1. Selvitä terveen imeväisikäisen lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen.

-Jokaisella vauvalla synnynnäinen tarve ja kyky vastavuoroisuuteen

-Äiti ja vauva viestivät toisilleen vastavuoroisesti ja tästä syntyy kiintymyssuhde
-kiintymyssuhteen laatuun vaikuttavat äidiltä (tai muulta hoitajalta) saadut viestit ja reaktiot
-turvallisen kiintymyssuhteen luodakseen vauva tarvitsee positiivisen/johdonmukaisen
kasvuympäristön jossa vauvan tarpeisiin on vastattu
-Turvattomalla kiintymyssuhteella on vaikutusta lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen
-vauva tarvitsee sosiaaliseen kehitykseen varhaista vuorovaikutusta

Varhaisen vuorovaikutuksen 3 tasoa:

1. Käyttäytymistaso= kosketus, äänet, puhuminen ja katse (eli vauvaan otetaan kontaktia

puhumalla, koskettamalla ja katsomalla silmiin)
2. Tunnetaso=vastataan vauvan tarpeisiin, kun tämä niitä ilmaisee itkemällä eli reagoidaan
vauvan itkuun ja ollaan vuorovaikutuksessa
3. Psykologinen taso= tiedostettavat ja tiedostamattomat tekijät, jotka ulkopuolinen voi
huomata -> hoitajan tärkeä tarkkailla tätä ja huomata avun tarve kiintymyssuhteen
luomisessa -> pitkäaikainen vuorovaikutuksen puute näkyy vauvan käytöksessä
(passiivisuus, hidas ärsykkeisiin reagointi, katsekontaktin puute, vähäinen ääntely, vähäinen
liikehdintä, vähäinen ilmeikkyys, ongelmat syömisessä, ongelmat nukkumisessa,
ärtyneisyys

2. Selvitä terveen imeväisikäisen lapsen fyysisen kehityksen tukeminen

-Ensimmäisen ikävuoden fyysinen kasvu on huimaa, esimmäisen 6kk aikana syntymäpäino kaksinkertaistuu
ja vauva kasvaa pituutta n. 15cm. Ensimmäiseen ikävuoteen mennessä syntymäpaino on kolminkertaistunut
ja pituus lisääntynyt 25-30cm. Jokainen vauva kasvaa omaa tahtiaan, neuvolassa seurataan että kasvu on
käyrästön mukainen ja kehitys kokonaisuudeessaan tasapainossa.

-Vauvan iholla on paljon hermopäätteittä ja ovat siten herkkiä kosketukselle -> vauvan fyysiselle,
psyykkiselle, liikunnallisille taidoille, puheen kehitykselle, oman ruumiinkuvan syntymiselle ja myönteiselle
itsetunnolle on tärkeää siis lähellä pitäminen, sivley ja paijailu.

-Vanhempien tulisi tietää että tavallinen lapsen tarpeita vastaava hellä ja herkkä hoiva, leikki ja hellittely
riittävät

-4-8kk iässä alkaa puhjeta hampaita ja ensimmäisen hampaan puhjettua hampaisen pesusta on tehtävä
päivittäinen tapa

-vanhempien jaksaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta he pystyvät omilla toimillaan tukemaan lapsen
normaalia kasvua ja kehitystä

-neuvolassa seurataan vastasyntyneen kehitystä (heijasteet ja motorinen kehitys)

3. Selvitä terveen yksi vuotiaan lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen.

- 1. vuotias lapsi on kehittynyt huimasti fyysisesti, lähtenyt liikkeelle ja kävelemään sekä tutkimaan
ympäristöään. Lapsi tarvitsee sääntöjä, ohjausta ja rajoja turvallisuutensa vuoksi, mutta myös
 edelleen ihailua, hellittelyä ja kiitosta. Lapsi nauttii vanhempien kanssa yhteisistä leikeistä. Lapsi
haluaa myös olla osa perheen arkea ja osallistua oikeisiin töihin sekä askareisiin omalla tasollaan.

4. Selvitä, mitä tarkoittaa leikki-ikä. Kerro millaisia motorisia valmiuksia leikki-ikäisestä lapsesta on.

-Leikki-ikä jaetaan kahteen jaksoon varhais ja myöhäisleikki ikä

varihaisleikki-ikä 1-3 vuotiaat karkeamotoriikka kehittyy
-myöhäisleikki ikä 3-6 vuotiaat hienomotoriikka ja koordrinaatiokyky kehittyy

1v. käveleminen, itse syömään opettelu, pukeutumisen harjoittelu

2v. kävelee portaissa tasa-askelin, heittää ja potkii palloa, rakentaa 6-7 palikan tornin, alkaa pirtää pääjalkaisia
3v.hyppii molemmilla jaloilla ja jaa kolmipyörää, pukee ja riisuu itse, piirtää ympyrän ja viivan, kätisyyden
vakiintuminen

4v.hyppii yhdellä jalalla, kulkee portaissa vuoroaskelin, yökastelu loppu

5v. oppii hiihtämään ja luistelemaan, oppii ajamaan ilman apupyöriä, kykenee hyppimään kummalakin jalalla
erikseen, tasapaino kehittyy, pirtää tähden ja kolmion ja kirjoittaa nimensä
6v uimataidon harjoittelu, käden ja silmän yhteistyön kehitys

5. Selvitä, mitä tarkoittaa leikki-ikä. Kerro leikki-ikäisen ”uhmaiästä”

-uhmaikä eli ns. itsenäistymisikä
-oman tahdon opettelua, tarve itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista
-alkaa yleensä n. 2-vuotiaana ja kesto on yksilöllistä vaihdellen 5-vuoteen asti
-uhma kovinta läheisimmälle aikuiselle
-uhmiässä lapsi oppii säätelemään psyykkisiä taitojaan kuten rajoittamaan, rauhoittaamaan ja kannustamaan
itseään -> omatunnon kehittymisen alku

6. Suomessa puhutaan paljon kouluiän alentamisesta. Kerro, mitä valmiuksia lapsella (esikouluikä 6 v.) tulee olla
ennen koulun aloittamista, ja miksi nämä valmiudet ovat niin tärkeitä?

-kouluikäisen tulee olla emotionaalisesti ja sosiaalisesti valmis olemaan erossa vanhemmistaan koulupäivän
ajan
-normaali näkö ja kuulo
-keskittymiskyky, paikallaan olo n. 30 min
-silmän ja käden yhteistyö
-kielelliset valmiudet tulee olla tasolla joka mahdollistaa koulunkäynnin
-lapsella tulee olla riittävät taidot huolehtia itsestään esim. hygienia, syöminen ja pukeutuminen
-lapsen tulee hyväksyä auktoriteetti eli opettaja
-emotionaalinen ja sosiaalinen valmius -> muiden kuuntelu ja omat mielipiteet
-ilmainen esikouluopetus kaikille lapsille -> valmistaa kouluun menoa
-esikoulussa harjoittelevat taitoja (kirjoittaminen, uiminen, luistelu, kengännauhojen sitominen, perunan
kuoriminen)

Valmiudet ovat tärkeä edellytys sille että lapsi voi koulussa oppia ja edetä muun luokan mukana

7. Selvitä, mikä on tyypillistä esikoululaisen fyysisessä, motorisessa ja sosiaalisessa kehityksessä.

-fyysinen: tapahtuu kasvupyrähdys, maitohampaita voi irrota ja ensimmäisiä rautahampaita ilmaantua

-sosiaalinen: esikuvat ja kaverit tärkeitä, leikin ja yhteisten sääntöjen opettelu tärkeää, kilpailu ystävien kanssa
-motorinen: oppii hiihtämään, ajamaan ilman apupyöriä, kirjoittaa oman nimensä, harjoittelee uimaan, käden ja
silmän yhteisyö kehittyy
8. Selvitä terveen kouluikäisen lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen.

-psykososiaalinen kehitys keskittyy kouluikäisellä minäkäsitykseen, psyykkiseen itsesäätelyyn, tunne-elämään

ja sosiaalisiin suhteisiin
-lapsen tulisi oppia käsittelemään ja sietämään epäonnistumisia
-lapsi oppii peittelemään tunteitaan ja käsittelemään asioita myös mielessään
-kavereiden merkitys lisääntyy
-lapsi tarvitsee yhä aikuisen huolenpitoa
-kokeilunhalu lisääntyy ja rajojen koettelu, lapsi ei ajattele omaa kuolevaisuuttaan vaikka saattaa ymmärtää
että läheisen voi menettää
-leikki on vielä tärkeää ja vapaalle leikille tulisi olla aikaa harrastusten ja koulun ohella
-lapsi on median suurkuluttaja ja tarvitsee aikuisen ohjausta ja rajaamista

9. Selvitä terveen kouluikäisen lapsen fyysisen kehityksen tukeminen.

-tasainen pituuskasvu ja painon nousu (kasvupyrähdys 6-8v)
-tarvitsee 10h yöunta
-hyppii, pomppii ja pyöräille
-ekaluokkalainen vielä kömpelö
-nopeus kasvaa kun morotiikka kehittyy
-erottaa oikean ja vasemman
-alkaa ymmärtää kellonaikoja
-silmän ja käden yhteistyö kehittyy

10. Selvitä, mitä tarkoittaa murrosikä ja mikä on tyypillistä murrosikäisen fyysisessä ja sosiaalisessa kehityksessä

Murrosikä eli puberteetti

-askel kohti aikuisuutta

-ajatukset ja ulkonäkö kypsyvät
-fyysiset, psyykkiset ja tunne-elämän muutokset
-sukurauhasten kasvu (tytöt: rinnat kasvavat, karvoitus lisääntyy, hikoilu alkaa, kuukautiset, pituuskasvu)
(pojat: yölliset siemensyöksyt, karvoituksen kasvu, äänenmurros/ madaltuminen, hikoilu, pituuskasvu)
-kasvuhormoni aiheuttaa kasvupyrähdyksen
-tytöillä murrosikä alkaa n. 10,5 vuotiaana mutta vaihtelua on paljon yksilöllisesti
-pojilla murrosiän alkamisen vaihteluväli on 9,5-14 vuotta
-murrosiän alkuun vaikuttavat geneettiset, etniset, ravitsemukselliset, sosioekonomiset ja lääketieteelliset
tekijät
-sosiaalinen kehitys: ystävien merkitys kasvaa entisestään (hyväksyntä, vaikutteet), vanhemmista
irtaantuminen (mahdollinen kapinointi, päihdekokeilut), ajattelu abstraktimpaa, suhteellisuus ja realistisuus
lisääntyvät, tunne elämä ”myllertää”
-fyysiset muutokset usein edeltävät ns. ajattelun kehittymistä ja se voi olla hämmentävää
-seksuaalisuus ja uudet tuntemukset/kokeilut voivat lisääntyä, itsetyydytys
 11. ISBAR ja lasten hoitotyö. Mitä asioita huomioisit ISBAR mukaan, kun siirrät lapsipotilasta päivystyksestä
osastolle?

1. Tunnista
-oma nimi, ammatti, yksikkö
-potilaan nimi, ikä ja sotu
-lapsen vanhempien tiedot

2. Tilanne
-syy raportointiin eli tässä tapauksessa potilaan siirtotilanne ja miksi lapsi on tullut
päivystykseen

3. Tausta
-Potilaan nykyiset sekä oleelliset sairaudet, hoidot ja ongelmat
-allergiat
-tartuntavaara/eristys

4. Nykytilanne
-vitaalit
-yleiset tarkkailtavat asiat: tajunta, lihaskunto, ihon kunto, eritteet, lämpö, pulssi,
hengitys, kasvu/kehitys, syöminen, juominen, nukkuminen, leikki, lapsen ja
vanhemman välinen suhde, lapsen suhtautuminen sairauteen ja sairaalassaoloon,
omatoimisuus, sairauden oireet ja/ tai niiden puuttuminen
-muut oleelliset asiat potilaan tilaan liittyen

5. Toimintaehdotus
-hoitosuunnitelma
-lääkärin määräykset
-tarkkailu

Varmista
-onko kysyttävää?
-olemmeko samaa mieltä?

12. Lasten vaikeutuneen astman hoito sairaalassa (mitä asioita sinun täytyy hoitajana osata huomioida ja hoitaa).

Vaikeutunut astamkohtaus
-virkeys: normaali/alentunut
-ihon väri: kalpea/syanoottinen
-puhekyky: 1-2 sanaa
-HT/min: >50
-Hengitysvaikeus: vaikea
-Kylkiluuväli/jugulumretraktio: voimakas
-Sternokleidolihaksen kireys: voimakas
-Kuuntelu: Hiljentyneet hengitysäänet
-PEF: < 50 % aiemmasta/normaallista

1. Kutsutaan lääkäri paikalle

2. Tilanteen kartoitus
3. Älä jätä potilasta yksin, rauhoita potilasta ja vanhempia
4. Auta potilas puoli-istuvaan asentoon
5. Seuraa happisaturaatiota ja pulssia
6. Anna lisähappea jos SpO2 alle 95
7. Lääkkeet spiralla tai babyhalerilla
8. Loudausta salbutamolilla eli 2 x suihkausta kolmen sarjana + 20 min odotus -> toistetaan 3 kertaa
Lääkkeenannon aikana ja jälkeen tarkkailen
-onnistuuko lääkkeen ottaminen inhalaationa
-helpottuuko hengitys/uloshengitys (onko pitkittynyttä, yskiikö)
-pieneneekö hengitystaajuus
-syke
-SpO2
-lisähapen tarve
-ihon väri
-hengitys ääni (vinkuna, rohina, ritinä)
-Miltä lapsi vaikuttaa, miltä lapsesta tuntuu, mitä mieltä vanhemmat ovat
-jos tilanne rauhoittunut annat lääkärin määräämät lääkkeet p.o. esim anhtihistamiini ja kortison
-huolehdi lapsen nesteensaanti (työläs hengitys kuluttaa nesteitä)
-keskustelu potilaan ja/tai vanhempien kanssa miksi kävi näin (allergeenit, astman hoito)
-käydään läpi hengenahdistuksen hoito kotona