Aikuisen ADHD

- anna mun kaikki kestää

Aikuisen ADHD

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö adhd (Attention Deficit Hy-

peractivity Disorder) on neuropsykiatrinen aivojen toiminnan
häiriö. Adhd:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus
ja impulsiivisuus.
Myös erilaiset toiminnanohjauksen ongelmat ovat tavallisia. Toiminnanoh-
jauksen ongelmilla tarkoitetaan esimerkiksi työskentelyn aloittamisen,
suunnittelun ja toteuttamisen vaikeuksia. Tunnistamaton ja hoitamaton
adhd aiheuttaa monenlaisia haasteita niin arjessa, työssä kuin opinnoissa.

Yli kolmella neljästä tarkkaavaisuushäiriön syynä on perinnöllisyys. Perin-

tötekijöiden lisäksi tarkkaavaisuushäiriön syntyyn voivat vaikuttaa raskau-
den ja synnytyksen aikaiset ongelmat, yksilön rakenteelliset ominaisuudet
sekä ympäristötekijät. Adhd-oireisella aivojen välittäjäaineiden, mm. dopa-
miinin ja noradrenaliinin toiminta, poikkeaa tavallisesta.

1
Adhd:ta esiintyy noin 4-7 prosentilla väestöstä. Adhd on kuitenkin alidiag-
nosoitu ja melko heikosti tunnistettu oireyhtymä, joten tarkkoja esiintyvyyslu-
kuja on vaikea antaa. Noin kahdella kolmesta adhd:stä kärsivästä lapsesta
oireet jatkuvat aikuisiässä. On kuitenkin tavallista, että oireet muuttavat muo-
toaan iän ja elämäntilanteiden myötä. Adhd-oireista etenkin ylivilkkaus lieve-
nee usein aikuisuuden myötä. Stressaavat elämänmuutokset ja tapahtumat
voivat taas pahentaa adhd-oireilua.

Muita tavallisia adhd-oireita:

► keskittymisvaikeudet
► ajanhallinnan ongelmat
► hyppiminen asiasta toiseen
► toiminnanohjauksen ongelmat
► muistiongelmat
► levottomuus
► kärsimättömyys, hermostuneisuus
► ärtyneisyys
► turhautuminen ja nopea kyllästyminen
► toimiminen hetken mielijohteesta.

Valtaosalla ihmisistä esiintyy edellä mainittuja oireita satunnaisesti, joten ne

eivät aina viittaa adhd:hen. Esimerkiksi stressi tai huonot yöunet aiheuttavat
keskittymisvaikeuksia ja muistamisen ongelmia useimmille. Mikäli edellä
mainittuja oireita on ilmennyt jo lapsuudessa, niiden aiheuttaja voi olla adhd.

Add-lyhennettä (Attention Deficit Disorder) käytetään tapauksissa,

joissa henkilö omaa adhd-oireet ylivilkkautta lukuun ottamatta. Tässä
esitteessä käytetään selkeyden vuoksi adhd:sta ja add:sta yhteiskä-
sitettä adhd.

2
TUTKIMUKSET JA HOITO
Jos adhd-oireet aiheuttavat merkittävää haittaa elämässä, on syytä ha-
keutua adhd-tutkimuksiin. Jos adhd todetaan, etsitään henkilölle sopivin
hoitomuotojen yhdistelmä. Hoitoon vaikuttavat adhd-aikuisen mahdolliset
liitännäisoireet, tarkkaavaisuushäiriön vaikeusaste, elämäntilanne ja hen-
kilön motivaatio hoitoihin. Liitännäisoireista esimerkiksi vakava masennus
on hoidettava ennen tarkkaavaisuushäiriöön käytettävän lääkityksen aloit-
tamista.

Adhd:tä voidaan hoitaa erilaisilla kuntoutusmuodoilla ja lääkehoidolla. Hoi-

to ja kuntoutus suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa. Lääkehoito edellyt-
tää aina adhd-diagnoosia. Kuntoutusta on mahdollista saada myös ilman
diagnoosia, mutta useimmiten tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete.

Adhd- diagnoosiin vaaditaan mm. seuraavat kriteerit:

► oireet ovat alkaneet ennen seitsemää ikävuotta 1

► oireet ovat kestäneet vähintään puoli vuotta
► oireet haittaavat arkipäivää
► oireet ilmenevät eri ympäristöissä (koulu, koti, vapaa-aika jne.)
► oireet eivät selity liitännäissairauksilla (esim. kaksisuuntainen
mielialahäiriö tai päihdeongelma).

1
DSMV- tautiluokituksessa oireet alkaneet ennen 12 ikävuotta.
3
Lääkehoidon tarve arvioidaan jokaisen adhd-aikuisen kohdalla yksilöllises-
ti. Kaikki eivät lääkitystä tarvitse ja osa adhd-aikuisista ei myöskään halua
lääkitystä esimerkiksi mahdollisten sivuvaikutusten takia. Lääkityksen
aloitus vaatii lääkärin huolellista seurantaa. Adhd:n hoidossa käytettäviä
lääkeaineita ovat mm. metyylifenidaatti, atomoksetiini, amfetamiinijohdan-
naiset ja modafiniili.

Yleisimmät kuntoutusmuodot ovat:

► Sopeutumisvalmennus: sopeutumisvalmennuskurssit ovat ryhmämuotoista
kuntoutusta adhd-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssin tavoittee-
na on tukea arkielämän haasteissa, parantaa suoritus- ja toimintakykyä työssä
tai koulussa sekä tukea henkistä jaksamista. Valmennukseen sisältyy myös
palveluohjausta ja neuvontaa.

► Neuropsykologinen kuntoutus: tavoitteena on saada henkilö ymmärtämään

paremmin omaa tilannettaan ja vaikeuksiaan sekä opettaa hänelle uusia toi-
mintatapoja ja -menetelmiä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan
tehdä erilaisia tehtäviä, joissa harjoitellaan mm. tarkkaavuuden ylläpitämistä.

► Neuropsykiatrinen valmennus: toteutetaan ympäristöissä, joissa henkilö

tarvitsee tukea (esim. kotona, työpaikalla, koulussa tai vapaa-ajalla). Tavoit-
teena on vaikeuksia tuottavien tilanteiden kartoittaminen ja niissä selviäminen,
arjen taitojen opetteleminen sekä elämänhaasteiden ratkominen.

►Toimintaterapia: toteutetaan joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Tera-

piamenetelmät liittyvät mm. itsestä huolehtimiseen, kodinhoitoon, asiointiin,
vapaa-ajan viettoon, käden taitoihin tai työhön liittyviin harjoituksiin.

► Psykoterapia: tavoitteena on vaikuttaa henkilön kielteisiin käsityksiin itses-

tään, lujittaa hänen itsetuntoaan sekä vahvistaa selviytymiskeinoja. Terapian
avulla adhd-oireinen voi oppia tunnistamaan ja muuttamaan ajattelutapoja,
joista on hänelle haittaa.

► Vertaistuki: monille adhd-aikuisille on hyötyä vertaistuesta, joka mahdollis-

taa kokemusten jakamisen toisten adhd-oireisten kanssa. Usein adhd-aikuisil-
la on kokemuksia erilaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta, mutta vertais-
ryhmässä he voivat saada kokemuksen ryhmään kuulumisesta.

4
ADHD JA RIKOLLISUUS
Adhd:n ja rikollisuuden välistä yhteyttä on selvitelty erilaisissa tutkimuksis-
sa. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan adhd-diagnoosin omaavilla
on kolminkertainen riski joutua pidätetyksi muuhun väestöön verrattuna.
Adhd-piirteistä esimerkiksi elämyshakuisuus ja impulsiivisuus voivat johtaa
harkitsemattomiin tekoihin, jännityksen hakemiseen sekä rikolliseen toimin-
taan.

On arvioitu, että jopa puolella vangeista esiintyy adhd-oireita. Erilaisia tark-

kaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia esiintyy vieläkin useammalla.
Kuitenkin vain murto-osalla heistä on adhd-diagnoosi ja hoitosuhde. Nuoril-
la adhd, etenkin samanaikaisesti esiintyvän käytöshäiriön kanssa, näyttää
lisäävän riskiä syyllistyä rikoksiin. Samanaikaisesti esiintyessä adhd, kie-
lelliset erityisvaikeudet ja käytöshäiriö näyttävät linkittyvän eritoten väkival-
tarikollisuuteen. Hoitamaton adhd altistaa myös päihteiden käytölle.

5
TUTKIMUKSET JA HOITO VANKEUSAIKANA
Adhd-tutkimuksiin voi hakeutua myös vankeusaikana. Tutkimukset toteu-
tetaan Turun psykiatrisessa vankisairaalassa ja ne kestävät noin kaksi
viikkoa. Tutkimuksiin pääsy edellyttää vankilan lääkärin lähetettä. Adhd:n
lisäksi myös muihin sairauksiin voi liittyä keskittymisen ja tarkkaavuuden
ongelmia. Lisätietoja tutkimuksista voi kysyä vankilan terveydenhuollosta
tai psykologilta.

Vankeusaikana adhd:n lääkehoito aloitetaan vain psykiatrisessa van-

kisairaalassa toteutetun arviointijakson perusteella tai aiemmin tehdyn
diagnoosin varmennuksen jälkeen. Jos vangilla on ennen rangaistuksen
suorittamista saatu adhd-diagnoosi, kuntoutukseen (esim. neuropsykologi-
nen valmennus) voi yrittää hakeutua jo vankeusaikana. Tosin kuntoutusta
on melko vähän saatavilla, joten se ajoitetaan useimmiten vapautumisen
jälkeiseen aikaan.

Adhd-epäilyn herätessä voi tehdä internetistä löytyvän adhd-oireita seulo-

van ASRS-testin.

6
ADHD, OPISKELU JA TYÖ
Adhd:lla ei ole tekemistä ihmisen älykkyyden kanssa. Keskittymisvaikeudet
ja toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat kuitenkin oppimista usein niin
merkittävästi, että moni alisuoriutuu opinnoissaan. Alisuoriutumisen lisäk-
si opinnoilla on tapana venyä tai ne voivat keskeytyvät kokonaan. Tukea
opintoihin voi pyytää oppilaitosten erityisopettajilta tai opiskelijahuollosta.
Myös esimerkiksi TE-toimistojen opinto-ohjaajat ja ammatinvalintapsykolo-
git osaavat auttaa ammatin valintaan ja opiskeluun liittyvissä kysymyksis-
sä.

Monen adhd-aikuisen työhistoria on rikkonainen tai se koostuu lyhyistä

pätkistä. Työssä menestymistä voi vaikeuttaa esimerkiksi nopea kyllästy-
minen, harkitsemattomat päätökset ja sanomiset tai hankaluudet noudat-
taa työpaikan sääntöjä. Joskus adhd-oireinen saattaa ottaa kantaakseen
liian kovan työtaakan. Yritys hoitaa useita eri tehtäviä samanaikaisesti voi
johtaa uupumiseen. Työelämän ongelmiin ja työssäjaksamiseen voi hakea
apua esimerkiksi työterveyshuollosta tai sosiaalitoimesta.

7
ADHD JA IHMISSUHTEET
Adhd-aikuiset ovat usein avoimia, innostuneita ja puheliaita. Adhd-oireisen
hetkessä eläminen, luovuus ja huumorintaju viehättävät tavallisesti muita
ihmisiä. Toisaalta asioiden töksäyttely, impulsiivisuus ja kärsimättömyys
voidaan tulkita itsekkyydeksi ja välinpitämättömyydeksi. Adhd-oireisen
saattaa olla vaikea tulkita muiden ihmisten kehonkieltä ja ilmeitä, jolloin
syntyy helposti väärintulkintoja ja riitoja.

Myös muut adhd-oireet, kuten suorapuheisuus, myöhästely, päälle puhu-

minen tai asiasta toiseen hyppiminen hankaloittavat sosiaalista kanssa-
käymistä. Rönsyilevä puhe ja poukkoileva käyttäytyminen koetaan stres-
saavana, sillä muut ihmiset eivät pysty ennakoimaan mitä tuleman pitää.
Monet ystävyys- ja parisuhteet jäävätkin usein lyhyiksi näiden seikkojen
takia. Adhd-oireisten parisuhteet päätyvät eroon tavallista useammin. Apua
parisuhdeongelmiin voi hakea muun muassa Väestöliitosta tai Kriminaali-
huollon tukisäätiön Ehjä perhe-toiminnasta.

8
ADHD JA ARKI
Arkielämän taitoihin lukeutuvat mm. omasta ja ympäristön siisteydestä
huolehtiminen, ajankäytön suunnittelu sekä omien asioiden hoitaminen.

Adhd-oireisen arki saattaa olla melko kaoottista rutiinien puuttuessa. Mo-

nella adhd-oireisella on vaikeuksia huolehtia kotitöistä ja ympäristön siis-
teydestä. Toiminnanohjauksen ja muistin ongelmat vaikeuttavat kotitöihin
tarttumista ja niiden loppuun saattamista: tiskit jäävät tiskaamatta, pyykki
ripustamatta ja laskut maksamatta. Ympäristön epäjärjestys aiheuttaa hel-
posti stressiä ja kadonneiden tavaroiden metsästämiseen kuluu aikaa ja
energiaa.

Taipumus vältellä epämieluisia asioita, unohtelu ja muut asioiden hoita-

miseen liittyvät vaikeudet, esimerkiksi lomakkeiden täyttö tai rahankäytön
suunnittelu, voivat johtaa isoihin ongelmiin kuten velkaantumiseen. Vink-
kejä järjestyksen ylläpitoon, arjen askareisiin ja omien asioiden hoitami-
seen saa esimerkiksi Marttaliitosta tai sosiaalitoimesta.

9
LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA

http://krits.fi/

http://www.adhd-liitto.fi/

http://www.porttivapauteen.fi/vapautuvat/opas_oppimisvaike-
uksiin

http://adhd-aikuiset.org/portal/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_
artikkeli=dlk00353

Kriminaalihuollon tukisäätiö
Oppaita 1/2014
ISBN 978-952-5929-06-5
2. painos

Teksti: Sarita Koskinen

Kuvitus: Mikko Hiltunen

Helsingin poliisilaitoksen kuva- ja painatuspalvelut,

Helsinki 2015

© Tekijät ja Kriminaalihuollon tukisäätiö

10
 www.krits.fi

Oppimisvalmennuskoordinaattori
Sarita Koskinen
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kinaporinkatu 2 E 39
00500 Helsinki
050 4124 023
sarita.koskinen@krits.fi

11