Nimi: Viivi Laukkanen

Opiskelijanumero: 214734
Tehtävä: Analyysitehtävä (Sauli Niinistö, 2012)

Sosiaalinen konstruktionismi
Sosiaalinen konstruktionismi käsitteenä on muodostunut yläkäsitteeksi näkemyksille, joissa
korostetaan todellisuuden rakentumista kielellisesti. Sen mukaan sosiaaliset ilmiöt voidaan ymmärtää
paremmin diskursiivisen vuorovaikutuksen tuloksena eikä niinkään kielen ulkopuolisina ilmiöinä.
Tämän seurauksena minuutta tulkitaan prosessuaalisesti ja kontekstuaalisesti, eli tarkastellaan
minuutta ja identiteettiä intersubjektiivisena.

Intersubjektiivisuus esiintyy paljonkin Sauli Niinistön radiohaastattelussa. Koska haastattelun

tarkoituksena on niin sanotusti tukia miten minusta tuli minä, on sen rakenne jo intersubjektiivinen.
Haastattelussa käydään läpi Niinistön elämänvaiheita hyvinkin analysoivasti erilaisten kertomusten ja
mielipiteiden kautta. Eteenkin keskitytään siihen miten Niinistö itse näkee itsensä sekä miten muiden
mielipiteet ja kertomukset hänestä ovat hänen mielestään itseensä soveltuvia.

Haastattelun tarkoituksena on ymmärtää miten Niinistön eri elämänvaiheet ovat muovanneet häntä
ja miten ne ovat vaikuttaneet hänen identiteettiin sekä käsitykseen minuudesta. Niinistö esimerkiksi
puhuu hänelle ominaisella rauhallisella ja miettivällä tavalla, minkä voi nähdä hänen tapanaan
ylläpitää häneen liitettyjä käsityksiä

Narratiivi
Narratiivilla tarkoitetaan tarina tai kertomus -metaforaan perustuvaan näkemykseen ihmisestä.
Tarinoiden käyttäminen kommunikaatiossa mahdollistavat muiden kokea ja nähdä maailma toisen
ihmisen näkökulmasta. Radiohaastattelussa Sauli Niinistö, selittää moniakin elämänsä tapahtumia
tarinoiden avulla. Tällöin on haastattelijan sekä kuuntelijoiden helpompi ymmärtää Niinistön
ajatusmaailmaa sekä syitä hänen käyttäytymiseen. Niinistö esimerkiksi kertoo hänen
valmistumisensa yliopistosta vieneen kauemmin kuin hänen kaverinsa, koska hän ei käynyt yhtä
tenttiä varten luennoilla. Hän olisi voinut kertoa tämän vain yhdellä virkkeellä, mutta sen sijaan antoi
taustatietoa tapahtuneesta ja syitä siihen miten kävi näin, eli kertoi asian tarinan kautta.
Radiohaastattelussa Niinistön tuntevien henkilöiden kertomukset Niinistöstä olivat myös pitkälti
narratiivisia. Eteenkin hänen lapsuuden kaverinsa muistelmat ovat narratiivisia. Toisaalta taas Hjallis
puhuu Niinistöstä paljon yleisemmällä tavalla, enemmän kuvailee hänen toimintaa ja olemusta, kuin
kertoo muistoja hänestä. Tässä huomaa eron siitä miten ihmiset puhuvat toisistaan. Läheisempi
ystävä, kuten lapsuuden kaveri, kertoo enemmänkin Niinistön toiminnasta kuin kuvailee sitä. Otetaan
siis läheisempi kosketus puhuttuun henkilöön.

Koherenssi on taustaoletuksena narratiiviselle näkemykselle ihmisestä. Sillä tarkoitetaan jatkuvuuden

tunnetta, joka liittyy ihmisen kokemukseen itsestään ja elämästään. Sen sijaan, että ihminen
muistaisi kaikki tapahtumat elämän varrelta, muistot koostuvat erilaisista episodeista ja aistimuksista,
jotka merkityksellistämisen kautta linkittyvät toisiinsa ja täten muodostavat jatkuvuuden tunteen.
Muistoja myös unohdetaan ja muistetaan väärin. Radiohaastattelussa Sauli Niinistö ei muista kaikkea,
mitä hänen tutut sanovat hänestä. Sen sijaan hän muistelee saman tyyppisiä tapahtumia, joiden
avulla hän kertoo tarkemmin asiasta.

Narratiivisen kerronnan kautta on helpompi luoda kokonaiskuva tapahtumista. Voi olla, että kesken
kerronnan muistoja tapahtuneesta tulee mieleen, mitä ei aiemmin muistanut tai joku toinen muistaa
tapahtuneen eri tavalla tai voi lisätä siihen jotain. Toisten muistot, joita ei henkilö kuitenkaan itse
muista, voivat myös muistuttaa jostain saman tapaisesta tapahtumasta.

Omaelämäkerrallinen muisti
Omaelämäkerrallinen muisti tarkoittaa omien muistojen liittämistä minuuteen ja identiteetin
liittämistä näihin muistoihin. Kuitenkin muisti toimii eri osa-alueilla, ja on huomattu että käsitys
omasta itsestään sekä muistot elämän tapahtumista jakautuvat eri osa-alueille. Sauli Niinistön
haastattelussa tämän huomaa hyvinkin helposti. Hän ei välttämättä muista kaikkia tapauksia, joita
hänen lapsuuden kaverinsa kertoo, mutta hänen käsitys omasta itsestään on hyvinkin samanlainen
kuin lapsuuden kaverilla. Hänellä on myös saman tyyppisiä muistoja tapahtumista, vaikkakin ne eivät
ole juuri siitä mistä hänen lapsuuden kaverinsa kertoo.

Menneisyyttä muistetaan usein valikoivasti ja muistot ovat usein vääristyneitä. Omasta itsestään on
helpompi muistaa positiivisia asioita ja toisista taas negatiivisia. Myöskin poikkeukselliset negatiiviset
muistot jäävät myös herkästi mieleen. Niinistö, vaikkakin huomioi omia negatiivisia piirteitään sekä
muistojaan kuten kärsimättömyytensä, näki silti jotkin asiat positiivisemmassa valossa kuin olisi
voinut olettaa. Hän ei esimerkiksi nähnyt vähäistä opiskeluaan ennen yliopistoa kovinkaan
negatiivisesti, toisaalta hänen näkemys niistä oli enemmän neutraali kuin täysin positiivinenkaan.
Niinistö silti selvästi pystyi tutkimaan omaa itseään ja muistojaan huomattavan neutraalisti, eikä
puhunut pelkästään vain positiivisista tai negatiivisista muistoista.

Sosiaaliset mekanismit voivat aiheuttaa uusia tulkintoja muistoista nykyhetken valossa, sillä
muistojen merkitys muuttuu aina muistelukontekstin sekä keskustelun sosiaalisten normien mukaan.
Keskustelu haastattelussa oli erittäin rauhallista ja rentoa, siltikin ehkä osin hieman virallista.
Niinistön keskustelu oli rennompaa kuin mitä esimerkiksi presidentin töissä olisi, mutta ei hän
myöskään ollut erittäin humoristinen. Hän keskusteli aiheista haastatteluun sopivien sosiaalisten
normien varassa.

Pohdinta
Tässä oppimistehtävässä erityisesti korostui opitun tiedon ja teorioiden ymmärryksen soveltamisen
analyysiin sekä siihen missä kohdin teoriat liittyvät haastatteluun. Olen itse aika hyvä oppimaan uusia
asioita sekä muistamaan eri teorioita, mutta niiden soveltaminen tehtävissä on aina hieman
vaikeampaa. Varsinkin, jos en ole ihan varma mikä teoria sopisi juuri parhaiten tietyn haastattelun
analyysiin.

Oppimistehtävä antoi kuitenkin hyvän mahdollisuuden minulle harjoitella tiedon ja teorioiden

soveltamista. Vaikein osa oli ehkäpä teorioiden valitseminen eikä niiden soveltaminen, minkä
huomasin siitä miten nopeasti teksti alkoi syntymään kun olin hieman pohtinut asiaa. Kuitenkin
huomaan, että minulla on vielä tässä paljon parannettavaa, vaikkakin soveltaminen on paljon
helpompaa nykyään kuin lukuvuoden alusta.

Oppimistehtävän aikana sanoisin oppineeni eniten juuri analysoinnista, mikä on itselleni tällaisessa
kontekstissa hieman vierasta. En ole juurikaan perehtynyt audio muotoisiin aineistoihin, joten
tehtävä haastoi minua sen suhteen. Toisaalta tehtävä myös tuntui erilaiselta juuri tästä syystä, mikä
teki siitä mielenkiintoisemman kokemuksen.