Mexico : what everyone needs to know

Second Edition Roderic Ai Camp

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/mexico-what-everyone-needs-to-know-second-edition
-roderic-ai-camp/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Economic development : what everyone needs to know

Second Edition Marcelo M. Giugale

https://textbookfull.com/product/economic-development-what-
everyone-needs-to-know-second-edition-marcelo-m-giugale/

Brazil : what everyone needs to know 1st Edition Roett

https://textbookfull.com/product/brazil-what-everyone-needs-to-
know-1st-edition-roett/

Drones : what everyone needs to know 1st Edition Kreps

https://textbookfull.com/product/drones-what-everyone-needs-to-
know-1st-edition-kreps/

The Arctic: What Everyone Needs to Know Klaus Dodds

https://textbookfull.com/product/the-arctic-what-everyone-needs-
to-know-klaus-dodds/
Antarctica: What Everyone Needs to Know® David Day

https://textbookfull.com/product/antarctica-what-everyone-needs-
to-know-david-day/

Vaccines: What Everyone Needs To Know Kristen A.

Feemster

https://textbookfull.com/product/vaccines-what-everyone-needs-to-
know-kristen-a-feemster/

Iran : what everyone needs to know 1st Edition Michael

Axworthy

https://textbookfull.com/product/iran-what-everyone-needs-to-
know-1st-edition-michael-axworthy/

Advertising : what everyone needs to know 1st Edition

Mara Einstein

https://textbookfull.com/product/advertising-what-everyone-needs-
to-know-1st-edition-mara-einstein/

The Pornography Industry: What Everyone Needs to Know

Shira Tarrant

https://textbookfull.com/product/the-pornography-industry-what-
everyone-needs-to-know-shira-tarrant/
i

MEXICO
WHAT EVERYONE NEEDS TO KNOW®
ii
iii

MEXICO
WHAT EVERYONE NEEDS TO KNOW®

Second Edition

RODERIC AI CAMP

1
iv

3
Oxford University Press is a department of the University of Oxford. It furthers
the University’s objective of excellence in research, scholarship, and education
by publishing worldwide. Oxford is a registered trade mark of Oxford University
Press in the UK and certain other countries.

“What Everyone Needs to Know” is a registered trademark of

Oxford University Press.

Published in the United States of America by Oxford University Press

198 Madison Avenue, New York, NY 10016, United States of America.

© Oxford University Press 2011, 2017

All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in

a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, without the
prior permission in writing of Oxford University Press, or as expressly permitted
by law, by license, or under terms agreed with the appropriate reproduction
rights organization. Inquiries concerning reproduction outside the scope of the
above should be sent to the Rights Department, Oxford University Press, at the
address above.

You must not circulate this work in any other form

and you must impose this same condition on any acquirer.

Library of Congress Cataloging-​in-​Publication Data

Names: Camp, Roderic A.
Title: Mexico : what everyone needs to know / Roderic Ai Camp.
Description: Second edition. | New York, NY : Oxford University Press, 2017. |
Series: What everyone needs to know | Includes index.
Identifiers: LCCN 2016055978| ISBN 9780190494162 (hardcover: alk. paper) |
ISBN 9780190494179 (pbk.: alk. paper)
Subjects: LCSH: Mexico—Politics and government. | Mexico—Economic
conditions. | Mexico—Economic policy. | National security—Mexico. |
United States—Relations—Mexico. | Mexico—Relations—United States.
Classification: LCC JL1281 .C339 2017 | DDC 972—dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2016055978

1 3 5 7 9 8 6 4 2
Paperback printed by LSC Communications, United States of America
Hardback printed by Bridgeport National Bindery, Inc., United States of America
v

To the Memory of George Grayson, Who Devoted

His Life to Explaining Mexico
vi
vii

CONTENTS

ACKNOWLEDGMENTS XIII
POLITICAL MAP OF MEXICO XIV
INTRODUCTION XVII

PART I╇ MAJOR ISSUES FACING MEXICO TODAY

1 Security and Violence in Mexico 3
Why does Mexico have so much drug violence today? 3
Has Mexico always had a drug problem? 5
Which areas of Mexico are most affected by drug violence, who
are the primary targets, and does the violence spill across the border? 7
How are Mexico’s security problems America’s problems? 10
What is the origin of the drug cartels and which organizations
are the major cartels? 12
What role has Mexico played in US Northern Command? 14
What do Mexicans consider to be the most important issues facing
the country? 16
Does Mexico exercise political sovereignty throughout the republic? 17

2 Mexico’s Economic Development 20

How poor is Mexico? 20
How is Mexico addressing its poverty? 22
viii

viii Contents

What is the economic relationship between Mexico

and the United States? 24
What is the impact of NAFTA on Mexico? 25
What is the state of Mexico’s economy today? 28
What kind of economic model does Mexico follow? 30
What does the Mexican economic model teach us
about development? 32
Why is Mexico City so polluted and can this condition be altered? 34
How has Mexico addressed domestic and cross-​border
environmental issues? 35

3 Mexico’s Political Development 38

When did Mexico become democratic? 38
How democratic is Mexico? 39
Why did Mexico make the democratic transition so slowly? 42
What can Mexico teach us about civil–​military relations? 43
Why has Mexico been so stable since the 1930s? 45
What is the impact of the United States on Mexico’s political
development and democratization? 46

4 Relations with the United States 49

What is the impact of geography on Mexico? 49
What has happened with immigration to the United States? 52
Could the International Boundary and Water Commission serve as
an institutional model for other issues with the United States? 55
What can the United States do to help Mexico? 57
How has Mexico influenced the United States economically? 59

5 Mexico’s Social Development 61

How inequitable is Mexican development and what are
the social consequences? 61
What is the current status of indigenous Mexicans? 63
What are Mexican attitudes toward global environmental issues? 65
ix

Contents ix

PART II HISTORICAL LEGACIES

6 Mexico’s Colonial Heritage 69
How did the Spanish viceroys shape Mexico’s political heritage in
the nineteenth and twentieth centuries? 69
What was the relationship between church and state in Mexico
and why was it so different from that in the United States? 71
What consequences did the colonial relationship between church
and state have for the nineteenth and twentieth centuries? 73
What is the most important heritage of Spain’s economic system
in Mexico? 75
How were social class relations determined by colonial experiences? 76

7 The National Period and the Rise

of Liberal–​Conservative Conflicts 78
What were the long-​term consequences of Liberal–​Conservative
conflicts in Mexico? 78
Who started the Mexican–​American War and how did it affect
relations with the United States? 79
Who was Benito Juárez? 81
What was the War of the Reform? 82
Why was the Constitution of 1857 so important? 83
Who was Porfirio Díaz and what was the Porfiriato? 85
What were the long-​term consequences of the Porfiriato
for the twentieth century? 86

8 The Mexican Revolution and a New Political

Model for Mexico 89
THE MEXICAN REVOLUTION 89
What were the causes of the Mexican Revolution of 1910? 89
Who was Francisco I. Madero? 91
Who really was Pancho Villa? 92
Who benefited most from the Mexican Revolution? 94
Could Mexico have achieved changes in its structures through
peaceful means instead of violence? 95
x

x Contents

How did the revolution alter political institutions

and civil–​military relations? 97
What was the attitude of the United States toward the revolution? 98
What is the Constitution of 1917? 100
What was the cultural impact of the Mexican Revolution on
painting, music, and literature? 102
THE EVOLUTION OF MODERN POLITICAL STRUCTURES AFTER 1920 104
Why did the assassination of President-​elect Álvaro Obregón alter
Mexico’s political future? 104
What was the influence of Plutarco Elías Calles
on the formation of a modern Mexican state? 106
What is the National Revolutionary Party? 107
Who was Lázaro Cárdenas and how did he influence Mexico’s
political model? 109
Why did Mexico nationalize the petroleum industry in 1939? 110
Did Mexico participate in World War II? 112
When did civilian leadership take control of the Mexican political
system? 113
What is the Alemán generation and what were its consequences
for Mexican politics? 115
What is the Institutional Revolutionary Party? 116
What is the Mexican economic miracle? 118
What is the National Action Party? 119
THE DECLINE OF THE INSTITUTIONAL REVOLUTIONARY
PARTY AND THE MEXICAN MODEL 120
What was the Tlatelolco Student Massacre of 1968 and
what were its long-​term political consequences? 120
What was the “Dirty War” in Mexico? 122
What was the impact of the 1964 electoral reforms? 123
What were the leading political characteristics of Mexico’s
semiauthoritarian model? 125
What were the consequences of the nationalization of the banks in
1982? 126
Did Mexico’s economic woes in the 1980s have significant political
consequences? 128
xi

Contents xi

9 Mexico’s Democratic Transition 130

How did Carlos Salinas alter the Mexican political model? 130
Why is the presidential election of 1988 a benchmark for
democracy in Mexico? 132
Who is Cuauhtémoc Cárdenas and what is the Party of the
Democratic Revolution? 133
What is NAFTA and how did Carlos Salinas change Mexico’s
economic model? 135
Who are the technocrats? 137
When did an opposition party win its first governorship in Mexico? 139
What was the Zapatista uprising of 1994 and what were its
political consequences? 140
What were the consequences of the Zapatistas for civil–​military
relations? 141
Why is the presidential election of 1994 considered a second
benchmark in the democratic transition? 143
What was the role of the Catholic Church in the 1994
presidential race? 144
What were the consequences of the assassination of the
Institutional Revolutionary Party presidential candidate Luis
Donaldo Colosio in 1994? 145
How did President Zedillo contribute to the democratic transition? 147
What is the Mexican bailout? 148

PART III MEXICO’S PRESENT AND FUTURE

10 Mexico’s Democratic Consolidation 153
POLITICS OF DEMOCRACY 153
Why was the 2000 presidential race essential to Mexico’s
democratization? 153
Who is Vicente Fox? 155
What was the Transparency Law? 156
What Is “Amigos de Fox”? 157
What was the role of the private sector in the democratic
consolidation? 158
xii

xii Contents

What are the most important interest groups? 159

What was the role of the media in the process of democratic
consolidation? 161
What role did intellectuals play in Mexico’s democratization? 162
FURTHER CONSOLIDATION 163
What happened in the 2006 presidential race and how did it
strengthen Mexican political institutions? 163
Why did Felipe Calderón win the election? 165
Who is Andrés Manuel López Obrador? 166
Why did the Institutional Revolutionary Party win the 2012
presidential election? 168
What is the National Electoral Institute? 171
What do the Mexican people think about the government’s war on
organized crime? 173
What impact does the army’s mission against organized crime
have on civil–​military relations? 176
How do Mexicans define democracy and how committed are they
to democratic governance? 177
What do Mexicans expect from democracy? 178
What is the Pact for Mexico? 180

11 Cultural, Economic, and Social Developments 183

What are Mexican religious beliefs and religious relationships? 183
How is the drug war influencing cultural and religious behavior? 186
What are Mexican attitudes toward gender roles? 188
How tolerant are Mexicans of minority groups? 190
What is Mexico’s impact on cultural trends in the United States? 193

12 What Lies Ahead? 196

CHRONOLOGY OF MEXICAN PRESIDENTS, 1964–​2018 203

SELECTED SUGGESTED READINGS IN ENGLISH 205
INDEX 209
xiii

ACKNOWLEDGMENTS

When Angela Chnapko, my editor at Oxford University Press,

approached me about the new series What Everyone Needs
to Know, I was struck by the Press’s imagination in attempt-
ing to reach a broader audience and hopefully educate North
Americans and other readers about multiple aspects of specific
countries and their citizens. I owe my deep thanks to her for
encouraging me to take on the challenge of writing the original
work in the midst of three other book projects. I have always
pursued the broadest exploration of all things Mexican, from
art to intellectuals, during my professional career, and it was
worthwhile and rewarding to reeducate myself in many of
these areas. Thus, it has been equally valuable to produce a
newly revised edition. I also want to thank my wife, Emmy, for
reinforcing Angela’s enthusiasm for the original project and
for agreeing to my pursuit of a new edition in Claremont and
Cooper Bay North in the beautiful spring and summer of 2016.
xiv

Map 1 Political Map of Mexico

xv
xvi
xvii

INTRODUCTION

Many scholarly friends of my generation who focused on

Latin American studies or some other regional specialization
have expressed an itch to accomplish two complementary pro-
fessional, scholarly goals: to write a novel set in their country
of expertise and, perhaps even more challenging, to author a
textbook. Writing the answers to some one hundred questions
about Mexico falls into a similar category. Those of us who are
interested in world affairs or the cultures of other countries
always have questions we want to ask about them. Thus, it
was a welcome invitation to write such a book about Mexico,
and I commend Oxford University Press for initiating such a
valuable series.
I am into my fifth decade of research on Mexico, having
begun my scholarly work in 1966 under the guidance of
the late historian Mario Rodríguez, a distinguished Central
Americanist. He would have approved of this project, which
brings together academic interests from a variety of disci-
plines. In the first part of the book, I address a series of pro-
vocative questions raised implicitly in most recent media
accounts, questions that have come up repeatedly in my public
speaking engagements among general audiences and students
and, surprisingly, in the 2016 Republican presidential primary
and during President Donald Trump’s first weeks in office.
Some of these questions address difficult political and security
xvii

xviii Introduction

issues Mexico faces, issues that naturally affect the United

States. Because Mexico and the United States share a nearly
two-​thousand-​mile border and a two-​century contentious his-
tory that ended in Mexico losing half of its national territory to
its northern neighbor, our relationship with Mexico, including
the various factors, ranging from cultural to economic, that in-
fluence both countries, also receives significant attention.
After touching on much of Mexico’s historic, political,
social, economic, and cultural development during its colonial
era and the formative decades of the nineteenth century, the
chapters in the second part of the book focus on the impact
of Mexico’s decisive revolutionary decade of 1910–​20, recog-
nized in numerous bicentennial and centennial celebrations
in both countries during 2010. To conclude, I answer numer-
ous questions about how Mexico’s democratic transition came
about, a transition that lagged behind most other countries in
the region. In the final part, I explore a number of questions
focusing on where Mexico finds itself today as it undergoes
changes in the process of democratic consolidation. It is my
hope that readers will find their interest sufficiently piqued
by the answers to delve further into Mexico’s fascinating cul-
ture and history and its impact on the United States. Finally,
a brief, highly selective bibliography of English-​ language
publications, including works by numerous Mexican authors,
introduces readers to resources offering a wide range of inter-
pretations. Further, throughout the individual entries, read-
ers will find a link (http://​latinamericanhistory.oxfordre.
com/​page/​videos/​) in the text to Oxford’s unique Research
Encyclopedia of Latin American History, which will take them di-
rectly to a series of hour-​long video-​taped interviews of prom-
inent figures who made significant contributions to Mexico’s
transition to democracy politically, economically, and socially.
As has been the case for other authors in the series, I found
it impossible to answer many of the questions without reit-
erating some of the material that appears in other answers,
although I have tried to minimize such duplication.
xix

MEXICO
WHAT EVERYONE NEEDS TO KNOW®
xx
1

PART I
MAJOR ISSUES FACING
MEXICO TODAY
2
3

1
SECURITY AND VIOLENCE
IN MEXICO

Why does Mexico have so much drug violence today?

Mexico’s drug problems emanate from the insatiable demand
for drugs in the United States. Currently, the United States
serves as the largest market for drugs in the world. The level
of demand by the United States rarely changes in spite of all
the measures, successful and unsuccessful, that the US gov-
ernment has taken to prevent drugs from entering the United
States. In fact, drug experts suggest that the only likely decline
in drug usage in the immediate future will be among cocaine
users, not because of a successful government strategy, but
because baby boomers represent a disproportionate percent-
age of cocaine users, and their numbers are declining. The
United States has spent most of its antidrug budget on an in-
terdiction strategy, much of which has focused on the border
with Mexico. During the Obama administration, increased
resources were directed toward reducing demand. As part
of the interdiction strategy, the United States has encouraged
the Mexican government for years to prevent the shipment of
drugs from and through Mexico, and to destroy drug produc-
tion in Mexico. To make that strategy more effective in Mexico,
the US government urged the Mexican government to expand
the role of the Mexican Army, given the ineffectiveness and
corruption of civilian agencies, both local and national.
4

4 Major Issues Facing Mexico Today

When President Vicente Fox was elected in 2000, in spite

of campaigning on a promise to withdraw the military from
the drug war, he not only maintained the military’s role but
also increased its presence. He improved the effectiveness of
the military through increased cooperation with the attorney
general, who in his first cabinet was himself a brigadier gen-
eral. The improved coordination between civil and military
authorities, as well as collaboration with members of the Drug
Enforcement Agency and other US officials, increased the
number of drug leaders who were killed or captured. Those
very successes, however, created a vacuum in the major drug
cartels, leading to intense, violent confrontations among the
competing cartels for control over territory and new drug
routes. By the end of the Fox administration, more than thirty
thousand troops were engaged in this mission.
Felipe Calderón became president in 2006. He decided
to confront the drug cartels more proactively by assigning
roving battalions to those communities or regions where
drug-​related violence was most pronounced. In the first
four years of his administration, he increased the number of
troops and officers from both the army and navy to slightly
more than fifty thousand to perform this task, hoping to
break up the large cartels into much smaller and more easily
controlled units. This proactive strategy, though it resulted
in the capture of more top traffickers, not only led to much
higher levels of intra-​cartel violence but also increased the
death rate of soldiers, police, prosecutors, and innocent by-
standers, contributing to a higher homicide rate, much of it
drug-​related. It also led to an increased level of human rights
abuses by the armed forces.
President Enrique Peña Nieto, who took office in 2012, cam-
paigned on a pledge to employ innovative strategies. He pro-
posed a new federal force, a gendarme unit, trained in police
and military skills. Originally, it was to be large enough to
replace a significant percentage of the armed forces devoted
to the antidrug campaign, but ultimately it totaled only five
5

Security and Violence in Mexico 5

thousand members. It became active in the summer of 2014,

but had no measurable effect on the drug war.
An increasing number of Mexicans, in response to the rising
level of violence, now believe their personal security is com-
promised and that the government’s strategy is largely re-
sponsible for that violence. The government’s own data from
the 2015 National Survey of Victimization and Perception of
Public Security revealed that twenty-three million Mexicans
were victims of crime in the previous year. The frequency of
crime generated widespread fear of being a victim among six
out of ten citizens in 2015. Drug-​related homicides account for
approximately a third to half of all intentional homicides, de-
pending on how the data are calculated. The National System
of Public Security released new data in 2016 indicating that
homicides increased significantly in seventeen states from
December 2012 through June 2016.

Has Mexico always had a drug problem?

Since Felipe Calderón became president in 2006, most of the
news about Mexico published in the United States has fo-
cused on drug traffickers and the drug-​related violence that
has resulted from the government’s intense efforts to de-
stroy the cartels. That pattern continues to be the case under
Peña Nieto. Whereas the level of drug-​related violence and
the large number of homicides are recent phenomena, drug
trafficking has been present in Mexico for decades. Mexico’s
long-​term drug-​trafficking history is tied to the consump-
tion of illegal products in the United States. When the United
States prohibited the production and sale of alcohol in the
1920s and 1930s, Mexico and Canada both became sources of
illegal shipments. The repeal of Prohibition ended the illegal
transportation of alcohol across the border, but the consump-
tion of other illegal substances grew, reflecting the huge pop-
ulation increase in the second half of the twentieth century.
Mexico has been the source of drugs, such as marijuana, for
6

6 Major Issues Facing Mexico Today

decades and the source for the transshipments of drugs from

South America. During his presidency, Richard Nixon de-
clared a “War on Drugs,” which focused US resources on an
interdiction strategy to prevent drugs from coming into the
United States. Under President Miguel de la Madrid (1982–​
88), the United States encouraged Mexico to use the army
to identify drug-​producing farms and to destroy their crops.
To that end, battalions were sent from central Mexico to
drug-​producing regions in the north, including such states
as Sinaloa and Chihuahua, which are currently among those
most directly affected by drug cartels, where they typically
spent six months each year. In the following administration,
President Carlos Salinas de Gortari (1988–​94) attempted to
expand the military’s role in the drug interdiction strategy,
going beyond destroying crops to capturing drug traffickers.
The army made it known that it was not amenable to such a
mission, and the president withdrew his request to expand
its antidrug role. As large, organized cartels seized control
over trafficking and production, the United States attempted
to increase its collaboration with the Mexican government
and again to pressure the Mexican government to use armed
forces to enhance its antidrug effort. The army accepted
this expanded role in 1995, under President Ernesto Zedillo
(1994–​2000), and the federal government began expanding
the army (its size increased 24 percent from 1994 to 2015)
as well as the resources devoted to antidrug tasks. Public
security expenditures increased 363 percent from 2003 to
2015, and Peña Nieto’s 2014 budget proposed $4.4 billion
for security, more than a third of the total federal budget.
Nevertheless, by the end of the Zedillo administration, the
domestic consumption of drugs had increased significantly,
creating a serious social problem. As the 2011 Addiction
Survey in Mexico reported, the percentage of Mexicans who
have tried illegal drugs since 2008 has increased from 4.1
percent to 7.2 percent.
7

Security and Violence in Mexico 7

Which areas of Mexico are most affected by drug violence, who

are the primary targets, and does the violence spill across
the border?
One of the greatest misconceptions about drug-​related violence
in Mexico is that all locales are equally affected. In 2010, the
Mexican government provided its first comprehensive analy-
sis of drug-​related violence based on previously classified of-
ficial statistics. A review of the officially documented murders
at that time, numbering 22,700 (August 2010), revealed that 80
percent of the murders after Calderón took office (December 1,
2006) occurred in just 6 percent of Mexico’s 2,456 municipali-
ties. The report concluded that, as of that date, seven major,
violent regional conflicts among the leading drug cartels were
taking place and that 8,236 homicides (36 percent) could be
attributed to just the conflict between the Sinaloa Cartel, con-
centrated in northwestern Mexico along the Gulf of Cortez,
and the Juárez Cartel, located across the border from El Paso,
Texas, in Ciudad Juárez. This conflict explains why Ciudad
Juárez was ranked, at that time, as one of the most danger-
ous cities in the world. These two cartels were battling for con-
trol of overland routes for the transport of illegal drugs across
the Texas border, a battle won by the Sinaloa group. Further,
the Sinaloa Cartel has confronted other major cartels, includ-
ing the Beltrán Leyva Organization. A recent study found
that uneven economic development among municipalities is
an important factor in explaining differing levels of violence.
Thus, deteriorating economic conditions in one’s neighboring
community generate higher levels of violence in one’s own
community. On a state-​by-​state basis in 2014, Chihuahua ac-
counted for the highest incidence of murders, followed closely
by Guerrero, then by Sinaloa, Michoacán, Jalisco, Nuevo León,
México, and Veracruz. Only one of these states, Chihuahua,
borders the United States. Looking only at major urban popu-
lations, the Citizen Council for Public Security announced that
in 2015, among the top fifty cities worldwide with the highest
8

8 Major Issues Facing Mexico Today

homicide rates, forty-seven were in the Western Hemisphere,

ten were in Mexico, and four were in the United States. Those
in Mexico were Acapulco, Culiacan, Ciudad Juárez, Ciudad
Obregón, Nuevo Laredo, Ciudad Victoria, Chihuahua, Tijuana,
Torreón, and Cuernavaca. Many of these cities are not located
in the above-mentioned states. Surprisingly, given the drug-​
related homicides along the border on the Mexican side, an
equal level of violence has not occurred on the northern side.
One of the most interesting contrasts reinforcing this find-
ing was the level of homicides between El Paso, Texas, and
Ciudad Juárez, Chihuahua, since El Paso boasts one of the
lowest homicide rates for a metropolitan area in the United
States. However, drug cartel violence has spilled over in other
ways, linked strongly to Mexican drug-​trafficking connections
throughout the United States and Canada. Murders, kidnap-
pings, assaults, and home invasions have occurred in such
diverse places as Vancouver, British Columbia; Phoenix and
Tucson, Arizona; Birmingham, Alabama; Billings, Montana;
and Boston, Massachusetts. The Drug Enforcement Agency
identified drug distribution networks linked to the Mexican
cartels in 230 cities as early as 2009.
As these figures indicate, the leading cause of drug-​related
deaths is homicides perpetrated by drug cartels against each
other. The vast majority of victims are employed by the cartels.
Indeed, the government claims that 90 percent of the victims
are affiliated with the cartels. Nevertheless, public officials,
police agents, members of the armed forces, journalists, and
innocent bystanders have been murdered by drug traffickers.
Some of these victims have been in the employ of one cartel
while working against the interests of another cartel. Most,
however, have been killed because they were opposed to or
were investigating drug cartels and cartel ties to public offi-
cials. Such killings, some of them high profile, have expanded
the impact of drug-​related violence to the larger public. For
example, seventy-​nine mayors and former mayors were assas-
sinated between 2006 and 2016. Of those officials, seventeen
Another random document with
no related content on Scribd:
 Hän meni keittiöön. Pentti istuutui pöydän ääreen, otti hatun
päästään ja katsoi Karlssoniin.

Nuoressa miehessä ilmeni jonkinlaista raivokkuutta. Kovat piirteet,

villit silmät, suu, joka näytti olevan herkkä vihasanoihin.

— Mistä Te puhuitte? — kysyi hän. — Se oli tietysti tuo vanha

tavallinen asia.

Ukko oli vaiti.

— Ettekö sittenkään salli minun häntä saada?

Vaitiolo.

— Te tiedätte, että minä nyt ansaitsen rahoja. Kivenhakkuu ja

louhinta antaa nyt hyviä ansioita.

— Niin, te syrjäläiset tulette tänne vuorillemme ja hakkaatte ne

rikki ja ansaitsette rahoja, ja täällä istumme me kalastajat ja
kärsimme köyhyyttä ja kurjuutta, siksi että sillinpyynti ei lyö leiville.

— Oh. onhan teistäkin muutamia kivitöissä.

— Me olemme, ikävä kyllä, pakoitetut. Nälkään ei tee mieli kuolla.

— Ei, ei, täytyy ryhtyä yhteen ja toiseen, kun ahdistaa. Jos te ette
nyt anna tyttöä minulle, niin —

Ukko katsoi kysyvänä häneen.

Samassa palasi Kerttu.

— Tässä on maitoa.
 Hän asetti suuren tuopin pöydälle.

— Kiitos, sepä tekee hyvää.

Hän joi aimo siemauksin ja puhkui jälestä.

— Sinä olet siunattu tyttönen, Kerttu. Tahdotko antaa minulle nyt

myöskin suukkosen?

Pentti pyyhki hihalla suutaan.

— Oletko hullu, Pentti? Isän nähden?

Hän hymyili, mutta kun hän katsoi isäänsä, tuli hän pelokkaaksi.

— Juuri niin, että isäsi näkee.

— Pentti!

— Mutta tule nyt sitten, hitto soi!

Hän otti Kertun syliinsä ja suudella moiskautti.

Ukko vapisi kovasti, hänen huulensa vapisivat, mutta hän ei

saanut sanaakaan suustaan.

Pentti katseli häntä riemuiten.

— Siinä näette, kuinka me teemme, vaikka Te ette anna

suostumustanne.
Ja totta totisesti tämä ei ole ensi kerta. Eikä se vielä, luulen ma,
tähän kertaan lopukaan. Me teemme, mitä tahdomme, ymmärrättekö
Te?
Hyvästi!
 Hän otti hattunsa ja meni ovelle.

Isä sai vihdoinkin ääneen ja haukkui tytärtään…

— Letku! Niin, se sinä olet. Ja käyttäydy kunnollisesti, muutoin niin

—!

Tyttö alkoi nyyhkiä. Sitä ei voinut Pentti kestää, vaan kääntyi

ovelta, näytti nyrkkiään ja ärjäsi:

— Olkaa vaiti, laivuri, tai muutoin paukahtaa.

Samassa hän meni.

*****

Pahat ajatukset kasvoivat hänen mielessään: Totta totisesti minä

paukautan ukkoa kalloon. Eihän se ole kovempaa kuin graniittikaan.

Ja niin piti hänen luikata uusi reikä. He ampuivat poralaukauksia

usein niin lähellä taloja, että akkunat helisivät. Asukkaat olivat
valittaneet »hänelle, joka omisti saaren ja kivihakkiomon», että
poramiehet olivat liian lähenteleviä. »Hän, joka omisti saaren»,
vastasi, että jos he eivät ole tyytyväisiä, korottaa hän vuokrahintoja…

Pentti istui kalliolla ja piteli molemmin käsin poraa, jota toveri

lekalla löi yhä syvemmälle. Siihen piti valmistaa porareikä
dynamiitille. He laulelivat muutamaa jätkälaulua, joka karkeasti ja
lujatahtisesti kaikui yli kallioiden.

Pentti piti poraa vinommassa kuin tavallisesti…

Hän oli juottanut paljo viinaa toverillaan ja itsekin juonut. Ei hän

aina maitoa juonut. Ainoastaan seuraavana aamuna.
 Ennenkuin latinki laukaistiin, pistäytyi hän Karlssonin tupaan. Kun
hän näki, ettei tyttö ollut siellä, palasi hän takaisin.

Nyt oli latinki valmis. He juoksentelivat punaisine lippuineen ja

huusivat. Sytytyslanka savusi…

Karlsson istui akkunan ääressä verkkolaitteineen. Kerttu, joka juuri

oli tullut ranta-aitasta, seisoi sisempänä huoneessa.

— Nyt ne taas ampuvat — sanoi hän ja puuhaili ruokalaitosten

kanssa.
Sitten hyräili hän jotakin laulunpätkää — hän ajatteli Penttiä.

— Sellainen silmukka! — sanoi isä. Hän ei saanut rihmaa selville.

Tyttö tuli lähemmä akkunaa. Hän katsoi ulos. Sytytyslanka

savusi…

— Kuinka lähellä ne ampuvat!

Hän näki Pentin kasvojen nousevan erään kalliomöhkäleen takaa.

Kuinka hän näytti kamalalta!

Outo ajatus välähti hänen päähänsä. Yht'äkkiä hän pelosta

kalpeni.

— Älkää istuko niin lähellä akkunaa, isä!

— Sellainen silmukka!

— Ettekö Te kuule!

Hän repi ukkoa saadakseen hänet siirtymään.

 Hän repi niin, että ukko putosi lattialle.

Silloin räjähti…

Kivi lensi akkunaan, särki sen — sattui nuoren tyttösen päähän.

Tämä kaatui rihmoille.

Pentin huuto kuului ulkoa, hän huusi kuin hullu. Hän hyökkäsi
tupaan ja viskasi oven jälkeensä.

Hän näki Karlssonin tuijottavan lattialle ja katselevan tytärtään,

joka siinä makasi. Nähtyään Pentin hyökkäsi Karlsson hänen
päälleen.

— Sen teit sinä tahallasi!

— Luuletteko minun tahtoneen, että hän —? Oletteko pois

järiltänne?
Kerttu — tyttöseni!

Hän riensi ottamaan kiveä pois Kertun päältä.

Hän kääntyi pois — hän ei voinut katsoa Kerttua.

Pentti itki.

— Sinä olet tappanut hänet! — huusi kalastaja.

— Ei, Te sen olette kaiken tehneet!

Ukko vaipui kokoon tuolille. Hän ei voinut mitään vastata. Mutta

nyt kertyi kansaa ovelle. Koko oven täydeltä kuului monipäinen:
Herra avita!»
 Kun pappi kuoli.

Maija, taloudenhoitajatar, oli tavallisuuden mukaan tuonut

aamukahvin sisään. Mutta ketään juojaa ei enään ollutkaan. Vanha
pastori ei enään liikkunut, vaan makasi hiljaa sängyssään.

Maija tunnusteli häntä…

Porhalsi sitten pappilasta kalastajakylän kallioille ja pelokkain sekä

kasvoin että äänin puhui tapauksesta, löi yhteen käsiään ja kirkui.

Uutinen lensi kuin kajava.

Asujamisto ei uskonut, että se oli totta. Heidän herransa kuollut…

— Sydänhalvaukseen — vakuutti Maija.

— Hän on näyttänyt niin raihnaiselta pitkät ajat — arveli eräs

vanha kalastaja. — Mutta ankara hän oli yhtähyvin saarnaamaan.

— Nyt ei hän lähetä meitä enään koskaan hiivattiin — lausui

muudan.

— Tuleekohan hän taivaasen tai siihen toiseen paikkaan?

— Eiköhän hän joutune siihen toiseen paikkaan näkemään, onko

siellä sellaista, millaiseksi hän sen on maalannut.

— Ei mitään pahoja sanoja ruumiin ääressä — kielteli Maija.

— Kuinka ankara hän oli! Kun hän pauhasi, piti pää painaa kirkon
penkkiin. Kuinka ihminen silloin tunsi kutistuvansa!
 — Niin, kyllä hän oli ankara. Että kieltää tanssin ja viulunsoiton! Ja
jos me kuitenkin hiivimme hiukan keskikesän kunniaksi pyörimään —
eikö hän heti seisonut seassamme huutamassa: Ettekö te näe,
kuinka pienet pirut tanssivat edestakaisin keskellänne!

— Emme me niitä nähneet. Mutta hänet me näimme.

— Koskaan ei saanut ottaa viinaryyppyä. Täällä on kaikki käynyt

niin saakelin siistiksi ja raittiiksi. Mutta nyt hyvät ihmiset, totta
totisesti viinat esiin!

— Pahinta kaikesta oli kuitenkin se, ettei kukin saanut mennä

naimisiin sen kanssa kuin halusi. Hän tahtoi määrätä, kenehen
kunkin piti köyttyä. Tuleeko papin sotkeutua sellaisiin?

— Hän työnsi nenänsä joka paikkaan.

— Vaiti — varoitteli taloudenhoitajatar. — Hän kuulee sen.

— Tyhjääpä kuulee.

— Ajatteleppas, jos hän on herännyt!

— Herra meitä varjelkoon!

— Pelkäättekö te, mitä?

— Vielä tahtoo vanhalta muistilta pelottaa. Mutta kunhan hän vaan

on saatu maahan, niin —

— Minun täytyy mennä sisään. Ehkä tahtoo hän vaatteitaan.

— Niitä hän ei enään koskaan tarvitse.

 — Ajatteles, jos olisin katsonut väärin.

Maija tahtoi mennä.

— Mennään kaikki.

— Kaikkiko?

— Me tahdomme tietää, onko hän kuollut vai ei.

Maija ei voinut joukkoa pidättää. Se tahtoi mennä sisään

tullakseen vakuutetuksi asian oikeasta laidasta.

No, mutta menkää hiljaa!

Joukko miehiä ja naisia läksi liikkeelle ja nousi auringon

valaiseman pappilan portaita.

He hiipivät varpaillaan — Maija etunenässä. Hän avasi

varovaisesti etehisen oven, meni salin läpi sänkykamarin ovelle,
seisoi siinä hetken sykkivin sydämin, kurkisti avaimen reiästä — ja
avasi vihdoin päättävästi oven.

Kaikki seurasivat sisään.

Siinä makasi pastori sängyssään, valkohapsisena, jäykkänä ja

suletuin silmin.

Väki katseli häntä uskaltamatta liikahtaa. Nyyhkittiin ja seistiin

noloina. Pari vanhempaa vaimoa näyttivät liikutetuilta — he olivat
leskiä. Miesten silmistä ei voinut mitään päättää. He seisoivat
jäykkinä. Nuori väki näytti iloiselta: oli hyvä, ettei hän enään ollut
heitä estelemässä.
 — Jos pastorska olisi elänyt! — keskeytti Maija vaitiolon. — Siinä
oli harvinainen rouva.

— Liian hyvä hänelle.

— Älä sano niin!

— Eikö hän laihtunut sentähden, ettei saanut kylliksi ruokaa!

Hänen piti kurittaa lihaansa, tietysti.

— Eikö hän vielä sulkenut rouvan piaanoa! Oli syntistä soitella.

— Jumalan kiitos, hän ei saanut lapsia.

— Se kyllä ei ollut pastorin vika.

Niin he siinä seisoivat ja tuomitsivat. Silloin muuan nuori kalastaja

otti erästä tyttöä vyötäisiltä ja huusi:

— Minä en saanut sinua hänen tähdensä. Mutta nyt siitä tulee tosi.
Sinun pitää antaa mulle muisku tässä ruumiin ääressä.

— Oh, Jumala varjele!

— Etkö sinä pidä minusta?

— Tietysti minä pidän. Mutta pastori näkee sen.

— Eikä näe.

Arastelematta suuteli poika tyttöä suoraan suulle.

— Oh, herranen aika!…

Tyttö vetäytyi kauhistuneena takaisin.

 — Mitä se oli?

— Hän liikkui…

— Ha ha, kuinka arka sinä olet! Eikö mitä, hän makaa hiljaa kuin
turska. Kerta vielä!

— Ei, ei ruumishuoneessa.

Maija pyyteli sävyisyyden tähden.

Mutta se oli myöhäistä. Poika oli vielä painanut suukon tytön

punaisille huulille.

Ja joukko hymyili ja luuli olevansa häissä.

Samassa rallatteli viulu akkunan alla.

— Hei — huusi pelari ulkoa — vihdoinkin saa tarttua soittimien.

Me soitamme pastorin hautaan.

Ja kalliot kaiuttelivat polkan säveleitä.

— Se ei ole virttä, tuo! — pui joku nyrkkiä vainajan nenän edessä.

— Älä näytä nyrkkiä kuolleelle!

Se oli taaskin Maija.

— Hän pui meille saarnastuolista.

Joukko oli yhtä mieltä. Nurina kasvoi.

— Menkää! kehoitti Maija. — Antakaa hänen olla rauhassa.

 — Me emme koska saaneet olla häneltä rauhassa.

— Hän on kuollut, ymmärrättehän.

— Se on hänen onnensa.

— Ja meidän.

— No, mennään sitten. Meidän tulee hankkia arkku ja haudata

hänet. Me kiitämme Jumalaa.

Joukko vetäytyi ovelle. Meluten noustiin kallioille…

Vähitellen erottiin, sillä jokapäiväiset askareet odottelivat

itsekutakin.

Eräs venhe purjehti kauppalaan hakemaan lääkäriä, joka todistaisi

kuoleman, ja ruumisarkkua.

Aurinko paistoi akkunan läpi kuolleen kasvoille.

Kovan työn oli hän tehnyt, taivuttanut kansan jumalanpelkoon,

herättänyt järjestyksen henkeä tuossa raa'assa yhteiskunnassa,
sekä saanut aikaan säästäväisyyttä ja raittiutta. Kansa voi hyvin.

Mutta ei ollut ketään, joka olisi ollut kiitollinen.

Hän oli unohtanut ilon.

Vanha laivuri.
 Kalastajatuvan ovi on auki. Siellä istuu sisällä kesäillan hämyssä
joukko saaristolaisia, ukkoja ja eukkoja, joiden kasvot on karkeat
kuin kalliot, ja nuorisoa molempaa sukupuolta, ruskein heloittavin
kasvoin.

Johan Eerik, harmaa kuin meren vaahto, istuu keskimäisenä

pöydän ääressä. Hän puhuu ja muut kuuntelevat sillä aikaa kuin lasit
heidän edessään odottelevat. Lasit ovat monesti täytetyt
hautajaisseurassa päivän kuluessa.

Johan Eerik nostaa suuren päänsä pystyyn, suurin, välkkyvin

silmin katselee hän ovesta merelle, joka siellä saariston takana
lepää hiljaisena laskeutuvan kesäillan ruskoissa, hän tuntee
kaislikon tuoksua ja näkee kajavien nuolennopean paon…

Ja hän puhuu muistojen hänen karkeaa ääntään vapisuttaessa:

— Niin, Lassi Juhana ja minä, me olemme pysyneet yhdessä koko

pitkän elämän. Hän on seitsemänkymmenen kahdeksan ja minä
kahdeksankymmentä. Me olemme purjehtineet Kattegatilla niin
kauvan kuin minä muistan. Emmekä me ole koskaan riidelleet. Hän
oli siivo mies, sillä kun minä suutuin, vaikeni hän. Ja siksi me emme
koskaan riidelleet.

Nuori väki ei voi enään olla nauramatta, ja hymy kiertää koko

pöytäkunnan.

— Kuten sanon — jatkaa Johan Eerik, ikäänkuin puhuisi itselleen,

ja katsoo avaruuteen — sinä olet aina ollut peijakkaan mukava mies,
Lassi Juhana. Ja siitä sinulle kiitos. Muistatko kun olimme
rakastuneet samaan tyttöön, Anna Matleenaan, joka sittemmin joutui
naimisiin pohjoisempaan? Kulimme ja pidimme toisiamme silmällä,
emmekä puhuneet mitään ja kulimme kumpikin oman
savupiippumme osoittamaan suuntaan, tavattuamme toisemme
kallioilla päivää paistattamassa. Mutta kun hän sitten joutui naimisiin
pohjolaisen kanssa, lepyimme taas, sillä eihän ollut enään mitään
syitä ilkeinä olemiseen. Saarella oli toisiakin tyttöjä, ja totisesti
tiesimmekin ottaa kumpikin omamme.

Kaksi eukkoa pöydän ääressä nyökäyttivät ymmärtäväisinä päätä

toisilleen, ja nuoret heiluttelivat päitään ja hymyilivät lempeästi — he
olivat matkalla tekemään kuten vanhukset olivat tehneet.

— Niin, Lassi Juhana, meillä oli riitaa, mutta me emme ole

koskaan pimittäneet silliäkään toiselta. Ei toki, täällä on rahvas
rehellistä. Eikä ollut sepitettyä se, minkä kaikki sanoivat, että siellä
missä Lassi Juhana ja Johan Eerik olivat, siellä olivat kyllä sillit
kalliita, mutta mitään tarkkuuttakaan siellä ei ollut. Eikä ollut paras
silli päällimäisenä kopassa, vaan oli se yhtä hyvää päältä kuin
pohjaltakin. Totisesti oli!

Silloin nuoriso nauroi taas. He tarttuivat laseihinsa ja kilistivät.

Mutta Johan Eerik katseli merelle ja puhui kuin ennen:

— Me sanoimme aina toisillemme, muistathan Lassi Juhana, että

kun toinen kuolee, kuolee toinenkin. Saammepahan nähdä — sinä
olet seitsemänkymmentä kahdeksan ja minä kahdeksankymmentä.
Ja elämä on kuin Kattegatt — ankaroita ilmoja on ollut pitkät ajat,
mutta nyt on niin hiljaista. Eikö sinustakin, Lassi Juhana, ole niin
hiljaista?…

Näitä sanoja kuullessaan muuttuvat pöydän ympärillä istujat

hartaiksi.
 — Ja nyt, Lassi Juhana, — sanoi Johan Eerik ja nousi raskaasti,
vapisevin käsin penkiltä — nyt tahdon minä vain kiittää sinua tästä
kerrasta, sillä minun pitää, ymmärräthän, lähteä kotiini Tule, Lassi
Juhana, että suan puistaa kättäsi, ennenkuin menen.

Oli aivan hiljaista huoneessa ja kaikki katselivat toisiinsa. Ulkoa

kuului kajavan kirkunaa…

— Kuten sanottu, nyt voin minä sanoa sinulle hyvää yötä, Lassi
Juhana!

Hän katsoi ihmetellen ympäri huonetta, mutta kun hän ei nähnyt

Lassi Juhanaa — sillä se oli hän, joka oli haudattu tänä päivänä —
silloin kuvastui syvä toivottomuus ja suru vanhuksen ryppyisillä
kasvoilla, kyynelet tunkeutuivat hänen punertaviin silmiinsä, hän sai
sanotuksi puoleksi tukahtuneella äänellä:

— Oh, Herra avita!

Ja hän vajosi taas alas penkille ja nojasi pään käsiinsä pöytää

vasten.
Siinä hän istui ja itki vavisten vanhuksen itkuaan.

— Minä unhotin sen, minä unhotin sen. Siitä on tullut loppu, Lassi
Juhana.

Silloin nousi hänen eukkonsa, laski kätensä hänen karkean

takkinsa kaulukselle ja sanoi hiljaa:

— Tule, Johan Eerik, niin menemme kotiin.

— Niin niin, sitä on jo niin huono. Saa hävetä nuorison edessä.

Toista oli ennen maailmassa, Lassi Juhana!
 Eukko auttaa häntä jaloilleen ja he menevät yhdessä lattian yli
ovelle.

— Hyvää yötä, kaikki tyynni!

Joukko seisoo ja nyökyttelee hyvästiä hänelle.

Kynnyksellä seisahtuu hän, nostaa käden otsalleen ja katselee

kauvas merelle.

— Kohta käy hiljaiseksi minullekin.

Sitten hoippuu hän vaimonsa käsivarresta pitäen kallioiden yli

kotituvalleen. Joukko seisoo ovella ja seuraa heitä katseillaan. Ja
auringon pyörä putoaa merentakaista taivaanrantaa alas…

Kajavia.

Muudan kajava kohosi rannalta ja leijui vuonon yli. Aurinko paistoi

sen vaaleanharmaisiin siipiin. Hitaasti hän lensi, vanha kun oli. Hän
oli kauvan rakastanut tätä vuonon, aina siitä asti kuin oli lentämään
oppinut ja äiti oli häntä opettanut silliä sukeltamaan. Kauvan oli hän
pitänyt itseään tämän vuonon isäntänä. Mutta nyt oli hän käynyt niin
vanhaksi ja harmaaksi, kaikkein vanhimmaksi kajavaksi, ja tuntui
hänestä siltä kuin olisi hänen pitänyt kuolla. Hänen siipensä eivät
olleet enään nopealiikkeiset, hänen nokkansa ei nopsa, silmänsä
eivät terävät. Yli, oli huntu, ei auringon, vaan vanhuuden
sumentama.

— Ka-ka-ka-
 Ääni kuului käheältä ja suruvoittoiselta. Hänen huudollaan ei ollut
enään entistä sointua. Kaiku, joka sitä matki, peloitti häntä.

— Kakaa-kakaa-kakaa-

Siellä oli toinen kajava, joka huuti, nuori ja valkorintainen kajava.

Sen huuto oli riemuitseva kuten hänenkin ennen maailmassa. Ja
kaiku toisteli sen ääntä, niin että se koreasti kaikui vuoristossa.

Mutta siellä oli myös koko joukko nuoria kajavia, jotka voimakkailla
siivillään soutelivat sinne tänne ilmassa. Siinä oli uusi kajavapolvi.

Vanhus lensi vuonon pohjukkaan päin.

Hän pysähtyi yht’äkkiä. Alhaalla hänen kohdallaan hilasteli

silliparvi. Silloin ajatteli hän koettaa, olisiko hänellä vielä voimaa
saavuttaa jokin silli. Hän heittäytyi, suoraan alas — se ei käynyt yhtä
nopeasti kuin ennen — niin syöksyi hän veteen nokka ojolla…

Hei, samassa saapuivat lentäen nuoret kajavat. Niitä oli neljä ja

syöksyivät ne kuin nuolet alas veteen ja iskivät kukin silliinsä. Syntyi
sellainen siipien räpytys, että jälelle jäänyt parvi pelokkaana
pohjavesiin painautui.

Vanha kajava oli saanut sillin ja vaivoin piteli hän sitä nokassaan.
Nuoret kajavat katselivat, olisiko vielä saatavissa useampia, ja
huomatessa… kirkkaan esineen vanhan kajavan suussa,
hyökkäsivät ne yhtaikaa hänen päälleen anastaakseen sen pois.
Suurta sotaa siinä ei tarvinnut syntyä, ennenkuin hän oli luopunut
saaliistaan. Ryövääjä kiiti saaliineen matkoihinsa. Mutta ennenkuin
se kerkesi niellä sillin, olivat toiset kolme myös sen kimpussa, ja
siinä syntyi tavaton hakkailu ja huudon paljous, joka päättyi sillin
paloittamisella neljän kesken, jonka jälkeen kukin poistui uutta
parvea tähystelemään…

Vanha kajava kääntyi ja lensi vuonon suuhun päin. Ennen

asettumistaan tahtoi hän sameilla silmillään nähdä meren. Hitain ja
vapisevin ottein läheni hän vuononsuuta. Lento kävi yhä
hitaaammaksi, sillä alkoi tuulla vasten. Alapuoleltaan eroitti hän
vaahdon maininkien harjoilta, hän kuuli aaltojen pauhun ulompaa,
jossa hän ei enään nähnyt mitään vuoria, jossa vedenselkä aukeni
suureksi ja vapaaksi…

Hänen rintansa laajeni, kun hän tunsi meren tuoksun, hän oli
saavuttavinaan taas sen joustavuuden, joka hänet ennen oli
saattanut pitämään itseään näiden vesien hallitsijana. Mutta pian
väsyi hän taas. Hän ei jaksanut enään lentää, hänen piti kotiin.

Hän pysähtyi silmänräpäykseksi ja katsoi alas suuria avaruuksia

— viimeisen kerran. Rinnasta kohosi huokaus, ja silmät samenivat
äskeistä enemmän.

Sitten käänsihe hän raskaasti ja purjehti kotiin. Tuuli häntä auttoi

siksi kunis hän saapui syvemmälle vuonoon, jossa taas tyyntyi, ja
niin laskeutui hän asemilleen.

Hän lepäsi pienessä vuorenluolassa kostealle tuoksuvilla kaisloilla.

Hän oli lopen väsynyt, höyhenkoristeensa vallan vapisi. Hän ojensi
kaulaansa ja levätessään siinä asetti päänsä niin, että hän voi nähdä
vuonon. Silmissä oli kaipauksen ja tuskan ilme. Yhä sameammiksi
ne kävivät, ja hänestä tuntui kuin olisi aurinko laskeutunut. Mutta se
teistikin keskikesän täydessä loistossaan. Sydän löi niin heikosti
rintahöyhenten alla, ja sieltä pääsi vaikertava:
 — Kaa-

Hän makasi siinä kauvan aikaa väristen kuin keskitalvella, vaikka

aurinko paahtoi hänen selkäänsä. Silmistä katosi kiilto. Hän ei voinut
enään nähdä vuonoa — mutta hän tiesi, että se oli siinä.

Sitten kävi väristys kautta ruumiin, kulkusta kohosi käheä ääni,

sorkat oikenivat kaisloja potkaisten, hän lepäsi siinä hiljaa ja
kuolleena.

Aurinko paahtoi ruumiisen.

Muudan nuori kajava, joka liipoitteli läheisyydessä, ihmetteli miksi

hän oli niin hiljaa, ja laskeutui alas. Kun vanhus yhäti pysyi
liikkumattomana, kirkui nuori kajava, ja pian tuli koko joukko nuoria
kajavia paikalle.

Ne huutelivat korvia vihlovasti ja hurjasti siipiään räpyttelivät. Ne

eivät ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut, mutta ihmettelivät.

Ja sill’aikaa kuin ne istuivat ja kirkuivat autiolla rannalla, vaipui

aurinko mereen. Vielä sen viimeisiä vaalenevia säteitä heittäessä
kuletteli kaiku vuonon kalliolta toiselle ääniä:

— Kaa-kaa-kaa-kaa'aa!

Vanhat neidit.

He asuivat samassa tuvassa salmen rannalla. Ja joka sunnuntai

piti heidän mennä kirkkoon salmen toisella puolella. Tosin oli kirkko
silläkin puolella, jossa he asuivat. Mutta siitä he eivät välittäneet —
vaikka pappi, joka saarnasi siellä, oli kylläkin hyvä.

Mutta kas, poika, joka sousi heitä salmen yli, oli niin kaunis ja
iloinen. Hän oli äskettäin alkanut siinä soutaa — sittenkuin entinen
soutaja, liikkaava ja ruma, oli sairauden pakoittamana joutunut
sängyn omaksi.

Juhlallista oli nähdä molempien noitien menevän venheesen. He

olivat pyntänneet itsensä niin koreiksi ja huljanneet hajuvettä
nenäliinoihinsa ja päivänvarjot oli heillä käsissään. Ja he hymyilivät
ja nyökyttivät pojalle, joka venheessä seisten tervehti. Ja he
pyörittelivät takapuoliaan ja heittelehtivät ja liehittelivät, sekä kaikin
tavoin ja niin halulla tahtoivat, että poika olisi ottanut heitä kädestä
kiinni, kun he hyppäsivät vaaralliseen venheesen.

Ja poika otti heitä tyynesti kädestä kiinni, ja silloin olivat he ylen

onnellisia sekä kasvoiltaan että sydämeltään, ja heittäytyivät
venheesen niin, että putosivat melkein pojan syliin.

Niin tanssivat he tuhtojen yli ja istuivat peräpuolelle.

Ponnistuksistaan he aivan puhkuivat ja näyttivät niin yksinkertaisilta
ja sanoivat, että nyt he voivat hyvin eikä heillä ole mitään hätää, kun
heillä oli niin luotettava soutaja — ei mitään.

Poika laski ulos ja sousi voimakkain vedoin. Mutta silloin sanoi

toinen:

— Elä rasita itseäsi, rakas ystävä, me kyllä kerkiämme.

— Niin, meillä ei ole mitään kiirettä, ei toki — oli toisenkin ajatus.

— Jos emme ehdi alttaripalvelukseen, joudumme kuitenkin
saarnaan. Ja sehän se onkin tärkeintä.

He tahtoivat niin kauvan kuin suinkin mahdollista istua vastapäätä

poikaa ja katsella häntä.

Tämä olisi niin mielellään nauranut heille, mutta hän siirsi mälliä
hiukan syrjemmäksi suupieleen ja vannoi pysyvänsä vakavana.

— Kuinka vanha hän on? — kysyi toinen.

— Kaksikymmentä vuotta — vastasi poika.

— Ooh, sellainen ikä, rakas ystävä.

— Kohta hän varmaankin alkaa ajatella jotakin tyttöä? —

— Kyllä, jotakin tyttöä.

Poika katsoi tuimasti puhujaan. Jos tämä olisi osannut punastua,

olisi hän tehnyt sen nyt.

— Hänellä on varmaankin äiti? — kysyi toinen neiti.

— Tietysti.

— Ah, kuinka onnellinen äiti!

— Äh, äiti minulle aina riitelee. Minä en tee — sanoo hän —

mitään muuta kuin soudan vanhoja mampselleja.

— Ha, ha, niin hauskaa! — nauroivat he ja hyppivät. — Kuinka

hän on hauska ja sukkela!