä lihas lihakse- lihasta
ananas ananakse- ananasta

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös puhekielen is-loppuiset sanat:

kämppis kämppikse- kämppistä (= huonetoveri)
mahis mahikse- mahista (= mahdollisuus)

24. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. määräykse-, määräyksen)

yksikön partitiivi (esim. määräystä) sanoista vähennys, leivos, sivistys, keräys.

_____________________________________________________________________________________________

7) uus-, yys-, aus-, eus-, eys-, ous-loppuiset sanat

perusmuoto: puhtaus vartalo: puhtaude-/puhtaute- yksikön partitiivi: puhtautta

• perusmuodossa -s, vartalossa -de/-te

• partitiivi = perusmuodon s ž t + pääte ta, tä
• ei astevaihtelua
• sanat on muodostettu yleensä adjektiiveista (puhdas ž puhtaus, kylmä ž kylmyys, hellä ž hellyys),
joskus substantiiveista ( varas ž varkaus, kaveri ž kaveruus)

25. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kateude-, kateuden) ja yksikön
partitiivi (kateutta) sanoista kestävyys, pituus, pimeys, kauneus.

_____________________________________________________________________________________________

177
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

8) mies

perusmuoto: mies vartalo: miehe- yksikön partitiivi: miestä

• ei muita samanlaisia sanoja

• yksikön partitiivi = perusmuoto + tä

9) nut-, nyt-, lut-, lyt-, sut-, syt-, rut-loppuiset sanat

perusmuoto: innostunut vartalo: innostunee- yksikön partitiivi: innostunutta

• adjektiivi: vastaa kysymykseen Millainen?

• perusmuodossa yleensä -nut, -nyt, verbityypin 3 verbeissä -lut, -lyt, -sut, -syt, -rut, vartalossa
-nee, -lee, -see, -ree
• partitiivi= perusmuoto + ta, tä
• ei astevaihtelua
• sanat ovat myös verbin NUT-partisiippeja
Esim. kärsinyt kärsinee- kärsinyttä
kuullut kuullee- kuullutta
juossut juossee- juossutta
surrut surree- surrutta

26. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. väsynee-, väsyneen) ja yksikön
partitiivi (väsynyttä) sanoista sivistynyt, kuollut, noussut, purrut.

_____________________________________________________________________________________________

10) ut-, yt-loppuiset sanat

perusmuoto: kevyt vartalo: kevye- yksikön partitiivi: kevyttä

• perusmuodossa -ut, -yt, vartalossa -ue, -ye

• partitiivi = perusmuoto + ta, tä
• ei astevaihtelua

27. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. ehye-, ehyen) ja yksikön
partitiivi (esim. ehyttä) sanoista ohut, lyhyt, olut, neitsyt.

_____________________________________________________________________________________________

178 KIPINÄ
 1. Suomalainen puhekulttuuri

11) el-, en-, er-, al-, ar-loppuiset sanat

perusmuoto: manner vartalo: mantere- yksikön partitiivi: mannerta

• perusmuodossa -el, -en, -er, -al, -ar, vartalossa -ele, -ene, -ere, -ale, -are
• partitiivi = perusmuoto + ta, tä
• astevaihtelu
• poikkeus: vasen vasemma- vasenta

28. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kyynele-, kyynelen) ja yksikön
partitiivi (esim. kyyneltä) sanoista askel, joutsen, sisar, kannel.

_____________________________________________________________________________________________

12) tar-, tär-loppuiset sanat

perusmuoto: kuningatar vartalo: kuningattare- yksikön partitiivi: kuningatarta

• perusmuodossa -tar, -tär, vartalossa -ttare, -ttäre

• partitiivi = perusmuoto + ta, tä
• ollut aiemmin yleinen feminiinijohdin (= naista tarkoittava) suomen kielessä, mutta nykykielessä
harvinainen

29. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. laulajattare-, laulajattaren) ja

yksikön partitiivi (esim. laulajatarta) sanoista onnetar, tytär, ystävätär, rakastajatar.

_____________________________________________________________________________________________

13) Konsonanttiloppuiset vierassanat

Kun vieraskielinen nimi tai lainasana loppuu konsonanttiin, sanaan lisätään sidevokaali i ennen
sijapäätettä:

Jill ž Jilliä Borg ž Borgista Los Angeles ž Los Angelesissa

30. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. Richardi-, Richardin) ja yksikön
partitiivi (esim. Richardia) sanoista natrium, Bonn, Jim, Wien.

_____________________________________________________________________________________________

179
 1. Suomalainen puhekulttuuri

32. Taivuta suluissa olevia nomineja niin, että ne sopivat lauseeseen. Kiinnitä erityistä
huomiota astevaihteluun.

a) Onko matonpesu laiturilla _____________________________ (laki) mukaan kielletty?

b) Ostin eilen uuden ___________________________ (puku) ystäväni häihin.

c) Jotkut nuoret kulkevat ___________________________ (virta) mukana osaamatta tehdä

itsenäisesti päätöksiä.

d) Löysin metsästä ________________________________ (mätäs), joka oli täynnä puolukoita.

e) Tänä vuonna on muodissa taas leveät housujen _______________________________ (lahje).

f) Onneksi poliisit saivat kiinni _______________________________ (varas), joka oli murtautunut jo

useisiin keskustan liikehuoneistoihin.

g) Suomen eri _____________________________ (murre) eivät ole minulle vielä tuttuja.

h) Oppilaskunnan rahat ovat _____________________________ (lipas), joka on opettajainhuoneessa.

i) Kävin viime talvena ensimmäistä kertaa elämässäni uimassa _________________________ (avanto).

j) Tein eilen mielenkiintoisen ________________________________ (havainto).

k) Pikkuveljeni osti uuden _______________________________ (onki), sillä hän aikoo lähteä kalaan

ystäviensä kanssa.

33. Valitse laatikosta kuhunkin lauseeseen sopiva sana ja taivuta se lauseeseen sopivaksi.
Muista kiinnittää huomiota astevaihteluun.

ranne, lääke, hinnakas, puhjeta, kulkea, hammas, appi, huovata, tarjeta, viheltää

a) Lähden ensi viikolla käymään Tallinnassa minun anoppini ja _________________________ kanssa.

b) Muistitko ottaa aamulla _______________________________ ? Lääkärihän sanoi, että se on

muistettava ottaa joka aamu ja ilta.

181
 1. Suomalainen puhekulttuuri

l) Urheilijan _________________________ (lihas) ovat suuret.

m) Mies hakkaa puita ______________________ (kirves).

n) Pori sijaitsee __________________ (länsi).

o) _______________________ (varis) lentävät taivaalla.

35. Kirjoittakaa lapuille eri nominityyppien sanoja. Jokainen nostaa viisi lappua ja selittää
parilleen suullisesti, mitä sana tarkoittaa. Pari yrittää arvata sanan.

36. Kirjoita seuraavat sanat yksikön genetiivissä ja partitiivissa. Sanat ovat tekstistä
Suomalainen puhekulttuuri.

nominatiivi genetiivi partitiivi

kulttuuri __________________________________ __________________________________

viestintätapa __________________________________ __________________________________

keskustelutilanne __________________________________ __________________________________

vähäpuheinen __________________________________ __________________________________

eleetön __________________________________ __________________________________

tuntematon __________________________________ __________________________________

epäkohteliaisuus __________________________________ __________________________________

tervehdys __________________________________ __________________________________

läheinen __________________________________ __________________________________

small talk __________________________________ __________________________________

mielipide __________________________________ __________________________________

piirre __________________________________ __________________________________

puhelias __________________________________ __________________________________

keskusteluvilkkaus __________________________________ __________________________________

37. Mene ulos (esim. puistoon) tai johonkin paikkaan (esim. kahvilaan, kirjastoon,
kirkkoon, diskoon, sairaalaan). Kirjoita, mitä tapahtuu: kuka tekee ja mitä? Kuvaile
myös ympäristöä mahdollisimman tarkasti ja käytä kuvailevia adjektiiveja. Lukekaa ryhmäläisten
tekstejä ja yrittäkää arvata, mikä paikka on kyseessä (alussa ei kannata mainita paikkaa).

183