Textbook of Diagnostic Microbiology

Connie R. Mahon
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/textbook-of-diagnostic-microbiology-connie-r-mahon/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Textbook of Diagnostic Microbiology 6th Edition Connie

R. Mahon

https://textbookfull.com/product/textbook-of-diagnostic-
microbiology-6th-edition-connie-r-mahon/

Koneman s Color Atlas and Textbook of Diagnostic

Microbiology Gary W. Procop

https://textbookfull.com/product/koneman-s-color-atlas-and-
textbook-of-diagnostic-microbiology-gary-w-procop/

Textbook of Diagnostic Sonography 8th Edition Sandra L.

Hagen-Ansert

https://textbookfull.com/product/textbook-of-diagnostic-
sonography-8th-edition-sandra-l-hagen-ansert/

Advanced Techniques in Diagnostic Microbiology Volume 1

Techniques Yi-Wei Tang

https://textbookfull.com/product/advanced-techniques-in-
diagnostic-microbiology-volume-1-techniques-yi-wei-tang/
Textbook of Diagnostic Sonography 2 Volume Set Sandra
L. Hagen-Ansert

https://textbookfull.com/product/textbook-of-diagnostic-
sonography-2-volume-set-sandra-l-hagen-ansert/

Basic Medical Microbiology Patrick R. Murray

https://textbookfull.com/product/basic-medical-microbiology-
patrick-r-murray/

Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology 7 Revised

edition Edition Donald E. Thrall

https://textbookfull.com/product/textbook-of-veterinary-
diagnostic-radiology-7-revised-edition-edition-donald-e-thrall/

Medical Microbiology 9th Edition Patrick R. Murray

https://textbookfull.com/product/medical-microbiology-9th-
edition-patrick-r-murray/

Medical Microbiology 9th Edition Patrick R. Murray

https://textbookfull.com/product/medical-microbiology-9th-
edition-patrick-r-murray-2/
Textbook of Diagnostic Microbiology

SIXTH EDITION

Connie R. Mahon, M.S.

Director, Organization Development (Retired)
Health Resources and Services Administration
Learning Institute
Rockville, Maryland
Adjunct Assistant Professor
Medical Laboratory Sciences
Integrative Health Sciences Department
School of Medicine and Health Sciences
The George Washington University
Washington, DC

Donald C. Lehman, Ed.D., MLS(ASCP)cm,

SM(NRCM)
Associate Professor
Department of Medical Laboratory Sciences
University of Delaware
Newark, Delaware

2
Table of Contents

Cover image

Title Page

Copyright

Dedication

Reviewers

Contributors

Preface
Organization

Pedagogic Features

Ancillaries for Instructors and Students

Acknowledgments
Part I Introduction to Clinical Microbiology

Chapter 1 Bacterial Cell Structure, Physiology, Metabolism, and Genetics

Significance

Overview of the Microbial World

Classification/Taxonomy

Comparison of Prokaryotic and Eukaryotic Cell Structure

Bacterial Morphology

Microbial Growth and Nutrition

3
 Bacterial Biochemistry and Metabolism

Bacterial Genetics

Bibliography

Chapter 2 Host-Parasite Interaction

Origin of Microbial Biota

Composition of Microbial Biota at Different Body Sites

Role of the Microbial Biota in the Pathogenesis of Infectious Disease

Role of the Microbial Biota in the Host Defense Against Infectious Disease

Microbial Factors Contributing to Pathogenesis and Virulence

Host Resistance Factors

Mechanisms by Which Microbes May Overcome Host Defenses

Bibliography

Chapter 3 The Laboratory Role in Infection Control

General Concepts in Infection Prevention and Control Practice

Outbreak Investigation

Education

Emerging and Reemerging Pathogens

Bibliography

Chapter 4 Control of Microorganisms

Disinfection and Sterilization

Sterilization Versus Disinfection

Factors That Influence the Degree of Killing

Methods of Disinfection and Sterilization

Disinfectants Versus Antiseptics

Environmental Protection Agency Regulations on Chemical Surface Disinfectants

Food and Drug Administration Regulations on Chemical Skin Antiseptics

Microbiology Safety

General Laboratory Safety

Bioterrorism and the Clinical Microbiology Laboratory

Bibliography

4
Chapter 5 Performance Improvement in the Microbiology Laboratory
General Guidelines for Establishing Quality Control

Performance Improvement

Evaluating and Interpreting Diagnostic Laboratory Tests

Analytic Analysis of Tests

Clinical Analysis of Tests

Operational Analysis of Tests

Choosing a Laboratory Method

Test Validation

Bibliography

Chapter 6 Specimen Collection and Processing

Basic Principles of Specimen Collection

Preservation, Storage, and Transport of Specimens

Specimen Receipt and Processing

Culture Workup

Communication of Laboratory Findings

Bibliography

Chapter 7 Microscopic Examination of Materials From Infected Sites

Preparation of Samples

Stains

Microscopes

Terminology for Direct Examinations

Examination of Prepared Material

Grading or Classifying Materials

Reports of Direct Examinations

Initiation of Special Handling for Unsuspected or Special Pathogens

Quality Control in Direct Microscopic Interpretations

Examples of Sample Observations and Reports

Bibliography

Direct Examination Showing Local and Contaminating Materials

Direct Examination in Common Bacterial Infections

5
 Direct Examination in Gram-Positive Bacillary Infections

Direct Examination in Uncommon Gram-Positive Bacilli

Direct Examination in Gram-Positive Bacilli with Filaments and Branches

Direct Examination in Selected Gram-Negative Bacterial Infections

Direct Examination in Selected Gram-Negative Bacillary Infections

Direct Examination in Polymicrobial Infections

Direct Examination in Fungal Infections

Direct Examination in Parasitic Infections

Direct Examination in Viral Infections

Chapter 8 Use of Colony Morphology for the Presumptive Identification of

Microorganisms
Importance of Colony Morphology as a Diagnostic Tool

Initial Observation and Interpretation of Cultures

Gross Colony Characteristics Used to Differentiate and Identify Presumptively Microorganisms

Colonies with Multiple Characteristics

Growth of Microorganisms in Liquid Media

Bibliography

Chapter 9 Biochemical Identification of Gram-Negative Bacteria

Carbohydrate Utilization

Glucose Metabolism and Its Metabolic Products

Amino Acid Utilization

Miscellaneous Tests

Manual Multitest Systems

Rapid and Automated Identification Systems

Bibliography

Chapter 10 Immunodiagnosis of Infectious Diseases

Antibodies in Serologic Testing

Antigen Detection

Principles of Immunologic Assays

Use of Serologic Testing in Specific Diseases

Direct Antigen Detection Assays

6
 Bibliography

Chapter 11 Applications of Molecular Diagnostics

Nucleic Acid Hybridization Techniques

Nucleic Acid Amplification Procedures

Strain Typing and Identification

Future of Molecular Diagnostics Testing in the Clinical Microbiology Laboratory

Nanomedicine

Bibliography

Chapter 12 Antibacterial Mechanisms of Action and Bacterial Resistance

Mechanisms
Antimicrobial Targets and Mechanisms of Action

Mechanisms of Antimicrobial Resistance

β-Lactamase Inhibitors

Dissemination of Resistance Determinants

Nanotechnology to Deliver Therapeutic Agents

Bibliography

Chapter 13 Antimicrobial Susceptibility Testing

Procedures in Antimicrobial Susceptibility Testing

Reasons and Indications for Performing Antimicrobial Susceptibility Tests

Selecting Antimicrobial Agents for Testing and Reporting

Traditional Antimicrobial Susceptibility Test Methods

Automated Antimicrobial Susceptibility Test Methods

Interpretation of In Vitro Antimicrobial Susceptibility Test Results

Methods of Detecting Antimicrobial-Inactivating Enzymes

Quality Control of Antimicrobial Susceptibility Tests

Selecting an Antimicrobial Susceptibility Test Method

Susceptibility Testing Challenges

Special Antimicrobial Susceptibility Tests

Minimum Bactericidal Concentration Test

Time-Kill Assays

Synergy Tests

7
 Serum Bactericidal Test

Molecular Probes for Identifying Determinants of Antimicrobial Resistance

Measurement of Antimicrobial Agents in Serum and Body Fluids

Bibliography

Part II Laboratory Identification of Significant Isolates

Chapter 14 Staphylococci
General Characteristics

Clinically Significant Species

Laboratory Diagnosis

Antimicrobial Susceptibility

Bibliography

Chapter 15 Streptococcus, Enterococcus, and Other Catalase-Negative, Gram-

Positive Cocci
General Characteristics

Clinically Significant Streptococci and Streptococcus-Like Organisms

Laboratory Diagnosis

Bibliography

Chapter 16 Aerobic Gram-Positive Bacilli

Non–Spore-Forming, Nonbranching, Catalase-Positive Bacilli

Non–Spore-Forming, Nonbranching, Catalase-Negative Bacilli

Non–Spore-Forming, Branching, Aerobic Actinomycetes

Spore-Forming, Nonbranching, Catalase-Positive Bacilli

Bibliography

Chapter 17 Neisseria Species and Moraxella catarrhalis

General Characteristics

Pathogenic Neisseria Species

Commensal Neisseria Species

Bibliography

Chapter 18 Haemophilus, HACEK, Legionella, and Other Fastidious Gram-

8
Negative Bacilli
Chapter Outline

Objectives

Key Terms

Haemophilus

HACEK Group

Capnocytophaga

Pasteurella

Brucella

Francisella

Bibliography

Chapter Outline

Objectives

Key Terms

Legionella

Laboratory Diagnosis

Bordetella

Bibliography

Chapter 19 Enterobacteriaceae
General Characteristics

Opportunistic Members of the Family Enterobacteriaceae and Associated Infections

Primary Intestinal Pathogens of the Family Enterobacteriaceae

Other Genera of the Family Enterobacteriaceae

Laboratory Diagnosis of Enterobacteriaceae

Bibliography

Chapter 20 Vibrio, Aeromonas, and Campylobacter Species

Vibrio

Aeromonas

Campylobacter and Campylobacter-Like Species

Bibliography

9
Chapter 21 Nonfermenting and Miscellaneous Gram-Negative Bacilli
General Characteristics of Nonfermenters

Clinically Significant Nonfermentative, Gram-Negative Bacilli

Less Commonly Encountered Nonfermentative, Gram-Negative Bacilli

Bibliography

Chapter 22 Anaerobes of Clinical Importance

Important Concepts in Anaerobic Bacteriology

Frequently Encountered Anaerobes and Their Associated Diseases

Specimen Selection, Collection, Transport, and Processing

Procedures for Identifying Anaerobic Isolates

Antimicrobial Susceptibility Testing

Treatment of Anaerobe-Associated Diseases

Bibliography

Chapter 23 The Spirochetes

Leptospires

Borreliae

Treponemes

Bibliography

Chapter 24 Chlamydia, Rickettsia, and Similar Organisms

Chlamydiaceae

Rickettsiaceae and Similar Organisms

Bibliography

Chapter 25 Mycoplasma and Ureaplasma

General Characteristics

Clinical Infections

Laboratory Diagnosis

Antimicrobial Susceptibility

Interpretation of Laboratory Results

Bibliography

10
Chapter 26 Mycobacterium tuberculosis and Nontuberculous Mycobacteria
General Characteristics

Clinical Significance of the Mycobacterium Tuberculosis Complex

Clinical Significance of Nontuberculous Mycobacteria

Mycobacterium leprae

Isolation and Identification of Mycobacteria

Susceptibility Testing of Mycobacterium tuberculosis

Immunodiagnosis of Mycobacterium tuberculosis Infection

Bibliography

Chapter 27 Medically Significant Fungi

General Characteristics

Taxonomy

Mycoses

Clinically Significant Species

Laboratory Diagnosis of Fungi

Immunodiagnosis of Fungal Disease

Antifungal Susceptibility

Bibliography

Chapter 28 Diagnostic Parasitology

General Concepts in Parasitology Laboratory Methods

Medically Important Parasitic Agents

Bibliography

Chapter 29 Clinical Virology

Characteristics of Viruses

Laboratory Diagnosis of Viral Infections

Double-Stranded DNA Viruses

Single-Stranded DNA Viruses

Double-Stranded RNA Viruses

Single-Stranded RNA Viruses

Hepatitis Viruses

11
 Prions

Antiviral Therapy

Bibliography

Chapter 30 Agents of Bioterror and Forensic Microbiology

Laboratory Response Network

General Characteristics of Biological Threat Agents

Biosafety

Biosafety Levels

Agents of Bioterror

Other Biological Agents and Toxins

Pandemic Preparedness and Bioterrorism Readiness

Concluding Thoughts

Forensic Microbiology

Bibliography

Chapter 31 Biofilms
Microbial Biofilms Defined

Architecture of Biofilms

Biofilm Properties

Mechanisms of Pathogenicity

Diseases Associated with Biofilms

Laboratory Consequences Associated with Biofilms

Detection of Biofilms

Potential Interventions

Bibliography

Part III Laboratory Diagnosis of Infectious Diseases:

An Organ System Approach to Diagnostic
Microbiology

Chapter 32 Upper and Lower Respiratory Tract Infections

General Concepts of Infectious Diseases of The Respiratory Tract

Host Risk Factors

12
 Virulence Factors of Pathogenic Organisms

Upper Respiratory Tract Infections

Lower Respiratory Tract Infections

Respiratory Tract Infections in the Immunocompromised Host

Bioterrorism and Respiratory Infections

References

Chapter 33 Skin and Soft Tissue Infections

Anatomy of the Skin

Localized Bacterial and Fungal Skin Infections

Dermatologic Manifestations of Systemic Bacterial and Fungal Infections

Viral Infections

Parasitic Infections

Immune- or Toxin-Mediated Dermatologic Manifestations of Infectious Agents

Laboratory Diagnosis

Bibliography

Chapter 34 Gastrointestinal Infections and Food Poisoning

Evaluating Gastrointestinal Infections and Food Poisoning

Anatomic Considerations

Approach to Diagnosis of the Patient with Diarrhea

Clinical Presentation and Pathogenic Mechanisms of Acute Diarrhea

Common Viral, Bacterial, and Parasitic Pathogens

Diarrhea in Special Circumstances

Laboratory Diagnosis of Gastrointestinal Pathogens

Treatment and Prevention of Diarrhea

Bibliography

Chapter 35 Infections of the Central Nervous System

General Concepts Related to Infections of the Central Nervous System

Central Nervous System Infections

Laboratory Diagnosis

Bibliography

13
Chapter 36 Bacteremia and Sepsis
General Concepts Related to Bacteremic Infections

Epidemiology

Causes

Pathogenesis

Clinical Aspects of Bacteremia

Laboratory Diagnosis

Treatment

Prevention

Bibliography

Chapter 37 Urinary Tract Infections

Introduction

The Urinary System

Epidemiology and Risk Factors

Clinical Signs and Symptoms

Causes of Urinary Tract Infections

Laboratory Diagnosis

Microbial Detection

Interpretation of Results

Susceptibility Reporting

Bibliography

Chapter 38 Genital Infections and Sexually Transmitted Infections

Urethritis

Cervicitis

Vulvovaginitis

Genital Ulcer Disease

Acquired Immunodeficiency Syndrome

Other Sexually Transmitted Diseases

Bibliography

Chapter 39 Infections in Special Populations

14
 Health Care–Associated Infections

Ventilator-Associated Pneumonia

Malignancy

Acquired Immunodeficiency Syndrome

Complement Deficiency

Burns

Organ Transplantation

Postsplenectomy Sepsis

Cystic Fibrosis

Diabetes

Aging

Pregnancy, the Fetus, and the Neonate

Bibliography

Chapter 40 Zoonotic Diseases

Key Terms

Transmission by Scratches and Bites From Domestic or Wild Animals

Transmission by Direct Contact or Inhalation

Transmission by Arthropod Vectors

Emerging Zoonoses

Bibliography

Chapter 41 Ocular Infections

General Concepts Related to Ocular Infections

Infections of the Conjunctivae

Infections of the Eyelids

Infections of the Cornea

Infections of the Sclera and Episclera

Infections of the Orbit

Infections of the Lacrimal Apparatus

Infections of the Intraocular Chambers

Biofilm-Centered Ocular Infections

Laboratory Diagnosis of Ocular Infections

Bibliography

15
Appendix A Selected Bacteriologic Culture Media
Acetate Agar

Alkaline Peptone Water

American Trudeau Society Medium

Bacteroides Bile Esculin Agar

Bile Esculin Agar

Bismuth Sulfite Agar

Blood Agar, Anaerobic, Brucella Base, Wadsworth

Blood Agar, Anaerobic, CDC

Blood Agar, Anaerobic, Laked, With Kanamycin, Vancomycin, and Vitamin K

Blood Agar, Anaerobic, With Kanamycin and Vancomycin

Blood Agar, Rabbit

Blood Agar, Sheep

Blood Phenylethyl Alcohol Agar, Anaerobic, CDC

Bordet-Gengou Blood Agar

Brain-Heart Infusion Broth

Buffered Charcoal Yeast Extract Agar

Burkholderia cepacia Agar

Burkholderia cepacia Selective Agar

Campylobacter Blood Agar (Campy-BA)

Campylobacter Charcoal Differential Agar

Campylobacter Thioglycolate Broth

Cefsulodin-Irgasan-Novobiocin

Cetrimide Agar

Chocolate Agar

CHROMagars

Citrate Agar, Simmons

Columbia Agar With and Without 5% Sheep Blood

Cooked Meat (Chopped Meat Glucose) Medium

Cycloserine Cefoxitin Fructose Agar

Cystine Tryptic Agar With Sugar

Decarboxylase Test Medium (Moeller)

Deoxyribonuclease (DNase) Test Agar

16
Dilute Gelatin Medium (0.4%)

Egg Yolk Agar, CDC Formulation

Eosin–Methylene Blue Agar

Esculin Agar

Fletcher Semisolid Medium for Leptospira

Gelatin Medium (Nutrient)

Gram-Negative Broth

Haemophilus Test Medium

Hektoen Enteric Agar

Hippurate Broth

Hydrogen Sulfide, Lead Acetate

Kligler Iron Agar

Lim Broth

Loeffler Coagulated Serum Slant

Löwenstein-Jensen Medium

Lysine Iron Agar

MacConkey Agar

MacConkey Sorbitol Agar

Malonate Broth

Mannitol Salt Agar

Methyl Red Voges-Proskauer Medium

Middlebrook 7H10 and 7H11 Agars

Mitchison 7H11 Selective Agar

Modified Thayer-Martin Agar

Motility Test Medium

Mueller-Hinton Agar

Mueller-Hinton Agar With 2% NaCl

Mueller-Hinton Agar With 4% NaCl and 6 µg Oxacillin

New York City Medium

Nitrate Reduction Broth

Nutrient Agar

Oxidative-Fermentative Medium (Hugh and Leifson Formulation)

Oxidative-Fermentative Polymyxin B–Bacitracin-Lactose Agar

Peptone–Yeast Extract–Glucose Broth

17
 Phenylalanine Deaminase Agar

Phenylethyl Alcohol Agar

Potassium Tellurite Blood Agar

PPLO Agar

Regan-Lowe Medium

Salmonella-Shigella Agar

Schaedler Agar

Selenite Broth

Sodium Chloride Broth, 6.5%

SP-4 Broth and SP-4 Agar

Streptococcus-Selective Agar

Tetrathionate Broth

Thioglycollate Broth, Basal and Enriched

Thiosulfate Citrate Bile Salts Sucrose Agar

Tinsdale Agar

Todd-Hewitt Broth With Gentamicin and Nalidixic Acid

Triple Sugar Iron Agar

Trypticase Soy Agar

Trypticase Soy Broth

Tryptophan Broth, 1%

Urea Agar and Broth

Vaginalis Agar

Xylose-Lysine-Desoxycholate Agar

Bibliography

Appendix B Selected Mycology Media, Fluids, and Stains

Fungal Media

Fungal Mounting Fluid

Fungal Stains

Bibliography

Appendix C Selected Procedures

Appendix D Answers to Learning Assessment Questions

18
Glossary
A

Index

19
Copyright

Elsevier Saunders
3251 Riverport Lane
St. Louis, Missouri 63043

TEXTBOOK OF DIAGNOSTIC MICROBIOLOGY, SIXTH EDITION

ISBN: 978-0-323-48218-9
Copyright © 2019 Elsevier Inc. All Rights Reserved.
The contribution made by Kalavati Suvarna and Sumathi Nambiar is in public
domain.
Previous editions copyrighted 2015, 2011, 2007, 2000

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by

any means, electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any
information storage and retrieval system, without permission in writing from
the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher's permissions policies and our arrangements with organizations such
as the Copyright Clearance Center and the Copyright Licensing Agency, can be
found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under
copyright by the Publisher (other than as may be noted herein).

Notices
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and
knowledge in evaluating and using any information, methods, compounds or
experiments described herein. Because of rapid advances in the medical
sciences, in particular, independent verification of diagnoses and drug dosages
should be made. To the fullest extent of the law, no responsibility is assumed by
Elsevier, authors, editors or contributors for any injury and/or damage to
persons or property as a matter of products liability, negligence or otherwise, or
from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas
contained in the material herein.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

20
Names: Mahon, Connie R., editor. | Lehman, Donald C., editor.
Title: Textbook of diagnostic microbiology / [edited by] Connie R. Mahon,
Donald C. Lehman.
Description: Sixth edition. | St. Louis, Missouri : Elsevier Saunders, [2019] |
Includes bibliographical references and index.
Identifiers: LCCN 2017050818 (print) | LCCN 2017051723 (ebook) | ISBN
9780323482127 (ebook) | ISBN 9780323482189
Subjects: | MESH: Microbiological Techniques | Communicable Diseases—
diagnosis | Bacterial Infections—diagnosis | Virus Diseases—diagnosis |
Mycoses—diagnosis
Classification: LCC QR67 (ebook) | LCC QR67 (print) | NLM QW 25 | DDC
616.9/041—dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2017050818

Content Strategist: Kellie White

Content Development Manager: Ellen Wurm-Cutter
Content Development Specialist: Alexandra York
Publishing Services Manager: Deepthi Unni
Project Manager: Kamatchi Madhavan
Marketing Manager: Emily Wall
Designer: Margaret Reid

21
Dedication

To my husband Dan for his love and continued support and understanding;
my son Sean who inspires me; my daughter Kathleen, for showing me courage;
and my granddaughters Kelly Amelia, Natalie Page, and Madeline Belle, who
have given us so much pleasure.

CRM

To my wife Terri, for her constant support and encouragement, and whose love
makes me realize anything is possible, and my grandchildren Shane, Athena,
Jordan, and Vincent, who keep me young at heart.

DCL

To George Manuselis, a dedicated microbiologist, educator, and mentor, who

inspired all.

22
Reviewers
Keri Brophy-Martinez MHA/ED, MT(ASCP)
Department Chair/Professor
Medical Laboratory Technology
Austin Community College
Austin, Texas

Delfina C. Domínguez MT(ASCP), MS, PhD

Professor
Clinical Laboratory Science/Public Health
The University of Texas at El Paso
El Paso, Texas

Frances Pouch Downes BS, MT(ASCP), MPH, DrPH, HCLD(ABB)

Professor
Biomedical Laboratory Diagnostics Program
Michigan State University
East Lansing, Michigan

Joanna Ellis MS, BS, MLS(ASCP)

Clinical Assistant Professor
Clinical Coordinator
Clinical Laboratory Science Program
Texas State University
San Marcos, Texas

Denise Forwick-Whalley MLT

Licensed Funeral Director & Embalmer
Microbiology
Northern Alberta Institute of Technology
Edmonton, Alberta, Canada

Shawn Froelich MS, MLS(ASCP)cm

Assistant Professor
Medical Laboratory Science
Allen College – UnityPoint Health
Waterloo, Iowa

Julie Gardner MS, MBA, MLS(ASCP)cm

Director of the Medical Laboratory Technician Program

23
Assistant Professor of Biology
University of Saint Francis
Crown Point, Indiana

Daniel J. Harrigan MS, MB(ASCP)cm

Professor
MLT Program, Department of Health Sciences
Blackhawk Technical College
Monroe, Wisconsin

Grace Leu-Burke MSCLS, MT(ASCP)

Assistant Professor
Medical Laboratory Science School of Allied Health
University of Alaska Anchorage
Anchorage, Alaska

Nicholas M. Moore MS, MLS(ASCP)cm

Assistant Director, Division of Clinical Microbiology
Assistant Professor
Departments of Pathology and Medical Laboratory Science
Rush University Medical Center
Chicago, Illinois

Hamida Nusrat PhD, PHM(CDPH)

Faculty
Clinical Laboratory Science Internship Program
San Francisco State University
San Francisco, California
Public Health Microbiologist and Trainer
Napa-Solano-Yolo-Marin County Public Health Laboratory
Fairfield, California

Jennifer Sanderson MS, MT(ASCP)

Central Laboratory Automation Specialist
Clinical Chemistry/Immunology
Siemens Healthineers
Deerfield, Illinois

Susan E. Saullo RN, MS MT(ASCP)

Adjunct Instructor
Nursing
ITT Technical Institute
Lake Mary, Florida

Michael Simpson BA, MS, MT(ASCP)

Professor of Clinical Laboratory Science (Full Time)
Laboratory Supervisor (Part Time)

24
Clinical Laboratory Science
College of Southern Nevada (Full Time)
Diagnostic Center of Medicine (Part Time)
Las Vegas, Nevada

Richard B. States DHSc, CNMT, RT(N)(ARRT)

Chair
Diagnostic Services Department
The University of Findlay
Findlay, Ohio

Jane M. Stevens MS, MT(ASCP)SM

Manager
Department of Pathology
Clinical Microbiology Laboratory
Rush University Medical Center
Chicago, Illinois

Ronald L. Walker MBA, CNMT, PET

Assistant Professor
Diagnostic Services Department
The University of Findlay
Findlay, Ohio

Dorothy Yvonne Yaschuk RT, ART, MEd

School of Health Sciences
College of New Caledonia
Prince George, British Columbia

25
Contributors
Yousif Barzani MD, MLS(ASCP)CM
Assistant Professor
Department of Integrated Health Sciences
School of Medicine and Health Sciences
The George Washington University
Washington, DC

Maximo O. Brito MD, MPH

Associate Professor of Medicine
Division of Infectious Diseases
University of Illinois
Chicago, Illinois
Chief of Infectious Diseases
Department of Medicine
Jesse Brown VA Medical Center
Chicago, Illinois

Nina Clark MD
Professor
Department of Medicine
Division of Infectious Diseases
Director, Transplant Infectious Diseases
Loyola University Medical Center
Maywood, Illinois

James L. Cook MD
Clinical Professor of Medicine
Division of Infectious Diseases, Department of Medicine
Loyola University Medical Center
Maywood, Illinois
Staff Physician and Research Scientist
Infectious Diseases Section
Edward Hines, Jr. VA Hospital
Hines, Illinois

Cliff Cymrot MLS(ASCP), MT(AAB), MT(AMT), MHA

Assistant Professor
Medical Laboratory Science

26
George Washington University
Washington, DC
Adjunct Instructor
CAHS School of Social Work
Cincinnati, Ohio

Robert C. Fader PhD, D(ABMM)

Section Chief, Microbiology
Pathology Department
Baylor Scott & White Healthcare
Scott & White Medical Center—Temple
Temple, Texas

Connie F.C. Gibas PhD

Clinical Research Project Manager
Department of Pathology and Laboratory Medicine
University of Texas Health Science Center at San Antonio
San Antonio, Texas

Amanda T. Harrington PhD, D(ABMM)

Director, Clinical Microbiology Laboratory
Associate Professor, Pathology
Loyola University Medical Center
Maywood, Illinois

Michelle M. Jackson PhD

Microbiologist
Division of Nonprescription Drug Products
Center for Drug Evaluation and Research
U.S. Food and Drug Administration
Silver Spring, Maryland

Deborah Josko PhD, SM(ASCP)

Associate Professor and Director—Medical Laboratory Science Program
Clinical Laboratory Sciences
Rutgers, The State University of New Jersey—School of Health Professions
Newark, New Jersey

Arun Kumar PhD

Assistant Professor
Nanomedicine Research Laboratory
Department of Medical Laboratory Sciences
Department of Biomedical Engineering
UD Nanofabrication Facility
Center for Bioinformatics & Computational Biology (CBCB)
College of Health Sciences
University of Delaware

27
Newark, Delaware

Steven D. Mahlen PhD, D(ABMM)

Director, Microbiology
Affiliated Laboratory, Inc.
Bangor, Maine

Frederic J Marsik PhD

Microbiology Consultant
New Freedom, Pennsylvania

Kevin McNabb PhD, MT(ASCP)

Director, Microbiology and Immunology
New Hanover Regional Medical Center
Wilmington, North Carolina

Alfredo J. Mena Lora, MD

Clinical Assistant Professor
Associate Program Director, Infectious Diseases Fellowship Program
Division of Infectious Diseases
Department of Medicine
Chicago, Illinois

Sarojini R. Misra MS, SM(ASCP), SM(AAM)

Manager
Microbiology
Christianacare Health Services
Newark, Delaware

Paula C. Mister MS, MT(ASCP)SM

Educational Coordinator, Medical Microbiology
The Johns Hopkins Hospital
Baltimore, Maryland
Adjunct Faculty
School of Mathematics and Science
Community Colleges of Baltimore County
Baltimore, Maryland

Linda S. Monson MS, MT(ASCP)

Supervisory Microbiologist (Retired)
San Antonio Military Medical Center
Fort Sam Houston, Texas

Sumati Nambiar MD, MPH

Director, Division of Anti-infective Products
Center for Drug Evaluation
Food and Drug Administration

28
Silver Spring, Maryland

Lindsey E. Nielsen PhD, ASCP(M, MB)

Deputy Chief, Microbiology Laboratories
Department of Pathology and Area Laboratories
Brooke Army Medical Center
San Antonio, Texas

Susan M. Pacheco MD
Physician
Medicine
Edward Hines, Jr. VA Hospital
Hines, Illinois
Assistant Professor
Department of Medicine
Loyola University Medical Center
Maywood, Illinois

Gail E. Reid MD, MSCTS

Assistant Professor
Department of Infectious Diseases
Loyola University Medical Center
Maywood, Illinois

Lauren Roberts MS, MT(ASCP)

Microbiology Supervisor
St. Joseph's Hospital & Medical Center
Phoenix, Arizona

Linda A. Smith PhD, MLS(ASCP)CM, BBCM

Professor
University of Texas Distinguished Teaching Professor
Department of Health Sciences
The University of Texas Health Science Center at San Antonio
San Antonio, Texas

Kalavati Suvarna PhD

Senior Microbiologist
Division of Anti-infective Products, Office of Antimicrobial Products, Center for
Drug Evaluation and Research
U.S. Food and Drug Administration
Silver Spring, Maryland

Kimberly E. Walker PhD, MT(ASCP)

Manager, Public Affairs
American Society for Microbiology
Washington, DC

29
Another random document with
no related content on Scribd:
Wittenbergistä, maisteri Drysiuksen Rogbergasta, tulemaan meille
päivällistä aterioimaan jonakin päivänä. Se on minun mieleisen!
mies. Kutsun tarkotus on se että hän näkisi Margitin. Tämä tarvitsee
semmoisen aviomiehen. Kuta pikemmin Margit tulee pois talosta,
sitä parempi hänelle itselleen.

— Vai niin? Aikooko Drysius pyytää minun suostumustani, vai

luuleeko hän ilman sitä tulevansa toimeen?

— Tietysti hän pyytää ja saa sinun suostumuksesi.

— Minä puhun asiasta Margitille.

— Hänellä ei ole, minun ymmärtääkseni, asiaan mitään

sanomista.

— Niinkö luulet. — Äänettömyyttä.

Lauri maisteri nousi ja lähti. Hänen piti panna kirje menemään ja

hänellä oli paljo puuhattavaa kaupungilla.

*****

Mestarilla ei nyt ollut silmänräpäyksen rauhaa maalarimajassa,

eipä Laurin poissakaan ollessa, sillä ihmisiä, jotka tahtoivat puhella
tämän kanssa kaupungin, kirkon tai omista asioistaan, haki häntä
ehtimiseen sieltä, ja välipäillä istui mestari kuunnellen, eikö poikaa
tai niitä, jotka häntä hakivat, kuuluisi portaista. Maalata yritteli
vanhus aikansa ratoksi, mutta huomasi etteivät aatokset ja tunteet
seuranneet horjuvan käden käyteltävää sivellintä. Hän siirrätti
maaluupöytänsä ja värikulhosensa "isien saliin", toivoen työn siellä
paremmin menestyvän. Mutta eipä vaan: ei hän sielläkään muuta
voinut kuin istua ja puolittain uneksia. Ja tästä tilasta hän
muutamana päivänä heräsi asekalinaan. Lauri astui sisään,
perässään miehiä, jotka toivat sylyksittäin kypäreitä, rautapaitoja,
pertuskoja ja miekkoja.

— Tulitupa joutuu, kuten tiedät, purettavaksi, ilmotti Lauri, ja sinä

olet kai samaa mieltä, kuin minäkin, että täällä salissa sopii paraiten
tallettaa näitä aseita.

Mestari muutatti maalaripöytänsä ylös vanhaan lastenkamariin.

Siellä sai hän toistaiseksi olla rauhassa.

Hänen juolahti mieleensä, että hän kun ei voinut maalata,

huoltensa huventamiseksi voisi katsella ja tarkastaa kaikkia mitä
hänen siveltimensä oli luonut niinä kolmena vuosikymmenenä, jolloin
hän oli tätä jaloa taidetta harjotellut. Kaikkein useimmat pergamentit
olivat tallella hänen kaapissaan maalarimajassa. Lauri istui siellä ja
kirjotti. Mestari avasi yhden kaapeista eikä löytänyt mitään.

— Etsitkö jotain? kysyi Lauri.

— Maalauksiani.

— Ne minä olen polttanut, Jumalalle kunniaksi. Tässä talossa ei

saa piileytyä mitään paavinuskoa.

— Oletko ne kaikki polttanut?

— Kaikki. — Lauri jatkoi kirjottamistaan. Jotain kaatua jysähti

laattialle. Lauri katsahti ylös työstään ja näki isänsä makaavan
pyörtyneenä. Hän otti vettä ja valeli hänen päätänsä, ja kun mestari
loi auki silmänsä, auttoi hän hänet jalkeille.

— Kuinkas jaksat, isä?

 — Hyvin. Kiitos! — Gudmund mestari horjahteli ulos. Hän aikoi
mennä laiturille ja levätä siellä rahilla, sillä siellä puhalsi raikkaasti ja
virkistävästi, arveli hän. Mutta se oli jäätävän kylmä ahava, ja Margit,
joka samalla kohtasi hänet, saattoi hänet ylös lastenkamariin.

*****

Kummallista, huomautti mestari Margitille, kun he muutaman

päivää jälestäpäin istuivat tuolla ylhäällä ja kuiskien juttelivat,
samalla kuin talttuvan hajottamisesta syntyvää kolinaa vähä väliä
kuului vasarainpauketten lomasta pajoista — kummallista, oloni
alkaa tuntua terveemmältä ja turvallisemmalta samassa määrin kuin
vauriot minua kohtaavat. Yksi asia vain vielä huolestuttaa minua.

— Drysiusko? kysyi Margit. Älä hänen tähtensä mieltäsi vaivaa!

— Ei, ei Drysius. Siitä puuhasta ei nyt kumminkaan Jumalan

avulla pidä mitään syntymän. Sinä tiedät, etten minä
pelkurimaisuudesta näin äänetönnä anna itseäni rääkätä, tiedätpä
myös mihin asti olen vetänyt myötäperäisyyteni rajaviivan. Ei, minua
huolettaa se seikka että Lauri ehkä hakkuuttaa maahan
hoitopuumme, ennenkuin me kaksi olemme tuumamme toteuttaneet.
Minä en tahdo nähdä sen kaatuvan. Näin unta siitä viime yönä ja
herätessäni ahdisti sydäntäni. Hoitopuu, joka näkyy Länsi-ahteilta ja
järveltä nähden kohoo melkein kirkontornin huipun tasalle… jonka
iso-isä istutti ja joka niin monta vuotta on levittänyt varjoansa
pihallemme ja kukkiessaan täyttänyt sen tuoksulla… Lehmus jonka
suhinaa läsnä kuuntelut pikku sängystäni, ja joka urunsävelin
säesteli äitini rukouksia! Kuulin unissani hoitopuun vaikeroivan
kirveen iskujen alla; kuulin äänen siitä kysäisevän, mitä pahaa se oli
tehnyt, ettei saanut linnunlaululla, vilpovarjoila ja kukkaislemulla
ilahuttaa myöskin Margitin ja Laurin lapsia, kun he joskus vastedes
tänne tulevat. Näin sen jalon latvan vaipuvan maahan ja laululintujen
säikähtyneinä lehahtavan lentoon ja kohta laskeuvan katsomaan
särkyneitä pesiään ja poikasiaan. Pois minun täältä täytyy pakoon,
ennenkuin se häviö tapahtuu. Mutta ehkä sentään olisi parempi, että
se tapahtuu niin pian kuin mahdollista, ennenkuin laululinnut tulevat.
Kottaraiset saapuvat aikaisin, Margit; luulenpa saavamme ne piankin
tänne. Peipposet tulevat jo alussa huhtikuuta, toisinaan
varemminkin.

*****

Drysius maisterille päivällistä tarjottaessa palveli Margit pöydässä.

Drysius oli kalpea, laiha, säännölliskasvoinen mies. Lauri ja hän
olivat monessa erinkaltaiset; mutta sittekun he huomasivat
kirkollisissa asioissa vetävänsä yhtä, oli luonteiden erilaisuus vaan
omansa vahvistamaan heidän nuoruutensa ystävyyttä. Drysius
polveutui vanhasta Jönköpingin porvari-ylimyssuvusta, jossa arvokas
kultasepän-ammatti kauvan oli periytynyt isästä poikaan ja jonka
keskuudesta usein oli valittu pormestareita. Mutta vähitellen oli suku
ränstynyt Hänen isänsä, joka oli työmies, haaveksi suvun kunnian
entiselleen kohentamista tämän pojan kautta, joka sentähden
määrättiin käymään lukutietä. Gudmund mestari antoi nuorelle
Jonaalle vaatteet ja ruoan sekä toimitti hänelle kouluopetuksen, siitä
asti kuin tämä muitten poikain etupäässä kerran jouluna oli mestarin
portilla, tulisoihtujen loisteessa, laulaa helähytellyt Quem pastores
laudavere ja Puer natus in Betlehem. Lauri ja Jonas ihailivat jo
poikina toisiaan. Jonas ihmetteli Laurin tavatonta ruumiinrotevuutta
ja lannistumatonta rohkeutta, hänen häikäilemätöntä, usein
hävytöntäkin käytöstään vanhempia ihmisiä kohtaan, hänen
kykyänsä nyrkkien, ryhdin, katseen ja äänen voimalla hillitä ja hallita
kaupungin koko poikalaumaa. Laurissa oli lisäksi vielä yksi
ominaisuus, jota Jonas itse puolestaan ei kenties ihaillut, mutta osasi
kuitenkin edukseen käyttää: anteliaisuus. Hän oli jo poikana
runsaskätinen ja aulis antamaan, ja nyt miehenä hän ei säästellyt
rahoja eikä työtä toisten hyväksi, joita hän syystä tai toisesta oli
päättänyt auttaa. Hän oli, samoin kuin kaikessa,
hyväntekeväisyydessäkin itsepäinen. Lauri puolestaan ihmetteli
Jonaan harvinaisen tarkkaa muistia, joka tuota pikaa voitti
pisimmätkin luettavat ja sai senkaltaiset opinnot, joita harjoteltiin,
leikin lailla luistamaan päähän. Ja häntä kummastutti ja huvitti
Jonaan jo aikaisin ilmaantunut elinkeinokkuus, josta vähitellen varttui
ankaran ahne, mutta kauniilta kuuluvilla periaatteilla panssaroitu
itaruus. Kun Lauri poikana kouluun tullessaan toi mukanaan
leivoksia tai muuta hyvää, jakoi hän tuomisistaan toverille. Mutta
kerran kun tällä sattui olemaan kaksi leivosta ja Lauri pyysi häneltä
toista, niin Jonas, tehdäkseen sen kerrassaan mahdottomaksi,
ammotti suunsa selko selälleen ja työnsi kitaansa molemmat
leivokset yhtaikaa. Laurin mielestä se oli sukkelaa ja hän nauroi.

Kulungit Jonaan Wittenbergin matkasta suoritti Gudmund mestari.

Siellä nuori herra tuli toimeen mainiosti, toipa vielä palatessaan
rahasumman, hankittuaan sen siten että hän hyvin halvasta osti, ellei
lahjaksi saanut, pois lähteviltä ylioppilailta huonekaluja ja
tarvekapineita, myydäkseen ne sitten vastasaapuneille
kokemattomille ylioppilaille niin kalliista hinnasta kuin suinkin sai.

Laurilta oli Jonas oppinut käyttäytymään arvokkaasti. Ehkä tuo

osaksi myös lienee ollut sukuperintöä. Jolloinkulloin, harvoin
kumminkin useammin kuin kerta vuodessa arvokkaisuus heitettiin
männikköön. Silloin Jonasta oikein vaivasi hurjailuhalu, vaikka hän
tosin sekä maineensa että taloutensa takia oli siksi tarkka, että kävi
ainoastaan anteliasten ja vaiteliasten ystäväin luona. Hurjalle tuulelle
tultuaan hän joi suhdattomasti, lauleli rivoja ylioppilaslauluja saksaksi
ja latinaksi, nakkeli olutkippoja ja haarikoita akkunasta ulos, jyllästi ja
mellasti kumoon pöydät ja lavitsat ja pirstoi mitä särkyvää käsiinsä
sai. Tämä ei ollut tähän asti hänen arvoansa vahingoittanut.
Saarnamiehenä kuultiin häntä mielellään. Lauri ihmetteli myös hänen
oppiansa. Nykytoimikseen Drysius teki tutkimisia ja puuhaili
valmistavia esitöitä "Perkeleen historiaan". Lauri vakuutteli että
miehen teräväpäisyys oli sillä alalla päässyt tosi-keksintöjen perille.

Margitille ei Drysius ennen päivällistä, sen aikana eikä sen perästä

virkkanut sanaakaan. Tiesihän tyttö jo hänen tulevan kosijana, tiesi
olevansa hänen vaimokseen määrätty. Sitä enemmän pöytävieras
jutteli Margareeta rouvan kanssa. He olivat erinomaiset ystävät.
Gudmund mestaria hän kunnioitti "jalon hyväntekijänsä" nimellä,
mutta muuten heillä ei ollut mitään toisilleen sanottavaa.

Pöydässä huvitteli Drysius seuraa kertomalla muutamia noita

mainituita keksimiään. Kuinka on selitettävä, kysyi hän muun
muassa, että perkele niin helposti viekoitteli Eevan syömään
kiellettyä hedelmää? Ihan epäilemätöntä on, että hän voitti hänet
imarruksilla ja lupauksilla. Naista voipi kahdella tavalla imarrella:
kiittelemällä hänen todellista tai luuloteltua kauneuttaan taikka hänen
ymmärrystään. Kumpaa tapaa perkele käytti? Tutkijat ovat tähän asti
otaksuneet hänen imarrelleen naista kauniiksi ja luvanneen hänelle
lisättyä ihanuutta. Drysius lausui olevansa toista mieltä. Sillä mitä
iloa Eevalla olisi ollut kauneutensa enenemisestä? Eihän hänellä
ollut kilpailijaa pelättävänä, niinkauan kuin hän oli kahden Aadamin
kanssa paratiisissa. Eihän siellä toista naista ollut, johon Aadam
häntä olisi voinut verrata, ei ketään toista, jonka takia hän olisi voinut
Eevan hyljätä. Ja vaikkapa tämä olisikin ollut kaunis kuin enkeli,
puuttui häneltä kuitenkin tilaisuutta kauneudellansa sytyttää
Aadamissa lemmenkateuden liekkiä, koska tämä oli ainoa
saatavissa oleva miehenpuoli. Tästäpä siis jotenkin todenmukaisesti
seuraa, että kiusaaja vietteli Eevan uskottelemalla häntä että hän
järjeltään oli miehensä vertainen, jopa järkeään kehittämällä voisi
päästä miestä korkeammallekin, häntä viisaammaksi, jolloin valta ja
hallitus siirtyisi mieheltä vaimolle. Tästä keksinnöstään Drysius sitte
johti sensus moralis päätelmänsä tähän tapaan: kun vaimo moittii ja
saivartelee miehen tekoja ja siten yrittää asetella ymmärrystänsä
hänen ymmärrystään ylemmälle, hairahtuu hän siihen syntiin, joka
riisti meiltä paratiisin päivät. Hurskas vaimo alistuu miehensä tai
täysikäisen poikansa päätösten alle ja ajattelee hänen aina olevan
oikeassa, vaikkapa hän olisi väärässäkin.

Margit älysi Drysiuksen tällä tavoin tahtoneen ajoissa ilmottaa

hänelle avioliitto-ohjelmansa.

Oppinut herra osotti senjälkeen, ettei käärme ennen

syntiinlankeemusta madellut mahallaan. Se tuomittiin siihen
alennustilaan syystä että se vietteli esivanhempamme. Siitä seuraa,
että käärme sitä ennen käveli pystyssä, ja koska Eeva katseli sitä
mielisuosiolla, on uskottavaa että käärme käyttelihe hovimaisesti ja
komeilevasti. Arvattavasti sillä myös tuossa tilaisuudessa oli
roimahousut jaloissa…

— Jos osaat sitäkin syillä perustaa, keskeytti Lauri, niin huudanpa

plaudite!

— Kaikki auktorit ja saamamiehet sanovat yksimielisesti, että

roimahousut ovat pirun keksimät ja että hän on itsekin niitä pitänyt.
Kysymys laatiutuu siis tähän muotoon: onko ajateltava, että perkele,
joka tällä keksimällään eritoten tähtäsi naisten viettelemistä, olisi itse
luopunut sitä käyttämästä tuona valtakuntansa maan päälle
perustamisen perin tärkeänä hetkenä, jolloin hän vietteli Eevan?
Minä vastaan: ei, se ei ole ajateltavissa. Tähän tulee lisäksi yksi
todistus. Aadam ja Eeva kulkivat paratiisissa alasti. Miksi? Siksi että
alastomuus silloin oli viattomuuden leima, viattomuuden aateliskilpi.
Olisikohan asiain näin ollen käärmekin, viattomuuden vihollinen,
kulkenut alastonna? Mahdotonta. Hänellä oli yllään puku, mutta ei
hameen liepeet, sillä ne ovat Jumalan keksimät, sen tiedämme.
Mikäs hänellä sitten oli pukuna? Jos tahdomme ajatella, mitä pukua
perkele lienee käyttänyt, on meidän valittavanamme joko hänen oma
häjy keksintönsä taikka inhimillisten rättiseppäin toisinaan
kevytmieliset, mutta ei koskaan niin hävyttömät keksinnöt. Tästä
vaihtopuolisesta päätelmästä on helppo selvitä. Ergo: perkeleellä oli
yllään roimahousut, kun hän vietteli ensimmäiset vanhempamme.

— Lauri maisteri seurasi toteennäytön johdejonoa ihastuksella,

Margareeta rouva kituutteli sitä hurskaalla opinhalulla. Margit epäili
Drysiuksen tarkottavan Arvi Niilonpoikaa. Gudmund mestari sanoi
itsekseen: inhottaa kuulla tuommoisia selityksiä. Ne tuntuvat
mielestäni solvaisevan kaikkein pyhintä. Pyhän raamatun kertomus
syntiinlankeemuksesta sisältää pohjattoman syvyyden hengellistä
totuutta. Käsittämätöntä, ettei jokainen meistä sitä tajua. Tässä
oppinut mies seisoo syvyyden partaalla, ja tuijottaa sinne, mutta ei
näe edes pintaakaan semmoisenaan, vaan ainoastaan oman
hulluutensa kuvastuksia.
XVII.

AARTEENKAIVAJA.

Mestari Gudmund oli lakannut maalaamasta. Aamulla aikaisin teki

hän kiertokäyntinsä pajoissa ja vietti tunnin tai pari niellopajassa; sen
tehtyään hän tavallisesti joka päivä lähti ratsastaen Kortebohon ja
sieltä Talavidiin, jonka pajassa hän kahden kesken Fabben kanssa
jutteli pitkät jutut Olipa hän tämän kanssa niinikään pakinoinut
talontilansa kujalla, jolloin Fabbe oli häneltä huostaansa saanut niitä
näitä lippaita, jotka hän vei Talavidiin talteen paikkoihin, jonne oudon
ei ollut helppo osata.

Sinä päivänä kuin Drysius oli kutsuttu vieraaksi Gudmund

mestarin pöytään, istui Talavidin arkituvassa renttumainen mies, joka
puhua sokerteli saksanvoittoisesti, pyytäessään ruokaa ja olutta.
Hän oli puettu niinkuin kuljeksiva saksalainen scholaris (koululainen)
ja miekka oli vyöllä, joka kiersi likaisen, kuluneen, paikatun
ylioppilaslevätin. Reppu, jonka hän oli pannut laattialle viereensä, oli
suuri ja näytti täyteen sullotulta. Ei hän puhunut mitään kellekään
niille matkamiehille, joita tuli ja meni, ja päivän laskiessa hän maksoi
ja lähti astumaan Jönköpingiin päin. Ulkopuolella kaupungin itätullia
hän istahti ojaan, josta hän nähdessään ratsumiehen tulevan
kaupungista päin, nousi ylös. Ratsumies oli Drysius. Tämä astui
maahan hevosensa selästä ja talutti sitä ohjista, sillä välin kuin hän
keskusteli kuljeksijan kanssa. He olivat nähtävästi sopineet
yhtyäkseen.

— Olen nyt kyllästynyt kiertelemään Ruotsin maata, virkkoi

kulkijain. Sinä minun tänne pohjan perille viekottelit tulemaan. Sinä
minulle Wittenbergissä kehuit Ruotsissa olevan tuhansittain
muinaisaikuisia hautakumpuja aarteita sisässään. Sinä kehuit
Valandin ja Albrianin ja herelingien aarteiden olevan tänne maahan
kaivettuina. Olkoon niinkin; mutta hautakumpuja ja kalmankoloja
olen sadottain suurella vaivalla, useinpa hengenkin vaaralla tutkinut,
ja paraissa tapauksissa löytänyt jonkun pahanpäiväisen
korukapineen miestä, naista tai hevosta varten, niitä näitä vanhoja
aseromuja, mutta tuskin enempää kuin mitä olen tarvinnut
maksaakseni olveni, leipäni ja jalkineeni matkoillani. Anna nyt
minulle rahaa, jotta pääsisin täältä pois!

— Enpä annakaan, sanoi Drysius. Ole kärsivällinen ja pitkitä

kaivamisiasi! Joka etsii, hän löytää.

— Vuosi aikaa sitten sain tietää, mistä voisin löytää — jopa löytää
äärettömän paljokin. Mutta ensinkin se aarre ei ole saatavissa
lapiolla, ellen saa kaivaa vapaasti ja käyttää palvelukseeni sata
miestä? Kenties en löydä sitä sittenkään, sillä en tiedä kuinka syvällä
se piilee. Mutta kaikki velhojen kirjoissa ja kirjotuksissa sekä
kansantarinoissa mainitut merkit ovat siellä minulle ilmestyneet, ja
seudun asukkaat ovat monessa miespolvessa perättäin tienneet,
että aarre on olemassa. Mutta ilman loihtulukuja on mahdoton saada
sitä ilmiin. Täytyy kiristää haltioita kantamaan aarretta luokseni. Ja
tiedänkin, miten siinä on meneteltävä. Faustin "Kolmikertainen
hornanväkivipu" on minulla täällä levättini alla, ja noitapiiriin sekä
suitsutuksiin tarvittavat aineet ynnä turvakeinot, mitä loitsija
tarvinnee, on minulla osaksi täällä repussani, osaksi kaivettuna sen
tien viereen, josta paikalle päästään. Mutta loihtumies ei saa mennä
sinne yksin, ja parasta on, jos hän saa apurikseen papin ja
paholaisen manaajan, sillä yhtä varmaan kuin tiedän voivani itse
kutsua esiin ja pakottaa henkiä, ylitä epätietoinen olen kykenenkö
häjyläisiä karkottamaan pois…

— Missä tuo paikka on?

— Noitakedolla.

— Missä Noitaketo on?

— Slatten maalla.

— Sepä ikävää…

— Ja vielä ikävämpi, että kun kävin siellä paikkoja urkkimassa,

jouduin Slattelaisten kouriin. Veivät mun Slattelaan, jossa sain
kaksinkertaisen tuomion.

— Mitä sillä tarkotat?

— Minut tuomittiin raipoilla piestäväksi ja kamalasti ne minua

hosuivatkin. Sitten hirtettäväksi — niin nimittäin, että hirsipuu on
varma osani, jos palajan ja minut tavataan töistäni.

— Olet siis Slatten nähnyt?

— Enkä olekaan. Yksi hänen väestään, luultavasti joku

alipäällikkö, julisti tuomioni Slatten nimessä ja valvoi rankaisun
toimeenpanoa.

— Kovin arveluttava asia. Mutta kaiketi tiedät, että pahain henkien

manaukset, oikein toimitettuina, siinä aikeessa että perkeleet
saataisiin nöyryytetyiksi sekä aarteet, joita ne kateellisesti vartioivat,
kristinuskoisille hyödyllisiksi — että tämmöiset manaukset eivät
suinkaan ole syntiä, vaan päinvastoin ovat kiitettäviä?

— Tahtoisin sen mielelläni uskoa…

— Ja kyllä kai myöskin tiedät, ettei Slatte ole kaikkitietävä ja

kaikkinäkevä.

Puhetta jatkettiin, kunnes päästiin päätökseen;

XVIII.

GUDMUND MESTARIN MATKA SLATTELAAN.

Jotain kummallista liikkui kaupungin ilmapiirissä. Vaistottiin,

arvattiin jotain tulevaksi, mutta mitä? Ne, jotka eivät mitään tienneet,
tunsivat kuitenkin ikäänkuin vainuten että heidän ympärillään oli
ihmisiä jotka jotain tiesivät. Pormestari Niilo Arvinpojan nähtiin paljo
liikkuvan ulkona kaduilla ja tuhka-tiheään poikkeavan parempain
porvarien kodeissa. Lieneekö hän jotain tiennyt? Hänen poikaansa
Arvia sitä vastoin ei nähty ollenkaan.

Puolenpäivän aikaan 3 p. huhtikuuta levisi huhu, että aseseppä

Gudmund Gudmundinpoika oli kadonnut tietämättömiin ja hänen
kanssaan tyttärensä Margit. Ehtoopuoleen oli kuitenkin kaupungin
asukkaita rauhottanut vakuutus, että tuon katoomisen alla ei piillyt
mitään salaperäistä. Pormestaripa itse riensi iimottamaan, että
Gudmund mestari Margitin seurassa oli matkustanut Veksjöhön,
saatuaan sinne kutsun vanhalta ystävältään, piispa Ingemarilta, joka
tahtoi kehottaa häntä koristamaan hiippakuntakaupungin pääalttaria
yhtä ihanilla maalauksilla, kuin ne, mitkä piispa viimen Jönköpingissä
käydessään oli nähnyt kaupunginkirkon Pyhänruumiin alttarilla. Lauri
maisteri vahvisti tätä tietoa ystävilleen, ja Margareeta rouva kaikille
niille naisystäville ja juorukaisoille, joita pitkin päivää juoksenteli
häneltä utelemassa — edes joinkin määrin huolestuttavia juttuja.
Hän näytti heille piispan kirjeen; mutta sekä hän että Lauri maisteri
jättivät mainitsematta, että Gudmund mestari ja Margit olivat
lähteneet sitä ennen sanaakaan hankitusta matkastaan sanomatta.
Siitäpä Lauri aavistikin pahaa, vaikkei hän vielä ollut huomannut isän
ottaneen arvopapereita ja melkoisen määrän rahoja mukaansa. Hän
päätti kirjottaa piispa Ingemarille ja lähti kaupungille kuulustelemaan
tilaisuutta, jolla sopisi saada kirjeensä lähetetyksi.

Samana päivänä istuivat iltahämärissä Gudmund mestari, Margit

ja Heikki Fabbe räiskyvän honkavalkean ääressä talonpoikaistalossa
Byarumin kylässä. Gorm koira oli mukana. Matkueen kuusi hevosta,
joiden joukossa ennenmainittu Slattenhevonen, seisoi katoksen alla
pureksien heiniä ja kauroja. Talonisäntä istui vierastensa luona
veistellen. Emäntä tyttärineen ja palvelusneitoineen askarteli kehruu-
ja ruoanlaittohommissa.

Fabbe meni ulos hevosia katsomaan. Tultuaan takaisin ja

ruvettuaan istualle sanoi hän nähneensä jotain merkillistä. Joukko
talonpoikia, aseinaan keihäitä ja kirveitä, muutamat myöskin
rautalakit päässä ja kilvet kädessä, oli aivan meluttomasti astunut
ohitse. Niitä lienee ollut pari sataa miestä. Heidän keskellään ratsasti
mies puettuna rautaan kiireestä kantapäihin ja höyhentöyhtö liehuen
kypärin harjalta. Fabbe jätti mainitsematta sen mikä olisi ollut
Margitille ja Gudmundille tärkeintä: että rautapukuinen ratsumies oli
Arvi Niilonpoika. Hän luuli tunteneensa tämän kasvonpiirteet ja oli
varmaan tuntenut hänen asepukunsa, joka oli taottu Gudmund
mestarin pajassa ja Fabben itsensä koristelema.
 Talon isännästä tapaus oli tosin kyllä huomattava, vaan ei niinkään
kummastuttava. Ympärisseuduilla vallitsi nykyään levotonta liikettä,
ja maantiellä oli kulku kylläkin vaarallista, ainakin etelämpänä,
tuonnempana Svenarumin ja Vernamon puolia.

— Ystäväni, virkkoi Gudmund mestari talonpojalle, minusta tuntuu

melkein ikäänkuin olisit tietänyt meidän olevan tulossa.

Isäntä nyökäytti päätään ja oli hiukan aikaa vaiti. Sanoi sitte:

teidän täytyy heittää mielestänne Veksjön matka, ellette tahdo kulkea
kiertoon Slatten oikean kulmakunnan kautta.

— Sehän olisi joutumista tuhasta tuleen.

— Minä en tiedä toista seutua niin turvallista ja rauhallista kuin

oikea Slattenmaa. Siellä ovat polut kunnon ihmisille turvallisemmat
kuin Jönköpingissä kadut. Sen uskallan vakuuttaa teille, aseseppä
Gudmund.

— Samaa Fabbekin sanoo. Ja kuitenkin… Ilkeää olisi joutua

vangiksi ja täytyä maksaa lunnaita. Ja immen, Margitin moisen
joutua rosvojen käsiin…

Talonpoika pudisti päätänsä ja sanoi toistamiseen: kulkekaa

kiertoteitä!

*****

Päivän koitteessa sanottiin jäähyväiset ystävälliselle, mutta

hieman umpimieliselle isäntäväelle. Kiertotietä oli päätetty kulkea, ja
pikkuinen Slattenhevonen, jolla Margit ratsasti, hirnahti tyytyväisesti,
kun sai kääntää päänsä tutulle polulle, joka johti niille niityille, missä
se oli varsana tepastellut ja piehtaroinut. Byarumin isäntä oli
osottanut tielle päin ja lisännyt: luottakaa tuohon (samalla taputellen
Margitin ratsua), kyllä se tien tuntee perille saakka, minä osaan sitä
vain kappaleen matkaa erämaihin.

Matka kävi kaiken päivää havumetsässä, johon harvakseltaan

sekaantui koivulehdikköjä. Nämä enimmältään vesoivat vanhoilla
kaskimailla. Kuuset, jotka olivat kasvaneet ikäänkuin sankoiksi
läpitunkeviksi soturiryhmiksi ja harvempaan, ikäänkuin
pylvässarjoittain sijottuneet petäjät yhdyttelivät viheryyttänsä
harvavaiheisiin vivahdelmiin. Kevätviimojen suhina niiden korkeissa
lakoissa viritti Gudmundin sielun juhlamielelle, mutta pianpa korva
tottui tuohon metsän virteen niin, että tuskin kuului ääntäkään missä
ei puron lorina kuiskinut salon hiljaisuudessa. Vaan äläpäs! — tuolla
kuuluu kottarainen. Se on siis jo tullut. Ja tuolla ylhäällä korkean
petäjän latvaoksilla leviävässä punervan ruskeassa valossa tikka
nakuttelee puun kylkeä. Tuon tuostakin kuvastuu taivas ja
auringonsäteitä välähtää esiin taittuen tummaan kivirantaiseen
metsälampeen, josta kuuluu kuikan valittava uikutus.

Pidetään hetkinen lepoa ja syödään päivällinen silmikoillaan

olevien orapihlaitten katveessa nurmella, jonka kevätruohikossa
komeilee sini- ja keltavuokkoja. Hevoset talutetaan juotolle ja
syötetään heinillä ja kaurakakuilla satulasäkeistä. Siitä taas
matkaan. Ei ole monta matkustajaa vastaan tullut. "Hyvän päivän!"
tervehdykseen vastasivat "Jumal' antakoon", ja vaikka heillä
ratsastaessaan riippui jousipyssy tai tappara satulansakarasta, ei
kukaan heistä näy rosvoretkillä liikkuneen tai varoneen joutuvansa
rosvojen kanssa tekemisiin. Harvoin on ihmisasumus tai pellontilkku
vilahtanut puiden välistä näkyviin; useammin ammunnat ja määkynät
sekä niiden seassa karjakellojen kilinä peremmältä metsää ilmaisivat
takamailla karjoja käyvän ja ihmisiäkin asuvan. Illemmällä helähtelee
kultarintakertun alakuloisen suloinen viserrys honkasalojen
helmasta, yökehrääjä kehrää hyrryttelee, ja — tuolla välkkyy valkeaa
pirtistä. Fabbe tietää välkkeen toivottavan heitä tervetulleiksi. Siellä
on toinen yömaja.

Kolmas päivämatka oli väsyttävä. Nousua ja laskua, ylös ja alas

hietaharjuja tai vuoria myöten, joiden syrjiä hujan hajan reunusti
kalliolouhet, ikäänkuin hiidet huvikseen olisivat niitä paiskineet tai
niistä latoneet luolia ja sokkeloita. Slatten antama hepo tiesi tiensä
näiden ja orjantappura-pensasten läpi; se sekä toverinsa askeloivat
vakavin jaloin, kavioiden luiskahtamatta, kosteita, liukkaita, luisuja
jyrkkämiä, jotka juovittain välkkyivät lasin lailla päivänpaisteessa, ja
hepo löysi polun siinäkin missä se katosi hakoihin, kanerviin, puolan-
ja mustikan varsien sekaan. Notkojen pohjilla norui puroja ja
vesiluomia. Slatten hepo tiesi kahlauspaikat. Muutamissa alhoissa oli
kallioseinäin väli heteikköä, petollista hyllyvää lettoa peittonaan.
Näissä se käveli pää painuksissa koperoiden kavioilla tietä
edessään, sen jäljissä askelsivat toiset perässä. Tunturikurmitsa
ruikutteli soilla, harmaanvalkoista sumua vierieli vitkaan norojen yli.
Iltapuoleen kuljettiin pitkin kangaspolkuja ylöspäin ja kun päästiin
harjanteen huipulle, levisi, juuri auringon laskiessa, heidän allansa ja
edessään myhäilevä maisema, jota lännestä päin penikulman
pitkältä rajotti järvi saarineen, salmilleen haimeten heleän sinitaivaan
ja ilta-auteren sekahäiveihin.

— Tuolla on Slattenlinna, sanoi Fabbe ja viittasi kädellään saareen

päin, joka sillalla yhdistyi rantatöyrämään ja valliensa takaa näytti
haamulleen muutamia kattoja; tämä on nyt Slatten oikea maakunta.
Viisikolmatta vuotta sitten oli tämä, niin olen kuullut, asumatonta
erämaata. Täällä oli silloin yksi ainoa talo, Skyttetorp'iksi ["Joutsila"]
sitä sanottiin, ja sekin on ränstynyt Mutta katsokaas nyt! Täällä asuu
väkeä yhtä paljo kuin kokonaisessa kihlakunnassa.

Taloja sijaitsi pienten lehdikköjen keskellä hajallaan pitkin

tasankoa, kahdella kohtaa yhtyen kyliksi. Savua kohoili tulisijoista.
Niittyjä ja vainioita vuorotteli keskenään ja pelloilla tehtiin jo
kevättöitä. Lehmiä oli joukottain ajettu koolle majojen lähelle ja
kaukaa kiilteli kirjavia naisten pukuja. Vuorten rinteiltä,
pohjoispuolelta, ajettiin kotia lammaslaumoja koirain vartioimina.
Satojen karjankellojen kilinä, karjan äänet, koirain haukunta, tyttöjen
huutelut eläimille ja huikkaukset toisilleen, paimenpoikain vihellykset
ja hoilotukset kohoilivat harjua kohden ja sulivat Gudmund mestarin
korvissa somaksi iltasoitoksi. Kedolla Slattenlinnan edessä seisoi
muutamia mustervia ryhmiä, joista väliin auringonsäteissä välähteli
jotain.

— Siellä välähtelee aseita, sanoi Fabbe! Slattenlinnan luona on

aina isompi tai vähempi luku aseellisia miehiä; muutamat
torventoitotukset, jatkaen toinen toisensa kajahdusta halki seutujen
ja metsien, tuovat pian tähän joukkoon monia satoja lisää.

Fabbe lausui lisäksi: Skyttetorpissa, jonka Slattelan ääressä oleva

koivikko kaihtaa näkyvistämme, saamme kolmannen yömajamme,
Gudmund mestari, ja jos siellä viihdytte, sopii teidän luullakseni
viipyä siellä jonkun aikaa ja levätä vaivoistanne. Tiedättekö kuka
Skyttetorpin omistaja on? Ette saata sitä tietää ettekä arvata. Sen on
jo pari vuotta omistanut tohtori Svante…

— Ohoh! mitä sanot?

— Joka osti sen Gösta kuninkaalta, sittenkun Gösta kuningas

käräjöityään perinnöstä herra Tuure Jönsinpojan kanssa oli Tuure
herralta vaihtokaupassa saanut tämän talon ja antanut hänelle sijaan
erään talon Länsi-Göötanmaalla, joka, oltuaan Tuuren hallussa,
oikeudessa oli tuomittu tältä pois. Kuningasta ei juuri helposti
petkuteta, mutta sillä kertaa viekas Roos hänet kumminkin peijasi.
Skyttetorpin talo oli rappiolla eikä muuta voinutkaan olla, sillä Slatte
oli hirtättänyt isännöitsijän, se kun oli rahvaankiusaaja ja väkivaras,
ja kaiken talonväen hän ajoi mäelle, koska se hänen luultensa oli
pilaantunutta eikä hän tahtonut että se jäisi hänen omaa väkeänsä
turmelemaan. Nyt talo pannaan uudestaan hyvään kuntoon, ja
väentupa on sellainen, että siellä voisitte asua jos kuinka kauvan
tahansa.

— Ellen väärin ymmärrä, ovat kai sitten Svante tohtori ja Slatte

ystävyksiä taikka ainakin on heillä välttävä naapurusten sopu.

— He sopivat hyvin keskenään.

— Mutta onhan Svante Gösta kuninkaan ystävä ja Slatte

kapinoitsija.

— Mestari, minulle on eräs asia selvinnyt. Slatte on Gösta

kuninkaan päällysmies, vaikkei olekaan nimitetty ja tekee muuten
mitä tahtoo. Mutta tähän asti ovat hän ja kuningas olleet melkein
yhtä mieltä ja sentähden on kuningas kiitollinen siitä, että Slatte pitää
varresta kiinni, kun kirveestä iskuja lyödään. Slatte se on joka tällä
puolen Smoolantia pitää vouteja silmällä, sekä kuninkaan että
yhteisen kansan parasta valvoen. Slatte tarkastaa voutien tilit ja
lähettää keräytyneet verot kuninkaalle. Ketkä kuninkaalta ja kansalta
varastavat, ne hän hirttää; hirsipuu on hänen parannuskeinonsa
kaikkeen pahaan.
 — Ankara mies, virkkoi mestari, mutta tästä päättäen, oikeutta
harrastava. Merkillinen rosvo!

— Ankara muutamille ja kauhea toisille… Otanpa nyt, Gudmund

mestari, Gormia nuorasta kiinni, ettei meidän tarvitse alottaa
elämäämme Slatten maassa koirain tappelulla.

Kun matkustajat olivat päässeet alas polun päähän, ratsasti heitä

vastaan nuori nainen. — Se on Slatten tytär, sanoi Fabbe Margitille,
se on Smoolannin herttuatar.

Hän oli Margitin ikäinen neitonen, vaaleaverinen, hieman kalpea;

somatekoisen suun seuduilla eleli lujatahtoinen, melkein kova
mielenilme. Hän istui miehensatulassa, ja punahousuihin puettuja
norjia, notkeita sääriä näkyi polviin asti. Punaisen kultakirjatulla
nauhalla reunustetun lakin alta joka töin tuskin peitti päälaen,
vaaleanruskea tukka kimaltain aaltoili olkapäille ja selälle. Vaikkei
vuodenaika vielä liikaa lämmintä suonut, ei hänellä sen enempää
pukua ollut kuin valkoinen liinapaita, kaulus sirosti neuloksittuna,
kaitainen punaliivi, tumma hame ja vyötäröllään metallihelainen vyö,
josta riippui kukkaro ja veitsi, tämä lähinnä lyhyen miekan näköinen,
jonka kahvan Gudmund mestarin silmä heti äkkäsi omituisen
kauniiksi taostyöksi.

Ensi silmäykseltä neitonen Margitista näytti siltä, että tuo yhtä

hyvin olisi saattanut olla seitsentoistavuotias sorjakasvuinen poika,
kovaluontoinen junkkari, lapsesta asti tottunut käskemään. Sillä eipä
sen kasvoissa näkynyt kainoutta, hempeyttä, arastelua
merkiksikään. Puku ei eronnut kuin hyvin vähän tai ei ensinkään
senpuolen talontytärten tavallisesta kesäpuvusta; mutta puvunpitäjä
liikkui siinä, Margitin mielestä, ikäänkuin jos uljas junkkari olisi sen