Ebook PDF The Little Pearson Handbook 4th Edition PDF

(eBook PDF) The Little Pearson
Handbook 4th Edition

Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-the-little-pearson-handbook-4th-edition/
Copyright © Pearson Australia (a division of Pearson Australia Group Pty Ltd) 2018 — 9781488616846 — Faigley/The Little Pearson Handbook 4e
The publishers wish to thank the following reviewers who provided invaluable
feedback for the second, third and fourth editions:
Angela Shetler, University of Sydney Dr Christopher Klopper, Griffith
Lyn Gannon, Griffith University University
Dr Ruth Bacchus, Charles Sturt Daryl Nation, Monash University
University Dr Lucy Neave, Australian National
Associate Professor Fiona Bogossian, University
University of Queensland Associate Professor Alison Owens, CQ
Dr Helen Boon, James Cook University University
Dr Glenda Cain, University of Notre Associate Professor Simon Pyke,
Dame University of Adelaide
Waveney Croft, QUT Dr Donna Satterthwait, University of
Jillian Downing, University of Tasmania Tasmania
Morris Gland, Deakin University Associate Professor Fay Sudweeks,
Dr Marcus Harmes, University of Murdoch University
Southern Queensland Dr Anne Thwaite, Edith Cowan
Lindy Isdale, Central Queensland University
University Dr Ben Wadham, Flinders University
Dr Sue Lovall, Griffith University
Contents b Find and Narrow Your Topic
c Determine What Kind of Research
You Need
49
50
1
d Draft a Working Thesis 50
Composing
Part
e Create a Working Bibliography 52

9 Find Sources 54
1 Think as a Writer 2 a Develop Strategies for Finding Sources 54
a Think About the Process of Communication 2 b Find Sources in Databases 56
b Think About Your Audience 2 c Find Sources on the Web 59
c Think About Your Credibility 3 d Find Multimedia Sources 62
e Find Print Sources 63
2 Read, View and Write with a Critical Eye 4 f Keep Track of Sources 63
a Become a Critical Reader 4
b Become a Critical Viewer 5 10 Evaluate Sources 68
c Become a Critical Thinker and Writer 7 a Determine the Relevance of Sources 68
b Evaluate Database and Print Sources 68
3 Plan and Draft 9 c Evaluate Web Sources 69
a Find a Topic and Establish Goals 9
b Write a Working Thesis 10 11 Plan Field Research 71
c Determine Your Organisation 11 a Know What You Can Obtain from
d Write Effective Introductions and Field Research 71
Conclusions 15 b Conduct Interviews 71
e Write Effective Paragraphs 16 c Design and Administer Surveys 72
f Focus Your Paragraphs 18 d Make Observations 73
4 Revise, Edit and Proofread 19
a How to Evaluate Your Draft 19
3 Incorporating and
PART
b Learn Strategies for Rewriting 19

c Edit for Specific Goals 20
Documenting Sources
d Proofread Carefully 21 12 Understand and Avoid Plagiarism 76
e Review the Writing of Others 21 a What is Plagiarism? 76
5 Write Arguments 23 b Avoid Plagiarism When Taking Notes 78
a Write Position Arguments and Proposal c Avoid Plagiarism When Quoting Sources 79
Arguments 23 d Avoid Plagiarism When Summarising
b Find an Arguable Topic and Make a Claim 23 and Paraphrasing 81
c Organise and Write a Position Argument 25 13 Use Sources Effectively 84
d Make a Proposal 27 a Quoting and Paraphrasing 84
e Organise and Write a Proposal Argument 28 b Integrate Quotations 85
6 Write in Academic Genres 30 14 Harvard Documentation 88
a Write an Observation 30
b Write a Critical Analysis 32 Harvard Documentation Map 89
c Write a Case Study 33 a The Elements of Harvard Documentation 90
d Write a Scientific Report 36 b Citing Sources in a Harvard-Style
e Write an Essay Exam 38 Project 91
c Creating the Reference List 93
7 Write for Online Courses 40 d Illustrated Examples in Harvard Style 96
a Use Courseware 40
e Journals, Magazines, Newspapers
b Keep Track of Online Coursework 40
and Documentsin the Harvard-Style
c Participate in Online Course Discussions 41
Reference List 102
d Observe Netiquette 44
f Books in the Harvard-Style Reference
2
List 107
Planning Research and
Part
g Online Sources in the Harvard-Style

Finding Sources Reference List 110
h Visual and Multimedia Sources in the
Research Map: Conducting Research 46 Harvard-Style Reference List 113
8 Plan Your Research 48 i Sample Pages from a Research Paper
a Analyse the Research Task 48 with Harvard Documentation 115
15 APA Documentation 122 20 Write with Emphasis 212
APA Documentation Map 123 a Manage Emphasis within Sentences 213
a The Elements of APA Style 124 b Forge Links across Sentences 214
b Illustrated Examples and Index of c Use Parallel Structure with Parallel
References Entries in APA Style 129 Ideas 215
c Periodical Sources in the APA-Style 21 Find the Right Words 217
Reference List 136 a Be Aware of Levels of Formality 217
d Books in the APA-Style Reference List 137 b Be Aware of Denotation and
e Online Sources in the APA-Style Connotation 218
Reference List 138 c Use Specific Language 219
f Visual and Multimedia Sources in the d Write to Be Inclusive 220
APA-Style Reference List 141 e Recognise International Varieties
g Sample Pages from a Research Paper of English 222
with APA Documentation 143
16 MLA Documentation 146
5 Understanding Grammar
PART
a The Elements of MLA Style 146
b Illustrated Examples and Index of
Works-Cited Entries in MLA Style 150 22 Fragments, Run-ons and Comma
c Journals, Magazines, Newspapers and
Splices 226
Other Print Sourcesin the MLA-Style
a Common Sentence Construction
Works-Cited List 161
Errors 226
d Books in the MLA-Style Works-Cited
b Fragments 226
List 165
c Run-on Sentences 228
e Library Database Sources in the
d Comma Splices 230
MLA-Style Works-Cited List 168
f Online Sources in the MLA-Style 23 Subject–Verb Agreement 233
Works-Cited List 169 a Agreement of Subjects and Verbs 233
g Visual and Multimedia Sources in the b Agreement in the Present Tense 233
MLA-Style Works-Cited List 173 c Singular and Plural Subjects 234
h Sample Pages from a Research Paper d Indefinite Pronouns as Subjects 235
with MLA Documentation 177 e Collective Nouns as Subjects 236
f Inverted Word Order 237
17 CMS Documentation 187 g Amounts, Numbers and Pairs 237
a The Elements of CMS Documentation 187
b Periodical Sources in CMS Style 189 24 Verbs 238
c Books and Non-Periodical Sources in a Basic Verb Forms 238
CMS Style 193 b Irregular Verbs 240
d Online Sources in CMS Style 196 c Transitive and Intransitive Verbs 241
e Sample Pages from a Research Paper 25 Pronouns 243
with CMS Documentation 199 a Pronoun Case 243
b Pronoun Agreement 245
4 Effective Style and Language

c Avoid Sexist Pronouns 247
PART
d Vague Reference 248

26 Shifts 250
18 Write with Power 202 a Shifts in Tense 250
a Recognise Active and Passive Voice 203 b Shifts in Mood 251
b When to use the passive? 203 c Shifts in Voice 252
c Use Action Verbs 204 d Shifts in Person and Number 253
d Find Agents 205 27 Modifiers 254
e Vary Your Sentences 206 a Choose the Correct Modifier 254
19 Write Concisely 207 b Place Adjectives Carefully 256
a Eliminate Unnecessary Words 207 c Revise Dangling Modifiers 257
b Reduce Wordy Phrases 208 d Place Adverbs Carefully 258
c Simplify Tangled Sentences 209 e Hyphens with Compound Modifiers 259
28 Grammar for Multilingual Writers 261 d Other Punctuation with Quotation
a Nouns 261 Marks 295
b Articles 262 e Misuses of Quotation Marks 297
c Verbs 263 34 Other Punctuation Marks 298
a Full Stops 298
6 Understanding Punctuation
PART
b Question Marks 299

and Mechanics c Exclamation Marks 300
d Brackets 301
29 Commas 268 e Ellipses 301
a Commas with Introductory f Slashes 302
Elements 268 35 C
apitalisation, Italics, Abbreviations
b Commas with Compound Clauses 270 and Numbers 303
c Commas with Non-restrictive a Capital Letters 303
Modifiers 272 b Italics 303
d Commas with Items in a Series 274 c Abbreviations 304
e Commas with Coordinate Adjectives 275 d Acronyms 305
f Commas with Quotations 275 e Numbers 306
g Commas with Dates, Numbers,
7 Tips for Success

Titles and Addresses 276
PART
h Commas to Avoid Confusion 277
i Unnecessary Commas 278
30 Semicolons and Colons 280 36 Oral Presentations 308
a Semicolons with Closely Related a A Form of Assessment 308
Main Clauses 280 b The Audience 308
b Semicolons Together with Commas 282 c The Structure 308
c Colons in Sentences 282 d The Delivery 309
d Colons with Lists 283 e Feedback 310
31 Dashes and Parentheses 285 37 Feedback 311
a Dashes and Parentheses to Set Off a An Opportunity for Reflection 311
Information 285 b Informal Feedback 311
b Dashes and Parentheses Versus c Formal Feedback 312
Commas 286 d Learning Journal 312
c Other Punctuation with
38 Job Presentation Skills 313
Parentheses 287
a Applying for a Position 313
32 Apostrophes 289 b The Résumé or Curriculum Vitae 313
a Possessives 289 c The Covering Letter 315
b Contractions and Omitted Letters 290 d The Interview 315
c Plurals of Letters, Symbols and
Words Referred to as Words 291
33 Quotation Marks 293 Glossary of Grammatical Terms and Usage 319
a Direct Quotations 293 Index 329
b Titles of Short Works 294 Revision Guide 342
c Other Uses of Quotation Marks 295 Common Errors Guide inside back cover
This page is intentionally left blank
Part
1 Composing
Composing
1 Think as a Writer 2 5 Write Arguments 23
1a Think About the Process of 5a Write Position Arguments
Communication 2 and Proposal Arguments 23
1b Think About Your Audience 2 5b Find an Arguable Topic
1c Think About Your Credibility 3 and Make a Claim 23
5c Organise and Write a
Position Argument 25
2 Read, View and Write
5d Make a Proposal 27
with a Critical Eye 4 5e Organise and Write a
2a Become a Critical Reader 4 Proposal Argument 28
2b Become a Critical Viewer 5
2c Become a Critical Thinker and 6 Write in Academic
Writer 7
Genres 30
6a Write an Observation 30
3 Plan and Draft 9
6b Write a Critical Analysis 32
3a Find a Topic and Establish Goals 9 6c Write a Case Study 33
3b Write a Working Thesis 10 6d Write a Scientific Report 36
3c Determine Your Organisation 11 6e Write an Essay Exam 38
3d Write Effective Introductions
and Conclusions 15
7 Write for Online
3e Write Effective Paragraphs 16
3f Focus Your Paragraphs 18 Courses 40
7a Use Courseware 40
4 Revise, Edit and 7b Keep Track of Online
Coursework 40
Proofread 19
7c Participate in Online Course
4a How to Evaluate Your Draft 19 Discussions 41
4b Learn Strategies for Rewriting 19 7d Observe Netiquette 44
4c Edit for Specific Goals 20
4d Proofread Carefully 21
4e Review the Writing of Others 21
1 Think as a Writer
Composing
At a Glance
• Understand the process of communication (see 1a below)
• Learn how to get readers to take you seriously (see 1c)
1a Think About the Process of Communication

Whether you are writing a paper for a science course, designing your
website, sending emails or preparing slides for a sales presentation, you
are participating in the complex process of communication. This involves
the interaction of three essential elements: the writer or speaker, the
audience and the subject. These three elements form the rhetorical situa-
tion, which is often represented
by a triangle.
Speaker, subject (what you writer or speaker audience
are trying to communicate) and
audience are necessary for an
act of communication to occur.
These three elements interact
with each other. Speakers make
adjustments to their message
depending on the audience.
(Think of how you talk to
small children.) Just as speakers subject
adjust to audiences, audiences
continually adjust to speakers.
The rhetorical triangle
1b Think About Your Audience

In academic writing, you often produce content for readers you know
directly, including your classmates, lecturers and tutors. In the workplace,
you may not always know who is going to read your reports or memos. Ask
yourself who will read your writing and what kind of information you need
to provide to engage them.
2
Think About Your Credibility 1c 3
Smarter Writing
Understand your audience
• Who is most likely to read what you write?
• How much does your audience know about the subject? Are
there any key terms or concepts that you will need to explain?
• How interested is your audience likely to be? If they lack interest in
your subject, what can you do to engage them?
• What are audience members’ attitudes likely to be towards your
subject? If they hold attitudes different from yours, how can you
get them to consider your views?
• What would motivate your audience to want to read what you write?
1c Think About Your Credibility

Some writers already have credibility with their audience because of who
they are—perhaps they are an expert in their field or have published
extensively. Most writers, however, have to convince their readers to keep
reading by demonstrating knowledge of their subject and concern about
their readers’ needs.
Smarter Writing
Build your credibility
• How can you convince your audience that you are knowledgeable
about your subject? Do you need to do research?
• How can you convince your audience that you have their
interests in mind?
• What strategies will enhance your credibility? Should you
cite experts on your subject? Can you acknowledge opposing
positions, indicating that you have taken a balanced view?
• Do the appearance, accuracy and clarity of your writing give you
credibility?
2 Read, View and Write with a
Critical Eye
At a Glance
• Know how to read with a critical eye (see 2a below)
• Analyse visual texts (see 2b)
• Discover how to write with a critical eye (see 2c)
2a Become a Critical Reader

To become a more effective reader, you need a set of strategies while you
read. These strategies help you to engage with material through analysis and
reflection.
Preview
No subject is ever completely new; it is likely that many people have
written and talked about the subject before. Begin by asking the following
questions:
• Who wrote this material?

• Where did it first appear? In a book, journal, newspaper or online?
• What is the topic or issue?
• Where does the writer stand on the topic or issue?
• What else has been written about the topic or issue?
• Why was it written?
Summarise
Summarising means using your own words to explain the main ideas of the
material you read, so make sure you understand what is at issue. Take your
time to read, circle any terms or references that you don’t understand and
look them up. Ask yourself these questions before writing your summary:
• What is the writer’s main claim or question?

• If there doesn’t appear to be a specific claim, what is the main
focus?
• What are the key ideas or concepts that the writer considers?
4 • What are the key terms? How does the writer define those terms?
Become a Critical Viewer 2b 5
Respond
As you read, write down your thoughts. Ask yourself these questions:
• Do I agree or disagree with the writer’s claims? Why, or why not?

• To what points made by the writer should I respond?
• Which ideas might be developed or interpreted differently?
• What do I need to look up to further my understanding?
• How does this help me in my research?
Analyse
On your second or third reading, analyse the structure (the way in which
the parts of the material have been organised) using the following
questions:
• How is the piece of writing organised?

• What does the writer assume the reader knows and believes?
• Where is the evidence? Can you think of contradictory evidence?
• Does the writer acknowledge opposing views? Does the writer
deal fairly with opposing views?
• What kinds of sources are cited? Are they documented? Are
the sources credible (that is, are they from a peer-reviewed
journal, government or non-government website or an esteemed
organisation)?
• How does the writer represent herself or himself ? If the author
refers to studies, are the methodologies valid and reliable? Has
protocol been followed in research (i.e. ethics approvals and
so on)?
2b Become a Critical Viewer

Like critical reading, critical viewing requires you to reflect in depth on
what you see. Think of an image as a piece of writing that needs to be
read to be fully understood. However, learning how to read and understand
an image isn’t easy because you have to investigate who the creator is, the
subject of the image and its history. If it is a moving image, such as a video
or film, you will need to find out about the director, writer, producers and
actors to fully understand the context in which it was made. Use the follow-
ing strategies.
6 2b Read, View and Write with a Critical Eye
Preview
Critical viewing requires thinking about the context first.
• Who created this image?

• What or who is the subject of the image? If it’s a public figure, how
does their background affect the image?
• Why was it created?
• Where and when did it first appear?
• What media and techniques did the creator use?
• What has been written about the creator or the image?
Respond
Make notes as you view the image with these questions in mind:
• What was my first impression of the image and its subject?

• After thinking more about the image and perhaps reading about it,
how has that first impression changed or expanded?
Analyse
The following analytical questions apply primarily to still images.
• How is the image composed or framed?

• Where do my eyes go first?
• How does the image appeal to or confront the values of the audience?
• Was it intended to serve a purpose besides art or entertainment?
The Department of Public Works commissioned the photograph
on page 7 in 1932 to document the construction of the Sydney Harbour
Bridge. In it we can see more than 40 men posing for the photographer.
They were about to start painting the bridge. Their faces are filled with
pride as they look out over the coastal city. Most of them are smiling,
looking directly at the camera and expressing a sense of mateship, as if they
knew this iconic structure would become part of Australia’s history.
Another approach to critical viewing is to analyse the content as well
as the social context in which the image was taken. The interwar period
(1919–1939) changed the world order. Europe’s political landscape
changed, the United States became a world leader, and women contin-
ued their fight for equal rights. Western culture reached one of its peaks
during the 1920s and during the 1930s financial markets survived one of
Become a Critical Thinker and Writer 2c 7
Photograph by the New South Wales Department of Public Works, Sydney

Collection: Museum of Applied Arts & Sciences
their worst crises. The men in ‘Harbour Bridge painters on central arch’
reflect this historical moment. They have hope. They have jobs and they
believe living standards will get better. Their work helped to revitalise the
local economy in the midst of the Great Depression, connected Sydney’s
CBD with the Northern suburbs and provided Australia with one of its
quintessential sights.
This photograph remains relevant in today’s political climate, and can
be contrasted with other iconic images captured during the construction of
Chicago’s high-rises or San Francisco’s Golden Gate Bridge.
2c Become a Critical Thinker and Writer

Now that you have learned how to read words and images with a critical
eye, you can use similar strategies to develop your critical thinking skills.
By thinking about the context of the material and asking questions about
the speaker, subject and audience to come up with your own ideas, you are
engaging in the critical thinking process.
8 2c Read, View and Write with a Critical Eye
Analysing what you are reading or viewing and reflecting on the

process of communication will help you to learn how to apply similar
techniques in your own communication. You will become a more critical
writer as you consider your role as speaker and how you need to adjust your
subject to appeal to an audience. Use the following strategies.
Preview
• What is my topic or issue?
• What is my argument or claim for this topic or issue?
• What is my purpose with this piece of writing?
• Who is my audience?
Respond
As you write, think about the topic or issue you are addressing and ask
yourself these questions:
• Am I clearly responding to the assignment question?

• Am I responding fully to the arguments or claims made in the
materials or sources that I have read and referenced?
• Am I acknowledging opposing views in a balanced, objective way?
Analyse
Just as you have analysed other writers’ texts and images, you need to apply
the same strategies to engage critically with your own writing. After you
have written a draft, set aside time to analyse and reflect with the help of
these questions:
• Is my writing organised in a logical way?

• Is my position or thesis statement clearly stated?
• Have I used clear topic sentences to guide the reader?
• Have I supported my writing with evidence? Are my sources
credible? Have I documented all my sources?
• Have I used language that is appropriate for my purpose and
audience?
For tips on revising, editing and proofreading, see Chapter 4.
3 Plan and Draft
At a Glance
• Write a working thesis (see 3b)
• Plan a strategy (see 3c)
• Learn how to write introductions and conclusions (see 3d)
3a Find a Topic and Establish Goals

Lecturers may give you a list of essay questions to choose from, a set
assignment or let you come up with your own topic. Whatever the scenario,
assignments will contain key words such as analyse, compare and contrast, define,
evaluate or discuss. These words tell you what to do.
• Analyse: Break something down into its component parts and
determine its essential features.
• Argue: Present a logical argument, supporting citations, or evidence
for and/or against a proposition.
• Compare: Examine how two or more things are similar.
• Contrast: Examine how two or more things are different.
• Cite: Quote or refer to a book, author, lecture or paper as an
authority, proof or example.
• Define: Make a claim about how something should be defined.
• Describe: Carefully observe, select details and use your own words
to give a written account of a situation or topic.
• Evaluate: Argue that something is good, bad, best or worst,
according to criteria that you set out and define clearly.
• Propose: Identify a particular problem and explain why the
solution you suggest is the best one.
• Discuss: Describe and interpret a perspective through critical
examination of all issues relating to the subject. Identify the pros
and cons.
• Report: Present all the information you have gathered and then
make your own assessment.
• Justify: Show adequate grounds for decisions or conclusions.
9
10 3b Plan and Draft
3b Write a Working Thesis

Once you have identified your subject, you need to find a specific focus.
This is key to writing a strong essay. If your topic is too broad, you will
encounter many problems at the writing stage and your research won’t
be as effective as it should.
Use questions to focus a broad topic

Childhood obesity might be a current and interesting research topic, but
it is too broad. Ask questions that will break a big topic into smaller
ones.
• Why are there more obese children today than in past generations?
• How has the food industry contributed to obesity?
• What changes in our culture have contributed to obesity?
• What strategies are effective for preventing childhood obesity?
Consider other angles to expand a narrow topic

Sometimes a topic can become too narrow or limiting. Sugar consumption
may be one contributing factor leading to obesity in children, but a narrow
focus such as this overlooks other factors that together lead to childhood
obesity.
• Why do some children who consume a lot of sugar in the form of

lollies and soft drinks maintain a healthy weight?
• Children have always eaten lollies. Why are there more obese
children today than in past generations?
• Even when parents limit their child’s consumption of sugar, some
children still gain weight. Why?
Turn your topic into a thesis or position statement

Your thesis or position statement tells the audience your main idea or claim.
Much of the writing that you will do at university and in your career will
have an explicit idea or claim, usually stated near the beginning. Your thesis
or position statement should be closely tied to your purpose—to reflect on
your own experience, to explain some aspect of your topic or to argue for a
position or course of action.
Determine Your Organisation 3c 11
A reflective thesis
Watching a group of obese 7-year-old children struggle during
gym class has taught me that childhood obesity has long-lasting
psychological effects.
An informative thesis
Rates of childhood obesity have continued to increase over the past
decade despite increasing awareness of its detrimental effects.
A persuasive thesis
Parents must encourage healthy eating and exercise habits in order
to reverse the growing trend towards obesity in children.
3c Determine Your Organisation

Working outlines
A working outline is an initial sketch of how you will arrange the main
sections of your essay or report. Jotting down the main points and a few
subpoints before you begin can help you identify potential research and be
a great help in your writing.
Formal outlines
A formal outline typically begins with the thesis or position statement,
which anchors the entire outline. Each numbered or lettered item clearly
supports the thesis, and the relationship between the items is clear from
the outline hierarchy. Roman numerals indicate the highest level; next come
capital letters, then Arabic numbers and finally lower-case letters. The rule
to remember when deciding whether you need to use the next level down
is that each level must have at least two items: a ‘1’ needs a ‘2’; an ‘a’ needs
a ‘b’. Formal outlines can be helpful because they force you to look care-
fully at your organisation and determine if your argument is logical, well
supported with evidence and balanced.
Discipline-specific organisation
In the social sciences, research reports typically follow a specific organisa-
tion, with an abstract that gives a brief summary of the contents followed
12 3c Plan and Draft
by four main sections and a list of references. This organisation allows

other researchers to identify information quickly.
1. Introduction: identifies the problem, reviews previous research
and states the hypothesis that was tested.
2. Methods section: describes how the participants were selected
and how the experiment was conducted.
3. Results section: reports the findings of the study and often
includes tables and figures that provide statistical results and tests
of statistical significance.
4. Discussion section: interprets the findings and often refers to
previous research.
For more information on how writing is organised in various disciplines,
see Chapter 6.
Smarter studying
Essay introductions
An essay introduction may need one or more paragraphs depending
on the word count of the essay. Its purpose is to establish the content
and direction of the essay’s argument or discussion for the reader. The
format for an essay introduction is expected to include most of the
following components:
General lead-in statement
The general lead-in statement usually appears first in your introductory
paragraph. It is a restatement of the assignment question and an oppor-
tunity to provide some background information on the main concept to
be discussed. It is also an opportunity to indicate a broader understand-
ing of the literature and how the focus of the discussion is situated in the
discipline. For example, let’s look at the question:
‘What do we mean by the curriculum and what do teachers need
to know in order to engage effectively with curriculum requirements?’
For this question, the lead-in statement may look something like this:
Marsh (2010) states that curriculum is more than the syllabus content
prescribed by an education authority; it also encompasses ‘what an
(continued on next page)
Determine Your Organisation 3c 13
(continued)
individual learner experiences as a result of schooling’ (p. 67). This

suggests that an effective and authentic learning environment requires
the teacher to engage with both the formal and the hidden curriculum.
Note: If possible, avoid literally restating the assignment question.
Although this may not detract from your mark, it is unlikely to add to
it either. Remember, if every student submits the same introductory
statement, there is little to differentiate a pass mark from a credit, a
distinction and a high distinction.
Also, note how the writer refers to the formal and the hidden curric-
ulum. This evidence of wider reading indicates to the audience that the
writer has an understanding of the full scope of the curriculum and
establishes credibility.
Overview
The overview of points to be discussed throughout the essay must be
relevant to your essay’s thesis or position statement. The points should
be listed in the order that they will be presented throughout the essay,
usually opening with the strongest or most relevant point. For example,
following on from the general lead-in statement above, an overview of
the points to be discussed in the essay may look like this:
While a deep knowledge of the syllabus material has been established
as a fundamental requisite, it is of equal importance for teachers
to acquire classroom management skills. This means that it is also
essential to develop relationships with students and the community;
an understanding of different learning styles; and a teaching
philosophy and style informed by the literature, reflective strategies
and student-focused classroom practices.
Note: If a point is not referred to in your overview, it should not be
discussed in your essay. An overview assists you in keeping the line of
discussion relevant, so if you find yourself writing about a point that is
not listed in your overview, review it and decide whether your argument
is straying from the topic, or whether you have found a point that needs
to be included in your overview.
Thesis or position statement
The thesis or position statement is a declaration of the writer’s
viewpoint/argument/perspective in relation to the essay question.
(continued on next page)
Another random document with
no related content on Scribd:
luonnollisesti kertoa Callahanin taposta ja Brannon vaivasi aivojaan
kysymyksellä, pysyisikö Josephine kertomuksessaan, jonka hän oli
Meederille laatinut, varoen itse tulemasta syytettyjen penkille ja
vierittäen syyn taposta Brannonin niskoille.
Hän ei tuntenut paljoakaan halua puhutella Josephineä. Hänen

sydämessään kyti pahanilkinen mielijohde antaa Josephinen
valehdella niin paljon kuin halusi, koska hänen valehtelemisensa ei
voinut saada aikaan muuta harmia kuin sen, että Brannon saisi sen
häpeän kannettavakseen, että häntä mainittaisiin miehenä, joka oli
ampunut vihamiehensä takaapäin. Mutta hän aikoi kantaa häpeän
suojellakseen Josephineä, ellei tämä omasta ehdostaan tunnustaisi.
Hän seisoi aitauksen portilla kun Murray pysäytti väsyneet

hevosensa ja hän auttoi Murrayta kantamaan Bettyn ostokset taloon.
Brannon oli päättänyt antaa Josephinelle ensin tilaisuuden puhua.

Kun hän sitten oli kahden kesken Bettyn kanssa ajoneuvojen luona
ja tämä huomautti, että hän oli luullut Brannonin lähteneen muitten
miesten kanssa etelään, vastasi hän lyhyesti, hymyn kirkastaessa
hänen silmiään:
"Muistui mieleeni, että minulla oli muutamia laskuja pantava

kirjoihin.
Lähden heidän luokseen huomenna."
Myöhemmin, kantaessaan sylen täyden ostoksia Bettyn perässä,

oli hän vähällä törmätä yhteen Josephinen kanssa, joka oli tulossa
keittiön poikki. Monta kertaa käydessään ajoneuvojen ja talon väliä
oli hän kuullut Bettyn puhuvan Josephinen kanssa, mutta nyt näki
hän tytön ensi kerran sitten edellisen yön. Ja nyt, kun hän melkein
hipoi hänen vaatteitaan, käänsi Josephine päänsä poispäin ja meni
ohi katsahtamattakaan Brannoniin.
Ajoneuvot olivat nyt tyhjennetyt ja Brannon seisoi

ruokailurakennuksen ovella, jutellen Lin Murrayn kanssa, kun Betty
lähestyi häntä.
Hänen silmänsä olivat vakavat, kysyvät ja niissä oli hieman

hämmästynyt ilme kun hän tuli aivan Brannonin luo. Hänen
poskensa olivat hieman punaiset ja huulet sotaisesti
yhteenpuserretut.
"Brannon", sanoi hän, "missä Chong on? Kysyin Josephineltä

asiaa, mutta hän käski minun kysyä sitä sinulta. Nyt teen sen. Missä
on Chong?"
"Lähetin Chongin Willetiin hakemaan lääkäriä Mrs Whitmanille.
"Oh", sanoi Betty, "en ymmärrä, miten Chongin lähettäminen

Willetiin välttämättömästi pitää tehdä Josephinen niin salaperäiseksi.
Ymmärrätkö sinä?"
"En."
"Brannon, mikä ihme teitä vaivaa, sekä sinua että Jota. Jo

käyttäytyy peloittavan kummallisesti ja minä en pidä siitä, että sinä
tuolla tavalla venyttelet sanojasi puhuessasi minun kanssani. Miten
sinä tulit lähettäneeksi Chongin Willetiin? Kuka kertoi, että Mrs
Whitman on sairas?"
"Tim Callahan ratsasti tästä ohi. Hän oli käynyt Laskarissa ja

poikennut Whitmanilla takaisin tullessaan."
"Sinä olet siis ollut kahden täällä Jon kanssa?" Väri hänen
poskillaan tummeni hänen tehdessään kysymyksensä. Hän piti
Brannonista eikä vannaankaan ollut mustasukkainen Josephinelle,
mutta hän tunsi sisässään jonkinlaista kummallista jännittyneisyyttä
ajatellessaan, että Brannon ja Josephine olivat ainoat oliot
karjatalolla hänen poissaollessaan.
Brannon vilkaisi häneen syrjäsilmin.
"Denver oli täällä aikaiseen aamuun saakka tänäpäivänä", sanoi

hän.
"Eikö hän nyt sitten ole täällä?"
"Ei."
"Missä hän on?"
"Maksoin hänelle palkan tänä aamuna. Hän lähti etelään päin."
"Miksi sinä erotit hänet, Brannon?"
"Me jouduimme riitaan."
Tavallisuudessa olisi Betty tyytynyt tähän selitykseen, sillä miehiä

tuli ja meni eikä se herättänyt sanottavampaa huomiota. Mutta hän
oli huomannut Brannonin käytöksessä jotakin pakotettua, joka pani
hänet epäilemään, ettei Brannon tahtonut puhua ja Betty taas oli
päättänyt saada hänet puhumaan suunsa puhtaaksi.
"Mistä teille tuli erimielisyyttä, Brannon?"
"Eipä juuri mistään."

"Ei juuri mistään", sanoi Betty ivallisesti matkien hänen ääntään.
"Sepä merkillistä. Sinä riitaannut jonkun miehen kanssa 'ei juuri
mistään' ja erotat hänet toimesta."
Murray käänsi päätään ja nauroi partaansa. Brannon katsahti

Bettyyn, jonka silmät loistivat päättäväisyyttä ja ankaruutta. Tytön
posket hehkuivat punaisina; hän nosti leukaansa katsoessaan
Brannoniin sellaisella suorasukaisuudella, että se olisi tehnyt
levottomaksi minkä miehen hyvänsä, mutta Brannonin sydämeen se
toi sen äkillisen huomion, että Betty oli sievempi kuin hän oli
ajatellutkaan sekä että hän oli paljon inhimillisempi ja terveempi
vihassaan kuin Josephine. Myöskin huomasi Brannon Bettyn
hurmaavan leuan ja sievän suun.
Hän hämmästyi sitä outoa ajatusta, ettei hän koskaan ollut

huomannut Bettyn kauneutta. Ja jos hän oli sen tehnyt, niin oli se
ollut tiedotonta, tuskin puoleksi arvioitua. Hän yritti tuumia välttelevää
vastausta, kun hän näki Bettyn silmissä syvän hämmingin ja
silmäluomien painuvan alas. Ihmetellen katseli hän kuinka hänen
poskiensa puna levisi nopeasti yli kaulan ja otsan.
Hämmästyneenä katsahti hän Murrayhin, ajatellen että hän ehkä

oli aiheuttanut punastumisen. Mutta Murray seisoi selin heihin.
Brannon katsoi uudelleen Bettyä, jolloin hän näki hänen silmissään
syvää pilkkaa ja ylenkatsetta sekä huomasi, että hänen leukansa oli
uhmaavasti työntynyt eteenpäin ja huulensa olivat päättävästi
yhteenpuristetut.
Ja sitten, kun Brannonin hämmästyneet silmät kohtasivat hänen

silmänsä, naurahti Betty lyhyesti, kiusoittelevasti ja hänen
naurussaan oli merkillisen ylpeä sävy. Sillä vaikka Betty oli odottanut
sitä kauan, tapahtui se nyt ensikerran heidän tuttavuutensa aikana,
että Brannon katsoi häneen ihailevin silmin.
"Eipä juuri mitään" kertasi Betty, äänessään vain rippeitä

äskeisestä naurusta. "Sinä et näy haluavan puhua, Brannon, vai
mitä? Ja minun kysymykseni näkyvät vaivaavan sinua. Etkä sinä
tahdo, että koetan saada sinua puhumaan?"
Hän käännähti äkkiä ympäri ja lähti päärakennusta kohti, jättäen

Brannonin tuijottamaan jälkeensä vielä entistäänkin
hämmästyneempänä.
"Hän teki sinusta pilaa, Brannon", nauroi Murray.
Ei mitään vastausta Brannonin puolelta.
"En välitä tietää niistä syystä hän sen teki", jatkoi Murray, "mutta
pilaa hän teki sinusta, Brannon. Peijakas vie tekikin. Mutta kyllähän
minä arvaan syyn siihen. 'Eipä juuri mitään', kiusoitteli Murray,
matkien Bettyn ääntä,'eipä juuri mitään', sanoi hän. 'Eipä juuri
mitään.' Ja sillä hän tarkoitti että se on tarpeeksi paljon, vaikka sinä
et näy sitä ymmärtävän."
Brannon vapautti itsensä Murrayn leikinlaskusta yksinkertaisesti

menemällä joen rantaan, jossa hän seisoi pitkän aikaa koettaen
selvittää Bettyn arvoituksellista käytöstä. Vihdoin hän jätti yrityksen
sikseen ja palasi asunnolleen, jossa hän istui jonkun aikaa porstuan
kynnyksellä.
Kuullessaan asuntonsa nurkan takana liikettä, nosti hän päätään

ja näki
Bettyn tulevan. Hänen kasvonsa olivat nyt kalpeat ja silmänsä
vakavat.
"Brannon", sanoi hän tultuaan aivan hänen luokseen, "miksi et

puhunut minulle mitään Callahanista?"
"Arvelin, että saisit kuulla siitä jonkun ajan kuluttua."
"Miksi et kertonut minulle sitä, Brannon? Eihän sinun ole tapanasi

vetäytyä edesvastuusta. Sinä puhuit kanssani muutama minuutti
sitten. Miksi et silloin kertonut sitä minulle, vaan odotit kunnes Jo
olisi tehnyt sen?"
"Kertoiko hän sen sinulle, kysyi Brannon venytellen. Hän koetti

arvata oliko Josephine kertonut jutun samalla tavalla kuin hän oli sen
kertonut Meederille.
"Oli suorastaan häpeä antaa hänen kertoa se, Brannon. Hän oli
melkein hysteerinen. Mahtoi hänestä olla kauheata nähdä tapaus."
"Eipä siinä tainnut muukaan auttaa", virkkoi Brannon.
Hän arvasi Bettyn sanoista, että Josephine oli kertonut

tapahtuman samalla tavalla kuin Meederille, nimittäin, että Brannon
oli ampunut Callahanin Josephinen nähden. Hän oli päättänyt
vahvistaa todeksi kaiken, mitä Josephine sanoisi, mutta kun hän ei
ollut oikein varma siitä, oliko hän maininnut, että Callahan oli
ahdistellut häntä, ei hän rohjennut puhua enempää.
Bettyn seuraavat sanat osoittivat kuitenkin, että Josephine oli

toistanut kertomuksensa kokonaan.
"En voi uskoa, että Callahan saattoi tehdä sellaista."

Betty kohdisti kirkkaat, kysyvät silmänsä Brannoniin ja jotta tyttö ei
huomaisi epärehellisyyttä hänen katseessaan käänsi tämä päätään
avaralle alangolle päin. Bettyn silmät olivat aina panneet Brannonin
tuntemaan itsensä hieman levottomaksi, varsinkin milloin Betty
katsoi häneen sillä tavalla kuin hän nyt teki.
"Brannon", sanoi Betty lujasti, "katso minuun." Brannon noudatti

käskyä.
"Brannon", jatkoi hän, "Callahania oli ammuttu selkään. Ammuitko

sinä hänet?"
Hän olisi voinut valehdella, mutta hän tiesi, ettei hän olisi voinut
pettää Bettyä.
"Sinähän sanoit, että Miss Hamilton kertoi niin", väitteli Brannon.
"Minä vaadin sinua sanomaan sen, Brannon!"
"Minä en puhu mitään siihen asiaan."
"Brannon, minä tahdon vastauksen."
Betty näki, että hänen silmänsä nauroivat ja rauhallinen hymy

karehti hänen huulillaan. Hän tiesi, että ne olivat merkkejä Brannonin
taipumattomasta luonteesta, joka juuri oli antanut hänelle liikanimen
"Teräs." Vakavimpina vaaran hetkinä, jolloin ainoastaan rohkeus
saattoi pelastaa hänet, oli Betty nähnyt tuon saman ilmeen, joka
hänen silmissään nytkin oli, ja hän tiesi, että oli turha yrittääkään
häntä taivutella.
Huolimatta Brannonin kieltäytymisestä vastaamasta, pysyi Betty

rauhallisena. Brannon ei ollut "terästä" hänelle. Hän saattoi hyvin
muistaa sen päivän, jona Brannon tuli Triangle L:ään, monta vuotta
sitten ja hänen ihanteellinen ensivaikutelmansa hänestä oli vain
lujittunut vuosien vieriessä. Hänelle oli Brannon ollut uros, joka oli
ratsastanut esille hänen lukemistaan romaaneista, ja vaikka hänen
luonteessaan olikin ilmennyt puolia, jotka eivät vastanneet
mielikuvituksen sankaria, oli Brannon yhä jäänyt hänen tyttöikänsä
ritariksi.
Tämä ei millään muotoa ollut estänyt Bettyä arvioimasta häntä

samojen mittojen mukaan kuin muitakin miehiä. Hänen
käytännöllinen järkensä ja ihmeellinen vaistonsa oli päinvastoin
asettanut Brannonin usein sellaisten koetusten alaiseksi, jollaisia
hän toisiin miehiin nähden ei olisi tullut ajatelleeksikaan. Hän oli
pitänyt Brannonia silmällä, tutkinut häntä ja koetellut häntä
tilaisuuden sattuessa, todetakseen sen metallin lujuutta, josta hän oli
rakennettu ja samalla saadakseen pienen silmäyksen hänen
luonteensa sisimpään. Hän oli etsinyt ja penkonut, koetellut ja
punninnut, ja ainoassakaan tärkeässä puolessa hänen luonteessaan
ei hän ollut havainnut puutteellisuutta.
Betty tunsi hänet. Aines, josta hän oli kokoonpantu, oli tervettä.
Hänessä ei ollut mitään pinnallista, kiiltävää siloa, joka olisi peittänyt
vähemmän miellyttäviä puutteita.
Mutta Brannon ei koskaan näyttänyt ajattelevan häntä muuna kuin

Betty Lawsonina, isäntänsä tyttärenä. Ja ennenkuin hän siinä
suhteessa muuttaisi ajatustapaansa, ei Betty luonnollisestikaan
antaisi hänen ymmärtää, että hän vuosikausia salaisesti oli toivonut
ja odottanut näkevänsä hänen silmissään ilmettä, joka kertoisi
hänelle, että hän oli tavoiteltavan arvoinen. Tänään oli Betty nähnyt
tuon ilmeen, ihailun aamunkoiton — ihailun, joka ei vielä ollut varma
itsestään, hapuileva, ihmetyksen sekainen. Ja sitten oli tuon kauan
odotetun tapauksen kanssa yhtaikaa tullut Josephinen kertomus
Callahanin murhasta.
Mutta hänen luottamuksensa Brannoniin ei ollut horjunut.

Senpävuoksi seisoessaan nyt Brannonin edessä, hän tunsi itsensä
niin rauhalliseksi, että se kokonaan taittoi kärjen katkeruudelta, jonka
Brannonin kieltäytyminen vastaamasta oli aiheuttanut.
"Otan takaisin sanani, Brannon", sanoi hän tyynesti hymyillen. "Se

Brannon, jonka minä tunnen, ei ammu ihmisiä takaapäin. Hän ei
tappanut
Callahania. Luuletko, että eteläisellä syöttöalueella on tarpeeksi
heinää karjalle?"
Brannonin silmät hehkuivat. Betty näki hänen molempien käsiensä

puristuvan nyrkkiin, näki hänen huultensa jäykistyvän suoraksi
viivaksi ja poskien vahvan ruskettuman alta kuulsi selvästi kalpeus.
Ensi kerran elämässään näki hän Brannonin syvän liikutuksen
vallassa.
Mutta sitä kesti vain hetkisen. Ellei Betty olisi pitänyt häntä niin
tarkasti silmällä, ei hän olisi huomannut sitä ensinkään.
"Luulen, että siellä on tarpeeksi", vastasi Brannon ja taas näki

Betty hänen silmissään tuon saman ilmeen, jota hän niin oli toivonut.
Ja taas seisoi Brannon hämmästyneenä punastuvan ja ujon Bettyn
edessä.
Mutta vain hetkisen, sillä Betty lähti nopeasti päärakennusta kohti.

Kuudestoista luku.
Ollen itse vakuutettu siitä, että Brannon oli ampunut sen kuulan,
joka oli tappanut Callahanin, oli Josephine, kertoessaan tapahtuman
Bettylle, päättänyt puhua totuuden. Lieventävänä asianhaarana oli
hän uudistanut sen mahdollisuuden, johon Cole Meeder oli viitannut
tutkiessaan häntä, että nimittäin Brannon oli erehtynyt luulemaan
Callahania Denveriksi. Tällä koetti hän lievittää sitä kauhua, jonka
hän arvasi kertomuksensa Bettyssä herättävän.
Betty ei kuitenkaan antanut ystävänsä huomata, miten

voimakkaasti murha-uutinen hänen mieltään kuohutti, ja palatessaan
uudelleen puhuttelemasta Brannonia ei hän enää puuttunut asiaan.
Pitäessään salaa silmällä Bettyä illan kuluessa, tuli Josephine

siihen päätökseen, ettei murha paljoakaan ollut vaikuttanut hänen
mielenrauhaansa ja tuon piittamattomuuden arveli hän johtuvan siitä,
että Betty oli syntynyt ja kasvanut seudulla, jossa jokainen suhtautui
rauhallisen välinpitämättömästi väkivallan tekoihin yleensä.
Josephine ei luonnollisesti tiennyt kuinka hyvin Betty tunsi

Brannonin luonteen, sillä muutoin olisi hän tullut sangen levottomaksi
nähdessään Bettyn hämmentyneen ilmeen joka kerta katsoessaan
häneen. Betty ihmetteli kuinka paljon hänen ystävänsä
todellisuudessa oli kertonut Callahanin kuoleman yhteydessä
olevista seikoista ja hän tunsi luonnollista halveksumista Josephinen
salaperäisyyden vuoksi. Ja vaikka hän sydämessään kielsikin
olevansa mustasukkainen, oli hän kuitenkin vakuutettu siitä, että
murha oli jollakin tavoin yhteydessä sen seikan kanssa, että
Josephine oli sinä iltana ollut yhdessä Brannonin kanssa
päärakennuksessa.
Josephine oli yhtä kaikki Bettyn vieras ja emäntänä hänen
uteliaisuutensa ystävänsä asioihin nähden täytyi rajoittua
kohteliaisuuden vaatimuksiin, joten hän hienosti kieltäytyi kyselyistä.
Hänen täytyi todella ponnistaa pysyäkseen kohteliaana, ja niinpian
kuin hän vain sopivaisuutta loukkaamatta pääsi, meni hän levolle,
syyttäen Willetin matkan aiheuttamaa väsymystä.
Josephine ei seurannut Bettyä yläkertaan. Betty oli kertonut

tavanneensa Chongin kaupungissa aikaisin aamulla ja sanonut
lähettäneensä hänet Whitmanien talolle tiedustelemaan Mrs
Whitmanin tilaa lääkärin käynnin jälkeen.
Chongin piti, Bettyn sanojen mukaan, tulla kotiin ennen puoliyötä

ja
Josephine tahtoi halusta tietää miten sairaan laita oli.
Bettyn mentyä vetäytyi hän taas kuistille ja istahti keinutuoliin.
Oli täysikuu, sen pehmeässä, himmeässä valossa häämötti avara

alanko kauniina. Mutta Josephine tapasi itsensä silmälläpitämästä
Brannonin asumusta, jonka akkunasta virtasi valoa. Hän ajatteli
Brannonia. Brannonin täytyi tietää, että Josephine oli valehdellut
hänen hyväkseen eikä hän sittenkään ollut edes yrittänytkään kiittää
nähdessään hänet keittiössä.
Ja kuitenkin tuntui hänestä vaikealta ajatella Brannonia

murhaajaksi. Brannonin käytöksessä oli edellisenä iltana ollut
jotakin, joka saattoi Josephinen ymmälle. Hänessä oli varmasti
huomattavissa myötätuntoa sinä hetkenä kun hän oli katsellut
Josephineä, tämän istuessa suuren pöydän ääressä ja koettaessa
tukahuttaa tihutyön aiheuttamaa kauhuaan. Miksi tuo säälivä
myötätunto? Jos kukaan, niin Brannon itse oli myötätunnon
tarpeessa!
Ja sittenkin näytti hän siltä kuin ei olisi tarvinnut sitä. Hänen

silmissään, hänen siinä seistessään, oli ollut tuo arvoituksellinen
loiste, joka oli niin kokonaan toisenlainen kuin hänen tavallinen
katseensa Josephinen mielestä oli ollut. Ja sittenkin oli tuon loisteen
takana ollut sama vanha itsekylläisyys ja tietoisuus voimasta ja
vallasta, joka aina oli Josephineä kiusannut. Brannon veti häntä
puoleensa nytkin ja hän punastui muistaessaan, kuinka hänen
kätensä kosketus oli värisyttänyt häntä ja kuinka hän oli vapissut
kuullessaan Brannonin äänen, tämän laskiessa Denverin pistoolin
aivan hänen viereensä pöydälle.
Jos Brannon olisi ollut Idän miehiä, jos hän olisi ollut sen
kohteliaan seurapiirin jäseniä, joihin Josephine oli tottunut ja jos hän
olisi ollut vähemmän kömpelö eikä niin kokonaan eläytynyt seudun
karkeaan ja ylivoimaisen ankaraan ilmapiiriin, olisi Josephine luullut
voivansa häntä rakastaa. Kuitenkin tiesi hän, että tämä selvittely oli
vain hänen aivojensa tuotetta, sillä hänen sydämensä huusi kaiken
aikaa: "Minä kaipaan häntä, kaipaan häntä."
Hän nousi pystyyn, halveksien itseään syvästi, kun oli oikein
tulkinnut sisintä ääntään ja meni rappuja alas. Hän kulki
päärakennuksen itäiselle puolelle ja jäi sinne seisomaan,
mietteissään katsellen kuun valaisemaan etäisyyteen, tuntien
poskensa hehkuvan siitä omituisesta kaipauksesta, joka hänet oli
vallannut. Brannonin vetovoimaa ei voinut järkeilemällä poistaa.
Tasainen nurmikenttä eteläpuolella rakennusta herätti hänen

huomiotaan ja hän lähti sinne, nauttien täysin siemauksin yön
ihanuudesta ja täyttäen keuhkonsa ihmeellisen suloisella ilmalla,
jonka tuon ihmemaan mittaamattomista etäisyyksistä puhaltavat
tuulen henkäykset monien tuoksujen kyllästämänä toivat häntä kohti.
Päästäkseen nurmikentälle täytyi hänen mennä aivan tallin ohi ja

kuullessaan sieltä ääntä, joka tuntui tulevan aivan rakennuksen
sisältä, pysähtyi hän epäröiden ja oli jo kääntyä takaisin.
Seisoessaan siinä hän kuuli äänen uudelleen ja kääntyi

pelokkaana isoon oveen päin, jossa vaara tuntui väijyvän.
Ovi oli puoleksi auki. Nojaten heikkona ovenpieleen, heiluen eteen

ja taaksepäin epävarmoilla jaloillaan ja pää painuneena rintaa vasten
seisoi siinä mies.
Josephine kääntyi kauhun valtaamana, tukahuttaen huudon, joka

jo oli hänen huulillaan. Samassa kuului miehen ääni, surkeasti
pyytävänä:
"Älkää toki ma'am. Olen haavoittunut!"
Josephine pysähtyi epäröiden. Miehen sanat "olen haavoittunut"

sisälsivät vaikuttavan, toivottoman pyynnön. Sitäpaitsi kuulosti ääni
tutulta.
Josephine kääntyi taas oveen päin ja katsoi miestä tarkkaan ja

näki, että hän oli oudon kalpea, miltei aavemainen. Sitten hän veti
syvään henkeä ja kuiskasi terävästi, äänettömästi.
"Les Artwell!"
"Niin olen, ma'am", tuli vastaus, kuiskaten. "Olen vaikeasti

haavoittunut — ampuma-ase —. Älkää jumalan tähden panko
toimeen hälyytystä! Älkää menkö luotani, ma'am!" Hän horjahteli ja
vaipui kynnykselle polvilleen. Silmänräpäyksessä oli Josephine
hänen luonaan, mielettömän innokkaana auttamaan häntä, vaikka oli
yhtä avuton kiihkossaan kuin mieskin heikkoudessaan.
Mies oli todellakin Les Artwell. Hänen poikamaiset kasvonsa olivat

likaiset ja tuskan vääntämät, mutta hänen sieraimensa kuulsivat
liankin läpi valkoisina, hänen koettaessaan tukahuttaa esille pyrkivää
kärsimystään. Hänen silmänsä, jotka Josephine silloin radanvarrella
oli huomannut niin synkiksi, olivat lasimaiset heikkoudesta ja
katsoivat häneen mykkinä, rukoilevina.
"Mitä minä teen, mitä minä teen"? valitti Josephine mielettömänä.

"Oh, Jumalani, sehän on verta", läähätti hän, kun hän pannessaan
kätensä Artwellin rintaa vastaan, estääkseen häntä kaatumasta,
tunsi koskettavansa jotakin kosteaa. Hän vetääntyi kauhusta
taaksepäin ja näki kuun valossa sormenpäänsä verisinä.
"Älkää panko toimeen hälyytystä", pyysi Artwell heikolla äänellä.

"He saavat minut käsiinsä, jos sen teette — Brannon ja Murray.
Ammuin itseäni vahingossa tänä aamuna. Ratsastin tänne,
saadakseni apua ja toivoin jaksavani Whitmanille asti. Menetin
varmaankin tajuni. Hevoseni heitti minut selästään ja meni
menojaan." Hän pysähtyi hengittääkseen käheästi ja raskaasti.
Sitten hän jatkoi. "Brannon —hän hirttäisi minut. Jos te voisitte
auttaa minua pääsemään Lattimerin talolle — sinne on viisitoista
mailia — etelään — niin saisin apua. Lattimer on ystäväni." Hän
pysähtyi ja nojasi leukaansa rintaa vasten, mutisten jotakin
kuulumatonta.
"Lattimer!"
Josephine lausui nimen ääneen. Sehän oli sama mies, josta Betty
oli sanonut, ettei hän häikäilisi, vaikka veisi naisen väkisin
vuoristoon.
Ja Brannon oli sanonut, että Denver ja Artwell olivat ystäviä.

Merkitsivätkö nämä kaksi huomautusta sitä, että tämä kolmikko oli
henkipattoja, vai oliko Betty sanonut sen vain ollakseen
maalauksellinen? Ja oliko Brannon liittänyt Denverin nimen Artwellin
nimeen vain peloittaakseen Josephineä?
Huoli omasta turvallisuudestaan oli Josephinessä tällä hetkellä

voimakas. Lattimer asui etelään Triangle L:stä. Denver oli edellisenä
iltana ratsastanut etelään ja nyt pyysi Artwell häntä viemään itseään
Lattimerin karjatalolle. Viimeksimainittu teko veisi Josephinen ainakin
yhden miehen luo, joka oli yrittänyt rikollista tekoa häntä vastaan.
Betty oli Lattimerista sanonut: "Hän on mies — todellinen mies", tai
jotakin siihen suuntaan. Todellinen mies ei varmaankaan saattaisi
tehdä hänelle mitään pahaa.
Hänen täytyi kuitenkin koettaa. Hän ei voinut jättää Artwellia talliin

kuolemaan eikä hän myöskään voinut jättää häntä Brannonin käsiin
hirtettäväksi, ja oli todennäköistä ettei Artwell pystyisi ratsastamaan
viittätoista mailia ilman apua.
Eri asia on omistaa kauniita aatteita, mutta toinen on panna ne

täytäntöön, oman turvallisuutensa uhalla. Josephine ajatteli tuota
eroa, seisoessaan tallin ovella Artwellia katsellen. Hänen
vastahakoisuutensa toimia tässä tapauksessa oli suuri. Hän suoraan
sanoen pelkäsi.
Mutta kun hän näki Artwellin kääntyvän hitaasti ja koettaen

pysyttää tasapainoaan, lähtevän kävelemään pimeään talliin, seurasi
Josephine häntä, kuullen hänen puhuvan horjuessaan eteenpäin.
"Sain erään hevosen satuloiduksi ja suitset päähän. Siihen meni

minulta melkein koko päivä. Mutta en päässyt sen selkään millään
tavalla. Liian heikko. Jos te auttaisitte hieman, niin ehkä voisin
onnistua. Ja, jos pelkäätte tai ette tahdo, että joudutte kiinni siitä, niin
ehkäpä voisitte saattaa minua vähän matkaa, sen verran, että
pääsen alkuun. Luulen, että suoriutuisin lopusta."
Kuu valoi loistettaan avonaisesta tallin ovesta ja sen himmeässä

valossa onnistui Josephinen jollakin tavalla auttaa Artwell satulaan.
Hevonen seisoi suuressa tallissa, mutta käyttäen hyväkseen
kaukaloa ja erästä viereisen tallin alempaa osastoa, kävi satulaan
nousu jollakin tavalla päinsä.
Mutta päästyään satulaan näytti Artwell lysähtävän aivan kokoon.

Hän vaipui satulannuppia vasten voimattomana ja avuttomana.
Sääli Artwellia kohtaan kannusti Josephineä ripeään päätökseen.

Talli oli laaja ja jossakin siellä oli Chesterfield. Hän löysi sen vihdoin
eräässä nurkassa olevasta pilttuusta, jossa se tylsänä seisoi ja
vaikka hänen kokemattomuutensa ja ratsasvälineitten
tuntemattomuutensa tekivätkin hänen työnsä hitaaksi ja toivottoman
vaikeaksi, sai hän vihdoin satulan hevosen selkään ja suitset sen
suuhun. Samoin pääsi hän satulaan ja ohjasi Chesterfieldin Artwellin
hevosen viereen.
Sitten talutti hän Artwellin hevosen tallista ulos ja lähti

ratsastamaan etelään, aina vähä väliä katsahtaen olkansa yli
karjatalolle. Täysin tietoisena uhkapelistä, johon hän antautui,
lähtiessään Artwellin kanssa, ryhtyi hän siihen kuitenkin rohkealla
mielellä ja tuntien outoa riemua teostaan.
Seitsemästoista luku.
Ensi sarastuksen heikossa valaistuksessa näki Josephine

rakennusryhmän hämärät ääriviivat metsän laidassa olevalla
tasaisella kentällä. Heikko sumu, joka oli peittänyt alangon, teki
hitaasti nousuaan, laskien taas siellä täällä ikäänkuin
vastenmielisesti irtautuen maasta, yhtyäkseen hajanaisiin pilviin sen
yläpuolella.
Hoputtaen Chesterfieldiä eteenpäin, vaikkakin niin hitaasti, että

mies olisi kävellyt nopeammin, katsahti Josephine taakseen
Artwelliin.
Tämä oli menettänyt tajuntansa, mutta Josephinellä ei ollut

rohkeutta päättää, johtuiko se väsymyksestä vaiko haavasta
vuotaneen veren menetyksen vuoksi. Riitti hänen mielestään, kun
hän oli tuonut Artwellin Lattimerin karjatalon näkyville, ilman että hän
oli pudonnut satulasta. Josephine tiesi, ettei hän enää saattaisi
koskea Artwelliin ja sen vuoksi oli hän ajanut niin hitaasti, vaikka se
olikin koskenut hänen jännittyneeseen hermostoonsa. Sillä ei ollut
epäilystäkään, että Josephine hitaasti kulkemalla oli pelastunut siitä
kauhistuttavasta mahdollisuudesta, että Artwell olisi pudonnut
hevosen selästä.
Hän oli vakuutettu siitä, ettei hän enää olisi pystynyt auttamaan
miestä takaisin satulaan, sillä hän ei olisi voinut sormin koskea
häneen. Miten Artwell yleensä oli tuon viidentoista mailin matkan
onnistunut pysymään satulassa, ei Josephine käsittänyt, vaan arveli
sen tapahtuneen aivan vaistomaisesti, tottumuksesta.
Josephine itse oli kuoleman väsynyt. Aaveitten ja kyöpelien

aikana, jolloin ei yö vielä ollut loppunut eikä päivä alkanut, oli hän
ratsastanut eteenpäin tietämättä suunnasta mitään. Mutta ensi
valolla huomasi hän epäselvän polun, jota Chesterfieldin oli täytynyt
seurata joko sitten vaistonsa tai tuntemuksensa mukaan. Nythän
sillä ei enää ollut väliä, miten se oli tapahtunut, sillä hän oli miltei
perillä.
Ohjatessaan Chesterfieldiä pientä alamäkeä, joka vei sille

kentälle, jossa rakennukset nyt olivat aivan lähellä, huomasi hän,
ettei Artwell enää ollut tiedoton, sillä hän mutisi sanoja, jotka alussa
olivat käsittämättömiä, mutta joista Josephine lopulla pääsi
selvyyteen.
"Selväjärkinen — hänellä on oikea suunta — en olisi pystynyt

yksin — arvatenkin olin tiedoton — en koskaan ole tehnyt näin pitkää
matkaa, mitä — ei kukaan nainen —"
Sitten sanat taas hukkuivat kuulumattomiin ja Josephine kirkaisi
kauhusta, nähdessään hänen, juuri heidän saapuessaan kentälle,
horjahtavan sivulle ja putoavan raskaasti pitkään heinään hevosen
viereen.
Taas hän kirkaisi ja jäi avuttomana istumaan satulaan,

nähdessään Artwellin hervottomana ja kädet levällään makaavan
maassa. Artwellista ei enää ollut matkan jatkajaksi.
Josephine hyppäsi satulasta ja epätoivoisesti koettaen hillitä

kiihtyneitä hermojaan, hän päätti mennä Artwellin luo, huolimatta
hirvittävästä pelostaan, joka hänet oli vallannut. Silloin kuuli hän
huudon ja näki hevosmiehen ratsastavan rakennusryhmältä päin.
Josephinen oli täytynyt silloin pyörtyä, sillä kun hän taas heräsi
tietoisuuteen siitä, mitä hänen ympärillään tapahtui, huomasi hän
istuvansa suuressa nojatuolissa kuistilla ja näki kookkaan miehen
seisovan kymmenen askeleen päässä, ja katselevan häntä
äänettömänä.
Artwell ja hevoset oli kadonneet näkyvistä. Tuuli puhalsi suoraan

Josephinen kasvoihin, tuoden tervetullutta virkistystä hänen kuumille
poskilleen. Hänen tukkansa oli pelottavassa epäjärjestyksessä, sillä
muutamat hajanaiset, itsepäiset kutrit heilahtelivat hänen silmiensä
edessä. Ja hän tunsi, että hänen täytyi tukkia ne paikoilleen
ollakseen esiintymiskelpoinen, sillä kookas mies, joka häntä katseli,
oli kaunis ja Josephine ei tahtonut, että hän olisi pitänyt häntä
minään tuhkimuksena. Hän asetti tukkansa järjestykseen parilla
näppärällä sormen liikkeellä, veti pari vilvottavalle tuulelle kiitollista
henkäystä ja hymyili kookkaalle miehelle. Mutta ollen sangen
väsynyt ja tuntien nojatuolin erittäin mukavaksi, ei hän yrittänytkään
nousta pystyyn. Pian hänen kuitenkin täytyisi nousta, sillä hänellä oli
kiire takaisin Triangle L:ään.
"Tuntuu paremmalle?" kysyi kookas mies.
"Miten hän voi?" kysyi Josephine, vastaamatta kysymykseen.
"Artwell voi hyvin", sanoi kookas mies. "Hän ei ole vaarallisesti

haavoittunut. Hän on sisällä ja nukkuu pahimmat pois ensin." Hänen
katseensa oli terävä, kirkas ja kiinnostunut. "Kuka olette?" kysyi hän
sitten.
"Olen Josephine Hamilton."
"Aivan oikein. Betty Lawsonin vieras. Idästä. Kävit koulua Bettyn

kanssa. Näette, että olen kuullut teistä."
"Ilmeisesti", hymyili Josephine. "Ja te olette tietysti Mr Lattimer?"
"Miksi niin tietysti?" kysyi hän.
Hän oli vähällä vastata, että hän oli tuntenut hänet Betty Lawsonin
kuvauksesta, kun hän oli sanonut häntä "hirvittävän, tumman
kauniiksi." Sen sijaan Josephine punastui ja kertoi hänelle, kuinka
hän oli tavannut Artwellin tallin ovella, sekä teki selvää koko
seikkailusta lopettaen siihen, että Artwell oli sanonut Lattimerin
karjatalon olevan etelään päin.
Josephine ei ollut koskaan nähnyt Lattimerin kaltaista miestä. Kun

hän seisoi siinä katsellen Josephineä, hajasäärin, käsivarret ristissä
rinnalla ja kasvot sen verran alaspäin, että hän vaivatta saattoi
katsoa hänen silmiinsä, muisti Josephine toisen kuvaavan palan
Bettyn selvityksessä hänen ominaisuuksistaan. "Jos hän olisi elänyt

Ebook PDF The Little Pearson Handbook 4th Edition PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Ebook PDF The Little Pearson Handbook 4th Edition PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

(eBook PDF) The Little Pearson

Handbook 4th Edition

e Create a Working Bibliography 52

b Learn Strategies for Rewriting 19

g Online Sources in the Harvard-Style

4 Effective Style and Language

d Vague Reference 248

b Question Marks 299

7 Tips for Success

1a Think About the Process of Communication

1b Think About Your Audience

1c Think About Your Credibility

2a Become a Critical Reader

• Who wrote this material?

• What is the writer’s main claim or question?

• Do I agree or disagree with the writer’s claims? Why, or why not?

• How is the piece of writing organised?

2b Become a Critical Viewer

• Who created this image?

• What was my first impression of the image and its subject?

• How is the image composed or framed?

Photograph by the New South Wales Department of Public Works, Sydney

2c Become a Critical Thinker and Writer

Analysing what you are reading or viewing and reflecting on the

• Am I clearly responding to the assignment question?

• Is my writing organised in a logical way?

3a Find a Topic and Establish Goals

3b Write a Working Thesis

Use questions to focus a broad topic

Consider other angles to expand a narrow topic

• Why do some children who consume a lot of sugar in the form of

Turn your topic into a thesis or position statement

3c Determine Your Organisation

by four main sections and a list of references. This organisation allows

individual learner experiences as a result of schooling’ (p. 67). This

Hän ei tuntenut paljoakaan halua puhutella Josephineä. Hänen

Hän seisoi aitauksen portilla kun Murray pysäytti väsyneet

Brannon oli päättänyt antaa Josephinelle ensin tilaisuuden puhua.

"Muistui mieleeni, että minulla oli muutamia laskuja pantava

Myöhemmin, kantaessaan sylen täyden ostoksia Bettyn perässä,

Ajoneuvot olivat nyt tyhjennetyt ja Brannon seisoi

Hänen silmänsä olivat vakavat, kysyvät ja niissä oli hieman

"Brannon", sanoi hän, "missä Chong on? Kysyin Josephineltä

"Lähetin Chongin Willetiin hakemaan lääkäriä Mrs Whitmanille.

"Oh", sanoi Betty, "en ymmärrä, miten Chongin lähettäminen

"Brannon, mikä ihme teitä vaivaa, sekä sinua että Jota. Jo

"Tim Callahan ratsasti tästä ohi. Hän oli käynyt Laskarissa ja

Brannon vilkaisi häneen syrjäsilmin.

"Denver oli täällä aikaiseen aamuun saakka tänäpäivänä", sanoi

"Eikö hän nyt sitten ole täällä?"

"Missä hän on?"

"Maksoin hänelle palkan tänä aamuna. Hän lähti etelään päin."

"Miksi sinä erotit hänet, Brannon?"

"Me jouduimme riitaan."

Tavallisuudessa olisi Betty tyytynyt tähän selitykseen, sillä miehiä

"Mistä teille tuli erimielisyyttä, Brannon?"

"Eipä juuri mistään."

Murray käänsi päätään ja nauroi partaansa. Brannon katsahti

Hän hämmästyi sitä outoa ajatusta, ettei hän koskaan ollut

Hämmästyneenä katsahti hän Murrayhin, ajatellen että hän ehkä

Ja sitten, kun Brannonin hämmästyneet silmät kohtasivat hänen

"Eipä juuri mitään" kertasi Betty, äänessään vain rippeitä

Hän käännähti äkkiä ympäri ja lähti päärakennusta kohti, jättäen