Pedagogiset mallit, opetusmenetelmät ja -digitaaliset välineet

Opintojeni aikana päivitin pedagogista tietämystäni, tutustuin uusiin pedagogisiin malleihin,

erilaisiin opetusmenetelmiin ja tutustuin uusiin digitaalisiin työkaluihin.
Se oli mielenkiintoista ja hyödyllistä. On hyvä, kun teoreettiselle tiedolle tuli nopeasti käytäntö
ja pääsin käyttämään uutta tietoa jo luokkahuoneessa oppilaideni kanssa.
Minua kiinnostavat erityisesti aktivointimenetelmät. Miksi käytän sitä työssäni?
Koska Anu Ylitalon mukaan :
«Aktivoivissa opetusmenetelmissä opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, joiden oppimista opettaja
ohjaa ja tukee opiskelijat osallistuvat opetukseen (ei pelkästään kuuntelemiseen) tiedon käsittely
ja tuottaminen keskustelemalla, kirjoittamalla ja lukemalla, opetuksessa opetellaan tietoja ja
taitoja,opiskelijoiden omien ajatusten, arvojen ja kokemusten pohdinta.» (Anu Ylitalo,
Aktivoivia opetusmenetelmiä.2010)
Ryhmässä, jossa harjoittelen, aktiivisten opetusmenetelmien käyttö on erittäin tehokasta, koska
opiskelijoilla on erilaiset temperamenttitasot ja erilaiset kulttuuritaustat. Joku on hyvin
tunteellinen ja haluaa puhua paljon ja avoimesti, joku ei ole tottunut aloittamaan keskustelua, jos
opettaja ei kysy häneltä suoraan.
«Aktivoivissa opetusmenetelmissä оpiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, joiden oppimista opettaja
ohjaa ja tukee. Opiskelijat osallistuvat opetukseen.» (Anu Ylitalo, Aktivoivia opetusmenetelmiä.
2010)
Yksi ensimmäisistä pedagogisista malleista, joita käytin harjoittelussani, oli
Yhteistoiminnallinen oppiminen.
”Yhdessä oppimisella, toisilta oppimisella ja toisten auttamisella pyritään sosiaaliseen
muutokseen, jolle on ominaista avoimuus, dynaamisuus, ryhmäkeskustelut ja yhteinen tiedon
käsittely. Oppilaan yksilöllinen kasvu ja itsenäistyminen kulkevat rinta rinnan sosiaalisen kasvun
ja kehittymisen kanssa. Voidakseen olla ryhmässä aktiivinen osa, oppija tarvitsee subjektiivisesti
koettua henkistä ja älyllistä itsenäisyyttä. Menestyksellinen toiminta ryhmässä tukee tällaista
yksilöllistä itsenäistymistä.” (Leppilampi & kumpp. Tuhannet ja yhdet bileet
toimintakortit.2006)
Tässä pedagogisessa mallissa on monia mahdollisuuksia tehokkaan tuloksen muodostumiseen
pienissä opiskelijaryhmissä. Esimerkiksi kun yhteisopetukseen osallistuu vähän suomea taitavia
ja varsin hyvä kielitaitoja, toinen auttaa toisiaan ymmärtämään ongelmia ja keksimään ratkaisuja.

Oppimisprosessissa puhuimme tällaisesta pedagogisesta mallista Käänteinen oppiminen (flipped

learning) Käänteinen opetus on opetuksen tuottamista uudella tavalla opettajan näkökulmasta,
kun taas käänteinen oppiminen on kokonaisvaltaista oppimiskulttuurin muutosta. Siinä
opiskelijat vievät uutta omakseen ottamaa oppimistapaa autonomisemmin opiskeluunsa.
Tavoitteena on opettaa opiskelijat katsomaan oppimisprosessia eri näkökulmista. Tämä
oppimistapa kannustaa myös pohtimaan tulevaa ammattia.

«Käänteisen opetuksen hyöty piilee siinä, että lähiopetukseen tullessaan opiskelijat ymmärtävät
opiskeltavasta teemasta ainakin perusteet. Ennakkoon annettu verkkotehtävä tasaa kurssille
tulijoiden osaamistasoa, jolloin heidän on helpompi osallistua aktiivisemmin opetukseen ja
aiheesta keskustelemiseen. Vastuu oppimisesta siirtyy tällöin yhä enemmän opettajalta
oppijoille.» (Anne Kuokkanen, Miten flipped learning kääntää perinteisen opetuksen? 2018)

Käytännössäni tämä malli on ollut opiskelijoiden tukena, sillä jokaisen kielitaito on erilainen ja
esitehtävässä jokainen pääsi eteenpäin kohti ymmärtämistä omaan tahtiinsa. Erittäin hyvä
prosessi, kun opiskelija, jonka kieli on esimerkiksi arabia ja joka on opiskellut suomea jo
vähintään puoli vuotta, voi auttaa aloittelijaa selittämään oppitunnin aihetta omalla
äidinkielellään. Tässä tilanteessa on hyötyä molemmille opiskelijoille. Yksi heistä toistaa
tehtävät, yrittää ymmärtää suomea paremmin ja kääntää ystävälle. Toinen ymmärtää keskustelun
aiheen ja luo siten hyvän viestintä- ja tukiilmapiirin.

Digitaalisten työkalujen käyttö nykyaikana on erittäin tärkeää. Nuorten tietokäsitys tulee pääosin
mediasta.

«Opetuksen ja oppimisen tukeminen on vain yksi peruste sosiaalisen median käytölle koulussa.
Toinen vähintään yhtä tärkeä on se, että sosiaalisesta mediasta on tullut osa yleissivistystä.
Sosiaalisen median tunteminen ja sen käyttö taidot sisältäen mm. varsinaisten somepalvelujen
käytön, muut tekniset taidot ja verkossa toimimisen sosiaaliset taidot ovat tarpeen nykyisessä
digitalisoituvassa yhteiskunnassa.» (Harto Pönkä, Open somekirja. 2017, s 10.)

Joten kun käytän digitaalisia työkaluja käytännössä, se saa erittäin hyvän vastaanoton
opiskelijoiden keskuudessa. Käytimme aktiivisesti Power Point –ohjelmaa kun valmistelimme
pientä projektityöämme. Kun opiskelijat opiskelevat oman maansa kulttuuria, he etsivät tietoa
myös Internetistä, tämä on suuri määrä videoita YouTubesta, he etsivät myös musiikkia,
valokuvia perinteisistä vaatteista, artikkeleita kansallisesta keittiöstä ja paljon muuta.

«Opetussuunnitelmien mukaan oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että
monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Lukuisat
sosiaalisen median palvelut sopivat käytettäväksi oppimisen tukena ja ajankohtaistiedon
lähteinä.» (Harto Pönkä, Open somekirja. 2017, s.13 )

Haluan kehittää tietämystäni digitaalisesta tekniikasta edelleen, tämä on erittäin nopeasti

kehittyvä koulutusala ja opettajan on oltava eturintamassa, jotta hänellä on hyvä
motivaatiotyökalu. Pienissä tehtävissäni joka päivälle on tällä hetkellä Kahооtin opiskelu. Tämä
on yksi opiskelijoiden suosituimmista digitaalisista ohjelmista.

Miten sosiaalinen media sitten liittyy tulevaisuuden kouluun? Hyvinkin monella tavalla, sillä

sosiaalinen media tarjoaa tulevaisuuden koulun jokaiseenosaalueeseen jotakin: uusia elementtejä

oppimisympäristöön, uusia pedagogisia menetelmiä ja uusia toimintatapoja osaksi

toimintakulttuuria.» (Harto Pönkä, Open somekirja. 2017, s 22.)

Lahteet:
Anne Kuokkanen, Miten flipped learning kääntää perinteisen opetuksen? 2018
https://www.mediamaisteri.com/blog/miten-flipped-learning-k%C3%A4%C3%A4nt
%C3%A4%C3%A4-perinteisen-opetuksen
Anu Ylitalo, Aktivoivia opetusmenetelmiä. Tritonia, EduTech Kevät 2010
https://docplayer.fi/11575875-Aktivoivia-opetusmenetelmia-anu-ylitalo-tritonia-edutech-kevat-
2010.html
Harto Pönkä, OPEN SOMEKIRJA. Sosiaalisen median oppimisympäristöt ja menetelmät, 2017
https://media.kirjavalitys.fi/onix/media/2629016
Leppilampi Asko, Piekkari Ulla, Toivakka Olavi ja Toivakka Sari. Tuhannet ja yhdet bileet
toimintakortit –www-julkaisu. Terveyden edistämisen keskus.
Viitattu 15.4.2006
http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/html/yhteistoim_.html