Professional Documents
Culture Documents
TURMA : C
NARAN GRUPU :
1.Anita Henrique
2.Clementino Madeira
3. Divo Sarmento
4. Joaninha Guterres
5. Terezinha Nella
6. Teodora Xavier
DILI
2023
KAPÍTULU I
ANTESEDENTE
1.1.INTRODUSAUN
Oinsa atu hatene relasaun fo susubeen eksluzivu inan nian ba oan(ASI eklusif)
1.3. OBJETIVU
Objetivu Jeral
2. Atu hatene kona ba susubeen ekslusif fo ba bebe husi fulan hira to’o hira
Objetivu Espesifiku
1. Oinsa atu hatene nia definisaun kona ba Susubeen inan nian eksluzivu(ASI
EKSLUSIF)
2. Atu hatene kona ba kompozisaun husi susbeen inan nian eksluzivu(ASI
ekslusif)
ENKUADRAMENTU TEÓRIKU
Susubeen-inan nian mak susubeen ne’ebe inan ida produs ba bebe bele
konsumu no nu’udar fonte nutrisaun prinsipal ba bebe sira ne’ebe labele digeste
ai-han ne’ebe metin. Susubeen-inan nian produs iha alveoli tamba influensia
husi hormona prolactina no no axitosina hafoin bebe moris. Susubeen-inan nian
bele sulin ba iha kanal boot ida- ne’ebe tuirmai tama iha tekniku armazenamentu
susubeen-inan nian ne’ebe lokaliza iha Areola nia okos (NIRWANA 2014).
Bee maka konteudu susubeen-inan nian ne’ebe boot liu, ho total 88. Bee ne’e
utiliza atu disolve substansia sira ne’ebe iha no kotribui ba mekanizmu
regulasaun temperatura isin nian, iha ne’ebe labarik sira akontese 25% lakon
temperatura isin nian tamba bee liu husi rins no kulit. (BEYKYUTRI, E. ET AL.
2020).
2. KARBOHIDRATU
3. PROTEINA
Susubeen-inan nian iha proteina ki’ik liu fali susubeen karau nian, maibe
susubeen-inan nian iha nutrisaun ne’ebe fasil ba bebe sira atu digeste.
Espesialidade husi proteina susubeen-inan nian mak proporsaun 20 : 80
susubeen-inan nian iha nivel aminu-asidu esensial ne’ebe aas no importante ba
kresimentu kakutak, retina no konjugasau bilirubina (WAHYUTRI, E. ET AL
2020).
4. GORDURA
Susubeen-inan mos iha gordura ne’ebe importante ba bebe nia saude. Substansia
ida-ne’e nesesariu ba dezenvolvimentu cerebro/kakutak absorsaun ba vitamina
ne’ebe kahur ho gordura, no sai hanesan fonte prinsipal ba kaloria.
5. MINERAIS
Susubeen-inan mos riku ho mineral sira ne’ebe bebe nia isin presiza hodi moris
sai saudavel no forte. Nivel mineral iha susubeen-inan la afeta husi ai-han ne’ebe
inan konsume. Minerais prinsipal iha susubeen-inannian mak kalsiu ne’ebe
hala’o papel importante iha kresimentu muskular no ruin nian.
6. VITAMINA
Kuantidade no tipu vitamina sira iha susubeen-inan nian iha relasaun direita ho
inan nia vitamina. Tamba ne’e importante tebes ba inan sira atu hetan nutrisaun
ne’ebe adekuadu, inklui vitamina. Vitamina ne’ebe iha gordura, inklui mos
vitamina A,D,E no K, importante hotu ba bebé nia saúde.
1. KOLOSTRUM
2. SUSUBEEN-INAN TRANZITORIU
Susubeen inan ne’ebe maduru baihira bebé ne’e maiz ou menus semana rua .
Kompara ho kolostrum, susubeen-inan ne’ebe maduru menus iha proteina maibe
aas iha gordura no karboidratus. Susubeen-inan ne’ebe maduru contém bee 90%
atu bele atende ba likidu nesesidade bebe nian (dr.Fadhli Riza Makarim).
Benefísiu husi fó-susu eskluzivu durante fulan neen ba bebé no inan inklui
(Pomarida Simbolon, 2017):
A. Ba bebé sira
A. Susubeen-inan eskluzivu mak ai-han kompletu liu ne'ebé iha nutrisaun ne'ebé
presiza ba bebé sira.
B. Iha anti-body sira ne'ebé proteje bebé sira husi moras, liuliu diareia no
problema respiratoriu.
C. Proteje hasoru alerjia tanba tide iha substánsia ne'ebé bele kauza alerjia.
G. Liu husi fó susubeen-inan, ida-ne'e sei hametin ligasaun entre inan no bebé.
H. Hamenus insidénsia karies iha denteiru tanba nivel laktoze ne'ebé tuir bebé
nia nesesidade.
I. Labarik sira ne'ebé fó-susu di'ak liu bele hasoru moras-moras. Kuantidade
bilirubina iha bebé nia raan bele hamenus maka'as bainhira fó susubeen-susu iha
inan-aman nia isin-lolon dala barak liu tan ne'ebé bele halakon susubeen-susu no
la fó susubeen-susu.
J. Bebé sira ne'ebé moris sedu hetan todan lalais liu no kuda sira-nia kakutak se
sira fó susubeen-inan.
B. Ba inan
Benefísiu ba inan sira ne'ebé fó-susu sira-nia bebé tuir Prasetyono (2012),
hanesan:
A. Bebé sucking bele halo inan nia uterus fila fali ba nia estadu antes isin-rua
lalais liu no hamenus risku ran.
B. Masin hale'u pelvisu no kelen sira ne'ebé akumula durante isin-rua transfere
ba susubeen-inan, atu nune'e inan bele tun lalais.
C. Inan sira ne'ebé fó-susu bele hamenus risku atu dezenvolve kankru uterina no
kankru-susu.
D. Bebé sira ne'ebé fó-susu salva tempu, tanba inan sira la presiza prepara no
esteriliza botir susubeen.
E. Susubeen-inan ne'e prátika liu tanba inan sira bele sai husi uma la presiza lori
ekipamentu barak, hanesan botir, kuartu atu halo susubeen-inan no bee manas.
G. Inan sira ne'ebé fó-susu sira-nia bebé hetan benefísiu fíziku no emosionál.
KAPITULU III
3.1. Konkluzaun
Husi traballu ne’ebé ami halo kona-bá fó susu eksluzivu ita bele konklui katak
inan barak komprende saida mak fó susu eksluzivu , benefísiu husi susubeen- ba
inan sira, benefísiu susubeen-ba bebé sira. Inan sira implementa ona fó susu
eksluzivu ba sira nia bebé, iha idade fulan 0-6, sira nia bebé hetan susubeen-inan
nian ne’ebé la aumenta ho hahan sira seluk. Ida-ne’e hatudu katak dezempeñu
husi pesoál saúde sira husi sentru saúde sira iha asisténsia nó fó konsellu hahú
husi inan isin-rua to’o inan pos-partu di’ak tebes.
3.2. Sujestaun
Espera katak inan sira keta baruk atu buka iformasaun ne’ebe util, hodi hasa’e
inan sira nia koñesimentu kona-ba fó susu eksluzivu . Informasaun ida ne’e bele
hetan liu husi pesoál saúde sira, média imprensa sira, Televizaun no seluk tan.
Atu nune’e bele motiva inan sira nafatin fó susu ba sira nia bebé, no hakle’an
inan sira nia koñesimentu kona-ba fó susu eksluzivu durante fulan neen(6).
3.3. Referensia
http://repository.poltekkesbengkulu.ac.id/1085/KARYA% 20TULIS
%20ILMIAH%20HERA%20OKTAVIA%202021.pdf
https://www.halodoc.com/kesehatan/asi-eksklusif