Full Download Book Advanced Rare Earth Based Ceramic Nanomaterials 2 PDF

Advanced Rare Earth-Based Ceramic
Nanomaterials - eBook PDF

Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/advanced-rare-earth-based-ceramic-nanomaterial
s-ebook-pdf-2/
Advanced Rare Earth-Based Ceramic
Nanomaterials
Elsevier Series in Advanced Ceramic Materials
Advanced Rare
Earth-Based Ceramic
Nanomaterials
Edited by
Sahar Zinatloo-Ajabshir
Department of Chemical Engineering,
University of Bonab, Bonab, Iran
Series Editor
W.E. Bill Lee

Imperial College London, United Kingdom
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
Copyright © 2022 Elsevier Ltd. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means,
electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and
retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on how to seek
permission, further information about the Publisher’s permissions policies and our
arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the Copyright
Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by
the Publisher (other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional practices,
or medical treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety
and the safety of others, including parties for whom they have a professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or
editors, assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter
of products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods,
products, instructions, or ideas contained in the material herein.
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
A catalog record for this book is available from the Library of Congress
ISBN: 978-0-323-89957-4
For Information on all Elsevier publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals
Publisher: Matthew Deans

Acquisitions Editor: Gwen Jones
Editorial Project Manager: Leticia M. Lima
Production Project Manager: Sojan P. Pazhayattil
Cover Designer: Mark Rogers
Typeset by MPS Limited, Chennai, India
Contents
List of contributors xi
1 Advanced rare earth-based ceramic nanomaterials at a glance 1

1.1 Rare earth elements 1
1.2 Rare earth-based ceramic nanomaterials 2
References 6
2 Ceria and rare earth oxides (R2O3) ceramic nanomaterials 13

2.1 General introduction 13
2.1.1 Ceria (CeO2) 13
2.1.2 Rare earth oxides (R2O3) 16
2.2 Fabrication methods 17
2.3 Applications 26
2.4 Conclusion and outlook 33
References 34
3 Rare earth cerate (Re2Ce2O7) ceramic nanomaterials 47

3.2 Lanthanide cerates (Ln2Ce2O7) 47
3.3 Preparation methods 49
3.4 Applications 56
References 66
4 Rare earth zirconate (Re2Zr2O7) ceramic nanomaterials 77

Hakimeh Teymourinia
4.2 Preparation methods of Re2Zr2O7 ceramic nanomaterials 79
4.2.1 Solid state reaction 79
4.2.2 Coprecipitation 81
4.2.3 Hydrothermal 82
4.2.4 Sol-gel 83
4.2.5 Combustion 86
vi Contents
4.2.6 Other preparation approaches Ln2Zr2O7 ceramic

nanomaterials 86
4.3 Applications of Re2Zr2O7 ceramic nanomaterials 89
4.3.1 Photocatalytic applications 89
4.3.2 Catalytic activity of Re2Zr2O7 nanomaterials 89
4.3.3 Re2Zr2O7 materials as thermal barrier coatings 90
References 94
5 Rare earth orthovanadate ceramic nanomaterials 105

5.2 Fabrication methods 106
5.3 Applications 118
References 124
6 Rare earth titanate ceramic nanomaterials 135

Ali Sobhani-Nasab and Saeid Pourmasud
6.1.1 Lanthanum titanates 136
6.1.2 Cerium titanates 140
6.1.3 Praseodymium titanates 141
6.1.4 Neodymium titanates 144
6.1.5 Samarium titanates 144
6.1.6 Europium titanates 146
6.1.7 Gadolinium titanates 146
6.1.8 Terbium titanates 149
6.1.9 Dysprosium titanates 151
6.1.10 Holmium titanate 152
6.1.11 Erbium titanates 152
6.1.12 Ytterbium titanates 155
6.1.13 Lutetium titanates 156
6.2 Fabrication of lanthanide titanate nanostructures 157
References 160
7 Rare-earth-based tungstates ceramic nanomaterials:

recent advancements and technologies 175
Ali Salehabadi
7.2 Characteristics of common Ln W O compounds 177
7.2.1 Scandium tungstates 177
7.2.2 Yttrium tungstates 181
7.2.3 Lanthanum tungstates 182
Contents vii
7.2.4 Cerium tungstates 182

7.2.5 Gadolinium tungstates 183
7.2.6 Dysprosium tungstates 184
7.3 Crystal structures 184
7.4 Synthesis techniques 186
7.4.1 Wet chemical methods 186
7.4.2 Dry-chemical methods 188
7.4.3 Preparation of rare-earth-based tungstates
(Ln W O) 190
7.5 Common properties 192
7.5.1 Ionic conduction 192
7.5.2 Thermal expansion 193
7.6 Common applications 193
7.6.1 Composite technology 193
7.6.2 Solar cell 194
7.6.3 Catalytic activity 194
7.6.4 Fuel cell 196
References 198
8 Rare earth-based ceramic nanomaterials—manganites, ferrites,

cobaltites, and nickelates 205
Razieh Razavi and Mahnaz Amiri
8.2 Rare-earth ferrites 207
8.2.1 Short introduction of rare-earth ferrites 207
8.2.2 Synthesis methods of rare-earth ferrites 209
8.2.3 Application of rare-earth ferrites 210
8.3 Rare-earth manganites 211
8.3.1 Short introduction of rare-earth manganites 211
8.3.2 Synthesis methods of rare-earth manganites 213
8.3.3 Application of rare-earth manganites 213
8.4 Rare-earth cobaltites 214
8.4.1 Short introduction of rare-earth cobaltites 214
8.4.2 Synthesis methods of rare-earth cobaltites 215
8.4.3 Application of rare-earth cobaltites 216
8.5 Rare-earth nickelates 217
8.5.1 Short introduction of rare-earth nickelates 217
8.5.2 Synthesis methods of rare-earth nickelates 217
8.5.3 Application of rare-earth nickelates 218
References 220
viii Contents
9 Rare earth doped SnO2 nanostructures and rare earth stannate

(Re2Sn2O7) ceramic nanomaterials 231
Hossein Safardoust-Hojaghan
9.1.1 Rare earth doped SnO2 nanostructures 232
9.2 Preparation methods of rare earth doped SnO2 nanostructures
and rare earth stannate (Re2Sn2O7) ceramic nanomaterials 236
9.3 Applications of rare earth doped SnO2 nanostructures and rare
earth stannate (Re2Sn2O7) ceramic nanomaterials 243
9.3.1 Nanosensor 243
9.3.2 Photocatalysis 246
9.3.3 Solar cells 248
9.3.4 Transistor 250
References 251
10 Rare-earth molybdates ceramic nanomaterials 259

Hossein Safardoust-Hojaghan
10.2 Preparation methods of rare-earth molybdates ceramic
nanomaterials 261
10.2.1 Coprecipitation route 261
10.2.2 Sonochemical route 265
10.2.3 Solid-phase route 268
10.2.4 Hydrothermal method 271
10.3 Applications methods of rare-earth molybdates ceramic
nanomaterials 274
10.3.1 Electrocatalyst 274
10.3.2 Photocatalyst 275
10.3.3 Light-emitting diodes 279
10.3.4 Biosensor 279
References 280
11 Rare earth doped semiconductor nanomaterials 291

Noshin Mir
11.1.1 Doping of semiconductor 291
11.1.2 Rare earth elements 292
11.2 Applications of RE-doped semiconductor nanomaterial 293
11.3 RE-doped semiconductors 294
11.3.1 Silicon 294
11.4 III V RE-doped semiconductors 300
11.4.1 III-N 300
11.4.2 Other III V 310
Contents ix
11.5 RE-doped metal oxides 310

11.6 RE-doped perovskite 315
11.7 Synthesis methods of RE-doped semiconductors 317
11.7.1 Physical methods 317
11.7.2 Wet chemical methods 321
11.8 Rare earth elements resources and their recycling 322
References 325
12 Rare-earth-based nanocomposites 339

Razieh Razavi and Mahnaz Amiri
12.2 Nanocomposite materials 340
12.2.1 Description 340
12.2.2 Ceramic matrix nanocomposites 341
12.2.3 Metal matrix nanocomposites 342
12.2.4 Polymer matrix nanocomposites 343
12.3 Why does rare-earth elements indicate many applications? 344
12.4 Properties of rare earth elements based nanocomposites that
leads to medical and biological applications 345
12.4.1 Fluorescence, CT, and MRI imaging 345
12.4.2 Tumor therapy 346
12.4.3 Drug delivery 346
12.4.4 Tumor targeting of NPs 348
12.5 Synthesis and functionalization of RE-based nanocomposites 349
12.5.1 Coprecipitation method 349
12.5.2 Sol-gel method 350
12.5.3 Thermal decomposition method 351
12.5.5 Solvothermal method 353
12.5.6 Microemulsion method 354
References 356
13 Rare earth based compounds for solar cells 365

Mahdiyeh Esmaeili-Zare and Omid Amiri
13.1 General information 365
13.2 Application of RE-based compounds in solar cells 366
13.2.1 Perovskite solar cells 366
13.2.2 Dye-sensitized solar cells 373
13.2.3 Application of REs in other kinds of solar cells 376
13.3 Synthesis procedures 378
13.3.1 Solution combustion procedure 379
13.3.2 Sol gel procedure 379
x Contents
13.3.4 Coprecipitation method 381

13.3.5 Solid-state method 381
References 383
Index 395
List of contributors
Mahnaz Amiri Neuroscience Research Center, Institute of Neuropharmacology,

Kerman University of Medical Science, Kerman, Iran; Department of Hematology
and Medical Laboratory Sciences, Faculty of Allied Medicine, Kerman University
of Medical Sciences, Kerman, Iran
Omid Amiri Faculty of Chemistry, Razi University, Kermanshah, Iran;

Department of Chemistry, College of Science, University of Raparin, Rania, Iraq
Mahdiyeh Esmaeili-Zare Institute of Nano Science and Nano Technology,

University of Kashan, Kashan, Islamic Republic of Iran
Noshin Mir Department of Mechanical and Nuclear Engineering, Virginia

Commonwealth University, Richmond, VA, United States
Saeid Pourmasud Department of Physics, University of Kashan, Kashan, Iran
Razieh Razavi Department of Chemistry, Faculty of Science, University of Jiroft,

Jiroft, Iran
Hossein Safardoust-Hojaghan Young Researchers and Elite Club, Marand

Branch, Islamic Azad University, Marand, Iran
Ali Salehabadi Environmental Technology Division, School of Industrial

Technology, Universiti Sains Malaysia, Penang, Malaysia
Ali Sobhani-Nasab Autoimmune Diseases Research Center, Kashan University of

Medical Sciences, Kashan, Iran; Core Research Lab, Kashan University of Medical
Sciences, Kashan, Iran
Hakimeh Teymourinia Institute of Advanced Materials (INAM), University of

Jaume I, Castellon, Spain; Trita Nanomedicine Research Center (TNRC), Trita
Third Millennium Pharmaceuticals, Zanjan, Iran; Department of Science,
University of Zanjan, Zanjan, Iran
Sahar Zinatloo-Ajabshir Department of Chemical Engineering, University of

Bonab, Bonab, Iran
Advanced rare earth-based
ceramic nanomaterials at a glance 1
Department of Chemical Engineering, University of Bonab, Bonab, Iran
1.1 Rare earth elements

Rare earth elements include a group of 17 elements from the periodic table, namely
15 lanthanides with scandium (Sc) and yttrium (Y) (Castor, 2006). Scandium and
yttrium are also considered rare earth elements because they are often found in the
same mineral deposits as lanthanides and also have similar chemical properties to
lanthanides (Balaram, 2019). All rare earth elements have been reported to be found
in nature but not in the form of pure metal. Among them, although Promethium has
been reported as the rarest element, it is found only in very small amounts in natu-
ral materials because it has no stable isotopes (Castor, 2006).
Studies have indicated that in the group of lanthanides, the configuration of the
valence electrons corresponding to the outermost shell is the same for all elements,
so that the 4f orbitals are filled with enhancing atomic number. Screening of 4f
orbitals can cause very similar chemical and physical attributes of these elements.
The phenomenon of “lanthanide contraction” is also reported as another related
consequence in which the ionic radius of the members belonging to the group
reduces from La31 (1.06 Å) to Lu31 (0.85 Å) (Balaram, 2019).
Chemical studies have indicated that all lanthanide elements have very similar
chemical attributes. The 4f orbital in the lanthanide elements is partially filled by
electrons. It has been reported that f-f electron transfer in these elements can cause
light absorption and thus alter spectral properties. Due to the shield of the 4f orbital
sublayers by (5S2) as well as (5P6) electronic shells, the 4f sublayers can be less
affected by the potential field caused by neighboring atoms. As a result, the absorp-
tion spectral attributes of lanthanide elements in each compound can remain similar
to those of the linear spectra of free ions (Castor, 2006). Lanthanide elements have
very different electronic energy levels and spectra than other elements. These ele-
ments are able to absorb or emit electromagnetic waves of different wavelengths,
such as infrared or ultraviolet or visible light. Lanthanide elements are key and sig-
nificant components of laser compounds as well as fluorescent materials (Chubb,
Pal, Patton, & Jenkins, 1999; Clara Gonçalves, Santos, & Almeida, 2002; Strecker,
Gonzaga, Ribeiro, & Hoffmann, 2000; Xu & Ai, 2001). The excited states of lan-
thanide ions (metastable state) have been reported to be relatively long-lived. These
forbidden transitions are defined as spontaneous transitions between 4f-4 energy
levels that can cause to the creation of most metastable states. They have a very
Advanced Rare Earth-Based Ceramic Nanomaterials. DOI: https://doi.org/10.1016/B978-0-323-89957-4.00011-6
© 2022 Elsevier Ltd. All rights reserved.
2 Advanced Rare Earth-Based Ceramic Nanomaterials
Figure 1.1 Various fields in which rare earth elements are used in the world today.
low probability of transition as well as long-lived excited states. Due to the unique
properties of rare earth elements, they can be very beneficial and effective for utili-
zation in fluorescent materials and laser compounds (Li, Xiu, & Sun, 2004;
Sameshima, Ichikawa, Kawaminami, & Hirata, 1999).
Rare earth elements can exhibit excellent chemical activity. They are able to react
with a variety of other elements such as oxygen, sulfur, phosphorus, and so on. Due
to the unique structure of rare earth elements, the compounds containing them, both
in solid and soluble form, their adsorption spectra indicate many bands. Since the 17
rare earth elements all possess their own specific wavelength range, as a result, all of
these elements possess their own color (Kenyon, 2002; Li et al., 2004).
Rare earth elements have extraordinary magnetic, catalytic as well as phospho-
rescent attributes, so their utilization has received much attention today. The utiliza-
tion of these elements in various technologies can be beneficial and effective (see
Fig. 1.1). The estimated mean quantity of rare earth elements in the Earth’s crust is
reported to be from about 130 240 mg/g, which is actually remarkably more than
other commonly utilized elements (Zepf, 2013).
1.2 Rare earth-based ceramic nanomaterials

It has been generally accepted that the strength as well as the toughness of some
structural ceramics may be largely boosted with adding rare earth oxides as stabili-
zers or sintering aids to diminish the sintering temperature as well as diminish pro-
duction costs. On the other hand, rare earth oxides may also play a very key and
significant role in functional ceramics such as microwave dielectric, semiconductor
recorders, and piezoelectric ceramics (Castor, 2006; Jones et al., 2005; Kenyon,
2002; Kim, Chun, Nishimura, Mitomo, & Lee, 2007; Maia, Mastelaro, Pairis,
Hernandes, & Ibanez, 2007).
Oxide ceramics of the lanthanide category, along with scandium and yttrium, are
all called rare earth oxides. Most of these oxide compounds are technically very
key and significant and possess many applications in a variety of fields. For
Advanced rare earth-based ceramic nanomaterials at a glance 3
example: in the preparation of corrosion-resistant coatings (Bonnet, Lachkar,

Larpin, & Colson, 1994; Reitz, Haetge, Suchomski, & Brezesinski, 2013), in het-
erogeneous catalytic processes (Mortazavi-Derazkola, Zinatloo-Ajabshir, &
Salavati-Niasari, 2015; Rosynek, 1977; Zinatloo-Ajabshir, Ghasemian, Mousavi-
Kamazani, & Salavati-Niasari, 2021), as phosphor/activator/host compounds
(Bünzli, Comby, Chauvin, & Vandevyver, 2007; Jüstel, Nikol, & Ronda, 1998),
and gate oxides with high dielectric constant (Leskelä, Kukli, & Ritala, 2006).
Recently, the utilization of rare earth elements in the ceramic industry has
received much attention and has made good progress. Consumption of 30% of the
total production of rare earth elements in the world has reported in the ceramic
industry. Hence, the utilization of rare earths in ceramics in order to exploit the
benefits of these valuable resources in order to achieve industrial superiority seems
necessary (Baldacim, Santos, Silva, & Silva, 2004; Clara Gonçalves et al., 2002;
Inoue, Otsu, Kominami, & Inui, 1995; Terao, Tatami, Meguro, & Komeya, 2002;
Xu & Ai, 2001).
Ceramic materials owing to their unique and special attributes such as having
excellent mechanical hardness and strength, good thermal and chemical stability, as
well as very remarkable optical, electrical, and magnetic attributes, exhibit extraor-
dinary performance in various fields. These areas include: in construction (Faseeva
et al., 2017; Harrati, Manni, El Bouari, El Amrani El Hassani, & Sadik, 2020),
energy technologies (e.g., solar cells and supercapacitors) (Bae, Kim, Choi, Son, &
Shim, 2018; Chen et al., 2019; Dutta et al., 2020; Li et al., 2020; Li et al., 2020;
Wang et al., 2019; Zeng et al., 2018; Zhao et al., 2019), catalytic processes
(Celebanska & Opallo, 2016; Li et al., 2019; Liu, Xiao, Zhang, & Sun, 2020; Singh
et al., 2018; Verma, Sinha-Ray, Sinha-Ray, & Electrospun, 2020), various chemical
industries (Cheng et al., 2019), electronics (Jiang et al., 2020), medical engineering
(Shu et al., 2019), machinery, aerospace (Rathod, Kumar, & Jain, 2017), hypersonic
(Gopinath, Jagadeesh, & Basu, 2019), bioceramics (Reveron et al., 2017), and laser
compounds (Li et al., 2017). Although ceramic materials have been reported to
have specific uses in different fields, their utilization in energy-related uses has
attracted the attention of many scientists and researchers. Today, we are witnessing
an energy crisis with the reduction of nonrenewable energy sources such as coal,
oil, and natural gas, as well as the overuse of fossil fuels and the disadvantages of
using them. The utilization of ceramic compounds can be beneficial and effective
in dealing with this crisis. Thus, today, in order to achieve goals such as energy sav-
ing and decreasing emissions of pollutants, as well as the principle of sustainable
development, researchers continue to design and produce different advanced com-
pounds such as advanced ceramic compounds (Zeng, Song, Shen, & Moskovits,
2021). Since ceramic compounds have unique attributes including corrosion resis-
tance, heat shock resistance, high temperature resistance and also radiation resis-
tance, they can be very beneficial and efficient for use in the preparation of
electrode material in supercapacitors (Zeng et al., 2021). Thus a large number of
ceramic electrode compounds have been designed and developed for utilization in
supercapacitors, including carbide and nitride ceramics (Kim et al., 2016; Liu, Du,
& Chu, 2020; Mujib et al., 2020; Pazhamalai, Krishnamoorthy, Sahoo, Mariappan,
& Kim, 2020; Wan et al., 2019; Xiao et al., 2020; Zhao et al., 2016), metal oxide
ceramics (Jose et al., 2016; Knöller et al., 2018; Li, Cao, Xue, Sun, & Zhu, 2020;
Liu et al., 2014; Vidyadharan et al., 2014; Xing et al., 2017; Yus, Ferrari, Sanchez-
Herencia, & Gonzalez, 2020), metal hydroxide ceramics (Chang et al., 2019;
Gonzalez, Ferrari, Sanchez-Herencia, Caballero, & Morales, 2016; Milne, Marques
Silva, & Zhitomirsky, 2019), multielement oxide ceramics (Gu et al., 2019; Liu
et al., 2019; Lu et al., 2020; McOwen et al., 2018; Xia et al., 2020; Zhang, Guo,
Han, & Xiao, 2018), carbon-based ceramics (Bon et al., 2018; Liu et al., 2020;
Moyano et al., 2019; Singh et al., 2019; Yus, Bravo, Sanchez-Herencia, Ferrari, &
Gonzalez, 2019), and other particular ceramics (Jiang, Kurra, Alhabeb, Gogotsi, &
Alshareef, 2018; Kim, Wang, & Alshareef, 2019; Pang et al., 2019; Wang et al.,
2019; Zeng, Cheng, Yu, & Stucky, 2020).
Nanotechnology is generally accepted as the utilization of scientific knowledge
to design, manipulate, and adjust the attributes of compounds such as particle size
and their particle size distribution at the nanoscale with the aim of using attributes
and phenomena dependent on size and structure. The attributes of nanostructured
compounds are more distinct than those of individual atoms or bulk compounds.
Nanotechnology can also offer novel opportunities in order to meet the need for
everyday products to develop these products while enhancing their performance,
reducing the estimated cost of their production, and also utilizing less raw materials
to produce them (Gleiter, 2000; Santos et al., 2015). In addition to design and fabri-
cation, nanotechnology describes characterization of structures, devices, or com-
pounds that possess one or more dimensions less than 100 nm. Today,
nanotechnology as a very significant, key, and helpful technology for a wide range
of industrial uses has been considered by many researchers and scientists. In other
words, nanotechnology has become a major priority for the development of science
and technology policies (Santos et al., 2015; Sudha et al., 2018).
It has been reported that any material that has any external dimension at the
nanoscale (i.e., 1—100 nm) or any material that has an internal structure as well as
a surface structure at the nanoscale is referred to as a nanomaterial. Nanomaterials
can be a natural substance or artificial substance comprising particles (Pokropivny
& Skorokhod, 2007; Sudha et al., 2018). It has been demonstrated that by going to
the nanoscale, each material can exhibit distinct and different attributes compared
to the same material on a larger nonnanoscale scale. Depending on how many
dimensions of each material are at the nanoscale, different classes of nanomaterials
have been introduced. In general, nanomaterials are of three classes in terms of
dimensions: either they have three nanoscale dimensions (such as nanoparticles) or
they have two nanoscale dimensions (such as mineral nanotubes) or they have only
one nanoscale dimension (such as thin films) (Aversa, Modarres, Cozzini, Ciancio,
& Chiusole, 2018; Sudha et al., 2018).
Among the inorganic nanomaterials are nanoceramics, which can display very
significant optical, structural, and electronic attributes as their particle size
approaches the nanoscale (Saleh, 2020; Sudha et al., 2018). Nanoceramics are a
kind of nanocompounds consisting of ceramics and are mostly known as heat-
resistant, mineral, and nonmetallic compounds that can be prepared from
nonmetallic and metal components with dimensions less than 100 nm (Saleh, 2020).
So far, different forms including amorphous or crystalline, dense or porous, as well
as hollow ceramic nanomaterials have been prepared (Sigmund et al., 2006).
Today, ceramic nanostructures have been considered by many research teams owing
to their unique attributes. They can be employed in a variety of fields including cat-
alytic processes, heterogeneous photocatalytic reactions, environmental modifica-
tion, bone repair, energy supply and storage, and construction, as well as imaging
applications (Thomas, Harshita, Mishra, & Talegaonkar, 2015).
Ceramic nanomaterials based on rare earths can exhibit significant or new dis-
tinctive attributes compared to bulk ceramic materials. Advanced ceramic
Figure 1.2 Some of the most notable classes of ceramic nanomaterials based on rare earths.
nanomaterials can be developed by adding the rare earth elements with a certain
ratio to different compounds. So far, various families of advanced ceramic nanos-
tructures based on rare earths have been prepared and studied. Some of the most
notable classes of ceramic nanomaterials based on rare earths that have recently
attracted the attention of various researchers and scientists are shown in Fig. 1.2.
In this book, we focus on recent advances in the preparation methods and appli-
cations of advanced rare earth-based ceramic nanomaterials. Different approaches
to the synthesis of each family of ceramic nanomaterials based on rare earths with
their significant advantages or disadvantages as well as their applications in differ-
ent fields are presented in separate chapters of the book. It is generally accepted
that attributes such as dimensions, purity in terms of chemical composition and par-
ticle size distribution, as well as the performance of nanostructured ceramic materi-
als are largely dependent on the approach used to fabricate them. Thus choosing a
very appropriate approach for large-scale production of ceramic nanomaterials with
desirable attributes at a low cost is very important. This book can be considered as
a valuable reference source for researchers and students and cover comprehensive
and useful information about ceramic nanomaterials based on rare earths as shown
in Fig. 1.2.
References
Aversa, R., Modarres, M. H., Cozzini, S., Ciancio, R., & Chiusole, A. (2018). The first anno-
tated set of scanning electron microscopy images for nanoscience. Scientific Data, 5,
180172.
Bae, K., Kim, D. H., Choi, H. J., Son, J.-W., & Shim, J. H. (2018). High-performance pro-
tonic ceramic fuel cells with 1 µm thick Y:Ba(Ce, Zr)O3 electrolytes. Advanced Energy
Materials, 8, 1801315.
Balaram, V. (2019). Rare earth elements: A review of applications, occurrence, exploration,
analysis, recycling, and environmental impact. Geoscience Frontiers, 10, 1285 1303.
Baldacim, S. A., Santos, C., Silva, O. M. M., & Silva, C. R. M. (2004). Ceramics composites
Si3N4 SiC(w) containing rare earth concentrate (CRE) as sintering aids. Materials
Science and Engineering: A, 367, 312 316.
Bon, C. Y., Mohammed, L., Kim, S., Manasi, M., Isheunesu, P., Lee, K. S., & Ko, J. M.
(2018). Flexible poly(vinyl alcohol)-ceramic composite separators for supercapacitor
applications. Journal of Industrial and Engineering Chemistry, 68, 173 179.
Bonnet, G., Lachkar, M., Larpin, J. P., & Colson, J. C. (1994). Organometallic chemical
vapor deposition of rare earth oxide thin films. Application for steel protection against
high temperature oxidation. Solid State Ionics, 72, 344 348.
Bünzli, J.-C. G., Comby, S., Chauvin, A.-S., & Vandevyver, C. D. B. (2007). New opportu-
nities for lanthanide luminescence. Journal of Rare Earths, 25, 257 274.
Castor, S. B. (2006). Rare earth elements. Industrial Minerals & Rocks, 769 792.
Celebanska, A., & Opallo, M. (2016). Layer-by-layer gold ceramic nanoparticulate electro-
des for electrocatalysis. ChemElectroChem, 3, 1629 1634.
Chang, P., Mei, H., Zhao, Y., Huang, W., Zhou, S., & Cheng, L. (2019). 3D structural
strengthening urchin-like Cu(OH)2-based symmetric supercapacitors with
adjustable capacitance. Advanced Functional Materials, 29, 1903588.
Chen, G., Chen, J., Pei, W., Lu, Y., Zhang, Q., Zhang, Q., & He, Y. (2019). Bismuth ferrite
materials for solar cells: Current status and prospects. Materials Research Bulletin, 110,
39 49.
Cheng, Z., Ye, F., Liu, Y., Qiao, T., Li, J., Qin, H., . . . Zhang, L. (2019). Mechanical and
dielectric properties of porous and wave-transparent Si3N4-Si3N4 composite ceramics
fabricated by 3D printing combined with chemical vapor infiltration. Journal of
Advanced Ceramics, 8, 399 407.
Chubb, D. L., Pal, A. T., Patton, M. O., & Jenkins, P. P. (1999). Rare earth doped high tem-
perature ceramic selective emitters. Journal of the European Ceramic Society, 19,
2551 2562.
Clara Gonçalves, M., Santos, L. F., & Almeida, R. M. (2002). Rare-earth-doped transparent
glass ceramics. Comptes Rendus Chimie, 5, 845 854.
Dutta, P., Sikdar, A., Majumdar, A., Borah, M., Padma, N., Ghosh, S., & Maiti, U. N.
(2020). Graphene aided gelation of MXene with oxidation protected surface for superca-
pacitor electrodes with excellent gravimetric performance. Carbon, 169, 225 234.
Faseeva, G. R., Nafikov, R. M., Lapuk, S. E., Zakharov, Y. A., Novik, A. A., Vjuginova,
A. A., . . . Garipov, L. N. (2017). Ultrasound-assisted extrusion of construction ceramic
samples. Ceramics International, 43, 7202 7210.
Gleiter, H. (2000). Nanostructured materials: Basic concepts and microstructure. Acta
Materialia, 48, 1 29.
Gonzalez, Z., Ferrari, B., Sanchez-Herencia, A. J., Caballero, A., & Morales, J. (2016). Use
of polyelectrolytes for the fabrication of porous NiO films by electrophoretic deposition
for supercapacitor electrodes. Electrochimica Acta, 211, 110 118.
Gopinath, N. K., Jagadeesh, G., & Basu, B. (2019). Shock wave-material interaction in
ZrB2 SiC based ultra high temperature ceramics for hypersonic applications. Journal of
the American Ceramic Society, 102, 6925 6938.
Gu, R., Yu, K., Wu, L., Ma, R., Sun, H., Jin, L., . . . Wei, X. (2019). Dielectric properties and
I-V characteristics of Li0.5La0.5TiO3 solid electrolyte for ceramic supercapacitors.
Ceramics International, 45, 8243 8247.
Harrati, A., Manni, A., El Bouari, A., El Amrani El Hassani, I.-E., & Sadik, C. (2020).
Elaboration and thermomechanical characterization of ceramic-based on Moroccan geo-
materials: Application in construction. Materials Today: Proceedings, 30, 876 882.
Inoue, M., Otsu, H., Kominami, H., & Inui, T. (1995). Glycothermal synthesis of rare earth
aluminium garnets. Journal of Alloys and Compounds, 226, 146 151.
Jiang, C.-S., Dunlap, N., Li, Y., Guthrey, H., Liu, P., Lee, S.-H., & Al-Jassim, M. M. (2020).
Nonuniform ionic and electronic transport of ceramic and polymer/ceramic hybrid elec-
trolyte by nanometer-scale operando imaging for solid-state battery. Advanced Energy
Materials, 10, 2000219.
Jiang, Q., Kurra, N., Alhabeb, M., Gogotsi, Y., & Alshareef, H. N. (2018). All pseudocapaci-
tive MXene-RuO2 asymmetric supercapacitors. Advanced Energy Materials, 8,
1703043.
Jones, A. C., Aspinall, H. C., Chalker, P. R., Potter, R. J., Kukli, K., Rahtu, A., . . . Leskelä,
M. (2005). Recent developments in the MOCVD and ALD of rare earth oxides and sili-
cates. Materials Science and Engineering: B, 118, 97 104.
Jose, R., Krishnan, S. G., Vidyadharan, B., Misnon, I. I., Harilal, M., Aziz, R. A., . . . Yusoff,
M. M. (2016). Supercapacitor electrodes delivering high energy and power densities.
Materials Today: Proceedings, 3, S48 S56.
Jüstel, T., Nikol, H., & Ronda, C. (1998). New developments in the field of luminescent materials
for lighting and displays. Angewandte Chemie International Edition, 37, 3084 3103.
Kenyon, A. J. (2002). Recent developments in rare-earth doped materials for optoelectronics.
Progress in Quantum Electronics, 26, 225 284.
Kim, H., Wang, Z., & Alshareef, H. N. (2019). MXetronics: Electronic and photonic applica-
tions of MXenes. Nano Energy, 60, 179 197.
Kim, S.-J., Kim, M.-C., Han, S.-B., Lee, G.-H., Choe, H.-S., Kwak, D.-H., . . . Park, K.-W.
(2016). 3D flexible Si based-composite (Si@Si3N4)/CNF electrode with enhanced
cyclability and high rate capability for lithium-ion batteries. Nano Energy, 27, 545 553.
Kim, Y.-W., Chun, Y.-S., Nishimura, T., Mitomo, M., & Lee, Y.-H. (2007). High-
temperature strength of silicon carbide ceramics sintered with rare-earth oxide and alu-
minum nitride. Acta Materialia, 55, 727 736.
Knöller, A., Kilper, S., Diem, A. M., Widenmeyer, M., Runčevski, T., Dinnebier, R. E., . . .
Burghard, Z. (2018). Ultrahigh damping capacities in lightweight structural materials.
Nano Letters, 18, 2519 2524.
Leskelä, M., Kukli, K., & Ritala, M. (2006). Rare-earth oxide thin films for gate dielectrics
in microelectronics. Journal of Alloys and Compounds, 418, 27 34.
Li, D., Shen, Z.-Y., Li, Z., Luo, W., Song, F., Wang, X., . . . Li, Y. (2020). Optimization of
polarization behavior in (1 2 x)BSBNT xNN ceramics for pulsed power capacitors.
Journal of Materials Chemistry C, 8, 7650 7657.
Li, D., Shen, Z.-Y., Li, Z., Luo, W., Wang, X., Wang, Z., . . . Li, Y. (2020). P-E hysteresis
loop going slim in Ba0.3Sr0.7TiO3-modified Bi0.5Na0.5TiO3 ceramics for energy storage
applications. Journal of Advanced Ceramics, 9, 183 192.
Li, T., Cao, Y., Xue, W., Sun, B., & Zhu, D. (2020). Self-assembly of graphene-based planar
micro-supercapacitor with selective laser etching-induced superhydrophobic/superhydro-
philic pattern. SN Applied Sciences, 2, 206.
Li, W., Huang, H., Mei, B., Song, J., Yi, G., & Guo, X. (2017). Fabrication and characteriza-
tion of polycrystalline Ho:CaF2 transparent ceramics for 2.0µm laser application.
Materials Letters, 207, 37 40.
Li, X. K., Xiu, Z. M., & Sun, X. D. (2004). Effect of rare earths on mechanical properties
and microstructure of TiCN/Al2O3 ceramics. Journal of Rare Earths, 22, 132 135.
Li, Z., Liu, S., Song, S., Xu, W., Sun, Y., & Dai, Y. (2019). Porous ceramic nanofibers as new
catalysts toward heterogeneous reactions. Composites Communications, 15, 168 178.
Liu, H., Du, B., & Chu, Y. (2020). Synthesis of the ternary metal carbide solid-solution cera-
mics by polymer-derived-ceramic route. Journal of the American Ceramic Society, 103,
2970 2974.
Liu, M., Turcheniuk, K., Fu, W., Yang, Y., Liu, M., & Yushin, G. (2020). Scalable, safe,
high-rate supercapacitor separators based on the Al2O3 nanowire Polyvinyl butyral non-
woven membranes. Nano Energy, 71, 104627.
Liu, X., Xiao, L., Zhang, Y., & Sun, H. (2020). Significantly enhanced piezo-photocatalytic
capability in BaTiO3 nanowires for degrading organic dye. Journal of Materiomics, 6,
256 262.
Liu, Y., Ata, M. S., Shi, K., Zhu, Gz, Botton, G. A., & Zhitomirsky, I. (2014). Surface modi-
fication and cathodic electrophoretic deposition of ceramic materials and composites
using celestine blue dye. RSC Advances, 4, 29652 29659.
Another random document with
no related content on Scribd:
tehnyt yrityksen, jolloin vouti oli kuollut pelosta. Hän oli siis voudin
murhaaja.
Tuskan hiki nousi hänen otsalleen sitä ajatellessa ja hän katsahti

vaistomaisesti käsiinsä, oliko niissä verta. Mutta samalla hän kuuli
ilkkuvan äänen lohduttavan: "Älä välitä koko asiasta. Voudissa ei näy
mitään väkivallan merkkiä, vaan luulevat kaikki hänen kuolleen
itsestään öisille retkilleen. Mene vain muina miehinä maksamaan
rahaveroasi taloon".
Silloin torppari rupesi tointumaan, sillä hän ymmärsi aivan selvästi,

että juuri niin voudin kuolema selitettäisiin; ehkäpä ajateltaisiin, että
paholainen oli vienyt hänet, mikä ei olisi niinkään väärä otaksuma.
Torpparia värisytti muistaessaan yöllistä näkyään. Paholainen se oli
ollut, aivan varmaan — mutta silloinhan hän oli ollut koko ajan
paholaisen kuljetettavana? Se ajatus välähti taas kuin iskevä salama
hänen sielussaan, ja siitä päästäkseen hän lähti ulos.
Etehisessä riippui naulassa tuo ihmeellinen viikate. Mutta oliko se

mitenkään erikoisempi? Ei muuten kuin siroutensa ja terävyytensä
vuoksi. Torppari hieroi silmiään, eikä voinut tällä hetkellä ymmärtää,
miten hän oli sitä niin erikoisena pitänyt ja sillä niin suuria niittotöitä
suorittanut. Mutta kun hän taas siihen katsahti, näyttikin se jo toiselta
kuin äsken: nyt se taas loisti salaperäisesti, jopa liikahtikin
naulassaan. Silloin sattuivat torpparin silmät vieressä olevaan
konttiin ja hän muisti taas yölliset tapahtumat. Hänhän oli
ammentanut siihen multaa murhatun pään alta. Olikohan sitä siellä?
Vavisten hän otti kontin naulasta ja avasi sen.
Siellä oli lujasti sidottu käärö, ja kun hän avasi sen, tuli kontti
puolilleen rahoja. Toiset niistä olivat kirkkaita kuin kulta, toiset
homeisia, mutta kolmannet taas hopealle kimaltelevia. Torpparin
päätä huimasi ja hänen täytyi istua siihen, ettei kaatuisi. Ei ollut
epäilemistäkään: hän oli saanut nämä rahat voudilta tahi
paholaiselta. Mutta nyt se asia ei enää kauhistuttanut häntä, sillä
kullan kiilto oli lopullisesti hänet sokaissut. Hän ei ollut milloinkaan
nähnyt niin paljon rahaa ja hänen sydämensä sykähti ajatuksesta,
että hän nyt oli rikas. Kiireesti hän kätki aarteensa niin, ettei
vaimokaan saanut siitä mitään vihiä, otti veromääränsä ja lähti
voudin talolle velkaansa maksamaan.
Saapuessaan sinne hän tunsi saavuttaneensa täyden

kylmäverisyyden ja mielen tasapainon. Sanoma voudin oudosta
kuolemasta oli jo levinnyt koko seudulle ja paljon kansaa oli
saapunut hänen ruumistansa katsomaan. Hänet oli löydetty aamulla
suultaan makaamasta aittojensa takaa; ruumis oli ollut täynnä sinisiä
merkkejä, olipa vaatteissakin kuin palaneen jälkiä. Tämä todisti
oikeaksi sen otaksuman, että vouti oli mennyt yöllä ulos, mitä lienee
mennyt, jolloin salama oli hänet tappanut. Mutta paljon löytyi niitäkin,
jotka arvelivat paholaisen ottaneen häneltä hengen.
Vaitiollen ja vakavana katseli torppari voudin ruumista ja kuunteli

mielessään hymähdellen ihmisten arveluja. Kukapa olisi voinut
aavistaakaan asian oikeaa laitaa. Rankkasade oli huuhtonut kaikki
jäljetkin aivan näkymättömiin. Hän ei puhunut mitään, ei edes
iloinnut verivihollisensa ruumiin näkemisestä, vaan ilmoitti voudin
pojalle tulleensa maksamaan verorahaa, jonka vouti oli edellisenä
päivänä häädön uhalla häneltä vaatinut. "Mistä sinulla rahaa on?"
kysyi nuori vouti epäilevästi ja halveksivasti. "Ei vielä ehtinyt isäsi
viimeistä killinkiä nylkeä", vastasi torppari pelkäämättä, "joko luulet
ruoskan heittäneen heilumasta, koska noin röyhkeä olet?" kysyi
nuori vouti uhkaavasti. "Minkä heilunee, isäsi selkään nyt sattuu,
eikä enää minun", vastasi torppari. Ja he tuijottivat toisiinsa silmät
tulta iskien.
Mutta torppari ei enää pelännyt mitään, sillä rikkauden mukana

hän oli saanut omituisen rohkeuden. Hän heitti rahansa voudin eteen
ja lähti keveällä ja uhmailevalla mielellä kotiinsa. Tullessaan
kotiveräjälleen hän näki tuon tutun, mutta kolkon vieraansa
seisoskelevan siinä kuin häntä odotellen. "Mitähän se vielä tahtoo?"
vilahti torpparin mielessä ja hän jo pelkäsi: "Kunhan ei vain haluaisi
jotakin osuutta niihin voudin rahoihin? Mutta sitä hän ei tule
milloinkaan saamaan, sillä rahat ovat minun". Hänen ahneutensa oli
kasvanut niin, ettei hän olisi antanut saaliistaan killinkiäkään
kenellekään, vaikka minkälainen hätä olisi ollut.
Vieras ei kuitenkaan ottanut mitään palkkiota tahi osuutta

puheeksi, haastelihan vain muista asioista. Ei hän voudin
kuolemastakaan eikä muista eilisistä asioista mitään sanonut, ollen
kuin ei olisi niistä tiennytkään. Vihdoin torpparista rupesi tuntumaan
siltä, että kai hänen nyt sentään pitäisi kysäistä, mitä vieras kaikesta
avustaan tahtoisi korvausta, ja kautta rantain hän tekikin sen. Mutta
vieras vain hymähti eikä hetkeen aikaan puhunut mitään. Vihdoin
hän sanoi viitaten pihalle: "Mitäpä minä palkkioistasi! Mutta
antanetko tuon, mikä on tuolla vaimosi vyöliinan alla?"
Torppari katsahti pihalle ja näki vaimonsa tulevan aitasta ja

pistävän aitan avaimen vyöliinan alle. "Tuota avaintakohan se
haluaa? Luulee varmaankin aitassani kosoltakin aarteita olevan".
Näin hän hymähti mielessään ja sanoi: "Olkoon menneeksi. Tule
ottamaan palkkiosi". — "Kerkeänpähän tuon vastakin", sanoi vieras
tähän välinpitämättömästi, "kiitoksia vain". Ja hyvästeltyään hän lähti
menemään voudin taloon päin kadoten pian tien mutkaukseen.
Mutta jokin ilme vieraan katseessa oli saanut torpparin
hätkähtämään. Hän harkitsi sitä astuessaan pirttiinsä, jossa vaimo
askarteli lieden ääressä. Mitä se oli merkinnyt, sitä hän ei saanut
itselleen selvitetyksi, mutta tuskallinen ja painostava aavistus kohosi
hänen sieluunsa kuin synkkä ukkospilvi.
Voudin kuoleman jälkeen muuttui nuoren torpparin onni äkkiä niin

myötäiseksi, että sitä kaikki ihmettelivät. Muutaman kuukauden
kuluessa hän oli heittänyt torppansa, ostanut oman talon ja rupesi
sitä nyt asumaan hartiavoimin. Työ menestyi häneltä hyvin, navetta
oli täynnä hyviä lehmiä, talli leiskuvaharjaisia hevosia. Kaiken, mitä
rikkaan ja toimeliaan talon hoidossa tarvittiin, isäntä hankki
viivyttelemättä, ja hyvähän oli hankkia, sillä olihan hänellä nyt rahaa.
Miten hän oli näin äkkiä rikastunut, sitä ei voinut kukaan ymmärtää,
eikä sitä rohjettu liioin mennä häneltä kysymään. Entinen iloinen ja
hyväntahtoinen mies oli nimittäin muuttunut tylyksi ja äreäksi,
auttamattomaksi ja itsekkääksi, jonka puoleen oli turha kääntyä,
varsinkin silloin, jos jotakin apua sattui tarvitsemaan. Niinpä arveltiin
hänen myyneen sielunsa paholaiselle suuresta rahasummasta ja
välteltiin hänen seuraansa niin paljon kuin mahdollista. Eikä isäntä
siitä ollenkaan välittänyt.
Mutta huolimatta tästä ulkonaisesta menestyksestä vaivasi isäntää

alituisesti kalvava epäilys ja huoli. Mitä oli vieras oikeastaan palkkion
pyynnöllään tarkoittanut? Joka kerta kun hän näki vaimonsa, joka oli
ruvennut yhä aremmin ja pelokkaammin häneen suhtautumaan, tuo
kysymys tuli hänen mieleensä. Sitä hän mietiskeli ulkona töissä
ahertaessaan ja yöllä vuoteellaan valvoessaan, kunnes hän vihdoin
yli puolen vuoden kuluttua vieraan viime käynnistä sai vastauksen.
Samalla tavalla kuin silloinkin hän oli saapumassa kotiinsa ja näki

säikähtäen, että vieras istui kivellä portin vieressä. Paha aavistus
siitä, millä asialla vieras oli, sai hänet heti ynseästi ja kiivaasti
kysymään: "Palkkiotasiko tulit hakemaan?" — "Enpähän minä sitä
vielä", vastasi toinen empien, "muuten vain tulin käymään —
katsomaan uutta taloasi ja elantoasi". — "Mitäpä siinä on katsomista,
talo kuin talo", vastasi isäntä tuikeasti, "ota palkkiosi ja mene, sillä
enpä suoraan sanoen pidä väliä moisten kulkurien käynneistä". —
"So-so", hymyili nyt vieras ilkeästi, "mitenkäpä minä nyt voisin ottaa
palkkioni, kun se on vasta kuukauden perästä valmiskin". Ja hän
viittasi emäntään, joka sattui taaskin liikehtimään aitan ja tuvan väliä.
Kun isäntä katsoi raskauden tilassa olevaa vaimoansa, valkeni
hänelle äkkiä kuin salamana vieraalle tekemänsä lupauksen sisällys;
kuin ukkosenvaajan iskemänä hän vaipui siihen sijallensa
pyörryksiin.
Herättyään tainnoksistaan hän hieroi silmiään ja tunnusteli itseään

saadakseen selville, oliko hän unessa vai ilmissä; oliko tässä äsken
ollut ketään outoa miestä ja oliko hän luvannut lapsensa
paholaiselle? Hän koetti ajatella asiaa kirkkaasti ja selvästi, mutta ei
voinutkaan, sillä jokin pimeä mahti tuntui sekoittavan hänen
järkensä. Ja kun hän muisteli, mitä kaikkea oli tapahtunut, millä
tavalla hän oli hankkinut rikkautensa ja kenenkä tuo rikkaus
oikeastaan oli — ei hänen eikä voudin, vaan sen murhatun miehen,
jonka haamu tuntui aina oleilevan hänen kätketyn aarteensa lähellä
itkemässä ja valittamassa, — jysähti hänen sieluunsa varmana
totuutena ajatus, että hän oli myynyt itsensä ja syntymättömän
lapsensa paholaiselle. Se leikkasi niin kipeästi hänen päätänsä, että
tuntui kuin olisi elinhermo mennyt poikki, ja horjuen kuin kuoleva hän
hoippui kotiinsa.
Tämä musertava vakaumus tekonsa laadusta pimensi nyt isännän

mielen niin, ettei hän voinut ajatella mitään muuta. Vaimo huomasi
miehensä salaisen surun ja koetti udella sen syytä, mutta eihän mies
voinut sellaista asiaa hänelle tunnustaa. Yksin hänen täytyi kantaa
taakkansa, joka painoi hänen hartioitaan raskaampana kuin
kivikuorma. Kaikki, jolla vielä äsken oli ollut hänelle ratkaiseva arvo,
maallinen menestys ja rikkaus, tuntui hänestä nyt saastaiselta
mullalta, joka likasi hänen kätensä ja kahlehti hänet kiinni
kadotuksen ja kuoleman varmuuteen. Kuinka haikeasti hän nyt
halasikaan takaisin niitä päiviä, jolloin hän kunniallisessa
köyhyydessään eli onnellisena tölli-pahaisessaan, niitä aikoja, jolloin
hänellä ei ollut vaimoltaan mitään salattavaa ja jolloin hän ei vielä
ollut myynyt paholaiselle vaimonsa pyhintä ja kalleinta omaisuutta,
hänen esikoistansa. Väliin tämä hänen tekonsa kaameus valkeni
hänelle niin hirvittävän voimakkaana, että hän vuoteellaan
kieriskellen vain halasi kuolemaa, vapahdusta tuskasta, jonka paino
kävi hänelle sietämättömäksi.
Kuta lähemmäksi vaimon synnytyshetki lähestyi, sitä suuremmaksi

ja painostavammaksi kävi miehen pelko. Päivät tuntuivat hänen
mielestään kuluvan liian nopeasti ja öillä hän koetti valvoa, siten
muka pidentääkseen aikaa tuon pelätyn hetken saapumiseen. Kun
hän sitten kerran yön pimeydessä, jälleen myrskyn raivotessa ja
salamain iskiessä, kuin olisi itse sielun vihollinen tuulispäissä
kulkenut, keppuroitsi kiduttavalla vuoteellaan, milloin vaipuen
sairaalloiseen horrokseen, milloin säpsähtäen siitä säikähtyneenä
hereille, näkikin hän äkkiä, kuinka pimeään ovensuuhun ilmestyi
kaksi hohtavaa pistettä. Ne tulivat yhä lähemmäksi, hohde näytti
leviävän yhä laajemmalle ja kauhistuen huomasi mies, että hänen
vuodettaan lähestyi hitaasti, askel askeleelta, se sama kadotuksen
musta kissa, joka oli johtanut häntä tuolla turmion retkellä. Hän nosti
torjuen kätensä sitä vastaan, mutta se lähestyi lähestymistään,
kiduttavan hitaasti, ja suurentuen sitä mukaa kuta likemmäksi tuli,
kunnes se oli aivan hänen vuoteensa vieressä, köyristi mustan,
säihkyvän selkänsä korkealle ja kohdisti häneen hohtavat silmänsä.
Jäykistävä, kuolettava kauhu valtasi miehen. Hän ei voinut
liikahtaakaan, vaan rinnalle laskeutui vuorenraskas paino, joka siinä
hetkessä uhkasi viedä häneltä hengen.
Mutta silloin näky muuttuikin: vuoteen vieressä ei ollutkaan enää

tuota kauhun eläintä, vaan ihmeellisen kaunis neito, joka viehkeästi
hymyillen viittasi hänelle ja kehoitti nousemaan. Paino katosi rinnan
päältä, sydän löi taas keveämmin, ja kiitollisena saamastaan
vapahduksesta sekä tytöstä henkivän omituisen lumon vallassa mies
nousi ylös ja lähti seuraamaan häntä. Hän tunsi liikkuvansa keveästi,
kuin leijuen tuulen mukana, ja tyttö hänen edellään liukui ilmassa
kuin kuvahinen, katsoen aina väliin häneen ja viitaten suloisesti ja
viehkeästi tulemaan, ja mies meni, huomaamatta mitään muuta,
myrskyä, sadetta, synkän korven kolkkoa ja tuskallista kohinaa.
Kuinka kauan ja minne he näin kulkivat, sitä ei mies seuratessaan

tyttöä tullut ajatelleeksi. Mutta vihdoin hän rupesi huomaamaan, ettei
hän milloinkaan ollut täällä päin käynyt. Milloinkaan hän ei ollut
nähnyt niin synkkää ja alakuloista korpimaisemaa kuin nyt, paikkaa,
jossa näytti asuvan ikuinen ikävä ja hämäryys, loputon tuska ja suru.
Se huokui kaikkialta ja valui ylle kuin harmaa sumusade, joka
hiljalleen murheellisen syksyn kuolontunnelmia itkeskelee. Jo tunki
se hänen sydämeensäkin ja silloin siellä puhkesi vuotamaan se
haava, joka oli äsken lumouksen vallassa ollut unohduksissa.
Surunsa ja tuskansa maahan painamana hän pysähtyi kulussaan ja
katsoi ympärilleen.
Tyttö oli kadonnut. Kaikkialla vallitsi synkkä hämärä ja

haudanhiljaisuus. Korpikuusikko tuossa äärellä oli kuin musta seinä,
eikä havuneulanenkaan putoamisellaan hiljaisuutta häirinnyt. Taivas
riippui raskaana ja läpinäkymättömänä kuin katto aivan puiden
latvojen päällä. Tuossa edessä oli talo, synkän harmaa, kammottava,
todellinen Tuonelan kartano, joka vaikeni kuin hauta, osoittamatta
pienintäkään elonmerkkiä. Mies tunsi hitaasti astuvansa pihaa kohti,
ja saavuttuaan sinne hän huomasi kujalla härkävaljakon, kaksi
härkää rinnan valjastettuina valtaisen, suunnattoman raskaan
kuorman eteen. Hän pysähtyi niiden vierelle katsoakseen niitä
tarkemmin, ja silloin ne molemmat ääntä päästämättä käänsivät
päänsä häneen päin, tuijottaen anovasti ja sanomattoman
surullisesti. Miehen sydämessä ailahti säälin lämmin aalto ja hän
laski hyväilevästi kätensä härkäin kaulalle.
Mutta kauhusta parkaisten hän vetäisikin sen pois, sillä eihän siinä
härkää ollutkaan, vaan ihminen, kaksi ihmistä. Toinen oli vouti ja
toinen se mies, jonka päässä oli ammottava reikä. Molemmat heidät
oli valjastettu saman ikeen alle, joka maahan painavan raskaana
näytti heitä rasittavan; niska oli kulunut vereslihalle ja selässä näkyi
ruoskan verisiä jälkiä. Tyrmistyneenä mies vaipui maahan tämän
kamalan valjakon eteen, kohottaen rukoilevasti kätensä voutia kohti,
mutta tämä vain katseli häntä surullisesti ja mitään sanomatta.
Miehen sydämessä vilahti epätoivoinen ajatus, että tuossa on vouti
samoissa kahleissa murhaamansa miehen kanssa — ehkä hänet on
määrätty voudin murhaajana kolmanneksi ajokkaaksi saman ikeen
alle? Se ajatus lamautti hänet niin, ettei hän voinut muuta kuin
nyyhkyttäen maata voudin edessä. Silloin tämä sanoi surullisella
äänellä:
"Voi iankaikkisen kuoleman mittaamatonta pituutta,

toivottomuuden äärettömyyttä, rangaistuksen musertavaa
ankaruutta!"
Ja toinen sanoi hiljaa, pudistaen veristä päätänsä: "Voi Tuonelan

loputonta hämärää!"
Nyt alkoi kuulua hiljaista voihketta ja valitusta, joka lisääntyi

lisääntymistään, kunnes se kaikui raivokkaana, epätoivoisena
parkumisena, joka tunkeutui ytimiin saakka. Vouti ja hänen toverinsa
yhtyivät huutoon, rääkyen kuin kuolemanhädässä olevat eläimet, ja
niin haudanhiljainen kuin paikka äsken oli ollut, yhtä kammottava
hornan kirkuna siellä nyt vallitsi. Mies ei voinut sitä kestää, vaan lähti
hoippuen edessään olevaa, pimeätä ovea kohti.
Hän astui siitä sisään ja saapui pirttiin, joka oli synkkä ja hämärä.
Se näytti niin tavattoman suurelta, ettei hän voinut erottaa
peräseinää eikä kattoa, eikä hän aluksi nähnyt siellä ketään. Mutta
tarkemmin katsoessaan hän huomasikin sivu-ikkunan lavitsalla
miehen, joka tuijotti häneen hehkuvilla silmillään ja näytti
hymyilevän. Isäntä tunsi hänet: hän oli tuo omituinen ja kolkko
vieras, ihmeellisen viikatteen lahjoittaja, koko hänen
onnettomuutensa ja tuskansa alku. Ennenkuin hän kerkesi sanoa
mitään, kysyikin talon isäntä: "Vieläkö viikate pystyy?"
Hämmästyneenä vastasi toinen myötävästi. "Hyvä on", virkkoi siihen
taas musta mies, "kunhan vain varot katsomasta sen terään, kun se
ensi kerran kiveen kilahtaa".
Mutta silloin tunsi tulija omituisen rohkeuden heräävän
sydämessään ja sanoi äkkiä kuin kaiken tuskansa purkaen: "Minä en
anna sinulle sitä, mikä on vaimoni vyöliinan alla, en milloinkaan!" —
"Mutta olethan luvannut sen minulle", sanoi nyt musta mies
sähähtäen, "ja lupaustasi et voi peruuttaa, vaikka tahtoisitkin". "En
sittenkään!" vannoi toinen. "On antaminen; pian tulen itse
hakemaan", vastasi taas kylmästi musta isäntä, "Jumala auttaa
minua". — "Eikä auta; täällä ei hänellä ole mitään valtaa". Ja musta
mies hymyili pilkallisesti.
Miehen koko kirkas entisyys, se sielun ja omantunnon rauha, joka

hänellä köyhyytensä aikana oli ollut, kuvastui nyt äkkiä hänen
sielussaan kalliina aarteena, jonka hän tuon mustan miehen vuoksi
oli menettänyt. Ja se maallinen hyvyys, jonka hän sijaan oli saanut,
tuntui hänestä nyt saastaiselta hinnalta, johon hän oli myynyt sekä
oman että vielä syntymättömän poikansa sielun. Tämän kaiken hän
kyllä oli aikaisemminkin tiennyt, mutta se ei ollut milloinkaan
valjennut hänelle niin kirkkaana ja musertavana tosiasiana kuin tällä
hetkellä. Oli kuin hän olisi ollut kuuro, joka ei tiennyt mitään siitä, että
hänen vieressään alati soi mahtava kirkonkello, jonka ääni nyt, kun
hän äkkiä sai kuulonsa takaisin, huumasi hänet jylisevällä
soinnillaan. Kaikkivaltiaan kutsuva ja kehoittava ääni puhkesi
kaikumaan hänen sielussaan, oltuaan kauan kadoksissa ja
kuulumattomissa kuin synkän vuoren sisässä. Hän tunsi ihmeellisen
voiman heräävän ruumiissaan, rautaisen rohkeuden sielussaan, ja
hän karkasi enää mitään sanomatta lavitsalla istuvan mustan miehen
kimppuun.
Levottomana oli tämä huomannut vieraansa mielen liikkeet. Kun

mies ojensi kätensä tarttuakseen häneen, ei lavitsalla enää ollutkaan
ketään; lattialla oli vain musta, iso kissa, joka sähisten sylki
hohtavasta kidastaan häntä kohti, köyristäen säihkyvää selkäänsä ja
käpristellen pitkiä ja teräviä kynsiään. Ja kun mies pelkäämättä
ryntäsi sitä kohti, se muuttihe loistavaksi käärmeeksi, joka sihisten
näytti täyttävän koko pirtin tuhansilla välkkyvillä kiemuroilla, joita
mies turhaan tavoitteli. Kun hän vihdoin luuli saavansa käärmeen
kiinni, seisoikin hänen edessään ihana neito, joka pyytävästi kohotti
hennot kätensä kuin varjellakseen itseään iskulta, ja silloin miehen
käsi pysähtyi. Hän horjahti ja peitti silmänsä viettelevältä näyltä.
Kun hän jälleen katsoi eteensä, loisti kaukaa, pirtin perältä,

häikäisevä valo, ja siinä valossa välähti esiin kuva toistansa
ihanampi, kaikki täynnä maailman ylenpalttista hekumaa. Ne kuvat
olivat niin vietteleviä, että mies tuijotti niihin huumautuneena, tuntien,
kuinka voimakas himo päästä osalliseksi tuosta kaikesta alkoi
voittaa. Hänet valtasi äkkiä turtumus ja väsymys, ja huokaisten
raskaasti hän vaipui siihen paikalleen. Hän kerkesi vielä kuulla
pilkallisen äänen sanovan: "Pitänet poikaasi viisikolmatta vuotta!" ja
sitten katosi kaikki.
VI
Häntä ympäröi synkkä pimeys, mutta sitten rupesi kaukaa

pilkoittamaan valonsäde. Se oli kuin ohenevan pilven takaa
vähitellen näkyviin tuleva tähti, joka kirkastui kirkastumistaan; nyt se
oli jo suurempi kuin tähti ja lähestyi lähestymistään, kunnes sen valo
kasvoi häikäisevän voimakkaaksi, niin että hänen täytyi kädellään
peittää silmänsä. Mutta omituista: hän näki tuon valon sittenkin ja
tunsi, kuinka se tunkeutui hänen sieluunsa saakka, valaen sinne
toivon ja uskalluksen kajastusta. Ja silloin hän heräsi tajuttomasta
tilastaan.
Hän makasi vuoteellaan ja hänen vaimonsa liikkui hiljaa ja
huolestuneen näköisenä hänen vaiheillaan. Miehen kysyvään
katseeseen hän vastasi ilmoittamalla, että mies oli ollut kauan
ankarasti sairaana, maaten puoleksi tajuttomassa tilassa ja
houraillen kamalista asioista. Mies hymähti tämän kuullessaan,
mutta oli iloinen, ettei vaimo tiennyt mitään hänen yöllisestä
retkestään, eikä siis muistakaan hänen salaisuuksistaan. Ja kun hän
siinä nyt niitä itsekin muisteli, tunsi hän olevansa rauhallisempi kuin
ennen, sillä saisihan hän pitää poikaansa ainakin viisikolmatta
vuotta. "Jumalan avulla", sanoi hän itsekseen, luottamuksen
uudelleen viritessä hänen sydämessään, "pelastuu poikani vielä, ja
Jumalan armo ja voima kykenee kyllä minulle itsellenikin
pelastuksen tien avaamaan". Kun hän oli tämän sanonut, tunsi hän
mielensä keventyneeksi, ja kuin häntä vielä ilahduttaakseen pistäytyi
kauan pilvien piilossa ollut aurinko esiin valaisten koko pirtin kirkkaan
kodikkaaksi. Hän tunsi tervehtyneensä, nousi ja rupesi suorittamaan
talonsa töitä.
Mutta hän ei ollut enää sama kuin ennen. Äsken hänen

sydämensä oli ollut kova ja itsekäs, muotonsa tyly ja kätensä raskas;
nyt hänen mielensä oli jälleen hellä ja toisen osaa sääliväinen,
ilmeensä kirkas ja kätensä pehmeä. Hän tunsi, kuinka kaksi voimaa
hänestä taisteli, mutta hän oli päättäväisesti asettunut toisen puolelle
ja ryhtynyt itsekin kamppailuun. Ainoa, mitä hänestä erikoista
sanottiin, oli se, että hän oli vähän omituinen. Hän saattoi hymyillä
itsekseen, jopa puhellakin, vaipua murheen ilmeeseen ja ristiä
masentuneen näköisenä kätensä, kunnes kohotti katseensa ja sai
taas vähitellen kirkkaan muotonsa takaisin.
Kun hänen poikansa sitten syntyi ja pappi kastoi sen Isän, Pojan ja
Pyhän Hengen nimeen, nähtiin hänen vaipuvan syvään rukoukseen.
Hänen kasvoillaan kuvastui sen aikana ahdistus ja taistelu, kunnes
hän lopuksi alistuneena painoi päänsä ja siunaten, melkeinpä kuin
anteeksi pyytäen, laski kätensä poikansa otsalle. Kummastellen sitä
ihmiset katselivat, mutta vanhan papin silmiin oli ilmestynyt
omituinen ilme. Miehestä tuntui, että pappi tuossa aavisti paljon,
vaikka ei tiennytkään mitään.
Ja uusi elämä alkoi koko kylässä. Jos oli entinen köyhä torppari
ollut kaikille vaivatuille huojennuksena hyvyydellään ja
iloisuudellaan, niin vielä enemmän tämä uusi, nyt muuttunut isäntä.
Tarmolla, taidolla ja viisaudella sekä koskaan ehtymättömällä
avuliaisuudella hän auttoi köyhiä naapureitansa jalkeille, ja hänen
varansa tuntuivat olevan tyhjentymättömät. Muutamien vuosien
kuluttua oli köyhyys seudulta kadonnut, onni ja hyvinvointi oli
ruvennut siellä asumaan, ja mennyt aika tuntui kuin pahalta unelta.
Eniten kummasteltiin sitä muutosta, joka oli tapahtunut voudin
pojassa. Tämä oli yrittänyt jatkaa isänsä menettelyä, mutta oli sitten
yht'äkkiä muuttunut, ja se muutos oli tapahtunut entisen torpparin
vaikutuksesta. Tämä oli kerran nuoren voudin julmuuksista
kuultuaan mennyt hänen luokseen ja pyytänyt kahdenkeskistä
keskustelua, johon toinen oli ynseästi ja ylpeästi vihdoin suostunut.
Mutta siitä keskustelusta hän oli palannut murtuneena ja sydämeen
saakka kauhistuneena. Mitä siellä oli puhuttu, sitä ei saatu
milloinkaan tietää, mutta tuloksena vain oli perinpohjainen muutos.
Missä ikinä vain saattoi, koetti nuori vouti korjata isänsä tekemiä
vääryyksiä, ja hänestä tuli entisen torpparinsa uskollinen toveri
työskentelyssä koko seudun hyväksi.
Eräänä vuonna levisi koko kylään kammottava tieto siitä, että

metsästä oli löydetty murhatun miehen luuranko. Se entinen torppari
sen sattumalta oli metsässä kulkiessaan huomannut ja toimittanut
siitä tiedon papille, pyytäen, että se haudattaisiin vihittyyn maahan.
Ja pappi teki niin, katsoen haudan partaalla seisovaa isäntää ja
nuorta voutia, jotka näyttivät vaipuneen syviin mietteisiin, erittäinkin
jälkimmäinen; hänen katseestaan vilahti jotakin sellaista, jota muut
eivät tienneet. Oli murheellinen syyspäivä, ja kaikista läsnäolevista
tuntui, kuin olisi joku outo ja vihamielinen henki liikkunut haudan
vaiheilla, tuivertaen tuulispäänä puissa ja lennätellen pilvenä
kellastuneita lehtiä. Mutta eihän tiedetty, mitä se oikeastaan oli, eikä
isäntäkään mitään sanonut, vaikka olisi voinutkin. Hän oli nimittäin
selvästi tuntenut entisen oudon vieraansa läsnäolon.
Pitkään aikaan ei tämä ollut käynyt kylässä ollenkaan, eipä sitä

paljoa ajatellutkaan, sillä hän oli tiennyt saaliinsa ja palkkansa
varmaksi huolimatta siitä, mitä mies siellä yritti. Mutta sitten hän oli
äkkiä kaukaa nähnyt, kuinka mies kävi uudelleen etsimässä
murhatun luurangon ja pelästyen huomannut, mitkä ajatukset
miehen sielussa olivat heränneet. Hän oli heti heittänyt sinne
vastavihurin, mutta ei ollut ehtinyt estää sitä, että mies sillä hetkellä
oli kuin salaman valossa nähnyt totuuden: kaikki, mitä hän muiden
hyväksi teki, oli omiin ansioihin turvaamista, joka ei voinut tuottaa
sovitusta, niin kauan kuin itse pohjarikokset olivat sovittamatta;
rahat, joita hän käytti muiden ja omaksi hyväkseen, eivät olleet
hänen, ja voudin kuolema oli yhä hänen tunnollaan; tuota
salaperäistä viikatetta hän ei ollut raskinut hävittää, vaan oli
ripustanut sen huoneensa seinälle talteen, vaikka sisäinen ääni olikin
kehoittanut tekemään toisin. Kaikki nämä eletyt vuodet olivat siis
olleet näennäisestä rauhasta ja onnesta huolimatta kurjaa
itsenpetosta, puolinaisen parannuksen omahyväiseen uneen
uupumista, josta ei voinut lopuksi herätä muualla kuin helvetin
liekeissä. Uudelleen valtasi miehen sama entinen tuska ja hänen
sieluntaistelunsa alkoivat taas.
Sitä hän mietti siinä haudan partaalla seisoessaan — tunnustaako
kaikki, luopua murhalla saavutetusta rikkaudesta, kunnioitetusta
nimestä ja asemasta, vai jatkaako entisellään yksin kantaen
kuormaa sydämessään, kunnes kaatuisi ja paha saisi omansa? Tuo
edellinen tuntui niin sanomattoman vaikealta, aivan mahdottomalta,
mutta vielä hirveämpi oli jälkimmäinen mahdollisuus. Uhraisihan hän
silloin rakkaan poikansa, ylpeytensä, onnensa, silmiensä ilon, uhraisi
omankin iankaikkisen autuutensa. Mutta sittenkin — tuota edellistä
hän ei saanut tehdyksi, ei voinut.
Tämä taistelu raivosi julmimmillaan hänen sydämessään sinä

päivänä, jolloin tuo tuntematon kuollut haudattiin. Tuntui kuin se olisi
tuijottanut häneen ontoilla silmäkuopillaan kuin härän muljottavilla
silmillä, ja kuin olisi vouti-vainaja hänen rinnaltaan myöskin katsonut
surullisesti, valittavasti, ikäänkuin rukoillen: "Tee se, tee se!" Mutta
hän ei voinut, ei voinut. Ei, vaikka sieltä Manalan kartanon pihalta
hänen korviinsa viiltävänä kaikui voudin kuolonmasentunut huokaus:
"Voi iankaikkisen kuoleman mittaamatonta pituutta, toivottomuuden
äärettömyyttä, rangaistuksen musertavaa ankaruutta", ja murhatun
vaikerrus: "Voi Tuonelan loputonta hämärää", sekä kaikkien
kadotettujen sielujen kidutuksen repivä parkuna. Kaikki se, mitä hän,
entinen köyhä ja kurja raukka, nyt oli, ja mitä oli hänen ympärillään,
oli tullut hänelle niin ylivoimaisen rakkaaksi, ettei mikään tuntunut
kyllin arvokkaalta saadakseen hänet ne hylkäämään. Niin kyllä,
mutta sitten välähti sielussa kipeääkin kipeämpänä vihlaus:
"Poikani!", ja sielun taistelu yltyi yhä musertavammaksi paloksi.
Tämän kaiken näki ja tunsi kaukaa musta vieras ja saapui

taistelemaan omansa puolesta. Hän älysi yht'äkkiä sittenkin olleensa
liian huoleton; joku voima, joka liikkui kaiken yläpuolella ja jonka
voittamattoman mahdin hän tunsi, oli sittenkin toiminut
pohjimmaisena ja järjestänyt kaikki oman, tutkimattoman
suunnitelmansa mukaan. Hän oli anastanut saaliikseen voudin ja
samalla johdattanut kylän puhtaimman sielun kamalaan rikokseen,
uskoen siten korjaavansa suurimman apajan. Mutta mitä oli
tapahtunut? Paha oli ilmeisesti kääntymässä hyväksi, häntä vastaan
hymyili onni kaikkialta, ja kaikkialla vallitsi se tyytyväisyyden ja
puhtaan ilon outo haju, jota hän ei voinut sietää. Ei käynyt enää
päinsä näyttäytyä näille ihmisille, ei uskaltanut enää kuten ennen
ylpeästi kävellä pitkin näitä pihoja, vaan pimeässä täytyi hiiviskellä ja
miettiä keinoja, joilla jälleen voisi valtansa lujittaa. Mutta lujiin
kahleisiin hän oli tuon entisen torpparin lyönyt. Ne näyttivät pitävän,
vaikka mies kovin rynnistelikin. Kuinka oli sitten hänen poikansa
laita? Oliko hän kypsä otettavaksi, kun aika oli muutaman vuoden
perästä täyttyvä?
Ja outo vieras läksi ottamaan tarkempaa selkoa hänelle luvatusta

pojasta.
VII
Jonkun aikaa tämän jälkeen levisi kylälle tieto, että paikkakunnalle oli
muuttanut asumaan tuntematon, ylhäinen ja rikas herra. Hän varusti
asumuksensa tavattoman komeaksi ja alkoi elää siinä niin ylellisesti,
ettei sellaisesta oltu kuultukaan. Silloin kun tavallinen kansa painui
levolle siunaten itsensä, loisti herran asunto kirkkaasti valaistuna, ja
kuului sieltä hiljaiseen yöhön taukoamaton ilonpito, soitto ja tanssin
meno; hän näet kutsui alituisesti luokseen vieraita, läheltä ja kaukaa,
huvittaen heitä pelillä, juomisella, soitolla, tanssilla ja kaikenlaisella
mässäyksellä. Hurskaat ihmiset pudistivat päätänsä ja paheksuivat
tätä, mutta nuorten sydämessä heräsi väkevä halu saada ottaa osaa
tuohon niin hurmaavalta näyttävään iloon. Ja helposti siihen
osalliseksi pääsi, sillä herra oli tavattoman ystävällinen ja
vieraanvarainen; ei tarvinnut muuta kuin meni sinne ja tervetullut oli.
Näihin aikoihin oli isännän poika jo jättänyt nuorukaisvuodet ja

kypsynyt mieheksi. Hän oli ulkomuodoltaan kaunis, lahjoiltaan
harvinaisuus ja sydämeltään kullan arvoinen. Tähän saakka hänen
elämänsä oli kulunut tasaisesti ja kirkkaasti kuin tyyni, poutainen
päivä; hän oli viettänyt sen opin ja taidon hankkimisessa, ja
tyydyttänyt siinä kaikki häneen kohdistuneet, suurimmatkin toiveet.
Näin hän oli sekä isänsä että koko seudun ylpeys ja toivo.
Mutta viime aikoina oli hänen sydämeensä alkanut hiipiä

omituinen surumielisyys. Se johtui siitä, että hän tunsi jotakin
selittämätöntä ja kiihkeätä kaipuuta. Hän ei tiennyt, mitä se oli, eikä
osannut sitä tyydyttää, mutta se kalvoi häntä alati, antamatta rauhaa.
Kaikki se, mikä vielä äsken oli kiehtonut hänen mieltänsä, tuntui
hänestä nyt vähäpätöiseltä, ja hän tunsi halua kieltää kaiken, mikä
vielä äsken oli ollut hänestä pyhää. Jotakin uutta ja tuntematonta
kokemusta hän halasi, mitä hyvänsä, kunhan se vain olisi sellaista,
että se tyydyttäisi häntä ja tuota kiihkeätä kaipuun tunnetta.
Tällöin hänkin kuuli tuon vieraan tulijan kotona vietetystä

hekumallisesta elämästä ja kuvaukset siitä herättivät hänen
sydämessään halun päästä siihen osalliseksi. Ehkä hän kaipasi juuri
sellaista? Olihan se erilaista kuin tämä tyyni, tasainen ja nuhteeton
elämä, jota hän tähän saakka oli viettänyt. Kuta enemmän hän asiaa
ajatteli, sitä kiihkeämpi halu valtasi hänet, ja niinpä hän eräänä iltana
lähti. Ovessa mennessään hän tuli katsahtaneeksi isäänsä ja
äitiinsä, jotka vanhentuneina ja vaitiollen istuivat takan ääressä. Hän
näki, kuinka molemmat katsoivat hänen jälkeensä, silmissä mykkä ja
kostea pyyntö, sanaton rukous. Mutta siitä huolimatta, että se
vaivaavana ja nuhtelevana painui hänen sydämeensä, hän kuitenkin
meni.
Oli sydäntalvi. Kauas lumiseen pimeyteen loistivat vieraan

asunnosta juhlatulet ja kuului iloinen hälinä. Nuorukaisesta tuntui
kuin olisi hänen ympärillään ollut joukko näkymättömiä olentoja, jotka
taistellen keskenään milloin kehoittivat häntä menemään, milloin siitä
vakavasti varoittaen kielsivät. Kuta lähemmäksi päämääräänsä hän
saapui, sitä epätietoisemmaksi hän kävi, kunnes seisahtui etehisen
ovelle ja mietti käsi rivalle laskettuna. Mutta hänelle ei jäänytkään
enää epäröimisen aikaa, sillä ovi aukeni kuin itsekseen ja hän astui
kuin oudon voiman pakoittamana keskelle kirkkaasti valaistua
huonetta.
Melu vaikeni ja muutaman silmänräpäyksen kuluttua oli

huoneessa niin hiljaista, että olisi voinut kuulla pienimmänkin äänen.
Tuntien omituista arkuutta ja painostusta kaikki muut ikäänkuin
kyyristyivät, mutta isäntä itse päinvastoin näytti kuin kasvavan. Hän
nousi seisomaan pelipöydän äärestä ja ojensi kätensä
tervehtiäkseen tulijaa, ja tämä ojensi kätensä vastaan, mutta kädet
eivät yhtyneet heti, vaan viivähtivät sen aikaa kuin tutkivat silmät
syventyivät toisiinsa. Vieraan silmistä loisti outo kiilto, jossa välähteli
salattu intohimo ja jäätävä pilkka, joka sai hänen kuvansa
muuttumaan nuorukaisen silmissä joksikin ylimaalliseksi,
kammottavaksi; nuorukaisen silmistä loisti taas salaamaton, kiihkeä
uteliaisuus, joka ei tahdo tietää mistään esteistä sen
tyydyttämisessä. Kun hänen kätensä vihdoin sulkeutui vieraan
käteen ja tämä toivotti hänet tervetulleeksi, tunsi hän sieluunsa
yhtäkkiä virtaavan sarjan uusia vaikutelmia, jotka siinä
silmänräpäyksessä tekivät hänet kuin toiseksi ihmiseksi, jännitys
raukesi, ilonpito alkoi uudelleen, kynttilät rupesivat jälleen
valaisemaan kirkkaasti, ja se kolkko iankaikkisen kadotuksen
hengähdys, joka oli kuin kylmä viima äsken kaikkien sieluihin
puhaltanut, oli muuttunut kiihkeän elämännautinnon kuumeeksi.
Mutta sillä hetkellä, jolloin nuorukaisen käsi viivähti vieraan

kädessä, painoi kotona taakkansa alla huokaava isä kasvonsa
maahan päin. Hänen vaimonsa silitti hiljaa ja mitään sanomatta
hänen harmaantunutta tukkaansa, ja silloin mies pelkäsi, että hänkin
oli nähnyt saman kuin hän itse: sen, että tuo salaperäinen viikate,
jota muut ihmiset pitivät talon pyhänä esineenä, sen menestyksen ja
rehellisen työnteon vertauskuvana, oli korkealla naulallaan kuin
riemusta liikahtanut ja ruvennut hämärässä tuvassa kuin hiljaa
hehkuen väreilemään.
VIII
Oli kulunut aikoja, monta vuotta, ja tuota hiljaista taistelua isän

sydämessä sekä vanhempain ja pojan välillä jatkui jatkumistaan.
Yhä lähemmäksi lähestyi isää pelottava tuhon päivä ja yhä
palavammin hän tutkisteli, mitä hänen oli tehtävä pelastaakseen
poikansa ja itsensä. Tuo nuori mies oli muuttumistaan muuttunut:
kaikki se, mikä oli ennen ollut hänelle arvokasta, oli nyt menettänyt
arvonsa hänen silmissään. Häntä ajoi tulinen, selittämätön ja
voittamaton tuska ja intohimo nautinnosta toiseen, ja vaikka hän
selkeinä hetkinään huomasi, minkä kuilun reunalla hän seisoi, ei
hänellä sittenkään ollut voimia päättävästi astua sen ääreltä pois.
Nämä selkeämisen hetket muuttuivat hänelle täten kauhistuttavan
itsensä tutkistelemuksen ja tuomitsemisen kohtauksiksi, joita hän
lopuksi alkoi pelätä pahemmin kuin kuolemaa ja joista hän koetti
säästyä pitämällä itsensä alituisen ja jatkuvan huumauksen tilassa.
Turhaan puhui hänelle isä ja itki äiti: hän oli joutunut niin väkevän
virran vietäväksi, että hän ajelehti sen mukana tahdottomana kuin
puupölkky, ilman omaa voimaa ohjata kulkuaan, joka kävi pohjatonta
kuilua kohti.
Tässä tilassa eläen hän aina kuuli jossakin vierellään tuon saman
äänen, joka näinä vuosina oli melkein joka päivä hänen seurassaan
tehnyt kaiken hyvän pilkan alaiseksi ja kavalasti osoittanut, kuinka
se, jota sanotaan "pahaksi", on yhtä välttämätön osa
maailmanmenossa kuin "hyväkin", ja kuinka tätä jälkimmäistä on
oikeastaan mahdoton oppia tuntemaan ja eroittamaan "pahasta",
ellei hanki itselleen täyttä kokemusta siitä, mitä tuo "paha" on. Tuo
ääni osasi selitellä turhiksi kaikki omantunnon vaivat ja tehdä
vähäpätöisiksi ja perusteettomiksi isän ja äidin sekä ystäväin huolet
ja nuhteet; sen ei tarvinnut kuiskutella kauan, ennenkuin väärä
ylpeys ja tyhmä uhma kohosi sydämeen ja sai hänet käden
pyyhkäisyllä karkoittamaan kaikki moitteet. Mutta kun yksinäisyys
jälleen tapasi hänet kurjimmassa himojen orjuudessa ja kituva
omatunto sai nostetuksi päätänsä synnin painavan paaden alta,
nousikin läsnä olevan, täydellisen turman tunne hänen sieluunsa
kuin synkistä synkin ukkospilvi, joka sulkee pois valon peittäen koko
maailman pimeyteen, jättämättä ainoatakaan toivon valjua sädettä.
Ja sillä syvimmän masennuksen hetkellä ei kuulunut mitään muuta
ääntä kuin tuo entinen, salaperäinen kuiskutus, joka kuin vilahtava
käärme kivenkolosta neuvoi pääsytien tästäkin asemasta, tien sinne,
jossa muka kaikki tuska lakkaa. Ja sillä hetkellä tuo nuori mies
kiemurteli vuoteellaan kuin se olisi ollut tulinen pinta, ja kolkutti
tuskassaan päätänsä vuoteensa patsaaseen.

Full Download Book Advanced Rare Earth Based Ceramic Nanomaterials 2 PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Full Download Book Advanced Rare Earth Based Ceramic Nanomaterials 2 PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Advanced Rare Earth-Based Ceramic

Nanomaterials - eBook PDF

W.E. Bill Lee

For Information on all Elsevier publications

Publisher: Matthew Deans

1 Advanced rare earth-based ceramic nanomaterials at a glance 1

2 Ceria and rare earth oxides (R2O3) ceramic nanomaterials 13

3 Rare earth cerate (Re2Ce2O7) ceramic nanomaterials 47

4 Rare earth zirconate (Re2Zr2O7) ceramic nanomaterials 77

4.2.6 Other preparation approaches Ln2Zr2O7 ceramic

5 Rare earth orthovanadate ceramic nanomaterials 105

6 Rare earth titanate ceramic nanomaterials 135

7 Rare-earth-based tungstates ceramic nanomaterials:

7.2.4 Cerium tungstates 182

8 Rare earth-based ceramic nanomaterials—manganites, ferrites,

9 Rare earth doped SnO2 nanostructures and rare earth stannate

10 Rare-earth molybdates ceramic nanomaterials 259

11 Rare earth doped semiconductor nanomaterials 291

11.5 RE-doped metal oxides 310

12 Rare-earth-based nanocomposites 339

13 Rare earth based compounds for solar cells 365

13.3.4 Coprecipitation method 381

Mahnaz Amiri Neuroscience Research Center, Institute of Neuropharmacology,

Omid Amiri Faculty of Chemistry, Razi University, Kermanshah, Iran;

Mahdiyeh Esmaeili-Zare Institute of Nano Science and Nano Technology,

Noshin Mir Department of Mechanical and Nuclear Engineering, Virginia

Saeid Pourmasud Department of Physics, University of Kashan, Kashan, Iran

Razieh Razavi Department of Chemistry, Faculty of Science, University of Jiroft,

Hossein Safardoust-Hojaghan Young Researchers and Elite Club, Marand

Ali Salehabadi Environmental Technology Division, School of Industrial

Ali Sobhani-Nasab Autoimmune Diseases Research Center, Kashan University of

Hakimeh Teymourinia Institute of Advanced Materials (INAM), University of

Sahar Zinatloo-Ajabshir Department of Chemical Engineering, University of

1.1 Rare earth elements

1.2 Rare earth-based ceramic nanomaterials

example: in the preparation of corrosion-resistant coatings (Bonnet, Lachkar,

Tuskan hiki nousi hänen otsalleen sitä ajatellessa ja hän katsahti

Silloin torppari rupesi tointumaan, sillä hän ymmärsi aivan selvästi,

Etehisessä riippui naulassa tuo ihmeellinen viikate. Mutta oliko se

Saapuessaan sinne hän tunsi saavuttaneensa täyden

Vaitiollen ja vakavana katseli torppari voudin ruumista ja kuunteli

Mutta torppari ei enää pelännyt mitään, sillä rikkauden mukana

Vieras ei kuitenkaan ottanut mitään palkkiota tahi osuutta

Torppari katsahti pihalle ja näki vaimonsa tulevan aitasta ja

Voudin kuoleman jälkeen muuttui nuoren torpparin onni äkkiä niin

Mutta huolimatta tästä ulkonaisesta menestyksestä vaivasi isäntää

Samalla tavalla kuin silloinkin hän oli saapumassa kotiinsa ja näki

Herättyään tainnoksistaan hän hieroi silmiään ja tunnusteli itseään

Tämä musertava vakaumus tekonsa laadusta pimensi nyt isännän

Kuta lähemmäksi vaimon synnytyshetki lähestyi, sitä suuremmaksi

Mutta silloin näky muuttuikin: vuoteen vieressä ei ollutkaan enää

Kuinka kauan ja minne he näin kulkivat, sitä ei mies seuratessaan

Tyttö oli kadonnut. Kaikkialla vallitsi synkkä hämärä ja

"Voi iankaikkisen kuoleman mittaamatonta pituutta,

Ja toinen sanoi hiljaa, pudistaen veristä päätänsä: "Voi Tuonelan

Nyt alkoi kuulua hiljaista voihketta ja valitusta, joka lisääntyi

Miehen koko kirkas entisyys, se sielun ja omantunnon rauha, joka

Levottomana oli tämä huomannut vieraansa mielen liikkeet. Kun

Kun hän jälleen katsoi eteensä, loisti kaukaa, pirtin perältä,

Häntä ympäröi synkkä pimeys, mutta sitten rupesi kaukaa

Mutta hän ei ollut enää sama kuin ennen. Äsken hänen

Eräänä vuonna levisi koko kylään kammottava tieto siitä, että

Pitkään aikaan ei tämä ollut käynyt kylässä ollenkaan, eipä sitä